kalamos

Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

318

Kommenttia

11961

  1. Jeesus ei hävinnyt taistelua. Hän voitti sen.
    Eikä Jumala koskaan häviä yhtään taistelua.
    Paholainen häviää aina jokaisen taistelun.
    Paholainen luuli voittaneensa,
    kun sai Eevan syömään hyvän- ja pahan tiedon puusta.
    Mutta tosiasiassa se sinetöi teollaan ikuisen kohtalonsa.
    Tuon teon seurauksena tuli Jumalan Poika,
    joka murskasi käärmeen pään eli vallan.

    Ja nyt Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
    Hän on siis juuri sellainen Jumala, johon sinä haluat uskoa.
  2. Mutta hyvä ystävä, siis inhottava realisti,
    enhän minä ole selittänyt kirjoituksia.
    Minä olen vain toistanut, mitä Raamattuun on kirjoitettu.

    Siis en minä ole saarnannut.
    Minä olen käynyt analyyttisesti läpi
    Raamatun ensimmäisen lauseen sana sanalta.

    Ensimmäisessä osiossa selvitin
    Raamatun ensimmäistä sanaa bəreshit.
    Ja kun sen tein,
    niin enhän minä missään kohden omiani puhunut.
    Kaikki, mitä kirjoitin oli
    suoraa tai lähes suoraa lainasuta Raamatusta.

    Toisessa osiossani yritin sitten kurottaa
    samalla tavalla Raamatun toiseen Sanaan elohim.
    Kolmannessa osiossa sanaan bara. Jne.
    Vaikka en ihan joka lauseen perään ole laittanut Raamattuviitettä,
    niin jokainen lauseeni on lujasti ankkuroitu Jumalan Sanaan.

    Valitettavasti en sitten vielä ole oikein päässyt
    kiinni Raamatun toiseen jakeeseen.
    Olen kyllä jo maininnut siitä ilmaisun tohu-wabohu,
    mutta senkin sanan läpikäyminen
    Raamatun oman tekstin kautta on vielä pahasti kesken.

    Mutta joka tapauksessa. Jumala minua armahtakoon,
    jos minä tuon täällä esille jotain omia uskomuksiani.

    Minä en elä ollenkaan uskomusten varassa.
    Vaan Paavalia (Gal 2:19-20) lainaten:
    "Minä elän, en enää tosin minä, vaan Kristus minussa.
    Ja minkä nyt elän lihassa,
    sen minä elän Jumalan Pojan uskossa".

    Siis yksikään uudestisyntynyt kristitty kirkkokuntaan katsomatta
    ei elä uskomustensa varassa, vaan Jumalan Pojan uskossa.
    Tuo genetiivinen ilmaisu alkutekstissä tarkoittaa sitä,
    että tuon uskon alkuunpanija, sen kantava voima ja sen lähde,
    on Jumalan Poika. Ei siis ole kysymys kalamoksen uskomuksesta.

    Toki Jeesukseen uskovilla on
    erilaisia käsityksiä esimerkiksi siitä,
    mihin nyt seuraavaksi olen tulossa,
    siis Raamatun toisen jakeen sanomasta.

    Mutta toisaalta on näin, että kaikki ne,
    jotka ottavat Jumalan Sanan kirjaimellisesti,
    joille Raamattu on horjumaton perustus,
    jotka uskovat sen kirjain kirjaimelta,
    ovat kyllä hyvin yksimielisiä siitä,
    mitä Raamattu todella sanoo.

    Mutta heti kun alamme selittää Raamatun sanomaa,
    sen sijaan, että uskoisimme sen niin kuin on kirjoitettu,
    niin johan alkaa tulla hajaannusta.

    Eli oikeastaan minä olen vähän niinkuin sinäkin.
    Sellainen inhottava realisti. Minulle Raamatun ilmoitus
    on kirjain kirjaimelta reaalitotuutta.
    Ja silloin minun ei tarvitse selittää sitä,
    minä vain uskon joka sanan.

    Ja tällaisen uskon minä olen lahjaksi saanut.
    Kun olin nuori, niin minulle oli ratkaisevan tärkeää
    juuri se, että onko Raamattu Jumalan Sanaa vai ei.
    Minun oli saatava vastaus.
    Tämän kysymyksen ääressä minä kolkutin ja jyskytin.
    Ja minulle kävi niinkuin Jeesus lupasi.
    Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.
  3. Tarkoitin nyt Jumalan ainokaista Poikaa,
    joka jätti Kirkkautensa
    ja Pukeutui liharuumiseen,
    jonka Isä valmisti neitsyen kohtuun.
    Näin Jumalan Poika teki,
    ja Hän teki sen mielellään (Ps 46:7-9).
    Olihan kysymyksessä
    Hänen Rakkaansa ja Ihastuksensa pelastaminen
    synnin ja kuoleman vallasta.

    Ja miten tuo pelastaminen tapahtui.
    Taisteluittako. Ei totisesti.
    Hebrealaiskirjeen kirjoittaja (Hebr 10:5-10)
    lainaa ja selittää tuota Psalmia:
    "Silloin minä sanoin:
    'Katso, minä tulen - kirjakääröön on minusta kirjoitettu
    tekemään sinun tahtosi, Jumala.'
    Kun hän ensin sanoo:
    'Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja
    sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt',
    vaikka niitä lain mukaan uhrataankin,
    sanoo hän sitten:
    'Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi.'
    Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen.
    Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt
    Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan."

    Kirjakääröön on Minusta kirjoitettu.
    Ja mitä Hänestä muun muassa oli kirjoitettu:
    "Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä,
    kipujen mies ja sairauden tuttava,
    jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät,
    halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
    Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi,
    meidän kipumme hän sälytti päällensä.
    Me pidimme häntä rangaistuna,
    Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
    mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden,
    runneltu meidän pahain tekojemme tähden." Jes 53:3-5

    Kun tuo hetki Getsemanessa lähestyi,
    Hän alkoi tulla tuskaan. Hän hikoili verta pelkästä kauhusta.
    Sitten Hänet ruoskittiin lihahyytelöksi.
    Parta repäistiin irti, piikkikruunu lyötiin kepillä päähän,
    jos ei keppiä olisi ollut,
    kruunun asettajan käsi olisi ollut mennyttä.
    Piikit upposivat päähän.
    Naulat lävistivät hänen kätensä
    kaikkein kipeimmästä kohtaa.
    Ja lävistivät kantapäät.
    Käärme oli murskannut Hänen kantapäänsä,
    niinkuin oli ennustettu
    Genesiksen kolmannessa luvussa.
    Mutta samalla jalka oli jo asetettu käärmeen pään päälle.
    Käärmeen valta oli murskaantumassa.
    Niinkuin oli ennustettu.

    Jos Jeesus olisi hävinnyt taistelun,
    ei meillä olisi pelastajaa.
    Ei kukaan vapauttaisi meitä kuoleman vallasta.
    Jos Jeesus olisi astunut alas ristiltä,
    kun kansa siihen kehotti, ja lupasi sitten uskoa Häneen,
    niin Hän olisi hävinnyt taistelun.

    Mutta Hän voitti taistelun.
    Hän voitti, koska ei antanut Henkeään,
    vaikka olisi voinut ja halunnutkin sen tehdä
    päästäkseen kivuista, mutta Hän ei tehnyt sitä.
    Hän rakasti niin paljon sinua ja minua.

    Kaiken piti mennä niinkuin oli kirjoitettu.
    Ja itse asiassa näytti siltä, että yksi
    ennustuksista jää toteutumatta.
    Ja jos niin olisi käynyt,
    olisi Jumalan Sana rauennut tyhjiin.
    Silloin Jumalan Sanalla ei olisi ollut enää
    katetta eikä voimaa.
    Kaikki olisi ollut turhaa kärsimystä.
    Mutta Jeesus ei siltikään ei kauheimissa tuskissaankaan
    jättänyt taistelua kesken, mutta Hän huusi:
    "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit."

    Mutta sitten viimeinenkin kirjoitus toteutui yllättäin.
    Jeesus tiesi, että Hän oli maksanut kaiken.
    Koko maailman syntivelka oli sovitettu.
    Ja Hän huusi: "Se on täytetty". Ja antoi Henkensä.
    Ei kukaan sitä Häneltä ottanut, Hän antoi sen.
    Hän oli voittanut taistelun.

    Kun Hän oli antanut Henkensä Isän käsiin,
    niin Hänen ruumiinsa jäi ristille.
    Mutta Hänen Henkensä tehtiin voimalliseksi.
    Siinä Hän meni alas tuonelaan ja julisti voittonsa.
    Ja Hän otti paholaiselta avaimet ja saaliin.
    Ja vei koko Aabrahamin helman,
    tuonelasta Jumalan Paratiisiin.
    Ja sinne kaikki Häneen uskovat viedään.
    Ensimmäinen, joka ei lainkaan Jeesuksen voiton tähden,
    joutunut menemään tuonelan kautta,
    oli toinen ristin ryöväreistä, joka teki mielenmuutoksen
    viime hetkellä. Ensin hän pilkkasi, mutta sitten hän sanoi:
    Muista minua, kun tulen valtakuntaasi.
    Ja Jeesus sanoi:
    Totisesti minä sanon sinulle:
    Tänään sinä olet oleva minun kanssani Paratiisissa.
    Tuo oli se viimeinen ennustus, joka toteutui.
    Ja niin Jeesus tiesi varmasti, että voitto oli saatu.
    Taistelu ei ollut turha.
    Turhaksi sen voi tehdä vain se,
    että me emme anna pelastaa itseämme
    synnin ja kuoleman vallasta.
  4. Ei Jumala luonut tuossa kohden yhtään mitään.
    Mutta se mitä Hän teki tuossa kohden,
    on kerrottu erittäin selvästi ja ymmärrettävästi.

    En tiedä, miten sinä kertoisit ihmisille esimerkiksi sen,
    mihin aikaan aurinko nousee tai laskee,
    mutta olen iloinen, että siitä on tapana kertoa juuri noin,
    siis sanomalla, että aurinko nousee jne.
    eli asettaen kuulijan asema lähtökohdaksi.
    Kuinka monta auringonnousua ja -laskua
    olenkaan omin silmin todistanut.

    Se, että tuo kohta Raamatussa
    on kirjoitettu juuri niin kuin se on kirjoitettu
    on todistus siitä, että kysymyksessä on Jumalan Sana,
    joka katkeamattomana helminauhana kulkee läpi Raamatun
    alusta loppuun saakka Ilmestyskirjan ennustuksiin saakka.
    Jos tuo kohta muutettaisiin sellaiseksi kuin esitit,
    niin meiltä katoaisi avain Jumalan profeetalliselta Sanalta.
    Raamattu on niin ihmeellinen kokonaisuus,
    ettei yksikään kirjain siinä ole turha eikä tarpeeton.

    Lisäksi juuri tuo katkelma sisältää aivan
    huikaisevan ihmeellisiä asioita esimerkiksi siitä,
    miksi Jumala loi ihmisen.
    Tuosta katkelmasta noin kirjoitettuna
    on luettavissa pelastuksen evankeliumia.

    Vaikka minä koko loppuelämäni saarnaisin vain tuosta katkelmasta,
    niin en sitä voisi loppuun tyhjentää. Paljon jäisi kertomatta.

    Kysymyksessä totisesti on Jumalan Sana.
    Niin valtavan ihmeellinen ja voimallinen.
  5. No, minäpä tiedän, että 1933/38 käännöksen taustalla oli seemiläisten kielten kansaivälisestikin tunnettuja huippuasiantuntijoita.

    Ilmeisesti et halua kuulla mitään vuoden 1992 käännöskomiteasta.
    Tai itse käännöksestä. Se on kyllä ainutlaatuinen.
    Ei ole maailmassa laatuaan toista samanlaista.
  6. Kyllä tuo ihan hyvä käännös on.
    Nostin vain esiin maasta, ei kun alkutekstistä hiukan noita juuria.

    Ruotsiksi tuo on käännetty frambringa, enlanniksi bring forth.
    Siis tuoda esiin.

    Mutta joka tapauksessa tuo mitä tapahtui ja mikä noin ilmaistiin,
    ilmaistaan lainaamassasi tekstikatkelmassa (1:24-25) myös näin:
    "Ja Jumala teki ... eläimet ... kunkin lajinsa mukaan".
  7. Jefta möhli pahemman kerrran epäuskonsa tähden.
    Jumala oli jo laskenut Henkensä hänen päälleen,
    ja hän kulki jo Hengen voimassa,
    mutta epäuskonsa tähden alkoi pönkittämään
    jo varmaa voittoansa vihollisesta
    aivan kauhistuttavalla valalla,
    jolla ei ole mitään tekemistä
    Jumalan tahdon kanssa.

    Sen sijaan Jumala sanoo:
    "Älä anna lapsiasi poltettaviksi uhrina Molokille".
    "Jos joku, kuka tahansa israelilainen tai muukalainen,
    joka asuu Israelissa, antaa lapsiansa Molokille,
    hänet rangaistakoon kuolemalla;
    maan kansa kivittäköön hänet."
    Taidat tietääkin,
    mitä muuta Jumala sanoo lasten uhraamisesta.

    Jeesus sanoi:
    "Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä,
    jotka uskovat minuun, sen olisi parempi,
    että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa
    ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.
  8. Jumala kyllä tiesi, että on mahdollista, että ihminen hylkää Hänet, eli Hänessä olevan iankaikkisen Elämän. Jumala oli varautunut tähän mahdollisuuteen. Jo ennen maailman perustamista Isä ja Hänen ainokainen Poikansa olivat päättäneet niin aukottomasta pelastussuunnitelmasta, ettei yhdenkään ihmisen ikinä tarvitse joutua tuohon paholaiselle ja sen enkeleille valmistettuun paikkaan. Raamattu nimenomaan sanoo, että tuota paikkaa ei ole valmstettu ihmistä varten.

    Jo ennen maailman perustamista, Hän jonka kautta kaikki luotiin, ja jonka yhteyteen kaikki luotiin, ja jota varten kaikki luotiin, oli sanonut Isällensä, että jos tuo Hänen (siis Jumalan ainokaisen Pojan) suuri Rakkautensa, Hänen Ihastuksensa, jonka Hän luo itseään varten, jostain syystä hylkää Hänet ja antautuu paholaisen kynsiin, niin Hän toimii niinkuin Sulhanen toimii pelastaakseen Rakkaansa. Hän taistelee Rakkaansa puolesta kuolemaan saakka, voidakseen pelastaa Rakkaansa Elämän. Ja Hän teki sen. Mutta Hän on edelleenkin Rakkaus. Ei Hän väkivalloin ketään ota omakseen. Jos joku rakastaa pimeyttä enemmän kui Häntä, joka on Valkeus, ja haluaa pysyä erossa Hänestä, niin tämän tähden, ihminen jää sitten ikuisesti eroon Jumalasta.

    Synti on nimenomaan Jumalan hylkääminen. Synti on ero Jumalasta, kapina Jumalaa vastaan. Siis esimerkiksi paholainen aktiivisesti hyökkäsi Jumalaa vastaan, aloitti taivaansodan. Ja tietenkin hävisi tuon sodan. Jumala heitti sen ja sen puolelle asettuneet enkelit ulos taivaasta.

    Mutta Raamattu kertoo myös siitä, että Jumala syvästi suri sitä, että tuo Aamuruskon poika, joka oli kaikin puolin virheetön, täydellisyyden huipentuma,
    ja eli kaikkein läheisimmässä suhteessa Jumalaan, näin joutui eroon Luojastaan, että tuo Aamuruskon poika hylkäsi kaiken ihanuutensa ja kirkkautensa ja rakkaussuhteen Luojaansa.

    Jumala ei ole mafioso, joka jakaa "oikeutta" oman mielensä mukaan. Jos Hän toimisi kuin mafioso, niin ei hänellä kohta olisi enää yhtään ystävää. Hän olisi diktaattori, jonka ns ystäväpiiri muodostuisi vain hänen pelokkaista alaisistaan. Mutta Jumala on Rakkaus, Hänen hvyytensä vetää meitä puoleensa. Jos Hän eliminoisi järjestään jokaisen, joka alkaa kapinoida Häntä vastaan, niin maailma olisi ollut autio ja tyhjä jo pitkään aikaa. Kaikki olisivat jo paholaisen kanssa kadotuksessa hyvin epämiellyttävässä seurassa.

    Mutta nyt Hän on armollaan ja pitkämielisyydellaan saanut itselleen Morsiamen, jota Hän saa Rakastaa, ja joka rakastaa Häntä. Tämä yhteys Jumalan kanssa on vastakohta synnille eli erolle Jumalasta. Ja tässä yhteydessä synti menettää hallintavaltansa. Ihminen tulee todellisesti vapaaksi. Emme enää ole synnin orjia.

    Me emme ole pelinappuloita, joita Jumala heittää ruudusta toiseen. Emmekä me ole robotteja, jotka on ohjelmoitu tekemään asiat yksi ja kaksi ja kolme. Me olemme Jumalan kuvaksi luotuja ihmislapsia, jotka on luotu suurta ja ikuista Rakkautta varten.
  9. > Tarkoitat, että jostakin syystä alkuolettamus olisi 5000 vuoden ikä.

    Ei, vaan ajan takaa sitä, että onko niiden iän määrittelyssä ollenkaan otettu lähtökohdaksi sellaista mahdollisuutta, että ne olisivatkin vain 5 000 vuotta vanhoja. Eli mitattu jollain tällaiseen ikään soveltuvalla menetelmällä. Vai onko tuo mahdollisuus hyljätty jo kättelyssä. Luotettu siihen, että pitkän iän mittaukseen käytettävät menetelmät kyllä luotettavasti sitten ilmoittaisivat, jos kysymys olisikin tämän ikäisestä meteoriitista.
  10. Kohdan 3 linkkitekstissä
    http://www.luominen.fi/radioaktiivisen-ianmaarityksen-vakavat-ongelmat/
    Sanotaan muun muassa näin:

    Fossiilipuuta ”muinaisessa” basaltissa

    Puuta oli sekä tuhkana, hiiltyneenä että vahingoittumattomana. Paikallaolijat arvelivat, että puita on ollut kaksi, jotka ovat kumpikin olleet vielä elollisia ja osittain pystyssä. Ne eivät siis olleet kivettyneitä. Basaltista löydettiin myös puun lehden jättämä painauma, jota pidettiin myös huomattavana löytönä, varsinkin kun huomioidaan, että kivi on ollut kerran sulaa laavaa, jonka lämpötila on ollut 1000 – 1200°C.

    Miten nämä puunrungot olisivat voineet kestää sulassa laavassa? Koska noin neljän metrin paksuinen basalttikerros on suhteellisen ohut, laavan jäähtyminen on voinut tapahtua nopeasti (ehkä päivissä, mutta korkeintaan muutamissa viikoissa). Tämä asia on varmistettu basaltin sisäistä rakennetta tutkimalla. Koska puunrungot olivat basaltin pohjalla, jäähtyminen on voinut tapahtua välittömästi, ja puussa oleva pienikin vesimäärä on voinut edesauttaa äärimmäisen nopeaa koteloitumista ja näin myös puun säilymistä.

    Alueen geologisen rakenteen perusteella basalttia pidetään noin ”30 miljoonaa vuotta vanhana”. Kaikki muutkin alueen basalttikerrostumat on luokiteltu tertiäärikaudelle kuuluviksi (evoluutio-opin mukaisissa aikakausissa). Koska puunrungot olivat hautautuneina basalttilaavaan, niiden iän oletetaan olevan ainakin 30 miljoona vuotta. Silttisavikerroksesta basaltin alapuolelta tehtiin myös löytö, joka näytti puunjuurilta. Tämä löytö viittaa siihen, että puiden juuret kasvoivat silttisavikerroksessa, ja basalttilaava peitti sen kasvualustan. Tämä silttisavi kuuluu permikauden kivihiilikerrostumaan (German Creek coal measures) ja evoluutio-opin mukaisesti se olisi noin 255 miljoona vuotta vanha.
  11. > Näytäpä linkkitekstistäsi kohta, jossa kerrotaan, että näyte on 25 vuotta vanha.

    Linkkini ei ollut tuohon asiaan vaan kohtaan 3.

    Pekka Reinikainen kertoo kirjassaan "Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu"
    otsikolla "Onko mahdollista, että kerroskivilajien ikä on tulkittu väärin?" seuraavasti:

    Tuliperäisen kiven iän arviointi ei ole ongelmatonta.
    Uudessa Seelannissa määriteltiin kalium-argon -menetelmällä useiden tunnettujen viime suosisadalla tapahtuneiden, laavapurkausten synnyttämien kivien ikä. Laboratorio ilmoitti 25-30 vuoden ikäisten näytteiden iäksi satojatuhansia tai miljoonia vuosia (Creation ex nihilo, 2/2000, Vol. 22, No 1).
    "Varmuus on häviämässä eikä radioaktiivista hajoamista, geologisen ajan mittaria, voida enää verrata kelloon", todetaan Science-lehdessä (29 Oct. 1999, Vol. 286, ss 882-883). Tähän asti on luultu, että radioaktiiviseen hajoamiseen perustuva iänmääritys on täysin riippumaton lämpötilasta, paineesta ja kemiallisesta ympäristöstä.
  12. > Miksi 25 vuotta vanha näyte on yritetty ajoittaa K/Ar menetelmällä kun tiedetään ettei kyseistä menetelmää voi käyttää noin nuoriin näytteisiin?

    En tiedä. Mutta eikö nyt ole niin,
    että jos ikää ei olisi tiedetty,
    niin eihän tuo lopputulema olisi antanut mitään syytä epäilyyn
    miljoonan vuoden iästä. Vaan se olisi ollut ikäänkuin faktaa.
    Kiveä olisi pidetty ilman epäilyksen häivää miljoona vuotta vanhana.

    > Tottakai ne antavat eri tuloksen koska näyte on joko liian nuori K/Ar menetelmällä ajoitettavaksi tai liian vanha C-14 menetelmälle.

    No mistä nyt sitten tiedämme oliko löytö miljoonia vuosia
    vai tuhansia vuosia vanha.
    http://www.luominen.fi/radioaktiivisen-ianmaarityksen-vakavat-ongelmat/

    > Koska sinä et ymmärrä mitä sinulle kerrotaan.

    Minusta tuntuu, että kukaan ei halua ymmärtää, mitä minä kysyn.
  13. Kyllä minä varmasti ymmärrän, jos suoraan vastataan.
    Esimerkiksi, että millä menetelmällä tai millä isotoopilla
    mitattaisiin 5 000 vuotta vanhan meteroriitin ikä.

    Minä en mielestäni ole saanut selkokielistä vastausta myöskään siihen,
    miten nuo kolme perusolettamusta pitäisivät paikkansa varmuudella.
    Ensin tarjottiin Okloa puoliintumisajan vakion vahvistamiseksi,
    mutta kun sitä suoraan kysyin, vastaukset olivat kielteisiä.
    Toiseen perusolettamukseen tarjottiin laavakiveä,
    mutta kuten kerroin, 25 vuotta vanhalle näytteelle on saatu
    jopa miljoonan vuoden ikä.
  14. 1) Mitkä nuo isotoopit olisivat,
    Onko niita isotooppeja etsitty meteoriiteista.

    2) Mielessäni oli siis kolme perusolettamusta.
    Näistä kahteen zoomasin.
    Ensinnäkin, eihän Oklo todistanut,
    että puoliintumisaika on ollut vakio miljardi vuotta.
    Näin minä ymmärsin,kun tuota suoraan kysyin.
    Toiseksi ei laavakiveenkään voi luottaa, kuten esimerkkini osoittaa.

    3) http://www.luominen.fi/radioaktiivisen-ianmaarityksen-vakavat-ongelmat/

    4) Ei noita samoja kyllä enää tarvitsisi.
    Nehän eivät olleet vastauksia kysymyksiini.
  15. RepeRuutikallo

    Juju olikin siinä, että kun tuo yhteys on olemassa, niin se nykii. Ei tuo herrasmies tuollaiseen todistukseen ollut varautunut.
  16. Minä vain yritin parhaani mukaan vastata RepeRuutikallon kysymykseen. En minä ole herätyskokousta kokoon kutsunut.

    Minä olen avannut tämän ketjun kertoakseni, mitä Raamattu kertoo maailmankaikkeuden alkutapahtumista.

    Mutta kun minulta kysytään muita asioita, niin pitäähän minun herrasimiehenä vastata. Vai mitä.
  17. Niin. Ja sitten Jumala tämän tilanteen avulla näytti Aabrahamille,
    sen uhrin, joka oli kerran annettava maailman syntien edestä.

    Jumala ei siis suinkaan vaatinut Aabrahamilta Iisakkia.
    Mutta ilman tuon tilanteen sisäistämistä,
    Jumala ei olisi voinut Aabrahamille paljastaa tuota punaista lankaa,
    josta totuusfriikki jo mainitsi.

    Siis Raamattu sanoo, että Aabraham sai nähdä Kristuksen päiviin.
    Se tapahtui tuossa hetkessä, ja nyt Aabraham ymmärsi sen,
    minkä Jumala jo Aadamille ja Eevalle lupasi. Ja Aabraham iloitsi.

    Juuri tuo kertomus paljastaa, kuinka suuren uhrin Jumala antoi.
    Kun Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään,
    joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän.
  18. En tulkinnut mitään, vaan käytin Raamattua itseään sanakirjana,
    saadakseni selville, millaisissa tilanteissa tuota alkutekstin sanaa käytetään.
    Ja sitä käytetään, kun jotain otetaan jostain ulos.
  19. Edelleen minä vaan ihmettelen:

    1)
    Millä menetelmällä mittaisimme 5 000 vanhan meteoriitin iän.
    Jos sen saisin tietää, minulla olisi jatkokysymys.

    2)
    Miten voimme uskoa perusolettamuksiin,
    joita radioaktiivisuuteen perustuva menetelmä edellyttää.
    Esimerkiksi miten Oklon luonnonreaktori todistaa
    puoliintumisajan olevan olleen vakio ainakin miljardi vuotta,
    ellemme ensin oleta, että puoliintumisaika on vakio.
    Tai voimmeko luottaa laavakivenkään antamaan tulokseen kuin vuoreen,
    jos K/Ar-menetelmä antaa 25 vuotta vanhalle näytteelle
    iäksi vaikka miljoona vuotta.

    3)
    Miten radiaktiivisuuteen perustuvalla menetelmällä
    voitaisiin yleensä ottaen ollenkaan saada mitään luotettavia tuloksia,
    kun kerran samasta kohteesta C-14 ja toisaalta K/Ar- menetelmä
    antavat aivan eri tulokset

    4)
    Miksi näistä asioista ei voisi keskustella asiallisesti ilman tunteiden purkauksia.
  20. Raamattu nimenomaan sanoo,
    että tuota kauhistuttavaa paikkaa ei ole valmistettu ihmisiä varten.
    Se on valmistettu paholaiselle ja sen enkeleille.
    Jos paholaiselle ja sen enkeleille ei olisi valmitettu tuota paikkaa,
    jonne ne voidaan eliminoida, ei ihmiskunnalla olisi mitään toivoa.

    Jumala ei ole koskaan vaatinut ihmisuhria.
    Paholainen kylläkin ihan jatkuvana virtana.
    Mutta Jumala on tuomitseva paholaisen,
    ja ne, jotka palvelevat sitä muun muassa tuolla tavalla.

    Jos Jumala olisi livennyt vanhurskauden vaatimuksista,
    edes yhden alkeishiukkasen verran,
    niin Jumala ei olisi koskaan voinut tuomita paholaista ja sen enkeleitä.
    Paholainen riivaisi meitä ihmisiä aina ja iankaikkisesti.

    Jumala ei voi hyväksyä syntiä. Jos Hän sen hyväksyisi,
    me jäisimme synnin orjiksi ikuisesti.
    Mutta koska Jumala rakasti maailmaa niin paljon,
    sinua ja minua, Hän antoi oman ainokaisen Poikansa,
    joka on meidät luonut, ja joka rakastaa meitä kuin Morsiantaan,
    itse tulla ihmiseksi ja kuolla meidän kuolemamme.
    Ja näin pelastaa Rakkaimpansa.

    Kysymyksessä ei siis ole mafioso, joka ulosmittaa jotakin,
    vaan uljas prinssi, joka pelastaa pulaan joutuneen Morsiamensa,
    murskaamalla paholaisen, joka pitää tuon Prinssin Morsianta vankinaan.

    Jumalan henkivakuutus on ilmainen.
    Se on kokonaan etukäteen maksettu.
    Siksi me Kristuksen palvelijoina vain pyydämme:
    Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
    21. 524 / 599
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt