Hätäaputyömaita, kuka muistaa

kamuttaja

Aikoinaan kun etenkin talvisin oli kova työttömyys avasi valtio ja kunta erikokoisia hätäaputyömaita.
Kuka muistaa, tai on kuullut vanhemmilta ihmisiltä missä oli, ja minkäkokoisia hätäaputyömaita, ja mitä siellä tehtiin.

188

1441

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ikityötön

      Mitä tarkoittaa hätäaputyömaa. Miten ne eroaa työttömyystyömaista

      • kamuttaja

        Niistä käytettiin aikoinaan nimeä hätäaputyömaa.
        Sama asiahan ne olivat.

      • siirtotyömaa

        Kun suomessa oli 60000 työtöntä, Kekkonen hajoitti hallituksen ja nimitti virkamieshallituksen. Silloin pystytettiin ns. hätäaputyömaita ympäri Suomen. Kaikenlaista rakentamista, tietöitä, jokaisen hallittavissa olevia työpaikkoja. Lieksastakin miehet lähtivät Etelä-Suomeen parakkimajoitukseen ansaitsemaan.
        Nyt on ehkä loppuun 400000 työtöntä, ei ketään kiinnosta, eikä kukaan lähde minnekään. Ennemmin maksetaan kotiin ja otetaan vielä Afrikasta uusia työttömiä entisten lisäksi.
        Kyllä Suomella menee hyvin ja rahaa riittää, ei puutetta mistään.
        Joskus ei ollut näin helppoa, työtä oli pakko tehdä jos mieli elää, huvitti tai ei.

      • kamuttaja
        siirtotyömaa kirjoitti:

        Kun suomessa oli 60000 työtöntä, Kekkonen hajoitti hallituksen ja nimitti virkamieshallituksen. Silloin pystytettiin ns. hätäaputyömaita ympäri Suomen. Kaikenlaista rakentamista, tietöitä, jokaisen hallittavissa olevia työpaikkoja. Lieksastakin miehet lähtivät Etelä-Suomeen parakkimajoitukseen ansaitsemaan.
        Nyt on ehkä loppuun 400000 työtöntä, ei ketään kiinnosta, eikä kukaan lähde minnekään. Ennemmin maksetaan kotiin ja otetaan vielä Afrikasta uusia työttömiä entisten lisäksi.
        Kyllä Suomella menee hyvin ja rahaa riittää, ei puutetta mistään.
        Joskus ei ollut näin helppoa, työtä oli pakko tehdä jos mieli elää, huvitti tai ei.

        Ne hätäaputyömaat oli kovia paikkoja, ei leipä helpolla irronnut.

      • huppistakeikkaa
        siirtotyömaa kirjoitti:

        Kun suomessa oli 60000 työtöntä, Kekkonen hajoitti hallituksen ja nimitti virkamieshallituksen. Silloin pystytettiin ns. hätäaputyömaita ympäri Suomen. Kaikenlaista rakentamista, tietöitä, jokaisen hallittavissa olevia työpaikkoja. Lieksastakin miehet lähtivät Etelä-Suomeen parakkimajoitukseen ansaitsemaan.
        Nyt on ehkä loppuun 400000 työtöntä, ei ketään kiinnosta, eikä kukaan lähde minnekään. Ennemmin maksetaan kotiin ja otetaan vielä Afrikasta uusia työttömiä entisten lisäksi.
        Kyllä Suomella menee hyvin ja rahaa riittää, ei puutetta mistään.
        Joskus ei ollut näin helppoa, työtä oli pakko tehdä jos mieli elää, huvitti tai ei.

        Silloin ei ollut niin paljon koneita, niin pystyttiin määräämään täältäkin päin ihmisiä. Isoin oli Helsingistä Turkuun menevä valtattie. Sen näette osaksi jos menette Helsingistä Turkuun Kirkkonummen kautta.

        Sieltä sai kelpo palkan, mutta eipä se elämäkään ollut kummoinen niinkuin nimimerkki siirotyömaa sanoi. Varsinkin perheellisille.

      • vanha lieksalainen
        huppistakeikkaa kirjoitti:

        Silloin ei ollut niin paljon koneita, niin pystyttiin määräämään täältäkin päin ihmisiä. Isoin oli Helsingistä Turkuun menevä valtattie. Sen näette osaksi jos menette Helsingistä Turkuun Kirkkonummen kautta.

        Sieltä sai kelpo palkan, mutta eipä se elämäkään ollut kummoinen niinkuin nimimerkki siirotyömaa sanoi. Varsinkin perheellisille.

        Lieksasta lähetettiin rakennusmiehiä myös pääkaupunkiseudulle rakentamaan mm. Espoon Tapiolan kaunpunginosaa 1960-luvun alussa. Majoituspaikkoina olivat parakit, eivätkä ne todellakaan olleet kovin houkuttelevia perheellisille miehille jos eivät liene olleet kummoisia muillekaan.

      • Anonyymi
        kamuttaja kirjoitti:

        Ne hätäaputyömaat oli kovia paikkoja, ei leipä helpolla irronnut.

        Ei se leipä irtoa nytkään vain seisoskelemalla tai katseella seuraamalla.
        Eikä ne työmaat sen kovempia olleet kuin työmaat yleensäkkään.
        Kovempaa kuin työ, oli monillekin ero perheestä. Kun oli asunut ikänsä Lieksassa, jossa oli vanhemmat, vaimo ja lapset. Siirtotyömailla joutui elämään viikot tai pitempäänkin, ennenkuin pääsi kotiseudulle. Silloin tehtiin viisipäiväistä työviikkoa. Harvalla oli auto, jolla hurautella, kuljettiin junalla ja linja-autolla.

    • laiskat kujjuunit!

      Silloin tehtiin tarkoituksella työpaikkoja valtion rahoilla, nyt tilanne on päivastainen, yritetään vähntää työpaikkoja mahdollisimman paljon! Metsänraivauksia oli hätäaputöinä, soiden ojituksiakin taisi olla, tietöitä oli myös! Silloin ei ollut vaihtoehtoja, töihin piti lähteä mutta oli se moraalikin eriluokkaa työntekoa kohtaan!
      Nykyisin ei homma enää toimisi, ihmiset on vetämättömiä "kujjuunia", ennen kotona laiskana pötköttävät!

      • uno

        Täytyisi olla työvelvotteita korvauksien saamiseksi . Olisi paljon töitä vanhusten avustamiseksi ja lasten sekä nuorten parissa .Vaadittavan rekisteriotteen työn saamiseksi saa itse henk.kohtaisesti viranomaisilta . Saaminen perustuu omien rekisteritietojen saatavuuteen . Työ voisi olla osa-aikaista tai sop. mukaista esim. 15-20 tuntia viikossa .

    • ainakin oli

      Kantatie 73, sillat ja siltatyömaat.

    • Sarkkilan ukko

      Mitä se kamuttaja taas horikoi. Lieksassa on ollut töitä aina kun vain on ollut tekijöitä. ei niitä työttömiä ollut varmaa yli kymmenen kertaakaan vuosien aikana.

    • tunnista kalehva

      Ettäkös työ lieksan kalehvat tajuu kuka kamuttaja on. Asuu lieksassa ja kirjottelee välillä lieksan läpyskään aika ilkeesti. on läpyskän toimittajia. niin se kalehva on.

      • kalehvalle vastaus

        Nythän sinä kalehva hölyn pukkasit! Kamuttaja ei alennu kirjoittelemaan Lieksan läpyskään yhtään mitään ja kamuttajalla on enemmän tietoa Lieksan paikallishistoriasta kuin läpyskän toimittajilla yhteensä. Koetahan taas muistaa, että perättömiä juttuja ei sääntöjen mukaan palstalle saa kirjoitella.

    • kamuttaja

      Taisi olla suurin ja monivuotisin työmaa Nälämö.
      Siellä ojiteltiin soita ja metsiä lapioiden, kuokkien ja rautakankien kanssa.
      Talvella kun routa oli kova niin maassa poltettiin nuotioita joilla yritettiin sulattaa.
      Eihän siinä sulanut kuin pintarouta.

      Syksyllä oli ennen routimista kovaa kun vesi tuli ojan pohjalle ja monilla oli vain kumiterä saappaat.
      Kumisaappaat oli harvalla ja ne oli kylmät.

      Lähellä asui hyvin persoonallisia ihmisiä.
      Kerron niistä myöhemmin.
      Nyt työ kutsuu ja menee aika myöhän siellä.

    • ent-liekalainen

      Tulipa kirjoituksen aihe, josta on oma kohtaisia kokemuksia-
      Oli vuosi 1960 talvi , syksyn ollut rakennuksella töissä ne työt loppuivat.
      Ilmoittaituin työn välitykseen Pekka Kiviniemelle työn hakijaksi. Oli sellainen talvi ettei ollut kovasti valinnan varaa töistä mitä tekee. Eipä mennyt kuin viikon verran kun työn välityksestä ilmoitettiin että Lamminkylän pelloilla avautuu valtion hätäaputyömaa ojankaivuu ,että sinne vaan ,ja jos et mene nimi pois työn hakijoitten listalta.
      Niinpä maanantai aamuna polkupyörän selkään vaan . Saavuin paikalle oli siellä muitakin vanhaa ja nuorta tulevaa ojankaivajaa. Pomona oli jos nyt muistan oikein
      Hämäläinen Erkki ,oli varmaan joku mestari lukenut kaveri. Kyseli kuka on ennen tehnyt kyseistä työtä .eipä monikaan ollut ,en ollut minäkään,.mentiin sinne ojan alku päähän ,mestari kysyi kuka aloittaa ensimmäisenä, minä sanoin voisinhan
      yrittää .Sitten hän alkoi luetella mittoja minkälaista ojaa on tarkoitus tehdä,,leveys oli 4.5 metriä syvyys 1.5 metriä ,ojan pohja 0.50 metriä.Oli oja aika levee ,ottaen huomioon ei ollut koneita ainoastaan lapio, kanki .Pinta oli roudassa. oli käytössä kantopommeja joilla ammuttiin pinta rikki. Se oli valtaoja joskus ollut mutta mennyt melkein kokonaan kiinni. senpä takia oja oli niin leveä. Työ oli urakkatyötä , minkä savikuution sait heitettyä penkalle siitä sait jonkunlaisen korvauksen. Minäkin sain kaivettua siellä kihlarahat kuukauden ahertamisen
      jälkeen..Olis paljonkin täältä kertomista. jääköön tähän.

      • ent-lieksalainen

        piti olla ent-lieksalainen

      • kamuttaja
        ent-lieksalainen kirjoitti:

        piti olla ent-lieksalainen

        Ai sinä olit siellä ojankaivuussa.
        Hyvä kun anto käyttää kantopommia, Nälämössä pidettiin nuotioita.

      • kamuttaja

        Piti vielä sanoa pari asiaa.
        Muistan hyvin tuon Kiviniemen.
        Taisi olla aina harmaa pikkutakki päällä.
        Hämäläistä en saa mieleen aivan varmaksi.
        Olikohan aika tumma ja ihan mustatukkainen mies, sellainen mielikuva on ja aika vähäpuheinen.

      • Muisttaakseni
        kamuttaja kirjoitti:

        Piti vielä sanoa pari asiaa.
        Muistan hyvin tuon Kiviniemen.
        Taisi olla aina harmaa pikkutakki päällä.
        Hämäläistä en saa mieleen aivan varmaksi.
        Olikohan aika tumma ja ihan mustatukkainen mies, sellainen mielikuva on ja aika vähäpuheinen.

        Minä muistelen että sen nimi oli Kivimäki.

      • ent-lieksalainen
        Muisttaakseni kirjoitti:

        Minä muistelen että sen nimi oli Kivimäki.

        Nyt minäkin muistan. Oikeassa olet Kivimäki Pekka.

      • kamuttaja
        Muisttaakseni kirjoitti:

        Minä muistelen että sen nimi oli Kivimäki.

        Kivimäki taisi olla.
        En ollut varma muuta kuin siitä, että kivi oli nimessä.
        Minulla oli yksi pitkäaikainen "työtoveri" Kivimäen Ville ja se vähän aiheutti muistihäiriötä.

        Ville oli mies joka kävi Pohjois-Koreassakin ja monissa muissa paikoissa joissa ei joka ukko käynyt.
        Villen kanssa vietiin lääkkeitä varmaan tonneittain kaiken kaikkiaan.
        Ville hommasi lääkkeet ja minä hoidin tullin, koska haltsasin sen puolen.

        Kävin vain kerran tuon Lieksan Kivimäen toimistossa, en kylläkään työttömän ominaisuudessa.

      • HupiSoittoja
        kamuttaja kirjoitti:

        Kivimäki taisi olla.
        En ollut varma muuta kuin siitä, että kivi oli nimessä.
        Minulla oli yksi pitkäaikainen "työtoveri" Kivimäen Ville ja se vähän aiheutti muistihäiriötä.

        Ville oli mies joka kävi Pohjois-Koreassakin ja monissa muissa paikoissa joissa ei joka ukko käynyt.
        Villen kanssa vietiin lääkkeitä varmaan tonneittain kaiken kaikkiaan.
        Ville hommasi lääkkeet ja minä hoidin tullin, koska haltsasin sen puolen.

        Kävin vain kerran tuon Lieksan Kivimäen toimistossa, en kylläkään työttömän ominaisuudessa.

        Joo.. muistan siitä sen Kivimäen kun poikasena soitettiin sille teini-iässä puhelimella ja kun se vastas että Kivimäellä, niin sanottiin ja tirskuttiin että voi hyvä ihme, mitä se kivi siellä mäellä, pyöritä nyt hyvä mies se kivi pois sieltä mäeltä.. heheh. Oikein makkeesti nauratti sillon. Ei siihen aikaan muuta phelinhuumoria tarvinnukkaa. Sama tehttii Orimäellekkii ja sanottiin jotta hae nyt ihmmeessä se ori jo pois sieltä mäeltä, mitä se siellä tekköö.. heh:) ja paljon muuta:)

      • maaseudulta tultiin
        HupiSoittoja kirjoitti:

        Joo.. muistan siitä sen Kivimäen kun poikasena soitettiin sille teini-iässä puhelimella ja kun se vastas että Kivimäellä, niin sanottiin ja tirskuttiin että voi hyvä ihme, mitä se kivi siellä mäellä, pyöritä nyt hyvä mies se kivi pois sieltä mäeltä.. heheh. Oikein makkeesti nauratti sillon. Ei siihen aikaan muuta phelinhuumoria tarvinnukkaa. Sama tehttii Orimäellekkii ja sanottiin jotta hae nyt ihmmeessä se ori jo pois sieltä mäeltä, mitä se siellä tekköö.. heh:) ja paljon muuta:)

        Juu ja me kun oltiin rippikoulussa niin siinnä lähellä oli puhelinkioski niin soitettiin ja tilattiin kilo rinkelinreikiä Käreltä.

      • Anonyymi

        Muistelma kirjoituksesi on totisinta totta,kyllä se oli kovaa työtä.Kun kaivettiin ojaa jonka
        leveys- ja syvyysmitat mainitsit kirjoituksessasi niin kyllä siinä sai heittää maata koko voimallaan ja paljon tuli lihasrevähtymiä .
        Kun kaivettiin myös talvella niin ensin oli lapioitava lumi leveältä alalta että maat jotka kaivannosta tulee olisi alenpana lapioida ,lunta oli silloinkin paljon ja muistat varmaan
        "jätkän polun" sehän oli ojan reunasta 0,50 cm sen täytyi olla vapaa kaivetusta maasta
        ojan molemmin puolin.
        Kovaa oli työ mutta kovia oli miehetkin,sitkeitä työtä pelkäämättömiä,kunnia heille.
        Minulla on valokuvia samanlaiselta valtaviemärin kaivuusta.
        Olisi montakin tarinaa noilta ajoilta joissa olin työttömyys töissä,esim. vuodelta 1968
        valtatie 73 Valkeislammin tukikohta nykyisin sen nimi on Lounatlampi ,no tietyö oli
        paljon helpompaa ja parakeissa oli hyvä asua.

    • inflaatiokerroin

      Minkälaisia palkkoja näistä hätäaputöistä maksettiin ja mitä ne olisi muunnettuna nykyrahaksi?

      • kamuttaja

        Tuolla entisen lieksalaisen työmaalla oli palkkataso (urakassa pärjäämisestä riippuen) noin 4000 - 6000 mk/kk.
        Se oli silloin ennen kuin rahanarvoa muutettiin 100 kertaiseksi.

        Nykyrahassa olisi ehkä noin 600 - 800 € ostovoimaltaan, vaikea sanoa tarkkaan.

    • gummins

      Nykyisin taitaa olla vain niitä suojatyöpaikkoja tuttaville ja kummin kaimoille.

    • ent-lieksalainen

      Palkat oli mitä oli markka määrää en muista. Kyllä palkat pysyttelivat sen ajan minimi tasolla ,vaikka työ oli urakka luonteista, Muistankerrankin2-viikon tilin .kaivoin ojaa melkein puolta enemmän erästä miestä ja samanlaista ojaa sain hiukkasen enenmän palkkaa kuin hän kysyin pomalta että miten tämä näin meni . pomo vaan vastasi sinulla oli hiukan parempi maa kuin tällä toisella.lisäsi vielä että kun hän on vanhempi annetaan vähän hyvän miehen lisää Hyvä näin.Mutta otti pannuun se että on urakka työ ja melkein tein puolta enemmän kun toinen ja palkka on sama.

      • ent-lieksalainen

        Tulipa mieleen että olinhan minä hätäaputyömaalla Viensuullakin-
        Olikin leveää ojaa muistaakseni 6 metriä leveää, eikä ollut muuta kuin lapiot ja rautakanget työvälineinä ja ne kantopommit.Tätä ojaa tehtiin päiväpalkalla ,kaikilla miehillä oli sama palkka ,meitä oli noin 30 miestä. Työaika 07.00-16.00. ruokatunti 11.00-12.00
        Tehtiin vähän valkeeta työmaan viereen, kaivettiin repusta leipäpalaset ja maitopullo esiin ja eikun aterioimaan. Mikäs sen kivempaa nauttia eväitä sai olla ulkoilmassa
        kuunnella lintujen viserrystä.Tuota työmatkaakin oli jonkunverran Lieksa- Viensuu polkupyörällä edes takaisin joka päivä ,Loppu ilta menikin levätessä
        vuosi oli 1961 kevät .Tekis mieli sanoa" kaikki nämä påivät vaihtaisin pois "

    • kamuttaja

      Lupasin kirjoittaa niistä persoonallisista ihmisistä.

      Kohtalaisen lähellä työmaata oli pientila jota piti kaksi vanhempaa naista yhdessä (olivat sisaruksia).
      Miehet kävivät sieltä ostamassa maitoa, leipää ja kotona kirnuttua voita.
      Heti kun joku uusi mie ja outo mies tuli sisälle, niin molemmat sisarukset menivät aivan eteen seisomaan. Työnsivät naaman melkein kiinni ja kysyivät yhteen ääneen "Mittee työ outta ja kettee työ outta".
      Oli siinnä naurussa pitelemista, vaan jos erehty nauramaan niin tuli tiukka ja äänekäs komento "ULOS".
      Sillä miehellä ei ollut menemistä maidonhakuun koko talvena.

      Sisarusten nimeä en jaksa muistaa.

      • vanha lieksalainen

        Heidät tunnettiinkin paremmin nimellä Nälämön sisarukset, jos muistelemme samoja naisia. Heistäkin olisi monia juttua, mutta kaikki tarinat eivät ole ihan painokelpoisia.

      • ruunaasta
        vanha lieksalainen kirjoitti:

        Heidät tunnettiinkin paremmin nimellä Nälämön sisarukset, jos muistelemme samoja naisia. Heistäkin olisi monia juttua, mutta kaikki tarinat eivät ole ihan painokelpoisia.

        Ei Nälämössä ole ikinä ollut ihmisasutusta se on ihan varma. Vanhana ruunaalaisena tiedän sen aivan tasan tarkkaan. Puhutte joutavia kumpikin.

      • oikaistaanpa
        ruunaasta kirjoitti:

        Ei Nälämössä ole ikinä ollut ihmisasutusta se on ihan varma. Vanhana ruunaalaisena tiedän sen aivan tasan tarkkaan. Puhutte joutavia kumpikin.

        Nälämön siskokset asuivat Nälämössä. Ruunaa on Ruunaa ja Nälämö on Nälämö Korkeakosken seutuvilla. Et varmaankaan ollut vielä syntynytkään silloin kun Nälämön tytöt vaikuttivat seudulla noin 60 vuotta sitten. Tuskinpa siellä enää on muuta toimintaa kuin juomavedenottamo.

      • ent-lieksalainen
        ruunaasta kirjoitti:

        Ei Nälämössä ole ikinä ollut ihmisasutusta se on ihan varma. Vanhana ruunaalaisena tiedän sen aivan tasan tarkkaan. Puhutte joutavia kumpikin.

        Kyllä Nälämössä on ollut asutusta. Olen ollut yötäkin Nälämön tuvassa ,nukkumapaikka oli tuvan pöydän alla.
        Kerronpa hiukan mikä oli tilanne. Oli 1950 luvun alkuvuosia en muista tarkalleen jotain 1950-1953 Hanhijoella oli uitto uitettiin Rauma-Repolan puita ,oli ensinmäinen uitto jossa olin mukana sain touhuttua emännän juoksupoikana , ikää 13-14 vuotta
        isä oli myös uitossa. Kuljin peräajon porukan mukana jossa myös emäntä kulki.
        Yleensä oli ne nukkumapaikat laavun alla,olimme saapuneet Nälämön kohdalle
        uittojätkät tuumasivat että mennään Nälämöön yöksi sinne varmaan mahtuu.
        sinne oli mennyt alkupään uittomiehiä ,joten täyttä oli.Minäkin katselin paikkaa lattialla mihin kellahtaisin makuulle. kaikki oli täynnä ,isä huomasi että pöydän alla ei ole ketään niinpä hän kehoitti menemään sinne. Hyvä olikin olla siellä ei kukaan hyppinyt yli.tuli aamu jätkät alkoivat kerääntyä pöydän ympärille yksi oikoi jalkojaan kirota päräytti ja sanoi kuka tuolla pöydän alla on katsoi ja taas kirosi että poijan p,,,,,e se siellä on.Nälämöön terv,
        PS.Ei ollut mukana moottorisänkyjä.

      • kamuttaja
        vanha lieksalainen kirjoitti:

        Heidät tunnettiinkin paremmin nimellä Nälämön sisarukset, jos muistelemme samoja naisia. Heistäkin olisi monia juttua, mutta kaikki tarinat eivät ole ihan painokelpoisia.

        Nälämön sisarukset olivat.
        Samoista puhutaan.
        Värikkäitä tosiaan monella tapaa.

    • ei nämällöö

      nyt vasta kommunisti kamuttaja hölyn pukkasi------ei lieksassa ole nämälö nimistä paikkaa ei sitten missään. vaöehtellee jotta korvat heiluu. älkää uskoko ja koko muukin juttu ihan huuhaata

      • nämälöpä hyvinnii

        Puhistahan ukko heiluvat korvasi, jotta ossoot lukkee onko se paikka nämälö vai mikä se on.

    • Timitrasta oli,,,

      Kyllähän se nälämö paikka on tuolla pankakosken takana, siellä vedenottamolla päin! Hämäläisen Erkin hommissa olin yhden talven ja taisi mennä kesäkin, kun oli se viemäriputki työmaa välillä pankakoski - jätevesilaitos! Erkillä oli aina se vihertävä puolitakki ja pussihousut, sekä luhytlippainen hattu ja mustat nahkasaappaat! Ruskea salkku mukana jokapäivä kun työmaalle tuli! Jäyhän ja asiallisen oloinen mies, asui timitrassa!

      • kamuttaja

        Taidan sitten muistaa, koska muistelemani mies asui myös Timitrassa.

      • vanha lieksalainen
        kamuttaja kirjoitti:

        Taidan sitten muistaa, koska muistelemani mies asui myös Timitrassa.

        Rakennusmestari Erkki Hämäläinen oli Lieksan kauppalan rakennustoimiston palveluksessa ja jäi sieltä myös eläkkeelle. Samoihin aikoihin kauppalan töissä oli myös rakennusmestari Veikko Hassinen. Hämäläinen toimi enemmän valvontatöissä maastossa ja Hassinen piirustuspöydän ääressä konttorissa. Hassinen laati meidänkin mökin rakennuspiirustukset 65 vuotta sitten.

      • kamuttaja
        vanha lieksalainen kirjoitti:

        Rakennusmestari Erkki Hämäläinen oli Lieksan kauppalan rakennustoimiston palveluksessa ja jäi sieltä myös eläkkeelle. Samoihin aikoihin kauppalan töissä oli myös rakennusmestari Veikko Hassinen. Hämäläinen toimi enemmän valvontatöissä maastossa ja Hassinen piirustuspöydän ääressä konttorissa. Hassinen laati meidänkin mökin rakennuspiirustukset 65 vuotta sitten.

        Hassisella oli muistaakseni aika komea talo jota sanottiin Hassilaksi.

      • vanha lieksalainen
        kamuttaja kirjoitti:

        Hassisella oli muistaakseni aika komea talo jota sanottiin Hassilaksi.

        Veikko Hassinen asui perheineen Koski-Jaakon kadun ja Urheilukadun kulmauksessa sijaitsevassa suuressa kaksikerroksisessa talossa, Hassilassa. Talo on Urheilukadun oikealla puolella urheilukentälle päin mentäessä.

      • kamuttaja
        vanha lieksalainen kirjoitti:

        Veikko Hassinen asui perheineen Koski-Jaakon kadun ja Urheilukadun kulmauksessa sijaitsevassa suuressa kaksikerroksisessa talossa, Hassilassa. Talo on Urheilukadun oikealla puolella urheilukentälle päin mentäessä.

        Siellähän se taisi olla.
        Muistin alueen ja millainen talo oli, mutta en tarkkaa paikkaa.

        Pysy kuvioissa.

      • Anonyymi
        kamuttaja kirjoitti:

        Siellähän se taisi olla.
        Muistin alueen ja millainen talo oli, mutta en tarkkaa paikkaa.

        Pysy kuvioissa.

        Siinä se talo on vieläkin.

    • Huom!
      • liuhuparta

        se oli tavallinen työmaa eikä hätäapu, olin siellä pomona

      • kamuttaja
        liuhuparta kirjoitti:

        se oli tavallinen työmaa eikä hätäapu, olin siellä pomona

        Et ole ollut siellä pomona se nyt on aivan selvää.

    • Valkeislampi

      Tulihan sitä oltua rakentamassa tätä Nurmes- Lieksa tietä
      jonka numero on 73.
      Vuosi oli 1968 ja majoitus parakit oli Höljäkän risteyksen lähellä ,se oli Valkeislammen tukikohta,nykyisin siinä on
      levähdys paikka.
      Mikäpä siinä poikamiehenä oli asustella,lämmin parakki
      ja "sippilapuilla"saatiin ruokalasta puuro ja kahvit,yleensä
      ruoka.
      Minä olin mittamiehen lattapoikana,mittailtiin paljonko mistäkin mäennyppylästä leikataan pois ja paljonko
      tuotakin notkoa joutuu täyttämään.
      Muistasin vielä mittateknikon nimenkin vaan olkoon
      kirjoittamatta,mukava pomo hän oli ,tilin saatuamme
      kävimme Nurmeshovissa tanssittamassa nurmeksen tyttöjä
      ja käytiin myös lieksassa Kulmalla tanssimassa.
      Palkka ei ollut kummoinen,en muista markka määrää
      mutta melkeinpä se meni ruokaan,nuo ruokalaput joita
      työnjohto antoi saivat tuon "sippilappu" nimityksen,jos
      oli sortunut rahattomaksi niin rahana ei kottia annettu
      vaan ruokalappuina joilla sai ruokaa ruokalasta ja joi-
      den arvo sitten vähennettiin tilistä.
      Talvi -68 oli pakkastalvi ja kahlaillessani hangessa
      latan kanssa sain kovan kuumeen ,nurmeslainen taksi
      jota ajoi yksikätinen kuljettaja(en muista nimeä) vei
      minut lääkäriin nurmekseen joka lähetti heti samalla
      kyydillä keskussairalaan joensuuhun,kuumetta oli 41
      astetta.
      Yleensä noissa parakkimajoitus kohteissa oli aivan
      hyvät olosuhteet asumisen puoleen ja hyvä kaverihenki.
      Illat kului korttia pelaten,lukien ja käytiinpä tuon teknikon
      kanssa soittelemassa kitaraa ruokalan tytöille heidän
      parakilla.
      Sauna lämpesi joka ilta ja avanto uintia harrastettiin,
      ja löyly kilpailut oli muotia.
      Kiellettyä oli juovuksissa olo ja mikä harmillista,tyttöjen
      tuonti asuin parakkeihin,no taisihan nuo pojat käyttää
      tulevia morsiamiaan tutustumassa asunto oloihinsa.
      Silloin oli onni jos sai työmääräyksen ja mikäpä siinä
      nuorena on kiva elää,paljon on kivoja muistoja.
      Tulipa pitkä kirjoitus.

      • Pilnässi

        Olinpahan siellä Lieksa-Nurmes tiellä minäkin. Se "Intiaanikylä" -järjestelmä oli mainettaan parempi systeemi, jolle olisi käyttöä nykypäivinäkin.

      • Nuori lieksalainen
        Pilnässi kirjoitti:

        Olinpahan siellä Lieksa-Nurmes tiellä minäkin. Se "Intiaanikylä" -järjestelmä oli mainettaan parempi systeemi, jolle olisi käyttöä nykypäivinäkin.

        Missä se intiaanikylä sijaitsi

      • Epävarma.
        Nuori lieksalainen kirjoitti:

        Missä se intiaanikylä sijaitsi

        Minulla on sellainen mielikuva että se olis Rantakylä,En ole varma?

      • Intiaanikylät
        Nuori lieksalainen kirjoitti:

        Missä se intiaanikylä sijaitsi

        Intiaanikyliksi sanottiin työmaatukikohtina toimivia parakkikyliä, joissa elämä saattoi joskus olla vähän reippaanpuoleista. Muistaakseni yksi oli nykyisen pieneläinhautausmaan tienoilla, päätukikohta oli Vieki- ja Ruosmajoen välissä ja siiten oli yksi Höljäkän tiehaarassa Valkeislammen seutuvilla.

      • synt-Jamalissa.
        Intiaanikylät kirjoitti:

        Intiaanikyliksi sanottiin työmaatukikohtina toimivia parakkikyliä, joissa elämä saattoi joskus olla vähän reippaanpuoleista. Muistaakseni yksi oli nykyisen pieneläinhautausmaan tienoilla, päätukikohta oli Vieki- ja Ruosmajoen välissä ja siiten oli yksi Höljäkän tiehaarassa Valkeislammen seutuvilla.

        Ainakin intiaanikyläksi kutsuttiin mökki rykelmää joka oli vanhan tien varrella Lieksasta päin tultaessa oikealla puolella Jamalissa puoli kilometriä ennen rautatie ylikäytavää. Sen kylän tai ne mökit oli tehnyt Kiiskinen njminen mies.Eikä siinnä paljon nokka tuhissut kun mökki oli pystyssä. Ei ollut valmistaloja .Katot oli pintalautaa. runko oli latvuksista koottu ,päätyt oli kovapahvista ja savupiippu oli Betoniputkea. Niitä mökkejä tais olla kymmenkunta kappeletta, voihan että on vieläkin, en ole liikkunut siellä pitkään aikaan.varmaankin sekin antoi vauhtia kutsua
        intiaanikyläksi ,siellä oli eräässä mökissä vähän vilkkaampaa toimintaa,
        Olen itse asunut tämän herra Kiiskisen tekemässä mökissä 5 henkeä mökin koko oli noin kuusitoista neliötä- Tämä tarina on tosi .

      • Ugh!
        synt-Jamalissa. kirjoitti:

        Ainakin intiaanikyläksi kutsuttiin mökki rykelmää joka oli vanhan tien varrella Lieksasta päin tultaessa oikealla puolella Jamalissa puoli kilometriä ennen rautatie ylikäytavää. Sen kylän tai ne mökit oli tehnyt Kiiskinen njminen mies.Eikä siinnä paljon nokka tuhissut kun mökki oli pystyssä. Ei ollut valmistaloja .Katot oli pintalautaa. runko oli latvuksista koottu ,päätyt oli kovapahvista ja savupiippu oli Betoniputkea. Niitä mökkejä tais olla kymmenkunta kappeletta, voihan että on vieläkin, en ole liikkunut siellä pitkään aikaan.varmaankin sekin antoi vauhtia kutsua
        intiaanikyläksi ,siellä oli eräässä mökissä vähän vilkkaampaa toimintaa,
        Olen itse asunut tämän herra Kiiskisen tekemässä mökissä 5 henkeä mökin koko oli noin kuusitoista neliötä- Tämä tarina on tosi .

        Se taisi intiaanikylä olla silloin yleisnimitys keveästi rakennetuille yhteisöille.

      • Valkeislampi
        Ugh! kirjoitti:

        Se taisi intiaanikylä olla silloin yleisnimitys keveästi rakennetuille yhteisöille.

        Niin oli,yleensä parakki asuntoja.
        Vuonna 1965 -66 asuin suuressa "intiaanikylässä",
        majoitettuna oli yli 300 miestä henkilökunta joka hoiti
        siivouksen,ruokalan ym.yhteisön tarpeet.
        Tämä kylä ei ollut suomen puolella vaan itä naapurissa
        Nuijamaalta (rajalta)noin 15 km.Lietjärvellä.
        Kyllä se oli nuorelle pojalle jännää aikaa,joka keskiviikko
        oli ohjelma iltamat,esiintyjiä oli Leninradista,Viipurista ja
        myös suomalaisia kävi esittämässä näytelmiä,lopuksi
        sitten 1,5 tuntia tanssia NL:n tyttöjen kanssa.
        Neuvostoliittolaiset oli rakentaneet suuren kulttuuritalon,
        me suomipojat sanottiin sitä "ilotaloksi".
        Rättijärvi oli noin 2,5km Viipuriin päin tuosta meidän
        parakkialueesta,venäläiset rakensi sinne pientä Berjuskaa,
        kahvilaa,sieltä käytiin vaihtamassa vodkaa, nylonpaidalla
        sai 2 pulloa Stolitsnajaa.
        Suomalaiset poliisit (Nuijamaan)oli järjestyssmiehen oikeuk-
        silla valvomassa alueen kuria.Venäläisen viinanpullon hal-
        lussa löytyminen tiesi kuulusteluja jotka suoritti ruokalassa
        venäläinen päämiliisi,hän oli suomenkielen taitoinen mies.
        Yleensä kun suomalaiset poliisit otti pullon pois,niin kuulus-
        telun suorittava miliisi palautti pullon kuulusteltavalle sanoen:
        Meidän miehet ovat antaneet pullon lahjaksi joten palautetaan
        se sille kenelle se on tarkoitettu.
        Kovia korttipelejä siellä oli,tilit tuli pusseissa ja tietysti toisilla
        oli suuremmat ja toisilla pienemmät summat rahaa pusseissa,
        vaan jokainen pussi oli yhtä arvokas kun se avaamattomana
        heitettiin korttipöytään ja kerrasta poikki katkolla katsottiin
        kuka saa potin.Itse en uskaltanut kertaakaan osallistua
        moiseen peliin mutta jännää oli olla takapirunakin.
        Sodan loppumisesta oli kulunut reilu 20 vuotta mutta kyllä
        löytyi kaikenlaista,minä löysin suomalaisen kiväärin kuusta
        vasten nojaamasta.
        Hakkasimme ranta-alueen puustoa koska vedenkorkeus
        vaihteleisi kanavaan yhteydessä olevassa järvessä,oli
        talvi aika ja lunta puhallellut ranta-vitelikkoon ,kahlailin
        tuon kuusentarrin luo ,alaoksat oli taipunut lumeen ja kar-
        sin kirveellä oksia kun kuului kilahdus,pytykorva kivääri,
        hyvin aukesi lukot,panos piipussa ,hihnan tukinpuoleinen
        kiinnitysruuvi ei enää pysynyt aseen tukissa vaan irtosi.
        Vein aseen tulihtapaikalle ja työnjohtajan tultua kävimme
        sahaamassa moottorisahalla avannon ja sinne se ase
        meni.
        Kaikki mitä sota aikaisia esineitä löytyi täytyi luovuttaa NL:n
        miliisille mutta tuo kivääri on varmaan vieläkin siellä järvessä.
        Taas tuli pitkä muistelu,ja kirjoitusvirheitä.

      • liuhuparta
        Valkeislampi kirjoitti:

        Niin oli,yleensä parakki asuntoja.
        Vuonna 1965 -66 asuin suuressa "intiaanikylässä",
        majoitettuna oli yli 300 miestä henkilökunta joka hoiti
        siivouksen,ruokalan ym.yhteisön tarpeet.
        Tämä kylä ei ollut suomen puolella vaan itä naapurissa
        Nuijamaalta (rajalta)noin 15 km.Lietjärvellä.
        Kyllä se oli nuorelle pojalle jännää aikaa,joka keskiviikko
        oli ohjelma iltamat,esiintyjiä oli Leninradista,Viipurista ja
        myös suomalaisia kävi esittämässä näytelmiä,lopuksi
        sitten 1,5 tuntia tanssia NL:n tyttöjen kanssa.
        Neuvostoliittolaiset oli rakentaneet suuren kulttuuritalon,
        me suomipojat sanottiin sitä "ilotaloksi".
        Rättijärvi oli noin 2,5km Viipuriin päin tuosta meidän
        parakkialueesta,venäläiset rakensi sinne pientä Berjuskaa,
        kahvilaa,sieltä käytiin vaihtamassa vodkaa, nylonpaidalla
        sai 2 pulloa Stolitsnajaa.
        Suomalaiset poliisit (Nuijamaan)oli järjestyssmiehen oikeuk-
        silla valvomassa alueen kuria.Venäläisen viinanpullon hal-
        lussa löytyminen tiesi kuulusteluja jotka suoritti ruokalassa
        venäläinen päämiliisi,hän oli suomenkielen taitoinen mies.
        Yleensä kun suomalaiset poliisit otti pullon pois,niin kuulus-
        telun suorittava miliisi palautti pullon kuulusteltavalle sanoen:
        Meidän miehet ovat antaneet pullon lahjaksi joten palautetaan
        se sille kenelle se on tarkoitettu.
        Kovia korttipelejä siellä oli,tilit tuli pusseissa ja tietysti toisilla
        oli suuremmat ja toisilla pienemmät summat rahaa pusseissa,
        vaan jokainen pussi oli yhtä arvokas kun se avaamattomana
        heitettiin korttipöytään ja kerrasta poikki katkolla katsottiin
        kuka saa potin.Itse en uskaltanut kertaakaan osallistua
        moiseen peliin mutta jännää oli olla takapirunakin.
        Sodan loppumisesta oli kulunut reilu 20 vuotta mutta kyllä
        löytyi kaikenlaista,minä löysin suomalaisen kiväärin kuusta
        vasten nojaamasta.
        Hakkasimme ranta-alueen puustoa koska vedenkorkeus
        vaihteleisi kanavaan yhteydessä olevassa järvessä,oli
        talvi aika ja lunta puhallellut ranta-vitelikkoon ,kahlailin
        tuon kuusentarrin luo ,alaoksat oli taipunut lumeen ja kar-
        sin kirveellä oksia kun kuului kilahdus,pytykorva kivääri,
        hyvin aukesi lukot,panos piipussa ,hihnan tukinpuoleinen
        kiinnitysruuvi ei enää pysynyt aseen tukissa vaan irtosi.
        Vein aseen tulihtapaikalle ja työnjohtajan tultua kävimme
        sahaamassa moottorisahalla avannon ja sinne se ase
        meni.
        Kaikki mitä sota aikaisia esineitä löytyi täytyi luovuttaa NL:n
        miliisille mutta tuo kivääri on varmaan vieläkin siellä järvessä.
        Taas tuli pitkä muistelu,ja kirjoitusvirheitä.

        Ei siellä suomalaiset ole ikinä rakentaneet mitään ja muutenkin ei voi olla totta. ei suomalaispoliisit ole ikinä olleet venäjällä poliiseina eikä mikään kohta ollut sitä mitä on totuus. oletko sinä kamuttaja joka kirjoittelee piilonimillä.

      • Kreosotti
        liuhuparta kirjoitti:

        Ei siellä suomalaiset ole ikinä rakentaneet mitään ja muutenkin ei voi olla totta. ei suomalaispoliisit ole ikinä olleet venäjällä poliiseina eikä mikään kohta ollut sitä mitä on totuus. oletko sinä kamuttaja joka kirjoittelee piilonimillä.

        Kyllä Tulomalla oli tuollaista jotta sinä liuhuparta mökellät omiasi.

      • kamuttaja

        Valkeislampi!
        Sinulla on mielenkiiintoisia muistelmia elävästä elämästä.
        Jatka vaan äläkä välitä kirjoitusvirheistä, en minäkään keskity omiin virheisiini, asia on tärkein.
        Tämä ei ole mikään äidinkielikoe.

      • harvakseen

        Olisit laittanut yhden sanan rivilleen, olisi tullu tuplat pitempi!

      • todella harvoin
        harvakseen kirjoitti:

        Olisit laittanut yhden sanan rivilleen, olisi tullu tuplat pitempi!

        Jopas keksitkin rakentavan aiheen hätäaputyömaakeskusteluun. Ihanko omasta päästäsi sait aikaiseksi tuollaisen kertomuksen? Harvakseen tulee näin laadukkaita tarinoita.

      • varsinainen vamppi
        Pilnässi kirjoitti:

        Olinpahan siellä Lieksa-Nurmes tiellä minäkin. Se "Intiaanikylä" -järjestelmä oli mainettaan parempi systeemi, jolle olisi käyttöä nykypäivinäkin.

        Valkeisen parakkikylässä kävi viikonloppuna kuhina, kun lähikylän vosu, nimeä en sano, kävi parakeilla. poikien tilejä pienentämässä.
        Parakin vieressä olevassa lammessa kävi väliin kuittivihkonsa pesemässä.

      • tie 73

        Kantatien teossa hätäaputöissä ollut eräs mies.Tilin tultua,mies oli lähtenyt omille teilleen.Viikon päästä oli tullut takaisin.Mestari oli kysynyt,missäs olit.Mies oli vastannut että olin korkean paikanleirillä.Mestari oli ottanut takaisin töihen.Taas jonkun ajan kuluttua tilin jälkeen mies hävisi.Nyt oli parin viikon tauko.Palasi takaisin, kysyi taas mestarilta,että otatko vielä töihen.Mestari kysymään, että missäs sitä nyt oltiin.Mies vastasi yks kantaan, että nyt oli sitten viimeistely harjoitus. Mestari otti takaisin töihen ,oli ollut kertoman mukaan työporukoissa pidetty mies.Mies asui Rasivaaralla korkeahko vaara.Lieksalaiset tietää missä tämä vaara sijaitsee.

    • laaaakkonen

      Vai turpeisen poikma siellä kirjottelee. Minä asuin samaassa parakissa ja oli puolta paremmalla palkalla kuin toisret kun osasin kortilla otta muihen rahat sinultakin otin monet tilit

      • miekkii oon

        elä sie vottuu turhhaan ei ole turpeisen vaan turusen poika

    • Valkeislampi

      Kyllä kaikki on totta mitä kerroin tuolla edellä,kysymyksessä
      oli Saimaan kanavan rakennustyö.
      Suomalaisilla poliiseilla ei ollut kuin järjestysmiehen oikeudet.
      En ole nimimerkki Kamuttaja jolla on hyviä tarinoita.
      Miksi kirjoittelisin tänne valheita nimim.liuhuparta ?

      • kamuttaja

        Joo et ole minä.
        Sinulla on monta juttua joista minulla ei ollut tietoa.
        Rättijärvellä on nykyään kauppakeskus, ja olen käynyt siellä monesti.

        Vai sellaista kanavatyömaalla oli.
        Tuloman työmaa on eri josta Kreosotti mainitsi.
        Onko Tulomalla olleita lukijoissa tai heidän tuttavissaan.
        Minulla olisi jotain tietoa sieltäkin.

      • kamuttaja
        kamuttaja kirjoitti:

        Joo et ole minä.
        Sinulla on monta juttua joista minulla ei ollut tietoa.
        Rättijärvellä on nykyään kauppakeskus, ja olen käynyt siellä monesti.

        Vai sellaista kanavatyömaalla oli.
        Tuloman työmaa on eri josta Kreosotti mainitsi.
        Onko Tulomalla olleita lukijoissa tai heidän tuttavissaan.
        Minulla olisi jotain tietoa sieltäkin.

        Täydennän vielä äskeistä.
        Tunnen ihmisiä jotka oli Tulomalla, useimmat kyllä ovat jo kuolleita.

      • hossu hepo
        kamuttaja kirjoitti:

        Täydennän vielä äskeistä.
        Tunnen ihmisiä jotka oli Tulomalla, useimmat kyllä ovat jo kuolleita.

        Kerrohan komuttaja yksikin paikka missä et ole ollut tai yksikin työ mitä et ole tehnyt.

      • töötöttöööt
        hossu hepo kirjoitti:

        Kerrohan komuttaja yksikin paikka missä et ole ollut tai yksikin työ mitä et ole tehnyt.

        kai se on ryyppyreisuuilla kolunnut kaikkii aurinkorannat tai jos on se ukkosakki niin sitten riittää valetta

      • kamuttaja
        töötöttöööt kirjoitti:

        kai se on ryyppyreisuuilla kolunnut kaikkii aurinkorannat tai jos on se ukkosakki niin sitten riittää valetta

        Ikävä tuottaa sinulle pettymys, mutta en ole koskaan käyttänyt alkoholia.

        Monissa maissa olen kyllä käynyt ja useammassa kuin yhdessä asunut Suomen lisäksi, ollut töissä, opiskellut yms. tehtäviä.

    • Yksi kolmesta

      Terve Kamuttaja.Nyt vasta huomasin tämän sinun kyselyn Hätäapu töistä,ei ole paljon ollut sellaisia juttuja tällä palstalla mihin kehtaa vastata,mutta nyt on en itse ollut niissä töissä olen sen verran nuori.Muistan kun Isä joutui lähtemään Saimaan kanavalle töihin me lapset jäätiin Äidin kanssa kotiin,kävi aina parin viikon välein toi ruoka rahaa,silloin kai oli pakko lähteä töihin senkin takia,että olisi muuten tullut lapsille nälkä ja se työvoima viranomainen pakotti lähtemään,tänä päivänä se on toista .Hämäläisen Erkin tunsin oli Rakennusmestari Timitrasta ,samaan veljes kaartia kuului,Hämäläisen Ville lempi nimeltään Veturi Ville,sitten oli sota jermu hyvä persoona Paavo myös rakennusmestari,Matti oli pitkään asemapäällikkönä Lieksassa.Noista Hätäaputöistä olen sitä mieltä,että silloin yhteiskunta järjesti töitä,että huonompi osaisetkin tulisi toimeen.Nämä ovat minun muisti kuvia.Sulle Hyvää Joulun odotusta.

      • kamuttaja

        Terve mieheen.
        Vai oli isäsi siellä töissä, sitä en muistanut.
        En minäkään ollut niissä töissä vaikka iän puolesta olisin voinut olla.
        Kävin jollain niistä vähän niin kuin työhöni liittyen.
        Katselin koska alkaa olla valmista seuraavaa vaihetta varten.

        Erään kerran olin hätäapu tietyömaalla käymässä ja sinne tuli samaan aikaan joku poliisi ulosmittaamaan eräältä mieheltä jotain saatavia, niin oli vähällä tulla paha tilanne.
        Meidän vieraamman ryhmän paikallaolo sai aikaan sen ettei tullut mitään vahinkoja.

        Isäsi oli ulospäin vähänkin oudommassa seurassa aika hiljainen mies, eikä kertonut juuri mitään itsestään.
        Tuli todella hyvin toimeen miessakissa jossa oli kaikenlaista tallaajaa.
        Hän ei ollut äsken mainitsemallani työmaalla.

        Hyvä Joulunseutua sinulla ja perhekunnallesi.

    • kamuttaja

      Tuolla ylempänä mainittiin kuinka Lieksassa sanottiin intiaanikyliksi työmiesten väliaikaisia parakkikyliä.
      Täällä etelässä niistä käytetään yleensä nimitystä "mongolikylät".

    • intiaanit ratsastaa,

      Söldvikin jalostamo työmaalla oli aika iso "intiaanikylä"! Niitä parakkeja oli vielä 1974 ollessani siellä töissä! Aikamoista elämmä ne siellä vietti kun satamassa oli halpaa viinaa? Jokunen taisi kuollakkin puukotuksissa kun tappelivat! Mutta onneksi meillä oli muualla majoitus ettei tarvinnut niissä parakeissa asua!

      • söltviikkiläinen

        sielä ei puhuttu intiaanikylästä vaan hullujen parakeista ja ne kyllä tosiaan oli aivan juoppoja ja tappelijoita etenkin etelä-pohjanmaalta tulleet, lieksalaisilta saivat turpiinsa nekin että paukku

      • kamuttaja
        söltviikkiläinen kirjoitti:

        sielä ei puhuttu intiaanikylästä vaan hullujen parakeista ja ne kyllä tosiaan oli aivan juoppoja ja tappelijoita etenkin etelä-pohjanmaalta tulleet, lieksalaisilta saivat turpiinsa nekin että paukku

        Kävin joskus tapaamassa erästä lieksalaista Hällbybrunnissa jonka Folkestassa oli parakkeja joita suomalaiset kutsui samalla nimellä "Hullujen parakit".
        tuon nimen oli saanut kaksi parakkia vaikka alueella niitä oli parikymmentä.
        Sillä nimellä oli kyllä syynsä.

      • Valkeislampi

        Jatkan tarinaa tuolta Lietjärven "Intiaanikylästä" joka oli
        NL:n puolella saimaan kanavan rakennustyön aikaan .
        Tuo rakennus alue oli tarkoin rajattu punaisin maastoon merkityin värein,jossain kohdin se oli vain reilusti maantien
        levyinen joka seuraili kanavan kanavaa,jossain taas leveni
        kilometrien levyiseksi alueeksi.
        Suomalaisilla oli mm.kenttäsirkkeleitä joilla sahasivat
        puutavaraa rakennustarvikkeiksi,vaikka sahausporukalla
        oli metallinpaljastimet joilla tutkivat puissa olevat ammus-
        ten sirpaleet kaivaikseen ne pois niin kyllä kuuli kun
        sirkkelinterä osui sirpaleeseen ja pian loppui sahaus.
        Muistaakseni Juustilaan mennessä täytyi olla jo
        erityispassi.
        Muutamat miehet sanoivat lopputilin otettuaan:Kokeilen
        kuinka pitkälle pääsen tuonne Viipuriin päin ennen kuin
        pidättävät,kirjoitan sitten kun ja jos pääsen suomeen.
        Näitä kävelijöitä oli useampia,jotkut läksi yksin jotkut
        kaverin kanssa porukassa ja kirjeitä tuli,ei olleet päässeet
        kuin muutaman km.kielletylle alueelle kun oli joutuneet
        kiinni ja 2 viikkoa oli mennyt kuulusteluissa Viipurissa,
        sitten suomeen.
        Kyllä se oli keväällä näky kun lumi rupesi sulamaan
        rantatörmästä ja nuo nylonpaidoilla vaihdetut tyhjät vodka
        pullot tuli esiin ,ei voinut kuin ihmetellä niiden paljoutta,
        otin valokuvankin tuosta "taideteoksesta" sillä siltä se
        näytti kauempaa katsoen.
        Monta mukavaa kaveria on muistoissani vielä tuoltakin
        työmaalta,reiluja humorin ymmärtäviä ,heitä oli kotoisin
        ympäri suomen.
        Voi sitä vitsien ja juttujen määrää joka tuossa porukassa
        kerrottiin.
        Saakoon hanuristi Pihkala nimensä tähän kirjoitukseen
        sillä hän oli kyllä sellainen velikulta ettei paremmasta
        väliä,haitari soi ja laulu raikui.

      • kamuttaja
        Valkeislampi kirjoitti:

        Jatkan tarinaa tuolta Lietjärven "Intiaanikylästä" joka oli
        NL:n puolella saimaan kanavan rakennustyön aikaan .
        Tuo rakennus alue oli tarkoin rajattu punaisin maastoon merkityin värein,jossain kohdin se oli vain reilusti maantien
        levyinen joka seuraili kanavan kanavaa,jossain taas leveni
        kilometrien levyiseksi alueeksi.
        Suomalaisilla oli mm.kenttäsirkkeleitä joilla sahasivat
        puutavaraa rakennustarvikkeiksi,vaikka sahausporukalla
        oli metallinpaljastimet joilla tutkivat puissa olevat ammus-
        ten sirpaleet kaivaikseen ne pois niin kyllä kuuli kun
        sirkkelinterä osui sirpaleeseen ja pian loppui sahaus.
        Muistaakseni Juustilaan mennessä täytyi olla jo
        erityispassi.
        Muutamat miehet sanoivat lopputilin otettuaan:Kokeilen
        kuinka pitkälle pääsen tuonne Viipuriin päin ennen kuin
        pidättävät,kirjoitan sitten kun ja jos pääsen suomeen.
        Näitä kävelijöitä oli useampia,jotkut läksi yksin jotkut
        kaverin kanssa porukassa ja kirjeitä tuli,ei olleet päässeet
        kuin muutaman km.kielletylle alueelle kun oli joutuneet
        kiinni ja 2 viikkoa oli mennyt kuulusteluissa Viipurissa,
        sitten suomeen.
        Kyllä se oli keväällä näky kun lumi rupesi sulamaan
        rantatörmästä ja nuo nylonpaidoilla vaihdetut tyhjät vodka
        pullot tuli esiin ,ei voinut kuin ihmetellä niiden paljoutta,
        otin valokuvankin tuosta "taideteoksesta" sillä siltä se
        näytti kauempaa katsoen.
        Monta mukavaa kaveria on muistoissani vielä tuoltakin
        työmaalta,reiluja humorin ymmärtäviä ,heitä oli kotoisin
        ympäri suomen.
        Voi sitä vitsien ja juttujen määrää joka tuossa porukassa
        kerrottiin.
        Saakoon hanuristi Pihkala nimensä tähän kirjoitukseen
        sillä hän oli kyllä sellainen velikulta ettei paremmasta
        väliä,haitari soi ja laulu raikui.

        Se putka jossa nuo Suomen hurjat oli Viipurissa sijaitsi melkein suoraan vastapäätä Viipurin rautatieasemaa jossa oli silloin ja vieläkin putkatilat.
        Kävin siinnä muutaman kerran selvittelemässä suomalaisten asioita kun heillä ei muka paperit olleet kunnossa (venäläisten mielestä), vaikka todellisuudessa olivat.

        Pysy mukana Valkeislampi.

      • kamuttaja
        kamuttaja kirjoitti:

        Kävin joskus tapaamassa erästä lieksalaista Hällbybrunnissa jonka Folkestassa oli parakkeja joita suomalaiset kutsui samalla nimellä "Hullujen parakit".
        tuon nimen oli saanut kaksi parakkia vaikka alueella niitä oli parikymmentä.
        Sillä nimellä oli kyllä syynsä.

        Nuo Folkestan parakit liittyy Lieksaan.

        Siellä majaili joskus kyyskytluvun puolivälissä Solehmaisen Jouko
        Jouko oli kotoisin Mähköltä siitä urheilukentän reunassa olevasta harmaasta hometalosta.

        Aiemmin jos en väärin muista siellä asui mies jolla oli lempinimi "Senssi".
        Hänhän hyppäsi jorpakkoon veneestään muistaakseni -64 kesällä.

      • kamuttaja
        kamuttaja kirjoitti:

        Nuo Folkestan parakit liittyy Lieksaan.

        Siellä majaili joskus kyyskytluvun puolivälissä Solehmaisen Jouko
        Jouko oli kotoisin Mähköltä siitä urheilukentän reunassa olevasta harmaasta hometalosta.

        Aiemmin jos en väärin muista siellä asui mies jolla oli lempinimi "Senssi".
        Hänhän hyppäsi jorpakkoon veneestään muistaakseni -64 kesällä.

        Niin tuo Senssi huusi hypätessään "nyt on senssit selvät".
        Joukonkin nimi näkyi olevan Mähkön kankaalla eräässä kivessä jo muutama vuosi sitten.

      • vanha lieksalainen
        kamuttaja kirjoitti:

        Niin tuo Senssi huusi hypätessään "nyt on senssit selvät".
        Joukonkin nimi näkyi olevan Mähkön kankaalla eräässä kivessä jo muutama vuosi sitten.

        Muistatkohan sukunimen oikein. Mielestäni se ei ollut Solehmainen, vaikka alkaakin ässällä. Minäkin saatan muistaa väärin.

      • mähkön mies
        vanha lieksalainen kirjoitti:

        Muistatkohan sukunimen oikein. Mielestäni se ei ollut Solehmainen, vaikka alkaakin ässällä. Minäkin saatan muistaa väärin.

        mitä sinä muistat

      • kamuttaja
        mähkön mies kirjoitti:

        mitä sinä muistat

        Olen miettinyt ja alan olla varma, että oli Solehmainen.
        Heidän lähellään asui Saastamoisen veljekset, muisteletkohan niitä.
        Saastamoisen talo oli Koskelta päin tullessa hautausmaan jälkeen kolmas.

        Niin tuo Senssi ei ollut Solehmainen nimeltään, vaikka samassa yhteydessä kerroin.
        Senssi oli yli 10 vuotta Joukoa vanhempi ja muistaakseni hänelläkin oli veli.

      • vanha lieksalainen
        kamuttaja kirjoitti:

        Olen miettinyt ja alan olla varma, että oli Solehmainen.
        Heidän lähellään asui Saastamoisen veljekset, muisteletkohan niitä.
        Saastamoisen talo oli Koskelta päin tullessa hautausmaan jälkeen kolmas.

        Niin tuo Senssi ei ollut Solehmainen nimeltään, vaikka samassa yhteydessä kerroin.
        Senssi oli yli 10 vuotta Joukoa vanhempi ja muistaakseni hänelläkin oli veli.

        Näinhän se oli. Sekoitin Solehmaisen ja Saastamoisen. Alueen asukkaat eivät olleet minulle aivan tuttuja, koska asuin Vehkakankaan suunnalla 40- ja 50-luvuilla.

      • kamuttaja
        vanha lieksalainen kirjoitti:

        Näinhän se oli. Sekoitin Solehmaisen ja Saastamoisen. Alueen asukkaat eivät olleet minulle aivan tuttuja, koska asuin Vehkakankaan suunnalla 40- ja 50-luvuilla.

        Tunsiko, tai varmaan tunsitkin Vehkakankaan Onnin.

      • vanha lieksalainen
        kamuttaja kirjoitti:

        Tunsiko, tai varmaan tunsitkin Vehkakankaan Onnin.

        Eipä tule tuo henkilö mieleeni. Asuin Vehkakankaan suunnalla eli tarkemmin osoitteeni oli Kallioleikkaus. Sellaista paikkaa ei nykyään monikaan tunnista. Nimi johtui rautatien takia leikatusta kalliosta nykyisen Kalliokadun kohdalla. Muutin majaa vuonna 1953 eli muutin pois Kallioleikkauksesta. Jossakin viestissäni taisin tästä kertoakin. Naapureista muistan Niemen perheen. Heillä oli poika nimeltään Raimo. Lienee vieläkin elossa jossakin päin maailmaa. Hänen iäkseen arvioisin 78 vuotta.

      • Maisemissamajaillut
        vanha lieksalainen kirjoitti:

        Eipä tule tuo henkilö mieleeni. Asuin Vehkakankaan suunnalla eli tarkemmin osoitteeni oli Kallioleikkaus. Sellaista paikkaa ei nykyään monikaan tunnista. Nimi johtui rautatien takia leikatusta kalliosta nykyisen Kalliokadun kohdalla. Muutin majaa vuonna 1953 eli muutin pois Kallioleikkauksesta. Jossakin viestissäni taisin tästä kertoakin. Naapureista muistan Niemen perheen. Heillä oli poika nimeltään Raimo. Lienee vieläkin elossa jossakin päin maailmaa. Hänen iäkseen arvioisin 78 vuotta.

        Kallioleikkauksessa asustivat tietääkseni myös Hantulan pojat Raimo ja Martti, Olivatko vanhalle lieksalaiselle tuttuja? Ja leikkauksen takanahan oli Rantakylä, josta varmaan saisi oman juttu ketjunkin aikaan

      • vanha lieksalainen
        Maisemissamajaillut kirjoitti:

        Kallioleikkauksessa asustivat tietääkseni myös Hantulan pojat Raimo ja Martti, Olivatko vanhalle lieksalaiselle tuttuja? Ja leikkauksen takanahan oli Rantakylä, josta varmaan saisi oman juttu ketjunkin aikaan

        Jaakko Hantula oli tuttu 50- luvulta. Hän työskenteli tuolloin eläkeläisena muistaakseni rajavartiostosta Lieksan Puunjalostustehtaan lämmittäjänä ja vartiajana. Hän rakensi eläkepäivinään omakotitalon Vehkakankaalle Pielisentien varteen nykyisen Laakkosen autotalon vastapäätä. Hän oli hyvin mukava hymyileväinen lupsakka ja sanavalmis mies.

        Rantakylältä muistan nyt hevosmies Väinö Salmelan ja Näätäset, joiden luona kyläilinkin 50-luvun alussa, mutta olihan sillä kylällä paljon muitakin.

      • Yksi kolmeta
        kamuttaja kirjoitti:

        Olen miettinyt ja alan olla varma, että oli Solehmainen.
        Heidän lähellään asui Saastamoisen veljekset, muisteletkohan niitä.
        Saastamoisen talo oli Koskelta päin tullessa hautausmaan jälkeen kolmas.

        Niin tuo Senssi ei ollut Solehmainen nimeltään, vaikka samassa yhteydessä kerroin.
        Senssi oli yli 10 vuotta Joukoa vanhempi ja muistaakseni hänelläkin oli veli.

        Terve Kamuttaja jotakin ehken tiedän Saatmoisista,ne asui todella kolmas talo vasemmalla mennessä hautausmaalle,pojat oll Matti ja Tuomo ,Matti aina näkyy Lieksassa kesäisin vaimoineen olen aina vaihtanut kuulumisia,Tuomo meni Ruottiin aikoinaan en tiedä missä nykyisin asuu,Solehmaisen pojat oli ,Jouko,Pertti,Jarmo kaikki jo edesmenneitä,Jouko oli Norjassa öljynporauslautoilla töissä,Pertti oli myös Ruotsissa ja kuoli tapaturmaisesti rakennustyömaalla,Jarmo oli koulu kaveri.Solehmaiset asuivat Heikkilän kentän Parkissa,Rakentivat talo Lamminkylän tielle ,niillä oli myös sisko olikohan Sinikka asuu Pankakoskella.Muistot ovat hataria.

      • kamuttaja
        Yksi kolmeta kirjoitti:

        Terve Kamuttaja jotakin ehken tiedän Saatmoisista,ne asui todella kolmas talo vasemmalla mennessä hautausmaalle,pojat oll Matti ja Tuomo ,Matti aina näkyy Lieksassa kesäisin vaimoineen olen aina vaihtanut kuulumisia,Tuomo meni Ruottiin aikoinaan en tiedä missä nykyisin asuu,Solehmaisen pojat oli ,Jouko,Pertti,Jarmo kaikki jo edesmenneitä,Jouko oli Norjassa öljynporauslautoilla töissä,Pertti oli myös Ruotsissa ja kuoli tapaturmaisesti rakennustyömaalla,Jarmo oli koulu kaveri.Solehmaiset asuivat Heikkilän kentän Parkissa,Rakentivat talo Lamminkylän tielle ,niillä oli myös sisko olikohan Sinikka asuu Pankakoskella.Muistot ovat hataria.

        Terve vaan.
        Saastamoisen Mattihan kävi koulujakin jonkin verran, mutta Tuomoa ei koulu kiinnostanut.
        Solehmaisilla oli yksi vanhempikin Viljo s.-42 , mutta hän kuoli aika nuorena.
        Jouko oli vähän aikaa Ruotsissa kun tapasin häntä.
        En tiennytkään minne meni.
        Solehmaisilla oli muistaakseni yksi vanhempi tytärkin s. -40.
        En tuntenut ketään edellä mainituista valtavan hyvin, eivät olleet kaveripiiriäni.

      • Valkeislampi
        kamuttaja kirjoitti:

        Olen miettinyt ja alan olla varma, että oli Solehmainen.
        Heidän lähellään asui Saastamoisen veljekset, muisteletkohan niitä.
        Saastamoisen talo oli Koskelta päin tullessa hautausmaan jälkeen kolmas.

        Niin tuo Senssi ei ollut Solehmainen nimeltään, vaikka samassa yhteydessä kerroin.
        Senssi oli yli 10 vuotta Joukoa vanhempi ja muistaakseni hänelläkin oli veli.

        Senssin nimi oli Väinö Pitkänen.

      • Senssi senssi
        Valkeislampi kirjoitti:

        Senssin nimi oli Väinö Pitkänen.

        Mistä ihmeen senssistä te puhutte?????????????

      • kamuttaja
        Valkeislampi kirjoitti:

        Senssin nimi oli Väinö Pitkänen.

        Joo nimeä en enää muistanut.
        Hänellä oli muistaakseni velikin.

        Ehti olla vedessä 3 viikkoa ennen kuin löytyi.
        Vieläkin muistan sen mitä oli ...........
        En kerro, mutta arvaatte.

      • Tahvonen
        kamuttaja kirjoitti:

        Olen miettinyt ja alan olla varma, että oli Solehmainen.
        Heidän lähellään asui Saastamoisen veljekset, muisteletkohan niitä.
        Saastamoisen talo oli Koskelta päin tullessa hautausmaan jälkeen kolmas.

        Niin tuo Senssi ei ollut Solehmainen nimeltään, vaikka samassa yhteydessä kerroin.
        Senssi oli yli 10 vuotta Joukoa vanhempi ja muistaakseni hänelläkin oli veli.

        Minun muistiini on jotenni jiäny, jotta Senssi- Väinö ois ollu nimeltään Pitkänen.
        Vaikka eihän sitä ennee näillä kymmenillä voi oikeen luottoo muistiisa.

      • Valkeislampi
        Senssi senssi kirjoitti:

        Mistä ihmeen senssistä te puhutte?????????????

        Väinö Pitkäsestä jonka "korkonimi" oli Senssi Väinö,
        hän hukutti itsensä ja loikatessaan veteen hihkaisi:
        Nyt on senssit selevät !

    • joken vanha kaveri

      jos tunsit joukon niin sano hnen vanhemman veljensä ´nimi eikä jouko ollut ikinä ruotsissa missän folkestassa.

      • mies Vehkalta

        Oliko yhden veljeksen nimi Unto?

      • kamuttaja
        mies Vehkalta kirjoitti:

        Oliko yhden veljeksen nimi Unto?

        Taisi olla yksi niitä nuorempia Unto.
        Joukoa vanhempi oli Ville joka kuoli hyvin nuorena, koulun ehti käydä.
        En muista kaikkien nimiä, mutta vanhin sisko oli muistaakseni Mirja, en ole 100 % varma.
        Heidän äitinsä oli hyvin ystävällinen ja paljon kärsinyt ihminen, kunnioitin häntä.

      • mähkön poekkii
        kamuttaja kirjoitti:

        Taisi olla yksi niitä nuorempia Unto.
        Joukoa vanhempi oli Ville joka kuoli hyvin nuorena, koulun ehti käydä.
        En muista kaikkien nimiä, mutta vanhin sisko oli muistaakseni Mirja, en ole 100 % varma.
        Heidän äitinsä oli hyvin ystävällinen ja paljon kärsinyt ihminen, kunnioitin häntä.

        kaikki veljekset kuolivat nuorina muistaakseni astmaan joten taisi olla hometalo. mistä tiesit

    • paloaseman poeka

      aikonaan yrjölään menevän tien varrella kaivoivat maantienojia hätäaputöinä. ja ne valtaojat ennen kurapuroo kaivettiin kanssa hätäaputöinä. niitä tehtiin neljäkymmentä ja viisikymmentäluvulla.

    • Elätin jälkeläinen

      Minun ukki oli kaivamassa ainakin niitä valtaojia aivan vain lapiolla kaivoivat. Evakkoja oli melkein kaikki kaivajat tai kunnanelättejä.

      • Rantalan asukki

        Ei ollut evakkoja eikä kunnanelättejä. Asuin tien varrella ja näin ketä olivat. Aivan tavallisia miehiä

      • kamuttaja
        Rantalan asukki kirjoitti:

        Ei ollut evakkoja eikä kunnanelättejä. Asuin tien varrella ja näin ketä olivat. Aivan tavallisia miehiä

        Hätäaputyönä niitäkin tehtiin.

      • Paloaseman läheltä
        kamuttaja kirjoitti:

        Hätäaputyönä niitäkin tehtiin.

        Hei Rantalan asukki ketä oli tekemässä, voisit kertoa kun varmaan ovat jo kuolleet.

      • Yksi kolmesta
        Paloaseman läheltä kirjoitti:

        Hei Rantalan asukki ketä oli tekemässä, voisit kertoa kun varmaan ovat jo kuolleet.

        Hei vain kaikki paloaseman lähellä asuneet,meidän mökki rakennettiin 1956 olin pikku poika en muista milloin Valtaojat kaivettiin,mutta niistä kyllä varoiteltiin ne oli syksyisin vettä täynnä kun tuli pakkaset ja jää sinnehän piti mennä unohtui vanhempien kiellot,kerran uintiin kunnolla kaverin kanssa kun ajettiin sinne pyörällä ja toinen tarakalla.Mukavia muistoja.Olisi kiva jos nämä Rantalan pojat kertoisi muutakin juttuja olisi kiva kuulla varmaan tunnetaan toisemme.

      • kamuttaja
        Yksi kolmesta kirjoitti:

        Hei vain kaikki paloaseman lähellä asuneet,meidän mökki rakennettiin 1956 olin pikku poika en muista milloin Valtaojat kaivettiin,mutta niistä kyllä varoiteltiin ne oli syksyisin vettä täynnä kun tuli pakkaset ja jää sinnehän piti mennä unohtui vanhempien kiellot,kerran uintiin kunnolla kaverin kanssa kun ajettiin sinne pyörällä ja toinen tarakalla.Mukavia muistoja.Olisi kiva jos nämä Rantalan pojat kertoisi muutakin juttuja olisi kiva kuulla varmaan tunnetaan toisemme.

        Valtaojat kaivettiin jo -40 luvulla.
        Teidän pihassa oli muistaakseni hyvävetinen kaivo josta ohikulkijakin sai vettä jos joku aikuinen oli pihalla.
        Ystävällistä, mutta hiljaista väkeä.

    • nyt saudeissa

      90-luku ja alku. Työllistämispalvelu ja olikos siellä joku projektiluontoinen riistanhoitoon liittyvä työllistäminen. Eno kertoi olleensa silloin jossain ampumarataa rakentamassa ja jollakin metsästysmajalla tekemässä ulkorakennusta.

    • jäniksenjälkiä

      Minä olin tuossa riistanhoitotyössä? Tehtiin mm. minkki ja supiloukkuja, sekä ruokintakatoksia pankakosken koulun kellaritiloissa? Maastossa pystyteltiin sitten ruokintakatokset mikä minnekkin! Joku homma taisi olla viekin riistamiesten majallakin? Olihan se metkaa kun kettujahdissa olostakin maksettiin! Ja autolla sai kilometrirahatkin kun käytiin ihmettelemässä jäniksenjälkiä salolla!
      Liekköhän noillakaan hommilla ollut muuta tarkoitusta kuin työttömyyskortistojen kaunistelu!

      • kamuttaja

        Tuo oli todella uutta minulle, että riistanhoitotyötä tehtiin hätäaputyönä.
        Täällä etelässä tiedän työttömien kunnostaneen erilaisia ulkoilu- ja vaellusreittejä.
        Niin ja myös tehneen niitä umpimetsään.
        Tuo jahti oli ennenkuulumatonta.

    • exliexal

      Kirjailija kerää materiaalia monin tavoin. Mikäpä siinä, ei ole kiellettyä. Ja ketju on mielenkiintoinen. :)

      • kamuttaja

        Sen verran olet oikeassa, että minulla on suunnitteilla kirja.
        Se on vain niin kuin savolaisen projekti "alottamista vaille valmis".

    • ketjuheikki

      kuka noista kirjoittajista on kirjailija ja minkäniminen kirjailija, nyt tämä alkaa mennä mielenkiintoiseksi tosiaan, pliis auta nyt vähän mistä on kyse en itse ymmärrä mitään

    • ent-lieksalainen

      Pielisjärven kunnan toimesta kaivettiin Rantalanpellolla viemäri ojia viemärirenkaille
      olivat betoniputkia.En muista oliko tämäkin työ hätäaputyötä, lapiolla oja ja sen jälkeen renkaat. Palkka oli mitä oli,justj ja just pysy leivässä. Minulla oli kunnia olla asentamassa näitä renkaita yhteen,kaverina oli Kilpeläinen Matti ,työnjohtaja oli Laiho niminen mies insinööri miehiä..Hän tykkäsi meistä oltiin hänen mielestään hyviä työmiehiä i, Keväällä pyydettiin lopputiliä Matin kanssa lähdettiin muihin töihin. ,Ei meinannut antaa millään sanoi että kun hän on pitänyt meitä talven täytys meidän olla kesäkin hänen töissä, sanoi että hän on palkankin maksanut. Tiesin kyllä mitä hän tarkoitti palkanmaksulla.Olin niin kuin en oikein tajunnut, sanoin että kunta kai meidän palkan on maksanut.Eipä tykännyt tuosta sanonnasta, huusi ojan penkalla että niin kauan kun hän on kunnalla töissä
      te ette ole.. Siihen loppui minun ja Matin työt kunnalle , Muistaakseni kävin jälkeenpäin kyselemässä töitä. Eipä tärpännyt. Se siitä hätäaputyöstä.
      Tämä oli 1950 lukua.

      • Vanha Mies

        Me pojat käytiin kerran ilalla kun olitte lähteneet heittelemässä kiviä kaivantoonne ja tehtiin muutakin jäynää. voi niitä aikoja

      • Aavikkola
        Vanha Mies kirjoitti:

        Me pojat käytiin kerran ilalla kun olitte lähteneet heittelemässä kiviä kaivantoonne ja tehtiin muutakin jäynää. voi niitä aikoja

        Missäpäin Rantalanpellolla. Asuttiin kasarmeilla.

    • Eläkepietu

      1970 luvulla oli muutamia Lieksalaisia Enossa työmailla minulla. Kolmen päivän päästä oli kaikki viinanjuonti hommissa..ei ollut rehelliseen päivätyöhön.

      • pierupietu

        Sinä raittiina tei sitten kaikkien työt? Kova kohtalo sulla! Sulla on ollut liian kovat palkat kun on jo kolmen päivän päästä kärsinyt ruveta ryyppäämään? Tai toinen vaihtoehto, olet ollut niin kitupiikki piiskuri että ovat vittuutuneet ja ottaneet loparit, ja lähteneet ryyppäämään! Kumpi vaihtoehto on oikein?

      • hevonhierakka

        Otit taas mieliaiheesi esille, lieksalaisten "työkyvyttömyyden". Kerro nyt vielä uusiksi se Onttola-juttu, kaikki eivät ole lukeneet.

    • särkänkatkkiima

      Aikoinaan kun piti työntekoa alotella koulun jälkeen ei ollut Lieksassa hätäaputöitä. Työnvälityksessä (oli Kivimäen Pekan aikaa) kerrottiin ystävällisesti, että junia etelään lähtee useita päivässä. Yöjunalla Helsinkiin, perilletuloa seuraavana päivänä alkoi palkkaa kertymään. Pientä, mutta kumminkin.

      • kamuttaja

        Lieksan työnvälitys lähetti työttömiä ainakin seuraaviin paikkoihin.
        Helsinkiin Kaapelitehtaalle, Lappeenrantaan kalkkitehtaalle, Ruotsiin Eskilstunaan Volvolle, Laden seudulle Upolle ja Askolle.
        Asunnot järjestyi lähtijöille ja matkaliput ainakin osalle.
        Kivimäki oli harvinaisen toimelias mies, sillä nämä järjestelyt eivät olleet hänen velvollisuuksiaan.
        Nämä olivat niitä kaukaisia.

      • centti
        kamuttaja kirjoitti:

        Lieksan työnvälitys lähetti työttömiä ainakin seuraaviin paikkoihin.
        Helsinkiin Kaapelitehtaalle, Lappeenrantaan kalkkitehtaalle, Ruotsiin Eskilstunaan Volvolle, Laden seudulle Upolle ja Askolle.
        Asunnot järjestyi lähtijöille ja matkaliput ainakin osalle.
        Kivimäki oli harvinaisen toimelias mies, sillä nämä järjestelyt eivät olleet hänen velvollisuuksiaan.
        Nämä olivat niitä kaukaisia.

        hieno homma

      • Entinen asiakas
        kamuttaja kirjoitti:

        Lieksan työnvälitys lähetti työttömiä ainakin seuraaviin paikkoihin.
        Helsinkiin Kaapelitehtaalle, Lappeenrantaan kalkkitehtaalle, Ruotsiin Eskilstunaan Volvolle, Laden seudulle Upolle ja Askolle.
        Asunnot järjestyi lähtijöille ja matkaliput ainakin osalle.
        Kivimäki oli harvinaisen toimelias mies, sillä nämä järjestelyt eivät olleet hänen velvollisuuksiaan.
        Nämä olivat niitä kaukaisia.

        Hei nyt sytytti. Sinä kamuttaja olet itse se Kivimäki. Ilmankos tiedät salattuja juttuja. Missä asut nykyään.

      • kjsdfklklsfdkl

        Jos tiedät sano onko Kivimäki vai kuka

      • valkeislampi
        kamuttaja kirjoitti:

        Lieksan työnvälitys lähetti työttömiä ainakin seuraaviin paikkoihin.
        Helsinkiin Kaapelitehtaalle, Lappeenrantaan kalkkitehtaalle, Ruotsiin Eskilstunaan Volvolle, Laden seudulle Upolle ja Askolle.
        Asunnot järjestyi lähtijöille ja matkaliput ainakin osalle.
        Kivimäki oli harvinaisen toimelias mies, sillä nämä järjestelyt eivät olleet hänen velvollisuuksiaan.
        Nämä olivat niitä kaukaisia.

        Eskilstunassa tuli oltua Bolinderilla töissä,siellä tehtiin
        Volvo merkkisiä traktoreita,vaan se ei ollut mikään
        hätäaputyömaa .
        Meitä suomalaisia nuoria miehiä asui kerrostalossa
        jonka osoite oli Noasgatan 7.
        Kyllä siinäkin talossa oli virkakunnalla usein asiaa
        usein oli reippaat pippalot menossa.
        Kiva se on nuorena elää ja katsella maailman menoa sitten vanhana muistella kuinka nopeasti vuodet on
        vilahtaneet mutta muistot ne vain on mielessä.
        Meitä P-karjalan poikia oli ottamassa vastaan mies
        nimeltä Nirkkonen,eihän me osattu monikaan puhua
        ruotsia vaan Nirkkonen toimi alkuun tulkkina.
        No on siitä vierähtänyt vuosikymmeniä 50 v kun
        laiva Birger Jaarli vie minutkin Turusta Tukholmaan,
        muistot vain elää vieläkin.

      • kamuttaja
        valkeislampi kirjoitti:

        Eskilstunassa tuli oltua Bolinderilla töissä,siellä tehtiin
        Volvo merkkisiä traktoreita,vaan se ei ollut mikään
        hätäaputyömaa .
        Meitä suomalaisia nuoria miehiä asui kerrostalossa
        jonka osoite oli Noasgatan 7.
        Kyllä siinäkin talossa oli virkakunnalla usein asiaa
        usein oli reippaat pippalot menossa.
        Kiva se on nuorena elää ja katsella maailman menoa sitten vanhana muistella kuinka nopeasti vuodet on
        vilahtaneet mutta muistot ne vain on mielessä.
        Meitä P-karjalan poikia oli ottamassa vastaan mies
        nimeltä Nirkkonen,eihän me osattu monikaan puhua
        ruotsia vaan Nirkkonen toimi alkuun tulkkina.
        No on siitä vierähtänyt vuosikymmeniä 50 v kun
        laiva Birger Jaarli vie minutkin Turusta Tukholmaan,
        muistot vain elää vieläkin.

        Hei taas!
        Sinulla on hyvä muisti.
        Minäkin matkusti kerran tammikuun lopulla Birger Jaarlilla.
        Oltiin jäissä kiinni monta tuntia.
        Kyllä oli rytinää kun hyttini oli vesirajassa ja keulassa,

        Poikkesin Eskilstunassakin joskus, kuten mainitsin suomalaisia (lieksalaisia) morjestamassa.
        Tuosta Noasgatanista en tiennyt, vaan kävin silloin Hälbybrunnissa koska siellä asui useita lieksalaisia jotka oli Volvolla.
        Poikkesin syömässä tehtaan ruokalassa jonka nimi oli muistaakseni suomennettuna Pohjantähti.

        Nirkkosta en tavannut.

    • käytä järkeäsi!

      Ei se Kivimäkikään nyt satavuotiaaksi elä, hän kuoli jo parikymmentävuotta sitten!

      • ei ole kuollut

        ei kivimäki ole kuollut etkö sitä tiedä voi hyvä sylvi

    • koeta jo uskoa

      Sulla on totuuden uskominen kuollut päästäsi!

    • toni.

      vaari oli ennen sotia kun oli se iso lama mennyt pyrkimään johonkin kaupunkiin savossa töihin, oli ollut joku ojankaivuu työmaa siellä ja pomo sanonut että jos alat heti kaivamaan niin saat työtä

      oli ollut puku päällä mutta oli alkanut vaarini kaivamaan ojaa, siinä lähellä oli mielisairaala ja potilaat päiväkävelyllä niin oli joku potilas sanonut ääneen että vaikka hän hullu on niin ei niin hullu että alkaa ojankaivuuhommiin puku päällä?

      oli ollut järvimalmin nostohommissa lautalla jollain kuupalla olivat nostaneet pohjasta malmia lautalle kun tuli joku soutaen paikalle että nyt on liikekannalle-pano ja heti lähdettävä, sinne oli jäänyt lautta ja malmit järvelle kun tuli kiire lähtö

      • toni.

        http://rosvorauno.blogspot.fi/2014/10/noduli-jussarosta.html

        " 1900 luvulle tultaessa järvimalmin nosto hyytyi. Sota-aikana 1940 luvulla on viimeksi nostettu järvimalmia vähän isompia määriä. Silloin aseteollisuudelle, kun sitä rautaa ei oikein muualta saatu. Tämäkin oli vain väliaikaista."

      • klägjgkglgas
        toni. kirjoitti:

        http://rosvorauno.blogspot.fi/2014/10/noduli-jussarosta.html

        " 1900 luvulle tultaessa järvimalmin nosto hyytyi. Sota-aikana 1940 luvulla on viimeksi nostettu järvimalmia vähän isompia määriä. Silloin aseteollisuudelle, kun sitä rautaa ei oikein muualta saatu. Tämäkin oli vain väliaikaista."

        onko tuo varmasti luotettavaa tietoa jos on niin minulle aivan uutta

    • pankakoskelainen

      Lieksan Pankajärvestä nostettiin aktiivisesti järvimalmia 77 vuoden ajan 1800-luvulla vuodesta 1820 luvulta alkaen. Pankakosken harkkohytti rakennettiin vuosina 1823 - 1824 ja se oli tuotannoltaan Suomen suurimpia ja pitkäikäisimpiä. Kun raudan valmistusmenetelmät maailmalla kehittyivät, järvimalmin nostaminen tuli kannattamattomaksi ja se loppui Lieksassa kokonaan 1920-luvun alussa.

      • holotnainen

        kaikkea ne on hätäaputyönä teettäneetkin kun pohjasta vanhan romun nostoa, mistä se rauta oli sinne joutunut

      • ruskisoldat
        holotnainen kirjoitti:

        kaikkea ne on hätäaputyönä teettäneetkin kun pohjasta vanhan romun nostoa, mistä se rauta oli sinne joutunut

        Eikös Nurmijärvestäkin nostettu järvimalmia?

      • miilunpohja
        holotnainen kirjoitti:

        kaikkea ne on hätäaputyönä teettäneetkin kun pohjasta vanhan romun nostoa, mistä se rauta oli sinne joutunut

        Rautamalmi on kiveä, josta erotetaan rautaa. Rauta itse on yleensä oksideina eli joko magnetiittina tai hematiittina. Malmista sulatettiin rauta miiluissa, joiden pohjia löytyy Pankakoskelta vieläkin.

      • nurmijärveläinen
        ruskisoldat kirjoitti:

        Eikös Nurmijärvestäkin nostettu järvimalmia?

        Se voi olla mahdollista, koska samanlaista järvialuetta Nurmijärvikin on. Järvimalmi on järvenpohjassa liuskeina paikallisissa järvissä ja kalastajien verkot usein tarttuvat teräviin kivensärmiin. Verkkojen mukana nousee joskus ruosteisen näköisiä kivenlempareita.

      • von Bonsdorf
        miilunpohja kirjoitti:

        Rautamalmi on kiveä, josta erotetaan rautaa. Rauta itse on yleensä oksideina eli joko magnetiittina tai hematiittina. Malmista sulatettiin rauta miiluissa, joiden pohjia löytyy Pankakoskelta vieläkin.

        Järvimalmi ei ole magnetiittina tai hematiittina. Niitä esiintyy vain Lapissa lähinnä Kolarin alueilla. Kyse on Limoniitista.

      • Hemnaniitti
        von Bonsdorf kirjoitti:

        Järvimalmi ei ole magnetiittina tai hematiittina. Niitä esiintyy vain Lapissa lähinnä Kolarin alueilla. Kyse on Limoniitista.

        Juuri noin, ei hematiittia eikä magnetiittia ole Etelä-Suomesta löydetty.

    • Vesitorni

      Oliko Pankajärvellä ollut tukinerottelu hätäaputyömaa. Sinne Kivimäki laittoi työttömiä.

      • Siellä oltiin

        Oli se niitä työmaita jonne kurjat ja köyhät väkisin pakotettiin vaikka ei oloisi ikinä niitä hommia tehnyt niin sinne vain.

    • mukavaa uittoa

      Metelin tukkien niputuslaitos käynnistyi kun Lieksanjoen voimalaitoksille valmistuivat nippunosturit vuonna 1964. Minäkin olin nuorena miehenä tuolloin Metelissä puiden lajittelussa ja enimmäkseen hommissa oli paikallisia koululaisia 10-tuntisissa työvuoroissa. Saattoi joukkoon mahtua joku vanhempikin mies, mutta en tiedä olivatko he siellä pakkotöissä.

    • ei ikinä töitä enää

      Oli se kurjaa kun ihmisen piti tehdä työtä leipänsä eteen, toista se on nyt kun saadaan täällä valittaa ja kela maksaa ruokarahan kotiin!

    • ent-lieksalainen

      Lieksanjoella uitossa tehtävät eivät olleet mitään hätäaputöitä ,ei erottelulla eikä muutkaan uittoon liittyvät työt. Sitä odotettiin kovasti koska jäät lähtevät joesta
      että pääsis kunnostamaan uittoväylää, oli monenlaista työtä ennen kuin joki väylä
      oli uittokunnossa,Uitto antoi monelle sadalle töitä koko kesäksi, töissä oli uittojätkiä
      he tiesivät mitä pitää tehdä, työnjohtaja antoi aamulla käskyn että sinä ja sinä menet sinne teette sen paikan kuntoon , mukaan lähetti sellaisia jotka eivät olleet aina nähneetkään uittotyötä nämä kokeneemmat miehet opettivat miten mikäkin paikka kunnostetaan. Oli myös pienviljelijöitä ,opiskelijoita mukaan mahtui jokunen nainenkin
      lähinnä erottelu työmaalle. Itse menin 13 vuotiaana kyseisiin töihin enkä kadu mennyttä aikaa oli päiviä huonojakin mutta sopii väliin niitä hyviäkin päiviä.
      Monella kesä meni uitossa, syksy tuli painuttiin metsätöihin kämpille useimmat näistä oli niitä uittojätkiä. ,näistä tuli nyt metsätyömiehiä. Olis tästä paljonkin kerrottavaa sitten toisella kertaa.

      • aika mielenkiintoist

        Kenen laskuun niitä töitä tehtiin. Työvoimatoimistoko ne palkat maksoi?

    • matoniemeläinen

      Uitettavat puut olivat useiden eri yhtiöiden omistamia ja juuri lajitteluissa ne eroteltiin leimojen perusteella omiin tukkisumiin. Koska puut uitettiin Lieksanjoeka pirkin Neuvostoliitosta, tukkien leimaukset eri yhtiöille suoritettiin maiden rajalla, luovutuksella. Palkka muodostui useiden yhtiöiden rahoista ja palkkapussit jakoin Uittouhdistys.

    • ent-lieksalainen

      Jatkan edelliseen kirjoitukseen. Erottelua oli paljon ennen Neuvostoliiton puita.kotimaasta tuli paljon puita, yhtiöitä oli paljon, vähän enempi kuin tänä päivänä.
      Erottelu ja uitto kesti vain muutaman kuukauden ,ennen kuin tuli mukaan Neuvostoliitosta ostetut puut, monena vuonna jäi Lieksan koski täyteen puita talvi yllätti. Erottelun lälkeen puut täytyi laittaa tai tehdä puu lautta, kuljetus tapahtui yli Pankajärven sitten taas lautta avattiin Pankakosken ohittivat ränniä pitkin, aivan alku aikoina vapaasti koskea pitkin, sen jälkeen Lieksankoskea pitkin jokisuulle siellä taas lautan tekoon että pääsis yli Pielisen, Pielinen kun oli ylitetty taas tuli este matkaan
      eikun lautan kimppuun ja purku hommiin, oli välillä Pamilonkoski, Joensuu ohitettiin ja taas lautan tekoon.Eihän kaikkia puita viety yli Pielisen olihan täällä
      sahoja ympäri Pielistä.. Tässäpä tämä lyhykäisyydessään,T'm'n lälkeen tuli eri aika kausi nippu uitto. siitä joskus.
      PS.Aina kun yhtiön puut oli uitettu alas lieksankosken suoritettiin sen jälkeen peränajo,Jokainen kalikka sille kenelle kuuluu.

      • Valkeislampi

        Sinäpä sen kerroit oikein nimim:ent-lieksalainen.
        Ja miksipä et muistaisi myös tuota uitto hommaa,
        olithan sellainen mies joka kyllä pysyi pölkyllä
        kovassakin koskessa.

      • pankalampi
        Valkeislampi kirjoitti:

        Sinäpä sen kerroit oikein nimim:ent-lieksalainen.
        Ja miksipä et muistaisi myös tuota uitto hommaa,
        olithan sellainen mies joka kyllä pysyi pölkyllä
        kovassakin koskessa.

        Oletteko sama henkilö sinä ja entinen liekslainen................mista tiedät hänwn pyaynwwn tukilla lieksassa on vain yksi joka pysyi koskessa tukila

      • jyys hyys
        pankalampi kirjoitti:

        Oletteko sama henkilö sinä ja entinen liekslainen................mista tiedät hänwn pyaynwwn tukilla lieksassa on vain yksi joka pysyi koskessa tukila

        onko sinulla montakin promillea veressä kun noin sekavasti kirjoitat,

      • valkeislampi
        pankalampi kirjoitti:

        Oletteko sama henkilö sinä ja entinen liekslainen................mista tiedät hänwn pyaynwwn tukilla lieksassa on vain yksi joka pysyi koskessa tukila

        En ole nimim:ent-lieksalainen.
        Jääköön nyt selvittämättä mistä tiedän ken on tuo
        mies joka laski mm. lieksanjoen kosket tukilla.
        Terveisiä vaan täältä lieksasta ja hyvää uutta vuotta
        sinulle ent-lieksalainen ja myös R_ _valle,
        ps. uusi nimimerkki.

      • Ei sen väliä
        valkeislampi kirjoitti:

        En ole nimim:ent-lieksalainen.
        Jääköön nyt selvittämättä mistä tiedän ken on tuo
        mies joka laski mm. lieksanjoen kosket tukilla.
        Terveisiä vaan täältä lieksasta ja hyvää uutta vuotta
        sinulle ent-lieksalainen ja myös R_ _valle,
        ps. uusi nimimerkki.

        Mitäpä tuosta vaikka olisikin kiinnostavia juttuja kertoo.

    • kamuttaja

      Tuossa edellä onkin selitetty todella hyvin nuo uitot, eikä minulla ole niihin mitään merkittävää lisätietoa.
      Tunsin monia siellä olleita vuosien aikaan.
      Itse en ollut mukana.

      Ei siletä helpolla leipä tullut, todella kovaa ja tarkkaa työtä.

    • ent-lieksalainen

      En päässyt puun kanssa sinuiksi koskaan en kiellä etten yrittänyt. Oli meitä useampi
      poika kun yritimme mutta siihen se jäi. Muistan kun uittomiehet huusivat että tule hyvä poika pois sieltä tuo voi käydä hengen päälle olihan totta, uimataito oli heikko.
      Niinpä pysyttelin vaan rantakivillä.
      Mutta palataan hätäaputöihin ; Voisihan niitä olla tänäkin päivänä oli nimi mikä sitten onkaan. Lieksan työvälitys ja Kivimäen Pekan kaltainen voimakas persoona johtamaan. Kohteita varmaan löytyisi esim. vaikka ojankaivua suolle (,niitähän siellä on)valtaojia suot kun vähän kuivahtaa eukun istuttamaan kuusen,männyn,koivun taimia on vesakoita peltojen laitoilla vesuri käteen raivaustyöt käyntiin. Jos tulee kielivaikeuksia piirros tupakka -askin pohja puolelle minkä muotoinen oja täytys kaivaa,vesakoita vois näyttää kädellä mistä poikki.
      Käsimerkeillä varmaan pärjää aika pitkälle Virkaa tekevä herra lähettäs kirjeitä työtä vaille oleville, Jos nimeä ei osaa oikein kirjoittaa, osoite on varmaan Suomeksi
      sillä varmaan kirje menee perille .määrä aika milloin täytys olla työmaalla jos et ole katkeaa kaikki avustukset. Suunnilleen tähän tyyliin tehtiin 1950-luvulla hätäaputöissä,En minäkään ollut ojaa kaivanut ennen, mutta niin vaan , opin ,Viikon päästä tuli naapuri katsomaan että miten sinä noin siistiä kaivat. En nyt tiedä voiko tänä päivänä näin tehdä.Onko parempia ehdotuksia.?
      Varmaankin ajattelevat kuin entinen Mustalainen; Jos jumaja teet hullun, älä tee työhullua. Hyvää tulevaa vuotta 2015 kaikille myös " valkeislampi" jos olet pilkkimiehiä älä mene hiekoille jäille.

      • Valkeislampi

        Minä en uskalla mennä heikoille jäille vaikka olenkin
        pilkkimies,mutta keväämmällä sitten Honkalahdesta
        nostelen isoja ahvenia.
        Vai rantakivillä sinä olit uitoissa ?
        Älä ole turhan vaatimaton, juuri katselin vanhaa lieksan lehteä jossa laskettelit tukilla lieksanjoen koskea ja
        kastumatta!Yleisöä oli rantakivillä ja törmillä paljon
        katsomassa kuinka miehen käy.
        No nyt tämä ei liity enää tuohon aloitukseen työttö-
        myystyömaista.

    • kohti tulevai.....ta

      Tuosta vois ruveta vaikka kehittelemään, ei varmaankaan tästä huononmaksi voi
      mennä.kohti

      • eikä kehitetä

        mitä kehittelemään ja miksi pitäisi mitään kehittää tässä kuolevassa kylässä

    • Rummuttaja-Eno

      Kaarisillat on rakennettu aikoinaan hätäaputyömaana.

      • vanha lieksalainen

        Vuonna 1866 syntynyt tanskalainen insinööri ja professori Asger Skovgaard Ostenfeld suunnitteli Lieksan kaarisillan. Siltaa rakennettiin vuosina 1928 - 1929 ja se valmistui vuonna 1930. Professori Ostenfeld kuoli vuonna 1931, mutta hänen poikansa Christen Ostenfeld jatkoi isänsä tapaan teräsbetonirakenteiden suunnittelua ja perusti yhtiön nimeltä COWI.

        Hätäaputyömaasta ei ole toistaiseksi löytynyt mistään mainintaa. Rummuttaja-Eno voisi mainita tietolähteensä.

        Alla linkki Lieksan kaarisillan suunnitelleen professorin pojan perustamaan yhtiöön. Sen historia alkaa vuodesta 1930, jolloin Christen oli 30-vuotias. Tuona vuonna Lieksan silta vihittiin käyttöön. Poika Christen kuoli vuonna 1976, mutta yhtiö jatkaa edelleen toimintaansa.

        Lieksan kaarisillan rakentajat alkavat olla jo miehen iässä kuten siltakin. Silta täyttää 85 vuotta ensi vuonna, johon mennessä silta tulee ehostaa kevyen liikenteen käyttöön. Silta kaipaa Lieksan maamerkkinä kaariinsa vaaleanharmaan maalikerroksen tai pinnoitteen sekä kunnollisen kohdevalaistuksen, jolloin se erottuu edukseen ympäristöstään myös pimeällä.

        http://www.cowi.com/topmenu/aboutcowi/organisation/Pages/Organisation.aspx

      • Rummuttaja-Eno
        vanha lieksalainen kirjoitti:

        Vuonna 1866 syntynyt tanskalainen insinööri ja professori Asger Skovgaard Ostenfeld suunnitteli Lieksan kaarisillan. Siltaa rakennettiin vuosina 1928 - 1929 ja se valmistui vuonna 1930. Professori Ostenfeld kuoli vuonna 1931, mutta hänen poikansa Christen Ostenfeld jatkoi isänsä tapaan teräsbetonirakenteiden suunnittelua ja perusti yhtiön nimeltä COWI.

        Hätäaputyömaasta ei ole toistaiseksi löytynyt mistään mainintaa. Rummuttaja-Eno voisi mainita tietolähteensä.

        Alla linkki Lieksan kaarisillan suunnitelleen professorin pojan perustamaan yhtiöön. Sen historia alkaa vuodesta 1930, jolloin Christen oli 30-vuotias. Tuona vuonna Lieksan silta vihittiin käyttöön. Poika Christen kuoli vuonna 1976, mutta yhtiö jatkaa edelleen toimintaansa.

        Lieksan kaarisillan rakentajat alkavat olla jo miehen iässä kuten siltakin. Silta täyttää 85 vuotta ensi vuonna, johon mennessä silta tulee ehostaa kevyen liikenteen käyttöön. Silta kaipaa Lieksan maamerkkinä kaariinsa vaaleanharmaan maalikerroksen tai pinnoitteen sekä kunnollisen kohdevalaistuksen, jolloin se erottuu edukseen ympäristöstään myös pimeällä.

        http://www.cowi.com/topmenu/aboutcowi/organisation/Pages/Organisation.aspx

        Voisit tutkia hieman Lieksan historiaa niin tietäisit, sieltä se löytyy.

      • lisää tietoa lisää
        Rummuttaja-Eno kirjoitti:

        Voisit tutkia hieman Lieksan historiaa niin tietäisit, sieltä se löytyy.

        Kun tiedät asian noin hyvin, voinet kertoa siitä lisääkin meille kaikille kirjoittajille. Arvostamme vanhojen asioiden tietäjiä.

    • Jamalilainen

      Missä tuo Meteli oikein oli? Muistan lapsuudesta sen nimen kuulleeni monet kerrat. Mistä lienee nimi johtunut?

      • keteli

        Jossain Lieksan joen suulla luulisin.

    • tyrjä

      Pankajärvi olisi hiljainen kylä ilman meteliä, luki taannoin lehdessä. Itse kokenut kiviniemessä ongelmia joen ylityksessä kun oli irtouitto.7v lapsena kouluun menossa.

    • historiantutkija

      1600-luvun alkupuolella käytiin kärhämiä venäläisten, suomalaisten ja ruotslaistenkin kesken. Näistä kahinoista kerrotaan olevan peräisin Viensuulla sijaitsevat Metelinniemi ja Metelinsaari sekä Pankajärvellä Lieksanjoen rannalla sijaitseva Meteli.

    • Kertokaa nyt

      Mikä noista kolmesta tai neljästä vaihtoehdosta on se oikea.

      • oikeat Metelit

        Kaikki mainitut paikannimet ovat oikeita. Meteli on Pankajärvellä ja siellä oli tukkien niputuslaitos 1960-luvun alkuvuosista (1964) lähtien 1980-luvun puoleen väliin saakka. Sitä ennen tukit uitettiin irtouittona Lieksanjokea pitkin Vasikkaniemeen lähelle rautatiesiltaa, jossa tukeista muodostettiin tukkilauttoja uitettaviksi edelleen pitkin Pielistä.

    • tyrjä

      Pankajärvellä, katso kartalta, aikoinaan 100 ihmistä töissä kesäisin.

    • Heikkinen&Honkanen

      Ei ollut sataa miestä vaan parhaimmillaan 25 miestä. Olin kaksi kesää siellä joten tiedän mistä puhun.

    • olin minäkin

      Osa miehistä oli niputuslaitoksella ja osa lajittelemassa eri yhtiöiden puita leimojen mukaan omiin pilttuisiin niputusta varten.

      • mikä sinun näkemys

        montako miestä näit oli satoja vai kymmeniä

      • olin minäkin
        mikä sinun näkemys kirjoitti:

        montako miestä näit oli satoja vai kymmeniä

        Kaivelin tuolloin ottamiani valokuvia Metelin lajittelusilloilta ja laskin solimassa olleen noin 20 miestä kerrallaan. Nipustuslaitoksen miehitystä en tiedä, koska en käynytkään siellä koskaan. Työskentelimme kahdessa 10 tunnin vuorossa, jolloin aamuyölle jäi neljän tunnin työtön aika. Lajittelussa oli tällöin kaikkiaan noin 50 miestä.

    • sopivasti soosissa

      Jos on 50 miestä töissä ja katsoja on sopivasti kännissä että näkee kahtena, nii silloin se on 100 miestä!

    • Pielisen asukas

      Tää ketju on ollut yksi parhaimmista tällä palstalla.Luin alusta loppuun ja lopusta alkuun.Kiitos muistelijat.

    • Yksi muistelijoista

      Eipä kestä kiitellä, tuntu mukavalta muistella vanhoja hyviä aikoa

    • kamuttaja

      Kaarisiltojen rakennus ei ollut hätäaputyömaa, se on varma.

      Olen aikaisemmin maininnut, että tunsin siellä töissä olleita ja olen kertonut jotain työolosuhteista siellä.
      Ne oli surkeat.

      Eräs myöhemmin kuuluisuutta saanut (hyvin synkkää) Oli Heimo Hilarius Sorjonen.
      Tuli Suomen vaarallisin rikollinen.
      Hänen kasvuolosuhteensa oli suorastaan hirvittävät, ja sillä oli varmaan vaikutusta asiaan.

    • Lehtorska vaan

      Mitä ikäluokkaa suunnilleen olet, mutta ei mitään tarkkaa vuotta.

      • Olen vanhempi

        Kamuttaja on syntynyt 29.2 1737

    • Anonyymi

      Saisi nykyäänkin laittaa vetkulat lapion varteen

      • Anonyymi

        Lapioiden varret on nykyään kettinkiä, ei voi nojailla lapioon. Toisaalta ei niillä kyllä voi lapioidakkaan...

      • Anonyymi

        Mä oon niin lihava, etten millään mahdu lapion varteen 🥺

      • Anonyymi

        Erinomaisen hyvä ja kannatettava ajatus on tuo!
        Mitä oli ennen aktiivimallia? Työttömät lähetettiin siirtotyömaille, ja ”lapiolinja” oli kansankin mielestä oikein
        Pitääkö kansalaisen tehdä jotain se eteen, että yhteiskunta antaa rahaa? Ennen piti.
        HS

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä oon niin lihava, etten millään mahdu lapion varteen 🥺

        Se on sitten karenssia 4kk.

    • Anonyymi

      Varmasti ojien perkausta ja teiden rakennusta riittäisi nykyisinkin. Puhumattakaan risusavotasta. Kyllä Hai saappaat jättää pienemmän jäljen kuin Moto

      • Anonyymi

        Kun asialle laitettaisiin varsinaiset "hai(sie)-saappaat" niin jälki olisi täysin olematonta!😁

      • Anonyymi

        Mitenkähän noi etelän hedelmät saataisiin töihin

    • Anonyymi

      Kyllä se olisi ihan turhaa työttömiä vätkylöitä laittaa hommiin. Eihän ne mitään saisi aikaan tai tekisi. Mutta palkka pitäisi maksaa. Se vasta kalliiksi tulisi!!!

      • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      76
      3472

    2. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      27
      2139

    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      83
      1985

    4. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      19
      1530

    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1421

    6. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      26
      1368

    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      7
      1334

    8. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      67
      1287

    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1217

    10. Kerro nainen

      Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.
      Ikävä
      53
      1055
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt