Joensuun ja Lieksan välinen rautatie avattiin virallisesti liikenteelle 10.9.1910 eli tänään päivälleen 105 vuotta sitten. Rata oli tosin jo luovutettu väliaikaiselle liikenteelle edellisen vuoden marraskuussa.
Nurmekseen saakka rautatie saatiin käyttöön 16.10.1911. Nurmeksessa 100 vuotta täyttävää rautatietä juhlittiin vuonna 2011, mutta Lieksan päättäjät päättivät vuonna 2010 olla huomioimatta satavuotiasta rautatietä ja sen merkitystä. Liekö kaupungin virkamiesjohto pitänyt rautatietä liian vähäpätöisenä muistamisena?
Viime vuosisadan alkuvuosina rautatien rakentaminen Joensuusta Lieksan kautta Nurmekseen ei ollut suinkaan ainoa vaihtoehto, sillä tätä reittiä kannattavien mielestä radan rakentaminen Joensuusta Nurmekseen olisi ollut kansantaloudellista tuhlausta. Toisessa suunnitelmassa rautatie sijoittui lyhyempänä Pielisen länsipuolelle. Rata päätettiin kuitenkin rakentaa Lieksan kautta alueen runsaan asutuksen ja viriävän teollisuuden takia.
Henkilöliikennettä pohditaan nyt lakkautettavaksi kokonaan Joensuun ja Nurmeksen välisellä rataosuudella. Toivottavasti Lieksan päättäjät pysyvät tämän asian käsittelyssä hereillä ja muistavat rautatien merkityksen paikkakunnalle sekä vaativat rautatienpalveluiden parantamista näivettämisen sijaan.
Myös tavallisten lieksalaisten on hyvä muistaa, että junamatka Lieksan keskustasta Joensuun keskustaan ja takaisin kestää noin tunnin ja 20 minuuttia - turvallisesti myös talvikelissä.
Olin ahkera junankäyttäjä opiskeluvuosinani 60-luvulla ja myös ollessani työelämässä. Lieksan asemalta voin nousta illalla suoraan makuuvaunun osastoon ja nukkua koko matkan Helsingin asemalle saakka. Kahdeksan tienoilla aamulla olin jo keskellä pääkaupunkia.
Rautatie Lieksaan 105 vuotta
58
339
Vastaukset
- Vuorojenlopetus
Nyt uhka yllä taas..
- ofigohf
Jep.
- odfiug
joo
- oisduof
juu.
- nojoonon
oisduof kirjoitti:
juu.
on on
- joojoojo
ofigohf kirjoitti:
Jep.
oioioioioio
Sitä perua jäi monia perheitä Lieksaan.
Tunsin tai tiesin joitain heistä, eräs heistä oli Syväntö joka oli ratamestari.
He kylläkin muuttivat pois.- vieläylemmäksi
nostetaan
- onononon
vieläylemmäksi kirjoitti:
nostetaan
ononononono
- oisdofu
joo
Niitä perheitä tai yksinäisiä miehiä en mainitse nimeltä koska joidenkin jälkeläisiä asuu tietääkseni vielä Lieksassa, ei kaikkien.
Nyt tartun tuohon liikenteen lakkauttamiseen Lieksasta Nurmekseen.
Se olisi aika älytön teko, mutta taitaa toteutua uuden säästöohjelman myötä.Minkin olin aikoinaan junien "suurkuluttaja" Lieksan ja muun suomen välillä.
Kuljin usein myös täältä etelästä Pohjanmaan suuntaan.
Itäinen suunta oli kyllä paljon miellyttävämpi.
Erikoisimpana persoonana muistan junissa lähes asuneen "Juna-Emman" joka oli harmiton hyvin pienikkonen iäkäs naisihminen.
Hän järjesti muille matkustajille touhuillaan monta hauskaa hetkeä.- pienipellavapää
Myös minä kuljin paljon junassa Helsinki-Lieksa väliä ja muistelen , että junassa "asusteli" pieni ikänainen "Joensuun Elli." Sitten usein naishenkilö , joka junaan tullessaan pyyhki käsipyyhepapereilla penkkinsä ikkunalaudat ym. Junan pysähtyessä meni asemalla ulos ja puisteli takkinsa huivinsa ym. vaatekappaleensa. Hänkin jo aika iäkäs ja usein ruskea nahkatakki päällä.
- isä.kertoi
pienipellavapää kirjoitti:
Myös minä kuljin paljon junassa Helsinki-Lieksa väliä ja muistelen , että junassa "asusteli" pieni ikänainen "Joensuun Elli." Sitten usein naishenkilö , joka junaan tullessaan pyyhki käsipyyhepapereilla penkkinsä ikkunalaudat ym. Junan pysähtyessä meni asemalla ulos ja puisteli takkinsa huivinsa ym. vaatekappaleensa. Hänkin jo aika iäkäs ja usein ruskea nahkatakki päällä.
Emma oli kuulemma oikein värikäs persoona ja äkäinen
pienipellavapää kirjoitti:
Myös minä kuljin paljon junassa Helsinki-Lieksa väliä ja muistelen , että junassa "asusteli" pieni ikänainen "Joensuun Elli." Sitten usein naishenkilö , joka junaan tullessaan pyyhki käsipyyhepapereilla penkkinsä ikkunalaudat ym. Junan pysähtyessä meni asemalla ulos ja puisteli takkinsa huivinsa ym. vaatekappaleensa. Hänkin jo aika iäkäs ja usein ruskea nahkatakki päällä.
Emma pesi kerran pyykkiä junassa.
Ripusti narut käytävän yli ja laittoi siihen pyykit kuivumaan.
Oli siinnä hymyssä pitämistä.
Konnari hieman hymähti kun näki.- pienipellavapää
Välillä kun Emma oli saanut "näkäräisiä", kulki vaunusta toiseen ja laulaa hoilasi kovalla äänellä.
- Emma.myös
pienipellavapää kirjoitti:
Välillä kun Emma oli saanut "näkäräisiä", kulki vaunusta toiseen ja laulaa hoilasi kovalla äänellä.
Ne jutut Emmasta ovat siis totta. Luulin keksityiksi niitä lauluja joissa tuosta Emmasta kerrotaan, https://www.youtube.com/watch?v=M-8ombTrT8A
Emma.myös kirjoitti:
Ne jutut Emmasta ovat siis totta. Luulin keksityiksi niitä lauluja joissa tuosta Emmasta kerrotaan, https://www.youtube.com/watch?v=M-8ombTrT8A
Ei tuossa lauleta samasta Emmasta.
- fidohog
Minä kävin kaksi vuotta koulua Rauhalassa ja koulumatka tehtiin lättähatulla. Se oli hauskaa kyytiä.
- muistaakseni
Minä kuljin Varpasesta ja seisakkeen nimi oli Lonkka.
- ylöspäinvaan
Nostetaanpas ylemmäs kun joku hullu näkyy taas riehuvan.
- ylösvaan
uusi nosto
- lisäälisäälisää
Vielä ylemmäksi...
- Epäkäytännöllistä
Olen monesti miettinyt miten hankalaksi on esim. meikäläisen matkustelu junassa osoittautunut? Jos lähden vaikka joensuuhun sairaalalääkärin luona käymään, niin ensin pitää tilata taksi että pääsen Lieksan asemalle? Matkaa meiltä 4 kilometriä, sitten joensuusta asemalta sairaalaan taksilla? Sama ruljanssi tulomatkalla, taksia parikertaa käyttäen? Eikä tule halvaksi ajaa junalla edestakaisin ja taksilla 4 kertaa! Siksi aina menen omalla autolla noille keikoille!
Säälittävää vain katsoa kun lieksan asemalta lähtee vain muutamia ihmisä junaan? Ei ihme jos lakkauttavat junat ja vievät kiskonromut ruuhkasuomeen missä niillä olisi käyttöä! Samalla saiai kuorma-autokuskit lisää töitä jos junat lakkaisi kulkemasta Nurmes-Joensuu välillä!Tavaraliikennettä varten rautatietä vielä toistaiseksi tarvitaan. Varsinkin puutavaran kuljetusta harrastetaan kyseisellä rataosuudella.
- pienipellavapää
Tavaraliikenne kulki 50-60l hyvin paljon kiskoilla. Siinä melko lähellä Lieksan asemaa oli OL-Pielisen varastot joihin joihin juna toi tavaraa. Varastomiehet purki tavaran varastorakennukseen, josta kuorma-autoilla jaettiin tavara eri myymälöihin. Kuorma-autoja oli useampia ja niissä apumiehet mukana. Kyllä silloin oli monelle töitä. OL- Pielisen henkilökuntaakin oli paljon, oli ravintola, hotelli, teurastamo . pesula, kaikki myymät, bensa-asema, somistamo ja saunan lämmittjä ym, Oli työtä ja oli tekijöitä. Oli myös yhteisöllisyyttä.
- ja-hyvä-olikin
pienipellavapää kirjoitti:
Tavaraliikenne kulki 50-60l hyvin paljon kiskoilla. Siinä melko lähellä Lieksan asemaa oli OL-Pielisen varastot joihin joihin juna toi tavaraa. Varastomiehet purki tavaran varastorakennukseen, josta kuorma-autoilla jaettiin tavara eri myymälöihin. Kuorma-autoja oli useampia ja niissä apumiehet mukana. Kyllä silloin oli monelle töitä. OL- Pielisen henkilökuntaakin oli paljon, oli ravintola, hotelli, teurastamo . pesula, kaikki myymät, bensa-asema, somistamo ja saunan lämmittjä ym, Oli työtä ja oli tekijöitä. Oli myös yhteisöllisyyttä.
Oli myös leipomo.
pienipellavapää kirjoitti:
Tavaraliikenne kulki 50-60l hyvin paljon kiskoilla. Siinä melko lähellä Lieksan asemaa oli OL-Pielisen varastot joihin joihin juna toi tavaraa. Varastomiehet purki tavaran varastorakennukseen, josta kuorma-autoilla jaettiin tavara eri myymälöihin. Kuorma-autoja oli useampia ja niissä apumiehet mukana. Kyllä silloin oli monelle töitä. OL- Pielisen henkilökuntaakin oli paljon, oli ravintola, hotelli, teurastamo . pesula, kaikki myymät, bensa-asema, somistamo ja saunan lämmittjä ym, Oli työtä ja oli tekijöitä. Oli myös yhteisöllisyyttä.
Varastolla toimi kauan varastomiehenä Kotoaron toivo.
Sitten katosi kuvioista, mutta tapasin hänet joskus Ruotsissa, oli muuttanut sinne.- pienipellavapää
kamuttaja kirjoitti:
Varastolla toimi kauan varastomiehenä Kotoaron toivo.
Sitten katosi kuvioista, mutta tapasin hänet joskus Ruotsissa, oli muuttanut sinne.Tunsin Toivon kävi veljensä kanssa meillä kylässäkin. Olin silloin pieni tyttö. Kun Topi meni kihloihin kävimme kaverini kanssa Topin ja morsiamensa luona kylässä. He asuivat OL-Pielisen pihan puolella olleessa punaiseksi maalatussa rakennuksessa. Saman rakennuksen toisessa päässä toimi osuusliikkeen leipomo. Samassa talossa asui myös Maroksi kutsuttu mies, ehkä hänkin oli työssä samalla varastolla.
- ruskisoldat
Pikkasen sivuun tämä juttu menee,mutta joissain suunnitelmissa eikös ollut että kantatie olisi vedetty kaupunginniemen halki rautatie sillan viereen?
Mielestäni mainitsemasi vaihtoehtoinen tielinjaus olisi ollut parempi. Silloin ei olisi tuhottu Varasjokea. Kantatien rakennusvaiheessa Varasjoki täytettiin kirkon kohdalla, jolloin veden virtaus joessa estyi. Maisemaa rumentama korkea silta rakennettiin ahtaasti pappilan ja kaarisillan väliin.
Vesilain mukaan vesialueen täyttöjä ei pitäisi lainkaan sallia ja niille pitäisi olla vaikea esittää sellaisia tarveperusteluja, että lupa voitaisiin myöntää. Tosin kokemuksen mukaan, kuten tässäkin tapauksessa selvästi helpompi oli saada lupa, kun työ tehtiin jo ennen luvan hakua.
Edesmennyt Lieksan kaupungin rakennusmestari Erkki Hämäläinen yritti vastustaa Varasjoen pilaamista, mutta huonolla tuloksella. Myöskään hänen myöhemmät hankkeensa Varasjoen kunnostamisesta kaikuivat kuuroille korville. Nyt saamme ihailla heinittynyttä tureikkoa keskellä kaupunkia. Alueen kunnostamisesta ei kukaan näytä olevan kiinnostunut.- ihmettelen-suuresti
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Mielestäni mainitsemasi vaihtoehtoinen tielinjaus olisi ollut parempi. Silloin ei olisi tuhottu Varasjokea. Kantatien rakennusvaiheessa Varasjoki täytettiin kirkon kohdalla, jolloin veden virtaus joessa estyi. Maisemaa rumentama korkea silta rakennettiin ahtaasti pappilan ja kaarisillan väliin.
Vesilain mukaan vesialueen täyttöjä ei pitäisi lainkaan sallia ja niille pitäisi olla vaikea esittää sellaisia tarveperusteluja, että lupa voitaisiin myöntää. Tosin kokemuksen mukaan, kuten tässäkin tapauksessa selvästi helpompi oli saada lupa, kun työ tehtiin jo ennen luvan hakua.
Edesmennyt Lieksan kaupungin rakennusmestari Erkki Hämäläinen yritti vastustaa Varasjoen pilaamista, mutta huonolla tuloksella. Myöskään hänen myöhemmät hankkeensa Varasjoen kunnostamisesta kaikuivat kuuroille korville. Nyt saamme ihailla heinittynyttä tureikkoa keskellä kaupunkia. Alueen kunnostamisesta ei kukaan näytä olevan kiinnostunut.Olen samaa mieltä. Rantamaisemat peitetään risukoilla. Vesi ei saa näkyä ollenkaan.
- ruskisoldat
Taisi myös vanhoja hautoja jäädä nykyisen tien alle,perimätiedon mukaan.
Hautojen kohtaloa en tiedä, mutta ilmeisesti ihan viimeisimpien vuosisatojen hautapaikkoja ei tielinjauksen kohdalla ollut. Kevätniemestä kirkkorantaan tie sijoitettiin suurimmaksi osaksi pellolle. Minun 40-luvun kotimökki jäi lähellä nykyistä ABC-asemaa tien alle. Kirkolle menevä Varasjoen kivinen silta purettiin ja korkean joen ylittävän sillan takia tehtiin kirkon eteen näkyvyyttä estävä korkea penger alikulkuineen. Varasjoen alkuosa täytettiin, jolloin muinaisesta kirkkosaaresta tuli kirkkoniemi. Varasjoen ylittävä rautatiesilta on vielä jäljellä. Vielä 50-luvulla Varasjoki oli soutukelpoinen kirkkorannasta Kevätlahdelle.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen museo/95:55?pathId=1.2.100.101.1396.1405.&itemIndex=6Hautoja ilmeisesti jäi alle vanhojen tietojen mukaan.
Ei kuitenkaan kirkon puolelta jokea vaan vastarannalla.
Olivat ilmeisesti Pietari Brahen ajoilta tai vanhempia.- kiinnostaa.kovin
kamuttaja kirjoitti:
Hautoja ilmeisesti jäi alle vanhojen tietojen mukaan.
Ei kuitenkaan kirkon puolelta jokea vaan vastarannalla.
Olivat ilmeisesti Pietari Brahen ajoilta tai vanhempia.Mistä löytäisi lisää tietoa.
kamuttaja kirjoitti:
Hautoja ilmeisesti jäi alle vanhojen tietojen mukaan.
Ei kuitenkaan kirkon puolelta jokea vaan vastarannalla.
Olivat ilmeisesti Pietari Brahen ajoilta tai vanhempia.Eli lyhyesti kerrottuna kantatietä rakennettaessa ei vesilakia noudatettu eikä hautarauhaa kunnioitettu!
- ruskisoldat
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Hautojen kohtaloa en tiedä, mutta ilmeisesti ihan viimeisimpien vuosisatojen hautapaikkoja ei tielinjauksen kohdalla ollut. Kevätniemestä kirkkorantaan tie sijoitettiin suurimmaksi osaksi pellolle. Minun 40-luvun kotimökki jäi lähellä nykyistä ABC-asemaa tien alle. Kirkolle menevä Varasjoen kivinen silta purettiin ja korkean joen ylittävän sillan takia tehtiin kirkon eteen näkyvyyttä estävä korkea penger alikulkuineen. Varasjoen alkuosa täytettiin, jolloin muinaisesta kirkkosaaresta tuli kirkkoniemi. Varasjoen ylittävä rautatiesilta on vielä jäljellä. Vielä 50-luvulla Varasjoki oli soutukelpoinen kirkkorannasta Kevätlahdelle.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen museo/95:55?pathId=1.2.100.101.1396.1405.&itemIndex=6Muistanko väärin että lopelleen umpeen laitettiin uuden kirkon parkkipaikan teko vaiheessa,samalla hävitettiin joen ylittävä silta?
ruskisoldat kirjoitti:
Muistanko väärin että lopelleen umpeen laitettiin uuden kirkon parkkipaikan teko vaiheessa,samalla hävitettiin joen ylittävä silta?
Muistat ihan oikein. Varasjoki täytettiin umpeen parkkipaikaksi noin sadan metrin matkalta ja Varasjoen ylittävä kivisilta tuhottiin.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Eli lyhyesti kerrottuna kantatietä rakennettaessa ei vesilakia noudatettu eikä hautarauhaa kunnioitettu!
Juuri noin se kävi kuin kirjotit.
kiinnostaa.kovin kirjoitti:
Mistä löytäisi lisää tietoa.
Sitä en osaa sanoa mistä löytää tietoa.
Minulla oleva tieto on peräisin vanhoilta ihmisiltä joskus 1800- luvun puolivälin jälkeen syntyneiden kertomuksista.
- nostoväki
Nosto.
- osdifuo
Vieläkö Pankakosken rautatiellä on junaliikennettä?
- kyllä.jatkuu
Tavaraliikenne Pankakoskelta jatkuu normaalisti. Se alkoi vuonna 1897.
- jkmnjhkmnb
Henkilöliikenne loppuu Lieksaan ensi maalliskuussa.
- mitästehdään
Ikävämpi juttu!
- erittäinhyväjuttu
Joutaa tyhjät junat ajelemasta, ja joutais tavaraliikennekkin pois niin saiai kuorma-auto yrittäjät lisää työtä!
- junatsäilytetään
junat ovat tehokkaampia autoihin verrattuina
- Kertoisko.joku
Siitä hauta-jutusta kuka tietää enemmän.
- tellukkakkn
Varmaan näyttää ainakin kamuttaja tietävän
tellukkakkn kirjoitti:
Varmaan näyttää ainakin kamuttaja tietävän
Siellä oli jonkinlaisia kiviäkin muodostaen jonkinlaisen kuvion.
Hautoja arveltiin olevan noin 30 - 40 kpl.
Alue jyrättiin ja kaivuri kaivoi maapohjan eikä mitään tutkittu eikä seulottu.kamuttaja kirjoitti:
Siellä oli jonkinlaisia kiviäkin muodostaen jonkinlaisen kuvion.
Hautoja arveltiin olevan noin 30 - 40 kpl.
Alue jyrättiin ja kaivuri kaivoi maapohjan eikä mitään tutkittu eikä seulottu.Niin tarkemmin sanoen osa tiestä menee yli hautojen.
Mitään ei enää löydä, kaikki myöhäistä.- ruskisoldat
Voi kun muistaisin mistä tiedän siitä hautausmaasta,luultavasti siitä kirjoitettukin ja vanhoille ihmisille se ei mikään uusi tieto ollut,jos kertoivat tietä tehdessä niin heitä ei kuunneltu.
ruskisoldat kirjoitti:
Voi kun muistaisin mistä tiedän siitä hautausmaasta,luultavasti siitä kirjoitettukin ja vanhoille ihmisille se ei mikään uusi tieto ollut,jos kertoivat tietä tehdessä niin heitä ei kuunneltu.
Olen saanut tietoni 1860- ja 1870 luvulla syntyneiltä ihmisiltä ja nähnyt kivet.
Tutkin hieman kirjaa ”Pielisjärven ja Juuan historia 1811 -1864". Siinä mainitaan sanasta sanaan seuraavasti: ”Emäseurakunnan hautausmaan monikulmaisen laajennusalueen maanmittarit erottivat syyskuussa 1835. Alueen merkitsemiseen tarvittiin yhteensä kymmenen rajapyykkiä. Viimeiset kaksi rajapyykkiä asetettiin Varasjoen yli johtavan sillan ja lauttalaiturin viereen. Koska hautausmaa-alue rajoittui osittain näiden rajapyykkien suunnassa kulkeneeseen maantiehen, asetettiin niiden väliin viisi painavaa kiveä viitoiksi”.
Nämä kivet varmaankin muodostivat jonkinlaisen kamuttajan mainitseman kuvion.
Tästä valkenee sellainen päätelmä, että silloinen hautausmaa ulottui kirkkopuistosta ainakin kantatiehen saakka eli nykyinen parkkipaikka on hautausmaan päällä ja osittain tien alla. Vuonna 1828 silloinen hautausmaan keskellä ollut kirkko paloi ja uuden kirkon rakennusvaiheessa todettiin hautausmaan tilanahtaus.
Tarkempaa tietoa hautausmaan rajapyykkien sijainnista en löytänyt eikä laajennusosa kokonaan selvinnyt, mutta tämäkin tieto vahvistaa hautausmaan osan tuhoamisen jossakin vaiheessa.
Hautausmaan laajennukseen hankitun maan omisti silloinen suurliikemies Antti Juhan Mustonen.
Näillä lähtötiedoilla voi arkistoja penkomalla päästä pitkällekin, jos oikeat arkistot löytyvät.- ruskisldat
Siihen aikaan Pielisjärven seurakunta oli huomattavan suuri.Tuli mieleen tuon palaneen kirkon tilalle rakennettu puukirkko,että sitähän "uutuuttaan"sai remontoida ihan sitä tehden,kattovuodot ym.Olihan suurimpia puukirkkoja suomen maalla.
Saksalaisen arkkitehdin Johann Carl Ludwig Engelin suunnittelema kirkko valmistui palaneen kirkon paikalle vuonna 1836.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2582830Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1022281Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä121970Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki841413- 681394
Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.181310TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi161138Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään901120Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos43984- 71973