kamuttaja

kamuttaja profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu

Liittynyt 12v sitten
171 aloitusta · 5357 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Hätäaputyönä niitäkin tehtiin.
Äkkiä ajatellen muistan ainakin viiskyt luvulta Markku Karaksela.
Tuohinon Pertistä en ole aivan varma.
Kehässä kävi kyllä tosiaan treenaamassa parikin yli 190 cm, toisen nimen muistan toisen en.
Tunsiko, tai varmaan tunsitkin Vehkakankaan Onnin.
Jos kerran näin on niin se ei ole kotouttamista.
Taisi olla yksi niitä nuorempia Unto.
Joukoa vanhempi oli Ville joka kuoli hyvin nuorena, koulun ehti käydä.
En muista kaikkien nimiä, mutta vanhin sisko oli muistaakseni Mirja, en ole 100 % varma.
Heidän äitinsä oli hyvin ystävällinen ja paljon kärsinyt ihminen, kunnioitin häntä.
Olen miettinyt ja alan olla varma, että oli Solehmainen.
Heidän lähellään asui Saastamoisen veljekset, muisteletkohan niitä.
Saastamoisen talo oli Koskelta päin tullessa hautausmaan jälkeen kolmas.

Niin tuo Senssi ei ollut Solehmainen nimeltään, vaikka samassa yhteydessä kerroin.
Senssi oli yli 10 vuotta Joukoa vanhempi ja muistaakseni hänelläkin oli veli.
Mitäs kotouttamista se on jos yritetään tehdä olot liian "kotoisaksi".
Tarkoitus on sopeuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Asiat on juuri niin kuin kirjoitin, minä tiedän en luule.
Niin tuo Senssi huusi hypätessään "nyt on senssit selvät".
Joukonkin nimi näkyi olevan Mähkön kankaalla eräässä kivessä jo muutama vuosi sitten.
Nuo Folkestan parakit liittyy Lieksaan.

Siellä majaili joskus kyyskytluvun puolivälissä Solehmaisen Jouko
Jouko oli kotoisin Mähköltä siitä urheilukentän reunassa olevasta harmaasta hometalosta.

Aiemmin jos en väärin muista siellä asui mies jolla oli lempinimi "Senssi".
Hänhän hyppäsi jorpakkoon veneestään muistaakseni -64 kesällä.
Se putka jossa nuo Suomen hurjat oli Viipurissa sijaitsi melkein suoraan vastapäätä Viipurin rautatieasemaa jossa oli silloin ja vieläkin putkatilat.
Kävin siinnä muutaman kerran selvittelemässä suomalaisten asioita kun heillä ei muka paperit olleet kunnossa (venäläisten mielestä), vaikka todellisuudessa olivat.

Pysy mukana Valkeislampi.
Ne hätäaputyömaat oli kovia paikkoja, ei leipä helpolla irronnut.
Minä vastaan.

Olet oikeassa, että talvinen kalkinajo on osin tuhlausta.
Kuitenkin työteknisistä ja taloudellisista syistä on se pakko tehdä noin suurilla aloilla.
Peltoon levitettynä kalkin saa vain hieman pelkästään paikalle ajettua irtokalkkia kalliimmalla.
Jos itse levittää niin joutuu ostamaan säkkikalkkia, ja se on hyvin paljon irtoa kalliimpaa.
Lisäksi työmäärä on valtava ja kalkinlevityskoneita joilla voisi itse levittää ei enää ole ollut hyvin moneen vuoteen myynnissä
Talvella maa kestää suuria urakoitsijoiden koneita.

Talvilevitys ei ole yhtä tehokasta kuin sulanmaan.
Kevätlevitys heti mullaten olisi kaikkein paras vaikutukseltaan
Kävin joskus tapaamassa erästä lieksalaista Hällbybrunnissa jonka Folkestassa oli parakkeja joita suomalaiset kutsui samalla nimellä "Hullujen parakit".
tuon nimen oli saanut kaksi parakkia vaikka alueella niitä oli parikymmentä.
Sillä nimellä oli kyllä syynsä.
Terve mieheen.
Vai oli isäsi siellä töissä, sitä en muistanut.
En minäkään ollut niissä töissä vaikka iän puolesta olisin voinut olla.
Kävin jollain niistä vähän niin kuin työhöni liittyen.
Katselin koska alkaa olla valmista seuraavaa vaihetta varten.

Erään kerran olin hätäapu tietyömaalla käymässä ja sinne tuli samaan aikaan joku poliisi ulosmittaamaan eräältä mieheltä jotain saatavia, niin oli vähällä tulla paha tilanne.
Meidän vieraamman ryhmän paikallaolo sai aikaan sen ettei tullut mitään vahinkoja.

Isäsi oli ulospäin vähänkin oudommassa seurassa aika hiljainen mies, eikä kertonut juuri mitään itsestään.
Tuli todella hyvin toimeen miessakissa jossa oli kaikenlaista tallaajaa.
Hän ei ollut äsken mainitsemallani työmaalla.

Hyvä Joulunseutua sinulla ja perhekunnallesi.
Ikävä tuottaa sinulle pettymys, mutta en ole koskaan käyttänyt alkoholia.

Monissa maissa olen kyllä käynyt ja useammassa kuin yhdessä asunut Suomen lisäksi, ollut töissä, opiskellut yms. tehtäviä.
Tuolla ylempänä mainittiin kuinka Lieksassa sanottiin intiaanikyliksi työmiesten väliaikaisia parakkikyliä.
Täällä etelässä niistä käytetään yleensä nimitystä "mongolikylät".
Siellähän se taisi olla.
Muistin alueen ja millainen talo oli, mutta en tarkkaa paikkaa.

Pysy kuvioissa.
Ei sähkö halpenisi yhtään vaan suuryhtiöt vetäisi vaan enemmän voittoja.
Tuo Karoliina tosiaan ansaitsee muistamisen.
Lisää tuollaisia Karoliinoja.
260 / 268
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt