Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

316

Kommenttia

11923

  1. > Mitä usko Jeesukseen merkitsee ... kalamokselle

    Jeesus vaikuttaa uskon.
    Eli ei ole lainkaan kysymys kalamoksen uskosta.
    Sitä ei minusta irtoa sitruspusertimellakaan. Siis kalamoksesta.
    Mutta Jeesuksesta sitä lähtee.
    Vain Hän voi avata tuon uskon lähteen ihmisen sisimpään.

    "Silloin kannettiin esille miestä,
    joka oli ollut rampa hamasta äitinsä kohdusta
    ja jonka he joka päivä panivat pyhäkön niin kutsutun Kauniin portin pieleen
    anomaan almua pyhäkköön meneviltä.
    Nähdessään Pietarin ja Johanneksen, kun he olivat menossa pyhäkköön,
    hän pyysi heiltä almua.
    Niin Pietari ja Johannes katsoivat häneen kiinteästi, ja Pietari sanoi:
    'Katso meihin'.
    Ja hän tarkkasi heitä odottaen heiltä jotakin saavansa.

    Mies odotti lanttia ohikulkevilta. Pietari ja Johannes pysähtyvät.
    Taitaa tulla kaksi lanttia. Mutta miehet kehottavatkin katsomaan heihin.
    Siis taitaa tulla oikein näyttävä lanttimäärä.
    Mutta ei lantin lanttia. Vaan jotain alkaa tapahtua.

    Jeesus tekee ihmeen miehen sisimmässä.
    Keskellä hiljaista katseiden kohtaamista. Usko syntyy.
    Kukaan ei vieläkään ole sanonut sanaakaan.
    Hengessään Pietari tietää, että Jeesus on vaikuttanut uskon ihmeen.
    "Niin Pietari sanoi:
    'Hopeaa ja kultaa ei minulla ole,
    mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan:
    Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy.'
    Ja hän tarttui hänen oikeaan käteensä ja nosti hänet ylös;
    ja heti hänen jalkansa ja nilkkansa vahvistuivat,
    ja hän hypähti pystyyn, seisoi ja käveli;
    ja hän meni heidän kanssansa pyhäkköön,
    käyden ja hypellen ja ylistäen Jumalaa."

    Ja sitten Pietari selitti, mitä tapahtui:
    "Usko, jonka Jeesus vaikuttaa,
    on hänelle antanut hänen jäsentensä terveyden kaikkien teidän nähtenne."
    Usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on voimallinen.
    Usko annetaan ihmisen sisimpään
    Usko on siis annettu kalamokselle.
    Kalamos ei ole sitä itsestään ulos pusertanut.

    "Rakkaani!
    Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille
    yhteisestä pelastuksestamme,
    tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan
    sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu."

    Tuon uskon sain Jumalan vanhurskauden kera.
    "Simeon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli,
    niille, jotka ovat saaneet yhtä kalliin uskon kuin mekin
    meidän Jumalamme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa."

    Jeesus on uskon alkaja ja täyttäjä
    Ja tuon ihmeellisen liikkeellelähdön jälkeenkin kaikki on
    Jeesuksessa olevan uskon varassa.
    Ei kalamoksessa olevan uskon varassa.
    "pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa"

    Jos en ole Kristuksessa, en voi olla uskossakaan.
    Sillä usko on Jeesuksessa.
    "sillä me olemme saaneet kuulla teidän uskostanne Kristuksessa Jeesuksessa"

    Vaelluksestani ei tulisi mitään, jos katselisin itseäni.
    Mutta kiinnitän katseeni Jeesukseen, uskon alkajaan ja täyttäjään.
    "Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme,
    pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa,
    ja synti, joka niin helposti meidät kietoo,
    ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
    silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen"

    Jeesus täyttää ihmisen päätä myöten
    Jeesuksen usko syrjäyttää kalamoksen järkeilyt.
    Usko todella ymmärtää.
    Ymmärtää sellaista, mitä kalamos ei koskaan voisi käsittää.
    "Uskon kautta me ymmärrämme,
    että maailma on rakennettu Jumalan sanalla,
    niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä."

    Ei kalamos vaan Jeesus.
    Minä en tule suureksi uskovaiseksi.
    Mutta pidän kiinni tuosta suuresta uskosta. Jeesuksen uskosta.
    "ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia,
    jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on."

    "Tässä on pyhien kärsivällisyys,
    niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon."

    PS
    En toistanut tässä viestissäni nimimerkkiäni itserakkaudesta.
    Kalamos = Ruoko
    Vaikka olisimme särkynyt ruoko, joka ei soi vaan rätisee,
    vaikka olisimme suitsevainen lampun sydän, joka ei valaise vaan haisee,
    niin Jeesus ei meitä hylkää eikä jätä.
    Ja siksi me voimme olla turvallisella mielellä.
    Me voimme uskoa eli luottaa siihen,
    että Hän joka on aloittanut meissä hyvän työn,
    on vievä sen päätökseen.
    Usko on Häneen luottamista. Häneen varaansa heittäytymistä.
    Silloin me elämme "Jumalan Pojan uskossa",
    ja tuo genetiivi tarkoittaa sitä, että tuon uskon kantava voima
    alusta loppuun saakka on Jumalan Poika.
  2. Edellä oli 7-osainen Kalamoksen tervehdys joulun aikaan 2011.
    Sen pohjana oli seuraava teksti Jumalan Sanasta.

    Joh 1:1-18

    Alussa oli Sana,
    ja Sana oli Jumalan tykönä,
    ja Sana oli Jumala.
    Hän oli alussa Jumalan tykönä.

    Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan,
    ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
    Hänessä oli elämä,
    ja elämä oli ihmisten valkeus.
    Ja valkeus loistaa pimeydessä,
    ja pimeys ei sitä käsittänyt.

    Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes.
    Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta,
    että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.
    Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.

    Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.
    Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä,
    ja maailma ei häntä tuntenut.

    Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
    Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan,
    hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi,
    niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
    jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta,
    vaan Jumalasta.

    Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme,
    ja me katselimme hänen kirkkauttansa,
    senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä;
    ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

    Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen:
    "Tämä on se, josta minä sanoin:
    se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni,
    sillä hän on ollut ennen kuin minä."

    Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet,
    ja armoa armon päälle.
    Sillä laki on annettu Mooseksen kautta;
    armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.
    Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt;
    ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
  3. "Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet,
    ja armoa armon päälle.
    Sillä laki on annettu Mooseksen kautta;
    armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.
    Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt;
    ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut." (Joh 1:16-18)

    Jumala antoi ensin lupauksensa ja lakinsa.
    Viisauden kutsu soi taustalla.
    Mutta ihminen ei oppinut viisauden avulla Jumalaa tuntemaan.

    Nyt Isä lähetti Poikansa, Elävän Sanan,
    joka elämällään, puheillaan ja ihmeillään
    opetti opetuslapsensa tuntemaan Jumalan.
    Mutta oppijakso kesti vain kolme vuotta.

    Ja sitten Jeesus alkoi puhella, että Hän tulisi kuolemaan,
    ja tämä teki opetuslapset levottomiksi. Niinpä Jeesus lohdutti heitä ja sanoi:
    "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen.
    Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa Minuun.
    Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa.
    Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille,
    että Minä menen valmistamaan teille sijaa?
    Ja vaikka Minä menen valmistamaan teille sijaa,
    tulen Minä takaisin ja otan teidät tyköni,
    että tekin olisitte siellä, missä Minä olen." (Joh 14:1-3)

    Se mitä Jeesus nyt sanoo, osoittaa,
    että Hänen omansa ovat kihlattuja Hänelle.
    Sillä Jeesuksen sanat olivat sulhasen eli yljän sanoja.

    Tuohon aikaan kihlaus merkitsi hyvin vahvaa sitoumusta.
    Kihlauksen aikana opittiin tuntemaan toisiansa
    ja valmistauduttiin tulevaan yhteiselämään.
    Sulhasen tehtävänä oli kihlauksen jälkeen palata kotiinsa
    valmistamaan sijaa morsiamelleen. Tästä Jeesus nyt puhui.

    Morsian ei voinut muuta kuin odottaa sulhasen saapumista.
    Hän ei tiennyt, milloin ylkä tulee. Hänen tuli olla koko ajan valmiina.
    Yleensä sulhanen tuli yöllä.
    Siksi morsiamen valmiusvarustukseen kuului lamppu ja öljyä.

    Jeesus on meidän ylkämme. Hän oli alussa Jumalan tykönä.
    Sitten Hän tuli maan päälle. Tuli lihasta ja verestä osalliseksi,
    ja näin Hänestä tuli Lunastaja, Sukulunastaja.
    Kuolemallaan Hän maksoi niin suuren hinnan,
    että sillä lunastettiin koko maailma Hänen omakseen. Myös sinut ja minut.

    Ja sitten Hän palasi Isänsä tykö. Valmistamaan sijaa omilleen.
    Keskiyön hetki lähestyy. Pian Hän tulee ja ottaa omansa tykönsä.
    Vie kihlattunsa Isänsä Kotiin.

    Johannes tallensi viimeiset Raamatussa olevat Jeesuksen sanat:
    "Totisesti, minä tulen pian."
    Ja Johannes vastaa:
    "Amen, tule, Herra Jeesus!"

    Näin kuin Johannes ikävöiden huutaa
    Raamatun toiseksi viimeisessä lauseessa,
    näin me kaikki saamme huutaaJeesukselle.
    Jos Hän ei vielä ole saanut tulla sinun sydämeesi asumaan,
    sinä voit nyt kutsua Häntä: "Tule, Herra Jeesus!"

    "Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen."