kalamos

Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

310

Kommenttia

11764

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Et taaskaan Jonah lainkaan huomioinut Raamatun ilmoittamaa faktaa.
    Nuo 144 000 sinetöidään yhdessä rytäkässä hirvittävällä kiireellä
    sen jälkeen, kun kuusi sinettiä on jo avattu.
    Mutta seurakunta kaikista kansoista on Jumalan Valtaistuimen edessä
    laulamassa ylistysvirttä jo ennenkuin ensimmäistäkään sinettiä on avattu.

    Raamatussa ei ole yhtään turhaa sanaa.
    Jokaisesta sellaisesta mekin joudumme kerran tilille.

    Ja nyt Ilmestyskirjassa sanotaan:
    "kaikista Israelin lasten sukukunnista:
    Juudan sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä,
    Ruubenin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
    Gaadin sukukunnasta kaksitoista tuhatta ....

    Ja sinä sanot, että Juudan sukukunnasta ei sinetöidä 12 000.
    Ruubenin sukukunnasta ei sinetöidä 12 000. Jne.

    Arvaapa kumpaa uskon. Sinua vai Raamattua.

    Ilmestyskirjassa ei esiinny kertaakaan sanaa vertaus.
    Se ei ole vertausta.
    Johannes todella näki mitä tämän jälkeen on tapahtuva.
    Se näytettiin hänelle. Hän katseli noita tapahtumia.

    Mutta Johannekselle oli annettu myös käsky kirjoittaa se kirjaan.
    Ja silloin Johanneksen täytyi turvautua kielikuviin.
    Hän ei aina löytänyt sanoja, joilla suoraan ilmaista se, minkä hän näki.
    Ja niin hän kirjoittaa: ja minä näin ikäänkuin ...

    Mutta vertauskuvia Johannekselle ei näytetty.
    Jeesus todellakin näytti Johannekselle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva.
    Eikä Ruuben ole mikään vertauskuva. Ruuben on yksi Israelin lapsista.
    Ja tuosta sukukunnasta Ilmestyskirjan mukaan sinetöidään 12 000.

    Muistathan, minä en luule mitään, minä uskon kaiken, mitä Sana sanoo.
    Sinä taas luulet kaikenlaista, ja nimität tuota luulemista ymmärtämiseksi.
    Ja yritit vielä vakuuttaa, ettei raamattua saa uskoa, vaan se pitää ymmärtää.
    Näin ei ole. Se on niin ja aamen. Esimerkiksi pieni lapsukainen,
    joka kuuntelee Jeesuksen esittämää vertausta ei koskaan
    sisäistä väärää tai epätotuullista informaatiota.
    Vertausteksti ei koskaan Raamatun sivuilla ole valhetta.
    Jeesus ei koskaan esittänyt vertauksena epätosia tapahtumia.
    Vertauksen idea on juuri siinä, että kun tuo vertaustapahtuam
    on jokaiselle ihmiselle, niin sen avulla voidaan ymmärtää jotain syvempääkin.
    Esimerkiksi kun kylväjä lähti kylvämään, ja linnut tulivat ja söivät osan siemenistä, niin tämä on totisinta totta elävästä elämästä. Ymmärsitkö?
  2. Oikein hyvin kirjoitit pitkän matkaa. Iloitsen siitä.

    Mutta sitten sinulta on jäänyt lukematta
    tai sitten vain uskomata se,
    että nuo 144 000 ovat kaikki Isrealin eri heimoista.

    Nämä 144 000 sitetöidään hirvittävällä kiireellä yhdessä rytäkässä
    vasta sen jälkeen kun kuusi sinettiä on jo avattu.

    Sen sijaan seurakunta kaikista kansoista on jo temmattu taivaaseen
    ja laulaa ylistysvirttä karitsalle Jumalan Valtaistuimen edessä,
    kun vielä yhtäkään sinettiä ei ole avattu.
  3. Voi Jonah. Minä en luule mitään, vaan uskon kaiken, mitä Raamattu sanoo.
    Ja meistä, jotka nyt meneillään olevassa armotalouskaudessa
    olemme kääntyneet epäjumalista Jumalan tykö, Raamattu sanoo,
    että tulemme taivaallisesta Jerusalemista käsin hallitsemaan
    maan päällä asuvia, meneillään olevan armotalouskauden jälkeen koittavan
    tuhatvuotiskauden ajan. Ja sitten tulee loppu.
    saatana ja kaikki sen omat heitetään lopullisesti tulijärveen.
    Ja sitten Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan.
    Ja Jumalan maja on ihmisten keskellä. Ja Jumala on kaikki kaikissa.

    Mutta todellakin. Sitä ennen on tuo mainitsemasi ahdistuksen aika.
    Kun uutisia kuuntelee ja katselee, niin eihän uskova ihminen voi olla,
    kuulematta ja näkemättä, synnytystuskien alkua.
    On tulta ja savupatsaita, mannerlaatat liikehtivät, valtiot menevät konkurssiin,
    ja Persian kuningas uhkaa Israelia ja koko maailmaa ydinsodalla.

    Mutta kun synnytystuskat ovat ohi, on maa samoinkuin Jaakob
    syntynyt uudesti. "Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä,
    jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella,
    saatte tekin, jotka olette minua seuranneet,
    istua kahdellatoista valtaistuimella
    ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa." Matt 19:28

    Ennen tuota maan uudistumista on kuitenkin edessä
    Jaakobin ahdistus. Jaakob on synnytystuskissa.
    "Kysykää ja katsokaa: synnyttääkö miehenpuoli?
    Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa
    synnyttäväisten tavalla,
    ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi?
    Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista.
    Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä.
    Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot,
    minä särjen ikeen sinun kaulastasi ja katkaisen sinun siteesi.
    Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen,
    vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa,
    ja Daavidia, kuningastansa, jonka minä heille herätän.
    Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob,
    älä pelkää, sanoo Herra, älä säiky, Israel.
    Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaisesta maasta,
    sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta.
    Ja Jaakob on palajava, elävä rauhassa ja turvassa,
    kenenkään peljättämättä.
    Sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra, ja pelastan sinut.
    Minä teen lopun kaikista kansoista,
    joiden sekaan minä olen sinut hajottanut;
    ainoastaan sinusta minä en loppua tee:
    minä kuritan sinua kohtuudella,
    mutta rankaisematta minä en sinua jätä." Jer 30

    Tuon kaikkein suurimman ahdistuksensa keskellä
    Jaakob eli Danielin kansa pelastetaan.
    "Ja se on oleva AHDISTUKSEN AIKA,
    jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut,
    hamaan siihen aikaan asti.
    Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi" (Dan 12)
    Jeesus puhuu juuri tuosta Danielin kansalle annetusta viestistä
    ja kehottaa Danielin kansaa eli Juudeassa olevia pakenemaan vuorille.
    "Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne
    tapahtuisi talvella eikä sapattina.
    Sillä silloin on oleva SUURI AHDISTUS,
    jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta
    hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule." (Matt 24:20-21)

    Ennen tuota Jaakobin ahdistusta ja Jumalan vihan vuodattamista
    pakanakansojen päälle, tapahtuu Paavalin kuvaama tempaus.
    Jeesus tulee taivaasta, ja päästää meidät sen jälkeen tulevasta vihasta.
    Eli Paavalin mukaan tämä tempaus koskee kaikkia niitä,
    jotka nykyisessä armotalouskaudessa ovat kääntyneet
    epäjumalista Jumalan tykö, palvelemaan elävää ja totista Jumalaa
    ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa,
    jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta,
    joka päästää meidät tulevasta vihasta. (1Tess 1)
    Jeesus lupaa nimenomaan seurakunnille, että Hän
    "pelastaa pois tuosta koetuksen hetkestä". Ilm 3:10
  4. Kyllä Aadamilla ja Eevalla oli lupaus vaimon siemenestä.
    Ja he antoivat Jumalan itse peittää heidän alastomuutensa eli sovittaa itsensä.

    Ja aivan samoin on meidän tehtävä, kun Jumala huutaa:
    Missä olet kalamos, tai missä olet ... kuka tahansa.
    Jos pysähdymme ja tunnustamme syntimme,
    meidätkin sovitetaan eli puetaan Kristukseen.
  5. Niin. Meidän isosten pitää nöyrtyä, mutta ei lapsen.
    Heidän ON taivasten valtakunta.
  6. Miten ymmärrät Jeesuksen sanat,
    että kun otat tällaisen lapsen tykösi,
    otat tykösi Jeesuksen.

    Minä ymmärrän niin,
    että Jeesus asuu tuossa lapsessa.

    Entä. Asuuko tuossa lapsessa Jeesus
    vai joku muu, niinkuin aikoinaan oli kirkollisessa kastekaavassa
    kysyttiin vauvalta, "luovutkos ...?"
  7. Olen antanut Raamatun perusteet sinulle jo varmaan moneenkin kertaan.
    Joten en nyt enää toista niitä.

    Kauhistuttava vaan on sinun ajatuksesi, jos mielestäsi
    vauvana tai pienokaisena kuolleet ovat kadotettuja.
    Eipä ollut Jeesuksen sovitustyö sitten kovinkaan täydellinen sinun mielestäsi.
  8. Formu on tosiaan vaillinen, mutta sisältö ei, siis Henki, jonka Jumala on jokaiseen ihmisen alkuun laittanut.
  9. Daavid oli tosiaan omin silmin nähnyt tapahtuvan sen, mikä innoitti hänet kirjoittamaan Psalmin 37. Jumalattomalta ei jäänyt edes jälkeläistä, mutta vanhurskaan lapset saivat asua perimässään maassa koko elinaikansa. Siis tarkoin määrätyn ajan (ad) ei suinkaan ikuisuutta (olam).
  10. Ilm 2 sisältää tekstiä Kristuksen seurakunnalle. Kun se on temmattu Jeesuksen tykö niihin asuinsijoihin, jotka Jeesus on omilleen valmistanut, saavat Hänen omansa muun muassa syödä Elämän puusta, joka on kolmannessa taivaassa Jumalan Paratiisissa eli Jumalan Puutarhassa taivaallisessa Jerusalemissa.

    Mutta nyt, jotta saisimme tuon luvatun iankaikkisen elämän, meidän on nostettava katseemme Golgatan puuhun. Sillä Elämä on Hänessä. Jumalan Karitsa oli uhrattava, sen tähden, että sinä ja minä olemme tehneet syntiä.
    Enää ei riitä, että me syömme Elämän puun hedelmästä. Nyt meidän on syötävä myös pääsiäislammas. Ilman sitä emme vapaudu ulos Egyptistä. Eli Joh 6:54 täytyy olla totta kohdallamme, muutoin meissä ei ole Elämää.
  11. Oleellista tuossa ahdistuksen ajassa Ilmestyskirjan mukaan on, että kukaan ei ota pedonmerkkiä. Merkkiä, joka laitettaisiin otsaan tai oikeaan käteen, ja jota ilman ei saa ostaa eikä myydä. Sen, joka näin toimii, tulee lopulta käymään hyvin.
  12. Minä en löydä Raamatusta mitään perisyntiä. Job 14:4 ei suinkaan puhu synnin perimisestä, vaan siitä mistä Paavalikin. Eli kun Paavalin lailla olin myynyt itseni synnin alaisuuteen, niin en enää voinut tehdä mitään hyvää.
    "Kuka voi antaa puhdasta epäpuhtaasta. Ei kukaan."
  13. Kuten Henki sanoo seurakunnille Ilmestyskirjassa,
    Kristuksen seurakunta pelastetaan pois tuosta koetuksen hetkestä,
    joka tulee yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.

    Ja ahdistus eli nimenomaan Jaakobin ahdistus on oleva niin kova,
    ettei mikään "liha pelastuisi",
    ellei "valittujen tähden" niitä päiviä lyhennettäisi.

    Siis nuo "valitut", ovat "lihaa",
    eivätkä hengellisen ylösnousemusruumiin omaavia.
    Siis valitut eivät ylöstemmattua joukkoa,
    vaan maan päällä eläviä ihmisiä Jumalan Valitusta kansasta Israelista.
  14. Olemme nyt Jonah aivan väärällä palstalla ja väärässä ketjussa,
    mitä tulee sille ottamiisi harhaisiin väitteisiin.

    Etkö sinä todellakaan ole Raamatusta lukenut,
    että enkelit ovat henkiolentoja. Ei heillä ole tomuruumista.
    Eivät he ole maan tomua.
    Ei maata ollut olemassakaan, kun Jumala loi enkelit.
    Eikä ihmistä ollut vielä olemassakaan,
    kun osa enkelikuntaa alkoi kapinoida Jumalaa vastaan.
  15. Maapallo ei suinkaan jää autioksi ja tyhjäksi.
    Vain Kristuksen omat temmataan.
  16. Ensimmäinen raamattuviitteesi (1 Tess 4) koskee seurakunnan tempausta,
    jossa Jeesus laskeutuu pilviin ja tempaa omansa luokseen
    ja vie niihin asuinsijoihin, jotka on meille Isänsä kotiin valmistanut.

    Toinen raamattuviitteesi (Ilm 1:7) koskee Jeesuksen paluuta maan päälle perustamaan Valtakuntansa.

    Seurakunnan tempaus ja Jeesuksen paluu ovat siis kaksi aivan eri asiaa.
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10030998
  17. Kun Paavali sanoo, että synti petti hänet ja hän kuoli, niin ei Paavali tietenkään tarkoita ruumiillista kuolemaansa. Kun synti petti Paavalin, Paavali koki hengellisen kuoleman. Ja jotta hän saattoi kuolla, täytyi hänen tietenkin olla elävä, ennen kuin synti petti hänet.

    Jumala on pannut jokaiseen ihmisen alkuun jo äidin kohdussa Henkensä asumaan. Ja niin jokaisessa ihmisen alussa, vauvassa ja pienokaisessa asuu Jumalan Henki. Jeesus sanoikin: "Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut." Siis Jeesus asuu Henkensä kautta jokaisessa lapsessa. Paavalissakin jo äitinsä kohdusta saakka. Siihen hetkeen saakka, että Paavali tuli tietoiseksi lain käskyistä, joista synti otti aiheen, ja sai petettyä Paavalin, jolloin Paavali kuoli hengellisesti.
  18. Elämän puu Eedenin Paratiisissa olisi antanut Aadamille iankaikkisen elämän, heti kun Aadam olisi siitä syönyt. Siis syönyt elämän puun hedelmän lihan ja veren.

    Tuo Elämän puu meni vedenpaisumuksessa. Ja jo sitä ennen oli tuolle Elämän puulle johtava tie suljettu. Oli vain lupaus Pelastajasta.

    Mutta tänään meille on tarjolla taas Elämä tässä ja nyt.
    Me saamme nostaa katseemme Golgatan puuhun, johon Pelastajamme ripustettiin. Hän, joka sanoi itsestään:
    "Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä" Joh 6:54
  19. Tuo oli oikein hyvä kirjoitus.

    En kuitenkaan ymmärtänyt kohtaa, jossa sanoi Paavalin kuolleen,
    kun Pyhä Henki osoitti synnin.

    Paavali itse sanoo, että hän kuoli, kun oli tullut tuntemaan lain,
    ja synti saattoi pettää hänet tekemään vastoin lakia.
    Ja kun synti petti hänet, hän kuoli (hengellisesti).

    Room 7

    8. Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen,
    herätti se minussa kaikkinaisia himoja;
    sillä ilman lakia on synti kuollut.
    9. Minä elin ennen ilman lakia;
    mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi,
    10. ja minä kuolin.
    Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi,
    olikin minulle kuolemaksi.
    11. Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen,
    petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.
  20. Siis syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla olevat saavat lahjaksi vanhurskauden, Hänen armostaan sen lunastuksen kautta,
    joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
    21. 573 / 589
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt