wanha_lieksalainen

Vapaa kuvaus

Lieksan yhteislyseo, Joensuun lyseon lukio, korkeakoulu, eläkeläinen

Aloituksia

109

Kommenttia

2154

  1. Eli lyhyesti kerrottuna kantatietä rakennettaessa ei vesilakia noudatettu eikä hautarauhaa kunnioitettu!
  2. Reppubaari ja Osula olivat rahvaan suosiossa ja moni isäntä pistäytyi niissä odotellessaan linja-autoa etelän suuntaan. Linja-autopysäkkejä oli tiheässä Pielisenkadun molemmin puolin ja kaikki liikenne kulki ennen 60-lukua kaarisillan kautta. Osulan takapihalla oli hevosten parkkipaikka pitkine, kaluttuine hevospuomeineen.

    Osulasta kaarisillalle päin kirkkotien risteyksen jälkeen oli Otto Turusen sekatavara- ja kemikaliokauppa nykyisen Lieksan Lehden toimitalon kohdalla. Rakennus oli yksikerroksinen, pitkänomainen valkoiseksi maalattu puutalo. Kirkkotien oikealla puolella risteyksen jälkeen oli kukkakioski.

    Otto Turusen talon jälkeen kaarisillalle päin mentäessä samalla puolella tietä oli Karjalan Baari, jonka nimi vaihtui myöhemmin Siltabaariksi. Baarin tiloissa on nykyään parturikampaamo. Seuraavana olivat Nuutisen Osuusteurastamo ja Lieksan KTK Oy TB-polttoainepumppuineen.

    Lähimpänä kaarisiltaa Havukkaniemen kohdalla oli Gulfin polttoaineasema ja Osuusliike Pielisen maatalousmyymälä. Sitä vastapäätä tien toisella puolella oli varanotaari Göstä Sjöstedtin asuttama punainen hirsimökki. Samalla puolella tietä on edelleenkin Lieksan vanhin asuinrakennus eli Hovilan kartano. Muistelen, että

    Gulfin ja KTK:n välissä oli matala, punainen hirsirakennus, jossa oli toiminut joskus kauppa – ”maalaistenkauppa”. Kamuttajan mainitsema Karjusen verstas oli mielestäni juuri tämän rakennuksen ja joen välisellä alueella. Siellä oli ainakin puutavaraa varastoituna piha-alueella. Levykauppaa en muista, vaikka asuin 50-luvulla lähettyvillä. Se saattoi olla samassa rakennuksessa kuin kemikaliokauppa.
  3. Vaimo Paula oli mukana kaupanteossa. Ilmari kuoli vuonna 2000.
  4. Hautojen kohtaloa en tiedä, mutta ilmeisesti ihan viimeisimpien vuosisatojen hautapaikkoja ei tielinjauksen kohdalla ollut. Kevätniemestä kirkkorantaan tie sijoitettiin suurimmaksi osaksi pellolle. Minun 40-luvun kotimökki jäi lähellä nykyistä ABC-asemaa tien alle. Kirkolle menevä Varasjoen kivinen silta purettiin ja korkean joen ylittävän sillan takia tehtiin kirkon eteen näkyvyyttä estävä korkea penger alikulkuineen. Varasjoen alkuosa täytettiin, jolloin muinaisesta kirkkosaaresta tuli kirkkoniemi. Varasjoen ylittävä rautatiesilta on vielä jäljellä. Vielä 50-luvulla Varasjoki oli soutukelpoinen kirkkorannasta Kevätlahdelle.

    http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen+museo/95:55?pathId=1.2.100.101.1396.1405.&itemIndex=6
  5. Moottoriveneistä voisin mainita 1950-luvun alkuvuosilta O.Vartiaisen auton moottorilla varustetut pikaveneet, joista ensimmäinen oli nopeakulkuinen PV1 ja seuraava oli PV2. Vauhti oli siihen aikaan Lieksanjoella todella kovaa. Seurasin menoa joskus kirkkorannan laiturilla.
  6. Mielestäni mainitsemasi vaihtoehtoinen tielinjaus olisi ollut parempi. Silloin ei olisi tuhottu Varasjokea. Kantatien rakennusvaiheessa Varasjoki täytettiin kirkon kohdalla, jolloin veden virtaus joessa estyi. Maisemaa rumentama korkea silta rakennettiin ahtaasti pappilan ja kaarisillan väliin.

    Vesilain mukaan vesialueen täyttöjä ei pitäisi lainkaan sallia ja niille pitäisi olla vaikea esittää sellaisia tarveperusteluja, että lupa voitaisiin myöntää. Tosin kokemuksen mukaan, kuten tässäkin tapauksessa selvästi helpompi oli saada lupa, kun työ tehtiin jo ennen luvan hakua.

    Edesmennyt Lieksan kaupungin rakennusmestari Erkki Hämäläinen yritti vastustaa Varasjoen pilaamista, mutta huonolla tuloksella. Myöskään hänen myöhemmät hankkeensa Varasjoen kunnostamisesta kaikuivat kuuroille korville. Nyt saamme ihailla heinittynyttä tureikkoa keskellä kaupunkia. Alueen kunnostamisesta ei kukaan näytä olevan kiinnostunut.
  7. Vuonna 1964 OTK-lainen osuusliiketoiminta järjestäytyy yhtenäiseksi kaupan ryhmittymäksi, E-liikkeeksi. Lieksassa liikkeen nimi oli Osuusliike Pielinen. E-liikkeen jälkeläisiä ovat Valintatalot ja Siwat.

    K-kauppa on ihan eri juttu. Neljä kauppiaiden perustamaa alueellista tukkukauppaa sulautuivat yhteen muodostaen Keskon lokakuussa 1940. Sen jälkeen syntyivät K-kaupat ja Kesportit sekä Citymarketit.

    Näin kertovat kyseisten liikkeiden historiikit.
  8. Muistattekos vielä kun veturinkuljettaja Hämäläisen Ville ajoi veturinsa Pankakoskelta tullessaan kantatien tasoristeyksen jälkeen radan varteen katolleen. Soralastissa ollut kuorma-auto törmäsi veturiin, joka kaatui kiskoilta ylösalaisin peltoon. Kyseisen veturin savupiippu on Lieksan asemarakennuksen vieressä muistomerkkinä.
  9. Tavaraliikennettä varten rautatietä vielä toistaiseksi tarvitaan. Varsinkin puutavaran kuljetusta harrastetaan kyseisellä rataosuudella.
  10. Muisti palaa pätkittäin. Myös hinaaja Karali oli Lieksassa 1960-luvun lopussa.

    http://kanavansuuntelakka.fi/?page_id=439
  11. Hinaaja Aimo löytyy laivatietokannasta. Luultavasti on sama hinaaja, joka oli 60-luvulla Lieksassa.

    http://www.slhy-laiva.fi/laivainventointi/laivatietokanta/?wcteid=14

    Olit oikeassa. Hinaajan nimi oli/on Aimo.
  12. Voit olla hyvinkin oikeassa. Laivan nimi on vain muistini varassa ja voin tietenkin muistaa väärin. Ilmeisesti oletin sen olevan naisen nimi.
  13. 1970-luvun alkuvuosina johtaja Jaakko Simolan aikaan olin Pankakosken tehtaalla koulutusasioiden takia ja tapasin Jussi Tolkin konekorjaamon sisällä tekemässä autolleen jotakin pientä huoltoa. Vaikka auto oli jo 20 vuoden ikäinen, se oli huippukunnossa ja lähes uutta vastaava moottoria myöten. Varmaan joku "koskelainen" muistaa sieltäkin Jussin.
  14. Otto Parikan kanssa en joutunut tekemisiin, enkä tosin muidenkaan poliisien kanssa mutta Oton vaimon Lyylin kanssa kyllä. Lyyli hoiteli ahkerasti lehtien tilauksia kiertämällä talosta taloon. Minäkin tilasin jonkin aikakausilehden Lyyliltä. Taisi olla jo 60-luku silloin.
  15. Näyttää olevan aloituksessani kirjainvirhe. Uittoyhdistyksen höyrylaivan nimi oli "Aino". Yleensähän laivat ovat naispuolisia. 50-luvulla toimi Lieksassa myös hinaaja nimeltä "Matti", eli tuo naispuolisuus ei pidä aina paikkaansa. Matti oli poikkeus muutenkin, koska se oli diesel-käyttöinen.
  16. Jussi Tollki liikennöi sotien jälkeen 40-luvulla ennen "Tuulaa" moottoriveneellään, jonka nimi oli "Turisti". Tuulan kausi alkoi vuonna 1952 ja kesti 20 vuotta.

    http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen+museo/17:136?pathId=1.2.3478.&itemIndex=36
  17. Metsäpirtti oli Mönninkadun varrella. Muistaakseni rakennus paloi 1960-luvulla. Baari on liitteen valokuvassa äärimmäisenä vasemmalla. Linja-autoasema oli Esson ja postitalon välisellä alueella. Kantatietä ei 60-luvun alussa vielä ollut.

    Metsäpirtti oli linja-autoja odottavien koululaisten suosiossa ja kerrotaan siellä olleen paikkakunnan eniten soitettu jukeboxi eli levyt olivat nuorten suosikkeja. Toinen hyvä levyautomaatti oli kuulemma Eino Turusen baarissa Pielisentien varrella kieron Pekan talon vieressä. Turusen Matti-poika saapasteli sarkapuvussaan Pielisentietä edestakaisin ja piti myös järjestystä baarissa. Matti oli hieman vajaa yläkerrastaan.

    Mukavasti palautuivat lieksaliset poliisit mieleen. Jopa Arvaja ja Huhtala ja monet muut. Kiitokset kamuttajalle.

    https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-121446
  18. Äitini, joka oli syntynyt vuonna 1906, oli rippikoulussa ollessaan istuttamassa juuri noita lehtikuusia, jotka ovat jo varsin suuria. Ikää niillä on nyt noin 90 vuotta. Istutusajankohta on ollut noin 1922 - 1923.
  19. Saatat olla oikeassa Kämäräisen suhteen. Minä muistan nimen olleen myös jossakin vaiheessa Mönkkösen Matkustajakoti. Voin olla väärässäkin, sillä tiedot ovat vain muistikuvia menneitä ajoilta. Alueella olivat myös rouva Mauron Leninkiliike ja Irja Kuokkasen parturiliike, mutta niiden tarkempaa sijaintia en enää jaksa muistaa. Sijainti saattaisi tarkentua vanhoista valokuvista.
  20. Enso-Gutzeit Osakeyhtiö rakensi välivaraston Sokojoelle tuotteitaan varten jo heti Joensuu – Lieksa rautatien valmistumisen jälkeen.

    Pankakosken kapearaiteinen rautatie ulottui Rantalan Kiramonrantaan ja sieltä Sokojoelle, josta muodostui tärkeä varasto- ja lastauspaikka tehtaalle. Tehtaan tuotteet toimitettiin kapearaiteista rautatietä myöten Sokojoelle, missä tapahtui välivarastointi ja uudelleenlastaus.

    60 cm levyinen rata oli rakennettu jo vuonna 1897 Pankakosken ja Rantalan välille. Rataa jatkettiin Sokojoelle 1910-luvulla. ”Pässiä” käytettiin myös yleisiin tavaran kuljetustarpeisiin ja jopa henkilökuljetuksiin Rantalan ja Pankakosken välillä. Radan pituus Pankakosken ja Lieksan välillä sivuraiteineen oli hieman yli kahdeksan kilometriä.

    Kaarisillan Rantalan puoleisella rantatörmällä, yläjuoksun puolella on vesirajassa havaittavissa kiramon aikaisia puurakenteita ja kaarisillan vieressä on kiramon nosturin vedessä sijainnut betoninen tukijalka. Toinen tukijalka on runsaan sadan metrin päässä joen ja teollisuuskylään vievän tien välissä.

    Pyörätien ja joen välinen penkka on kapearaiteisen rautatien pohjaa. Kapearaiteinen rautatie muutettiin normaalilevyiseksi 1950-luvulla ja joenvarren sivuraide poistettiin myöhemmin.

    Rantalassa asuneet saattavat muistaa kun vielä purkamatonta rataa pitkin ”hurjasteltiin” koulumatkalla resinalla muuntajakopille saakka. Muistan hyvin Pankakosken ”pässin” ja puiden nosturin toiminnassa 50-luvulla. Se olikin melkoinen nähtävyys syyspimeällä valoineen.
    21. 103 / 108
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt