kalamos

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.
Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu
Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi
Blogi
https://kalamos.munblogi.com
Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:
"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"
Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:
"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"
Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"
Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.
Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.
- Sillä sana rististä on hullutus niille,
jotka kadotukseen joutuvat,
mutta meille, jotka pelastumme,
se on Jumalan voima.
Onhan kirjoitettu:
Minä hävitän viisasten viisauden,
ja ymmärtäväisten ymmärryksen
minä teen mitättömäksi.
Missä ovat viisaat?
Missä kirjanoppineet?
Missä tämän maailman älyniekat?
Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
Sillä kun, Jumalan viisaudesta,
maailma ei oppinut
viisauden avulla tuntemaan Jumalaa,
niin Jumala näki hyväksi
saarnauttamansa hullutuksen kautta
pelastaa ne, jotka uskovat,
koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja
ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
me taas saarnaamme
ristiinnaulittua Kristusta,
joka on juutalaisille pahennus
ja pakanoille hullutus,
mutta joka niille, jotka ovat kutsutut,
olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia,
on Kristus,
Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
(1 Kor 1:18-24) - Tuon jakeen ensimmäinen lause
pitää sisällään sen ajatuksen,
että Jeesuksen tuomio
oli epäoikeudenmukainen.
Jeesus ei saanut oikeutta.
Hänen asiaansa ei tutkittu.
Minkään estämättä
Hänet vietiin pois.
Pilatus tiesi,
että Jeesus on syytön.
Mutta pesi kätensä.
"Niin maaherra sanoi:
'Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?'
Mutta he huusivat vielä kovemmin
sanoen:
'Ristiinnaulittakoon!'
Ja kun Pilatus näki,
ettei mikään auttanut,
vaan että meteli yhä yltyi,
otti hän vettä ja pesi kätensä
kansan nähden ja sanoi:
'Viaton olen minä
tämän miehen vereen.
Katsokaa itse eteenne'.
Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi:
'Tulkoon hänen verensä
meidän päällemme
ja meidän lastemme päälle'.
Silloin hän päästi heille Barabbaan,
mutta Jeesuksen hän ruoskitti
ja luovutti ristiinnaulittavaksi."
(Matt 27:23-26) - "Sillä niinkuin Joonas
oli meripedon vatsassa
kolme päivää ja kolme yötä,
niin on myös Ihmisen Poika
oleva maan povessa
kolme päivää ja kolme yötä."
(Matt 12:40) - Eli kaiken kaikkiaan
Markus korostaa tuossa
jotain aivan valtavaa ja mullistavaa
asiaa tuon ajan lukijalle.
Naiset saivat ensimmäisenä nähdä
tyhjän haudan.
Naisille enkeli ilmoitti ensimmäisenä
Jeesuksen nousseen ylös haudasta.
Naiset olivat ensimmäiset lähettiläät
kertomaan ilosanomaa.
Ja lähetyskenttä oli
Pietari ja muut opetuslapset.
Ja sitten Jeesus itse ilmestyy
opetuslasten joukolle
ja lähettää idästä länteen
pyhän ja katomattoman
julistuksen iankaikkisesta pelastuksesta.
Mutta tämän jälkeen,
Markus vielä korostaa sitä,
että myöskin Jeesuksen itsensä
ilmestyminen tapahtui ensin naiselle
eikä suinkaan miesjoukolle.
Kaikkein ensimmäiseksi siis
Jeesus ilmestyi Maria Magdaleenalle,
josta oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.
Maria Magdaleenalla on tässä
tuplarooli.
Ensin Maria Magdaleena
oli muiden naisten kera vienyt
opetuslapsille
enkelin kehottaman viestin.
Pietari ja Johannes juoksevat haudalle.
He näkevät sen tyhjänä.
Mutta Maria Magdaleenan rakkaus
Jeesusta kohtaan oli niin syvä,
että hän tuli heidän perässään
taas haudalle
ja jäi sinne itkemään,
kun Pietari ja Johannes
poistuivat haudalta.
Ja silloin Maria Magdaleena
saa kuulla tutun äänen.
Hän kohtaa Jeesuksen.
Ja nyt Maria Magdaleena palaa
taas opetuslasten tykö,
jotka murehtivat ja itkevät sitä,
että Jeesuksen ruumiskin on hävinnyt.
Ja Maria Magdaleena kertoo,
että nyt hän jo näkikin Jeesuksen.
Jeesus on noussut ylös. Hän Elää.
Sen tähden hauta on tyhjä.
"Mutta ylösnousemisensa jälkeen
hän varhain aamulla
viikon ensimmäisenä päivänä
ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle,
josta hän oli ajanut ulos
seitsemän riivaajaa.
Tämä meni ja vei sanan niille,
jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa
ja jotka nyt murehtivat ja itkivät.
Mutta kun he kuulivat,
että hän eli ja että Maria oli hänet nähnyt,
eivät he uskoneet."
(Mark 16:9-11)
Jeesus lähetti siis ensin
enkelin eli sanansaattajan kautta
naisjoukon tuomaan sanoman opetuslapsille
Pietari ja Johannes
juoksevat haudalle.
Maria menee heidän jälkeensä.
Pietarin ja Johanneksen poistuttua haudalta
Jeesus ilmestyy Marialle
ja lähettää Marian uudelleen
nyt silminnäkijänä
kertomaan ylösnousemuksesta opetuslapsille.
Ja opetuslapset eivät vieläkään usko.
Ja näiden kautta pitäisi julistus
pyhästä ja katoamattomasta pelastuksesta
mennä idästä länteen.
Niin uskomatonta kuin se onkin,
niin näin kuitenkin tapahtui
näiden epäuskoisimmista epäuskoisimpien
miesten kautta.
Ensin oli siis vuorossa
kolme naista ilosanoman todistajana.
Näistä avainasemassa oli
Maria Magdaleena,
josta Jeesus oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.
Sitten Jeesus ilmestyy kolmelle miehelle.
Näistä avainasemassa oli Pietari,
joka oli kieltänyt kolme kertaa Jeesuksen.
Muut kolmesta miehestä ovat
kaksi Emmauksen tien kulkijaa,
jotka tulevat kertomaan
opetuslapsijoukolle,
että Simon eli Pietari eli Keefas
on nähnyt Jeesuksen
ja he itsekin
ovat kohdanneet Jeesuksen.
"Ja sen jälkeen
hän toisenmuotoisena
ilmestyi kahdelle heistä,
heidän kävellessään,
matkalla maakylään.
Hekin menivät ja veivät sanan toisille;
mutta nämä eivät uskoneet heitäkään."
(Mark 16:12-13)
Ja sitten Jeesus itse ilmestyy
koko opetuslapsijoukolle,
paitsi kaikkein epäuskoisimmalle
Tuomaalle.
Hän kun tarvitsi käsinkosketeltavan
kohtaamisen Jeesuksen kanssa,
jotta uskoisi.
Olemme sitten miten epäuskoisia tahansa,
niin Jeesus voi synnyttää meissä uskon,
kun kohtaamme Hänet. - Jeesus siis ilmestyy lopulta
opetuslapsijoukolle.
"Vihdoin hän ilmestyi
myöskin niille yhdelletoista
heidän ollessaan aterialla;
ja hän nuhteli
heidän epäuskoaan
ja heidän sydämensä kovuutta,
kun he eivät olleet uskoneet niitä,
jotka olivat nähneet
hänet ylösnousseeksi."
(Mark 16:14)
Ja sitten ...
ei suinkaan ...
tapahtunut niin,
että Jeesus jatkoi ja sanoi:
Menkää kaikkeen maailmaan ...
Markus ei siis tallennuksessaan
kylmäverisesti vain ilmoita
Jeesuksen ilmestyneen
keskelle ateriahetkeä
nuhtelemaan heidän epäuskoaan,
ja samaan hengenvetoon
antaneen lähetyskäskyn
todeten, että joka ei usko,
tuomitaan kadotukseen.
Jos tuo tilannekuvaus
pitäisi paikkansa,
niin opetuslasten ruoka
olisi jäänyt kurkkuun kiinni.
Mutta tosiasiassa
tuohon kohtaamiseen ei sisältynyt
lähetyskäskyn antamista.
Se oli kohtaaminen,
jolla opetuslapset
herätettiin eloon
tai elvytettiin ymmärtämään se,
missä nyt mennään.
Aivan samoinkuin
Emmauksen tien kulkijat
tarvitsivat saada kuulla
pitkän selvityksen
Mooseksesta alkaen,
mitä Raamattu kertoo Jeesuksesta,
tarvitsivat kaikki
Jeesuksen opetuslapset
pitkän briiffauksen.
Ei siis niin,
että kesken ateriaa tullut
Jeesuksen ilmestyminen ja moitesana
ja sitten käskysana lähteä liikkeelle.
Ei ollenkaan.
Tuossa tilanteessa Jeesus
ei antanut tuota lähetyskäskyä.
Sen antaminen tapahtui
vasta neljäkymmentä
päivää myöhemmin.
Briiffaus kesti siis 40 päivää.
Siis mitä tapahtui tuossa tilanteessa,
jossa Jeesus ilmestyy ensimmäisen
kerran opetuslapsijoukolle.
Markus on sen
kirjoittanut evankeliumiinsa.
Jostain syystä sitä vaan ei ole
otettu mukaan kaikkiin käännöksiin.
Mutta useissa varhaisissa käsikirjoituksissa
tuo teksti on
alkuperäisessä muodossaan
ja suomennettuna se menee
kokonaisuudessaan siis näin:
"Vihdoin hän ilmestyi
myöskin niille yhdelletoista
heidän ollessaan aterialla;
ja hän nuhteli heidän epäuskoaan
ja heidän sydämensä kovuutta,
kun he eivät olleet uskoneet niitä,
jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.
Ja he pyysivät anteeksi sanoen:
'Tämä
laittomuuden ja uskottomuuden aika
on Saatanan alainen,
eikä hän salli
Jumalan totuuden ja voiman
kukistaa saastaisia henkiä.
Ilmoita siksi nyt vanhurskautesi'
He sanoivat näin Kristukselle,
ja Kristus vastasi heille:
'Saatanan valtakauden aika
on ohitse,
mutta muita pelottavia asioita
on pian tapahtuva.
Minut annettiin kuolemaan
niiden tähden,
jotka ovat tehneet syntiä,
jotta he palaisivat totuuteen
eivätkä enää syntiä tekisi
ja niin perisivät taivaan
hengellisen,
turmeltumattoman
ja hengellisen
kunnian'."
(Mark 16:14- )
Opetuslapset
uskoivat Jeesuksen elävän,
kun näkivät Hänet.
Eli kun edes opetuslapset eivät
uskoneet heidän keskuudessaan
olevien naisten todistusta,
kuinka maailma uskoisi
kalastajien todistuksen Jeesuksesta.
He olivat edelleen peloissaan,
ja viittasivat pahuuden voimiin.
Mutta Jeesus kertoo asioiden
nyt muuttuneen.
Saatanan valtakauden
aika on nyt ohitse.
Mutta se edellyttää,
että ihmiset saavat kuulla
ilosanoman Jeesuksesta.
Silloin ihmiset vapautuvat
paholaisen vallasta.
Tämän kohtaamisen jälkeen
seuraa siis 40 päivää
pitkä aikajakso,
jonka aikana opetuslapset
monestikin kohtasivat Jeesuksen.
Niin myös monet muut.
Jeesus näyttäytyi kerralla
jopa yli puolen tuhannen
suuruiselle ihmisjoukolle.
Ja viimeisenä päivänä maan päällä
Jeesus pitää puheen,
josta Matteus on tallentanut
opetuslapseuttamisosan
ja Markus lähetyskäskyn
eli Jeesuksen viimeiset sanat.
Siinä on vastaus kaikkeen siihen,
mitä opetuslapset olivat
sanoneet Jeesukselle
esimerkiksi saatanan vallasta.
"Ja hän sanoi heille:
'Menkää kaikkeen maailmaan
ja saarnatkaa evankeliumia
kaikille luoduille.
Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu;
mutta joka ei usko,
se tuomitaan kadotukseen.
Ja nämä merkit seuraavat niitä,
jotka uskovat:
minun nimessäni
he ajavat ulos riivaajia,
puhuvat uusilla kielillä,
nostavat käsin käärmeitä,
ja jos he juovat jotakin kuolettavaa,
ei se heitä vahingoita;
he panevat kätensä sairasten päälle,
ja ne tulevat terveiksi.'"
(Mark 16:15-20)
Ja nyt opetuslapset
rohkenivat mennä
kaikkeen maailmaan ... - Markuksen evankeliumin lopussa
ei ole mitään lisäystä.
Mutta siitä puuttuu paljon.
Jeesus oli siis saatu
jotenkin hautaan
juuri ennen Suuren Sapatin alkua
eli ennen auringonlaskua.
Suuren sapatin jälkeen
tori oli auki yhden päivän.
Silloin kolme naista
kiiruhti ostoksille
ostamaan hyvänhajuisia yrttejä
tehdäkseen voiteet,
joilla voidella Jeesuksen ruumis.
"Ja kun Sapatti oli ohi,
ostivat Maria Magdaleena
ja Maria, Jaakobin äiti,
ja Salome
hyvänhajuisia yrttejä
mennäkseen voitelemaan häntä."
(Mark 16:1)
Tuon jälleen kiireisen
päivän jälkeen
tuli viikkosapatti.
Mutta sitten viikon
ensimmäisen päivän aamuna
naiset menivät valmistamiensa
hyvänhajuisten voiteiden kanssa
haudalle voitelemaan
Jeesuksen ruumis.
"Ja viikon ensimmäisenä päivänä
he tulivat haudalle ani varhain,
auringon noustessa."
(Mark 16:2)
Tosiasiassa Jeesuksen ruumis
ei enää ollut haudassa.
Se oli ollut siellä tarkalleen
- kolme yötä
- kolme päivää
Ja sitten
kolmannen päivän jälkeen
auringonlaskun aikaan
noussut ylös haudasta.
Mutta tätähän naiset
eivät tienneet.
Lähestyessään hautaa,
he miettivät
varmaan useampaakin ongelmaa.
Hautaa vartioivaa sotilasjoukkoa
ja suurta kiveä haudan suulla.
Heidän lähestyessään hautaa
Herran enkeli
hoiti kummankin ongelman.
Tuli suuri maanjäristys,
kun enkeli tuli paikalle
ja vieritti kiven pois.
Ja sotajoukko vaipui
kuin kuolleena maahan.
Kivi ja sotilasjoukko
ei ollut estänyt Jeesusta
tulemaan ulos haudasta.
Mutta se esti
ihmisiä menemästä hautaan.
"Ja he sanoivat toisilleen:
'Kuka meille vierittää kiven
hautakammion ovelta?'
Ja katsahtaessaan ylös
he näkivät kiven poisvieritetyksi;
se oli näet hyvin suuri."
(Mark 16:3-4)
Ei ollut mitään estettä mennä
sisälle hautakammioon.
Mutta yllätykset jatkuivat.
"Ja mentyään
hautakammion sisään
he näkivät nuorukaisen
istuvan oikealla puolella,
puettuna
pitkään, valkeaan vaatteeseen;
ja he peljästyivät suuresti."
(Mark 16:5)
Nyt meni suunnitelmat sekaisin
ja luultavasti voiteet maahan.
"Mutta hän sanoi heille:
'Älkää peljästykö;
te etsitte Jeesusta,
Nasaretilaista,
joka oli ristiinnaulittu.
Hän on noussut ylös;
ei hän ole täällä.
Katso,
tässä on paikka,
johon he hänet panivat.'"
(Mark 16:6)
Kuinka kauan lienevät katsoneet
tuota paikkaa,
kunnes enkeli antaa tehtävän.
"Mutta menkää ja sanokaa
hänen opetuslapsillensa
ja Pietarille:
'Hän menee teidän edellänne
Galileaan;
siellä te saatte hänet nähdä,
niinkuin hän teille sanoi.'
Niin he tulivat ulos
ja pakenivat haudalta,
sillä heidät oli vallannut
vavistus ja hämmästys,
eivätkä sanoneet
kenellekään mitään,
sillä he pelkäsivät."
(Mark 16:7-8)
Siis naiset tulivat ulos haudasta,
mutta eivät alkaneet selittää
kohtaamilleen ihmisille mitään,
vaan kiiruhtivat sanomaan
enkelin käskyttämän viestin
Pietarille ja opetuslapsille.
Markuksen alkuperäinen tallennus
jatkuu suomeksi ja englanniksi
käännettynä näin:
"Silloin he pian kertoivat
kaikki nämä ohjeet
Pietarille ja hänen seuralaisilleen."
(Mark 16:8- )
"Then they briefly reported
all this to Peter and his companions."
(Mark 16:8- )
Tuo teksti puuttuu
monista käännöksistä,
mutta se löytyy
useammastakin käsikirjoituksesta
ja varhaisista käännöksistä.
Ja vasta sen jälkeen,
kun naiset olivat kertoneet viestinsä
Pietarille ja hänen seuralaisilleen,
oli mahdollista jatkotapahtumat,
joista Markus on myös kertonut.
Seuraava monista käännöksistä
puuttuva kappale
edellä olevan jatkoksi
meneekin näin:
"Sen jälkeen Jeesus itse
lähetti heidän kauttaan
idästä länteen
pyhän ja katoamattoman
julistuksen iankaikkisesta pelastuksesta."
(Mark 16:8- )
"And afterward Jesus himself
sent out through them,
from east to west,
the sacred and imperishable
proclamation of eternal salvation."
(Mark 16:8- )
Ja tätä kappaletta
selventämään
Markus kirjoitti sen perään
aivan huikean suuren asian.
"Mutta ylösnousemisensa jälkeen
hän varhain aamulla
viikon ensimmäisenä päivänä
ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle,
josta hän oli ajanut ulos
seitsemän riivaajaa."
(Mark 16:9)
Nyt tuossa on selkeä
yhtenäinen ilmoitus.
Eli Markus korostaa tuossa
jotain aivan valtavaa ja mullistavaa
asiaa tuon ajan lukijalle.
Naiset saivat ensimmäisenä nähdä
tyhjän haudan.
Naisille enkeli ilmoitti ensimmäisenä
Jeesuksen nousseen ylös haudasta.
Naiset olivat ensimmäiset lähettiläät
kertomaan ilosanomaa.
Ja lähetyskenttä oli
Pietari ja muut opetuslapset.
Ei siis suinkaan niin,
että naiset eivät kertoneet
kenellekään mitään.
Jatkuu ... - Tuo Heprealaiskirjeessä oleva ilmaisu
"he kun jälleen itsellensä
hänet ristiinnnaulitsevat"
tarkoittaa ihan jotain muuta
kuin verellä mässäilyä.
Siis aivan päinvastoin
tuo kohta puhuu niistä heprealaisista,
jotka olivat tulleet tietoisiksi siitä,
että Jeesus on Jumalan Karitsa,
heidän Messiaansa,
joka uhrattiin heidänkin edestä.
Mutta synagoogasta erottamisen pelosta,
eivät kuitenkaan tehneet ratkaisua
Jeesuksen puoleen,
vaikka olivat maistaneet Jumalan voimaa.
Ja päästäkseen takaisin synagoogaan
suorittivat seremonian,
jossa tallattiin jaloilla maata
ja kirottiin Jeesus.
Ja näin he luopuivat Hänestä
eli kirjaimellisesti kääntäen
asettivat sivuun Pelastajansa,
ja antoivat ymmärtää,
että ei Jeesus ole Messias,
vaan Messiaan täytyy
vielä tulla ja kärsiä.
"Sillä mahdotonta on niitä,
jotka kerran ovat valistetut
ja taivaallista lahjaa maistaneet
ja Pyhästä Hengestä
osallisiksi tulleet
ja maistaneet
Jumalan hyvää sanaa
ja tulevan maailmanajan voimia,
ja sitten ovat luopuneet
- taas uudistaa parannukseen,
he kun jälleen
itsellensä ristiinnaulitsevat
Jumalan Pojan
ja häntä julki häpäisevät."
(Heb 6:4-6)
Mutta mitä Jeesuksen vereen tulee,
niin juuri siinä
on meidän sovituksemme.
Aadam ja Eeva puettiin
veriseen vaippaan,
joka peitti heidän alastomuutensa
eli sovitti heidän syntinsä.
Pelastus on juuri siinä,
että me nostamme katseemme
ristiinnaulittuun Jeeesukseen.
"Sillä minä olin päättänyt
olla teidän tykönänne
tuntematta mitään muuta
paitsi Jeesuksen Kristuksen,
ja hänet ristiinnaulittuna."
(1 Kor 2:2)
"Katso, Jumalan Karitsa!" - Jeesus antoi henkensä
vähän ennenkuin ryöväri kuoli.
Jeesuksen ruumis jäi ristille
ja myöhemmin laitettiin käärinliinoihin,
ja siirrettiin kalliohautaan.
Mutta Hänen henkensä
voimallistettiin välittömästi.
"Sillä myös Kristus kärsi kerran
kuoleman syntien tähden,
vanhurskas vääräin puolesta,
johdattaaksensa meidät
Jumalan tykö;
hän,
joka tosin kuoletettiin lihassa,
mutta tehtiin eläväksi hengessä,
jossa hän myös meni pois
ja saarnasi
vankeudessa oleville hengille,
jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset,
kun Jumalan pitkämielisyys odotti
Nooan päivinä,
silloin kun valmistettiin arkkia,
jossa vain muutamat,
se on kahdeksan sielua,
pelastuivat veden kautta."
Jeesus otti haltuunsa
tuonelan ja kuoleman avaimet.
Ja sitten Hän siirsi
koko Aabrahamin helman
tuonelasta Jumalan taivaisiin
kolmanteen paratiisiin.
Ja niin Jeesus ja kaikki
siihen mennessä kuolleet pyhät
olivat Jumalan Paratiisissa
vastaanottamassa ristin ryöviriä,
joka kohta ensimmäisenä ihmisenä
maailmassa pääsi suoraan
Jumalan Paratiisiin
eikä joutunut menemään alas tuonelaan.
Siellä olevat pyhät
ovat nyt taivaallisessa ruumiissa
siihen asti, että saavat
kirkastetun ylösnousemusruumiin.
Jeesukselle se tietenkin jo on,
koska Hän nousi esikoisena
kuoloon nukkuneista.
Mitä vanhaa taloon tulee,
niin ei meidän kuulu taistella
lihamme kanssa, jos sitä tarkoitit.
Ei liha pyhity.
Sen tulee pysyä kuolleena.
"Mitä siis sanomme?
Onko meidän pysyttävä synnissä,
että armo suureksi tulisi?
Pois se!
Me,
jotka olemme kuolleet
pois synnistä,
kuinka me vielä eläisimme siinä?
Vai ettekö tiedä,
että me kaikki,
jotka olemme kastetut
Kristukseen Jeesukseen,
olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Niin olemme siis
yhdessä hänen kanssaan
haudatut kasteen kautta kuolemaan,
että niinkuin
Kristus herätettiin kuolleista
Isän kirkkauden kautta,
samoin pitää meidänkin
uudessa elämässä vaeltaman.
Sillä jos me olemme
hänen kanssaan yhteenkasvaneita
yhtäläisessä kuolemassa,
niin olemme samoin myös
yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
kun tiedämme sen,
että meidän vanha ihmisemme
on hänen kanssaan ristiinnaulittu,
että synnin ruumis kukistettaisiin,
niin ettemme enää syntiä palvelisi;
sillä joka on kuollut,
se on vanhurskautunut pois synnistä."
(Room 6:1-7) - Nuo kaksi ryöväriä edustavat
kaikkia syntiä tehneitä ihmisiä.
Jeesus otti päälleen
koko maailman synnin.
Avaus tälle asialle oli se,
kun Jeesus tuli Johannes Kastajan luo.
Ongelmaksi muodostui se,
että Jeesus ei ollut tehnyt mitään syntiä.
Hän ei voinut tunnustaa syntejään.
Mutta Johannes kuitenkin kastoi Hänet,
kun Jeesus oli sanonut:
"Salli nyt;
sillä näin meidän sopii täyttää
kaikki vanhurskaus"
(Matt 3:15)
Eli ihmiset olivat tuoneet
syntinsä Jordanille.
Jeesus otti ne päälleen
ja vei lopulta ristille.
Ja näin Hän toi meille
syntien sijaan vanhurskauden.
Ja heti seuraavana päivänä
Johannes Kastaja näki
Jeesuksen tulevan tykönsä.
Jotenkin ilmestykenomaisesti
hän näki koko maailman synnin
Jeesuksen harteilla.
"Seuraavana päivänä hän näki
Jeesuksen tulevan tykönsä
ja sanoi:
'Katso,
Jumalan Karitsa,
joka ottaa pois maailman synnin!'"
(Joh 1:20-21)
Tuo verbi ilmaisee
- nostamista
- pois ottamista
- kantamista
Tuosta hetkestä alkaen Jeesus
saattoi antaa syntejä anteeksi
ja parantaa sairaita.
Mutta iankaikkisuuskohtalomme
määräytyy siitä,
otammeko Hänet vastaan.
Jeesus tehtiin lopulta synniksi.
Ja sitten Hän kuoli tuon synnin kera.
Ja nyt jos me suostumme
Hänen omikseen
ja annamme sovittaa itsemme,
niin meistä tulee
uusia luomuksia Kristuksessa.
"antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa.
Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
Toinen ryöväri antoi sovittaa itsensä
ja sai lupauksen paratiisiin pääsystä.
Toinen ei. - Kivi vieritettiin pois,
jotta naiset ja myöhemmin miehetkin
pääsivät sisään katsomaan hautapaikkaa.
Ei siis sitä varten,
että Jeesus pääsisi sieltä ulos.
Ei kivi eikä kallio eikä mikään vartiosto
millään tavoin
ollut este Jeesuksen liikkumiselle. - Jeesus sanoi:
"Totisesti, totisesti minä sanon teille:
joka kuulee minun sanani
ja uskoo häneen,
joka on minut lähettänyt,
sillä on iankaikkinen elämä,
eikä hän joudu tuomittavaksi,
vaan on siirtynyt kuolemasta elämään."
(Joh 5:24) - Alkujohdanto Pääsiäisen tapahtumiin
on Lasaruksen ruumiin herättäminen.
Jeesus sanoi:
"Minä olen ylösnousemus ja elämä;
joka uskoo minuun,
se elää, vaikka olisi kuollut.
Eikä yksikään,
joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole."
(Joh 11:25-26) - Eli nyt
Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen,
on vielä niin,
että kun me otamme Hänet vastaan,
niin me synteihimme kuolleet
synnymme uudesti ylhäältä Hengestä
uusiksi luomuksiksi,
kun Hän puhaltaa meihin Henkensä,
ja vaellamme sitten siitä alkaen
Hänen ylösnousemisvoimassaan. - Vanhurskas = Oikeamielinen
- Nyt olisi tarkoitus keskustella
Jumalan armosta
Jumalan evankeliumin pohjalta,
jonka Jeesus antoi suoraan Paavalille.
Sovituksen Sanasta olen avannut
keskusteluja muun muassa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19040509/sovituksen-sana - SOVITUKSEN SANA on ilmaisu,
joka löytyy yhdestä jakeesta.
Luetaan koko katkelma
(2 Kor 5:14-6:10)
"Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä,
jotka olemme tulleet tähän päätökseen:
yksi on kuollut kaikkien edestä,
siis myös kaikki ovat kuolleet;
ja hän on kuollut kaikkien edestä,
että ne, jotka elävät,
eivät enää eläisi itselleen,
vaan hänelle,
joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut."
Tämä joukko on uusi luomus Kristuksessa.
"Sentähden me emme tästä lähtien
tunne ketään lihan mukaan;
jos olemmekin tunteneet Kristuksen
lihan mukaan,
emme kuitenkaan nyt enää tunne."
Monet olivat tunteneet
Jeesuksen Hänen lihansa päivinä,
mutta nyt se ei enää ole mahdollista,
mutta voimme tuntea Hänet
uusina luomuksina Hengessä.
"Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut."
Tämä uudestisyntymisen ihme
tapahtui mielenmuutoksessa,
kun me tekemiimme synteihin
(hengellisesti) kuolleet
käännyimme Jumalan puoleen
ja otimme vastaan Sanan.
" Mutta kaikki on Jumalasta,
joka on sovittanut meidät
itsensä kanssa Kristuksen kautta
ja antanut meille sovituksen viran."
Me, jotka olemme ottaneet
sovituksen vastaan,
olemme tulleet niiksi,
joiden tehtävänä on
toimia pöytäpalvelijoina,
jota tuo virka (diakonia)
alun alkaen on tarkoittanut.
Me pidämme siis tarjolla
Jumalan Sanaa.
"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
Kun
Sana, joka oli
Jumala Jumalan tykönä,
Poika Isän helmassa,
tuli lihaksi,
niin maailmaan oli tullut Pelastaja.
Ja tätä sanomaa julistettiin
ensin enkelien toimesta
lammaspaimenille,
jotka sitten saivat nähdä
Pelastajansa seimessä
eli eläinten syöttökaukalossa.
Siis koko maailma eläimineen
oli kohdannut Pelastajansa.
Ja tätä Hyvää Sanomaa
eli Evankeliumia
jokainen siitä osalliseksi tullut
tarjoilee edelleen muille ihmisille.
"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme.
Me pyydämme Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa.
Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme teki synniksi,
että me hänessä
tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi."
Ihmisiä pyydetään siis suostumaan
sovitukseen eli vaihtokauppaan.
Tämä vaihtokauppa on mahdollinen
Jeesuksen ristinkuoleman tähden.
Hän otti päälleen koko maailman synnin.
Ja niin meille tarjotaan nyt
mahdollisuutta luopua synneistämme
ja ottaa vastaan syyttömyys.
Meissä tapahtuu silloin mielenmuutos,
jossa hylkäämme vääryyden
ja valitsemme oikeamielisyyden.
Saamme tuon vanhurskauden
lahjana Jumalalta.
Tämä on mahdollista sen tähden,
että Jeesus otti päälleen
kannettavakseen meidän syntimme seurauksineen.
"Sen,
joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme
teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
Kun olemme ottaneet Sanan vastaan,
niin meistä on tullut uusia luomuksia.
Ja tämä on meidän pelastuksemme.
Meitä on kohdannut valtavan suuri
Jumalan armo eli suosio
Jeesuksessa Kristuksessa.
Mutta tarkoitus on,
että tämä kohtaamamme suuri armo
saisi vaikuttaa meissä kaikissa niin,
että Jumalan suosio meitä kohtaan
kantaisi hedelmää.
"Hänen työtovereinaan
me myös kehoitamme teitä
vastaanottamaan Jumalan armon
niin, ettei se jää turhaksi."
Alkutekstin ilmaisu tarkoittaa tyhjää.
Tarkoitus on,
että kun nyt olemme päässeet
Jumalan Viinitarhaan,
niin me pelastettuina Jumalan lapsina
suorittaisimme myös itse
tuota alussa maintisemaani pöytäpalvelusta.
"Sillä hän sanoo:
'Otollisella ajalla
minä olen sinua kuullut
ja pelastuksen päivänä sinua auttanut'.
Katso,
nyt on otollinen aika,
katso,
nyt on pelastuksen päivä."
Siis me olemme jo autetut,
mutta kaikki eivät vielä ole.
Meillä on jokaisella diakonia täytettävänä.
"Me emme missään kohden
anna aihetta pahennukseen,
ettei virkaamme moitittaisi,
vaan kaikessa me
osoittaudumme
Jumalan palvelijoiksi:
suuressa kärsivällisyydessä,
vaivoissa,
hädissä,
ahdistuksissa,
ruoskittaessa,
vankeudessa,
meteleissä,
vaivannäöissä,
valvomisissa,
paastoissa;
puhtaudessa,
tiedossa,
pitkämielisyydessä,
ystävällisyydessä,
Pyhässä Hengessä,
vilpittömässä rakkaudessa,
totuuden sanassa,
Jumalan voimassa,
vanhurskauden sota-aseet
oikeassa kädessä ja vasemmassa;
kunniassa ja häpeässä,
pahassa maineessa ja hyvässä,
villitsijöinä ja kuitenkin totta puhuvina,
tuntemattomina
ja kuitenkin hyvin tunnettuina;
kuolemaisillamme,
ja katso,
me elämme,
kuritettuina
emmekä kuitenkaan tapettuina,
murheellisina,
mutta aina iloisina,
köyhinä,
mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä,
mitään omistamatta,
mutta kuitenkin omistaen kaiken."
SOVITUKSEN SANA
on kaiken tuon vaivan arvoista.
"Mutta kaikille,
jotka ottivat hänet vastaan,
hän antoi voiman
tulla Jumalan lapsiksi, niille,
jotka uskovat hänen nimeensä,
jotka eivät ole syntyneet verestä
eikä lihan tahdosta
eikä miehen tahdosta,
vaan Jumalasta."
(Joh 1)
Kirjaimellisesti jatko:
Ja Sana syntyi lihaksi
ja asusti meissä. - Kiinnitit siis huomion tuon viestini
loppuosaan:
>> "Niin ei nyt siis ole
mitään kadotustuomiota niille,
jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
Sillä elämän hengen laki
Kristuksessa Jeesuksessa
on vapauttanut sinut
synnin ja kuoleman laista.
Sillä mikä laille oli mahdotonta,
koska se oli lihan kautta heikoksi tullut,
sen Jumala teki,
lähettämällä oman Poikansa
syntisen lihan kaltaisuudessa
ja synnin tähden
ja tuomitsemalla synnin lihassa,
että lain vanhurskaus
täytettäisiin meissä,
jotka emme vaella lihan mukaan,
vaan Hengen.
(Room 8:1-4)
Näin siis tapahtuu Kristuksessa <<
Ja siksi innostuin jatkamaan
tuota Paavalin tekstiä, joka osoittaa
kuinka tärkeää on,
että olemme Kristuksessa.
"Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan,
on lihan mieli,
mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan,
on Hengen mieli.
Sillä lihan mieli on kuolema,
mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
sentähden että lihan mieli
on vihollisuus Jumalaa vastaan,
sillä se ei alistu Jumalan lain alle,
eikä se voikaan.
Jotka lihan vallassa ovat,
ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
Mutta te ette ole lihan vallassa,
vaan Hengen,
jos kerran Jumalan Henki teissä asuu.
Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä,
se ei ole hänen omansa."
(Room 8:5-8)
Siis kaikissa ei ole Kristuksen Henkeä
eivätkä kaikki ole Jumalan omia.
"Mutta jos Kristus on teissä,
niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden,
mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
Jos nyt hänen Henkensä,
hänen,
joka herätti Jeesuksen kuolleista,
asuu teissä,
niin hän,
joka herätti kuolleista
Kristuksen Jeesuksen,
on eläväksitekevä
myös teidän kuolevaiset ruumiinne
Henkensä kautta, joka teissä asuu.
Niin me siis, veljet, olemme velassa,
mutta emme lihalle,
lihan mukaan elääksemme.
Sillä jos te lihan mukaan elätte,
pitää teidän kuoleman;
mutta jos te Hengellä kuoletatte
ruumiin teot,
niin saatte elää.
Sillä kaikki,
joita Jumalan Henki kuljettaa,
ovat Jumalan lapsia.
Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä
ollaksenne jälleen pelossa,
vaan te olette saaneet lapseuden hengen,
jossa me huudamme:
"Abba! Isä!"
Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa,
että me olemme Jumalan lapsia.
Mutta jos olemme lapsia,
niin olemme myöskin perillisiä,
Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä,
jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme,
että me yhdessä myös kirkastuisimme.
Sillä minä päätän,
että tämän nykyisen ajan kärsimykset
eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen,
joka on ilmestyvä meihin."
(Room 8:10-17)
On siis asioita, joista käy ilmi
Johannesta lainaten...
"ketkä ovat Jumalan lapsia
ja ketkä perkeleen lapsia.
Kuka ikinä ei tee vanhurskautta,
hän ei ole Jumalasta"
(1 Joh 3:10) - "Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan,
on lihan mieli,
mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan,
on Hengen mieli.
Sillä lihan mieli on kuolema,
mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
sentähden että lihan mieli
on vihollisuus Jumalaa vastaan,
sillä se ei alistu Jumalan lain alle,
eikä se voikaan.
Jotka lihan vallassa ovat,
ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
Mutta te ette ole lihan vallassa,
vaan Hengen,
jos kerran Jumalan Henki teissä asuu.
Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä,
se ei ole hänen omansa."
(Room 8:5-8) - Armo on aiheena.
Ja sitähän anotaan.
Viimeksi päädyin kohtaan,
jossa sanotaan:
'jokainen,
joka huutaa avuksi Herran nimeä,
pelastuu'."
(Room 10:11-13)
ἐπικαλέω
epikaleō
Tuo huutaminen eli kailottaminen
kohdistuu Herran nimeen.
Sitä huudamme avuksi.
Ja pelastumme.
Ja sitä huudamme tietenkin avuksi
myös pelastettuina.
Sillä meillä on edessämme nyt taistelu.
Laki on tuominnut meidät,
mutta nyt olemme Jeesuksen tähden
synnistä vapautettu kansa.
Laki ei pitänyt meitä vankeina
vaan synti ja kuolema,
jotka riehuvat maan päällä,
ja meissäkin,
kun päästimme sen sisimpäämme.
Ja siitä me nyt olemme vapautettuja.
Emme laista vaan synnistä.
Mitä lakiin tulee,
niin meitä ohjaa nyt
paljon korkeampitasoinen laki
kuin Mooseksen laki.
Hengestä uudestisyntyneinä
Jumalan lapsina meitä ohjaa
Rakkauden laki.
Elämän Hengen laki
on nyt kaiverrettu meidän sisimpäämme.
Meitä ei siis ole vapautettu laista
vaan synnistä. Ja laki ei ole syntiä.
"Mitä siis sanomme?
Onko laki syntiä?
Pois se!"
(Room 7:7)
Mutta synnin ja kuoleman lakia
meidän ei tarvitse täyttää,
koska Jeesus täytti sen puolestamme.
Jos emme ole Kristuksessa,
niin sitten tuokin laki seuraamuksineen
kohtaa meidät.
Jokainen ihminen,
joka ei ole Kristuksessa
on hengellisesti kuollut.
Laki ei ole pettänyt meitä
vaan synti, joka tappoi.
"Sillä kun synti otti
käskysanasta aiheen,
petti se minut
ja kuoletti minut käskysanan kautta.
Niin, laki on kuitenkin pyhä
ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.
Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi?
Pois se!
Vaan synti,
että se synniksi nähtäisiin,
on hyvän kautta
tuottanut minulle kuoleman,
että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi
käskysanan kautta."
(Room 7:11-13)
Ja tällä tavoin Jumala on Rakkaudessaan
ympäröinyt eli sulkenut epäuskoonsa
Aadamin lailla luottamuspulassa olleen
eli kielletyn hedelmän syöneen ihmisen,
jotta tämä näkisi syntinsä suuruuden.
Laki on siis hyvä.
Mutta se ei pelasta,
jos sitä ei noudata.
Ja noudattaminen edellyttää
luottamusta Jumalaan.
Mutta nyt meillä on kuitenkin
ihmiskunnan ensimmäisestä
synnin päivästä alkaen
ollut lupaus käärmeen pään
eli synnin vallan murskaamisesta.
Tämä toteutui Golgatalla.
Ristin sanoma on kätketty
jo Raamatun ensimmäiseen sanaan.
Se on kätketty myös
koko ihmisuvun kantaisien
ensimmäisiin lenkkeihin.
Aabel oli vanhurskas
ja luotti Jumalan lupaukseen
luvatusta Pelastajasta
ja osoitti tämän uskonsa
uhraamalla Jumalan säätämän uhrin.
Kain sen sijaan toi Jumalalle
oman ansionsa hedelmää.
Ja sen hedelmän laatu kävi ilmi,
kun Kain tappoi Aabelin.
Mutta Aabelin sijaan tuli Seet.
Ja niin Jumalan lupaus
Vapauttajasta alkoi toteutua.
Ja tuo sukulinja päätyi Jeesukseen.
Aadam (Ihminen)
Seet (Asetettu)
Enos (Katoavainen)
Keenan (Suru)
Eli synti oli vienyt ihmissuvun
kuolemaan ja suruun.
Mahalalel (Siunattu Jumala)
Jered (Tulee alas)
Hanok (Opetus)
Eli Jeesus tuli Opettajaksi.
Metusalah (Keihään mies)
Lemek (Epätoivoinen)
Nooa (Lohdutus)
Eli Jeesuksen sydän puhkaistiin
kuoleman jälkeen keihäällä,
ja siitä vuoti verta ja vettä.
Näin synti oli saanut sovituksen
ja uusi elämän lähde puhjennut.
Ja tämä synnin sovitus
antaa epätoivoiselle ihmiselle lohdutuksen.
"Sillä kaikki,
mikä ennen on kirjoitettu,
on kirjoitettu meille opiksi,
että meillä kärsivällisyyden
ja Raamatun lohdutuksen kautta
olisi toivo."
(Room 15:4)
Kun olemme nostaneet katseemme Jeesukseen,
niin sadanpäämiehen tapaan toteamme:
Totisesti tämä oli Jumalan Poika.
Jeesus oli synnitön mutta synniksi tehty.
Koko maailman synnin myrkky
oli tiivistetty Häneen.
Jokainen joka nostaa katseensa
Häneen kokee saman, minkä kokivat
myrkkykäärmeen pureman saaneet
erämaataipaleella,
kun nostivat katseensa vaskikäärmeeseen.
Jeesuksen vastaus Nikodeemukselle,
miten ihminen voi uudestisyntyä,
oli nimenomaan viittaus tuohon tapahtumaan:
"Ja niinkuin Mooses
ylensi käärmeen erämaassa,
niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
että jokaisella,
joka häneen uskoo,
olisi iankaikkinen elämä.
Sillä niin on Jumala
maailmaa rakastanut,
että hän antoi ainokaisen Poikansa,
ettei yksikään,
joka häneen uskoo, hukkuisi,
vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. "
(Joh 3:14-16)
Vaski kuvaa lujuutta. Käärme syntiä.
Jeesus murskasi synnin vallan.
Golgatalla toteutui
ihmiskunnan ensimmäisenä syntipäivänä
annettu lupaus käärmeen pään
eli paholaisen vallan murskaamisesta.
"Niin ei nyt siis ole
mitään kadotustuomiota niille,
jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
Sillä elämän hengen laki
Kristuksessa Jeesuksessa
on vapauttanut sinut
synnin ja kuoleman laista.
Sillä mikä laille oli mahdotonta,
koska se oli lihan kautta heikoksi tullut,
sen Jumala teki,
lähettämällä oman Poikansa
syntisen lihan kaltaisuudessa
ja synnin tähden
ja tuomitsemalla synnin lihassa,
että lain vanhurskaus
täytettäisiin meissä,
jotka emme vaella lihan mukaan,
vaan Hengen.
(Room 8:1-4)
Näin siis tapahtuu Kristuksessa - Roomalaiskirje eli Jumalan evankeliumi
perustuu alusta loppuun asti Uskoon.
Heti ensimmäinen katkelma (Room 1:1-7)
kertoo julistuksen päämäärän:
"että syntyisi uskon kuuliaisuus"
Uskon puute aiheutti jo
Israelin kansalle vakavia seuraamuksia.
Ja sitä ennen jo Aabramille
ja sitä ennen jo Aadamille.
Kun Paavali on alkusanojen jälkeen
käynyt perusteet läpi
laittomuudesta armoon asti
päätyen tämän keskustelun avauksen
esille tuomaan,
niin alkaa kolme lukua pitkä julistus siitä,
mitä Uusi Elämä Kristuksessa merkitsee.
Sen jälkeen Paavali siirtyy
tarkastelemaan Israelin kohtaloita
kolmen luvun verran.
"Sillä minä soisin itse olevani
kirottu pois Kristuksesta
veljieni hyväksi,
jotka ovat minun sukulaisiani
lihan puolesta,
ovat israelilaisia:
heidän on lapseus ja kirkkaus
ja liitot ja lain antaminen
ja jumalanpalvelus ja lupaukset;
heidän ovat isät,
ja heistä on Kristus lihan puolesta,
hän, joka on yli kaiken,
Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!"
(Room 9:3-5)
Paavali on tuonut esiin
Jumalan Evankeliumin,
jonka oli saanut tiedoksi
suoraan Jeesukselta.
Sen ydinsanoma on
alusta alkaen se,
että me olemme
uskosta pelastuvia.
Nyt hän on tarkentanut
tarkastelun Israeliin,
aitoon öljypuuhun,
johon Uudessa liitossa
myös pakanakansojen
metsäöljypuun oksat oksastetaan.
Miten siis on.
Ei kai mitenkään ole mahdollista,
että Jumalan valittu kansa
Israel olisi hyljätty.
Vastaus on jälleen kerran
jo tutuksi tullut huudahdus:
Ei ikinä! Ei suinkaan!
"Minä sanon siis:
ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa?
Pois se!"
(Room 11:1)
Vaikka Israel rikkoi jatkuvasti liiton,
niin ei Jumala hyljännyt kansaansa.
Israel on ollut uskoton. Jumala ei.
Uskottomuudella on silti ollut seuraamuksensa.
Israel tavoitteli vanhurskautta lain kautta,
jonka se sai hetkessä, jossa se itse toimitti
äärimmäisen karmeaa laittomuutta
ylistäen kultaista sonnivasikkaa,
jonka sanoi tuoneen heidät pois Egyptin maasta.
Laki varjeli,
mutta usko ei kantanut.
Se vaihtui aina epäuskoksi.
Ja vaikka Israel lopulta pääsi
luvattuun Jumalan maahan,
niin se joutui sieltä pois
rikkomustensa tähden moneen kertaan.
Suurin rikkomus oli se,
kun Israel hylkäsi Messiaansa.
Jeesus itki Israelin kohtaloa,
joka toteutui vajaat 40 vuotta myöhemmin.
Kahden päivän eli millenniumin pituinen
sakkokierros päättyi hirvittävään pätsiin.
Ja sitten Israel pääsi takaisin omaan maahansa.
Jumalan omaan maahan,
jonka Jumala on Israelille luvannut.
Israelin kasvoilla on edelleen peite.
Se ei näe Messiastaan.
Mutta lain varjellessa Israelin täystuholta,
maailmaan syntyi Vapahtaja.
Ja niin Israel on tuonut maailmaan Pelastuksen.
Pelastus on juutalaisista,
kuten Jeesus sanoi samarialaielle naiselle.
Mutta nyt elämme vielä
pakanain armotalouskaudessa.
Jumala on kuitenkin sulkenut
kaikki eli myös Israelin
kalasaaliinaan saman verkon sisälle.
Tätä tarkoittaa ilmaisu:
"Sillä Jumala on sulkenut
kaikki tottelemattomuuteen,
että hän kaikkia armahtaisi."
(Room 11:32)
Siis ei suinkaan määrännyt
vaan sulkenut heittämällä
verkon kaikenlaisten kalojen ylle
jonka saaliin syvästi langennut Pietari
sai vetää kansojen merestä rannalle.
Tottelemattomuudeksi käännetty
alkutekstin sana on
ἀπείθεια = epäusko
apeitheia
Jumala on siis sulkenut
jotakin epäuskoon.
Ja nyt siis Paavali kirjoittaa
erityisesti Israelista.
Israel on suljettu epäuskoon.
Paavali on loppusuoralla
kolme lukua pitkässä
selvityksessään siitä,
kuinka Israel on nyt jäänyt
uskonvanhurskauden ulkopuolelle.
Aidot Öljypuun oksat taitettiin pois.
Ja aitoon öljupuuhun oksastettiin
metsäöljypuun oksia.
Mutta Jumala on kykenevä
oksastamaan myös aidot
Öljypuun oksat takaisin omaan runkoonsa.
Ja näin tapahtuu
sen pelastusteon kautta,
jossa Jumala on sulkenut
eli jättänyt Israelin epäuskoonsa
siihen asti,
että se tulee siihen tilanteeseen,
että se on valmis
ottamaan Messiaansa vastaan.
Jaakobin ahdistus päättyy siihen,
kun se näkee Messiaansa saapuvan
valtavalla kirkkaudella maan päälle
ja vihdoin he tunnistavat Hänet,
jonka haavat lyötiin
Hänen ystäväinsa huonessa.
Jumala ei siis suinkaan
ole määrännyt ketään
tottelemattomuuteen / epäuskoon.
Mutta Hän on Rakkaudessaan
sulkenut ihmiset epäuskoonsa
ja tottelemattomuuteensa,
jotta ihmiset näkevät pahan seuraukset
ja tekevät parannuksen,
ja Jumala voi armahtaa heidät,
kun he huutavat Herraa.
"Sanoohan Raamattu:
'Ei yksikään, joka häneen uskoo,
joudu häpeään'.
Tässä ei ole erotusta
juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä;
sillä yksi ja sama on kaikkien Herra,
rikas antaja kaikille,
jotka häntä avuksi huutavat.
Sillä
'jokainen,
joka huutaa avuksi Herran nimeä,
pelastuu'."
(Room 10:11-13)
Tämä avuksi huutaminen
alkoi jo kauan sitten.
"Ja myöskin Seetille syntyi poika,
ja hän antoi hänelle nimen Enos.
Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan
Herran nimeä."
(Gen 4:26)
Tämä sukulinja johtaa Jeesukseen
(= Jahve Pelastaa)
Kailota !