kalamos

Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

304

Kommenttia

11764

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Ensimmäinen raamattuviitteessi kuuluu näin:
    "joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi
    olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen;
    sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi."
    Mutta tuo jae kohdentuu sananpalvelijoihin.
    Siis esimerkiksi Paavaliin sanan julistajana.

    Mutta mikä on ekivaari itse se ilosanoma, pelastuksen evankeliumi,
    jonka sinä julistat, kun ihminen tulee luoksesi ...
    tai sanotaan näin ...
    jos vakavasti sairas ihminen kutsuu sinut luokseen ...
    ehkä viimeistä kertaa ... ja sanoo näin:
    "Kuules ekivaari ... minä olen syntinen ihminen.
    Voisinko minä vielä saada syntini anteeksi.
    Ottaisikohan Jumala minut vielä omakseen.
    Minulla ei enää ole voimia lukea mitään,
    puhumattakaan tehdä mitään.
    Olisiko sinulla ekivaari jokin kohta Raamatusta.
    Mitä se sanoo, voisinko minä nyt vielä pelastua."

    Mitä tuolle ihmiselle sanoisit?
    Olisiko sinulla jokin lyhyt pelastuksen ilosanoma
    tällaiselle ihmiselle julistettavana.
  2. No jos tarkoitit, että on kiellettyä käyttää ilmaisua "kolmiyhtenen Jumala",
    niin sitten ei ole mitään hätää.
    Minä en halua käyttää mitään sellaisia sanontoja, joita en löydä Raamatusta.
  3. Mitä vauvoihin ja lapsiin tulee, niin Jeesus ei sanonut,
    että "tämän kaltaisten" on taivasten valtakunta.
    Hän sanoi, että "juuri näiden" on taivasten valtakunta.

    Tuossa Jeesuksen käyttämässä virkkeessä ei ole sanaa
    "homoia = kaltainen".

    Alkutekstissä on sana "toiuton".
    (toi = datiivinen taivutusmuoto määräävästä artikkelista to.
    Etuliitteenä se vakuuttaa/kohdentaa/todentaa.)
    outos = tämä

    Eli Jeesus sanoi: Sallikaa lasten tulla Minun tyköni,
    sillä "juuri näiden" on Jumalan valtakunta.

    Ja meille isosille Jeesus sanoo kirjaimellisesti kääntäen:
    Ellette ole palautetut ja syntyneet kuin lapsiksi,
    ette pääse taivasten valtakuntaan.

    Eli lapsena olin viaton, mutta sitten synti petti minut ja minä kuolin.
    Ja juuri näin kuolema on tullut kaikkiin ihmisiin, siis tässä järjestyksessä,
    että ensin he tekivät syntiä ja sen seurauksena kuolivat (Room 5:12).
    Tuossa hetkessä Henki, jonka Jumala on puhaltanut jokaiseen ihmiseen,
    kadotti yhteytensä Jumalaan.
    Mutta kun minut palautettiin alkuperäiseen tilaani, oli yhteys jälleen avattu.
  4. He olisivat lisääntyneet ja täyttäneet maan.
    Mitä sitten olisi tapahtunut, kun tuo tehtävä olisi täytetty, sitä en tiedä.

    Mutta joka tapauksessa jossain on valtakunta,
    joka on ollut meille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

    Mutta niin on myös paikka,
    joka on valmistettu p..lle ja sen enkeleille.

    Valinta sen suhteen, kenen seurassa iankaikkisuuden vietämme,
    ratkeaa elämän puun luona. Jos syömme siitä, saamme ikuisen elämän.
    Tuo Eedenissä ollut elämän puu meni vedenpaisumuksessa,
    mutta uusi pystytettiin Golgatalle. Siitä me saamme syödä. Ja elää.
  5. Ei ole. Ei edes pieni lapsi. He ovat viattomia.

    Jeesus kutsui luokseen pienokaisen. Siis jo kävelemään kykenevän.
    Ja asetti sen opetuslasten keskelle ja sanoi:
    Juuri tällaisten on Jumalan valtakunta.
  6. >> koska tämän aiheen pohtiminen on kiellettyjsen listalla ?????
  7. Raamattu on monikerroksinen.

    Me voimme lukea Raamatun ensimmäisestä luvusta sen,
    mitä tälle planeetalle tapahtui 6000 vuotta sitten.
    Mutta sitten tuo samainen ensimmäinen luku
    paljastaa meille myös esimerkiksi Jumalan pelastussuunnitelman.
    Ja paljon paljon muuta.

    Näin on myös Raamatun viimeisten lukujen osalta.
    Ne kertovat meille, mitä lopuksi tapahtuu.
    Mutta niissä on myös vastaavanlaisia syvempiä kerroksia.
    Noista samoista luvuista (esimerkiksi luvusta 4 alkaen)
    voidaan lukea paitsi tulevaisuutta myös jo toteutunutta historiaa,
    jossa seurakunta on tietenkin ollut osallisena.

    Ilmestyskirjan historiallinen tulkinta on siis ihan ok,
    kunhan sen varjolla ei ohiteta Ilmestyskirjan suoraa ilmoitusta.

    Ilmestyskirjan ohella puhutaan usein
    ja jopa rinnakkain Danielin kirjan sanomasta. Ihan ok sekin.
    Mutta silloin täytyy muistaa se,
    että Danielin kirja ei puhu mitään ainakaan suoraan
    nyt meneillään olevasta seurakunnan aikakaudesta.

    Jos Israel olisi ottanut Messiaansa vastaan
    Hänen ensimmäisen tulemisensa yhteydessä,
    ei tällaista seurakunnan aikakautta olisi ollenkaan tullut.
    Ja silti Danielin kirjan kaikki ennustukset olisivat toteutuneet pilkulleen.
  8. Odottelen yhtä lyhyttä ajatustasi siitä,
    minkälainen on se pelastuksen evankeliumi,
    joka sinun sydämesi on vallannut. Mikä on se ilo,
    jota sinun sydämesi on täynnä, ja josta et voi kertomatta olla.

    Mutta aloitan nyt odotellessani kertomalla lyhyesti siitä,
    minkälainen on se pelastuksen evankeliumi, jota minä julistan.

    Jos käännyn Jumalan puoleen siinä tarkoituksessa,
    että minä aion nyt tositarkoituksella tehdä kaikkeni pelastuakseni,
    niin takuuvarmasti en pelastu. Sillä "ihmisille se on mahdotonta".

    Mutta jos tulen Jumalan tykö Jeesuksen kautta
    ja kokonaan Jeesukseen turvautuen,
    niin pelastukseni on täysin varma.
    Jeesus "voi täydellisesti pelastaa ne,
    jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat".

    Jumalan luona tulee olemaan vain ja ainoastaan niitä ihmisiä,
    jotka Jeesus on täydellisesti pelastanut.
    Meille on syntynyt "Pelastaja, joka on Kristus, Herra."
    Niin suuri Herra,
    ettei kukaan eikä mikään voi ryöstää minua Hänen kädestään.

    Sen tähden, kun julistan pelastuksen evankeliumia,
    julistan Herraa Jeesusta Kristusta.
    "Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta".

    Ei ole muuta nimeä kuin Jeesus, jossa meidän pitäisi pelastuman.
    "niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä,
    että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta …
    Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa;
    sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu,
    jossa meidän pitäisi pelastuman."

    Pelastava usko kohdistuu Jeesukseen.
    "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut,
    niin myös sinun perhekuntasi."

    Isä antoi Poikansa pelastavan uskon kohteeksi.
    "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,
    että hän antoi ainokaisen Poikansa,
    ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi,
    vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

    "Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut."
    Isä lähetti Poikansa nimenomaan pelastajaksi.
    "Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa,
    vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi."

    Uskomalla Poikaan, me pelastumme. Siis uskomalla Pojan nimeen.
    "Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita;
    mutta joka ei usko, se on jo tuomittu,
    koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen."

    Näin on Isä tahtonut.
    "Sillä minun Isäni tahto on se,
    että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä".
  9. PERGAMO

    Efeson seurakunta oli vihannut nikolaiittain tekoja.
    Mutta luopunut ensimmäisestä rakkaudestaan.

    Smyrna oli ollut väkevässä voitelussa,
    jonka tähden, se oli kokenut vainoa, ja joutunut kärsimään,
    ja muutamat olivat joutuneet kärsimään marttyyrina.

    Kolmas seurakunta syntyi Pergamoon.
    Sanan Valo oli siis levinnyt Smyrnasta edelleen pohjoiseen.
    Myös tämä seurakunta tiesi, mitä vainot merkitsevät.
    Nimeltä mainitaan "Antipas, joka tapettiin luonanne, siellä missä s..tana asuu".
    Perimätiedon mukaan Antipas poltettiin elävältä.
    Mutta Pergamon uloskutsuttujen joukko eli seurakunta
    ei tuolloinkaan kieltänyt uskoansa Jeesukseen.

    Pergamo oli siis paikkana oikein pakanauskontojen keskus.
    Se oli kuin s..tanan valtakuntaa.
    Jopa tuolla käytetyssä rahassa oli käärmeen kuva.
    Tuossa rahassa luki erään epäjumalan nimi:
    "Kleipos vapahtaa".

    Ja nyt myös Pergamon seurakunnassa oli niitä,
    jotka eivät pitäytyneet tiukasti erossa pakanallisesta epäjumalanpalvonnasta.
    Nikolaus opetti, että kyllä sitä voi osallistua esimerkiksi
    pakanallisiin uhriaterioihin ja jopa haureuteen.

    Jeesus puuttuu tähän asiaan. Jeesus mainitsee Bileamin,
    siis miehen, joka oli mieltynyt vääryyden palkkaan.
    Jeesus sanoo Pergamon seurakunnan keskellä olevan ihmisiä,
    jotka pitävät kiinni Bileamin opista,
    hänen, joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen viettelyksen,
    että söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat.
    Samoin on Pergamon seurakunnan keskellä niitä,
    jotka pitävät kiinni nikolaiittain opista.

    Tällaista ei tietenkää saa suvaita seurakunnan keskuudessa.
    Ja nyt Jeesus kehottaa Pergamon seurakunnan lähettilästä
    parannukseen tässä asiassa.
    Mutta jos hän ei tee mitään, niin sitten Jeesus tulee itse
    ja sotii suunsa miekalla näitä nikolauksen seuraajia vastaan.

    Oli siis tapahtunut ratkaiseva käänne.
    Efeso vihasi nikolaiittain tekoja. Pergamo ei niin tarkkaa rajaa pitänyt.
    Pergamo ei kyllä tiukassakaan paikassa kieltänyt uskoaan Jeesukseen,
    mutta ei myöskään pitänyt tarkoin vaari siitä,
    ettei synnin hapate pääse Elämän leivän sisään.
    Ja silloinhan pian käy niin, että kaikki happanee.

    Efeso oli luopunut ensimmäisestä rakkaudestaan. Pergamo puhtaudestaan.
    Aivan vastakkaiset asetelmat. Kumpikin sammuttaa liekin lampunjalasta.
    Siis se, että armo ja rakkaus katoaa, sekä se, että pyhyys ja puhtaus katoaa.

    Pergamon seurakunnan ongelma oli siis siinä,
    että sen joukoissa oli ihmisiä, jotka itse asiassa
    eivät olleetkaan Kristukselle kihlattuja, eivät olleet Kristuksen morsian.
    He olivat antautuneet toiselle. Pergamo = avioitua toiselle puolelle.

    Siis pysy erossa hapatteesta. Syö maitoa ja hunajaa.
    Toisin sanoen Sanan puhdasta ja väärentömätöntä maitoa,
    ja taivaasta alas tulevaa mannaa eli elämän leipää.

    Ja silloin olet myös tämän vaelluksesi jälkeen oleva osallinen
    taivaallisesta hyvästä ja taivaallisesta perinnöstä.
    Saat ikuisesti syödä salattua mannaa.
    Saat ikuisesti asua taivaallisessa asuinsijassasi,
    jonka portinpylvään valkoiseen kiveen Jeesus on kaivertanut sinun nimesi.
  10. Aadam ei ollut vielä osallinen ikuisestä elämästä.
    Se oli kyllä tarjolla koko ajan,
    mutta Aadam ei vielä ollut syönyt elämän puusta.

    Eli voisi sanoa näin, että uskonratkaisua Aadam ei vielä ollut tehnyt.
    Kun Aadam sitten joutui tuolle ratkaisun paikalle niin hän
    tai oikeammin Eeva valitsi uskoa Jumalan sijasta s..naa.
    Ja kun Eeva oli syönyt tiedon puusta, eikä mitään tapahtunut,
    niin ehkä Aadamkin alkoi epäillä sitä, kumpi on oikeassa.
    Kuoleeko ihminen sinä päivänä, jona syö siitä puusta,
    niinkuin Jumala oli sanonut,
    vai eikö kuolekaan, niinkuin s... na oli sanonut.

    Mutta kun Aadam söi siitä puusta, tapahtui niin kuin Jumala oli sanonut.
    Ruumiillisesti he eivät tosin kuolleet sinä päivänä. Joskin sijaisen
    täytyi kuolla tuona päivänä ja peittää synnin seuraukset.

    Kuolema oli tullut maailmaan ja meidän ruumiimme on maan tomua.
    Siitä tuli kuolevainen, ja tuo samainen kuolevainen solukko on lisääntynyt.
    Ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen.

    Mutta me olemme muutakin kuin tuo lisääntynyt solukko.
    Meissä jokaisessa on myös Jumalan luomisihme.
    Hän on pannut meihin jokaiseen oman henkensä asumaan.
    Se on yhteydessä Jumalaan. Mutta synti katkaisee tuon yhteyden.
    Ja niin Paavalikin sanoo: Synti petti minut ... ja minä kuolin.

    Tämä kuolema tapahtuu jokaiselle ihmiselle vasta siinä vaiheessa,
    kun ihminen syö synnin hedelmän. Kun synti pettää ihmisen.
    Kun ihminen valitsee hyvän sijasta pahan.
  11. No minä nyt nimeltä mainitsin oikeastaan vaan yhden synnin.
    Ja kyllä minä aina joskus lankean siihen juuri tällä keskustelupalstalla.
    Minä kiivastun mielessäni ja survaisen sanan miekalla pahastikin.

    Mutta tässäkin asiassa elän jokapäiväisessä parannuksessa.
    Ja yleensä joka päivä ennenkuin avaan tietokoneen, minä rukoilen,
    että en yhtään sanaa kirjoittaisi oman lihani voimasta,
    vaan jokainen ajatukseni olisi kuuliainen Herralle,
    ja jokainen kirjoittamani sana Pyhän Hengen voitelema.

    Eli en ainakaan enää elä tässä synnissä. Mutta lankean siihen.
    Ennen oli päinvastoin.
    Minä en koskaan langennut siihen, vaan elin tässä katkeruuden synnissä.

    Missään sellaisessa synnissä, johon lainaamasi Raamatunkohta liittyy,
    en koskaan ole elänyt. Tosin, tuo nainen,
    joka oli vähällä tulla kivitetyksi Vanhan liiton säädösten perusteella,
    ei silti ole yhtään syntisempi kuin minä.
    Sillä kun Jeesus asetti tässäkin asiassa riman oikeaan korkeuteensa,
    niin en tiedä löytyykö Jeesusta lukuunottamatta ketään,
    joka olisi ylittänyt tuon korkeuden (Matt 5:27-28).
  12. http://keskustelu.suomi24.fi/node/10146664
  13. Onko minun viesteissäni jokin lause,
    jonka haluaisit minun avaavan.
  14. Jeesus on elävä persoona, Jumala,
    joka tietää sinusta kaiken, mutta ei tyydy tähän.
    Hän haluaisi jakaa elämänsä kanssasi.
    Hän haluaisi, että Hänen ja sinun välillä olisi suhde,
    jossa te tunnette toisenne.

    Hän ei kuitenkaan ole ainoa, joka haluaa valloittaa ihmisen sydämen.
    Katsopa seuraava stoori tosielämästä:

    http://www.koemuutos.fi/irti-ennustusten-kierteesta/#video
  15. Jotta tämä ei nyt jäisi sinun mielessäsi vain tarinaksi ja kalamoksen höpinäksi,
    ja kun nyt tämä aloitus on helluntailaisuus-palstalla,
    niin otan tähän otteen Kaarlo Syvännön kirjasesta
    VANHAN TESTAMENTIN KÄÄNNÖSVIRHEISTÄ:


    1 Moos. 4:1:

    "Minä olen saanut pojan Herran avulla."

    Eeva uskoi Jumalan lupauksen tulevasta Messiaasta, "vaimon siemenestä",
    ja luuli, kun hän sai ensimmäisen lapsensa,
    että tämä on nyt se luvattu Messias, joka on polkeva rikki käärmeen pään. Eevan sanat alkutekstissä ovat niin hätkähdyttävät,
    että kääntäjät, jotka eivät ymmärtäneet, mitä Eeva tarkoitti,
    eivät ole uskaltaneet kääntää sanoja tarkasti.
    Eeva sanoi näin: "Sain miehen JUMALAN."
    Hän tarkoitti sanomallaan Jumalan miestä, Messiasta.
    Kuinka järkyttävää sitten olikaan vanhemmille se, että tästä lapsesta,
    Kainista, tuli ensimmäinen murhamies.
    Messias syntyi vasta paljon myöhemmin Herran valitseman kansan keskuudesta.
  16. Jes 7:16

    Ja ennenkuin tämä poika (Jes 7:3)
    on oppinut hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän,
    tulee autioksi maa (Syyria / Israelin pohj.valtio),
    jonka kahta kuningasta (Jes 7:1) sinä kauhistut (Jes 7:2).
  17. Valitettavasti en ymmärtänyt yhtään mitään siitä,
    mitä yritit kertoa minulle erilisyyden harhasta.

    Mutta Raamatun selkeän ilmoituksen mukaan on niin,
    että meidät on luotu Jumalan yhteyteen.
    Ja synti katkaisee tuon yhteyden.
    Synti on yhtäkuin ero Jumalasta.
    Jeesus eliminoi tuon ongelman,
    ottamalla tuon erottavan tekijän eli synnin omalle kontolleen.
    Ja niin Hän voi kytkeä meidät takaisin Jumalan yhteyteen.
  18. En minä koskaan kirjota mitään tarinoita.
    Tuossa kohden on alkutekstissä kirjoitettuna juuri niin kuin kerroin.

    Lue ensin vaikkapa Bibliasta:
    "Ja Adam tunsi emäntänsä Hevan,
    ja hän tuli raskaaksi, ja synnytti Kainin,
    ja sanoi: minulla on mies Herra."

    Ja juuri näin on myös alkutekstissä.
    Paitsi, että Herra on tuossa kohden (jahvistisessa) lähdetekstissä Jahve.

    Siinä muodossa kuin tuo Jahve masoreettisessa tekstissä tuossa kohden on,
    se on aina Vanhan testamentin sivuilla objekti.
  19. Kun Vanhaa testamenttia luetaan aivan alusta,
    niin Jumalan ainosyntyisestä Pojasta puhutaan montakin kertaa,
    jo ensimmäisessä luvussa.
    Jo Raamatun ensimmäinen sana tarkoittaa tuota Esikoista.

    Mutta sitten syntiinlankeemuksen jälkeen,
    kun ensimmäinen ihmispari oli saanut kuulla lupauksen
    käärmeen pään murskaajasta,
    niin pian tapahtui, että Eeva tuli raskaaksi ja synnytti pojan.
    Ja Eeva sanoo aivan tarkalleen kääntäen näin:
    "Minä olen saanut miehen, Jahven."

    Eeva luuli, että tämä oli nyt se luvattu siemen,
    joka murskaisi käärmeen pään, ja vapauttaisi heidät synnin kirouksesta.
    Aivan toisin kävi. Mutta tämä osoittaa, että jo ensimmäinen ihmispari
    piti luvattua vaimon siementä eli luvattua Pelastajaa nimenomaan
    Jahvena eli Jumalana.
  20. Voit tarkistaa sen mitä kirjoitin lukemalla Jesajan kirjan luvun 7 alusta loppuun.

    Jos jostain yksityiskohdasta haluat tarkempaa tietoa,
    niin kerro, ja yritän vastata sinulle.
    21. 575 / 589
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt