Vapaa kuvaus

...

Aloituksia

16

Kommenttia

629

  1. Voidaan ajatella vapaa-ajattelijoiden toiminnan olevan eräänlainen julkinen hyödyke ("a public good"). Se koituu kaikkien hyödyksi eikä ole kohdennettavissa erityisesti kenellekään tietylle yksilölle. Samalla kun se hyödyttää (lähes) kaikkia automaattisesti, siitä ei olla laajemmin valmiita erikseen maksamaan - vähän niinkuin katuvalot hyödyttävät melkein kaikkia, mutta tuskin kukaan erikseen katuvalomaksua maksaisi, edes vapaaehtoista sellaista. Samalla kenenkään vapaa-ajattelun ja vapaa-ajattelijoiden tuottamasta hyödystä nauttinminen ei ole keneltäkään muulta pois.
    Niinpä vain asiasta erityisesti huolehtivat ovat jäseniä ja osa aktiiveja, ja muut nauttivat hyödyistä ilman omaa suoraa panostaankin. Harraste- yms. yhdistyksissä, joissa toiminta osaltaan tähtää nimenomaan vain jäsenten yhteisten asioiden ja etujen ajamiseen (harrastusvuorot, alennukset, edut, jne), on yksilön intresseissä olla jäsen mikäli haluaa eduista suoraan hyötyä - siis toisin kuin vapaa-ajattelijoiden kohdalla, Siksi jäsenmääräkään ei vertaudu mitenkään järjestön hyödyllisyyteen eikä merkittävästi näkyvyyteenkään.
  2. Vantrun pointti oli, että kaikki lapset ja aikuiset liitetään kyselemättä ateistijärjestöön ja siitä erotakseen näiden pitäisi itse erikseen ilmoittaa erostaan. Ja aivan, se oli huumoria, ei totta. eikä järjestöllä ole edes juridista mahdollisuutta tai oikeutta tehdä niin. Mutta kirkolla on oikeus ja se tekee niin - ja siinä on se vitsin ydin.

    Lapsen liittäminen kirkkoon vs urheiluseuraan on vanha, edelleen huonosti toimiva analogia, ja tyrmätty moneen kertaan, että hämmästyttää että joku vielä jaksaa sitä käyttää.
    Kertauksen vuoksi muutama esimerkki kuitenkin:
    Jos liität lapsesi koripalloseuraa, ei tämä koulussa silti osallistu pakollisille koripallotunneille, ja muut liikuntatuntien vaihtoedot eivät ole pois rajattuja niin kauan kuin tämä on ko seuran jäsen. Koripalloseuran jäsenmaksu ei ole osa verotusta. Koulu ei oletusarvoisesti vie lasta koripallo-otteluihin kesken koulupäivän pitkin kouluvuotta. Koripalloseurasta erotakseen lapsen ei tarvitse kasvettuaan tehdä ilmoitusta viranomaiselle. Viranomainen ei rekistereissään seuraa lapsen urheiluseurajäsenyyksiä. Eikö lapsen hyvinvoinnista ja kehityksestä kiinnostunut vanhempi anna lapsen tutustua erilaisiin uhreilulajehin ja harrastuksiin, seuroihin ja ihan vapaamuotoisesti ilman seuran tai kerhon valmentajan ohjausta, ja löytää sen oman juttunsa? Jos lasta ei ohjattu uhreiluseuratoiminta kiinnosta, tämä voi silti harrastaa vaikka mitä, ihan ilman pakkojäsenyyttäkin. Ja se vanhempi voi ja saa silti näyttää esimerkkiä, pakottamatta lasta mihinkään jäsenyyksiin.

    Hienoa olisikin, jos lapsen tai aikuisen jäsenyys kirkossa olisi ihan iso ja vaikuttava juttu kuin urheiluseuran jäsenyys.
  3. "(Parviainen) sanoo, että tilasto selittyy Paavalin ja Kallion seurakuntien suhteen ympäristöllisillä ja ikärakenteellisilla tekijöillä."
    Tilasto selittyy sillä, alueiden asukkaista yli puolet eivät koe syytä kuulua ev.lut kirkkoon, eivätkä usko kirkon opetuksiin. Ikärakenteelliset tekijät ennustavat samaa kehitystä muuallekin.