Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

436

Kommenttia

6590

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Tälle avaukselleni oli nyt tilaus, mutta olisi kai ollut viisasta jättää se huomiotta. kuten yleensä aina teen tuolta taholta tulleisiin. Mutta sorruin valistamaan häntä – ja siinä varmaan turhassa yrityksessä jouduin taas puhumaan itsestäni.

    Ihan liikaa olen täällä itsestäni puhunut. Niin tein jo yli 20 vuotta sitten täällä aloittaessani. Sellainen oli silloin tapana monella toisellakin. Omilla nimilläänhän täällä monet esiintyivätkin. Kepulaiselta puolelta ainakin Oiva Härkönen, Timo T.A.Ristimäki (muistankohan sukunimen oikein? Eikä henkilöllisyyttään peitellyt CityKeskustana esiintynyt Seppo Hietanenkaan, joka oli keskustan kuntavaaliehdokkaana täällä Helsingissä – huonolla vaalimenestyksellä tosin.

    Enää en pystyisi samanlaisiin pitkiin kirjoituksiin itsestänikään kun tein silloin. Kun ikä on tehnyt tehtävänsä muistissanikin. En tietenkään pystyisi kirjoittamaan sellaisia yli 300-sivuisia muistelmia, jotka kirjoitin vuosisadan vaihteessa. ”Muistelmat täytyy kirjoittaa silloin, kun muistaa vielä jotain” -sanoi eräs varsin nuorella iällä muistelmansa kirjoittanut; en muista, kuka hän oli.

    Onhan täällä eräitä varsin ahkeriakin kirjoittajia, erinomaisen hyviäkin, joiden henkilöllisyys ei ole tullut tietoon. Mielipidepankki on sellaisesta hyvä esimerkki. Hänen ei ole peittänyt henkilöllisyyttään ainakaan siksi, että sellaiselle olisi mitään tarvetta; hän on vain päätynyt tuohon ratkaisuunsa. Minä en kai olisi sellaiseen pystynyt, kun minulla lienee taipumusta avosuisuuteen.

    Nyt joudun kuitenkin vähitellen panemaan suutani enemmän suppuun. Itsestäni olen jo kaikki kertonut eikä muualla tapahtuva minua enää kiinnostakaan siten kuin kiinnosti vielä muutamia vuosia sitten. Hieman harmittaa, että tulin vielä sanomaan tässä esittämäni – mutta sille kun oli tilaus!

    En vielä esitä hyvän uudenvuoden toivotuksiani vaan tulen tekemään niin vasta huomenna, joko tällä avauksellani tai erikseen. Nyt vain tälle tulleista asiallisista viesteistä kiittäen niiden lähettäjiä toivotan Oikein Hyviä öitä kaikille tämän lukeville!
  2. Täysin samaa mieltä kanssasi olen Suomen asemoitumista koskevasta sanomastasi. Käytimme avautuneen ikkunan todella oikeaan aikaan!

    Kiitoksia hyvän tulevan vuoden toivotukset myös Sinulle! Minä olen varmaan iältäni Sinua vanhempi, mutta faitterivuosiltasi saatat olla minua vanhempikin. Sellaisen käsityksen olen saanut. No, kertyy niitä minullekin yhteensä 3 v 3 kk (v. 1966 Kyproksella puoli vuotta, vv. 1978-79 Siinailla 1,5 vuotta ja vv. 1981-82 Golanilla 1 v 3 kk.

    Niin tai näin, mutta joka tapauksessa Oikein Hyvää tulevaa vuotta toivotan Sinullekin, Vanha-Faitteri!

    Ps. Et välittäne siitä, että olet minuksi joutunut tuon erään silmissä, kun jostain syystä vain minä olen aina hänen mielessään.