Vapaa kuvaus

Hei!

Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.

Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.

Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.

Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.

Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..

Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.

Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.

Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)

Aloituksia

154

Kommenttia

2546

  1. Huomenta uuteen kauniina alkavaan lauantai päivään, aurinkoa nyt luvassa monta päivää.
    Tänään onkin aikomus mennä kesäpaikkaa katsomaan, miten siellä on asiat kohdallaan.
    Saa nähdä vieläkö kissa on meitä vastaanottamassa, pelkään pahoin, että ei ole.
    Kyllähän silloin sodassa mitä nyt kutsutaan myös vapaussodaksi, oli veli veljeäkin vastassa, ajatukset poikkesivat toisistaan.
    Muistan kerrotun, kun täällä meidän kaupungissa teloitettiin näitä hävinneitä, joka kymmenes sai kohtaloksi pois lähteä, isä oli yhdeksäs, poika kymmenes, isä vaihtoi paikkaa, poika jatkoi elämää.
    Varmaan monen kohtalo oli kuolla, toivoisi ettei koskaan mitään tällaista tulisi.
    Tuo paperittomien sairauden hoito olisi tullut kalliiksi meille, kuka vaan ulkomaalainen olisi päässyt hoitoja vastaanottamaan, kun papereita ei olisi vaadittu, hyvä Kari että teit tämän mahdollisuuden turhaksi.
    Toivottavasti tulevaisuudessakin löytyy kansanedustajista rohkeutta puuttua asioihin.

    Keskeneräisenä tämä uudistus tuli ja kysyy kirjoittajilta pitkää tahtoa, sama varmaan meillä kaikilla ongelmina, väitetään kirjautumisen puuttuvan, vaikka kirjautuminen onkin onnistunut.
    Sitä minäkin ynnämuu, ihan sama mitä pirtistä kirjoittavat, pakkohan heidän on tutustua pirtin antiin, kun osaavat arvostella, ei paljonkaan haittaa.
    Harvoin tulee luettua noita ketjuja, voivan sitä kritiikkiä olla paljonkin, totuttu on.
    Kun yritän kirjautua jollakin nimimerkillä, kun omalla en pääse, väittää että nimimerkki on liian lyhyt, vaikka vasta yhden kirjaimen ehdin kirjoittaa, että enpä tiedä millä nyt taas pääsen esiin.
    Nyt yritän Laten tavoin säästää merkkejä, jospa vaikka lyhenpänä lähtisi.
    Mukavaa, auringon ilosta nauttimista koko päiväksi teille pirtin ystävät.
  2. Huomenet pilviseen aamuun, lämmintä kumminkin on kolme astetta, kyytiä siis edelleen lumille.
    Hiekkojen putsausta jo aamulla jonkun taloyhtiön kohdalla huomasin, hyvin ehtii kadut puhdistaa vappuun mennessä tällä vauhdilla.
    Lukaisin muutaman ketjun palstalla ja huomasin, että keskusteluun vetäisty myös pirtin kirjoittajat, no eihän se uutta ole, mutta ihmetyttää aina vaan.
    Puolesta puhujia myös löytyi, en vain jaksa ymmärtää sitä, että samalla otsikolla aina olemme, helppo jättää lukematta, niin monet varmaan tekevätkin, joillekin punainen vaate jo otsikko.
    Oman tyylini olen monesti kertonut, en lyhyesti osaa kirjoittaa ja ihan lupakin on annettu kirjoittaa tuo 5000 merkkiä, usein puoleen jää.
    Ei minun taidoilla, aiheilla romaaniin asti, ei edes mielikuvituksen voimin.
    Mielikuvituksen puute näin aikuisenakin on harmi, elämä voi tuntua paljon mukavammalta, kun haaveita ja unelmia mielikuvin maalailee;)
    Lapsillekin satuja kerrotaan, mielikuvia luodaan, miksi ei myös aikuinen voi kuvitella vaikka mättään alle menninkäisen kodin, mikä siinä pahaa olisi;)
    Tämä nyt tästä ihmettelystä ja satuilusta, ollaan vaan järkeviä, virallisia aikuisia.
    Hurskainen, minusta aivan luontevaa seurakunnalta lupaus päästä vaimosi viereen, ei kai avioparia pidä kuoleman tullen erilleen uskon tai sen puuttumisen vuoksi pidä erottaa, kuuluipa kirkkoon tai ei.
    Toivon todella, että kirkko mihin kuulun minäkin, näin toimii.
    Hautapaikka on minullakin mieheni viereen odottamassa, äiti ja isä samassa haudassa myös viime untaan nukkuvat.
    En katsonut sitä ohjelmaa Putinista, mutta kuulin toisten kertomana niistä hänen vaiheistaan.
    Eikö historian kertomat kauheudet ihmisten mieliin muistu ja ne hirveydet joita eri maiden johtajat tekivät, vieläkö vaan tälläistä kuulee ja näkee.
    Ynnämuu puhuit puiden pilkkomisesta, siitä minäkin tykkään, vaikka niin sanottua miesten työtä onkin ja totta myös, että miehet pystyvät naisten töihin niin halutessaan, kaikki vaan ei halua.
    On tämä sukupuoli rooli töiden suhteen muuttunut, tyttären poikakin juhliin tarjoilun leipoo ja onhan miehet synnytyksessäkin mukana, lapseen heti tuntumaa saamassa.
    Silti elää vielä vahvasti se käsitys ja aika oikeutetusti, että nainen pystyy moneen asiaan keskittymään saman aikaisesti.
    Yksilöitä löytyy kumpaankin suuntaan.
    Eilen katsoin ikkunasta, kun kuollut orava oli ajotiellä, eipä kovin kauan mennyt, kun varikset tien puhdisti, sinnikkäästi autoja väistivät ja taas ruokailemaan, on ne varikset hyvä tuon luonnon puhdistamisen apureita.
    Ei tykänneet autoilijatkaan sen kuolleen päältä ajaa, mutkan tekivät sen kohdalla.
    Harvoin tuollaista näkee, vaikka usein tien ylittävätkin nämä pörröhännät.
    Lokit ovat jo viikon verran variksien kiusana olleet, samat ruoka apajat niilläkin.
    Nyt sitten piste tämän päivän "romaanille" ihan elämästä asiaa oli, ei mielikuvitusta, mukavaa päivän viettoa, aurinko ilmaantui taivaalle, kaunis päivä tästä tulee.
  3. Huomenta, aurinko jo korkealla meillä täällä Savossa ja hyvää päivää ennustaa, vaikka sää tiedotus räntäsateella uhkaili, saapa nähdä, kun päivä etenee.
    Taitaa ainakin täällä pyykki ulkona kuivaa, tuskin matot kuitenkaan päivässä ehtii kuivamaan, no enpä pese pyykkiä en mattoja, maton pesu jää vielä siivouksen jälkeiseen aikaan.
    Nuo ikkunat saa sormet syyhyämään, mutta on pääsiäisen seutua odoteltava, jos sitten tästäkin tuskasta pääsisi.
    Eipä se monta päivää kestä, kun sama halu tai tuntuma päälle iskee.
    Upea kappale tuo linkkisi esiin tulevana sini-sirkku, tulee aivan liian vähän tuota musiikkia sieltä kuunneltua, laaja kirjo, varmasti jokaiselle sopivaa löytyy YouTubesta.
    Erilaisia olemme naiset ja miehet, onneksi näin on, ei vain ulkoinen olemus vaan luonne ja toimet sen monesti esiin näyttää.
    Varmaan kuitenkin samaa mieltä olemme, ilman toisiamme (miehet ja naiset) emme toimeen tulisi, siis kiitos meille kaikille;)
    Tässä yksin elellen on huomannut, miten on asioita mihin kaipaisi miehen kättä, nuo tekniikka vempaimet ei meinaa istua oikein minun käteen.
    Naisen logiikka ei oikein osu aina kohdalleen, mutta joskus ihan onnistunkin;)
    Neuvojaksi ei minusta kenellekään ole, tyhmää huumoria yritän kevennykseksi väliin ehdottaa, varoitellen milloin mistäkin.
    Eihän sitä aina arvaa, jos vaikka loukkaa toisia, tarkoitusta ei sellaiseen ole.
    Tuo syöpä on niin pelottava jo sanana ja miten paljon sen taudin myötä ihmiseloja päättyykään.
    Sisareni kuoli myös syöpään ja hänellä elämän halu oli voimissaan, mutta eipä noutaja sitä kysellyt.
    Ikävä ja suru seuraa ja omaisten tuska sitä lisää.
    Tiedän Marja-Liisa, että sinun myötä vaikuttaen poikasi ja lapset tästäkin selviää, aikaa se vie, mutta ajan myötä elämä taas voittaa.
    Muistoissa miniäsi mukana kulkee.
    Tänään menemme vierailulle lauluryhmän jäsenen luo, hän myös syöpään sairastui ja aika heikkona on, mutta kaipaa ystäviään, sisarensa meidät sinne vie.
    Jotenkin niin voimaton olo on, kun ajattelenkin tätä kohtaamista, mitään en voi tehdä, toivottavasti kuitenkin vaihtelua päiväänsä viemme, sanat katoavat, osaamaton olen.
    Kun nyt jotakin osaisi, että hänen mielensä keventyisi, ainakin laulaa yhdessä voimme.
    Aurora on tänään nimipäivä onnittelujen saaja, vähän harvinaisempi nimi onkin.
    Vielä sää hyvältä näyttää jospa samana jatkuisi, olisi ilon aihetta siinäkin, tätä toivoen lopettelen taas tältä aamulta ja alan tuon tutuksi tuleen eipäs, juupas leikin;)
    Jääköhän tämä tälläseksi monta kertaa kirjautumiseksi,,,
  4. Huomenta ja uutta yritystä jälleen, kirjautuminen onnistui, varmaan kohta väittää, että en ole kirjautunut.
    Viikko aluillaan ja kaunis päivä on tulossa, tuo valoilmiö tuolta idästä kirkkaaksi maiseman tekee.
    Katsoin tuon edellisen viestin linkin ja olipa siinä rumaa kieltä käytetty, miten tuo liekin niin jokapäiväiseksi muuttunut joka paikassa.
    Marja-Liisalle osanottoni ja voimia jaksaa olla tukena omaisille.
    Elämä on niin arvaamaton, mutta vuorollaan kukin lähtee.
    Kuolema usein mieleen tulee, kun se ikä alkaa olla jo riittävä, en tiedä osaako pelätä ja mitäs se auttaisi, ei kysele kukaan mitä haluamme, nuoriakin joutuu maailmasta lähtemään.

    Nythän Hurskaisella elämä risaiseksi menee, kun tuollainen kätkö on kellarissa, varoen kuitenkin;)
    Pitää koettaa jouduttaa viestiä, jos vaikka aikaraja kirjoitukselle on, vai pituusko se este on.
    Hankalaa, kun en osaa kirjoittaa sanomaani lyhyesti.
    Naistenpäivää en juhlistanut mitenkään, joskus sitä jossakin kokoonnuttiin, mutta nyt koen tarpeettomaksi, kaiken kaikkiaan alan viihtymään omassa yksinäisyydessäni.
    Oireko lienee jostakin tulevasta?

    Tuo kellojen siirto aivan tarpeetonta, sekasotkua ja totuttelua aina jonkun aikaa vaatii.
    Olikos perusteli jotenkin maalla asuvien toimet, aamu usvat ja sen sellaiset?
    Lenkillä kävin minäkin eilen, kolmisen kilometriä nilkutin, vasen kantapää meinaa kävelyn estää, mutta hammasta purin ja lenkin heitin, aikomus tänäänkin on se tehdä.
    Noin se naisen elämä kulkee kuten merilii kirjoitit, mutta naiselle se on luontaista, monta asiaa ehtii siinä, kun mies kääntyy;)
    Anteeksi miehet, mutta niin se vaan on, nainen yhtä työtä tehdessään jo suunnittelee valmiiksi toisen toteutuksen.
    Meri-kukka pakko se on yrittää, vaikka hankalaa on ja usko meinaa horjua, periksi ei kuitenkaan saa antaa, pakkohan tämän toiminnan on joskus parantua, tai kirjoittelijat etsivät toisia kanavia.
    Ikävää se olisi näin pitkän ajan jälkeen, tutuiksi kun on tultu viestien välityksellä.
    Tuo kevät siivous mistä Katleija mainitsit on jo kummasti päässä pyörinyt ja voimia olen ajatuksen voimalla yrittänyt kerätä, että tuonne vintille mattojen kanssa kipuan.
    Ei siitä ajatuksesta pääse muuten kuin homma hoitamalla ja selvitään sitä siitäkin, apua en pyydä tässä vaiheessa.
    Sitä muorin Päivämää minäkin tässä suunnittelen, käsityö kerholaisia ajattelen ja pullia leipomaan alan, kahvin kera nautittavaksi.
    Hyvää viikon alkua ja mikäs on alkaessa, kun aurinko paistaa ja Auvo viettää nimipäiväänsä, onnea;)
    Nyt kokeillaan,,, ja taas, en muka ole kirjautunut, eikö kukaan huomaa näitä ongelmia ja korjaa niitä;(
  5. Huomenet, aika tavalla lupaavan kirkkaaseen aamun (täällä meillä) ja viikonloppua sitä aloitelleen, onhan perjantaina siihen lähtölaukaus;).
    Miten sitä vieläkin viikonlopuksi noita töitä suunnittelee, kaupasta varastot täysiksi, ruuan laitot, siivoukset ja pyykinpesut, aina ne viikonlopuksi vaan kertyy.
    Tavoistaan ei mihinkään näy pääsevän ja tykkään laittaa viikon ajaksi ruokia lämmitystä vaille valmiiksi.
    Tuo lakanoiden silitys aika hankalaa, ainakin noin iso kokoisia, mitä Kristiina23 silittelit.
    Mankeli on tässäkin talossa alakerrassa pesutuvan yhteydessä, harvoin käytän, pöytäliinoja enimmäkseen, ne tulee paremmat manklaten, kuin raudalla silittäen.
    Pyykkiä pesen niin usein, että ne pari lakanaa silitettävänä, ei viitsi mankeliin mennä, sähkön säästöä olisi, kun mankeli on ilmainen, tosin kuluuhan talon sähköä ja sitä sitten maksetaan yhtiö vastikkeissa.
    Kälyni laittaa lakanat rullalle ja hyvin kelpaavat, kuten Anlis 1 sinäkin teet.
    Kevät sää on petollinen, ei passaa liian kevyesti pukeutua, se kylmettymisen mahdollisuus on suuri ja vaivoja siitä tulee.
    Itse en kovin arka ole, en tuppaa talvellakaan vaatetta hirveästi, ystävätär usein päivittelee miten uskallan avopäin kulkea, hänellä pumpulitkin korvissa, no jos on aristunut, on varottava.
    Kisoja, nyt menneillään olevia en ole katsonut, radiosta kuullut, että avajaiset Joensuun torilla oli ja suuri muotoiset, niinhän meri-kukka kerroitkin.
    Mites se Kontiolahti, siirtyikös se varuskunta sieltä pois, vai olenko unta nähnyt?
    Toisella korvalla useinkin tätä maailman menoa kuuntelen ja jotakin jää aina mieleen soimaan.
    Nämä samat vaikeudet vaan palstalla jatkuu, aina saan kahteen kertaan kirjautua, mutta toivossa pitää elää, että joskus selkeentyy.
    Vai vaatii se huoltoa muorin ajopelikin, no miksikäs ei, huolletaan pyörätkin, onnistuisi tuo tämän kehonkin huolto yhtä helposti, muta ei, aina jostakin kohtaa kolottaa.
    Ei kannata minun vaivoja valittaa, kun vertaa todella sairaita ihmisiä, mutta tuntuu se pienikin vaiva isolta, kun omalle kohdalle tulee.
    Lähellä alkaa nuo kokoontumiset toreilla ja turuilla olla, meinaan näitä tulevia vaaleja, kaikki taas muistavat meitä eläkeläisiäkin, unohtuuko vaalien jälkeen, niin luulen.
    Mutta, mutta, nyt päivän hommiin, niitä sitten kertyykin tälle päivälle kaikki nuo edellä kertomani, onneksi voin jatkaa huomenna, jos en jaksa kaikkea tänään tehdä.
    Onnistunutta perjantai päivää ja onnitelkaa Tarmoa, sattuva nimi tälle päivälle, tarmoa riittäköön kaikille;I
  6. Huomenta, täällä jälleen.
    Sää jatkaa samaa rataa, jotakin näkyy satavan, varmaan melkein vettä on, kuitenkin yöllä on lumena tullut ja nyt maa valkeassa huurassa.
    Eipä kauan siinä kestä, yksi aste on lämmintä, näyttäisi taivas selkenevän, saattaa tulla kaunis päivä.
    Olisiko jo kevät ostoksilla ihmiset, kiireisimmät aloittava varhain, minäkin lenkillä katselin, että ihmiset liikekannalla.
    Alennusmyyntiäkin on, useassa näyteikkunassa lukee "ajetaan talvi ulos" hinnat puoltakin halvempia.
    Onhan se syy lähteä ulos, kun kauppaan lähtee, vaikka kyllä sinä ynnämuu uskollinen niiden lenkkien kanssa tunnut olevan muutenkin.
    Minulla jäi eilinen lenkki lyhyeksi, polvi ei antanut kulkea, olisiko syynä se, että monta tuntia jaloillani, kun kukkiin mullan vaihdon suoritin.
    Nyt on se homma tehty ja kukat saavat luvan virkistyä.
    Hurskainen tuon ikkunan pesun otti puheeksi, voi sentään olisi se tehtävä, mutta kun ei vielä kannattaisi, kun tuo kura lentää ja tuon rakennuksen pölyt ilmassa leijuu.
    Eipä tässä kadun vieressä kovin kauan ikkunat puhtaana pysy, saisi pestä monet kerrat vuoteen, laiskuuttani en viitsi.
    Kovasti tuon rakennuksen pihaa tyhjentävät, lauantaina on asukkaille näyttö ja kaiketi hyvää kuvaa haluavat antaa kaikin puolin.
    Viimeistely töitä sisällä tekevät, viimeinen päivä alkaa uusia naapureita taloon tulla, kadulla liike lisääntyy.
    Ihana varmaan muuttaa uutuutta kiiltävään kotiin, kaikki tehty turvalliseen kuntoon.
    Nyt olisi taas päivän kulutukseen alettava, vielä en tiedä mitä innostuisi tekemään, mutta kyllä sitä iltaan aina pääsee, vaikka ei suuria suunnitelmia olisikaan.
    Pitää kertoa, että otin tomaateista siemeniä, kuivatin ja nyt sitten kokeilen tätä tapaa, kertoivat onnistuvan, varmaan Marja-Liisalla kokemusta tästäkin?
    Ehkä joku toinenkin on asiasta oppia saanut, tulee kuulemma makoisia tomaatteja, aiemmin ajattelin, että pitää olla oma viljelty tomaatti. mutta onnistuu kaupan tomaateista.
    Nyt vaan jännitystä jonkun aikaa.
    Katsoin eilen sen Puhdistus elokuvan ja kauhea oli, miten voikaan kilteistä pienistä pojista niin raakoja miehiä tulla, aivan hirveää, ei millään jaksaisi todeksi uskoa.
    En jaksanut katsoa loppuun asti, oli se niin kamalaa, sydän oli pakahtua ja kun vielä ajattelee, että tuota sotaa ja kauheuksia joutuvat kokemaan ympäri maailmaa syyttömät ihmiset tänäkin päivänä.
    Kaikesta huolimatta, tehty mikä tehty ja nyt sitten leppoisaa päivää toivottelen, kaikkea hyvää jokaiselle.
  7. Räntäsadetta, märkää, sellaisena tämä keskiviikko valkesi, mutta näinhän sen kevään tulo tapahtuukin.
    Hyvin se Laten tanssi onnistuu, näin muistan;)
    Tuo Katleijan mainitsema imurointi on joskus paikallaan, eihän muuten noihin pieniin väliköihin pääsekään, mustat näppäimet, aina pölyä päällä kelluu.
    Vai on meri-kukka ollut paimenessa, minä olen aina vähän lehmiä pelännyt, tosin en monesti ole lähelle päässytkään.
    Alle kouluikää oltiin tuttavissa maalla ja lehmän lypsyä pääsin katsomaan, liian lähellä kai olin, kun lehmä pienen potkun antoi, no eihän se edes itkuun asti mennyt, kammon kuitenkin jätti.
    Lehmän nimi oli Eppaomena, se jäi mieleen.
    Minulla on tietokone opettajana toimiva tuttava, joka aina auliisti apua antaa, kun ongelmia tulee, onneksi nykyään aika harvoin tarvitsee, värikasetitkin osaan tulostimeen laittaa, hyvin vähän tulostinta käytän, en tätä konettakaan nykyään.
    Pelailen ja asiani hoidan pirtin kirjoittelun lisäksi.
    Onhan se nykyään tärkeä kapistus ja sähköposti monessa asiassa hyödyllinen.
    Yhdistyksemme pöytäkirjat ja muut asiat näin sujuu vaivattomasti ja onhan niitä kotisivuja nykyään kaikilla, aika menisi niitäkin selaillessa, jää vähäiseksi sekin.
    Ihmettelen usein mikä saa ihmiset räntäsateessa odottamaan ja katsomaan noita ulkomaalaisia, kuten nyt eilenkin Ruotsin kuninkaallisia, no siinäpä ihmettelen, minä en kuitenkaan viitsisi.
    Olen kai melkoinen vastarannan kiiski tässäkin asiassa, kyllä täällä väkeä kokoontuu jos joku julkkis paikalle tulee, en jaksa innostua moisesta.
    Pitää ihan miettiä onko joku asia mikä minuakin saisi liikkeelle.
    Kristiina23, samoja asioita minäkin kirjoittelen moneen kertaan, mistä sitä uutta aina riittäisi, haitanneeko jos samaa mieltäkin on toisten kanssa, kirjoitellaan vaan.
    Onnekseni en tarvitse valolamppua en muuta tuon unen kanssa, nukun hyvin ja yhtäjaksoisesti sen kuusi tuntia, joskus enemmänkin, päivällä torkahdan tuolissa kymmenisen minuuttia ja sillä mennään.
    Onhan se uni joskus levotonta, kun unia näkee, mutta enimmäkseen nukun hyvin.
    Kolotukset ei niin voimallisia, että uneeni mahtuvat, kaikilla ei näin onnellisesti ole ja yö tuntuu pitkälle.
    Nyt sitten taas uudelleen kirjautuminen, kun viestii että en ole kirjautunut, taatusti olen, mutta ehkä onnistun viestin laittamaan, kun uuden kirjautumisen teen.
    Minulla muuten joskus näppäimet konstailee ja jättävät joka sanasta kirjaimia pois ja silloin on hankalaa, joka sanaa joutuu korjaamaan, tämä vaiva ei aina ole.
    Päivä näyttää selkenevän tiedä vaikka aurinko esiin tulisi, siinä toivossa toivottelen mukavaa päivää;)
  8. Huomenta jälleen, yritystä vaan sitkeästi.
    Sää on pilvinen, sateli räntää, lämmön puolella mennään, ihan tavan mukainen markkina keli.
    Meillä on ne kevätmarkkinat tänään ja huomenna, eipä taida tulla mentyä vaikka lähellä onkin, ei mitään ostettavaa sieltä ole, en edes markkina rinkelistä tykkää.
    Toivon että noin on, kuten sanot att2, vaikka pirtti myös ärtymystä aiheuttaa, mutta koskaanhan ei päästä siihen, että kaikki tykkäisivät sen olen tähän ikään hyvin huomannut.
    Tuttuja esiintyjiähän nuo P. Kurikan pojat onkin, olen heidän ohjelmiaan telkkarista nähnyt muissa yhteyksissä, ihan kivoja kavereita.
    Saapa nähdä miten euroviisu kansa heidät vastaan ottaa, varmaan kova pettymys jolleivat kivasti sijoitu, pidetään peukkuja.
    Olen ynnämuun kanssa samoilla linjoilla, voi sää vielä talviset merkit näyttää ja hyvä jos aikanaan sen tekisi, ettei sitten kesän kynnyksellä.
    Meri-kukka, kaikkihan "silloin ennen" oli paremmin, mutta niin vaan on sopeuduttu uusiin metkuihin, jospa tähänkin.
    Kieltämättä on tunne siitä monesti tullut, että jospa nyt sanoisin omalta kohdaltani kiitos, mutta aina vaan jatkuu;)
    Eihän nämä sekaisuudet ole omiaan intoa kasvattamaan, mutta mistäs sitten näitä kivoja kavereita keksin, mitä pirtissä on?
    No antaahan ajan kulua, voihan olla, että minulta ei kysellä, kun ykskaks loppuu.
    Yllättävän usein sitä yhdenkin ihmisen taloudessa saa roska pusseja kiikuttaa, aina vaan täyttyvät ja noita lehtiä myös saa kantaa myötäänsä.
    Tanssi reissuista on juttua ollut, no onhan niitä tullut tehtyä ja pitkin kaupungin laitoja kuljettu, ei silloin matkat estäneet.
    Vähäisiksi kuitenkin jäivät, kun se oikea löytyi ja hänen kanssaan sitten kaikenlaista muuta eteen tuli, olimme yhdistys ihmisiä jo silloin molemmat ja touhua riitti.
    Vajaa yhdeksäntoista olin, kun meidät vihittiin ja siitä se alkoi kodin rakentaminen ja muu sellainen, töitä kovasti tehtiin ja saatiin oma asunto, sitä työn tekoa se sitten elämä on ollutkin, hyvä kun työtä aina on riittänyt.
    Silloin uskalsi velkaakin tehdä, kun oli pysyvät työt ja ansiot, tänä päivänä kaikki epävakaata.
    Noita vannehameita en muista omistaneeni, mutta sellainen bebita ruutuinen mekko oli ja helmassa brodyyri pitsi, hiuksia muistan että solmuilla kierrettiin, siis paperi nauhalla tai jollakin sellaisella, tai ainakin olen sellaisia "nyyttejä" jossakin olen nähnyt.
    No jätänpä muistelot, kun en kuitenkaan muista.
    Kivaa päivää vaan teille kaikille, olkaa sitkeitä tämän kirjoittelun suhteen, se kuulemma tekee hyvää aivoille;)
    Niinhän se kahdesti taas piti kirjautua, miksihän?
  9. Huomenta maaliskuun ensimmäiseen ja rauhaisaan sunnuntai aamuun.
    Sää suosii edelleen, lämpöä yksi aste ja leppoisaa tuulta, sateetonta pilvi poutaa.
    Eipä tuo urheilu oikein taida onnistua, kun rahan voimalla sitä yritetään, en asiasta paljon ymmärrä, mutta välineet kaikille saman tasoisiksi, sitten voisi urheilijan kunnolla olla jotakin merkitystä.
    Niin, tuo valtion velka hirvittää. mutta kun joka puolella vaan niitä ottavia käsiä on ojolla miten siinä tarkkana olet.
    Nyt pitäisi joka taholla suu säkkiä myöten nyörittää, tinkiä vaatimuksista kaikkien, osinkojen jakajienkin, ennen muuta heidän.
    Sattuu noita sana vipauksia muillekin kuin minulle, asia muuttuu kummasti, kun sana väärään paikkaan joutuu, tarkoitus ihan muuta.
    Englantilainen huumori on mielestäni hyvää, sitä ei aina edes tajua, vähemmän ehkä noita kaksimielisiä siellä, tai en ole huomannut.
    Oivallus kohdallaan -Tuskinpa- tuo on huumori minuun puree;)
    Voi se jollekin olla viimeinen tuo matka, tiukoilla olivat tytöt nytkin ja niin lähellä se pronssi Niskasella, no Lahdessa sitten.
    Kesäisin minäkin olen siellä kansallispuiston liepeillä käyskennellyt, Siikakoski yli ajettu Rappaatlahden rannoilla Rautalammin puolelle kurkittu.
    Kaunista on puiston maisemissa, kannattaa tutustua niihin maisemiin, kai sinne jotakin matkailuun viittaavaa on suunnitteilla.
    Vastaisiko tuo perätoukuri, meilläpäin kuultua peräkanaa?
    Katleija oikeassa olet toinen olisi varmaan juttu jos paljon kirjoittelisin, voisi hermo pettää, kun aina kahteen kertaan pitäisi kirjautua, mutta tämä pirtin kirjoittelu on suurilta osin riittänyt, en edes puskasta käy huutelemassa;)
    Jännä kun jostakin luin, miten jotakuta ärsyttää, kun pirtissä niin tuttuja ollaan, no pakko tulla tutuksi kun paljon samat kirjoittelee, muutamia olen kyllä tavannutkin, suurin osa kyllä vain kirjoittelu tuttuja.
    Joskus kun pelailen tulee kehotus ladata lisä juttuja, kysyvät sallinko ja sallin, hyvin olen vielä ilman harmeja selvinnyt, kerta se on ensimmäinen.
    Miten vatsasi kestää kahvia noin paljon muori, minä vaan aamulla juon, närästämään tuppaa, jos useammin tätä herkkua nautiskelen.
    Merkit hupenee, kai olisi syytä taas lopettaa, oikein mukavaa sunnuntai päivää, Alpo saa tänään onnittelut.
    Olavi Virta laulelee radiossa, eipä hänen veroistaan ole löytynyt, minun kesto suosikki, sata vuotta jo hänenkin syntymästä.
    Nyt hei, hei.
  10. Huomenta Kalevalanpäivään, liput roikkuvat salkoa vasten, ei tuulta ja nollan tietämissä mittari, pilvinen päivä varmaan koko päiväksi.
    Eilen aurinko loisti taivaalla ja aika korkealla jo kävi, siitä se vaan kipuaa ja paistetta lisää.
    Kyllä tämä takertelee tämä uudistuksen sisään ajo, mutta ei niin hankalaa kuitenkaan kuin Facebookissa, siellä en osaa mitään tehdä, hypittävä on sivulta toiselle, eikä sittenkään asia selviä, no joitakin viestejä osaan lukea, mutta sekainen on sekin.
    Poistamista en löydä mistään ja tarvetta olisi jotakin joskus poistaakin.
    Tunariksi tunnustaudun ja en jaksa selata ja etsiä, olkoon.
    Minä tuolta ylhäältä pienennän tämän viestin palkkiin alas, otan uudelleen Suomi24 sivun esiin, kirjaudun ja nostan alhaalta pirtin esiin, lähetän, näin on tullut näkyviin, hankalaa kylläkin.
    Väittää aina että en ole kirjautunut eka kerralla, vaikka olenkin.
    Saisivat näkyvästi näistä ongelmista kertoa, voi olla että jossakin lukeekin, mutta eipä jaksa selata.
    Vielä tuosta kirkumisesta, hienoa ei todellakaan ole, jos Amerikasta tuollaista pitää matkia niin heikolla ollaan.
    No onhan se nähty monta muutakin sieltä tulevaa, ei sovi suomalaisen ihmiseen, mutta perästä pitää vaan mennä.
    Pidän suomalaista luonnetta harkitsevana ja rauhaisana, miksi noita muualta tulevia pitää kaikessa matkia?
    Tuo pyöräili jaloille olisikin hyvä kunnon kohotus, mutta eipä sekään enää kuulu minun hommiini, en uskalla, pyöränikin jo hävitin.
    Ajan pyörällä aamuisin sängyssä:)
    Vaikeaa on Savon murteella kirjoittelu, vaikka varmaan minun viesteistäni se Savo väliin pilkahtaa, vaikka en tarkoitakaan.
    Punakynä merkkaa kovasti viestiäni, ei hyväksy murteen tuomaa mukaan, ainakaan kaikkea.
    Katleijalla tämä tietokone on hyvin hallussa, näin olen huomannut, minä töpeksin monesti ihan helpoissakin asioissa, en jaksa selata ja oppia hakea.
    Olkaa nyt kaikki vaan sinnikkäitä ja yrittäkää viestiä laittaa, kyllä se joskus onnistuukin;)
    Nyt minä alan siivous hommiin, kaikille Onni nimisille onnea, myös meille joiden nimi ei Onni olekaan;)
    Olkoon päivänne iloinen ja antoisa kaiken suhteen.
    Siksi onkin mukava kun täällä osaavat neuvoja jakaa.
  11. Huomenta jälleen, minusta taitaa tulla aamu uninen, kun tänäänkin puoli seitsemään nukuin.
    Illalla kymmeneltä nukkumaan, tuleehan siinä kahdeksan ja puoli tuntia unta, luulisi pirteänä jaksavan.
    Meillä tehdään pumpuli myssyjä, soittelin eilen paikallisen syöpäyhdistyksen sihteerille, kyselin tarvetta myssyille, kyllä kelpaa.
    Nämä tulevat pienemmille potilaille.
    Lämmintä on edelleen, yötkin plussan puollella, ovat maailman kirjat sotkuksissa ja veikattu on kylmää kesää, eipä vielä uskota moista.
    Äläpä hurskainen vielä kiirettä pidä, ollaanpa vaikka minkä ikäisiä, elämän halu pitäisi yllä pitää, leikkiä laskitkin:)
    Liian varmaan paikkaan kun tavaroita laittaa, eihän niitä millään löydä.
    Ainahan lääkärit liikkumista ovat tuputtaneet, mutta nyt nuo polvien kangistuminen sai minutkin moista ajattelemaan.
    Kyllä eilenkin jalat tavallista raskaammat oli, mutta sisulla menin.
    Särkylääkkeitä olen syönyt vähän, mutta nyt lääkäri sanoi topakasti, että niitä on syötävä, onko sitten sellaisia, että jotenkin niveliin parantavasti vaikuttavat, en tiedä.
    Monesti vaan meinaa unohtua se ottaminen.
    Minäkin innostuin sitä viesti hiihtoa katsomaan ja hyvin pärjäsivät, mutta tapani mukaan ärryin siitä kun kiljuvat joka tapahtuman päätteeksi, miksihän.
    Yleensäkin, oli mikä kissan ristiäinen, aina huutavat ja kiljuvat, erittäin huono tapaista minusta ja naiset siihen enimmäkseen syyllistyvät.
    Ei tätä tämmöstä kiljuntaa ennen ollut, vai enkö muista, itse en ainakaan kiljunut, nauru on eri asia.
    Kuukausi käy vähiin, huomenna jo eletään kuin viimeistä päivää, tänään Torsti onnittelujen kohde, kiva nimi onkin;)
    Katsotaanpa miten käy. lähteekö viesti eka yrityksellä, mukavaa perjantai päivää, sää ainakin on mukava;)
    Kirjautua piti,hohhoijaa,,,,
  12. Huomenta vaan tähänkin aamuun, sää jatkuu edelleen hyvänä, siis lämpimänä ja sateettomana myös.
    Nestoreille onnea, enpä tunne ketään Nestori nimistä.
    Sodasta on jo kauan, mutta kovin sotaisia filmejä esimerkiksi esitetään, monena päivänä on päivällä näytettävä kotimainen ollut sodan muistelmista, onko aika otollinen tämän laatuisille muistoille.
    Niin myös ajankohtais ohjelmissakin tivataan liittymistä Natoon ja sen vastustamista, ikään kuin pelättäisiin tai ennusteltaisiin kaikenlaista olevan tulossa.
    Kunpa rauhasta vaan puhuisivat ympäri maailmaa.
    Toisella vuodella olin kun sota syttyi ja jäi siitä muistoja, alakoulua aloittelin, kun sota vihdoin loppui ja se sodan jälkeinen aika hyvinkin mielessä on.
    Vielä naimisissa ollessa niitä sotakorvauksia maksettiin ja töitä kovasti tehtiin, että kaikki maksettua tuli.
    Merilii hyvin osuvia on ajatukset mitä kirjoitit, kunpa tuota osaisi noin toimia ja ajatella.
    Muistoina elämme menneen, mitään siitä korjaamatta, paremmaksi saamatta ja tuo tulevaisuus tuntematon sekin, toivoa aina voi, että hyvin menisi.
    Tätä päivää sitä tässä aamusta elelemme tietämättä miten päivä päättyy.
    Ehkä tekemällä tieten kaikki asiat, voi lopputulos olla hyvä päivässämme.
    Noita kisoja en juurikaan jaksa katsella, ehkä innostuisi, jos suomalaisten menestyminen olisi parempi, no jospa tänään onnistuisivat.
    Yritystä vaan hurskainen, kyllä se joskus viestiminen onnistuu, saapa nähdä joudunko minäkin uudelleen kirjautumaan, näin on käynyt joka aamu.
    Onko joku aika rajoitus laitettu ja minä kun en ole nopea kirjoittamaan varmaan aika loppuu.
    Koukkuun olen jäänyt omantuntoni kanssa tuon lenkin suhteen, huono olo jos sitä ei toteuta, no olen kyllä jaksanut omantunnon siltä osin kunnossa pitää;)
    Joskus meinaa halut hyytyä, onko itsepäisyydestä vai velvollisuuden tunnosta tuo periksi antamattomuus?
    Nyt on kiireellä aloitettava tämä päivä, muuten ilta liian pian edessä on, vähän myöhäiseksi jäi viestin laittaminen.
    Reipasta mieltä kaikille ja ylös, ulos ja lenkille joka sorkka;)
    Kahdesti taas joudun kirjautumaan,,,,,
  13. Huomenet täältä Savon suunasta, sää jatkaa samaa rataa, tosin ei sada ja taivaskin kirkkaammalta näyttää.
    Eilen telkkarissa kevättä ennustelivat, toivottavasti ei vaan kostautuisi myöhemmin.
    Kyllähän se nauru saisi useammin kaikua, ikää lisääkö, voi olla;)
    Joskus saattaa tyhjän nauraminenkin tympiä, mutta erilaisia siinäkin suhteessa olemme, itse olen kai enemmän tosikko.
    Meinaa kyllä hermostuttaa tämä uusiksi menevä kirjautuminen joka kerta, ennen kuin viesti lähtee.
    Hyvät on uima mahdollisuudet siellä Turussa, huomattavasti pienempiin saamme täällä tyytyä, no onhan kävijä määräkin siellä toisenlainen.
    Vähälle on uiminen aikuisiällä jäänyt, vaikka lapsena kesäisin melkein koko päivä työtä oli.
    Lenkin tein minäkin, vaikka satelikin ja työlästä oli kulkea, kun jalat kapinoivat joka askeleella, jäi kipulääke ottamatta.
    Hammasta purin ja matka tuli tehtyä.
    Pimeää olen aina kammoksunut, ainakin oudot paikat pelottaa, miten siellä aina näkeekin niin selvästi kaikenlaista outoa, vaikka tietääkin mielikuvituksen tuottamia olevan.
    Edes näin aikuisena tuo pimeällä yksin liikkuminen ei houkuta, täällä valojen ympyröissä en pelkää.
    Varmaan olisi aiheellista vähän pelätäkin, kun kaikenlaista hörhöä nykyään liikkeellä on.
    Muuttolintujakin on jo nähty, täällä en ole lokkejakaan nähnyt, ne usein ensimmäisinä silmään sattuu, mukava aika alkamassa, nämä siivekkäät ystävät iloksemme taas saapuvat.
    Kaupungissa nämäkin ilot pienempiä, maalla havaintoja voi runsaammin tehdä.
    Voi olla, että pyyt mukavampia kuin ihmiset;)
    Kyllä kevät kaupungissa myös todetaan, kasvu täälläkin näkyy, minullakin pelakuut jo silmuja työntävät, tällä vauhdilla kun kevät etenee, kohta luonnossakin vihreys alkaa näkymään.
    Ehkä kuitenkin vielä tovi siihen menee.
    Minulla nämä näppäimet kenkkuilee, saa joka kirjaimen painamisen jälkeen katsoa, tuliko mitään näkyviin, nopea kirjoittaja en muutenkaan ole, nyt ärsyttävän hitaasti käy tämä näpyttely.
    No eipä tässä nyt tarvitsekaan enää mitään lisäillä, totean vielä että Tuijat tänään juhlimisen kohde, onnea!
    Jaksetaan onnekkaasti tämäkin päivä;)
  14. Huomenta helmikuun viimeisen viikon alkuun, Lapin poika Aslak viettää tänään nimipäiväänsä, paljon onnea.
    Sää jatkaa samalla mallilla, märkää ja loskaista, lumen puhtaus on kadonnut, mikä eilen ilahdutti.
    Kahvista tykkään, mutta vain aamulla, edullinen on pannu, mutta minulla melko hyvä ja uusikin, joten en hamstraa tällä kertaa, kiitos kuitenkin vinkistä.
    Vähän hankalaa on tämä palstan totuttelu ja kaiketi koko ajan parannellaan, kiva olisi saada tietoa tilasta missä mennään ja mitä vielä korjaillaan.
    Profiilikin varmaan vielä kesken eräinen, ainakaan minä en ole löytänyt kaikkea sitä miten toimitaan.
    Odotellaan ja katsellaan, mitäpä muuta voisikaan.
    Hakulisen aikaan ei tainnut muuta piristystä olla, kuin tuo mustikkasoppa ja voimaa lihaksissa.
    Silloin oli mies miestä vastaan, parempi voitti.
    Nykyisin ei oikein hyvältä näytä.
    Tuo ikuinen nuoruuden ja kauneuden perään haikailu saa ihmiset tekemään ja uskomaan kaikkeen, rasvapurkki toisensa perään ostetaan, ja oletetaan niiden tehoavan no jossakin määrin näin käykin.
    Vanhuus tulee ryppyineen ja se pitäisi olla luonnollista, olisihan se kamalaa jos iän kaiken nuorilta näyttäisimme.
    Vanheneminen antaa tilaa nuoruudelle, kaikilla on oikeus nuoruuteen, mutta myös vanhalla on oikeus olla vanha ja hyväksytty sellaisenaan.
    Ikävää on vain tuo nykyinen vanhuutta koskeva ajattelu, pois tieltä vaan haitta tekijät, yksi lohtu kuitenkin on, kaikki vanhenevat, myös he jotka tänä päivänä voimansa tunnossa hehkuttavat ja vaikuttavat vanhoja koskeviin päätöksiin.
    Muistan isäni syöneen valkosipulia astma lääkkeenä ja toivoa vaivaan apua saavansa, ei auttanut, haju kyllä oli mahtava.
    Katselen tässä kirjoittaessa tuon rakennuksen pihan siivousta, kippiautolla nostetaan tavaraa auton lavalle ja hetkessä piha tyhjenee.
    Kuukauden perästä taloon asukkaat pääse, kovasti jo ikkunoitakin pestään, varmasti ihana uuteen ja uudenaikaiseen asuntoon muuttaa.
    Paljon tulee tien toiselle puolelle liikettä, kun talo täyteen tulee, paljon jäi asuntoa saamatta ja pettyneitäkin oli.
    Nyt päivän toimiin, kai se olisi munkkitaikina tehtävä ja sille aina vaan pienemmälle porukalle munkit paistaa, kato käy kerhossamme.
    Eipä ihme ole, jo kaksitoista vuotta on joka maanantai tavattu, väsyminen ja lienee muitakin syitä lopettaa käyminen, aika aikaa kutakin.
    Melko kypsä alan olla minäkin, uudet tuulet puhaltelee, vanhojen kohtalona antaa periksi, sitä se tahtoo olla.
    Mukavaa päivää teille jokaiselle toimissanne ja elossanne;)
  15. Sunnuntaiaamun hiljaisuutta, talossa ei kuulu mitään, muutama auto harvakseltaan ikkunan ohi vilahtaa.
    Luonto on saanut valkean harson ylleen, lämmintä on ja voipa sohjoksi tuo valkeus päivän mittaan muuttua.
    Jotakin siellä sataakin, taitaa olla ihan vettä.
    Tuulit viettää nimipäiväänsä, onnea heille, mutta meillä ei ainakaan tuuli puhaltele;)
    Tuo punakynä minuakin uhittelee, painan viestin alas ja kirjaudun uudelleen, hankalaa kylläkin.
    Ei oikein suomalaiset pärjää nykyään, ihmetyttää kyllä tuo monessa lajissa norjalaisten menestyminen, mutta kai se selville tulee, jos jotakin ihme ainetta käyttävät.
    Näyttivät telkkarissa sen huolto rekan mikä suksia ja muita hommaan kuuluvia kuljettaa, pitäisi hyvät edellytykset voittoihin olla sen kaluston mukaan.
    Kaipaisi kyllä sitä vanhaa miehen (naisen) kuntoa vaativaa hiihtourheilua, ei silloin välineet ratkaissut, vaan hiihtäjän kunto.
    Kaikkihan tässä maailmassa huippuun yritetään ja kalliiksi tulee.
    Onpa Marja-Liisalla nyt kiva, kun tapetointi urakka ohi ja saa ihastella uudistettuja seiniä, kyllähän siinä koko huoneen ilme muuttuu.
    Jotakin pitäisi minunkin laittaa uutta, tympii taas koko koti samanlaisuudellaan, kohtahan sitä ilmettä voi vähän muuttaa verhoilla ja matoilla.
    Kyllä ne juurekset ja hedelmät kuuluvat päivittäiseen ruokailuun ja olenkin suuri hedelmien kuluttaja, pitäisi vitamiineja olla vaikka muille antaa;)
    Päärynöitä olen nyt syönyt sitä mukaa kun pehmenevät, kaupasta tuotuina kivikovina vaativat huonelämmön kypsytystä.
    Vähän on nuo mielihalut sen mukaan mikä maistuu, hedelmiinkin voi kyllästyä.
    Salaattia on tämän päivän ruuan yhteyteen suunnitelmissa ja herneet oma kasvatettuja pakkasesta, antavat mukavan säväyksen sellaisenaan salaattiin lisänä.
    Herneitä söin penkistä suoraan kesälläkin, tykkään niistä.
    Onko se ihmisellä niin, että sitä mieli tekee, mistä puutetta elimistössä on?
    Tunnetta ei pitäisi olla, kun eläimiä tapetaan, mutta kyllä minua surettaa nuo vanhat kanatkin jotka ruuaksi joutuvat ja kaikki muutkin eläimet, vaikka hyvin maistuvat sitten valmistettuna minullekin.
    Itse en pystyisi henkeä ottamaan, vaikka kalan kyllä tapan, miksi se ei tunnu pahalta?
    Liemikuutioita ei minun huushollissa ole, en ole niitä tottunut käyttämään, yrttejä omasta takaan, lipstikka pakkasesta keiton mauste, mahdollisimman vähän lisäaineita minun ruuassa.
    Sipulia paljon, lyökit ja ruohosipulia pakkasesta, valkosipulia rutkasti kaikkeen ruokaan, ei kylläkään velleihin, puurotkin ilman sipulia;)
    No tulipa nyt ruokaisa viesti, mutta näin sunnuntaina on monellakin vähän suurempi tekoinen ruoka suunniteltu, siispä paneudutaan ruuan maailmoihin sunnuntain kunniaksi;)
    Hyvää ja rattoisaa pyhä päivää, älkää liukastelko.
  16. Lauantaiaamua elellään, sää on pilvinen, plussaa kaksi astetta ja vesi virtaa.
    Katselin eilen ikkunasta yhden vähän huonommin liikkuvan mummon yritystä kävellä osin jäistä katua, takaisin lopulta kääntyi.
    On välillä niin peilikirkkaita jäätiköitä, vaikka aika hyvin nämä pääkadut onkin hiekoitettu, vaarallista varmaan sivu kaduilla kävely.
    Ai onko tee terveysjuoma, olen aiemmin kuullut, että nahkan värjäämiseen käytetään, kupit aivan tummiksi tulee teetä käyttäen, miten terveellistä sitten sisuksille?
    Lieneekö sen terveellisempää kuin kahvikaan.
    Pieni leikkaus se on tuo kissoille tehtävä, ennen turkin hihaan laittoivat, no koskihan se nukuttamatta kun tehtiin, pian kuitenkin kävi.
    Luulisi nyt jotakin selviävän muorilta vaivojen suhteen, kun noin paljon kokeita tehtiin. Meillä kehotti joku esitelmän pitäjä, että pitäisi kokeita ottaa välillä ilman vaivojakin, verestä kuitenkin paljon vaivojen aiheuttajia löytyy.
    Eivät lääkärit kovin usein kokeiden ottoon suostu, kai se olisi yksityisellä otattaa.
    Mielestäni uutisia tulee liian usein ja aina vaan ikäviä, olisi kiva, kun joka toinen uutiskerta koottaisiin hyvistä, mieltä piristävistä asioista, kai niitäkin jossakin tapahtuu.
    Pitäisi varmaan imuria työnnellä, en viitsi suurempaa siivousta tehdä, odotan vähän kylmempää säätä, taitaa laiskuus tehdä tuloaan, alan antaa periksi monessa asiassa, luonteeni vastaisesti.
    Ehkä on väliaikaista tämä fiilinki, kamalaa jos jää päälle, laitan kyllä nastakengät jalkaan ja lähden kippasemaan, ehkä se palauttaa edes osan entistä minääni.
    Miten elämä voikaan näin tylsältä maistua, ei kiinnostusta mihinkään, olenkohan tulossa kipeäksi.
    Älkää antako tämän vaivan tarttua, iloitkaa tästä päivästä, eikös telkkarista tule nyt hiihtoa ja muuta urheilua, siinä jännäämään suomen tyttöjen ja poikien onnistumista.
    Viestejä kehiin;)