Vapaa kuvaus

Hei!

Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.

Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.

Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.

Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.

Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..

Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.

Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.

Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)

Aloituksia

154

Kommenttia

2546

  1. Viikonalkua ja vaalien jälkeistä aikaa, onnellisia ja onnettomia ehdokkaita, euroja paloi, nyt neljä vuotta odotusta mukaan pääsemättömiltä.
    Ei päässyt minunkaan ehdokas, mutta eka yritys vasta oli, elämä hänellä vasta poliittisesti alussa.
    Nyt sitten seuraillaan miten hallituksen muodostaminen onnistuu ja ajat sen jälkeen, miksi muuttuvat, toivottavasti nousuun mennään.
    Puhetta varmaan tulee riittämään, kaupungista pääsi yksi ehdokas, hyvä niin, olihan meille monia vaalikausia aina oma kansanedustaja, nyt vaan henkilö vaihtui.
    Kone toimii hyvin, mitähän onkaan tapahtunut, on ihan ilo työntää tekstiä ruutuun.
    Mukavaa Late, että kotisi viimeistä piirtoa myöten valmis, nyt vaan emännän kanssa nauttimista mukavista oloista.
    Kyllähän tämä minunkin koti on ihan mukiin menevä, jotakin uutta tekisi mieli hankkia, mutta järki sanoo, että en tarvitse mitään.
    Ajatuksenakin hirvittää jälkeeni jäämä, on siinä lapsille urakkaa.
    Kirjahyllyssä jo yksistään monta kallista kirjasarjaa, numeroituja teoksia, nyt ne aivan arvottomaksi luokitellaan, tämä tietokone sen on saanut aikaan.
    Löytyneekö enää keräilijöitäkään, jotka innostuisivat?
    Kaikkea sitä onkin pienistä rahoistaan hankkinut, no joskus kirjoissakin oli rahallinen arvo.
    En juhlistanut vaaleja, no pistäydyin kuitenkin vaali valvojaisissa jännittämässä, ja kahvit nauttimassa.
    Palataan nyt arkeen ja odotetaan seuraavia tapahtumia, hyvää viikonalkua, meillä on eläkeläisten yhteinen, perinteeksi muodostunut juhla tänään, sinne kohta lähtemään joudutan itseni.
  2. Huomenta jälleen, päivä on yllätyksellinen, äsken satoi lunta ja nyt aurinko paistaa.
    Taito nimiset tänään onnittelujen kohteena, onneksi olkoon, en kyllä ketään sen nimistä tunne.
    Minä tunnen monta yli 80:stä miestä ja naista näissä ympyröissä, ikä on joihinkin leimansa jättänyt, mutta myös hyvin nuorekkaita on joukossa.
    Lähellä tuo 80 alkaa olla minullakin.
    Terveydestähän se on kiinni, kun saa olla sairauksista vapaa ja yleiskunto hyvä, niin ehtii kauan elää.
    Hullulta tuntuu tuo ukkonen, mutta kyllä eilen niin mustia pilviä liikkui, että mahdollista olisi ollut vaikka ukonilma, en kylläkään huomannut sellaista olleen.
    Täällä toinen jolla jatkuva sirinä korvissa, mutta mitäpä sille voi, sirinää kuuntelen.
    Ynnämuu jaksaa lenkkeillä, minä taas olen intoni hukannut, puolustelen, on noita muita touhuja niin paljon ja ne monesti saa uupumuksen aikaan, ei enää lenkille jaksa.
    Kesää kohti liikunta pakosti lisääntyy, kun maalle menen, siellä aina sitä ulkona tekemistä löytyy, joku sanoi, että hellekesä tulossa.
    Tänään myssyjen luovutus ja sitten laulua, ilta päivällä ehkä kyläilemään lonkkaleikkaus potilaan luo.
    Meillä on yhdistyksessä sellainen "kyläilykirja", teemme yllätys vierailuja ja jätämme kirjan kyläpaikkaan viestin kera ja kyseinen talonväki vierailuja jatkaa.
    Kai tarkoitus on tutustua ja luoda sitä yhdistys henkeä.
    Luonani kävi vanha ystäväni, joka kirjan minulle jätti, siirsin sen eteenpäin vuorostani.
    Nyt pikainen lähetys, vajaa kaksisataa merkkiä kirjoitettu, jospa lähtisi.
    Mukavaa ja kivutonta päivää teille ihan jokaiselle.
  3. Huomenta viikon alkuun, kauniina näyttää päivä nousevan, jos tätä on kevätmyrsky, niin kelpaa hyvin;)
    Voipa se vielä muuttuakin, satanut on yöllä kolme astetta plussaa, tuo sade teki oikein hyvää luonnolle.
    Pika vauhtia tässä näitä näppäimiä yritän näpytellä, jospa lähetys onnistuisi, ainakin muutaman kerran se on onnistunut.
    Viidentuhannen merkin tilalle olisi hyvä laittaa aika, minkä saa kuluttaa.
    Minunkin molemmat koirat jättivät taivaltamisen samoissa lukemissa kuin hurskaisen koira.
    Sekarotuinen koiramme oli isokokoinen,( Jämlandin ja pystykorvan) söi hyvin ja oli maailman ihanin ja helppohoitoisin.
    Pieni koirani ei ruokaa paljon kuluttanut, mutta olin aivan myyty sen suhteen ja ikävöin yhä.
    Ei kai ihmisiä sentään uimassa ynnämuu, varmaan vesilintuja olivat;)
    Tähän minun ikkunaan näkyy myös sula järvi pieniltä osin, matkaa kuitenkin sen verran, että en erota uimareita.
    Olin eilen illalla kotiin tultuani tuossa naapuri talossa, ystävätär pyysi kaveriksi taulujen laittoon, no kolme tuntia sitä naputeltiin, nyt hänen kotinsa alkaa olla sisustettu.
    Sääli oli hakata nauloja seiniin, mutta kyllähän taulut kodin oman näköiseksi tekee ja lopputulokseen hän oli kovasti tyytyväinen, myös minä.
    Huonekalujen paikkaakin vähän muuteltiin, tehtiin käytännöllisemmäksi liikkua, tilaa ei liikaa ole, harmi että makuuhuone on yleensä pieneksi tehty, sinne ei mahdu kuin parivuode, minulla on tilaa vähän muullekin.
    Ehkä siihen aikaan, kun tämä talo on rakennettu, asioita katsottiin toisin.
    Tänään luovutamme syöpäsairaalaan myssyjä ja sukkia pienille potilaille, paikallisen osaston puheenjohtaja lahjamme perille toimittaa, kolmas kerta jo tämä lahjoitus.
    Olemme monessa mukana olleet, useampana jouluna joulukuusi lahjoituksia tehty parin muovikassin verran, isoäidin tilkkupeitto tarpeita jonnekin tuntemattomaan paikkaan lähettäneet ja nyt viimeksi sukkia lapsille Syyrian pakolaisleirille, omat yhdistyksen arpajaiset myös osansa saaneet, samoin äitien ja isien päiviä olemme muistaneet, että jotakin hyödyllistä on käsin tehden saatu aikaan.
    Yhdistyksen jäsenten lankalahjoitukset on ollut suuri mahdollisuus toteuttaa näitä tekoja.
    Nyt varmaan meni liian pitkäksi ja joudun uudelleen kirjautumaan, saapa nähdä.
    Oikein mukavaa viikon alkua, nyt muuten sää muuttaa muotoaan, pilveen vetää.
    Uusiksi sitten meni #####
  4. Huomenta sunnuntai aamupäivään, kaunista on vielä, illaksi lupailivat sään huononevan.
    Kissa tuli muutaman kerran huhuilun jälkeen ja ruoka maistui, oli se sama ihanuus kuin ennekin.
    Kukkapenkkejä vähän rapsutin ja auringossa istuin, lepoa se oli.
    Pullan paistoin tultuani, kakunkin ja mitä pientä muutakin.
    Hyvillä mielin voi tämänkin kaupunki asunnon kesälle jättää, kaikki on kunnossa.
    Tietenkin on Luojassa se maalle muuttokin.
    Kaikilla tuntuu tekemistä riittävän sitä pesemistä piisaa, ei lopu tekemälläkään.
    Kevät ja syksy on niitä puuhastelu vuodenaikoja, keväällä kasvit maahan ja syksyllä sadon korjuu, siinä ohessa talven riisuminen keväällä ja syksyllä taas varustautuminen talveen kodeissa, kiertokulkua on elämä.
    Taitanee olla paras näihin turinoihin lopettaa, jospa saisi lähtemään.
    Ikävää tämä rajoitus, tämä lienee syy millä lopulta kirjoittajat saadaan palsta jättämään.
    Mukavaa päivää kiirehdin vielä toivottamaan.
  5. Hyvää huomenta lankalauantai aamuun, pilvinen on taivas ja jotakin tihuuttaa taivaalta.
    Niin meni pitkäperjantai ja ei pidemmälle tuntunut, kuin muutkaan päivät, lapsena se oli todella pitkä.
    Anteeksi pyynnön on minullekin Suomi24 velkaa, olen monta kertaa tullut valehtelijan kirjoihin, puhumattakaan muusta ylimääräisestä puuhasta.
    Ihmetellä täytyy, eikös jo pari kuukautta näitä ongelmia ole ollut, nykyisillä taidoilla ne olisi pitänyt jo korjaantua, vaikka eihän Suomi24 ole koskaan hyvin pelannut.
    Tuosta mielikuvituksesta vielä, helppohan se on, antaa ajatuksen kulkea ja siinäpä se on kahvipöytä kaikkine hienouksineen, kukatkin ihan tuoksuvina.
    Jokainen meistä kahvin tuoksun muistaa, ei kun vaan muistelemaan, sama nurkkakaapin tarjoukset, kyllä sieltäkin mielikuvin voi lasin nostaa ja kippistää;)
    No en nyt tietenkään voi sanoa toisten puolesta, että onnistuu, mutta se vaan vaatii pientä antaumusta asialle.
    Voihan sitä kuvitella vaikka mitä, ihan kauhea oli ajatella sitä lentoturmaa, omalle kohdalle sitäkin ajatteli ja mitkä kauhun hetket olisi tuntenut.
    Unelmoida voi vaikka itsensä hiekka rannalle, senkin voi kokea laineiden tyrskyn tuntien, no nyt lopetan, ehkä ei aina onnistu minultakaan.
    Tuossa runossa, pieni lapsi sai mielikuvin asioita esille,,, ajattelemaan laittoi.
    Vaikeita nuo Raamatun sanomat, niidenkin ymmärtäminen joskus kovin vaikeaa, miksi sitä ja sitä, ymmärtämätön olen vielä tässäkin iässä.
    Nuo opit mistä ynnämuu kerroit on hyvin mielessä, ruualla ei saa leikkiä ja lautanen syötävä tyhjäksi, konstaillakaan ei saa, kielen pituus on matkaa, siis kaikki ruoka on hyvää.
    Silti joku on toista herkullisempaa;)
    Harmittaa tuokin, miten paljon ruokaa tänä päivänä hukkaan joutuu, tai onhan nämä bio laitokset, jotka oikein talteen otettuna hyödyksi tekevät.
    Lämpöä on meidänkin kaupungin tarpeisiin luvassa.
    Nyt kuitenkin tätä päivää alan elämään, kauppaan menen sitä mämmiä katsomaan, kyllä taisin hinnan väärin katsoa, no senpä kohta nään.
    Oikein mukavaa lanka lauantaita kaikille, laskeudummeko tästä pääsiäiseen, ortodoksien suureen juhlaan.
    Miksi onkaan nuo 5000 merkkiä, eihän niitä ajatta esille saa ja taas kirjaudutaan,,
  6. Hyvää pitkääperjantaita, näin pitkään en ole nukkunut, on vaan aamu kulunut johonkin turhaan.
    Ilma on selkeä, lammikot todistavat, että pakkasta ei ole ja puun oksat puolestaan senkin, että ei tuule, oikein hyvä sää eilisen jälkeen silloin koko päivän satoi räntää.
    Hiljaisen ja rauhallisen näköistä on tuolla ulkonakin, naapuritalossa kai jo kotiutuneet ovat.
    Vieraita siellä varmaan paljon käy, koska tuon summeritaulun edessä usein joku seisoo.
    Musiikin kuuntelu on hyvää ja rauhoittavaa, tulee vaan niin vähän oikein asettelemalla kuunneltua, radiosta tulee puheen lomassa, sitä tulee kuunneltua paljonkin.
    Eihän pirtissä ketään syytelläkään, kirjoitusvirheet ei ymmärtämistä haittaa, minulla tuo punakynä laittaa viivan alle ja siitä tietää että virhe on, joskus murre sanat annan mennä sellaisenaan.
    Kaupoissa oli eilen todella paljon väkeä, mämmiä minäkin etsin, mutta lopulta löytäessäni jätin ostamatta, hinta taivaita hipoi.
    Mistähän tarpeista lie tehty, vai oliko sattunut väärä hinta, yli 11 euroa pyysivät.
    Pitää katsoa nyt lauantaina toisesta kaupasta löytyisikö halvemmalla, ei minun herkkuani ole, mutta kuuluuhan se pääsiäisen seutuun sekin nautittavien joukkoon.
    Kananmunatkaan ei minun herkkuihin kuulu, mutta pitää niitä pääsiäisenä syödä;)
    Kai se nyt on talven selkää taittunut, ainakin tuon urheilun puolella.
    Minullakin on vintillä joitakin pääsiäiseen liittyviä kukkoja ja tipuja, mutta laiskuuttani en viitsi hakea, eiköhän nuo pyhät mene ilman koristelua, no tuosta Ramoonan kranssista muistin vaihtaa ruusu kranssini oveen keltaiseksi, ja pääsiäiseen sopivammaksi.
    Joissakin talojen käytävissä on kielletty kranssien käyttö, meillä saa olla, onkohan hätävarjelua tuollainen.
    Tuossa uudessa talossa joutuvat käymään kadulla tupakalla, sekin tuntuu vähän hassulta, kun parvekkeet ei ole lasitettu, no maailma muuttuu, elämme sääntöjen viidakossa.
    Ihan noiden Ramoonan lusikkaleipien vuoksi olisi lento Kyöpeliin tehtävä, katsellaan nyt, kiitos muuten tuosta kauniista kranssista, ihan silmien edessä sen nään;)
    Jostakin joskus olen lukenut, että kaikilla ei mielikuvitus pelaa sen vertaa, että voisi istahtaa pirttiin kahville, mielikuvituksellista kahvia nauttimaan, minulla sitä mielikuvitusta olisi toisille antaa;)
    Olen kai saanut lapsena mielikuviin taipumuksen, ei silloin ollut paljon virikkeitä, niitä oli itse keksittävä ja matkassa on tämä mielikuvien maailma säilynyt, ehkä hyväkin, elämä on ollut helpompi elää.
    Silti jalat maassa on pysynyt.
    Oikein rauhaisaa pitkäperjantaita, täällä aurinko meinaa ruveta kurkistelemaan, mikäs sen ihanampaa, viestien laittamiseen vaan kaikki;)
    Kyllä tuo aika varmaan ylittyy, kun ei pikakirjoittaja ole ja siksi uuden kirjautumisen vaatii.