Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6658

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Paljon on tullut avaukseni viestejä vielä sen jälkeenkin, kun toissapäivänä heitin itse tälle viimeiseni. Ihan mukavia lueskeltavia, kiitos niistä, mutta en nyt jaksa niille vastailla. Otan esille ihan toisen asian, sotilasurani, kun palstan ”sotilas” sitä vähättelee omaa loistokasta uraansa verrattuna.

    Kun Pääesikunnan komento-osaston henkilöstötoimistosta jäin sotaväestä eläkkeelle 01.10.1980 mimulle pidettiin komeat läksiäiset Pääesikunnan keskuspaviljongissa. Siellä komento-osaston päällikkö eversti Pentti Karvonen piti minulle läksiäispuheen, jossa sanoi: ”Harva toimiupseeri pystyy tekemään sellaisen uran, josta jää jälki vielä kauan hänen lähtönsä jälkeenkin; Sinä olet niin tehnyt”. Aioin kysyä everstiltä, että olenko tehnyt niin paljon sotkuja, joita toiset saavat sitten kauan siivota. En kuitenkaan niin tehnyt vaan pystyyn nousten ja kumartaen kiitin everstiä sanoistaan.

    Sotilasurani on jo kaukaista menneisyyttäni, Syntymästäni sen päättymiseen oli kulunut 45 v 3 kk; urani päättymisestä tähän päivään on kulunut 45 v 6 kk. Tärkeää aikaa se minulle oli ja monenlaisia muistoja se aika jätti minulle, mutta sen jälkeenkin elämäni on ollut varsin tapahtumarikasta ja monia muistoja jättävää. Nyt elämäni on jo kovin hiljaista tapahtumiltaan ja muutenkin, kun on jo tätä ikää… Tässähän kuitenkin vielä jotenkuten tallustelen, vaikka olisin kyllä jo ihan valmis täältä lähtemään, paljon mieluummin kuin joutuisin virumaan jonnekin hoitokotiin.

    Toivon palstan valvonnan ymmärtävän tämän viestini kannaltani tarpeelliseksi ja sallivan tämän jäädä paikalleen. Nyt ei muuta kuin vain Oikein Hyvän viikon jatkon ja hauskan Vapun toivotukset kaikille tämän lukeville!
  2. Onhan avaukselleni tullut paljon viestejä! Hyvän Joulun toivotuksia minulle ja muitakin mieltäni lämmittäneitä, kiitos niistä kaikista!

    On tullut myös toisenlaisia. Erään mielestä minä en saisi kirjoitella tälle palstalle vaan minun pitäisi tehdä niin demaripalstalle. Miksi sinne, kun jo pitkäaikainen kokoomuksen äänestäjä olen ollut? En kirjoittele sinne, jotten saisi perääni noita kirjoituksilleni aina tulevia törkyjään työntäviä. Näytteeksi niitä on vielä tällekin avaukselleni jäänyt, vaikka jo 18 törkyään näkyy tulleen poistetuksi.

    Tänne ”eteläänkin” tuli nyt pikkupakkanen ja laitoinpa äsken autoni lämmitykseen kun kohta lähden ajelemaan tuonne parin kilometrin päähän viimeiselle sijoituspaikalleni Maunulan uurnalehtoon viemään kynttilät vaimoni haudalle, jossa hän on jo 21 vuotta minua odottanut.

    Vielä kuitenkin palaan tänne tänään tai viimeistään huomenna joten en vielä laita enempiä joulutoivotuksia.