SkillaN

Vapaa kuvaus

Hei!

Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.

Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.

Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.

Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.

Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..

Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.

Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.

Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)

Aloituksia

154

Kommenttia

2546

  1. Kaunis kiitos aloituksesta, nyt vaan kirjoittelua ja ketju toimimaan.
  2. Kiva, jospa tämä on väliaikainen häiriö ja pian onnistuu, kirjoittele myös lukemisen lisäksi.
  3. Kiitos kun huomioit, nostaminen ei vaikeuta, mutta en jaksa lukea yli 200 kirjoituksen ketjua, ennen siihen pituuteen totuin, mielestäni hyvä luku ja se täyttyi nopsaan.
    Samoin kuin hyvä oksapuu oli hyvä, silloin säästyttiin väärinkäsityksett. kun viesti kohdistui oikeaan paikkaan.
  4. Heippa!
    Olen kolme ketjua aloitusta tehnyt, ne lähtee onnistuneesti, mutta palstalla ei näy, mistä on kysymys, onko koneeni siltä osin rikki, vai olenko saanut aloituksille porttikiellon.
    Vaikealta tuntuu se juttu, koska parikymmentä vuotta on aloitukseni saanut ilmaantua palstoille.

    Saattaahan syy olla siinä, että ketjut joita aloitan muuttuvat riitaisiksi ja katsotaan, että ei hyväksi palstalle moiset ole.
    Olipa syy mikä tahansa toivoisin etten tyhjiä yrityksiä tekisi, asiasta ilmoitettaisiin.
    Lukijoita riittää ja se luulisi mainostajia tyydyttävän, mutta ei väkisin, jos harmiksi muuttuu.
    Näin pitkiin ketjuihin en jaksa osallistua, joten tässäpä nyt hallintoa tähän ketjuun, koskaan en mitään hallintoa ole pitänyt mielestäni.
    Nähdään jos niin on sallittua.
  5. Kokeilenpa tänne, olenko lähtöpassit saanut, aloitukset ei esiin tule.
  6. Lauantaiaamu ja päivä valkenemassa, sen mitä nyt valkenee näinä marraskuun päivinä.
    Lunta ei vielä ole saatu, mutta onhan talvi vasta aluillaan, kyllä ehtii sataakin.
    Katuvaloista joka kolmas lamppu sammutetaan, kun lumi maahan tulee.
    Eilen oli askarteluporukka luonani ja viisi tuntia hupeni huomaamatta.
    Olin tehnyt malleja valmiiksi ja niitä sitten kaikki innolla valmisti, viikon perästä uusiksi.
    Itseäni on jo jarruteltava, ei löydy paikkoja mihin niitä ripustelisi, kun en kuitenkaan rihkamakaupaksi kotia halua.
    Ainahan niitä voi antaa haluaville, sukkavarastokin hupeni eilen , joku saa joulupukilta sukat;)

    Lieko kertoili paljolti minun suulla, minulla lihasvoima jaloissa on heikko, jos käsivoimat ei niin hyvät ole kuin ovat, vaikeuksia tuottaisi rappuja nousta, roikuin kaiteissa kuin Tarzan;)
    Olisihan hienoa, kun osaisi sivuuttaa nuo ikävät tokaisut, mutta ymmärrän kyllä senkin, että mieli tekee oikaista, jos väärinymmärrys joka asiassa.
    Minullakin tuo äänikirja mahdollisuus oli, mutta hylkäsin sen, ehkä pitäisi ottaa uusiksi, toisaalta kuuntelen paljon radiota ja katson telkkaria, aikaa ei oikein jää enää äänikirjojen kuunteluun.
    Poikani liitti minut maksullisen katselun pariin ja nyt riittää sitäkin herkkua yltäkyllin.

    Ramoona harmi , että kaukana asut, kahviliinat jää saamatta, minusta niiden perhosmainen sievyys juhlistaa kahvipöydän, nyt yrittelen ohentaa näitä lautasliinoja.
    Minä laitoin myös yhteen aikaan kaikki isot lasipurkit ja pullotkin näillä kahviliinoilla kauniiksi, lasitus siveltimellä päälle, nyt olen pessyt näitä purkkeja ja pulloja tehden niistä kakkupaperilyhtyjä, kiva kun aina uutta keksivät.
    Kotioloissa useinkin jotain pielessä, kun näitä masennuksen syitä etsitään, vanhemmilla ei aikaa seurata lastensa elämää ja näin joutuvat huonojenkin vaikutteiden eteen.
    Onneksi suurin osa nuoristamme kuitenkin aivan normaali nuoria, aina vaan ne poikkeukset suuren huomion saa.
    Mitähän Katleijalle kuulunee?

    Sinnikkyyttä tämä kirjoittelu vaati, mutta olemme jo niin monessa keitossa hämmennettyjä, eiköhän vaan jatketa hymy suupielessä, sivuutetaan pienimmät harmit, iloa päiväänne toivottelen;)
  7. Huomenta jälleen, taas viikonloppu alkamassa, nopsaan viikot vierivät.
    Eilen taas kauppareissulla päivittelin mielessäni hintoja, joilla jo mahtavat lukemat.
    Eri Keepperiä en löytänyt, en kahviliinoja, kulkusetkin kaupasta puuttui.
    Nämä kahviliinat niitä ohuen ohuita, niillä saa niin kauniin kattauksen kahvipöytään, kyselin syytä miksi niitäkään ei ole myynnissä, vastaus oli, että kaikkea ei pieneen kauppaan sovi, hyllytila ei riitä, no olihan sekin selitys.
    Täällä juuri remontoitiin City-market paljon lisätilaa hyllyjonoja tuhottomasti, minun kunnolle jo liian kanssa, silti ei nämä pienen tilan liinat ei sinne sovi.
    Kaikkea tarvittavaa kyllä minulle löytyy, vain nämä puutteet nyt mielen mustutti.
    Pitää pyytä vävy asialle, löytyy varmaan muualta, vähän kauempaa, minne en jaksa jalkaisin mennä.
    Puutteita kaupungissani on, ei ole kangaskauppaa, ei askarteluliikettä, kirjakaupasta askartelutarvikkeita joutuu ostamaan ja sielläkään ei myydä kakkupapereita, minulle sekin yllätys.
    Hyvä on silti asumapaikkani;)

    Olen aina tiennyt, että tuo 5000 on raja kirjoitukselle ja sitä en ole ylittänyt, vaikka pitkiä viestejä tuleekin.
    Mielestäni Paloma asiallisia viestejä laittaa, en ymmärrä miksi on silmätikuksi joutunut, hän kirjoittaa omasta elämästään ja toimistaan, aivan kuin me toisetkin, hänen arkensa mukaisesti.
    Tuota opastamista tulee varmaan jokaiselta, jos sillä tapaa haluaa tulkita, aina jotakin uutta ja opittavaa voi löytyä.

    Neeassa tuon olen huomannut, hyvin nukuttu yö, voimistelutuokio ja aamukahvit, siitä se päivä alkaa,, onnellisia saamme olla, kun näin on, kaikilla ei yhtä onnekasta ole.

    Harmi tosiaan, kun viestinne katosi brinkkala ja demeter, en usko ylläpidon asialla olleen, joku ropotti ne vei.
    Ei pitkiä viestejä jaksa uusiksi kirjoittaa ja sanojaan sopiviksi miettiä, kun tietää miten paljon miettimistä jo itse aiheissa oikein esille tuoda, kun tarkkoja lukijoita on huomioimassa virheet.
    Eipäs anneta vastoinkäymisten masentaa uutta vaan putkeen.
    Noita kirjoittajia on lukuisa määrä, joita aina mielessään haikailee, mitä heille kuuluukaan,,
    Mukava olisi joku viesti joskus nähdä, kuulumiset kuulla. edes silloin tällöin.
    Ymmärrän kyllä haluttomuuden joskus mielessä käyvän jokaisella, mutta kuitenkin tämäkin yhteys edistää muistin ylläpitoa.

    Ambulanssi tuli naapurin pihaan ja se tietää, että kaikki ei hyvin jollakin talon asukkaalla ole,
    Tutuksi jo talon asukkaiden kanssa tulin, kun muutaman kuukauden asustin, huonokuntoisia on useita.
    Joka päivä saa olla onnellinen uudesta aamusta ja päivästä, mikä elämälle on annettu.

    Nyt tulee 2500 sanaa täyteen, lopetan, ettei poistoon joudu, oikein mukavaa päivää kaikille ja kirjoittamisiin!
  8. Hyvää torstaiaamua ja sitä toivoa, minkä torstai sanotaan olevan täynnä ja onhan se.
    Joka aamu herätessä hyvin nukutun yön jälkeen, elämä on toivon täyteinen, kunpa päivä sujuisi vaikeuksitta kaikilla.
    Olen kokenut muutaman unettoman yön minä myös ja tiedän miten pitkiä ne ovatkaan ja jos vielä kipu hereillä pitää, varmaan voimia kysyy.
    Joka aamu herätessä toivo elää paremmasta, kivuttomastakin päivästä, toivoa pitää olla.

    Nuo mielenterveysongelmat on suuria asioita ja varmaan nykylääketiede, koulutettu väki on tarpeen.
    Kerroin oman nuoruuteni ajoista, silloin ei apua ollut suuressa mittakaavassa saatavana, ei asioista edes puhuttu, yritettiin pärjätä, ehkä tilanne joskus meni niin pahaksi, että jostakin apua haettiin.
    Omalla kohdallani ei sen vakavampaa sattunut ja näin pitkälle olen selvinnyt.
    Aika oli toinen, haasteet ei niin suuria mitä tänä päivänä tai toisenlaisia, ei kilpailua joka asiasta kuten tänä päivänä, vain vahvat selviää ilman apua
    Onneksi asia on ymmärretty ja apua on tarjolla..

    Kristiina23 onhan se noinkin, että palautetta tulee kielteisenä, vaikka hyvällä tapaa yrittää sanansa esiin tuoda, mutta uskon kuitenkin, että useimmat kirjoittajat asian oikean laidan ymmärtävät.
    Syytä on lukea viestinsä ja silloin voi vielä miettiä onko viesti kelvollinen esille tuoda.
    Onhan tuota palautetta tullut, mutta yritän ajatella, kaikki ei kaikesta voi tykätä ja hyvähän se on joskus mieltään purkaa;)
    Kirjoitellaan niin kauan, kuin se hyvältä tuntuu, pakkoa ei ole, ihan itsekkäistä syistä minä täällä roikun, jotain aivojumppaa tämäkin on.

    Kauppaan on suunnistettava, lunta ei vieläkään meille ole tullut, pakkasta kymmenen astetta ja lehdestä luin, että Varkaudessa paras juomavesi suomessa, onkohan;)
  9. Hyvää puoltapäivää, en nukkunut näin pitkään, leivoin kanelikierrepitkoja ja pasteijoita, nyt uunissa perunalaatikko ja riisipuuro.
    Skippo-pelin kahvitarjoilu minun huoleni ja siksi leipominen keskellä viikkoa.
    Kiitos tästä ylös, alas nostelusta, melkoista ravia mennään.

    Eliaana voi mökillä oloa vaan jatkaa, kun sää koviin pakkasjaksoihin vielä ei ole ylettänyt, mutta täällä meillä päin jo kymmentä astetta luvattiin, hyvä niin tulee hyvä pohja lumelle.
    Tokihan kissat viisaita on, olen minäkin niiden älykkyyden kokenut, kaksi kissa olen omistanut, samoin kaksi koiraa.
    Olin kymmenen vuotta sitten viittä vaille koiran omistaja, mutta tuli ajatus, että kuolen, miten koiran käy, nyt sitten harmittelen, olisin koiran ehtinyt loppusuoralle pitää;)

    Neeassa tuota leipomista on joulun alla minun kohdalle sattunut, juhlia melkein joka viikko, kakku leivottava jo aiempaan juhlintaan ja naapurista tutuiksj tulleita piipahtaa.
    Minä tunari en autolla paljon ajanut, en yhtään tykännyt, pelkäsin jopa, onneksi olen kyytiin vain turvautunut.

    Mielenterveys ja terapian tarve on synnyttänyt KESKUSTELUA, ymmärrän tämän sitä olevan, joskin ainahan keskustelemme, sotestakin keskustelitte, no radiossa asiaa myös pohtivat ja rahasta on kova kyse.
    Kummatkin ovat minulle aika vieraan tuntuisia, olen tämän pitkän elämän aikana ollut mieli mustana ja itse hoidolla ponnistellut, itkuni itkenyt, ystäviä ja omaisia valituksillani rasittanut, maksanut en ole terapia hoidoista.
    Selviytyminen on varmaan niistä lähtökohdista missä eloni aloitin ja sota-aika jolloin ei pienistä osattu välittää, ei ollut hoitoja ei ymmärrystä nostaa oma elämä poikkeavaksi, sitä vaan oltiin, ehkä jopa mielisairaalan tasolla, mutta sitä ei ymmärretty, selvitty kuitenkin.
    Joskus ajattelen nykyisiä lapsia, kun heille kaikki valmiiksi rakennetaan ja silti heistä joistakin niitä mummojen potkijoita tulee, nykyisin aina vaan enemmän.
    Huimauskin on ollut puheenaiheena, minutkin sairaalaan päiväksi lennätti, heräsin ja lamppu katossa pyöri vimmatusti, oksensin ja pystyssä en meinannut kestää, soitin miniälle ja hän komensi ensiapuun, poika tuli viemään.
    Siellä otettiin kaikki kokeet ja toteamus oli, niskoista johtui, helppo uskoa, neulonhan paljon.
    Nykyään heiluttelee vähemmän, mutta huimausta tunnen, pelkään vastaavaa tapahtumaa, se oli inhottavan oloinen.
    Päivittäin hieron kallonpohjaa ja joku pieni apu siitäkin, näin uskon.

    Brinkkala olen samaa mieltä tuon pullan kahvipöytään kuulumisesta, nyt ajattelin tehdä vain puolikuun muotoisen, uskon siinä tarpeeksi sitä lajia.
    Sinulla on joku muu mieleinen harrastus kuin askartelu, luulen, että et yksin senkään asian kohdalla ole, olen joskus huomannut vähän sääliin liittyvää juttua, kun tekeleitäni näytän, siitä viis, ollaan mitä ollaan.

    Olipa ihan lukea viestiäsi Makriina, tule vaan kirjoittelemaan, ymmärrän, että aikasi voi mennä sukututkimuksissa, piipahda meitä katsomassa, ilahduttamassa huumorinpilke muassa, asiallisuuta lisäten.

    Nyt katsomaan joka pääsisi perunalaatikon kimppuun.
  10. Vastaan heti, kun koneella vielä olen, juhlat ovat edessä ja vuosia tulee 85 täyteen, ajatelkaa mikä saavutus se onkaan;)
    Tuli mieleen hauska juttu, kun olin lenkillä ja vastaan asteli tyttö ja poika, samalla kaistalla oltiin ja mietin nyt katson antavatko tietä.
    Välimatka lyheni, poika kohti käveli, viime tingassa siirtyi sen verran, että ohi pääsin ja sanoi moikka mummo, hämmästyin niin, että en osannut edes vastata.
    Varmaan tytölle halusi näyttää, että näin uskallan, minulle kiva mieli siitä tuli, harmittaa, kun en tajunnut sanoa, että moikka lapsukainen.
    Siis ikä hyvin näkyy;)
  11. Tiistaipäivä tekee tuloaan, pimeyttä vielä, maa edelleen mustana, muuten aamu tavanomaisena päivään johtaa.
    Eilen askartelimme kälyni luona muutaman ystävän kanssa ja tulipa siinä keskustelua monesta asiasta, seurakuntavaalit toivat kivan yllätyksen, kummi-tyttöni pääsi valtuustoon, minä pakana en edes äänestämässä käynyt.
    Aina olen aiemmin äänestänyt, mutta nyt matka kirkolle teki eston, linja-autot ei sunnuntaisin täällä kulje.
    Tekosyy, olisin kyydin varmaan saanut, mutta asia ei oikein innostanut, niin kuin ei nykyisin oikein mikään, itsensä pakottaen on moneen asiaan ruvettava.
    Kirjoittaminenkaan ei sitä mielihyvää enää anna, mitä ennen, luulen tämän vaivan aika monia vaivaavan.

    Noita "tarjouksia" milloin mistäkin hyvää tekevistä laitteista mainostetaan, kai se taivaalla oleva laite uskottavin,)
    Vitamiinia ja kaikkea muuta mahdollista jatkuvasti puhelinmyyjät tarjoavat, tietysti he työtään tekevät, mutta aika usein tyhjän vetävät.
    Olen opettamalla oppinut sanomaan ei kiitos useimmille, kun tuloksia en useinkaan ole kokenut saavani.
    Eiköhän jokainen itse kokeilunsa ominaan kokee, joskus jopa apua saaden.

    Samoja ajattelin kuin sinä Neeassa, viime jouluna jo tunteettoman rahakirjeen kaikille lahjana annoin, samoin teen tänäkin jouluna.
    Taatelikakku myös minun jouluuni kuuluu, nyt siihen lisään uuden ohjeen mukaan suklaata, saapa nähdä paraneeko vai pieleen menee, piparit myös paistan.
    Vaaleat mureat pikkuleivät lisänä ja pullakranssin teen, vaikka tytär oli sitä mieltä, että ei pullaa kukaan syö.
    Pitäähän kahvipöydässä olla pullaa ja lettipullaa nimenomaan, suolaista tietysti, pasteijoita teen itse, muut suolaset tilaan leipomosta, samoin täytekakut.
    Näitä siis vain juhlieni vuoksi, jouluun riittää vähempikin.
    Voi olla, että paljon jää joulun ajaksi, mutta "rääppiäisiin" sitten kutsun porukkaa;)

    Eköhän tässä jo tälle aamulle olekin tekstiä, tulkaa toisetkin kertomaan suunnitelmistanne;)
  12. Sunnuntaiaamua ja hyvää lastenpäivää, huomasin lipun salossa liehuvan, kalenteriin piti vilkaista, noita lippupäiviäkin nykyisin runsaasti.

    Voi miten paljon sinulla Ramoona onkaan noita mahdollisuuksia, kun kranssejasi ja muuta koristetta laitat, hieman kademielin lueskelen.
    Olen aiemminkin maininnut, että pihasi ja kotisi on ihanasti koristeltu ja kertomasi lisää uskoani.
    Minä joudun melkein kaupan tarpeisiin tyytymään, mutta jotakin kaunista kuitenkin pyrin aikaan saamaan ja samalla omatekoisen näköistä, mutta lyhdyilläkään ei koko kotia voi sisustaa, rajattava on tekeminen.

    Tuo villisika juttu, vai juoksentelee ne siellä Ruotsin puolellakin, täällä ei sisälle mennyt, mutta katua pitkin hölkkäsi, joku nainen ehti kuvan ottaa.
    Villi luonto tulee kohta kotirappusille, ketut j karhut melkein joka päiväisiä.

    Olisipa kamala tunne joutua vedenvaraan ja vielä siellä aavalla ulapalla, noita samoja otsikoita minäkin ennen palstalle tuloa lueskelen, jos kiinnostaa jään lukemaankin.
    Minun lemmikkini ei mikään lisko olisi koskaan, ihmettelen noiden matelijoidenkin lemmikkinä olemista, minua puistattaa.
    Onneksi ei ole pakko niitä kotiinsa ottaakaan, kissa tai koira, mutta järjen ääni vahvana, ei niitäkään enää.

    Nyt ilman suunnitelmia sunnuntain viettoon, eiköhän se iltaan joudu, vaikka ei ihmeitä tekemisiä olekaan, levätä aina voi.
    Oikein kivaa päivää kaikille ja vielä sekin, kuusiastetta pakkasta täällä;)
  13. Huomenta lauantaiaamuun ja neljän asteen pakkasesta, sehän petaa alustaa lumen tulla.
    Kaikki aikanaan, ennen kevättä luntakin nähdään.
    Aika harvoin edes närkästyn, ihmettelen kyllä kommentteja jotka pyrkivät pahaa mieltä tuottamaan.
    Minun toivomusten mukaan ei tämäkään ketju täyty, puhumattakaan toiset ketjut, joissa oikeasti keskustellaan ja tuo ensimmäisten joukossa on myös harhaa, siihen en pysty mitenkään vaikuttamaan.
    Nyt huomioimaan viestejä eiliseltä päivältä;)

    Kiitos kun olemassa olostasi Kristiina ilmoitit, et ole pitkilleen kirjoittanutkaan

    Paloma askartelujen seurassa viihtyy, samoin minä, joka päivä jotain näperrän ja sukkiakin syntyy aina vaan lisää, jos ei muuten paikkaansa löydä, joulun aika osoitteet järjestää .
    Hyväntekeväisyys kohteita aina vaan lisääntyvissä määrin tulee lisää.
    Havukranssit pystyy todella rautalangoin kestäviksi tekemään, kävyt vähän hankalampia, kuumailmapyssy yksi mahdollisuus.
    Itse olen nyt kakkupapereista lyhtyjä tehnyt ja purkit ja pullot loppuvat, mihin niitä laitankaan, kai ystävät saavat lyhtyjäni tänä vuonna, ovat vaan niin ihania ja aina uusin on paras;)
    Aamulla herättyäni tuli mieleen ajatus, jospa kaitaliina rupeaisin virkkaamaan, miniäni antaa arvon käsitöille, hänelle voisi joululahjaksi tehdä.
    Vielä noista kransseista, tein useamman vanhoista kirjanlehdistä kootun, sopivat sisätiloihin läpi vuoden, enkeleitä myös ja ne aina paikkansa löytää.
    Omaa mielikuvitusta lisäten saa persoonallisia tekeleitä.

    Ano 16,18 nuo asiat ovat tuttuja ja itsekin talkoisiin ehdin, olihan sotakorvausten maksu pitkäaikainen homma.
    Asioita pitäisi kertoa, historia tutuksi näiltäkin ajoin, eipä taida tämän päivän ihminen osata edes kuvitella mitä se elämä olikaan.
    Tänä päivänä sen kokee Ukraina ja monet muutkin maat, missä sota riehuu, autettavia on paljon, meillä asiat kuitenkin kohtuulliset, ruokaa on, suu vaan säkkiä myöten jokainen ja annettavaakin löytyy.

    Olen tietävinäni, että jos talossa peruslämpö on, se säilyy ja varmaan osaa taloa lämmittäen peruslämpö säilyy.
    Kuuntelin arvioita talon kylmilleen jättämisestä, että siinä talon tuhoa jouduttaa.
    Meillä on vielä talossa saunottu normaalisti kaksi kertaa viikossa ja lämmintä on ollut liki entiseen tapaan, ehkä pari astetta on viileämpää, hyvin kuitenkin tarkenee.
    Omat sähkösäästöni on pieniä, mutta uskon lisänä yleiselle kulutukselle ja laskuni osuuteen.
    Pesen joka toinen viikko täyden koneellisen pyykkejä, astianpesu koneen kerään täyteen ja uunia lämmitän tehden useampi ruokia kerralla.
    Demeter mukava, että tuo kuormitus tekemättömistä töistä keveni, joskin laskuakin tulossa, mutta mieli kuitenkin huojentui.

    Ano 11,32 tuota rauhaa vaan olemme pyytäneet ja elämä kulkee niin, että aikanaan kaikki pois menemme, miten palstan käy, riippuu silloisista kirjoittajista.
    Rohkeutta vaan viesti laittamaan, olemmehan jo tottuneet tähänkin tyyliin.
    Ano 15,45, varmaan noin on kuten sanot, emme pysty edes kuvittelemaan sitä hätää mikä Ukrainassa on tänä päivänä, saati siitä keskustelemaan, mutta jokainen asian omalla tavallaan kokee ja mielipiteensä esiin voi tuoda.

    Arkeen ja siivoilemaan, sauna-iltaa odottamaan;)
  14. Hyvää perjantaipäivän alkua, pieni pakkanen ja muuta ei ole paljon lisättävää.
    Joskus pysähtyy miettimään, että mitä osaisi sanoa mikä olisi kaikille mieleistä tai edes luettavaa, arvoitukseksi on jäänyt ja niin edelleen jatkuu.
    Keskustelusta puhutaan ja vaaditaan, lueskelen joskus kun joutoaikaa ja intoa riittää myös muita ketjuja, eipä juurikaan mitään ihmeellistä ole keksitty.
    Aloitukset kysyvät mielipidettä jostakin asiasta ja vastaukset siirtyvät aiheen ulkopuolelle, kohta aloitusta ei muistetakaan.
    Siksi olen hyvilläni tästäkin ketjusta, mitään aihetta ei anneta, kaikilla tilaisuus kirjoittaa omista mietteistään, kiittää toisia kirjoittajia, jos siihen aihetta löytyy,(löytyyhän sitä)
    Keskustelua syntyy, näinhän toimitaan livessäkin.

    Kiitos demeter viestistäsi, oli luettavaa ja sanomaa, tuosta ikäjakaumasta sen verran, että en koskaan ole pohtinut mikä ikä on sallittua, kaikki viestit vauvasta vaariin sopii tähän ketjuun,
    aiheeksi sopii vaikka säästä puhuminen;)
    Nojatuoli antoi lupaa "rupattellulle" ei rajattu aihetta, useinkin joku kertoma antoi aiheen jatkaa, tai hypätä aivan muulle alueelle, se oli mielekästä.
    Näin ajattelen, mutta ikäväkseni kaikki ei samaan suostu, ikäkään ei armoa saa, joskus ennen vanhoja kunnioitettiin, mutta nyt elämme tasa-arvoista elämää tässäkin, vanhukset saavat väistyä kadullakin kulkiessa.
    Itsestäni en puhu, en niin vanhaksi itseäni tunne, että moista odottaisin, kirjoittamiseenkaan en lupaa kysele.
    Jos joku kärsii näkymässä olostani, se on hänen harminsa, kuten demeterkin mainitsit.
    Todetaan, jos iloa tuottaa mollata vanhoja ja nuorempiakin, siitä vaan, häivymme aikanaan, me todella vanhat.
    Pitää tähän loppuun vielä oma kehu laittaa, onnellinen saa olla henkilö joka 85- vuotiaana jaksaa seurata tätäkin palstaa, ei muutamia kymmeniä vuosia sitten näin ollut ja vielä totean, että perästä tulette kaikki.
    Jatkuvuutta toivoisi rauhallisten viestien osana palstaa.

    En metsään mene, mutta rantaraitin meinaan kävellä, se minun saavutus tälle päivälle,
    taas kirjoitin asiaa tai sen vierestä aivan kuin haluatte;)
  15. Huomenta nyt jo valoisuuden ympyröistä, innostuin aamuni lehden lukuun kuluttamaan ja päivä valkeni.
    Kuvalehdissä usein henkilökuvia julkisuuden ihmisistä, niitä aina innostun lukemaan, muuten olenkin ulalla julkkiksista en seuraa heitä mediasta, sitten joku luku vetäisee puoleensa.
    Lehdet pullollaan joulun ohjeistusta niin ruuan kuin lahjojenkin tämän päivän tarjoilusta.
    Joulun suunnittelu ja shoppailu se kuuluu joulun valmisteluihin siitä ei vaan ohi pääse, vaatimattomammaksi ehkä menee.

    Aikaisin olit etsimässä ano 5,06, kiva kun löysit;)

    Yhden asteen pakkasella mennään, maa valkoisena ja Neeassa mietteisiin liukkaudesta aatokset minullakin.
    Sauvat on kävellessä oiva apu, niihin turvaudun.

    Käenpojista on arvailuja taas heitetty. ehkäpä ei kirjoittelu lopu heidän tuloonsa, jos ei muuten kyllästytä.
    Ano 14,03, aivan turhaa huolta kannat näistä minun aamusessioista, en pyydä sinua, en ketään muutakaan kirjoittamaan ja jos joku viestin laittaa, haluan tervehdyksen vastata, koska pidän tämän tavan keskusteluna ja jo hyvä tapa sallii olla huomioiva.
    En istu koko päivää koneella, siksi nämä pötköön vastaamiset tulee.
    Ajattelinkin, että joku huomaa tuon toiselle sivulle mainitsemani siirtymän, totta se on, näin ei ole tapahtunut ennen, siksi ihmetykseni, aivan harmiton toteamus;)
    Minusta voisi aivan suoraan nimetä kenelle viesti on tarkoitettu, minulta jää joskus huomiotta moiset palautteet, en ehkä ymmärräkään tarkoitusta, kun rautalangasta kaikki on väännettävä mieluiten.
    Tällä kertaa osoite selvisi, harmittelen tapojani, jos ne saa ärtymyksen aikaan.
    Mielestäni en syyllisty itsekehuun, arkisten päivieni täytymisistä kerron.

    Demeter harmittelee tekemättömiä töitään, varmaan omakotitaloissa niitäkin kertyy, kun voimia eikä kuntoa kaiken tekemisiin riitä, harmi tuo talkkarin peruuntuminen.
    Älä ota paineita, kohta lumen sataa ja sinne jäävät piiloon lumen alle.
    Minulla ei noita ongelmia ole, useinkin saan miettiä mitä järkevää tekemistä löytäisin, ehkä muuttojeni jälkeen kaikki paikat on kuntoon saatua.
    Mietittävää kuitenkin löytyy ja suunnittelua paljonkin, itse yritän juhlinnan järjestää ja leipoa kaiken mitä osaan, aikatauluttaminen on haaste.
    Karsin muutossa paljon tavaraa ja nyt sitten joudun kuppeja ja laseja jo haalimaan lisää, no onneksi perheen sisältä apua löytyy.
    Helpolla olisin päässyt laittamalla lehteen ilmoituksen en juhli, mutta tietäen, että pitkin matkaa ystäviä sitten kävisi, näin saan yhden päivän aikaan hoidettua koko homman, näin toivon.
    Jouluna sitten vain lepäilen;)

    Ihana lukea viestijä joilla kannustava tavoite, unohdetaan toisenlaiset ja yritetään aivoja rassata niinkin mitättömäksi luokitetulla arjen elämällä, sitä tämä elämä jo 80 luulisi suurimmalla osalla olevan, silti mielekästä toivoisin olevan.
    Päivän jatkoja!
  16. Huomenta keskelle viikkoa ja pikku lauantaihin, onko lenkkisaunat antaneet pikkulauantai nimen keskiviikolle?
    Maa on valkoinen ja pari astetta pakkasella näyttää mittari, kohta kelit liukkaaksi muuttuvat.
    En jaksa uskoa, että pysyvä lumi vielä tulisi, vaikka muistan sellaisenkin ajan, jolloin lokakuun viidestoista pysyvä talvi tuli.

    Kiva kun nostit etupuolelle ketjun, se hyppää nopsaan toiselle sivulle, kun viestien aloituksia vähennetty.

    Toivoisin minäkin vanhojen kirjoittajaystävien palaavan, tuntuu haparoinnilta koko kirjoittelu, kun ei mielipiteitä niin runsaasti ilmaannu.
    Jokainen päättää kirjoittamisestaan, pakko sanoa minunkin, että niin se on, aika entinen ei palaa, ehkä varovaisuus viestinnässä esiintyy, olihan se palaute joskus mittavaa iskemistä olan takaa.
    Ei mikään velvoita kirjoittamaan, ei kukaan jaksa loputtomiin olla kohteena ilkeilyille, mukava osallistuminen on innon antaja viestittelyyn.

    Ramoonan tapaan ajattelen minäkin, on aina ollut ja toivottavasti jatkossakin lukea erilaisia tapoja ja toimintoja ihan arjen elämästä.
    Arkeahan se näillä kymmenillä on melkein aina, mutta kohokohtia elämästä muiltakin on kiva kuulla, ehkä vinkkeinä itsellekin.
    Jos omia asioitaan kertoilee, ei uskoisi ketään loukkaavansa, pieniä ahaa elämyksiä saattaa toisillekin antaa, milloin milläkin tapaa.
    Perinteet, murteet, kaikki elämään liittyvä, erilaisina eri kulmakunnilla koetaan ja näin viestitellen näistä voi osansa jokainen saada.

    Ano 13,45 joskus lueskelen savolaisten ryhmässä viestejä ja en hetikään ymmärrä mitä tarkoitetaan on se murre joskus vaikeaakin, vaikka aito savolainen olenkin, muista murteista puhumattakaan.
    Väriä nekin omalla tavallaan puheisiin antaa, aivoille työtä ymmärtämiseen;)
    Kyllä murreteksti hidastaa lukemista ja lukemisen ymmärtämistä, siinä joutuu jopa miettimisen puolelle murretuntemattomana.

    No niin, nyt katselemaan mitä päivä tuo tullessaan, mitään odotuksia ei, suunnitelmatkin olemattomia, mutta ilta näinkin vastaan tulee.
    Pidetään mieli iloisena, siitä kaikki suttautuu;)
  17. Pimeää vielä ja sadettakin taas vaihteeksi, lumentuloa saa odotella, mutta eipä ole koskaan ilman lunta talvi mennyt.
    Toivon, että jouluna olisi valkea maa ja pieni pakkanen, tähdet taivaalla tuikkimassa, mukava pakkaslumi kenkien alla narskumassa;)
    Kävelin lenkkini eilen ja ihastelin sitä luonnon hiljaisuutta, taivas harmaa, samoin järvi, puut lehdettöminä, muutama sorsa uiskenteli parittain, mielikin tyhjentyi ja oli hyvä olla.
    Tuli mieleen sekin, että onko sorsakin pariuskollinen, yhdessä ainakin uivat uros ja naaras.

    Tässä sitä ollaan, ketään ei huvita kirjoitella, aiheet ei kiinnosta, väkinäiseltä tuntuu ja näyttää.
    Olisiko kuitenkin nämä aivan arkiset asiat niitä, joista tykätään kirjoittaa omia kokemuksiaan ja myös kuulla niitä toisilta?
    Voihan myös ajankohta olla nyt se, että kaikilta ei riitä energiaa olla pirteä, kun on pimeää läpi päivän.
    Minä yritän keksiä jotakin uutta näpertelyä ja nyt on kakkupaperilyhtyjä useita syntynyt, annan niitä haluaville, myönteistä palautetta olen saanut, valoketju vaan sisään purkkiin ja kivasti valo läpi paistaa.
    Vanhoja kirjoja olen repinyt ja taitellut niitä enkeleiksi, samoin kransseja niistä olen aikaan saanut, miniälle olen niitä vienyt ja ihastelua ovat saaneet.

    Liekko ja r.riusa noita murreasioita toi esille, ei minustakaan mitään mittavia eroja heimojen välillä ole, murre näkyvin.
    Olen asunut lapsena Hämeessä ja pian se "meirän" murre lapsena tarttui, joku mainitsi Pojanmaan ja Länsi-Suomen murre ja ehkä luonnekin poikkeaa esimerkiksi savolaisista
    hieman ylpeän sorttisina.
    Savolaiset ovat saaneet painolastikseen saamattomuuden kuvan, mutta missä on raivattu kivisempiä peltoja mitä Savossa on ja nokkeluus huumori silmäkulmassa on useammalla.
    No joka kolkassa omat avunsa ja puutteensa.

    Paloman mietteet joulussa, niin minunkin, monesta syystä, kun tuo syntymänikin joulun seutuun sattuu.
    Mukava kuulla että kiitosta kirjasi sai, eipä moiseen monikaan pystyisi, ainakaan en minä.
    Ano 11,09 eikö olekin aivan ihanaa, kun ei tarvitse pakolla joulua laittaa, minäkin joulun itseasiassa vietän yksin ja pienin valmisteluin.
    Poikani ja tyttäreni perheineen kokoontuu keskenään, mukaan pääsisin, mutta haluan yksin kotona olla.

    Minäkin sunnuntaina tapasin sukuni nuorimman, puolitoistavuotiaan, ihana kuin mikä, puhuminen aluillaan ja "ei" sana oli päällimmäisenä, myös Savoa tuli, kun kutsu öömään leveänä kaikui.
    Veljensä yritti pitää puoliaan, mutta tyttö oli sinnikkäämpi, ei periksi antanut, olisiko iso- mummin perintöä.

    No nyt tuli taas runsas vuodatus, jospa jaksatte loppuun asti, mukavaa päivää joka puolelle suomea;)
  18. Viikon alkuun tervehdys, lupaavan tuntuinen päivä valkenemassa, ehkä aurinkokin paistaa tänään.
    Isät on juhlistettu monella tapaa, herkullinen lounas poikanikin luona, miniä on niin taidokas ruuanlaittaja ja kaikenlaiset koneet apuna hyvin onnistaa.
    Katselin miten poikani lastasi astianpesukoneen ja pesi isommat astiat käsin ja ilman käskyä, ajattelin, että ei minun kasvatuksen tulosta varmaan.
    Olen kyllä huomannut aiemminkin hänen kykynsä pitää tavarat järjestyksessä, siis pojasta polvi paranee.

    Ainahan nuo tapahtumat mielen virkistää, olkoon kysymyksessä mikä tapahtuma tahansa, kulttuurin anti on niin laaja, että siitä riittää monenlaiselle vaatimustasolle.
    Tuo korona vaan elää ja vaikuttaa, sairaaloissa vanhukset kuolevat taudin voimakkaana päälle iskiessä.
    Vanhuuden tuomat heikkoudet edesauttavat taudin tuhovoimaa, minulla tuuria, vielä ei tauti ole minuun iskenyt, vanhus kuitenkin olen.

    Uutisissa sanottiin, ettei sabotaasi ollut se veden tulviminen Helsingissä, putkirikko ilmeisesti.
    Erilaisia olemme ihmiset, ano 10,50 kerroit pakkasta ja viima pelkääväsi, minä taas en kumpaakaan, mutta yksin olo pimeässä arveluttaa, ainakin metsäisissä maisemissa.

    Olipa mukava matka sinulla Itä- Helsingin kirjoittaja ja olen samaa mieltä noista paistetuista muikuista, hyviä ovat muusin kyytipoikana.
    Olisi katseltavaa riittänyt Kuopiossakin, kuten monessa muussa paikassa, jospa toisella kertaa onnistaa ajan kanssa.
    Jos joku väittää ettei ymmärrä kirjoitustasi, on saivartelija;)

    Brinkkala on joutunut pienten haavereiden tapahtumien kohteeksi, kyllä nuo pienetkin ötökät saavat rumaa jälkeä ja vaivaakin aikaan, siitä on kokemusta, myös
    terävän puukon kanssa olen viiltänyt peukalon puoleen väliin, tikit olisi ollut aiheellista laittaa, mutta kietaisin vaan kääreeseen ja nyt luttana peukalonpää.
    Vahinkoja sattuu, hyvä ettei etukäteen tiedä niiden tulemista, jäisi työt tekemättä.
    Uskon samaa, kyllä se mieli virkistyy, minullehan joulunaika on yhtä innostuksen aikaa ja kun suunnitelmia syntyy, mieli kohenee.
    Lapset kyselevät oloani, onko nyt hyvä olla, kai hekin huomasivat apeuteni muuton tuoksinassa, siltä osin onnellinen olen, elämä hymyilee pienistä vaivoista huolimatta.

    Nyt lenkille ja eiköhän kävelykin lisäänny, kun elämä tasaantuu, näin toivon, hyvää viikon alkua teille ystävät ja vihamiehetkin;)
  19. Hyvää isänpäivänaamua tuuli reippaasti puhaltelee ja pilvet kiitävät vauhdilla taivaalla.
    Lehdessä kerrottiin sähkökatkoista, enpä muista niitä aikoihin olleen paikkakunnallani, varautumisesta tuleviin puhutaan.
    Eilen tytär kutsui kahville, pöydässä oli tarjottavaa montaa sorttia, tytär oli innostunut leipomaan.
    Tänään miniä kutsui lounaalle, kiva oli lupautua, kun kyyti ovelta hakee.
    Kaksi kutsua juhlistamaan merkkipäivääni sitten joulukuussa, pitäähän ne kahvit käydä juomassa.

    Olen ollut jollakin tapaa puolinainen, liikkuminen vaikeaa, pohdiskelin mahdollista syytä moiseen, tulin siihen tulokseen, että viiden kuukauden aikana tehdyt muuttoni voimat vei, palautuminen hidasta, jos lainkaan.
    Kirjoittelukaan ei saamaa intoa saa aikaan mitä ennen, jättääkö ikävät ajat leimansa?
    Varovaisuus on tullut sanomisiin, kun aina jotain kielteistä palautteena on saanut.

    Nenäpäivää en seurannut, apuani annan tasaiseen tyylin jatkuvasti, harvoin vastaus on ei pyytäjille.
    Kodinkuvalehdestä taateli/ suklaakakun ohjeen näin, sitä yritän juhliini tehdä, tavallaan se taatelikakku on joulua juhlistanut.
    Tuli mieleeni eräs ärsytyksen kohde, kun naapuritalon ystävätär kertoi ärtyvänsä naapurinsa pukeutumiseen, kesällä miehellä tummat vaatteet ja nyt pukeutuu vaaleisiin asusteihin, näin voi ärsyttää toisia vaikka vaatteillaan;)

    Onnittelut kaikille iseille, tärkeäosa lapsen elämää ja sen onnistumista.
  20. Pimeää ja sadetta, lupaukset kauniista päivästä meni pipariksi, no jospa huomenna sitten, illalla oli kyllä kuutamo ja tähdetkin näkyi, mutta aamu paljasti aprilliksi.
    Olin jo ilolla ajatellut päivän siivoamista, että saan raikkaan ilman tekstiilien raikastamiseen, no kastumaan eivät kuitenkaan pääse.

    Mukava kuulla, että Savo on muistoja jättänyt sinulle brinkkala, kyllähän täällä ainakin luonto on ihastelun aihe, jos joku muukin;)
    Luin juuri lehdestä, että kuun lopussa avataan uusi koskiuoma lohille, Ämmänkosken sivulle rakennettu ja yhdistyy kunnostettujen polkujen ja siltojen valaistuun lenkkeily mahdollisuuksiin.
    Keskellä kaupunkia kaunis Kämärin alue, joskus aiemmin siellä oli tanssilava, nuoruutta silloin eleltiin.
    '
    En ole selvillä mistä tuo savolaisten kieroiksi nimittely on alkunsa saanut, en kuitenkaan todenperäisyyteen usko.
    Onhan Savo laaja alueenakin, mukaan mahtuu kaikki luetellut ano 13,43 Pohjois ja Etelä Savo useimmiten mainitaan.

    Lonkero on saunajuomana virkistävä, joskus ostan, kesällä enemmän,
    Huulipuna on minulta jäänyt unholaan, samoin kaikki muukin ehostus, nivea on naamaani saanut riittää jo pitkän ajan, pitäisi kai jotenkin kohentaa olemustaan, mutta ehkä se savolainen mukavuudenhalu on syynä, en jaksa peilin edessä kauan viihtyä, olen "luonnon kaunis";)

    Piti jo katsoa uudelleen viestini, että sokkotreffeistäkö puhuin, hyvä että en kuitenkaan, kun todellakaan ei miehen kohtaamisesta ollut kyse.
    En pahoillani olisi ollut vaikka mieskin olisi löytynyt, mutta tyydyn tähänkin antiin mitä sain.
    Lukijat ovat hyvin tarkkoja ja hymyillen virheitä korjataan;)
    Aina vaan huomaa näillä matkoillakin, että ei jaksa samaa mitä ennen, tuolia katselin aina nytkin, kun opas selosti pitkään ja tyhjentävästi, seisomien otti voimille.

    Nyt kuitenkin niitä vähäisiä voimia kuluttamaan , ehkä jollain tapaa kuntoakin kohentamaan, sillä voimia se kysyy siivoaminenkin;)
    Illalla saunaan, yksi meikäläisen onnen hetki sekin;)
    Toivotaan, että isänpäiväksi sää selkiintyy, juhlitaan kuitenkin vaikka sateella on ne isät juhlimisen ansainneet;)
    21. 10 / 128
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt