kalamos

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.
Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu
Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi
Blogi
https://kalamos.munblogi.com
Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:
"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"
Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:
"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"
Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"
Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.
Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.
- Olemme edenneet niin pitkälle,
että ehtoollinen on asetettu.
Ja sitähän meidän kuuluisi viettää
aina yhteisissä kokoontumisissa
ja muistella Herran kuolemaa.
"Mutta ylipapit ja koko neuvosto
etsivät todistusta Jeesusta vastaan
tappaaksensa hänet,
mutta eivät löytäneet."
(Mark 14:55)
Tilanne on suorastaan epätoivoinen.
Kukaan eli löydä mitään syytä.
Todistajia löytyi,
mutta ei pätevää todistusta.
"Useat kyllä todistivat väärin
häntä vastaan,
mutta todistukset eivät olleet yhtäpitäviä."
(Mark 14:56)
Kunnes joku jo luuli löytäneensä syyn
kuolemantuomioon.
Niin muutamat nousivat
ja todistivat väärin häntä vastaan,
sanoen:
'Me olemme kuulleet hänen sanovan:
'Minä hajotan maahan
tämän käsillä tehdyn temppelin
ja rakennan kolmessa päivässä toisen,
joka ei ole käsillä tehty'.
Mutta eivät näinkään heidän todistuksensa
olleet yhtäpitäviä."
(Mark 14:57-59)
Ja Jeesus ei puhu mitään.
Ja sekös ärsyttää.
"Silloin ylimmäinen pappi
nousi ja astui esille
ja kysyi Jeesukselta sanoen:
'Etkö vastaa mitään?
Mitä nämä todistavat sinua vastaan?'
Mutta hän oli vaiti eikä vastannut mitään."
(Mark 14:60-61)
Silloin ylimmäinen pappi
keksii kysymyksen,
johon arvelee Jeesuksen vastaavan:
Taas ylimmäinen pappi kysyi häneltä
ja sanoi hänelle:
'Oletko sinä Kristus,
sen Ylistetyn Poika?'"
Jeesus vastaa käyttäen Jumalan nimeä
"MINÄ OLEN".
"Jeesus sanoi:
'MINÄ OLEN;
ja te saatte nähdä
Ihmisen Pojan istuvan
Voiman oikealla puolella
ja tulevan taivaan pilvissä'."
(Mark 14:61-62)
"Niin ylimmäinen pappi
repäisi vaatteensa
ja sanoi:
'Mitä me enää
todistajia tarvitsemme?
Te kuulitte hänen pilkkaamisensa.
Mitä arvelette?'
Niin he kaikki
tuomitsivat hänet
vikapääksi kuolemaan."
(Mark 14:63-64)
Vihdoin oli saatu tuomion aihe.
Ja mikä parasta vieläpä
Jumalanpilkkapykälän perusteella,
josta on säädetty kuolemantuomio.
Ja nyt alkoi käsittely.
"Ja muutamat rupesivat
sylkemään häntä
ja peittivät hänen kasvonsa
ja löivät häntä nyrkillä
ja sanoivat hänelle:
'Profetoi!'
Oikeudenpalvelijatkin
löivät häntä poskelle."
(Mark 14:65)
Ja sitten ikuista uskollisuutta
luvannut Pietari
kieltää kiroillen Jeesuksen.
Kolmesti.
Kukko laulaa.
Ja Pietarin uho on muuttunut
katkeraksi itkuksi.
Seuraavaksi alkaa roomalainen oikeusistunto.
"Ja heti aamulla ylipapit
ynnä vanhimmat
ja kirjanoppineet
ja koko neuvosto tekivät päätöksen,
sitoivat Jeesuksen,
veivät hänet pois
ja antoivat Pilatuksen käsiin."
(Mark 15:1)
Pilatus ei suinkaan pelleillyt,
kun kysyi syytetyltä:
"Oletko sinä
juutalaisten kuningas?"
(Mark 15:2)
Pilatus huomasi,
että hän joutuu itse ratkaisemaan,
onko Jeesus juutalaisten kuningas.
"Ja ylipapit tekivät
monta syytöstä
häntä vastaan.
Niin Pilatus taas kysyi häneltä
sanoen:
'Etkö vastaa mitään?
Katso,
kuinka paljon syytöksiä
he tekevät sinua vastaan.'
Mutta Jeesus
ei enää vastannut mitään,
niin että Pilatus ihmetteli."
(Mark 15:3-5)
Pilatus oli jo tullut sisimmässään
tietoiseksi siitä,
että hänen tuomittavanaan
on todellakin juutalaisten Kuningas.
"Mutta juhlan aikana
hän tavallisesti päästi heille
yhden vangin irti,
sen, jota he anoivat.
Niin siellä oli eräs mies,
jota sanottiin Barabbaaksi,
vangittu muiden
kapinoitsijain kanssa,
jotka kapinassa
olivat tehneet murhan.
Ja kansa meni sinne ylös
ja rupesi pyytämään,
että hän tekisi heille,
niinkuin hänen tapansa oli.
Pilatus vastasi heille sanoen:
'Tahdotteko,
että päästän teille
juutalaisten kuninkaan?'
Sillä hän tiesi,
että ylipapit kateudesta
olivat antaneet
hänet hänen käsiinsä."
(Mark 15:7-10)
Ylipapit kiihottivat kansaa
päästämään Barabbaan.
"Mutta ylipapit
kiihoittivat kansaa anomaan,
että hän ennemmin päästäisi
heille Barabbaan.
Ja Pilatus puhui taas heille
ja sanoi:
'Mitä minun sitten
on tehtävä hänelle,
jota te sanotte
juutalaisten kuninkaaksi?'
Niin he taas huusivat:
'Ristiinnaulitse hänet!'
Mutta Pilatus sanoi heille:
'Mitä pahaa
hän sitten on tehnyt?'
Mutta he huusivat
vielä kovemmin:
'Ristiinnaulitse hänet!'"
(Mark 15:11-14)
Sääliksi käy Pilatusta.
"Ja kun Pilatus tahtoi tehdä
kansalle mieliksi,
päästi hän heille Barabbaan,
mutta Jeesuksen
hän ruoskitti
ja luovutti ristiinnaulittavaksi."
(Mark 15:15)
Jeesus sai hirvittävän käsittelyn
jo ennen ristiinnaulitsemista.
Hän olisi normaalina ihmisenä
kuollut jo siihen.
Mutta kukaan ei voinut
ottaa Hänen henkeään,
koska Hän oli Jumalan Poika.
Eikä Hän astunut alas ristiltä,
vaikka olisi voinut,
sillä Hän Rakasti niin paljon
Sinua ja minua.
Ja vasta kun kaikki oli
TÄYTETTY / MAKSETTU
Hän antoi Henkensä.
Hän siis antoi ristillä Henkensä
juutalaisten tuijottaessa ristiä,
Ristiä, jossa luki:
TÄMÄ ON
JEESUS NASARETILAINEN
JUUTALAISTEN KUNINGAS
Pilatus tunnusti näin kirjallisesti
uskonsa Jeesukseen.
Ylipapit tavasivat
ylintä eli heprealaista riviä.
Ristiinnaulitun kuvauksen
kunkin sanan ensimmäinen kirjain
muodosti Jumalan nimen
י ה ו ה
"Tämä on J H W H"
Pilatuksen viimeinen sana.
Kaikelle kansalle.
"Minkä kirjoitin, sen kirjoitin." - Mitähän tarkoitat.
Tuli nyt mieleen Paavalin vastaus,
kun häntä kuulusteltiin.
"'Mutta Jumalan avulla,
jota olen saanut tähän päivään asti,
minä seison ja todistan
sekä pienille että suurille,
enkä puhu mitään muuta,
kuin minkä profeetat ja Mooses
ovat sanoneet tulevan tapahtumaan,
että nimittäin Kristuksen piti kärsimän ja
kuolleitten ylösnousemuksen esikoisena julistaman valkeutta
sekä tälle kansalle että pakanoille.'
Mutta kun hän näin puolustautui,
sanoi Festus suurella äänellä:
'Sinä olet hullu, Paavali,
suuri oppi hulluttaa sinut.'
Mutta Paavali sanoi:
'En ole hullu
korkea-arvoinen Festus,
vaan puhun totuuden ja toimen sanoja.'"
(Ap.t 26:24-25) - No
KESKUSTELE !
Aihe
JEESUKSEN RISTIINNAULITSEMINEN.
Anonyymi00205 kommentoi:
Risti jolle Jeesus naulattiin, ei ole mikään elämän puu !!!
Miten Sinä Anonyymi00209
ymmärrät Jeesuksen Ristin merkityksen? - Palataan aiheeseen
eli Pääsiäisen tapahtumiin
2000 vuotta sitten.
Olemme edenneet siihen hetkeen,
kun opetuslapset osoittavat
mahtavia temppelirakennuksia Jeesukselle,
jonka kansa on ottanut vastaan Messiaana,
jonka odottivat kohta ottavat Kuninkuuden.
Jeesus romahduttaa kaiken.
Ja kun hän meni ulos pyhäköstä,
sanoi eräs hänen opetuslapsistaan
hänelle:
"Opettaja,
katso, millaiset kivet
ja millaiset rakennukset!"
Jeesus vastasi hänelle:
'Sinä näet nämä
suuret rakennukset.
Niistä ei ole jäävä
kiveä kiven päälle
maahan jaottamatta'."
(Mark 13:1-2)
Ja nyt opetuslasten sydän aukeaa.
He ymmärtävät,
että he eivät nyt
kertakaikkiaan ymmärrä.
Ja he kysyvät Jeesukselta.
Miten asiat oikein
tulevat menemään.
Jeesus selittää
yhden sukupolven tapahtumat,
jotka päättyvät näin:
"Mutta niinä päivinä,
sen ahdistuksen jälkeen,
aurinko pimenee,
eikä kuu anna valoansa,
ja tähdet putoilevat taivaalta,
ja voimat, jotka taivaissa ovat, järkkyvät.
Ja silloin he näkevät
Ihmisen Pojan tulevan pilvissä
suurella voimalla ja kirkkaudella."
(Mark 13:24-26)
Mutta juuri tuossa hetkessä,
jossa elivät ei tapahtuisi sitä,
mitä he nyt odottivat.
Aivan päinvastoin.
"Te tiedätte,
että kahden päivän perästä on pääsiäinen;
silloin Ihmisen Poika annetaan ristiinnaulittavaksi".
(Matt 25:1)
Uskonnollinen johto oli
täydessä valmiudessa,
ja pohti teknisiä ongelmia.
"Niin oli kahden päivän perästä pääsiäinen
ja happamattoman leivän juhla,
ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät,
kuinka saisivat hänet otetuksi kavaluudella kiinni
ja tapetuksi."
(Mark 14:1)
Ylipapit ja kirjanoppineet
olivat siis päättäneet
tappaa Jeesuksen.
Ongelmana oli lähestyvä juhla.
"Ei juhlan aikana,
ettei syntyisi meteliä kansassa".
(Mar 14:2)
Mutta asiat etenivät ehkä
nopeammin kuin aavistivatkaan.
"Ja kun hän oli Betaniassa,
pitalisen Simonin asunnossa,
tuli hänen aterialla ollessaan nainen,
mukanaan alabasteripullo
täynnä oikeata,
kallista nardusvoidetta.
Hän rikkoi alabasteripullon
ja vuodatti voiteen
hänen päähänsä."
(Mark 14:3)
Jeesus selittää,
mistä on kysymys.
"Edeltäkäsin hän voiteli
minun ruumiini
hautaamista varten."
(Mark 14:8)
Juudas Iskariot oli
ainakin yksi närkästyjä,
koska oli varas,
ja olisi halunnut varastaa
tuostakin voiteesta saatavat rahat.
"Ja Juudas Iskariot,
yksi niistä kahdestatoista,
meni ylipappien luo
kavaltaakseen hänet heille."
(Mark 14:10)
Ja ylipapitkin tiesivät,
mikä Juudakseen tehoaa.
"Kun nämä sen kuulivat,
ihastuivat he
ja lupasivat antaa hänelle rahaa."
(Mark 14:11)
Juudas oli siis jo tehnyt
päätöksensä.
Ja hioi ajatuksissaan
kavaltamistilaisuutta.
Ja sitten olikin jo
Pääsiäislampaan syömisen aika.
Sitä syötäessä
Jeesus paljastaa
Juudaksen salaisuuden.
"Totisesti minä sanon teille:
yksi teistä kavaltaa minut,
yksi, joka syö minun kanssani"
(Mark 14:18)
Tuollaan huippuhetkeen.
"Ja heidän syödessään
Jeesus otti leivän,
siunasi,
mursi ja antoi heille ja sanoi:
'Ottakaa,
tämä on minun ruumiini'."
(Mark 14:22)
Opetuslapset tuskin ymmärsivät
kovinkaan selvästi muuta kuin
traditionaalista leivän murtamista,
vaikka Jeesus puhui
omasta ruumiistaan ja verestään.
"Tämä on minun vereni,
liiton veri,
joka vuodatetaan monen edestä."
(Mark 14:24)
Jeesus on huolissaan
opetuslapsistaan.
"Kaikki te loukkaannutte,
sillä kirjoitettu on:
'Minä lyön paimenta,
ja lampaat hajotetaan'.
Mutta ylösnoustuani
minä menen teidän edellänne Galileaan'"
(Mark 14:27-28)
Pietari loukkaantui ykkösenä.
"Vaikka kaikki loukkaantuisivat,
en kuitenkaan minä".
(Mark 14:29)
Sitten Jeesus alkaa tulla tuskaan.
"Ja he tulivat maatilalle,
jonka nimi on Getsemane;
ja hän sanoi opetuslapsillensa:
'Istukaa tässä,
sillä aikaa kuin minä rukoilen.'
Ja hän otti mukaansa
Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen;
ja hän alkoi kauhistua ja tulla tuskaan.
Ja hän sanoi heille:
'Minun sieluni
on syvästi murheellinen,
kuolemaan asti;
olkaa tässä ja valvokaa'."
(Mark 14:32-34)
Pietari oli luvannut,
ettei jätä Jeesusta,
mutta ei jaksanut
valvoa Jeesuksen tähden
edes yhtä hetkeä.
Jeesus hikoilee
äärimmäisessä tuskassaan verta.
"Abba, Isä,
kaikki on mahdollista sinulle;
ota pois minulta tämä malja.
Mutta ei, mitä minä tahdon,
vaan mitä sinä!"
(Mark 14:36)
Tämä tapahtuu kolme kertaa.
Ja sitten Jeesus herättää taas
nukkuvat opetuslapset.
"Te nukutte vielä ja lepäätte!
Jo riittää!
Hetki on tullut;
katso,
Ihmisen Poika
annetaan syntisten käsiin.
Nouskaa, lähtekäämme;
katso,
se, joka kavaltaa minut,
on lähellä."
(Mark 14:41-42)
Ja kohta sotilasjoukko
tulee ottamaan kiinni Jeesusta.
Kunhan ensin tunnistavat Hänet.
Ja sitä varten Juudas tulee
ja tervehtii Jeesusta suudelmalla.
Mutta ylipapeilla on vieläkin
vakava ongelma.
He eivät ole löytäneet mitään,
mistä syyttää Jeesusta.
"Mutta ylipapit ja koko neuvosto
etsivät todistusta
Jeesusta vastaan
tappaaksensa hänet,
mutta eivät löytäneet."
(Mark 14:55)
Jeesus vaikeni.
Ylipappi sanoo Jeesusta
Kristukseksi.
Jeesus vastaa Jumalan nimellä:
MINÄ OLEN - Kyllä Risti on Elämänpuu.
Hänessä oleva Elämä
oli alunperin tarjolla
Elämän puun hedelmässä.
Ja tuo Hänessä oleva Elämä
on edelleenkin tarjolla jokaiselle ihmiselle.
Jokainen, joka janoaa,
saa tulla Hänen tykönsä ja juoda.
Joka juo sitä elävää vettä,
jota Hän meille antaa,
saa sisimpäänsä Elämän veden lähteen,
joka kumpuaa iankaikkiseen Elämään.
Jeesus sanoi olevansa paitsi Elämä
myös Viinipuu.
Syömällä tuon puun hedelmän,
rypäleen veren ja lihan,
me elämme ikuisesti.
Jos emme syö tuosta Viinipuusta,
meissä ei ole Elämää.
Kun Jeesus ojensi opetuslapsille
viinipuun antia,
Hän sanoi yksiselitteisesti,
tämä on minun vereni.
Jos Aadam olisi syönyt
Eedenin Paratiisissa Elämänpuun hedelmän,
olisi Ikuinen Elämä imeytynyt Häneen.
Mutta koska hän söikin
viereisestä puusta synnin hedelmän,
tarvittiin nyt muutakin
kuin osallisuus Häneen,
joka on Elämä.
Tarvittiin osallisuus myös vereen,
sillä ilman verta ei ole sovitusta.
Kaikki ihmiset ovat syntiä tehneet.
Olen Aadamin lailla
kuollut omiin synteihini.
Ja siksi ei enää riitä,
että syön Elämän puusta.
Ei riitä,
että olen osallinen Hänen elämästään.
Nyt tarvitaan osallisuus
paitsi Hänen Elämäänsä
myös Hänen kuolemaansa.
Nyt tarvitaan paitsi
ikuisen elämän lahja
myös sovitus.
Ja siihen siis tarvitaan veri.
Ja siksi meidän täytyy ensin syödä
Golgatalle pystytetystä Elämän puusta,
joka samalla on kuoleman puu.
Vanha ihmisemme on
Hänen kanssaan ristiinnaulittu,
ja me olemme ylösnousseet
uuteen Elämään Hänen kanssaan.
Ja tämän tähden
Jeesuksen, joka on ikuisuudesta,
piti syntyä ikäänkuin uudelleen.
Hän oli Jumalasta syntynyt.
Samaa kirkkautta kuin Isä.
Jo ikuisuudesta.
Mutta nyt Hänen täytyi tulla
myös lihaksi ja vereksi,
ihmisen kaltaiseksi,
voidakseen sovittaa ihmiset.
Ja niin Hänet sitten
teurastettiin Jumalan Karitsana.
Niinpä kun nyt syömme ja juomme
tuosta Totisesta Viinipuusta,
Hänessä oleva elämä imeytyy meihin,
meistä tulee yhtä Hänen kanssaan,
ja samalla me tulemme osallisiksi
Hänen kuolemastaan,
Hänessä olevasta sovituksesta,
jonka Hänen verensä tuo.
Ja kun näin olemme tulleet osallisiksi
sovituksesta ja pelastetut,
puetut vanhurskauden vaatteisiin,
niin vaelluksen aikaiset tahratkin
puhdistuvat Hänen yhteydessään.
Hänen verensä puhdistaa
jatkuvasti kaikesta synnistä.
Ja niin siis saamme paitsi
aloittaa ikuisen elämämme
tulemalla Hänen tykönsä
myös jatkuvasti uudistua
ja vahvistua
ja puhdistua
tulemalla Hänen tykönsä
ja juomalla Hänen verensä
ja syömällä Hänen lihansa.
Jos me pääsisimme syömään
suoraan Paratiisin Elämän puusta
ilman parannusta eli kääntymystä,
olisi se kauhea asia.
Me eläisimme ikuisesti
tässä tilassamme eli erossa Jumalasta.
Tämän tähden
Jumala sulki Elämän puun tien.
Mutta näin tehdessään
Jumala ei sulkenut meiltä ikuista elämää,
vaan avasi mahdollisuuden siihen
sen Pelastuksen kautta,
joka naulattiin Golgatan puuhun.
Tästä sovituksen puusta
meidän kaikkien tulee syödä,
sillä me olemme jo syöneet
viereisestä puusta,
joka kantaa nimeä hyvän- ja pahantiedon puu. - "Mitä varten sitten on laki?
Se on rikkomusten tähden
jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti,
kunnes oli tuleva se siemen,
jolle lupaus oli annettu"
(Gal 3:19)
Siis Aabrahamin aikana ei ollut lakia.
Sitten Israelille se annettiin.
Ja sitten tuli Jumalan Karitsa.
Ja nyt Ristin jälkeen lakia ei enää tarvita.
Me olemme Aabrahamille annetun
lupauksen lapsia.
Me olemme yhtä Kristuksen kanssa
ja Aabrahamin lapsia ja sitä siementä,
jolle lupaus on annettu.
Ja niin me elämme aivan toisessa
ulottuvuudessa vaeltaen Hengessä.
Mooseksen laki oli minimi.
Mutta me olemme taivaallisissa.
Risti on täyttymys laille,
ja mekin olemme Kristuksessa
ristiinnaulitut ja elämme
Hengen uudessa tilassa.
Ja niin lakia ei enää tarvita.
Sitä ei ole kumottu.
Mutta me elämme nyt
Hengen uudessa tilassa
emmekä enää kirjaimen vanhassa.
Näin myös Sapatin osalta. - "Mutta uskon tultua me emme enää ole
kasvattajan alaisia.
Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan
lapsia Kristuksessa Jeesuksessa."
(Gal 3:25-26)
Nyt meitä kasvattaa ja ohjaa
Jumalan armo.
"Sillä Jumalan armo on ilmestynyt
pelastukseksi kaikille ihmisille
ja kasvattaa meitä, että me,
hyljäten jumalattomuuden
ja maailmalliset himot, eläisimme
siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti
nykyisessä maailmanajassa"
(Tiit 2:11-12)
Siis nyt Henki kuljettaa ja ohjaa meitä.
"Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina,
niin ette ole lain alla."
(Gal 5:18)
Nyt me kasvamme 9-lohkoista
Hengen hedelmää.
Tämän kaiken
galatalaiset olivat menettämässä,
kun he eivät enää pitäneet katsettaan
Kristuksen ristissä.
He olivat kyllä syntyneet Hengestä,
mutta juutalaiset harhauttivat heitä
jatkamaan omassa voimassaan.
"Niinkö älyttömiä olette?
Te alotitte Hengessä,
lihassako nyt lopetatte?"
(Gal 3:3)
Tämä tie ei johda kasvuun,
eikä lähennä meitä Kristukseen.
"Te olette joutuneet pois Kristuksesta,
te, jotka tahdotte lain kautta
tulla vanhurskaiksi;
te olette langenneet pois armosta.
Sillä me odotamme
uskosta vanhurskauden toivoa
Hengen kautta."
(Gal 5:4-5)
"Jos me Hengessä elämme,
niin myös Hengessä vaeltakaamme."
(Gal 5:25)
Eli meitä ohjaa nyt Elämän Hengen laki,
ja Jumala on kirjoittanut nyt
täydellisen lakinsa meidän
sydämemme lihatauluihin.
Ja sen lain rinnalla Mooseksen laki
on vielä ala-astetta. - "Oi älyttömät galatalaiset!
Kuka teidät
lumosi/noitui,
ettette
taivu/usko/ole kuuliaisia
totuudelle."
Tuollaiseen lumoukseen suostuminen
on älytöntä/epäeettistä.
Varsinkin, kun Jeesus on jo itse
lupauksensa mukaan
ollut heidän keskellään,
kun heidän silmien eteen
oli kuvattu Jeesus Kristus ristiinnaulittuna.
"Joille vastaan silmiä
Jeesus Kristus esitettiin
ristiinnaulittuna"
Mikään muu
ei tarjoa heille Jumalasuhdetta.
Tuo esitys tai kuva
ilmaistaan alkutekstissä verbillä
προγράφω
prografō
edeltä kirjoittaa
Tuo ilmaisu tarkoittaa
virallista julistusta/julkaisua.
Eli joku oli noitunut heidät
vähän samaan tapaan kuin
käärme paratiisissa lumosi
ensimmäisen ihmisparin
tavoittelemaan jotain
aivan vääränlaista jumalankaltaisuutta.
Tämä on täysin älytöntä
varskinkin kun he
olivat jo saaneet täyden selvityksen
Elämän puusta,
joka pystytettiin Golgatalle.
Ja he olivat uskoessaan jo kokeneet
uudestisyntymisen ylhäältä Hengestä.
"Tämän vain tahdon saada teiltä tietää,
teoista lainko Hengen saitte
vaiko kuulosta uskon?"
Tuossa on laki yksikössä.
Laki ei kertakaikkiaan pelasta.
Se tuomitsee.
Antoiko tämä vastauksen kysymykseesi?
Tavasin nyt suoraan alkutekstiä.
Otetaan tähän vielä käännös
King Jamesin mukaan:
"O foolish Galatians,
who hath bewitched you,
that ye should not
obey the truth,
before whose eyes
Jesus Christ hath been
evidently set forth,
crucified among you?
This only would I learn of you,
Received ye the Spirit
by the works of the law,
or by the hearing of faith?"
(Gal 3:1-2) - Minun mielessäni on tässä keskustelussa
vain Pääsiäisen
ja Jeesuksen Ristiinnaulitseminen.
Tuo h on mainittu tähän mennessä 9 kertaa, mutta ei kertaakaan minun toimestani.
Se on kyllä totta,
että kaikki eivät Pelastu,
vaikka Jumalan puolelta
kaikki on valmisteltu,
ja Jumala tahtoo kaikkien pelastuvan
ja tulemaan tuntemaan Totuuden.
Tämä Pääsiäiskeskustelu
Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta
on avattu sitä varten,
että tuo Jumalan tahto saisi tapahtua.
On murheellista,
että tämä keskustelu ei ole
ollenkaan pysynyt aiheessaan,
jolle se on pyhitetty.
Usko voi syntyä vain
jos meidän silmiemme eteen kuvataan
Jeesus Kristus ristiinnaulittuna.
"Oi te älyttömät galatalaiset!
Kuka on lumonnut teidät,
joiden silmäin eteen Jeesus Kristus
oli kuvattu ristiinnaulittuna?
Tämän vain tahdon saada teiltä tietää:
lain teoistako saitte Hengen
vai uskossa kuulemisesta?"
(Gal 3:1-2) - Tuleeko Sinun mieleesi Pääsiäisestä ja
Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta
mitään muuta kuin viikkosapatti? - Pääsiäisvaelluksemme on edennyt
kovin tahmeasti jos ollenkaan.
Mutta otetaan taas uusi alku.
Öljymäeltä.
"Ja kun he lähestyivät Jerusalemia,
tullen Beetfageen ja Betaniaan
Öljymäelle,
lähetti hän kaksi opetuslastaan
ja sanoi heille:
'Menkää kylään,
joka on edessänne,
niin te kohta,
kun sinne tulette,
löydätte sidottuna varsan,
jonka selässä
ei yksikään ihminen
vielä ole istunut;
päästäkää se ja tuokaa tänne.
Ja jos joku teille sanoo:
'Miksi te noin teette?',
niin sanokaa:
'Herra tarvitsee sitä
ja lähettää sen
kohta tänne takaisin.'
Niin he menivät ja löysivät
oven eteen ulos kujalle sidotun
varsan ja päästivät sen.
Ja muutamat niistä,
jotka siellä seisoivat,
sanoivat heille:
'Mitä te teette,
kun päästätte varsan?'
Niin he sanoivat heille,
niinkuin Jeesus oli käskenyt;
ja he antoivat heidän mennä."
(Mark 11:1-6)
Ja mitä sitten tapahtui,
siitä kirjoitin eilen.
Mutta kun
juutalainen uskonnollinen johto
ei pärjännyt sanailussa,
he lähettivät herodilaiset asialle.
"Ja he lähettivät hänen luoksensa
muutamia fariseuksia
ja herodilaisia
kietomaan häntä sanoilla."
(Mark 12:3)
Herodilaisten mukaantulo
toi ihan uuden poltteen kysymyksiin,
joka koskikin nyt tietenkin maallista johtoa.
"Opettaja,
me tiedämme,
että sinä olet totinen
etkä välitä kenestäkään,
sillä sinä et katso henkilöön,
vaan opetat Jumalan tietä totuudessa.
Onko luvallista
antaa keisarille veroa vai ei?
Tuleeko meidän antaa vai ei?"
(Mark 12:14)
Mutta Jeesus hajotti kahtia
tuon fariseusten ja herodilaisten liittouman.
"Antakaa keisarille, mikä keisarin on,
ja Jumalalle, mikä Jumalan on"
(Mark 12:17)
Sitten tuli onneaan koettelemaan
saddukeukset.
Sekin uskonnon ja valtion sekoitus.
Ja huippuasemastaan riippumatta
niin maallinen,
ettei uskonut ylösnousemukseen.
Ja Jeesus vastaa
heidän aviokysymykseensä:
"Ettekö te siitä syystä eksy,
kun ette tunne kirjoituksia
ettekä Jumalan voimaa?"
(Mark 12:24)
Ja sitten tuleekin jo paluu
hengelliseen alueeseen.
"Silloin tuli hänen luoksensa
eräs kirjanoppinut,
joka oli kuullut
heidän keskustelunsa
ja huomannut hänen
hyvin vastanneen heille,
ja kysyi häneltä:
'Mikä on ensimmäinen
kaikista käskyistä?'"
(Mark 12:28)
Oli palattu lain täyttymykseen.
Rakkauden kaksoiskäskyyn.
Ja niin lopputulema
sanallisista haasteista oli tämä:
"Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä."
(Mark 12:34)
Kun kukaan ei enää rohjennut
kysyä mitään,
oli aika opetukselle.
Jeesus kysyi fariseuksilta:
"'Mitä arvelette Kristuksesta?
Kenen poika hän on?'
He sanoivat hänelle:
'Daavidin'."
(Matt 22:42)
Ja sitten tulee Opettajan
jatkokysymys:
"Ja opettaessaan pyhäkössä
Jeesus puhui edelleen
ja sanoi:
'Kuinka kirjanoppineet sanovat,
että Kristus on Daavidin poika?
Onhan Daavid itse sanonut
Pyhässä Hengessä:
>Herra sanoi minun Herralleni:
Istu minun oikealle puolelleni,
kunnes minä panen sinun vihollisesi
sinun jalkojesi alle.<
Daavid itse sanoo häntä
Herraksi;
kuinka hän sitten on
hänen poikansa?'
Ja suuri kansanjoukko
kuunteli häntä mielellään."
(Matt 12:35-37)
Mutta jatkokysymykseen
fariseukset eivät enää
osanneet mitään vastata.
Fariseukset ja kirjanoppineet
oli lopullisesti vaiennettu.
Ja nyt Jeesus puhuu kansalle
suorin sanoin:
"Ja opettaessaan hän sanoi:
'Varokaa kirjanoppineita,
jotka mielellään käyskelevät
pitkissä vaipoissa
ja haluavat tervehdyksiä toreilla
ja etumaisia istuimia synagoogissa
ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
noita,
jotka syövät leskien huoneet
ja näön vuoksi
pitävät pitkiä rukouksia;
he saavat
sitä kovemman tuomion'."
(Mark 12:38-40)
Ja kohta tulee demonstraatio siitä,
kuinka taivaassa nähdään
kirjanoppineiden toiminta
ja kuinka leskien toiminta.
"Ja hän istui vastapäätä
uhriarkkua ja katseli,
kuinka kansa pani
rahaa uhriarkkuun.
Ja monet rikkaat panivat paljon.
Niin tuli köyhä leski
ja pani kaksi ropoa,
yhteensä muutamia pennejä.
Ja hän kutsui opetuslapsensa
tykönsä ja sanoi heille:
'Totisesti minä sanon teille:
tämä köyhä leski
pani enemmän kuin kaikki muut,
jotka panivat uhriarkkuun.
Sillä he kaikki panivat liiastaan,
mutta tämä pani puutteestaan
kaiken, mitä hänellä oli,
koko elämisensä'."
(Matt 12:41-44)
Ja näin Aasin tamman varsalla
Jerusalemiin ratsastanut
Jumalan Karitsa oli kohta tekevä.
Hän oli kohta uhraava kaiken.
Koko elämisensä.
Paitsi aikanaan seimeen kapaloidun
UhriKaritsan
myös Marian sielun lävitse
oli miekka käyvä
niinkuin Simeon oli sanonut
vauvalle ja äidille:
Ja Simeon siunasi heitä
ja sanoi Marialle, hänen äidilleen:
'Katso,
tämä on pantu
lankeemukseksi ja nousemukseksi
monelle Israelissa
ja merkiksi, jota vastaan sanotaan
- ja myös sinun sielusi lävitse
on miekka käyvä
että monen sydämen ajatukset
tulisivat ilmi".
(Luuk 2:34-35)
Jo ensimmäiset opetuslapset
kuulivat Johanneksen sanovan:
"Katso, Jumalan Karitsa".
Mutta silti he eivät ymmärtäneet.
Olihan Kuningasten Kuningas
tullut Jerusalemiin
Hoosianna-huutojen kera.
Temppeli loisti.
Oli korkea aika selvittää,
ettei siihen tule jäämään kiveä kiven päälle. - Onko Sana Rististä mielestäsi sitä?
"Sillä sana rististä on hullutus niille,
jotka kadotukseen joutuvat,
mutta meille, jotka pelastumme,
se on Jumalan voima."
(1 Kor 1) - Lue kännykällä.
Kirjoita läppärillä.
"Kirjoita näky
ja piirrä selvästi tauluihin,
niin että sen voi juostessa lukea"
(Hab 2:2) - Yritän kirjoittaa niin,
että teksti on vaivatta luettavissa
myös kännykästä. - Ei eläimiä voi verrata
jumalattomiin ihmisiin.
Eläimet ovat viattomia.
Ne eivät tee syntiä.
Mutta sama Rakkaus,
joka on Elämän tarkoitus,
näkyy erittäin hyvin eläinkunnassa.
Jeesus itse vertasi itseään
kanaemoon.
"Jerusalem, Jerusalem,
sinä, joka tapat profeetat
ja kivität ne,
jotka ovat sinun tykösi lähetetyt,
kuinka usein minä olenkaan
tahtonut koota sinun lapsesi,
niinkuin kana kokoaa poikansa
siipiensä alle!
Mutta te ette ole tahtoneet."
(Matt 23:37)
No niin.
En nyt siten pystynyt
täyttämään aloittajan toivetta
olla antamatta Raamatun lauseita.
Mutta alunperin halusin korvata
sanan Rakkaus sillä rakkaudella,
jonka näemme eläinkunnan keskuudessa,
jotta pysyisin aloittajan toivomuksessa. - Ylimmäisen papin esittämän
näkemyksen mukaisesti,
suuri neuvosto päätyi siihen,
että Jeesus on vikapää kuolemaan.
He eivät kuitenkaan voineet
tuomiota panna täytäntöön.
Kävivät kuitenkin Jeesukseen käsiksi.
Kansaa oli paikalla valtavat määrät,
läheltä ja hyvin kaukaa.
Kun he näkivät papiston raahaavan miestä,
niin tietenkin ensiolettamus on,
että tuo on joku hyvin paha mies.
"Ja he nousivat, koko joukko,
ja veivät hänet Pilatuksen eteen."
(Luuk 23:1)
Mutta eivät kuitenkaan esittäneet
syytöksenä sitä,
millä perusteella hänet tuomitsivat
eli syytös ei ollutkaan enää se,
että Hän pilkkaa Jumalaa,
kun sanoo olevansa Jumalan Poika.
"Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen:
'Tämän me olemme havainneet
villitsevän kansaamme,
kieltävän antamasta veroja keisarille
ja sanovan itseään Kristukseksi,
kuninkaaksi".
(Luuk 23:2)
Vain kolmas syytös oli
totuudenmukainen.
Ja se kiinnosti kovasti Pilatusta.
"Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen:
'Oletko sinä juutalaisten kuningas?'
Hän vastasi hänelle ja sanoi:
'Sinäpä sen sanot'."
(Luuk 23:3)
Pilatus näkee Jeesuksen syyttömänä.
"Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle:
'En minä löydä mitään syytä
tässä miehessä'."
(Luuk 23:4)
Kun Pilatus saa kuulla Jeesuken
olevan Galilealainen,
hän lähettää Jeesuksen
Herodeksen tykö.
Herodekselle Jeesus ei puhu.
Herodes palauttaa Jeesuksen
Pilatuksen käsiin.
"Niin Pilatus kutsui kokoon
ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan
ja sanoi heille:
'Te olette tuoneet minulle
tämän miehen kansan yllyttäjänä;
ja katso,
minä olen teidän läsnäollessanne
häntä tutkinut
enkä ole havainnut tätä miestä
syylliseksi mihinkään,
mistä te häntä syytätte,
eikä Herodeskaan,
sillä hän lähetti hänet takaisin meille.
Ja katso,
hän ei ole tehnyt mitään,
mikä ansaitsee kuoleman.
Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."
(Luuk 23:13-16)
Pilatus raukka yritti
jotenkin luovia asiasta.
Ja maaherra puhui heille ja sanoi:
'Kummanko näistä kahdesta tahdotte,
että minä teille päästän?'
Niin he sanoivat:
'Barabbaan'.
Pilatus sanoi heille:
'Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle,
jota sanotaan Kristukseksi?'
He sanoivat kaikki:
'Ristiinnaulittakoon!'
Niin maaherra sanoi:
'Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?'
Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen:
'Ristiinnaulittakoon!'
Ja kun Pilatus näki,
ettei mikään auttanut,
vaan että meteli yhä yltyi,
otti hän vettä
ja pesi kätensä kansan nähden
ja sanoi:
'Viaton olen minä
tämän miehen vereen.
Katsokaa itse eteenne.'
Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi:
'Tulkoon hänen verensä
meidän päällemme ja meidän lastemme päälle'."
(Matt 27:21-25)
Pilatus siis tiesi
Jeesuksen olevan syytön
ja Juutalaisten Kuningas.
Tuomio perustui alunperin
vain siihen,
että Jeesu olisi pilkannut Jumalaa
sanoessaan olevansa Jumalan Poika.
Ja nyt tämä sama uskonnollinen johto
kiihotti paikalla olleen kansanjoukon
huutamaan Barabbasta vapautettavaksi.
Mutta toki myös monet itkivät Jeesusta.
"Ja häntä seurasi suuri joukko
kansaa, myös naisia,
jotka valittivat ja itkivät häntä."
(Matt 23:27)
Kuitenkin on mahdollista,
että osa siitä joukosta,
joka oli laulanut Hoosiannaa,
siinä odotuksessa,
että Jeesus nyt Messiaana
ottaa hallintavallan Israelissa,
pettyivät pahemman kerran,
kun näkivät Jeesuksen
lihahyytelöksi ruoskittuna
ja ristinsä alle lyyhistyneenä.
Itse asiassa edes Jeesuksen opetuslapset
eivät ymmärtäneet asioiden kulkua.
Ja kun naiset sitten Jeesuksen
ylösnousemuksen jälkeen
toivat terveiset heille
niin eivät opetuslapset uskoneet.
Jeesuksella oli täysi työ
briiffata opetuslapset
siihen tehtävään, mikä heille nyt jäi.
Siis kertoa ilosanoma kaikelle maailmalle.
Ja edelleen vaikka Sana leviää
ja sitä vahvistavat ihmeet ja merkit,
niin monet ihmiset eivät siltikään usko. - Rakkaus on täsmävastaus aloitukseen.
Ja Raamattu kertoo tuosta Rakkaudesta
alusta loppuaameneen saakka.
Mutta kun aloittaja on tehnyt selväksi,
ettei halua Jumalan Sanaa keskusteluun,
niin vastasin sitten puhumalla
luomakunnasta nähtävällä ilmoituksella
Elämän tarkoituksesta. - Alussa näin.
Ei enää loppuvaiheessa. - Hyvä kysymys.
Miksi keskellä ääretöntä avaruutta
on pikkuruinen planeetta,
joka on jo paljon kokenut.
Se kantaa päällään eläviä olentoja,
joita me ihmislapset
ihmettelemme ja tutkimme.
Ne elävät täyttä elämää
alusta loppuun saakka
ilman epäilystä elämän tarkoituksesta.
Kotipesästään linnut lähtevät.
Reviirin hankkivat.
Pesän rakentavat.
Puolison löytävät.
Poikaset kasvattavat
ja sitten lähettävät maailmaan.
Mutta me pienet ihmislapset kyselemme.
Mikä juttu tämä oikein on!
Vaikea siihen on vastata,
jos ei Luojan ilmoitusta asiasta
saa esiin tuoda. - Tässä Pääsiäisen
eli Kristikunnan suurimman juhlan
aikaan avatussa keskustelussa
olemme kääntämässä katseemme
Jeesuksen Ristiin.
Esinäytös oli se,
kun Jeesus herätti kuolleista
neljä päivää haudassa olleen
Lasaruksen haisevan ruumiin.
Ja tapahtui sellainen ihme,
että Lasarus
käärinliinoihin sidottuna
lensi ulos haudasta yhtenä pakettina
Jeesuksen käskyhuudon voimasta.
Ja kun sitten vähän myöhemmin
kansa näki Jeesuksen ratsastavan
aasin varsalla kohti Jerusalemia,
niin he tajusivat,
että luvattu Messias on
ottamassa Kuninkuuden.
Aasin varsan palvelutehtävän myötä
Jeesus tuli matkansa määränpäähän
täyttämään tehtävän,
jota varten hän oli
taivaasta maan päälle tullut.
Mutta murheellinen oli näky,
jonka Jeesus näki perille tultuaan.
"Ja hän kulki sisälle
Jerusalemiin ja meni pyhäkköön;
ja katseltuaan kaikkea
hän lähti niiden
kahdentoista kanssa Betaniaan,
sillä aika oli jo myöhäinen."
(Mark 11:11)
Eikä aamu sitten ollut sen parempi.
"Kun he seuraavana päivänä
lähtivät Betaniasta,
oli hänen nälkä.
Ja kun hän kaukaa näki
viikunapuun, jossa oli lehtiä,
meni hän katsomaan,
löytäisikö ehkä jotakin siitä;
mutta tultuaan sen luo
hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä.
Sillä silloin ei ollut viikunain aika.
Niin hän puhui ja sanoi sille:
'Älköön ikinä enää kukaan
sinusta hedelmää syökö.'
Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen."
(Mark 11:12-14)
Ja sitten Jeesus tuli
Isänsä huoneeseen,
josta oli tehty ryövärien luola.
"Ja he tulivat Jerusalemiin.
Ja hän meni pyhäkköön
ja rupesi ajamaan ulos niitä,
jotka myivät ja ostivat pyhäkössä,
ja kaatoi kumoon
rahanvaihtajain pöydät
ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
eikä sallinut kenenkään
kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.
Ja hän opetti ja sanoi heille:
'Eikö ole kirjoitettu:
Minun huoneeni on kutsuttava
kaikkien kansojen rukoushuoneeksi?
Mutta te olette tehneet siitä
ryövärien luolan'."
(Mark 11:15-17)
Ja tämän kuuli nyt
myös uskonnollinen johto,
ja se halusi tappaa Jeesuksen.
Ongelmana oli vain kansa,
joka uskoi Jeesuksen olevan Messias.
"Ja ylipapit ja kirjanoppineet
kuulivat sen
ja miettivät,
kuinka saisivat hänet surmatuksi;
sillä he pelkäsivät häntä,
koska kaikki kansa oli
hämmästyksissään
hänen opetuksestansa."
(Mark 11:18)
Mutta tosiasiassa
kuolema kohtasi Viikunapuuta
eli uskontoa,
jota ylipapit ja kirjanoppineet
halusivat pitää yllä.
"Illan tultua he menivät
kaupungin ulkopuolelle.
Ja kun he varhain aamulla
kulkivat ohi,
näkivät he viikunapuun
kuivettuneen juuria myöten.
Silloin Pietari muisti
Jeesuksen sanat
ja sanoi hänelle:
'rabbi, katso,
viikunapuu, jonka sinä kirosit,
on kuivettunut'.
Jeesus vastasi ja sanoi heille:
'Pitäkää usko Jumalaan'."
(Mark 11:19-22)
Viikunapuu eli
uskonnollinen järjestelmä
oli kuivettunut.
Se ei enää koskaan
antaisi hedelmää.
Mutta toisin on
Viinipuun kanssa.
Jeesus puhui sitten
Viinitarhureille:
"Mies istutti viinitarhan
ja teki aidan sen ympärille
ja kaivoi viinikuurnan
ja rakensi tornin;
ja hän vuokrasi sen viinitarhureille
ja matkusti muille maille.
Ja kun aika tuli,
lähetti hän palvelijan
viinitarhurien luo
perimään tarhureilta
viinitarhan hedelmiä.
Mutta he ottivat hänet kiinni,
pieksivät ja lähettivät
tyhjin käsin pois.
Ja vielä hän lähetti
heidän luoksensa
toisen palvelijan.
Ja häntä he löivät päähän
ja häpäisivät.
Ja hän lähetti vielä toisen,
ja sen he tappoivat;
ja samoin useita muita:
toisia he pieksivät,
toisia tappoivat.
Vielä hänellä oli
ainoa rakas poikansa.
Hänet hän lähetti viimeiseksi
heidän luoksensa sanoen:
'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'.
Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen:
'Tämä on perillinen;
tulkaa, tappakaamme hänet,
niin perintö jää meille.'
Ja he ottivat hänet kiinni,
tappoivat
ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.
Mitä nyt viinitarhan herra
on tekevä?
Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit
ja antaa viinitarhan muille.
Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta:
'Se kivi,
jonka rakentajat hylkäsivät,
on tullut kulmakiveksi;
Herralta tämä on tullut
ja on ihmeellinen
meidän silmissämme?'
Silloin he olisivat tahtoneet
ottaa hänet kiinni,
mutta pelkäsivät kansaa;
sillä he ymmärsivät,
että hän oli puhunut
tämän vertauksen heistä.
Ja he jättivät hänet ja menivät pois."
(Mark 12:1-12)
He vihasivat Jeesusta.
mutta eivät pelänneet Häntä.
He pelkäsivät kansaa.
Heidän ainoa toivonsa
ongelman ratkaisemiseksi,
oli yrittää saada
Jeesus sanomaan
jotain sellaista,
josta voisivat Häntä syyttää
ja sitten tuomita.
Lopulta ylimmäinen pappi lataa:
"Minä vannotan sinua
elävän Jumalan kautta,
että sanot meille,
oletko sinä Kristus,
Jumalan Poika".
(Matt 26:63)
Ja Jeesus räjäyttää:
"Sinäpä sen sanoit.
Mutta minä sanon teille:
tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan
istuvan Voiman oikealla puolella
ja tulevan taivaan pilvien päällä."
(Matt 26:64)
Ylimmäinen pappi repäisee:
"Hän on pilkannut Jumalaa.
Mitä me enää
todistajia tarvitsemme?
Katso,
nyt kuulitte hänen pilkkaamisensa.
Miten teistä on?'
He vastasivat sanoen:
'Hän on vikaapää kuolemaan'."
(Matt 26:65-66)