kalamos

kalamos profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Liittynyt 15v sitten
331 aloitusta · 12354 kommenttia
Ihminen syntyy tähän maailmaan
elävänä sieluna.

Sinä päivänä,
kun ihminen nielaisee
synnin hedelmän,
kun synti pääsee ihmisen sisimpään,
ihmisestä tulee kuollut sielu.

Tällaisen kuolleen sielun
tulee syntyä uudesti ylhäältä.
Ei ruumiillisesti, vaan hengellisesti.
Ja kun Elämän Henki
taas puhaltaa meissä,
me olemme siirtyneet
kuolemasta elämään.
Emmekä ikinä kuole.

Me olemme kuitenkin
samaa lihaa ja luuta kuin Aadam.

Vaikka olemmekin syntyneet
Hengestä uudesti ylhäältä,
me asumme edelleen
kuolevaisessa ruumiissa.
Maan tomusta peräisin oleva
liharuumiimme
on tuleva maaksi jälleen.

"Sillä maasta sinä olet,
ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."

Kaikki ihmiset kokevat kerran
ruumiillisen kuoleman.

"Ihmisille on määrätty,
että heidän kerran on kuoleminen,
mutta sen jälkeen tulee tuomio."

Synnymme tähän maailmaan
kuolevaisessa ruumiissa.
Kun viimeinenkin ihminen on kuollut,
tulee viimeinen tuomio.

Eli kaikkia ihmisiä kohtaa
paitsi ruumiillinen kuolema,
myös ruumiin ylösnousemus.

Jeesus nousi esikoisena kuolleista.
Vanhan liiton aikakausi päättyi
Kristuksen ylösnousemiseen.
Tuona viimeisenä päivänä
monta vanhan liiton pyhää nousi ylös.

Seurakuntakauden viimeisenä päivänä
Kristuksessa kuolleet
ja me elossa olevat Kristuksen omat
saamme ylösnousemusruumiin
ja viedään Isän Kotiin.

Sen jälkeen koittavan
ahdistuksen ajan viimeisenä päivänä
ahdistuksen ajan marttyyrit
ja myös Vanhan Liiton pyhät
kokevat ruumiin ylösnousemisen.
Alkaa Messiaan Valtakunta
tämän maan päällä.

Ja maailmanlopussa
vihoviimeisenä päivänä
Hän herättää kaikki,
jotka vielä haudoissa ovat.

Ja silloin nousevat
ensimmäisen kerran ylös
myös kaikki ne,
joille ylösnousemus ei ole
elämän ylösnousemus,
vaan tuomion ylösnousemus.
Vasta silloin
kaikki väärät nousevat ylös.
Ja menevät ikuiseen kauhistukseen.
Kohtaavat toisen kuoleman.

Ja kaikki
– niin vanhurskaat kuin väärätkin -
viettävät ikuisuutensa
ylösnousemusruumiissaan

"Ja monet
maan tomussa makaavista heräävät,
toiset
iankaikkiseen elämään,
toiset häpeään
ja iankaikkiseen kauhistukseen."

Toisille ylösnousemus
merkitsee siis elämää,
toisille tuomiota.

"Älkää ihmetelkö tätä,
sillä hetki tulee, jolloin kaikki,
jotka haudoissa ovat,
kuulevat hänen äänensä
ja tulevat esiin, ne,
jotka ovat hyvää tehneet,
elämän ylösnousemukseen,
mutta ne,
jotka ovat pahaa tehneet,
tuomion ylösnousemukseen."

On siis kaksi erilaista ylösnousemusta:

Ensimmäinen eli elämän ylösnousemus
tuo vanhurskaat ikuiseen elämään.

Toinen eli tuomion ylösnousemus,
vie väärät
ikuiseen kauhistukseen.
Raamattu ei kuitenkaan
tunne käsitettä toinen ylösnousemus,
vaan puhuu sen sijaan
toisesta kuolemasta.

Jos emme ole osallisia
ensimmäisestä ylösnousemuksesta,
kohtaamme toisen kuoleman,
jolla on silloin valta meihin.

"Autuas ja pyhä on se, jolla on osa
ensimmäisessä ylösnousemuksessa;
heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa."

Ylösnousemus koskee
sekä vanhurskaita että vääriä.
Sekä oikeamielisiä että väärämielisiä.

"Minä uskon kaiken,
mitä on kirjoitettuna
laissa ja profeetoissa,
ja pidän sen toivon Jumalaan,
että on oleva ylösnousemus,
jota nämä itsekin odottavat,
sekä vanhurskasten että vääräin."

Ja nyt seuraa huono uutinen.

"Ei ole ketään vanhurskasta,
ei ainoatakaan,
ei ole ketään ymmärtäväistä,
ei ketään, joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois,
kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet;
ei ole ketään,
joka tekee sitä, mikä hyvä on,
ei yhden yhtäkään."

Olemme siis vääriä
emmekä vanhurskaita,
pahaa tehneitä
emmekä hyvää tehneitä,
ja kaukana Jumalasta
emmekä suinkaan pyhiä
eli Jumalalle erotettuja.

Voimmeko me välttää
toisen kuoleman,
hirvittävän tuomion
ikuiseen kauhistukseen,
ja päästä Jumalan yhteyteen.

Kyllä.
Ja nyt onkin korkea aika kertoa
todella hyvä uutinen.

"Kristus kärsi kerran kuoleman
syntien tähden,
Vanhurskas vääräin puolesta,
johdattaaksensa meidät
Jumalan tykö"

On yksi Vanhurskas, joka kuoli
meidän kaikkien vääräin puolesta.

"Sillä kaikki ovat syntiä tehneet
ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden
hänen armostaan
sen lunastuksen kautta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa"

Vanhurskaita eli oikeamielisiä
ovat ne, jotka ottavat
Jumalan lahjavanhurskauden vastaan.
Vääriä ne, jotka sen hylkäävät.

Pelastuminen
Jumalan valtakuntaan edellyttää
tästä väärämielisyydestä luopumista
eli kääntymistä Jumalan puoleen.

Jos meitä ei ole siirretty
Hänen rakkaan Poikansa
valtakuntaan,
kuulumme vielä pimeyden
valtakuntaan,
ja meitä odottaa tuomion ylösnousemus
ikuiseen kauhistukseen.

Elämme Jumalassa tai erossa Hänestä.
Ja siitä riippuen ylösnousemus
merkitsee meille
ikuista elämää tai ikuista kauhistusta.
Meille kuoleman omille
tarjotaan ikuista elämää Kristuksessa,
joka voitti kuoleman.

Viimeinen tuomio koskee
kuolleita sieluja.
Heidän nimeään ei enää löydy
Elämän kirjasta.

Heidän pahoja tekojaan
ei ole pyyhitty pois tekojen kirjasta.
Ja niiden mukaan heidät tuomitaan.

Jumalan omien nimiä
ei pyyhitä pois Elämän kirjasta.

Pahat teot on pyyhitty.
En löytänyt avauksesta
enkä oikein muistakaan viesteistä mitään,
mikä liittyisi otsikon aiheeseen
eli viimeiseen tuomioon
ja sen perusteisiin.

Ennen viimeistä tuomiota on oleva
kaksi muuta tuomion ajankohtaa.

Ja toinen näistä on ilmeisestikin
ollut aloittajan mielessä.

Ihmiskunta jakaantuu
Raamatun ilmoituksen mukaan
kolmeen osaan:

Israel
Pakanakansat
Seurakunta

Ensimmäisenä näyttämöltä poistuu viimeksimainittu.

Se joutuu myös ensimmäisenä tuomiolle.
Seurakunta temmataan tuuliin ja pilviin
ja tuomitaan Kristuksen
palkintotuomioistuimen edessä.

Tähän tuomioon osallisista
ei kukaan saa kadotustuomiota,
mutta jotkut jäävät vaille
voittopalkintoa ja kruunua.

Maan päälle jäävät silloin vielä
Israel ja pakanakansat,
mutta yhtään uudestisyntynyttä
Jeesukseen uskovaa
kummastakaan joukosta ei maan päällä
tässä vaiheessa enää ole.

Noin seitsemän vuotta myöhemmin
Jeesus tulee takaisin maan päälle
vihityn Morsiamensa eli Vaimonsa kanssa
ja perustaa tuhat vuotta kestävän
Valtakunnan maan päälle.

Tuosta Valtakunnasta pahat otetaan pois - vanhurskaat jätetään siihen.
Me löydämme Raamatusta myös kriteerit
niin Israelilaisten kuin pakanakansojen osalta,
miten tuo pahuus tai vanhurskaus ilmenee.
Ja tuon perusteella toiset otetaan
ja toiset jätetään -
Siis otetaan pois tuosta Valtakunnasta
tai sitten jätetään siihen.

Tuomion kohteena
Jeesuksen tullessa takaisin maan päälle
ovat sekä Israel että pakanakansat.

Tämä tuomio tapahtuu maan päällä.
Kaikki siihen osalliset ovat
tuomiohetkellä vielä elossa,
eikä heillä siis vielä ole ylösnousemusruumista.

Mutta kokonaan kolmas asia
on viimeinen tuomio.

Se tapahtuu taivaassa
Jumalan Valtaistuimen edessä,
ja silloin kuolleet tuomitaan.

Ja tuo ilmaisu kuolleet tuossa yhteydessä
ei tarkoita ruumiillisesti kuolleita,
vaikka he sitäkin ovat olleet,
sillä ennen tuota tuomiota
kaikki ovat kokeneet ruumiin ylösnousemisen.

Tuossa kohden tuo kuolleet
kuitenkin tarkoittaa nimenomaan
hengellisesti kuolleita,
jotka tuomitaan kadotukseen.

Heidän nimeään ei siis löydy
Elämänkirjasta.
Kuilu on edelleen olemassa.

"Mutta myös valheprofeettoja
oli kansan seassa,
niinkuin teidänkin keskuudessanne
on oleva valheenopettajia,
jotka salaa kuljettavat sisään
turmiollisia harhaoppeja,
kieltävätpä Herrankin,
joka on heidät ostanut,
ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon."
(2 Piet 2:1)

Minä varoitan Sinua
Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä,
joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita,
sekä hänen ilmestymisensä
että hänen valtakuntansa kautta.

"Ja moni on seuraava
heidän irstauksiaan,
ja heidän tähtensä totuuden tie
tulee häväistyksi"
(2 Piet 2:2)

Sillä aika tulee,
jolloin ihmiset eivät kärsi tervettä oppia,
vaan omien himojensa mukaan
korvasyyhyynsä haalivat oppeja
ja kääntävät korvansa
pois Totuudesta
ja kääntyvät taruihin.

"ja ahneudessaan he
valheellisilla sanoilla
kiskovat teistä hyötyä;
mutta jo ammoisista ajoista
heidän tuomionsa valvoo,
eikä heidän perikatonsa torku.
Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä,
jotka syntiä tekivät,
vaan syöksi heidät syvyyteen,
pimeyden kuiluihin,
ja hylkäsi heidät
tuomiota varten säilytettäviksi."
(2 Piet 2:3-4)

Ja aivan samoin ihmiset
alastuomitaan kadotukseen.

"Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa,
vaikka varjelikin Nooan,
vanhurskauden saarnaajan,
ynnä seitsemän muuta,
vaan antoi vedenpaisumuksen tulla
jumalattomain maailman päälle.
Ja hän poltti poroksi
Sodoman ja Gomorran kaupungit
ja tuomitsi ne häviöön,
asettaen ne varoitukseksi niille,
jotka vastedes jumalattomasti elävät."
(2 Piet 2:4-5)

Johannes Kastajaa muistaen:

"Tehkää parannus
ja
uskokaa evankeliumi."

"Jo on myös
kirves pantu puitten juurelle;
jokainen puu,
joka ei tee hyvää hedelmää,
siis hakataan pois
ja heitetään tuleen."
Yhden ihmisen kautta
synti ja kuolema tuli maailmaan.

Ruumiillista kuolemaa
ihminen ei kuitenkaan
tuona kohtalokkaana päivänä kokenut.

Tämä johtui siitä, että
Jumala vuodatti viattoman veren
peittääkseen synnin seuraukset
eli Aadamin ja Eevan
alastomuuden ja häpeän.

”Ja Herra Jumala
teki Aadamille ja hänen vaimollensa
puvut nahasta
ja puki ne heidän yllensä”
(Gen 3:21)

Näin meidätkin puetaan Kristukseen,
joka on Jumalan Karitsa,
jos Aadamin lailla
lakkaamme juoksemasta Jumalaa pakoon,
kun Hän nimeltä kutsuen huutaa meitä.

Lupaus Vaimon siemenestä,
joka muskaa käärmeen pään
eli synnin vallan,
toteutui 4000 vuotta myöhemmin
Golgatalla,
jossa Pääsiäislampaamme teurastettiin.

Jeesus on sovitusuhri,
joka sai aikaiseksi sovinnon
Jumalan ja ihmisen välillä.

Jumalan viha syntiämme kohtaan
tuli lepytetyksi siinä,
että meidän syntimme pantiin
Jumalan Pojan
Jeesuksen Kristuksen kannettavaksi
ja Hän kärsi rangaistuksen meidän synneistämme.

Raamattu sanoo,
että Hänet tehtiin synniksi.
Raamatun kielikuvaa käyttäen voidaan sanoa,
että Hänet tehtiin käärmeeksi.

Ja tuo käärme ripustettiin puuhun kuolemaan.
Vaikka Hän oli itse synnitön,
niin koko maailman synnin myrkky
oli tiivistetty Häneen.
Ja ikäänkuin syyllisenä
kaikkeen maailman syntiin
Hän kärsi synnistä aiheutuvan rangaistuksen.

Mutta koska Hän itse kuitenkin oli synnitön,
niin kuolema ei voinut pidättää Häntä.
Hän voitti Kuoleman ja Tuonelan.
Ja Hän otti heiltä avaimet pois Itselleen.
Nyt Hänella on kaikki valta
taivaassa ja maan päällä.
Ja Hän voi pelastaa eli vapauttaa ihmisen
synnin ja kuoleman vallasta.

Hän on välimies Jumalan ja ihmisen välillä.
Hän sovittaa ihmisen Jumalan kanssa.
Tämä sovinto astuu voimaan,
kun otamme Jeesuksen vastaan.
Tuossa hetkessä Teurastetun Karitsan veri
sivellään sydämemme oven pihtipieliin,
ja astumme vapauteen synnin orjuudesta.

Jeesus on se luvattu vaimon siemen,
joka murskasi käärmeen pään eli vallan.
Ja siksi Jeesus voi pelastaa ja vapauttaa
tuosta vallasta jokaisen,
joka ottaa Hänet vastaan.

Kun olemme ottaneet Hänet vastaan,
olemme uusia luomuksia Kristuksessa.
Emme enää vain tiedä Hänestä jotakin,
vaan elämme rakkaussuhteessa
Hänen kanssaan.

Tämä ristin evankeliumi,
veren evankeliumi,
on pelastuksen evankeliumi.
Sillä tapahtuu niinkuin tapahtui aikanaan
Israelin erämaavaelluksen aikana.
Jokainen myrkkykäärmeen pureman saanut,
joka nosti katseensa
tangon päähän asetettuun vaskikäärmeeseen,
pelastui varmalta kuolemalta.
Jokainen ihminen voi saada Uuden Elämän.

”me pyydämme Kristuksen puolesta:
Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa”.
(2 Kor 5:20)

Meidän tarvitsee vain nostaa katseemme
Golgatan puuhun ripustettuun
Jumalan Ainokaiseen Poikaan,
Jumalan Teurastettuun Karitsaan.
Ja silloin meistä irrottaa otteensa
synnin valta ja myrkky eli
käärmeen pää on murskattu.
SOVITUS KRISTUKSESSA

"Yksi on kuollut kaikkien edestä".
Tämä yksi on Jeesus Kristus,
Jumalan Poika,
joka tuli taivaasta Isän rinnalta
maan päälle
syntyen ihmislapseksi
ja tullen näin
lihasta ja verestä osalliseksi
voidakseen olla sukulunastaja
syntiin langenneelle ihmiselle.

Avaukseni ensimmäinen kappale
viittasi valtavaan määrään
ennustuksia Kärsivästä Messiaasta
Vanhassa Testamentissa alkaen jo
Raamatun ensimmäisestä Sanasta.

Tästä kärsimyksestä
on ensimmäinen esimerkki
viattoman elävän olennon
ruumiillinen kuolema
ihmisen tekemän synnin tähden.

Juuri tätä ennen
Jumala oli ilmoittanut
käärmeen possessoineelle paholaiselle
käärmeen pään eli paholaisen vallan
murskaavasta Vaimon Siemenestä.

Jumalan kansalle Israelille
annettu laki
pitää sisällään ilmoituksen
sukulunastajasta.

Meillä on siis ensin
koko Vanhan Testamentin
kokoinen selvitys
Sovituksesta Kristuksessa.

Mutta sitten tuli Jeesus
tuli taivaasta maan päälle
syntyen ihmiseksi,
kärsi ja kuoli ja nousi kuolleista
ja niin alkoi Uusi Liitto.

Ja nyt Israelille julistettu sanoma
ulottuu myös meihin pakanoihin.

"Hänessä on teihinkin,
sittenkuin olitte kuulleet
totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin,
uskoviksi tultuanne
pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti"

Jeesus asuu meissä
Pyhän Henkensä kautta.

Kristuksen Rakkaus on vallannut meidät,
ja niin meillä on sisäinen pakko.

Meihin vuodatettu Rakkaus
vaatii meitä johonkin.
Antamaan elämämme Hänelle.

"Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä,
jotka olemme tulleet tähän päätökseen:
yksi on kuollut kaikkien edestä,
siis myös kaikki ovat kuolleet"
(1 Kor 5:14)

Sisimpäämme vuodatettu
Kristuksen Rakkaus
pakottaa samaistumaan Häneen.

"Sillä te olette kuolleet,
ja teidän elämänne
on kätkettynä Kristuksen kanssa
Jumalassa."

"Ja ne, jotka ovat
Kristuksen Jeesuksen omat,
ovat ristiinnaulinneet lihansa
himoineen ja haluineen."

"ja hän on kuollut kaikkien edestä,
että ne, jotka elävät,
eivät enää eläisi itselleen,
vaan hänelle,
joka heidän edestään
on kuollut ja ylösnoussut."
(2 Kor 5:15)

"Yksi on kuollut kaikkien edestä".
Tämä yksi on Jeesus Kristus.
Ja me tunnemme Hänet
eli meillä on suhde Hänen kanssaan.

"Sentähden me emme tästä lähtien
tunne ketään lihan mukaan;
jos olemmekin
tunteneet Kristuksen lihan mukaan,
emme kuitenkaan nyt enää tunne.
Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut."
(2 Kor 5:16-17)

Nyt me tunnemme Hänet sisäisesti.
Me tiedämme olevamme Jumalan lapsia
"siitä Hengestä,
jonka Hän on meille antanut"
ja joka on meidän synnyttänyt uudesti.
Meille on uskottu Sovituksen virka.

"Mutta kaikki on Jumalasta,
joka on sovittanut meidät
itsensä kanssa Kristuksen kautta
ja antanut meille sovituksen viran."
(2 Kor 5:18)

Meille on uskottu Sovituksen Sana
eli Jumala on
sijoittanut/asettanut/tallettanut
meihin Sovituksen Sanan.

"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)

Ja tätä meihin talletettua
Sovituksen Sanaa me julistamme
Pyhässä Hengessä.

"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme.
Me pyydämme
Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)

Tätä ilosanomaa,
että me voimme tulla
Jumalan vanhurskaudeksi,
koska Jeesus tehtiin synniksi,
me julistamme kaikelle maailmalle.

"Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme
teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21)