Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

316

Kommenttia

11909

  1. Uusinta hiukan syventäen. Sinun ei tarvitse olla kanssani samaa mieltä,
    mutta saisinko kuittauksen, ymmärrätkö, mitä seuraavassa kirjoitan.

    Raamatun mukaan nuo 144 000 ovat kaikki Israelin lasten
    sukukunnista eli heimoista. Myös Manasse on Jaakobin lapsi,
    kuten Jaakob Joosefille sanoi.
    Nämä 144 000 ovat tahrattomia Jumalan palvelijoita.
    Heidän suussaan ei ole havaittu valhetta.
    Esimerkiksi Pietari ei tähän joukkoon mahdu!!!!!!!!!!
    Pietari oli muuten jo kuollut, kun Johannekselle näytettiin tulevia tapahtumia.

    Johannes sai siis nähdä, kuinka eräässä vaiheessa
    enkelit tulevat sinetöimään hirvittävällä kiireellä
    nuo 144 000 Israelin heimoista. Siis nuo kaikki yhdessä rytäkässä.

    Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun
    Jumalan ja Karitsan vihan suuri päivä on tullut.
    Taivas on kääriytynyt pois taivaan ja maan väliltä.
    Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät
    ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyvät luoliin ja vuorten rotkoihin
    ja sanovat vuorille ja kallioille:
    "Langetkaa meidän päällemme
    ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa,
    joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!

    Raamatun ja erityisesti myös Ilmestyskirjan mukaan
    tästä koko maanpiiriä koskettavasta koetuksen hetkestä
    Jumala pelastaa seurakuntansa. Meitä ei tuohon vihaan ole määrätty.

    Kun olemme tuon vihan päivän kynnyksellä, soi viimeinen pasuuna.
    Joka sanonta tuossa kulttuurissa ymmärrettiin yksiselitteisesti
    peruuttamattomana merkkisoittona lopullisen taistelun alkamisesta.
    Ja juuri tuon viimeisen pasuunan soidessa
    Kristuksen omat temmataan tuuliin ja pilviin.
    Me muutumme. Saamme ylösnousemusruumiin.
    Niin me elossa olevat kuin Kristuksessa kuolleetkin.

    Mutta maan päälle jää vanhan liiton uskovia.
    Israelilaisia, jotka ovat pitäneet Jumalan käskyt.
    He, niinkuin koko maailma tietävät nyt Jumalan vihan päivän tulleen.
    Näiden Israelilaisten silmiltä poistuu siis nyt peite.
    Olemme tässä kohden lähestymässä sitä vaihetta,
    jolloin kaikki Israel on pelastuva.
    Ja tästä ihmisjoukosta, siis maasta
    (tämä kielikuva tarkoittaa Ilmestyskirjassa aina Israelia)
    ostetaan esikoisjoukoksi Israelin eri heimoista nämä 144 000.
    Heistä on nyt siis tullut Jeesukseen uskovia,
    ja siksi heidän otsiina kirjoitetaan Hänen ja Hänen Isänsä nimi.

    Mutta meidät on Raamatun mukaan tuossa hetkessä temmattu taivaaseen.
    Ja laulamme siellä ylistysvirttä, joka valtavana pauhuna kuuluu
    maan päälle, jossa vain vain nuo 144 000 voi oppia ja yhtyä tuohon virteen.

    Seitsemän vuotta myöhemmin tulemme Jeesuksen kanssa takaisin
    lukemattomana joukkona joka tuon ajan kulttuurissa ilmaistiin
    sanonnalla tuhannen tuhat. Ja hallitsemme ja tuomaroimme
    Hänen kanssaan tuhat vuotta tätä maailmaa.

    Ja kun Raamattu puhuu piskuisesta laumasta, niin se puhuu juuri meistä.
    Luukas 12:32 ei puhu lauman määrällisestä koosta.
    Se puhuu lauman laadusta. Jeesuksen lammaslauma on vähäinen,
    ei mahtava. Se on kuin vähäinen lapsi - pikkuvauva.

    Lauman pienuus ei ole niinkään silmin havaittavaa tai mitattavaa.
    Se on mikroskooppista.
    Samaa mikros-sana esiintyy muun muassa seuraavissa kohdissa:

    - ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes;
    mutta VÄHÄISIN Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.

    - Joka ottaa tykönsä tämän lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut;
    ja joka ottaa tykönsä minut, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt.
    Sillä joka teistä kaikista on PIENIN, se on suuri.

    - Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen,
    kuin että hän viettelee yhden näistä PIENISTÄ

    - Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä;
    sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.
    Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.
    Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?
    Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet.
    Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä PIENISTÄ joutuisi kadotukseen.

    - ja häntä kuuntelivat kaikki, PIENET ja suuret

    - sillä tosin on sinun voimasi VÄHÄINEN

    Huomasitko ettei näissä koskaan puhutta lukumäärästä.
    "Älä pelkää, sinä piskuinen lauma"
    ei viittaa lauman määrälliseen pienuuteen.

    Määrällistä pienuutta kuvattaisiin toisella sanalla.
    Tuo Jeesuksen lammaslauma on piskuinen kuin pieni vauva,
    kuin pieni itkevä lapsi. Se nostaa kätensä ylös.
    Se tarkoittaa: Isi ota syliin ja kanna.

    Mä olen niin pienoinen ... pienoinen aivan..
    Sä suuri ja voimakas ... isäni taivaan...
  2. Paavali oli saanut ilmestyksen kautta tietää
    monta Kristukseen kätkeytyvää salaisuutta.
    Yksi näistä oli tempauksen salaisuus.

    Ja niin Paavali kirjoittaa kaikille, jotka avuksi huutavat
    meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä,
    ja sanoo, että emme me kaikki kuolemaan nuku.
    Mutta täysin riippumatta siitä,
    olemmeko kuoleman uneen nukkuneet tai vielä elossa,
    niin VIIMEISEN PASUUNAN SOIDESSA,
    me kaikki saamme ylösnousemusruumiin
    ja meidät temmataan Herran tykö. Ja kaikki tämä
    - kristuksessa kuolleiden ruumiin ylösnousemus (kuolleista herääminen)
    - meidän elossa olevien ruumiiden muuttuminen
    - ja näiden molempien tempaaminen ylös
    tapahtuu yhtäkkiä, silmänräpäyksessä (atomisekunnissa).
    Tuota tapahtumaa eivät tänne jäävät ehdi siis edes huomata.
    Ihmiset vain huomaavat, että iso joukko ihmisiä on kadonnut.
    Miten se tapahtui, sitä ei kukaan jäljelle jääneistä ole kyennyt havaitsemaan.

    Tuo käsite VIIMEINEN PASUUNA tarkoittaa
    viimeistä, peruuttamatonta, äänimerkkiä.
    Tuo käsite, jota Paavali käyttää, liittyy nimenomaan ja vain yhteen asiaan.
    Tuo ilmaisu tarkoittaa sotaanlähdön pasuunaa.
    Kun monta kertaa on jo annettu pasuunalla ikäänkuin varoitusmerkki,
    ja kaikki ovat jo asettuneet lähtövalmiiksi, on käynytkin ilmi,
    että se ei ollutkaan vielä lopullinen lähtömerkki.
    Mutta sitten lopuksi kuullaan tuon pasuunan ääni viimeisen kerran.
    Se on peruuttamanton ja lopullinen äänimerkki,
    joka kertoo, että nyt lähdetään.
    Tästä pasuunan soitosta käytettiin ilmaisua, kun VIIMEINEN PASUUNA soi.
    Kun tuo JUMALAN PASUUNA soi,
    on tullut HERRAN SOTIMISPÄIVÄ (Sak 14).

    Silloin alkaa maan päällä suuri ahdistus,
    jota Jeesus kuvasi käyttäen sanaa, joka
    tarkoittaa lapsen synnyttämiseen liittyviä tuskia.
    Jo profeetta Jeremia sanoi:
    Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa
    synnyttäväisten tavalla, ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi?
    Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista.
    Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä. Jer 30:6-7

    Puhuessaan tästä ahdistuksen ajasta alkaen jo
    sen edellä ilmenevistä synnytystuskien alkuoireista,
    päätyen ahdistuksen ajan loppuhetkeen,
    jolloin Hän palaa maan päälle,
    Hän kysyy tuohon hetkeen liittyen uskollista ja ymmärtäväistä orjaa.

    Olen yrittänyt kertoa sinulle Lappix, että
    Jeesus puhuu tuossa nimenomaan Israelille. Valituillensa.
    Kun luemme esimerkiksi Matteuksen evankeliumia,
    niin me luemme Valtakunnan evankeliumia.

    Mutta Paavalin kautta Jeesus antoi tiedoksi seurakunnan salaisuuden.
    Paavalin kautta tuli meille pelastuksen evankeliumi,
    joka perustuu yksin armoon.
    Valtakunnan evankeliumi ja armon evankeliumi
    eivät siis ole yksi ja sama asia.
    Valtakunnan evankeliumi liittyy siihen,
    kun Jeesus palaa takaisin maan päälle
    ja perustaa Israelilelle Valtakunnan.

    Ja nyt kun Jeesus kysyy:
    "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja,
    jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään,
    antamaan heille ruokaa ajallansa? Autuas se orja,
    jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!"
    Matt 24:45-56,
    niin Jeesus puhuu nimenomaan Israelin kansalle.

    Kun Jeesus palaa maan päälle,
    tämä uskollinen ja ymmärtäväinen orja on edelleen maan päällä.
    Häntä ei ollut temmattu taivaaseen.
    Tekstin jatko osoittaa, että toiset näistä orjista
    alkavat syödä ja juoda juopuneiden kanssa,
    ja lyödä uskollisia ja ymmärtäväisiä orjatovereitaan (syndulos).
    Tuo sana on monikossa. Uskollisia ja ymmärtäväisiä orjia,
    joita heidän orjatoverinsa lyövät, on siis monta.
    Mutta yhtäkään näistä uskollisista tai uskottomista
    ei ole temmattu taivaaseen, kun Jeesus tulee
    ahdistuksen ajan lopussa takaisin maan päälle.
    He eivät siis ole tässä armon talouden aikakaudessa uskoon tulleita.

    Tässä meneillään olevassa armo aikakaudessa me odotamme ylkää,
    joka tempaa meidät tykönsä, Isänsä kotiin, Jumalan temppeliin,
    jossa meidät vihitään Hänen vaimokseen.

    Mutta tämän meneillään olevan armotalouskauden jälkeen,
    koittaa maan päällä toinen aikakausi.
    Ja sen aikakauden uskovat eivät odota ylkää eli sulhastaan,
    vaan Herraansa, joka palaa tuosta vihkimisestä,
    eli siis palaa vihityn vaimonsa kanssa maan päälle.
    Ja sitten on hääjuhlan aika.
    Siis kun Jeesus tulee takaisin maan päälle,
    ja Hänen mukanaan Hänen vihitty vaimonsa,
    joka on itsensä kaunistanut,
    niin sitten maan päällä vietetään hääjuhlia.

    Tätä nuo ymmärtäväiset ja viisaat ahdistuksen ajan orjat odottavat.
    Ja he ovat autuaita, koska ovat kutsutut Karitsan hääaterialle.
    Mutta Kristuksen morsianta heistä ei koskaan tule.

    Vain Kristuksen Morsian eli seurakunta temmataan.
    Ja kun Kristus ja Morsian ovat vihityt ja ovat siis yksi,
    niin tulee tuo Kristus ja Hänen ruumiinsa
    takaisin maan päälle ja Kristus perustaa Valtakunnan.

    Tekisi mieli jatkaakin tästä, mutta ehkä odotan kommenttiasi.
    Olen yrittänyt kirjoittaa käyttäen kieltä, jota ehkä ymmärrät paremmin.
    Oletko ymmärtänyt?
  3. Et taaskaan Jonah lainkaan huomioinut Raamatun ilmoittamaa faktaa.
    Nuo 144 000 sinetöidään yhdessä rytäkässä hirvittävällä kiireellä
    sen jälkeen, kun kuusi sinettiä on jo avattu.
    Mutta seurakunta kaikista kansoista on Jumalan Valtaistuimen edessä
    laulamassa ylistysvirttä jo ennenkuin ensimmäistäkään sinettiä on avattu.

    Raamatussa ei ole yhtään turhaa sanaa.
    Jokaisesta sellaisesta mekin joudumme kerran tilille.

    Ja nyt Ilmestyskirjassa sanotaan:
    "kaikista Israelin lasten sukukunnista:
    Juudan sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä,
    Ruubenin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
    Gaadin sukukunnasta kaksitoista tuhatta ....

    Ja sinä sanot, että Juudan sukukunnasta ei sinetöidä 12 000.
    Ruubenin sukukunnasta ei sinetöidä 12 000. Jne.

    Arvaapa kumpaa uskon. Sinua vai Raamattua.

    Ilmestyskirjassa ei esiinny kertaakaan sanaa vertaus.
    Se ei ole vertausta.
    Johannes todella näki mitä tämän jälkeen on tapahtuva.
    Se näytettiin hänelle. Hän katseli noita tapahtumia.

    Mutta Johannekselle oli annettu myös käsky kirjoittaa se kirjaan.
    Ja silloin Johanneksen täytyi turvautua kielikuviin.
    Hän ei aina löytänyt sanoja, joilla suoraan ilmaista se, minkä hän näki.
    Ja niin hän kirjoittaa: ja minä näin ikäänkuin ...

    Mutta vertauskuvia Johannekselle ei näytetty.
    Jeesus todellakin näytti Johannekselle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva.
    Eikä Ruuben ole mikään vertauskuva. Ruuben on yksi Israelin lapsista.
    Ja tuosta sukukunnasta Ilmestyskirjan mukaan sinetöidään 12 000.

    Muistathan, minä en luule mitään, minä uskon kaiken, mitä Sana sanoo.
    Sinä taas luulet kaikenlaista, ja nimität tuota luulemista ymmärtämiseksi.
    Ja yritit vielä vakuuttaa, ettei raamattua saa uskoa, vaan se pitää ymmärtää.
    Näin ei ole. Se on niin ja aamen. Esimerkiksi pieni lapsukainen,
    joka kuuntelee Jeesuksen esittämää vertausta ei koskaan
    sisäistä väärää tai epätotuullista informaatiota.
    Vertausteksti ei koskaan Raamatun sivuilla ole valhetta.
    Jeesus ei koskaan esittänyt vertauksena epätosia tapahtumia.
    Vertauksen idea on juuri siinä, että kun tuo vertaustapahtuam
    on jokaiselle ihmiselle, niin sen avulla voidaan ymmärtää jotain syvempääkin.
    Esimerkiksi kun kylväjä lähti kylvämään, ja linnut tulivat ja söivät osan siemenistä, niin tämä on totisinta totta elävästä elämästä. Ymmärsitkö?
  4. Voi Jonah. Minä en luule mitään, vaan uskon kaiken, mitä Raamattu sanoo.
    Ja meistä, jotka nyt meneillään olevassa armotalouskaudessa
    olemme kääntyneet epäjumalista Jumalan tykö, Raamattu sanoo,
    että tulemme taivaallisesta Jerusalemista käsin hallitsemaan
    maan päällä asuvia, meneillään olevan armotalouskauden jälkeen koittavan
    tuhatvuotiskauden ajan. Ja sitten tulee loppu.
    saatana ja kaikki sen omat heitetään lopullisesti tulijärveen.
    Ja sitten Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan.
    Ja Jumalan maja on ihmisten keskellä. Ja Jumala on kaikki kaikissa.

    Mutta todellakin. Sitä ennen on tuo mainitsemasi ahdistuksen aika.
    Kun uutisia kuuntelee ja katselee, niin eihän uskova ihminen voi olla,
    kuulematta ja näkemättä, synnytystuskien alkua.
    On tulta ja savupatsaita, mannerlaatat liikehtivät, valtiot menevät konkurssiin,
    ja Persian kuningas uhkaa Israelia ja koko maailmaa ydinsodalla.

    Mutta kun synnytystuskat ovat ohi, on maa samoinkuin Jaakob
    syntynyt uudesti. "Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä,
    jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella,
    saatte tekin, jotka olette minua seuranneet,
    istua kahdellatoista valtaistuimella
    ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa." Matt 19:28

    Ennen tuota maan uudistumista on kuitenkin edessä
    Jaakobin ahdistus. Jaakob on synnytystuskissa.
    "Kysykää ja katsokaa: synnyttääkö miehenpuoli?
    Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa
    synnyttäväisten tavalla,
    ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi?
    Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista.
    Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä.
    Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot,
    minä särjen ikeen sinun kaulastasi ja katkaisen sinun siteesi.
    Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen,
    vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa,
    ja Daavidia, kuningastansa, jonka minä heille herätän.
    Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob,
    älä pelkää, sanoo Herra, älä säiky, Israel.
    Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaisesta maasta,
    sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta.
    Ja Jaakob on palajava, elävä rauhassa ja turvassa,
    kenenkään peljättämättä.
    Sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra, ja pelastan sinut.
    Minä teen lopun kaikista kansoista,
    joiden sekaan minä olen sinut hajottanut;
    ainoastaan sinusta minä en loppua tee:
    minä kuritan sinua kohtuudella,
    mutta rankaisematta minä en sinua jätä." Jer 30

    Tuon kaikkein suurimman ahdistuksensa keskellä
    Jaakob eli Danielin kansa pelastetaan.
    "Ja se on oleva AHDISTUKSEN AIKA,
    jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut,
    hamaan siihen aikaan asti.
    Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi" (Dan 12)
    Jeesus puhuu juuri tuosta Danielin kansalle annetusta viestistä
    ja kehottaa Danielin kansaa eli Juudeassa olevia pakenemaan vuorille.
    "Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne
    tapahtuisi talvella eikä sapattina.
    Sillä silloin on oleva SUURI AHDISTUS,
    jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta
    hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule." (Matt 24:20-21)

    Ennen tuota Jaakobin ahdistusta ja Jumalan vihan vuodattamista
    pakanakansojen päälle, tapahtuu Paavalin kuvaama tempaus.
    Jeesus tulee taivaasta, ja päästää meidät sen jälkeen tulevasta vihasta.
    Eli Paavalin mukaan tämä tempaus koskee kaikkia niitä,
    jotka nykyisessä armotalouskaudessa ovat kääntyneet
    epäjumalista Jumalan tykö, palvelemaan elävää ja totista Jumalaa
    ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa,
    jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta,
    joka päästää meidät tulevasta vihasta. (1Tess 1)
    Jeesus lupaa nimenomaan seurakunnille, että Hän
    "pelastaa pois tuosta koetuksen hetkestä". Ilm 3:10