Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

327

Kommenttia

12279

  1. Ei vaan me elämme nyt siinä.

    Aloitetaanpa tarkastelu ihan alusta.
    Kuudennen päivän päätteeksi
    Jumalan loi ihmisen,
    ja teki loppuhuipennukseksi
    Aadamin kylkisiivusta
    yhteensopivan puoliskon.
    Ja sitten Jumala talutti
    tämän luomakunnan ihastuttavimman
    luomuksen Aadamin tykö.

    Ja tuli ehtoo ja aamu.
    Luomakunta oli herännyt Sapatin lepoon.

    Tuo Sapatinlepo ei olisi koskaan päättynyt,
    jos Aadam olisi pitänyt kiinni
    hänelle asetetusta kieltolaista.

    Mutta sinä hetkenä,
    kun Aadam söi häneltä kielletyn hedelmän,
    päättyi sapatinlepo,
    ja alkoi ankara ja turhauttava työnteko.

    Siis tuo seitsemäs päivä eli sapatin lepo
    päättyi vasta silloin,
    kun synti ja kuolema astuivat maailmaan.

    Ja tuo sapatin lepo päättyi
    niin ihmiseltä kuin Jumalaltakin.

    Eli ensin alusta asti kaikki oli täydellistä.
    Huom!
    Sangen hyvää.
    Siis.
    Enemmän kuin hyvää.
    Ihminen asetettiin
    tämän täydellisen hyvän keskelle.
    Ja niin ihminen tiesi
    heti silmänsä avattuaan
    kaiken hyvästä.

    Ihminen itsekin oli kuin Jumal olento
    kirkkauden peittämänä
    tämän kaiken hyvän valtiaaksi asetettu.
    Ihmisen ei olisi koskaan tarvinnut
    tulla tietämään mitään
    epätäydellisyydestä saatikka pahasta.
    Ihminen olisi voinut elää
    sapatin levossa ikuisesti.

    Tuo ihana ikuisuus olisi sinetöitynyt
    sinä päivänä
    jona Aadam olisi syönyt Elämän puusta.

    Mutta toisin kävi.
    Ihminen söi puusta,
    joka lisäsi ihmisen tietoisutta asialla,
    jota ei totisesti
    olisi kannattanut tulla tuntemaan.
    Ihminen tuli hyvän lisäksi
    tietämään/tuntemaan pahan.

    Ja siihen loppui lepo.
    Niin Jumalalta kuin ihmiseltäkin.
    Sapatin siunaus oli päättynyt.

    Elämänpuusta syöminen olisi jatkanut
    siitä mihin jäätiin eli
    seitsemännestä kahdeksanteen
    eli ikuisuuden päivään.

    Mutta nyt kaikki mureni.
    Paratiisi täydellisenä jäi taakse
    ja vaille Jumalan kuvaksi luotua valtiasta.

    Jumala asetti vielä
    raskaan sarjan vartijat eli kerubit
    Eedenin Paratiisin itäpuolelle vartioitsemaan
    välkkyvän ja leimuavan miekan kera
    Elämän puun tietä.

    Ei tullut kahdeksatta päivää
    vaan kaikki täytyikin aloittaa alusta.

    1 2 3 4 5 6 7 8 ...

    Oltiin taas lähtöruudussa.
    Eikä vielä siinäkään.

    Oltiin ennen ensimmäistä päivää
    edeltäneessä pimeydessä
    ja sekasorrossa syvien vesien alla.
    Taas oli kadonnut se ihanuuksien ihanuus,
    joka oli luotu Esikoisen kautta.

    Sama ylpeys, joka valtasi
    täydellisistä täydellisimmän kerubin,
    oli nyt levinnyt ihmislapsen sydämeen.
    Ja niin ihminenkin oli nyt vailla
    kirkkautta, lepoa ja pyhyyttä.

    Pimeys ja pelko ja kauhu hallitsivat nyt
    Jumalan kuvaksi luotua ihmislasta.

    Niinkuin jo kerran oli syrjäytetty
    tuo kauhea pimeys maan päältä,
    se tullaan syrjäyttämään taaskin.
    Tulee jälleen koittamaan
    ensimmäinen päivä.
    Ja silloin ihmisen pimentyneeseen sydämeen
    syttyy Valo.

    Aadam ja Eeva saivat lupauksen
    tästä tulevasta Ensimmäisestä päivästä,
    joka syrjäyttää pimeyden,
    joka nyt vallitsi maailmaa.

    Tätä päivää, jolloin jälleen
    Valkeus tulee maailmaan,
    Aadam ja Eeva odottivat.

    Ja mitä se tuleekaan merkitsemään.
    Sen he saivat konkreettisesti kokea,
    kun Jumala teurasti karitsan,
    ja teki sen verisestä vaipasta
    vaatteet alastomille ihmisille.

    Mutta tästä oli pitkä matka
    seitsemänteen päivään,
    jolloin jälleen kaikki on täydellistä,
    sangen hyvää
    ja vielä pidempi matka siihen päivään,
    johon tuo seitsemäs eli levon päivä johtaa.

    Silloin Jumala luo uudet taivaat
    ja uuden maan ja alkaa ikuisuuden päivä,
    jolloin mitään pimeyttä ei
    Jumalan valtakunnassa enää ole.

    Se rauha ja rakkaus ja sopusointu,
    joka kätkeytyy
    Raamatun ensimmäiseen jakeeseen,
    loppui siihen, kun Aamuruskon Pojan
    sydän oli ylpistynyt
    ja niin hänen sisimmässään
    havaittiin vääryys,
    joka johti siihen kaaokseen,
    josta Raamatun toinen jae puhuu.

    Sen korjaamiseen Jumala tarvitsi
    seitsemän päivää.

    Ja ensimmäinen päivä näistä
    seitsemästä oli siis se,
    kun Jumala kutsui Ainokaisen Poikansa,
    Aamuruskon eli Esikoisensa,
    joka oli maailmat luonut,
    tuon syntyneen kaaoksen keskelle.

    Jumala sanoi jotakin,
    ja sitten
    Herra Jumala teki sen.

    Esimerkiksi sekasortoiseen
    tilaan menneet taivaankappaleet
    työstettiin asemiinsa valaisemaan Maata
    neljäntenä päivänä.

    Tämä mahdollisti elämän
    Maan päällä.

    Ja näin kävi myös neljäntenä millenniumina,
    kun Todellinen Valkeus,
    joka valaisee jokaisen ihmisen,
    tuli maailmaan.

    Nyt jokainen ihminen voi kokea sen,
    minkä jo Aadam ja Eeva saivat kokea.

    Meidät puetaan Kristukseen,
    Jumalan Karitsaan,
    joka peittää alastomuutemme,
    sovittaa meidät.

    Olemme jo Kristuksessa.
    Mutta täydellinen odottaa vielä aikaansa.

    Mutta kerran koittaa
    seitsemäs millennium.
    Seitsemäs päivä
    ja sapatin siunaus.

    Se alkaa siten,
    että Jeesus tulee taas maan päälle.

    Nyt valitun kansansa Israelin
    Hoosianna-huudoin kutsumana.

    Ja nyt tuo sapatti ei enää katkea,
    vaan päinvastoin se tuo jatkoksi
    iankaikkisuuden päivän.

    Eli toisin kuin alussa kävi,
    että keskelle sapatin siunausta
    tuli paholainen,
    nyt se siivotaankin pois maan päältä,
    kun alkaa seitsemäs päivä eli millennium.

    Ikuinen elämä sapatin levossa
    on jo totta tässä ja nyt,
    kun synnymme uudesti ylhäältä Hengestä
    Jumalan lapseksi.
  2. "Sillä Jumala oli Kristuksessa
    ja sovitti maailman itsensä kanssa
    eikä lukenut heille
    heidän rikkomuksiaan,
    ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
    Kristuksen puolesta
    me siis olemme lähettiläinä,
    ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme.
    Me pyydämme Kristuksen puolesta:
    antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
    Sen, joka ei synnistä tiennyt,
    hän meidän tähtemme teki synniksi,
    että me hänessä tulisimme
    Jumalan vanhurskaudeksi.
    Hänen työtovereinaan
    me myös kehoitamme teitä
    vastaanottamaan Jumalan armon
    niin, ettei se jää turhaksi. "

    "minä olen pannut
    sinun eteesi elämän ja kuoleman,
    siunauksen ja kirouksen.
    Niin valitse siis elämä"
    (5 Moos 30:19)

    "valitkaa tänä päivänä,
    ketä tahdotte palvella"
    (Joos 24:15)

    "Totinen valkeus,
    joka valistaa jokaisen ihmisen,
    oli tulossa maailmaan.
    Maailmassa hän oli,
    ja maailma on hänen kauttaan
    saanut syntynsä,
    ja maailma ei häntä tuntenut.
    Hän tuli omiensa tykö,
    ja hänen omansa
    eivät ottaneet häntä vastaan.
    Mutta kaikille,
    jotka ottivat hänet vastaan,
    hän antoi voiman tulla
    Jumalan lapsiksi,
    niille,
    jotka uskovat hänen nimeensä,
    jotka eivät ole syntyneet
    verestä
    eikä lihan tahdosta
    eikä miehen tahdosta,
    vaan Jumalasta."
    (Joh 1:9-13)

    "Jotka nyt ottivat
    hänen sanansa vastaan,
    ne kastettiin"
    (Ap.t 2:41)

    "Jos me tunnustamme syntimme,
    on hän uskollinen ja vanhurskas,
    niin että hän antaa meille
    synnit anteeksi
    ja puhdistaa meidät
    kaikesta vääryydestä.
    Jos sanomme,
    ettemme ole syntiä tehneet,
    niin me teemme hänet valhettelijaksi,
    ja hänen sanansa ei ole meissä."
    (1 Joh 1:9-10)

    "Tehkää sentähden
    parannuksen soveliaita hedelmiä,
    älkääkä luulko saattavanne
    sanoa mielessänne:
    'Onhan meillä isänä Aabraham';
    sillä minä sanon teille,
    että Jumala voi näistä kivistä
    herättää lapsia Aabrahamille.
    Jo on kirves pantu puitten juurelle;
    jokainen puu,
    joka ei tee hyvää hedelmää,
    siis hakataan pois ja heitetään tuleen.
    Minä kastan teidät vedellä parannukseen,
    mutta se, joka minun jäljessäni tulee,
    on minua väkevämpi,
    jonka kenkiäkään
    minä en ole kelvollinen kantamaan;
    hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
    Hänellä on viskimensä kädessään,
    ja hän puhdistaa puimatanterensa
    ja kokoaa nisunsa aittaan,
    mutta ruumenet hän polttaa
    sammumattomassa tulessa."
    (Matt 3:8-12)
  3. Selvennän nyt vielä tuota
    esille tullutta jaetta (PS 51:7).

    Daavid viittaa siihen,
    että hän itse on sukurutsauksessa
    saanut alkunsa.

    Daavidin äiti ei ollut
    Iisain vaimo vaan tytär.
  4. "Alussa loi Jumala taivaat ja maan."
    (Gen 1:1)

    Taivaisiin sisältyy kaikki taivaan joukot
    enkelikunta mukaanlukien.
    Näistä korkea-arvoisin oli
    Aamuruskon poika
    (Lucifer = Valon kantaja)

    Raamatun ensimmäinen Sana
    tarkoittaa Alkua / Esikoista.

    Siis aivan ensimmäiseksi
    Jumala Sana tuo esiin Jumalan Pojan.
    Vielä Raamatun viimeisessä kirjassa
    Poika esittelee itsensä
    Alkuna ja Aamenena.

    Ja niin koko Raamattu
    Alusta Aameneen saakka
    Sana Sanalta
    on ilmoitusta Pojasta,
    joka on
    Ensimmäinen ja Viimeinen
    Alku ja Loppu
    Alfa ja Omega.

    Raamatun ensimmäinen virke
    pitää sisällään myös
    monikkomuotoisen sanan
    Jumala = Valtiaat.

    Raamatun ensimmäinen jae ilmaisee
    siis Jumalan kokonaisuudessaankin.
    Mutta varsinaisesti se esittelee
    meille Jumalan Pojan Valtiaana.
    Kaikki on luotu Hänen kauttaan,
    Häneen ja Häntä varten.

    Niin myös Aamuruskon poika
    eli Lucifer.

    Pojan eli Aamuruskon luoma
    korkea-arvoisin
    ja läheisin enkeliolento
    oli siis Aamuruskon poika.

    Poika on itse Valkeus.
    Mutta Aamuruskon poika
    kantoi tuota valkeutta mukanaan.

    Aivan samoin tänä päivänä
    Jeesus eli Valkeus valaisee
    jokaisen omansa.

    "Todellinen Valkeus,
    joka valaisee jokaisen ihmisen."
    (Joh 1:9)

    Raamatun ensimmäinen jae
    pitää sisällään pelkkää ihanuutta.
    Siinä ei ole mitään viittausta
    pahan olemassaoloon.

    Oli vain taivaat ja maa,
    ja kummatkin täynnä
    rauhaa rakkautta ja sopusointua.

    Myöhemmin löydämme Raamatusta,
    että tuo aikakausi oli hyvin pitkä.
    Raamatun ensimmäinen jae
    pitää siis sisällään jo ikuisuuden ihanuutta.

    Raamatun toinen jae tuo
    eteemme valtavan katastrofin.
    Takana on vallankaappausyritys,
    joka johti siihen,
    mikä on luettavissa
    Raamatun toisesta jakeesta.

    Maa oli tai oikeammin tuli
    sellaiseksi kuin se nyt kuvataan.
    Autioksi ja tyhjäksi.
    Sitä oli kohdannut
    sekasorto ja hävitys.

    Säihkyvä kerubi oli muuttunut
    pimeyden ruhtinaaksi.
    Täydellisistä täydellisin luotu olento
    oli muuttunut paholaiseksi.
    Hänet enkeleineen
    heitettiin alas taivaasta.

    Ja hän tuhosi
    maan päällä vallinneen elämän.
    Ja tuossa tähtien sodassa
    turmeltui myös taivaanvahvuus.

    Nyt oli kaksi valtaa.
    Hyvä ja paha.
    Joilla oli riita-asia keskenään.

    Ihminen,
    joka luotaisiin Jumalan kuvaksi,
    tulisi ratkaisemaan
    tämän riita-asian.

    Ja tästä kaikesta laadittiin asiakirja,
    joka koski maan hallintaa.
    Viittauksia tähän löytyy
    jo Mooseksen kirjoista.
    Raamatun viimeisessä kirjassa,
    tästä kirjakääröstä on pitkä selvitys.
    Sen voi avata vain
    ensimmäisenä esitelty Valtias
    eli Jumalan Poika,
    joka Ilmestyskirjassa kantaa nimeä
    Jumalan Karitsa, teurastettu.

    Ja tuon asiakirjan mukaan
    lähdettiin liikkeelle.

    Poika,
    joka on Totinen Valkeus,
    joka alunperin oli
    maailmat luonut,
    kutsuttiin hävityksen keskelle.

    Alkoi kuuden päivän pituinen
    saneeraus.
    Ja kohta Maa oli jälleen
    kuin Jumalan puutarha.
    Maan valtiaaksi luotiin ihminen.

    Paratiisissa oli kaksi
    aivan erityistä puuta.
    Toinen piti tarjolla hedelmää,
    jonka syöminen
    merkitsi ikuista elämää.
    Toinen puu tarjosi hedelmää,
    joka merkitsi kuolemaa.

    Aadam oli uudistetun maan
    valtiaana ratkaisevassa asemassa.

    Jumala eli tarkkaan ottaen
    Jumalan Poika,
    oli ankarasti kieltänyt Aadamia
    syömästä hyvän- ja pahantiedon puusta.

    Mutta paholainen sai myös
    viestittää oman versionsa asiasta.

    Ja erittäin vahvan näytön tähden
    Aadam pani kaikki likoon sen puolesta,
    että käärme puhui totta.

    Hallitsijaksi tuli
    taivaan avaruuksia myöten
    paha paholainen.
    Maan päälle ratsastivat
    myös synti ja kuolema.

    Koko Raamattu kertoo
    alusta loppuun asti
    tästä taistelusta,
    joka alkoi Raamatun toisessa jakeessa.

    Jos Aamuruskon poika
    ei olisi ylpistynyt ihanuudestaan
    ja yrittänyt vallankaappausta,
    ei meillä olisi Raamattua ollenkaan.

    Ei olisi mitään tietoa synnistä
    eikä kuolemasta eikä mistään pahasta.

    Mutta nyt pimeys ja syvät vedet
    olivat peittäneet kaiken alleen.

    Ja niin alkoi valtava spektaakkeli,
    jonka lopputulos paljastetaan
    jo Raamatun peruskertomuksessa.

    Mutta jo ennen
    Raamatun ensimmäistä jaetta,
    oli laadittu Pelastussuunnitelma,
    jossa Poika pelastaa tarvittaessa
    Jumalasta eroon joutuneen.

    Kaikki,
    jotka antavat sovittaa itsensä,
    palautuvat Jumalan yhteyteen.

    "Totinen valkeus,
    joka valistaa jokaisen ihmisen,
    oli tulossa maailmaan.
    Maailmassa hän oli,
    ja maailma on hänen kauttaan
    saanut syntynsä,
    ja maailma ei häntä tuntenut.
    Hän tuli omiensa tykö,
    ja hänen omansa
    eivät ottaneet häntä vastaan.
    Mutta kaikille,
    jotka ottivat hänet vastaan,
    hän antoi voiman tulla
    Jumalan lapsiksi,
    niille,
    jotka uskovat hänen nimeensä,
    jotka eivät ole syntyneet
    verestä
    eikä lihan tahdosta
    eikä miehen tahdosta,
    vaan Jumalasta."
    (Joh 1:9-13)

    Jumala tiesi siis
    luodessaan Rakkaansa,
    että hänen luotunsa voivat
    joutua eroon Jumalan yhteydestä.

    Ja siksi ennen kaiken alkua päätettiin,
    että Poika kantaa vastuun luoduistaan.

    Jumala suri syvästi Luciferin lankeemusta.
    Mutta Lucifer ei suostunut sovintoon.

    Raamatusta käy vielä ilmi sekin,
    että se ei koskaan tule siihen suostumaan.

    Me syntiä tehneet
    olemme saman valinnan edessä.
    Sitä varten olen avannut
    tämän keskustelun ...

    Armosta
  5. Avauksessa mainittu esikuva
    ei tarkoita vettä vaan arkkia.

    "kun valmistettiin arkkia,
    jossa vain muutamat,
    se on kahdeksan sielua,
    pelastuivat veden kautta.
    Tuon esikuvan mukaisesti
    teidät pelastaa nyt kaste,
    ei siksi että te siinä
    luovuitte saastaisesta elämästä,
    vaan koska Jumala teki kanssanne
    hyvän omantunnon liiton.
    Sen perustuksena on
    Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus"
    (1 Piet 3:20-21)

    Alkutekstissä jae päättyy ilmaisuun

    δι’ ὕδατος
    di hydatos

    dia = läpi

    Ja niin meillä on tuossa jakeessa yhtälöpari:

    veden läpi
    ===
    Jeesuksen Kristuksen
    ylösnousemuksen läpi

    Yhtälöparin ratkaisussa
    auttaa numero 8.
    Se kuvaa uutta alkua.

    Tällainen alku on myös uusi liitto
    Jeesuksen veressä.

    Ja niin olemme löytäneet
    avaimen yhtälöparin ratkaisuun:

    Nooan perhekunta
    - kahdeksan aikuista ihmistä -
    pelastuivat veden läpi (dia)
    ===
    Pelastajan perhekunta
    - uuden liiton ihmiset -
    Messiaan ylösnousemuksen läpi

    Yhtälön kummallakin puolella
    tapahtuu nouseminen ylös.

    Kumpikin ryhmä
    nousee ensin ylös
    ja laskeutuu myöhemmin
    takaisin alas maan päälle,
    jonne perustetaan
    Uuden liiton pohjalta Valtakunta.

    Pelastus tapahtuu
    Vanhurskauden perusteella:

    Ensimmäisellä kerralla
    maailma pelastui
    Nooan vanhurskauden tähden.
    ===
    Toisella kerralla
    maailma pelastuu
    Jeesuksen vanhurskauden tähden.

    Pelastuvat ovat uskoneet
    heille julistetun Sanan
    ja menneet arkkiin.

    Nooa oli vanhurskauden saarnaaja.
    Hänen perhekuntansa lisäksi
    kukaan muu ei kuitenkaan
    enää tehnyt parannusta
    ja uskonut ja mennyt arkkiin.

    Se, mikä hukutti pahat,
    oli kantava voima pelastuville.

    Siis vesi eli Jumalan Sana
    eli Pelastuksen evankeliumi.

    Tuohon edellä olevaan kuvaan
    Pietari viittaa
    ja sanoo kirjaimellisesti kääntäen:

    "joka myös meidät kuva"

    Siis tuo kuva tai maalaus
    Nooan arkista osoittaa jotain
    tärkeää Jeesuksen ylösnousemuksesta.

    "nyt pelastaa upottaminen"

    Meille siis tapahtuu jotain vastaavaa,
    kuin mitä tapahtui Nooan perhekunnalle.

    "ei lihan poistamista lian"

    Kysymys on jostain ihan muusta.
    Vesipesu ennen vedenpaisumusta
    ei olisi pelastanut
    eläviä olentoja kuolemasta.

    "vaan omantunnon hyvän pyyntö
    kohti Jumalaa läpi ylösnousemuksen
    Jeesuksen Kristuksen"

    Eli meillä on edellisessä jakeessa
    silmiemme edessä maalaus
    Nooan arkista,
    joka on tervattu sisältä ja päältä.

    Se nousee vesimassojen kannattamana
    ylöspäin eikä huku.

    Tämän kuvan mukaisesti
    mekin pelastumme.

    Meillä on silmiemme edessä kuva
    Pelastuksen arkista,
    joka esti sen sisällä olevia
    sieluja hukkumasta veteen.

    Ja nyt herääkin kysymys.
    Miten arkissa olevien pelastus
    saattoi olla olla upottaminen.
    Vastaus on yksinkertainen.

    Heidät upotettiin Arkkiin,
    jonka nimi on Pelastus.
    ===
    Ja samoin meidät on upotettu
    Häneen, jonka nimi on ...

    Jeesus = Pelastus.

    Kuolema kohtasi kaikkea muuta elävää
    maan päällä, kuin sitä,
    mikä eli joko vedessä tai arkissa.
    Vesi on Raamatun yleisin
    vertauskuva Pyhästä Hengestä.

    Sana ei hukuta meitä,
    jotka olemme upotetut Jeesukseen.

    Ne,
    jotka eivät ole arkin sisäpuolella,
    siis Jeesuksessa Kristuksessa
    - Jumalan Sanassa,
    hukkuvat, kun tuomion aika tulee.

    Tuo arkki ei hukkunut,
    koska se oli tervattu eli
    sivelty maapiellä
    sisältä ja päältä.

    Tuo maapiki muodostui Golgatalla,
    jossa Jeesus vuodatti verensä maahan.

    Ja kaikki muukin siinä kuvassa,
    joka tuosta arkista on
    Raamattuun kirjoitettu,
    kuvaa Jeesusta.
  6. Tuo ennustus toteutui
    kuuden päivän kuluttua.

    "'Totisesti minä sanon teille:
    tässä seisovien joukossa on muutamia,
    jotka eivät maista kuolemaa,
    ennenkuin näkevät
    Ihmisen Pojan tulevan
    kuninkuudessaan.'
    Ja kuuden päivän kuluttua ..."

    Jumalan Valtakunta kirkkaudessaan
    laskeutui vuorelle tuossa tilanteessa.

    Mooseksen ja Eliaan
    ja itse Isän läsnäolo
    tuossa hetkessä
    oli tarpeen muun muassa siitä syystä,
    että Jeesus olisi kykenevä siihen,
    mistä aloituksessa mainittiin:

    >>Hän tuli maan päälle,
    uhratakseen itsensä<<

    Tuon kirkastusvuorikokemuksen
    jälkeen Jeesus puhui toistuvasti
    opetuslapsilleen kuolemastaan.

    Siitä alkoi siis valmistautuminen siihen,
    mitä varten Jeesus oli tullut maan päälle.

    Uhratakseen itsensä.
    Jotta voisi pelastaa syntisiä.

    Jos joku sanoo,
    ettei ole syntiä tehnyt,
    niin hän on valhettelija.

    Johannes oli yksi,
    joka sai nähdä Jeesuksen kirkastuneena.
    Ja niin hän todistaa:

    "Mikä on alusta ollut,
    minkä olemme kuulleet,
    minkä omin silmin nähneet,
    mitä katselimme
    ja käsin kosketimme,
    siitä me puhumme:
    elämän Sanasta -
    ja elämä ilmestyi,
    ja me olemme nähneet sen
    ja todistamme siitä
    ja julistamme teille
    sen iankaikkisen elämän,
    joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille -
    minkä olemme nähneet ja kuulleet,
    sen me myös teille julistamme,
    että teilläkin olisi yhteys
    meidän kanssamme;
    ja meillä on yhteys
    Isän ja hänen Poikansa,
    Jeesuksen Kristuksen, kanssa.
    Ja tämän me kirjoitamme,
    että meidän ilomme olisi täydellinen.
    Ja tämä on se sanoma,
    jonka olemme häneltä kuulleet
    ja jonka me teille julistamme:
    että Jumala on valkeus
    ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.
    Jos sanomme,
    että meillä on yhteys hänen kanssaan,
    mutta vaellamme pimeydessä,
    niin me valhettelemme
    emmekä tee totuutta.
    Mutta jos me valkeudessa vaellamme,
    niinkuin hän on valkeudessa,
    niin meillä on yhteys keskenämme,
    ja Jeesuksen Kristuksen,
    hänen Poikansa,
    veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
    Jos sanomme,
    ettei meillä ole syntiä,
    niin me eksytämme itsemme,
    ja totuus ei ole meissä.
    Jos me tunnustamme syntimme,
    on hän uskollinen ja vanhurskas,
    niin että hän antaa meille
    synnit anteeksi
    ja puhdistaa meidät
    kaikesta vääryydestä.
    Jos sanomme,
    ettemme ole syntiä tehneet,
    niin me teemme hänet valhettelijaksi,
    ja hänen sanansa ei ole meissä."
    (1 Joh 1)
  7. "Alussa loi Jumala taivaat ja maan."
    (Gen 1:1)

    Taivaisiin sisältyy kaikki taivaan joukot
    enkelikunta mukaanlukien.
    Näistä korkea-arvoisin oli
    Aamuruskon poika
    (Lucifer = Valon kantaja)

    Raamatun ensimmäinen Sana
    tarkoittaa Alkua / Esikoista.

    Siis aivan ensimmäiseksi
    Jumala Sana tuo esiin Jumalan Pojan.
    Vielä Raamatun viimeisessä kirjassa
    Poika esittelee itsensä
    Alkuna ja Aamenena.

    Ja niin koko Raamattu
    Alusta Aameneen saakka
    Sana Sanalta
    on ilmoitusta Pojasta,
    joka on
    Ensimmäinen ja Viimeinen
    Alku ja Loppu
    Alfa ja Omega.

    Raamatun ensimmäinen virke
    pitää sisällään myös
    monikkomuotoisen sanan
    Jumala = Valtiaat.

    Raamatun ensimmäinen jae ilmaisee
    siis Jumalan kokonaisuudessaankin.
    Mutta varsinaisesti se esittelee
    meille Jumalan Pojan Valtiaana.
    Kaikki on luotu Hänen kauttaan,
    Häneen ja Häntä varten.

    Niin myös Aamuruskon poika
    eli Lucifer.

    Pojan eli Aamuruskon luoma
    korkea-arvoisin
    ja läheisin enkeliolento
    oli siis Aamuruskon poika.

    Poika on itse Valkeus.
    Mutta Aamuruskon poika
    kantoi tuota valkeutta mukanaan.

    Aivan samoin tänä päivänä
    Jeesus eli Valkeus valaisee
    jokaisen omansa.

    "Todellinen Valkeus,
    joka valaisee jokaisen ihmisen."
    (Joh 1:9)

    Raamatun ensimmäinen jae
    pitää sisällään pelkkää ihanuutta.
    Siinä ei ole mitään viittausta
    pahan olemassaoloon.

    Oli vain taivaat ja maa,
    ja kummatkin täynnä
    rauhaa rakkautta ja sopusointua.

    Myöhemmin löydämme Raamatusta,
    että tuo aikakausi oli hyvin pitkä.
    Raamatun ensimmäinen jae
    pitää siis sisällään jo ikuisuuden ihanuutta.

    Raamatun toinen jae tuo
    eteemme valtavan katastrofin.
    Takana on vallankaappausyritys,
    joka johti siihen,
    mikä on luettavissa
    Raamatun toisesta jakeesta.

    Maa oli tai oikeammin tuli
    sellaiseksi kuin se nyt kuvataan.
    Autioksi ja tyhjäksi.
    Sitä oli kohdannut
    sekasorto ja hävitys.

    Säihkyvä kerubi oli muuttunut
    pimeyden ruhtinaaksi.
    Täydellisistä täydellisin luotu olento
    oli muuttunut paholaiseksi.
    Hänet enkeleineen
    heitettiin alas taivaasta.

    Ja hän tuhosi
    maan päällä vallinneen elämän.
    Ja tuossa tähtien sodassa
    turmeltui myös taivaanvahvuus.

    Nyt oli kaksi valtaa.
    Hyvä ja paha.
    Joilla oli riita-asia keskenään.

    Ihminen,
    joka luotaisiin Jumalan kuvaksi,
    tulisi ratkaisemaan
    tämän riita-asian.

    Ja tästä kaikesta laadittiin asiakirja,
    joka koski maan hallintaa.
    Viittauksia tähän löytyy
    jo Mooseksen kirjoista.
    Raamatun viimeisessä kirjassa,
    tästä kirjakääröstä on pitkä selvitys.
    Sen voi avata vain
    ensimmäisenä esitelty Valtias
    eli Jumalan Poika,
    joka Ilmestyskirjassa kantaa nimeä
    Jumalan Karitsa, teurastettu.
    Ja tästä Sovituksesta
    aloittaja on herättänyt keskustelun.

    Ja kaikki alkoi siis
    Raamatun toisesta jakeesta.

    Poika,
    joka on Totinen Valkeus,
    joka alunperin oli
    maailmat luonut,
    kutsuttiin hävityksen keskelle.

    Alkoi kuuden päivän pituinen
    saneeraus.
    Ja kohta Maa oli jälleen
    kuin Jumalan puutarha.
    Maan valtiaaksi luotiin ihminen.

    Paratiisissa oli kaksi
    aivan erityistä puuta.
    Toinen piti tarjolla hedelmää,
    jonka syöminen
    merkitsi ikuista elämää.
    Toinen puu tarjosi hedelmää,
    joka merkitsi kuolemaa.

    Aadam oli uudistetun maan
    valtiaana ratkaisevassa asemassa.

    Jumala eli tarkkaan ottaen
    Jumalan Poika,
    oli ankarasti kieltänyt Aadamia
    syömästä hyvän- ja pahantiedon puusta.

    Mutta paholainen sai myös
    viestittää oman versionsa asiasta.

    Ja erittäin vahvan näytön tähden
    Aadam pani kaikki likoon sen puolesta,
    että käärme puhui totta.

    Hallitsijaksi tuli
    taivaan avaruuksia myöten
    paha paholainen.
    Maan päälle ratsastivat
    myös synti ja kuolema.

    Koko Raamattu kertoo
    alusta loppuun asti
    tästä taistelusta,
    joka alkoi Raamatun toisessa jakeessa.

    Jos Aamuruskon poika
    ei olisi ylpistynyt ihanuudestaan
    ja yrittänyt vallankaappausta,
    ei meillä olisi Raamattua ollenkaan.

    Ei olisi mitään tietoa synnistä
    eikä kuolemasta eikä mistään pahasta.

    Mutta nyt pimeys ja syvät vedet
    olivat peittäneet kaiken alleen.

    Ja niin alkoi valtava spektaakkeli,
    jonka lopputulos paljastetaan
    jo Raamatun peruskertomuksessa.

    Mutta jo ennen
    Raamatun ensimmäistä jaetta,
    oli laadittu Pelastussuunnitelma,
    jossa Poika pelastaa tarvittaessa
    Jumalasta eroon joutuneen.

    Ja tästä Sovituksesta
    on aloittaja herättänyt keskustelun.

    Kaikki,
    jotka antavat sovittaa itsensä,
    palautuvat Jumalan yhteyteen.

    "Totinen valkeus,
    joka valistaa jokaisen ihmisen,
    oli tulossa maailmaan.
    Maailmassa hän oli,
    ja maailma on hänen kauttaan
    saanut syntynsä,
    ja maailma ei häntä tuntenut.
    Hän tuli omiensa tykö,
    ja hänen omansa
    eivät ottaneet häntä vastaan.
    Mutta kaikille,
    jotka ottivat hänet vastaan,
    hän antoi voiman tulla
    Jumalan lapsiksi,
    niille,
    jotka uskovat hänen nimeensä,
    jotka eivät ole syntyneet
    verestä
    eikä lihan tahdosta
    eikä miehen tahdosta,
    vaan Jumalasta."
    (Joh 1:9-13)

    Jumala tiesi siis
    luodessaan Rakkaansa,
    että hänen luotunsa voivat
    joutua eroon Jumalan yhteydestä.

    Ja siksi ennen kaiken alkua päätettiin,
    että Poika kantaa vastuun luoduistaan.

    "Sen, joka ei synnistä tiennyt,
    hän meidän tähtemme teki synniksi"