Nyt onneksi herra Winterhoff uskaltaa sanoa ääneen sen mitä itsekkin olen lapsiperheitä katsoessani havainnut. Mutta eihän tälläinen lapseton ihminen voi mennä neuvomaan lapsellisia ihmisiä, kun ei mitään asioista tiedä.
"Valta perheissä on siirtynyt vanhemmilta lapsille, sanoo saksalainen lastenpsykiatri Michael Winterhoff.
Nykylapset ovat kurittomia, vastuuttomia ja narsistisia, koska heidän psyykensä on jäänyt pikkulapsen tasolle. Tällaiset lapset ovat vielä aikuisenakin kuin suuria lapsia: he ovat riippuvaisia vanhemmistaan ja heidän elämänhallintansa on nollassa.
Syy on vanhempien, jotka ovat Winterhoffin mukaan epävarmassa maailmassa liian riippuvaisia lastensa rakkaudesta. Tämä johtaa siihen, että vanhemmat käyttävät lapsiaan emotionaalisesti hyväkseen: he kerjäävät lapsiltaan rakkautta, kohtelevat heitä tasa-arvoisina kumppaneina tai samastuvat lapseensa niin, etteivät voi uskoa tämän tekevän mitään väärin.
Seuraus on se, että lasten on aikuistuttuaankin vaikea ottaa vastuuta, olla täsmällisiä tai hankkia töitä.
"Tämä on kulttuurimme tuho", sanoo Winterhoff, joka on julkaissut Saksassa kolme lastenkasvatusta käsittelevää kirjaa.
Winterhoffin arvion mukaan saksalaislapsista jopa 60–70 prosenttia on häiriintyneitä, että mutta ongelma koskee koko hyvinvoivaa maailmaa. "
Lisää aiheesta Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla.
Niin totta tämä
74
1741
Vastaukset
- Tosi on !!
Kymmeniä vuosia lapsia seuranneena voin olla ihan samaa mieltä hra W:n kanssa.
Yksi kokemus:
Modernit vanhemmat julistivat, että lasta ei tulla koskaan käskemään ja määräämään, vaan asiat keskustellaan ja lapsi saa valita vaihtoehdot.
Mummunsa valitteli minulle, että lapsi ei koskaan käy kylässä, sillä hän ei halua lähteä kun kysytään. No ei, kun päätös oli aina lapsen, kaksivuotiaasta lähtien.
Hän ei sallinut vieraita, hän ei nukkunut eikä syönyt kuten yleensä. Perhe eli oudossa järjestyksessä ja lapsi piti langat käsissään, kunnes tuli koulun aika. Mikä tyrmistys kaikille.
Kamala tilanne!
Psykiatri sanoi, että vanhempien pitää nyt harjoittaa lasta. Esim. kysyä, lähdetäänkö paikkaan X, johon lapsi oitis sanoo EI. Vanhempien pitää kuitenkin lähteä ja jättää lapsi yksin kotiin. 15 min. kuluttua palataan takaisin ja kysytään uudelleen, lähteekö mukaan. Jne. Huoh. Mitä se auttoi!
Heidän elämänsä oli yhtä taistelua, koulu ei ikinä mennyt hyvin, lapsi alkoi käyttää huumeita ja vetelehtiä päiväkausia poissa kotoa, 18-vuotiaana hänelle järjestyi kaupungin vuokra-asunto, jossa hän asui "avopuolison" kanssa yhteiskunnan varoin. Hän on nyt 25-vuotias, eikä ole tehnyt päivääkään töitä, mutta on sitä mieltä, että yhteiskunnan kuuluukiin maksaa hänen elämisensä "on niitä verotuloja saatava takaisinkin". Puolisot vaihtuvat, huumeet kuulemma jääneet, asunnot vaihtuvat, opiskelusuunnitelmia tehdään jne, Mitään ei synny. - Luojan kiitos, ei jälkikasvuakaan ole syntynyt. :)
Mummullaan hän ei käy edelleenkään, ja nyt on mummukin saanut tarpeekseen, huomattuaan, että jos lapsi kävi, oli aina annettava taskurahaa ja bussirahaa, ruokittava jne. Muuten ei tullut.
Seurasin tätä vierestä, ja olisin voinut ennustaa tämän jo 20 v. sitten. Mutta pahanilmanlinnuksi olisin leimautunut.
Asia on niin, että kasvatusneuvot uusiutuvat, mutta ihmisluonto ei. Lapsi tarvitsee ohjausta ja neuvoja. Kasvatus ei suinkaan ole kurittamista ja huutoa, vaan hoivaa, ymmärtämistä ja huolenpitoa. Ja varmoja määräyksia, kuinka tehdään, milloin, ja kuka tekee mitäkin. Lapsi luottaa siihen, että vanhemmat tietävät. Hätäännys on melkoinen, kun on parivuotiaana ruvettava pomoksi kahdelle aikuiselle. - Äiti ja pomo
Hyvin osuvasti kerrottu! Näin se nykyään menee aika monessa perheessä; lapsilta kysytään sen sijaan että vanhemmat päättäisivät ja määräisivät.
- ISOISÄ77
TIEDÄN MONTAKIN NYKY TEINARII JOTKA EI OSAA SIIVOTA EIKÄ LAITTAA RUOKAA KUN VANHEMMAT OVAT TUONEET KAIKEN ETEEN MITÄ TEINARI PYYTÄÄ VIIKKO SITTEN OLIN RILLAAMASSA MUN KAVERIN KANSSA SITTEN SE PYYSI AVO VAIMON SIIHEN MUKAAN JOKA EI TIENNYT MISTÄÄN MITÄÄN MUA VITUTTI SUURESTI KUN TÄYTY RUVETA OPETTAMAAN 33 VUOTIASTA NAISTA EI VOIM MITÄÄN KUN ON ISKÄN JA ÄIDIN NUPPU JOKA PAASATTU PILALLE ENKÄ ENSIKSI USKONUT VAIKKA HÄNEN MIES KERTO TÄMÄN MUT MINÄ AJATELIN TESTATAAN TÄÄ MUIJJA PETTYMYS OLI SUURIN NÄITÄ LÖYTYY HYVIN PALJON NAISERT NYKY MAILMASSA EI OSAAA MITÄÄN KUN NYKY VANHEMMAT EI OSAA KASVATTAA ITSELLÄ ON NELJÄ LASTA HYVIN PÄRJÄÄVÄT OMILLAAN OSAAVAT HOITAA ASIANSA
- Äiti olen.
Meillä määrää aikuinen. Lapsi ahdistuu jos sen harteille kaataa kaiken, aikuisen kuuluukin päättää, pikku-jutuissa voi kysyä mielipidettä, mutta vain pienissä.
Lapsi on siivonnut siitä lähien, kun on oppinut kävelemään, eikä ole tarvinnut pakottaa. Väkivaltaa ei käytetä, käytössä aresti tai "mukavuuksista" luopuminen.
Selvät rajat täytyy ehdottomasti olla ja niistä ei anneta periksi. Lapsi vaikka kannetaan (pienempi) jos ei muuten mene esimerkiksi kouluun.
Kaupasta ei osteta mitään ylimääräistä, karkkia tai leluja jolei ole aikaisemmin siitä sovittu tai luvattu. Kaupassa kiukuttelu on sitä, että yritetään saada tahtonsa läpi, siihen ei pidä koskaan suostua.
Lapsen kuuluukin kiukutella ja hakea rajojaan, aikuinen ne hänelle näyttää, onhan lapsella uhmaikäkin. Terve maalaisjärki on aina paikallaan. Kitinästä ei kannata hermostua, aikuinen pysyy silti jämäkkänä/rauhallisena eikä lähde siihen mukaan.
- aivan niin
joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Lastenpsykiatri Valta perheissä siirtynyt lapsille/1135268187222- joojep
Turpa Kiinni
- aurinkokukka+
Minusta elämä on mennyt ääripäiden suuntaan. Joko vanhemmat ovat lastaan vihaavia hakkaavia mielipuolia tai sitten vanhemmat haluavat lapselleen täydellisen lapsuuden, mikä tarkoittaa ulkoista materiaa ja curling-vanhemmuutta, jossa lapselle tehdään karhunpalvelus, kun hänen ei tarvitse oppia kokemaan erilaisia tunteita (rakkautta, kaipuuta, vihaa, kiukkua, leppymistä jne). Ns. tervettä järkeä ei enää tunnu löytyvän.
Olen huomannut, että hyvä vanhemmuus ei ole enää nykyisin millään tavalla riippuvaista vanhempien koulutustaustasta. Oleellista on oikeastaan se, että onko lapsen vanhemmilla realistinen ote elämään. Liian helppoon elämään ja vaurauteen tottuneet vanhemmat saattavat olla niitä, jotka vahingossa kasvattavat lapsestaan nössön, joka on riippuvainen vanhempiensa taloudellsesta ja henkisestä tuesta. Vastaavasti saattaa olla vanhempi tai perhe, jossa on taloudellisesti tiukkaa, mutta on tahtoa tehdä työtä ja elää yhteiskunnan sääntöjen mukaan, jolloin jalat on tiukasti maassa, mutta kuitenkin toivoa paremmasta on.- Otto Pöyhönen
Jokainen ymmärtäköön että hän määrät joka elää lähinnä.Hmm,rahan hyvyyttä.
- n22w
Minäkin samaa mieltä olen aloittajan kanssa; tämän päivän lapset ovat täysin kurittomia. Heille ei uskalla kukaan mitään sanoa ja aivan liian herkästi aikuinen saa syyt niskoilleen.
Kun kersa heittäytyy maahan kaupassa, kun ei saa haluamaansa tuotetta, niin koko kaupan väki katsoo vanhempia paheksuvasti tai jopa saattavat tulla sanomaan jotain, jolloin vanhempi katsoo parhaaksi ostaa lapselle se karkki ja äkkiä lähteä pois tilanteesta. Mielestäni tuossa tilanteessa pitää olla vanhemman kovalla linjalla; lähtee pois ja jättää lapsen siihen kiukuttelemaan. Kun lapsi huomaa, ettei vanhempaa enää lähettyvillä ole, niin ihan varmasti lähtee perään.
Lapsilta kysytään hirveän usein minne koko perhe menee ja mitä tekee. Ei todellakaan näin! Vanhemmat päättävät ja lapsi tulee mukaan vaikka sitten puolipakolla. Lasta saa komentaa ja tukistaa, mikäli on syytä. Olin kaupassa töissä ja siellä, jos missä, ne vapaan kasvatuksen tulokset näkyivät. Alle 15-vuotiaat pelasivat pelikoneita ja kun vartija tuli paikalle, niin heti tuli suoranaista haistatusta ja "et sä mulle mitään voi tehä"-kommentteja. Myös myyjille haistateltiin ihan helposti ilman syytä. Lapset selkeästikin tuntevat sen, että valta tässä yhteiskunnassa on heillä. Hei haloo! Onkohan aika aikuisten havahtua reaalimaailmaan?- Emmi-Lotta
" Lasta saa komentaa ja tukistaa, mikäli on syytä"
Itse henkilökohtaisesti olen samaa mieltä. Valitettavasti lainsäädäntö ei ole. Lapsen tukistaminen on tilanteesta riippumatta rikollista ja rangaistava teko. Jos tällainen käy esim. neuvolassa ilmi, joutuu lastensuojelun asiakkaaksi. Kuka vanhempi uskaltaa antaa lapselle nepparia tai ottaa tukasta kiinni julkisella paikalla?
Pelkällä puheella pitäisi pärjätä, ja jos se ei tehoa niin mitä sitten?
Lapsi joka sinnikkäästi yrittää esim. ottaa veitseä pöydältä.. voi sille selittää ja selittää sen sata kertaa miksei se saa sitä ottaa, mutta nopeampi ja tehokkaampi tapa olisi antaa neppari sormille ja samalla ärjästä "EI OTETA!"
Lasten kasvatuksesta on tehty ihme rumba. Eikö ne nyt kasva siinä tavallisessa arjessa ihan hyvin? Kun tuntuu että lapset viedään hoitoon siksi aikaa kun aikuiset tekee jotain itselleen mieleistä, ja kun lapset on kotona niin kaikki pyörii lasten ympärillä. - Minän viesti
Emmi-Lotta kirjoitti:
" Lasta saa komentaa ja tukistaa, mikäli on syytä"
Itse henkilökohtaisesti olen samaa mieltä. Valitettavasti lainsäädäntö ei ole. Lapsen tukistaminen on tilanteesta riippumatta rikollista ja rangaistava teko. Jos tällainen käy esim. neuvolassa ilmi, joutuu lastensuojelun asiakkaaksi. Kuka vanhempi uskaltaa antaa lapselle nepparia tai ottaa tukasta kiinni julkisella paikalla?
Pelkällä puheella pitäisi pärjätä, ja jos se ei tehoa niin mitä sitten?
Lapsi joka sinnikkäästi yrittää esim. ottaa veitseä pöydältä.. voi sille selittää ja selittää sen sata kertaa miksei se saa sitä ottaa, mutta nopeampi ja tehokkaampi tapa olisi antaa neppari sormille ja samalla ärjästä "EI OTETA!"
Lasten kasvatuksesta on tehty ihme rumba. Eikö ne nyt kasva siinä tavallisessa arjessa ihan hyvin? Kun tuntuu että lapset viedään hoitoon siksi aikaa kun aikuiset tekee jotain itselleen mieleistä, ja kun lapset on kotona niin kaikki pyörii lasten ympärillä.Jos sinän lapsit eivät saa ottaa veitseä pöytältä, olet outo...
- näin on
Minän viesti kirjoitti:
Jos sinän lapsit eivät saa ottaa veitseä pöytältä, olet outo...
joo, veitset ne on parhaita leluja lapsille. Ruokajuomaksi putkimiestä.
- 2 lapsen äippä
Voi elämän kevät! Kurittomat kakarat ruotuun ja vanhemmat HALOOOO! Kyllä se lapsi rakastaa, vaikka sille rajat asettaa. Ihme touhua nykyään!!!
- jellyfishu-
Kurittomuus alkaa nopeasti näkymään myös väkivaltaisena käytöksenä, varsinkin jos lapsi saa vaikutteita toisilta. Alkuun vanhemmat hieman naureskellen sanovat että "ei saa lyödä". Myöhemmin asiasta voi tulla tahtojen taisto, kun lapsi alkaa purkamaan kiukkuansa leluilla tai nyrkkejä käyttäen aikuisiin tai muihin lapsiin. Siinä vaiheessa ei nauru auta ja huomataan että huusit tai pyysit nätisti, tulosta ei välttämättä synny. Kun tilanne rauhottuu lapsen annetaan mennä menojaan ja huonosta käytöksestä "jaarittelu" unohtuu tyystin.
- Onneksi joku sanoo ä
Kerrankin joku sanoo sen ääneen. Pieleen menee kun vanhemmat eivät ymmärrä olevansa vanhempia ja kasvattavia, eivät kivoja kavereita. Ketään tai mitään ei kunnioiteta - meidän perhe on kaikes keskiössä. Meidän perhe saa häiritä muita tilaisuudessa kuin tilaisuudessa "kun lasten pitää päästä osallistumaan aina ja kaikkeen".
Kerran "salakuuntelin" perhettä, joka oli ollut lomamatkalla lasten kouluaikana. Lehtokentällä kotimatkaa odotellessa tehtii läksyjä, joita koulusta oli saatu viikon varalle. Vanhempien kommentteja: "Ei se nyt niin väliä ole, mitä sille opettajalle sanoo.". No se opettaja on nyt vähän vajaa". "Sano vaan sille, että oletko itse käynyt yhtä hienoissa paikoissa kuin me."
Kyseessä tuntui olevan kovastikkin "sivistynyt" perhe, jossa vanhemmat ns. paremmissa sisähommissa. - ....................
Ongelma piilee myös siinä, että yhteiskunnalta on viety mahdollisuus vaikuttaa lapsien kasvatukseen. Lapset ovat kuin villit varsat, kun saavat tehdä mitä huvittaa. Koulumaailmassa kiusaajat saavat jatkaa kiusaamistaan, koska ei heidän vanhemmat välttämättä usko että "Se meidän Unto- Iivari kenellekään pahaa tekisi". Opettajillakin on suuren suuri merkitys siitä millaisiksi ihmisiksi loppupeleissä lapsi muovautuu. Vanhemmat ovat nousseet vastarintaan että heidän lapsiaan ei kasvata muutkuin he itse. Ja mitähän siitä seuraa kun vapaa kasvatus pääsee valloilleen? Edellä mainittua...
Ja miten se vaikuttaa lapseen, kun hänelle tulee tunne että aikuinenkaan ei tiedä miten toimia, koska hän (lapsi) saa päättää. Varmasti tietty turvaverkko puuttuu tältä lapselta. Aikuisen pitäisi olla se tien näyttäjä, ei lapsen kokemus elämästä siihen millään muotoa riitä. Kun jo lapsena tottuu että kaikki omat mielipiteet ovat oikeita ja toteutettavissa, sitä aikuisenakin mennään tietä joka "parhaalta tuntuu".- kasvatusvastuu äidil
Minusta tilanne on jopa päinvastoin. Nykyään ei osata kasvattaa lapsia ja siksi lapsi laitetaan päiväkotiin, esikouluun ja kouluuun, jotta opettajat saisivat kasvatettua lapsen. Täytyy kuitenkin muistaa, että koulussa on vain opetusvelvollisuus, ei kasvatusvelvollisuutta.
Jos ihan järjellä miettii, niin mitä siitäkään tulisi, jos lastentarhanopettajat kasvattaisivat kukin omien arvojensa mukaan lapsia. Uskonnollinen opettaja laulattaisi virsiä ja rukoiluttaisi lapsia. Kun tämä ope olisi lomalla tai vaihtaisi työpaikkaa, niin sitten saattaisikin olla taideihminen, joka ei arvosta liikuntaa tai kevyttä viihdettä tippaakaan, vaan kaiket päivät maalattaisi "taidetta". Sitten kun mentäisi kouluun, taas vaihtuisi painotukset.
Lapsen elämässä nimenomaan ne vanhemmat pitäisi olla pysyvä, jatkuva kiinteä ihmissuhde, koska elämässä vaihtuu niin monet muut aikuissuhteet (isovanhemmat saattavat kuolla jo varhain, opettajat ja hoitopaikat vaihtuvat jne).
- Kuri kunniaan
On aina mukavaa tietää, että muutkin ovat huomanneet miten kurittomia monet lapset nykyään ovat. Varsinkin internetistä saa useasti lukea, että "lapselle ei saa huutaa", "lapsen pitää itse saada valita, iästä riippumatta" ja tämän vapaan kasvatuksen tulokset ovat todellakin näkyvissä.
Esimerkiksi viime syksynä olin eräänä iltana kävelyllä ja mua vastaan käveli pari ala-asteikäistä nulikkaa. Juuri kun ne pennut ohitti mut niin toinen möläytti jotakin mulle. Meinasin napata saman tien kiinni mutta huomasin, että selän takaa tulki auto joten en ottanutkaan kiinni. Huonolla tuurilla mulle olisi voinut tulla sanomista.
Tuo siis oli vain esimerkki. Ihmetyttää todellakin, että miten tuonkin ikäisten pentujen annetaan liikuskella ulkona vielä iltamyöhällä. Näitä käytöshäiriöisiä kakaroita on koko Suomi täynnä ja ilmeisesti sama koskee koko maailmaa. Ei todellakaan näin.- Kurilla kasvatettu
Ja tälläisista lapsista jotka ovat saaneet vapaan kasvatuksen tulee juuri näitä koulusurmien ja muidenkin "terrori-iskujen' aiheuttajia... Uskon että jos kasvatus menetelmät eivät muutu niin tulevat nuo olemaan jokapäiväinen tapahtuma, koska nämä muutamat tapaukset ovat olleet vasta ennakkonäytös tulevasta.
Siis, hyvät vanhemmat LAITTAKAA Lapsenne KURIIN!!
- Kahden_isä
Tuo lepsu kasvatus on alkanut jo aiemmin. Nyt kerätään satoa vapaan kasvatuksen helmistä. Seuraan mielenkiinnolla sitä, kun tuttavaperheissä on sekä tiukan että vapaan kasvatuksen saaneita vanhempia. Kyllä tiukan kasvatuksen saaneiden vanhempien lapset saavat edelleenkin tiukkaa kasvatusta ja oppivat käyttäytymään.
Tuttu opettaja sanoi, että opettajakoulutuksessakin korostetaan liiaksi oppilaan halua. Hän itse on naisopettaja, joka hankki pätevyyden vasta yli 3- kymppisenä. Hän huomasi ammattikorkeakoulussakin ongelmaksi sen, että opettajat opetettiin liiaksi kyselemään opettamisen sijaan. Hän lopetti kyselemästä ja siirtyi opettamiseen kun oppilaatkin sanoivat että sinähän se olet opettaja ja päätät mitä tehdään.
Omat lapseni ovat joutuneet aika tiukkaan koirakouluun heti kun ovat oppineet ymmärtämään sanoja. Nyt kun vanhempi on 8v, ja nuorempi 5v on välillä todella mukava seurata kun lapset saavat käytöksestään myönteistä palautetta ihan spontaanisti. Silti eivät ole nyhveröitä ja osaavat olla omapäisiäkin. Minusta kasvattaminen on sitä, että annetaan myös neuvoja ja selkeitä ohjeita.- dgrth
Lapsesi ovat siis koiria.
- Kaksosten äiti
Varmaan ninikin on.. Minä itse olen monesti miettinyt, että olenko tarpeeksi hyvä äiti lapsilleni. Pidän rajan ja selkästi. Jos mennään kauppaan, inhoan sitä käyntiä., kun lapset sopimuksesta huolimatta haluavat kierrellä leluhyllyllä niin kauan ja niin kauan, minulta menee hermo moiseen, sillä en yksinhuoltajana halua aina tuhlata euroja leluun. Isä seon tehtävän on lapsilleni opettanut, että saa minkä tahtoo! Perslee!!! Katos, mie kannan kokonaisvaltaisen kasvatusvastuun yhtenä vanhempana lapsilleni. Sanon mikä on kiellettyä ja mikä on sallittua. En ees anna lasteni lyödä ketään, enkä itse lyö lapsia. Sanalliset voimasanat on aina pärjäneet. Kaupassakin usein lähden kävelemään lelujyllyltä ruokaosatolle, lapsilleni tulee kova hätä tulla mun viereen. Toinen lapsistani pärjää jo paremmin, jos sanon ei ja nyt jatketaan. Toinen tahtoo olla vielä niin pikkupoika, että venyy ja venyy.
Koulussa pojat ovat loistavia, tottelevaisia, hyvin käyttäytyviä, ahkeria, sosiaalisia, toisia huomaavia lapsia. HUh, mistä moinen. Kotona ihan täyttä muuta. Joo kaikki paska äidille näytetään, muualla ollaan kiltisti. Varmaan viisasta näin ja hyvä niin. Ehkä kotona annetaan hiukan löysää, esim. videon katsleun suhteen nyt loma aikaan.. Välillä satoi, väillä paistoi... Mut aina yhdessä ollaan. Opetellaan myös vähän aikaa olemaan itsekseen, jos minä käyn yksin kaupassa jne.. Hyvin on pelittänyt sovitut säännötkin. Läksytkin tehdään heti koulun jälkeen, kavereille ei lähdetä kesken läksynteon. Ruokaillaan ja sen jälkeen on pakollinen ruokalepo. sen jälkeen saavat katsoa lasten ohjelmaa tai olla kavereitten kanssa ulkona, sitten kuitenkin tulee myös se asia, että on myös voitava mennä ajoissa nukkumaan ennen aamua.
En voi ajatella, että lapset päättäisi ihan mistä asiasta. Meillä jotkut retket suunntiellaan yhdessä. tehdään lista. katsotaan mikä voidaan toteuttaa ja mikä ei, jos vain minulla on rahaa pikkujuttuihin. Esim. museo käynti. tms.. Aina ei ole, kun muita menoja on yhden vanhemman taloudessa.Ettäs silelen.. Kasvatuskeinot meillä ainakin hyviä ja huomioitu kunnolla. Lapseni sanoo, sinä äiti olet tyhmä. Isä on kiva. Joo, tiedän miksi. Isä lahjoo kaiken aikaa karkeilla ja leluilla, minä en lahjo. Sanon miten asia on. Parempi niin... - nikiliina
dgrth kirjoitti:
Lapsesi ovat siis koiria.
Eivät lapset ole koiria mutta peruskasvatus hoituu samalla systeemillä.
Paljon rakkautta ja selvät rajat!
- biel6
Tiettyjen sukupolvien vanhemmat, joissa tällainen kierto on alkanut, tervetuloa lukemaan tätä palstaa.
- biel6
tarkoitin ja loput siitä eteenpäin
- xxxx---
Lapsista on tullut liian merkityksellisiä. Ennen vanhaan lapsia putkahteli maailmaan suunnittelematta, vahingossa. Oli itsestään selvää ainakin yrittää kasvattaa niistä ihmisiä jotka pärjäisivät elämässä.
Nyt kun ehkäisy on keksitty, ja jokainen voi päättää haluaako lapsia ja milloin, niin siihen lapseen kohdistuu aivan valtavat odotukset. Ei kukaan tee tänä päivänä lasta sen takia, että saisi kasvattaa siitä kunnon kansalaisen. Lapsi tehdään siksi, että ollaan perhe, käydään Puuhamaassa, kaikilla on kivaa, ja lapsi rakastaa vanhempiaan. Kasvattaminen ja rajojen asettaminen on tylsää ja rankkaa.
Jos pariskunta käy hedelmöityshoidoissa ja vihdoin onnistuu tulemaan raskaaksi, niin mitenkäs tätä ihmeiden ihmettä sitten raaskii kasvattaa? Lapsellahan on jo valmiiksi erityinen tehtävä, tehdä vanhemmat onnellisiksi. "Pikkukeisari" määrää miten äiti ja isukki säntäilee toteuttaen kaikki toiveet.- Näin on.
Ei hedelmöityshoidoilla ole mitään tekemistä asian kanssa, on täysin yksilöllistä miten ihmiset lapsensa kasvattavat. Meillä on tiukat rajat ja pysyy, hoidoista huolimatta. Jos ja kun lapsen saa, niin on myös suuri vastuu siitä.
Mielestäni kommenttisi oli asiaton ja loukkaava.
Meillä ei asu pikkukeisaria, vaan aikuiset päätävät, se on jo lapsenkin etu. - xxxx---
Näin on. kirjoitti:
Ei hedelmöityshoidoilla ole mitään tekemistä asian kanssa, on täysin yksilöllistä miten ihmiset lapsensa kasvattavat. Meillä on tiukat rajat ja pysyy, hoidoista huolimatta. Jos ja kun lapsen saa, niin on myös suuri vastuu siitä.
Mielestäni kommenttisi oli asiaton ja loukkaava.
Meillä ei asu pikkukeisaria, vaan aikuiset päätävät, se on jo lapsenkin etu.On kaksi täysin eri asiaa;
Lapsi syntyy vahingossa, ja sitä kasvatetaan elämää varten, tai että lapsesta tulee koko elämä, ja se halutaan hinnalla millä hyvänsä, omaa itseä varten,
Winterhoff puhuu mm. symbioosivanhemmuudesta, jossa vanhempi sulautuu lapsen psyykeeseen. Minun on vaikea kuvitella, että vanhempi voisi olla emotioinaalisesti terveellä tavalla irrallaan lapsesta, jos lapsen saamisesta on tullut koko elämää hallitseva asia. Winterhoff arvelee, että saksalaisvanhemmista 80 prosenttia elää symbioosissa lastensa kanssa, mutta valtaosa heistä ei tule koskaan tajuamaan sitä.
Oma mielipiteeni on, että jos ei edes ymmärrä miksi on niin valtava tarve saada lapsi, ei voi myöskään ymmärtää mitä symbioosi lapsen kanssa tarkoittaa. - -Terve järki-
xxxx--- kirjoitti:
On kaksi täysin eri asiaa;
Lapsi syntyy vahingossa, ja sitä kasvatetaan elämää varten, tai että lapsesta tulee koko elämä, ja se halutaan hinnalla millä hyvänsä, omaa itseä varten,
Winterhoff puhuu mm. symbioosivanhemmuudesta, jossa vanhempi sulautuu lapsen psyykeeseen. Minun on vaikea kuvitella, että vanhempi voisi olla emotioinaalisesti terveellä tavalla irrallaan lapsesta, jos lapsen saamisesta on tullut koko elämää hallitseva asia. Winterhoff arvelee, että saksalaisvanhemmista 80 prosenttia elää symbioosissa lastensa kanssa, mutta valtaosa heistä ei tule koskaan tajuamaan sitä.
Oma mielipiteeni on, että jos ei edes ymmärrä miksi on niin valtava tarve saada lapsi, ei voi myöskään ymmärtää mitä symbioosi lapsen kanssa tarkoittaa.Aika harva lapsi nykypäivänä syntyy vahingossa. Suurin osa lapsista on etukäteen suunniteltuja, onhan ehkäisyt keksitty. Monet toivovat lapsia ja perheen, se on aivan luonnollista ja niin on ollut kautta aikojen.
Lapsia on niin niin kauan, kun on ihmisiäkin. Kotipsykoligin yleistykset ja muiden tekstien lainailu, ei asiaa miksikään muuta.
- Eemelin mummo
Eikai tämä yhteiskunnan hektisyys ja pinnallisuus voi mitenkään olla vaikuttamatta lapsiin. Kaikkialla ympärillämme on ihmeellinen 'kiire jonnekin' ja 'saavuttaa jotakin' ja kummallinen hälinä ja tohina 'mennä jonnekin'. Kehitys on koko ajan huimaavaa ja ihmisestä otetaan irti kaikki mahdollinen. Ei kai se ole ihme, jos lapset siinä kärsii. Ei ole yksin vanhempien vika, kun elämä on yhtä oravanpyörää.
Yksinkertaisesti on vielä niin, että ulkopuoliset eivät tahdo sietää mitään ylimääräistä ja itselle kuulumatonta rasitetta. Jokaisen kuuluu hoitaa omat hommansa niin, että ei aiheuta kanssaihmiselle mitään vaivaa. Siksi paheksutaan villejä lapsia. Lapset eivät ole tietokoneita, joita voidaan hallita helposti on ja off näppäimillä. Lapset ovat eläväisiä olentoja, jotka haluavat perheeltään aikaa, rakkautta, vaalimista, huomiota, turvallisuutta, huolenpitoa sekä kuria ja opettamista. Sei ei käy automaattisesti ja kasvattamatta.
Vauvoista pidetään, ne ovat niin suloisia vaikka itkevät ja rääkyvät välillä. Jopa ulkopuolinen kysyy hellyttävästi että, mikä pikkuista vaivaa? Mutta annas olla, kun lapsi kasvaa ja itkee ja rääkyy, niin jopas kanssaihmiset alkavat tuumata että, mikäs lapsessa on vikana? Ja näin syyllistetään vanhemmat huonoiksi vanhemmiksi ja katsotaan naama vinossa näitä muiden kakaroita.
Tämä aika on vähän sellaista, että kaikki pitäisi sujua niin kivuttomasti ja automaattisesti - sivullisille lapsiperheet ei saa olla häiriöksi.
Vältämme kaikkea muiden aiheuttamaa meteliä, koska emme stressattuina siedä muita ihmisiä, varsinkaan toisten äänekkäitä ja lapsia. Onko ihmisen sietokyvyssä nykyaikana vikaa? Olemmeko me aikuiset itse sietämättömiä?- minaaa123
siis näin tämä on suomessa ja yhdysvalloissa, mutta esim. keski tai itä-euroopassa ihmisyyttä arvostetaan eikä vain materiaa. suomessa lapset ja lapsiperheet ovat häiriöksi. suomessa lapset eivät arvosta vanhempiaan ja vanhemmat eivät osaa/viitsi/kerkeä kasvattaa lapsia.
- Lapset 3 & 5 v.
Todellakin totta. Itselläni on kaksi pientä lasta ja niin monet kerrat olen huuli pyöreänä jäänyt katsomaan kasvattajakollegoiden virityksiä.
Eräskin perhetuttu ihan vakavana selitti, että hän ei voi kieltää lastaan heittämästä ruokaa lattialle/seinille/pöydälle/tuoliin/toisten päälle, sillä päiväkodissa oli sanottu, ettei pientä lasta saa kieltää koska se hidastaa sitä itse syömään oppimista tai jotain yhtä naurettavaa. Minä totesin, että eihän se lapsi opi oikeita ruokatapoja, jos se sillä lailla saa sotkea ja rellestää. Meillä on alusta asti kielletty heittely/sikailu ja hienosti on lapset oppineet syömään ja käyttäytymään ruokapöydässä. Nämä tutun lapset sitten edelleenkin käyttäytyvät kuin possut ruokapöydässä.
Samoin kerran ravintolassa jouduin menemään ojentamaan pikku kullannuppu-Jossua, joka terrorisoi lasten leikkialueella eikä vanhempia näkynyt lähimailla. Tämä herttainen lapsukainen päätyi lyömään mua muovikrokolla naamaan, kun sanallisesti kielsin kiusaamasta pienempiään. Kiskaisin krokon Jossun kädestä pois, ja toruin kovasanaisesti, niin pikku enkeli alkoi irvistelemään ja suhisemaan. Käskin mennä esittelemään rumia hampaitaan omalle äidilleen. Tähänkään välikohtaukseen ei vanhempaa näkynyt tai kuulunut, mietin jo onko Jossu vallan stumpattu sinne ravinteliin. Myöhemmin huomasin, että siinähän tuo äiti istui viereisessä pöydässä. Sillä ei ollut mitään kontrollia lapseen, poislähtiessäkin aneli ja mateli sen tytön edessä että voitaisko Jossu nyt lähteä. Uskomatonta.
Miten se vanhemmuus voi olla niin kateissa? - yhteiskuntasairas
Pahimmillaan tämä täysi urpoilu on näkynyt nyt kahdessa facebookin kautta järjestetyssä tapahtumassa Turussa ja Vantaan kaljakellunnassa. Idiotismin tiivistymät! Ei paljoa tarvitse edes perustella, hellanlumala.
Luin taannoin Yhteishyvän tutkimuksen, sielläkin oli 25% tutkimukseen osallistuneista sitä mieltä, että lapsille ja nuorille ei saa sanoa mitään, jos nuo tekevät jotain tyhmää ulkona tms. perustellen, että "kaikkihan on olleet nuoria joskus".
Sairas maailma! - kieltää saa ja pitää
Kyllä on vanhemi avuton, kun kerjää lapseltaan huomiota ja rakkautta?Lapselle tulee turvaton olo, kun pitää olla vanhempi omalle vanhemmalle.
kiitos että joku uskaltaa tämän tabun sanoa jo äänennkin.Näinhän on ollut jo pitkään.Väitäisin että johtuu siitä ainakin suomessa etä aikoinaan joku diplomi kukkahattutäti joka ei itse syystä tai toisesta edes voi sada lapsia on siis socialitantta paperilla suorastaan kielsi kasvattamisen suomessa.Nämä sen ajan lapset ovat nyt vanhempia ja täysin kädettömiä uusioavuttomia.Itse olen välittämällä ja seuraamaaalla tätä poltanut itseni loppuun muumoassa koulumaailmassa.
- Sivustaseurannut2011
Työskentelen korkeakoulumaailmassa ja olen päivittäin työni vuoksi tekemisissä tämän päivän nuorten aikuisten kanssa. (Kaikki ovat yli 18-vuotiaita.)
Nämä nuoret aikuiset jakautuvat selvästi kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat hyvin käyttäytyviä, osaavat ottaa toiset huomioon, aikataulut huomioon ja joiden kanssa on mukava neuvotella asioista ja joille voi perustella asiat ja sitten niihin, jotka ovat sitä mieltä, että heidän ei pidä kantaa vastuuta edes itse tekemistään virheistä, jonkun pitää korjata heidän tekemänsä virheet ja joiden vanhemmat yleensä soittelevat ja hoitavat aikuisten lastensa asioita.
Pohdin aina välillä, mitä näille nuorille aikuisille tapahtuu tulevaisuudessa:
1. ryhmä olivat siis hyvin käyttäytyviä ja toiset huomioon ottavia nuoria aikuisia, joiden kanssa voidaan puhua vaikeistakin asioista, jotka ymmärtävät aikataulut ja perustelut ja jotka ovat valmiit kantamaan vastuun omista teoistaan ja oppimaan omista virheistään. Tämän ryhmän nuoret aikuiset valavat minuun uskoa siitä, että meillä on tulevaisuudessa nuoria idearikkaita ihmisiä, jotka vievät tätä kulttuuria ja yhteiskunta eteenpäin. Välillä puhkun itsekin intoa, kun olen saanut työskennellä tämän ryhmän nuorten aikuisten kanssa ja mietin, miten meillä voikin olla näin fiksuja ja ihania opiskelijoita :) He tulevat varmasti menestymään elämässään ja sopeutumaan hyvin työelämäänkin.
2. ryhmä olivat sitten ne nuoret aikuiset, jotka eivät halua tai kykene kantamaan vastuuta omista mokailuistaan, jotka ovat sitä mieltä, että vaikka he olisivat itse tehneet virheen, niin kyllä se pitää korjata ja heille kuuluu vip-kohtelu. Ja tämän ryhmän nuorten aikuisten vanhemmat ovat niitä, jotka soittavat eri viranomaisillekin lastensa puolesta ja tarvittaessa jopa uhkailevat viranomaisia, jos heidän lapsensa ei saa vip-kohtelua (vip-kohtelu minulla tarkoitaa sitä, että viranomaisen pitäisi rikkoa suomen lakeja näiden lasten takia). On täysin tavallista, että esim. 28-vuotiaan aikuisen ihmisen asioita hoitaa hänen äitinsä tai isänsä ja samalla kun hoitaa selkeästi aikuisen lapsensa asioita, niin uhkailee viranomaista. (Meillä tuo uhkailu ei johda siihen, että nuori aikuinen saisi vip-kohtelun.) Tämä ryhmän kohdalla mietin vakavasti sitä, että miten nämä nuoret aikuiset ikinä sopeutuvat aikuisuuteen ja työelämään. Tuleeko heidän vanhempansa myös heidän tuleville työpaikoilleen mesoamaan ja vaatimaan, että heidän lapsensa saavat vip-kohtelua. Vai tulevatko tämän ryhmän nuorten aikuisten vanhemmat hoitamaan lastensa työtehtävät siellä työpaikoilla? Joka tapauksessa epäilen vakavasti, sopeutuvatko tämän ryhmän nuoret aikuiset ikinä tähän yhteiskuntaan. Olen välillä myös pohtinut, että eivätkö näiden nuorten aikuisten vanhemmat luota siihen, että heidän lapsensa pystyisivät itse hoitamaan asiansa vai mistä on kyse. Joka tapauksessa tämän ryhmän nuorten aikuisten vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapsilleen, kun eivät anna lastensa hoitaa asioitaan itse ja oppia samalla omista virheistäänkin. Nämä nuoret aikuiset eivät voi koskaan edes kasvaa aikuiksiksi, koska heidän vanhempansa ei anna heidän ottaa vastuuta omista teoistaan.
Jokainen vanhempi tietysti tekee omat ratkaisunsa, mutta jos haluaa lastensa kasvavan aikuisiksi, niin heidän pitää antaa kasvaa aikuisiksi, eikä paapoa, hössöttää ja hoitaa kaikkea koko ajan heidän puolestaan.- ??
Mitäs 2.ryhmän lapset si tekee ku vanhemmat on kuollu?
- miikapiirongi
eronneiden perheiden valta. hoooooooooooooooooooo.
lapsilla joooooooooooooooooo. molemmat vanhemmat yrittää miellyttää lapsia minkä ehtivät. Nykyiset puolisot syrjään kun ei arvosteluja kestä! - Speq_
Kivahan sitä on koittaa laittaa ipanaa ruotuun, kun tukistaminenkin on nykyään pahoinpitelyä. Tässä nähdään mitä siitä seuraa. Eläkää perkele ongelmissanne.
- Mahdollista?
Eli saako lapsi siis hakata aikuisena muita? Kyllä jos se lapselle opetetaan rangaistustavaksi. Tehokaampia tapoja ovat esim: tietokonekiellot, tai vastaavat. Se ei satuta, mutta vaikuttaa paljon.
- ,,,zzz,,,
Mahdollista? kirjoitti:
Eli saako lapsi siis hakata aikuisena muita? Kyllä jos se lapselle opetetaan rangaistustavaksi. Tehokaampia tapoja ovat esim: tietokonekiellot, tai vastaavat. Se ei satuta, mutta vaikuttaa paljon.
Sain mäkin lapsena selkääni mutta en ole tälläkään hetkellä hakkaamassa mummoja kadulla vaan lueskelen Suomi24:ää.
- Mahdollista?
,,,zzz,,, kirjoitti:
Sain mäkin lapsena selkääni mutta en ole tälläkään hetkellä hakkaamassa mummoja kadulla vaan lueskelen Suomi24:ää.
On todettu ja todistettu että moni joka lapsena kokee väkivaltaa käyttää sitä aikuisena todennäköisesti omiin lapsiinsa ja perheeseensä.
- Tukkapölly kunniaan
Mahdollista? kirjoitti:
On todettu ja todistettu että moni joka lapsena kokee väkivaltaa käyttää sitä aikuisena todennäköisesti omiin lapsiinsa ja perheeseensä.
Edelleenkin väkivalta ja luunappi on kaks aivan eri asiaa. Sain mukulana tukkapöllyä mutten mä silti miestäni hakkaa.
- Äiti-74
On huomattu.Joillakin on tapana antaa periksi lapselle niin pääsee helpommalla.No ne lapsethan on sitten aivan kauheita.Tekevät mitä haluavat ja kukaan ei raaski kieltää.Sääli....
Omilla lapsillani on ollut kuri jo pienestä pitäen ja kun ovat kasvaneet niin kehuja tulee kun ovat niin reippaita ja kilttejä.
Kun tekee selvät säännöt niin kaikki on helpompaa.Lapsista tulee yhteiskuntakelpoisia ja ahkeria lapsia. - HYVÄ SUOMI!!!
Kyllä se kuri on rakkautta! Miksi lapsi pitää kasvattaa elämään ilman vastuuta ja velvollisuuksia? miksei muka lasta saisi käskeä tai rangaista jos tekee jotain väärin? NIINHÄN AIKUISILLEKKIN TEHDÄÄN!!! jos teet väärin, saat sakkoja tai linnaa.
- Joopajoo..
Jos lapsi kerjää huomiota käyttäytymällä huonosti, eikä sitä muuten saa. Täytyy huomioida ne hyvät jutut ja kehua kun on siihen aihetta, niin silloin lapsi saa positiivisista asioista huomiota ja kiitosta, kun käyttäytyy hyvin. Minäkuva vahvistuu ja huonot asiat jäävät taka-alalle. Hyvään käytökseen täytyy kannustaa.
Jos vanhemmat eivät ole läsnä, niin on vaikea saada lapseen otetta. Ei tarkoita sitä, että pitäisi olla ohjelmatoimisto. Lapsen kuunteleminen tarkoittaa aivan muuta, kuin että kaikki annetaan periksi.
- Kysmpähänvaain
Kuinkakohan moni tänne vastanneista, joiden mielestä artikkeli on täyttä totta, syyllistyvät itse tähän höösämiseen?
- Päiväkotiin vaan.
Nykyaikana ei tueta kotiäitiyttä ja ihmisten on pakko tunkea katraansa päiväkoteihin, käydä töissä, koska asuminen ja ruoka on kallista. Ennen äidit olivat kotona. Nyt ei voi jäädä kotiin hoitamaan ja kasvattamaan lapsia, vaikka haluaisikin. Eikä kukaan mies edes huoli sellaista naista joka ei le töissä, pihalle lentää kuin leppäkeihäs, vaikka olisi pikkuvauvakin.
Hoitopaikat ja hoitajat vaihtuvat tiheään, ik'ä sekään ei ole lapselle hyväksi.- peruskauraa
En voinut minäkään jäädä kotiin "kasvattamaan" lapsia, olin yh. Pojat ovat jo yli 30 vuotiaita ja kunnon rehtejä miehiä ovat.
Ei lapsen ihmisiksi kasvattamiseen menee 24/7;) - tiukkis mami
No höpö höpö!!! Nimenomaan nykyäänhän on kodinhoidon tuet ja nykyäänhän maksetaan jopa 1. ja 2. luokkalaisen vanhemmalle Kelan korvausta, jos hän haluaa tehdä työajan lyhennystä.
Ongelmana on se, että jokaisella on oikeus pistää lapsensa päivähoitoon. Ei siis tarvitse miettiä, että montako lasta väsää, kun tietää jo valmiiksi, että voi pistää sen Milla-Joonaksen päivähoitoon, jotta pääsee kotona helpommalla.
Nykyään on ehkäisyt ja kaikki, joten ei ole pakko hankkia lasta heti, kun eka vauvakuume iskee, vaan voi suunnitella, milloin olisi taloudellisesti paras hetki hankkia lapsi, joten ehtii esim. käymään koulut loppuun, hommaamaan työpaikan ja vasta sitten hankkimaan lapsen, jotta perheelle saadaan kelpo toimeentulo. Myös osa-aikatyö on mahdollista.
Olen itsekin joutunut menemään töihin jo vanhempainloman päätyttyä (lapset olleet alle 1-v ikäisiä) taloudellisten syiden vuoksi, koska iso asuntolaina ei mahdollistanut pidempää kotonaoloa. Ei niistä lapsista tule mummonhakkaajia, vaikka olisivatkin arkisin päivähoidossa. Siinä on yllinkyllin aikaa kasvattaa lapsia iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikaan. Sitä paitsi se kasvatus jatkuu senkin jälkeen, kun lapsi menee kouluun!
- Mahdollista?
En itse usko, ja toivottavasti en ole, mainitun lainen lapsi. Tässä talossa päättää vanhemmat kaiken, joskus tuurilla pääsen mukaan pienesti päätöksiin, yleensä maksimissaan siihen mitä ruuaksi, ja jos ei kelpaa, kokataan itse...
- kohta viiskytvee
Totta on.
Mutta tätä juttua Hesarista lukiessani tuli vaan mieleeni myös, että tunnen jostain syystä myös harvinaisen paljon yli 5-kymppisiä miehiä (naisista näitä ei taas tahdo löytyä niinkään), joiden psyyke on jäänyt jonnekin pikkulapsen tasolle, joten....- 0129748
Hyvä, meidän näkemuyksemme yhdistämällä syntyykin koko kuva. Minä tunnen yllättävän monat naista, joiden psyyke on teini-ikäisen tasolla.
Hyvä ystävä, tämä ei ole sukupuolesta riippuvainen asia. - young lady
0129748 kirjoitti:
Hyvä, meidän näkemuyksemme yhdistämällä syntyykin koko kuva. Minä tunnen yllättävän monat naista, joiden psyyke on teini-ikäisen tasolla.
Hyvä ystävä, tämä ei ole sukupuolesta riippuvainen asia.Kuulostaa ihan äidiltäni.
Ja välillä mietin, kumpi tässä talossa pitäisi olla se kiukutteleva, päiviä kestävää mykkäkoulua pitävä teini.. :D
- mlm1
Tapasin kuukausi aikaa miehen ja nyt aikuinen poika ja teinityttö (miehen lapset) ovat ottaneet vallan ja päättäneet että heidän isällään ei saa olla naispuolista ystävää joka viettää aikaansa heidän kodissaan. Tuntuu että tääkin on uus ilmiö, ollaan mustasukkasia omasta isästään!
- turhavalittaa
Ymmärrän hyvin talon lapsia,itse seurasin vierestä kuinka kummipoikamme isä toi kotiin "uuden rakkaansa" jota poika ei jaksanut katsella,loppuivat yhteiset kalareissut isältä ja pojalta,nyhväsivät vaan uuden akkansa kanssa kaikenaikaa..
Muija alkoi komennella poikaa heidän omassa kodissa, ym,ym..kuka sitä jaksaa? "Kun saa äitipuolen, saa myös isäpuolen" ,on vanha sanonta joka piti paikkaansa tuossakin tapauksessa ,
niin ne ukkojen aivot pehmenee,kun löytyy se uusi,oma lapsi jää sivuun..
Nyt jäljestäpäin sitten ihmetellään, kun poika ei pidä yhteyttä...kestääkin miettiä..
Säälittävää paskaa!! Näin se saattaa käydä jos se "uusi " tuodaan sinne kotiin..
Kyllä lapset ( vaikkakin aikuiset) ovat etusijalla elämässä!
Sitten kun ovat muuttaneet pois kotoa, niin asia on toinen...
- miiku...
Minulla on ihan mukavat lapset. Kasvatan niitä yksinhuoltajana. Poika 13 v leikkaa nurtsin ja opetin viikonloppuna kuinka pestä vessat ym. Tyttö nyt 17 v leipoo, kokkaa siivoo ym. Molemmat hoitavat koulunsa ja urheiluharratuksensa hienosti. On tuo poika kyllä myös kerennyt jo tehdä tyhmiä, mutta sanoisin kuuluvan asiaan. Huumoria riittää meidän perheessä, tietty välillä huudetaankin.. Mutta lasten kanssa pitää elää ja olla mukana. Minä määrään, mutta nyt tietty jo keskustellaan.
- kysyn vaan..
Entäs jos tyttö olisi tehnyt tyhmiä? Kuittaisitko olankohautuksella?
- miiku..
kysyn vaan.. kirjoitti:
Entäs jos tyttö olisi tehnyt tyhmiä? Kuittaisitko olankohautuksella?
On se tyttökin tehnyt kyseenalaisia tekoja... joskin ei niin nuorena, kuin poika. Ei mennyt olan kohautuksella. Kasvatusprosessi on hyvin pitkäaikainen ja se alkaa jo vauvana. Toisena on se, että välillä "väärä seura" ajaa tyhmyyksiin. Joskin saaha se lapsi olla tekemättäkin tyhmiä "väärässä" seurassa. Mutta meitä on moneen menoon... toinen on, toinen ei.
Halebobin kanssa tuota ajatusta pyöriteltiin. Yhteiskuntamme on sen pienimmän osan summa.
Viime vuosisadalla käytiin taistelu autoritaarisen mielenlaadun ja narsistisen mielenlaadun välillä ja nyt näyttää siltä, orastavan demokratian vallatessa maailmaa hitaasti, mutta varmasti, arabimaiden kuohunta on esimerkki siinä maailmankolkassa vielä jatkuvasta mielenlaatujen taistosta, että narsistinen mielenlaatu on voittaja autoritaariseen nähden. Jolloin on vain luonnollista, että lapsetkin omaksuvat yhteiskunnassa joka tuutista tulevan narsistisen asenteen elämään, joka parhaimmillaan on: minun etuni on sinun etusi.- Raggaristi
http://www.youtube.com/watch?v=ly9MWLg5k-4 Niin perkl.....
- 029417
Ääripäät ovat aina vääriä toimintatapoja.
Rajat ja rakkaus. Vastuuta sen mukaan, miten lapsi osaa ottaa sen vastaan. Vapautta samoin. - rajat on rakkautta
Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi kun kielletään, jos hän tekee väärin.
- +9l a
Tässäkin oleellista on se, että ne rajat ovat koko ajan samat (esim. kotiintuloajat murrosikäisillä tai että saako sohvalla pomppia silloin kun isä on kotona tai äiti tai mummo). Eräs pahimmista lapsista jonka olen nähnyt oli sellainen, jonka isä ei sallinut mitään ja äiti antoi kaikessa periksi. Lapsi oli mielettömän ahdistunut ja riehui koko ajan. Päiväkodissa sitten yritettiin luoda kiinteitä sääntöjä, mutta kyllä tuolla lapsella koko ajan meni aika riehumiseen. surullista
- Äiti myös
Mun mielipide on se että kyllä tää lasten "paapominen" , "lapsikeskeisyys on niin syvällä yhteiskunnan mentaliteetissa ettei sitä hevillä muuteta. Jo raskausaikana äitiä ja vauvaa kytätään.. neuvolassa tulis aina pysyä ja mennä käyrillä ja pienimmätkin poikkeamat lapsen kehityksessä tehdään megalomaanisiksi ongelmiksi. Erilaisuutta ei enää siedetä tai ymmärretä ja erityislasten määrä vaan jatkaa kasvuaan. .
- Lapsellinen nainen
Eniten juuri lapsettomat antavat lapsenhoitoneuvoja, kaikki ei käy tosialämässä kuitenkaan kuin elokuvissa. Lapset eivät ola näkymättömiä tai äänettömiä.
Ei sekään ole oikea ratkaisu, että piestään siniseksi, murretaan nenä tai hakataan hengettömäksi. Ei aikuisiakaan saa mennä tukistelemaan, vaikka onhan noita puolison pahoinpitelijöitä riittämiin sekä miehissä että naisissa... samalla hakataan lapsetkin, kun omat hermot eivät kestä. Eihän lapset saisi leikkiäkkään normaalisti, kun niistä lähtee ääntä.
Eikä sekään ole hyvä vaihtoehto, että heitetään taysi lekkeriksi ja laiminlöydään lasten opastus ja valvonta kokonaan.
Jätetään lapsi tavallaan heitteille kokonaan, eikä se ole lapsen vika, vaan aikuisen.
Jostain on löydyttävä se kultainen keskitie, viisaus ja maalaisjärki. Välittäminen siitä lapsesta, eikä välittäminen todellakaan tarkoita kaiken periksi antamista. Vanhemman täytyy uskaltaa olla vanhempi ja pitää langat käsissään.- ent. lapseton
Tämä entinen lapseton ainakin aina neuvoi muita, koska myös lapsettomilla ihmisillä voi olla järki päässään - mikä Sinulle saattaa olla yllätys. Yleensä myös lapsettomilla on sitä järkeä, toisin kuin lapsellishuumassaan kierivillä akoilla. Tunnettu tosiasia on myös se, että ulkopuoliselta saa usein toisen näkökulman asioihin.
Minä olen kasvattanut siskonkin penskoja ja sanonut siskolle että jos et tykkää, niin opeta niille edes peruskäytöstavat. Ei ole mutissut.
Omia neuvoja soveltamalla sai omatkin muksut muuten kasvatettua. Koulusta tulee pelkkää kiitosta, tarhasta samoin. Viimeksi perjantaina täti kehaisi kuinka meidän likkaa ei tarvitse ikinä komentaa käsienpesulle. Meillä on kotona opeteltu pesemään kädet sisälle tultaessa, ennen ruokailua ja vessassakäynnin jälkeen. Yllättäen riittää myös tarhassa.
Kunhan tästä teini-ikään ehtivät, niin saattaa tulla jo jotain kitkaa, mutta onneksi on siskon vanhin, jolla voi harjoitella.
Meillä on tietysti myös auttanut se, että minä ja mieheni olemme samoilla kasvatuslinjoilla. Kun äitee sanoo sitä, niin isi ei sano toista - ja vice versa.
Entisenä lapsettomana voin neuvoa lapsellisia seuraavasti:
1. Sinä päätät. Minne mennään, mitä syödään, paljonko, kuka voi tulla kylään, moneltako mennään nukkumaan. Kaikki päätöksesi ovat ehdottomia, eikä niistä neuvotella sen jälkeen kun ne on tehty. Kysyt kyllä lasten mielipidettä, jos asia koskee merkittävästi heitä, mutta voit silti tehdä päätöksen eri tavalla. Jos kysyt mielipidettä, mutta päätät toisin, perustelet päätöksen.
2. Ruokapöytä on syömistä varten. Sen ääressä kun istut, niin siinä syödään. Ei pyöritä, ei heitellä, ei huudeta. Isommat lapset annostelevat itse ruokansa, mutta kaikkea on otettava ja lautanen on oltava tyhjä ennen kuin pöydästä poistutaan. Ei lähdetä sille linjalle, että "ota nyt kaksi lusikallista, niin saat mennä." Ja ei, sillä ei tule ylipainoisia lapsia. Sinä olet aikuinen. Sinä annostelet lautaselle lapsen nyrkin kokoisen annoksen.
3. Lapset ovat hiljaa kun aikuiset puhuvat, ellei heiltä erikseen jotain tiedustella tai keskustelu liity jotenkin lapseen. Esimerkiksi lääkärissä äiti on hiljaa ja lapsi puhuu. Kun vanhempi on puhelimessa, ollaan hiljaa. Puhelun jälkeen voi tulla kertomaan asiansa. Kun muut nukkuvat, ollaan hiljaa.
4. Telkkari ei ole ajanvietettä. (Meillä ei televisio näy lainkaan. Television ääressä vietetään aikaa vain koko porukalla, jos katsotaan elokuvia, dokumentteja tai opettavia lastenohjelmia, esim. olipa kerran..)
5. Huonolla tuulella saa olla, mutta sitä ei pureta muihin. Äiti ei pura isiin, lapset eivät pura vanhempiinsa tai toisiinsa. Tämän oppii aika pienikin lapsi. On helpompi sanoa, että äiti on paha mieli kuin ulista. Vanhemmat opettavat esimerkillä. Jos äiti itkee hormonihuuruissaan, niin sanotaan, että on paha mieli.
6. Kaupassa ollaan hiljaa. Ensiruinauksesta viedään ostokset takaisin paikoilleen ja lähdetään pois kaupasta. (Tosin tämä vaatii sen, että kotona on aina jotain varalla ja että vanhemmilla on pokkaa. Yleensä tämä tarvitsee suorittaa vain kerran). Kaupasta ostetaan se, mitä kotona lähtiessä on lapulle kirjoitettu, ja vain ja ainoastaan aikuinen saa poiketa listasta. Heräteostoksia ei tehdä lasten läsnäollessa. Karkkipäivä on yhtenä päivänä viikossa, koko perheellä.
7. Lelurajoituksia noudatetaan. Huoneessa saa olla kymmenen lelua. Enempää ei osteta ennen kuin edelliset on leikitty loppuun. Lelu ostetaan aina lapsen kanssa, ei tuliaisiksi tai lahjaksi. Lahjaksi annetaan kirjoja, musiikkia, lautapelejä..
8. Omat jäljet korjataan, kuten aikuisetkin tekevät. Kotitöitä tehdään iän mukaan. Huone on oltava siisti, eikä siitä tingitä. Isompi lapsi on niin kauan ilman tietokoneoikeuksia, kun vaatteet ovat lattialla. Pienempi osallistuu, minkä kykenee. Teini-ikäinen on täysin kykenevä laittamaan itse välipalaa, pesemään omat pyykkinsä ja imuroimaan.
9. Rahaa saa, kun sitä tarvitsee, ja jos sitä tarvitsee perustellusti. Vaateostoksille annetaan raha käteen, katsotaan ja neuvotaan vieressä. Lapsi ei tarvitse viikkorahaa, ainakaan huoneen siivousta tms. vastaan. Viikkorahaa jos annetaan, se vaatii ekstraa. Esimerkiksi teini-ikäisen viikkoraha voi tulla ruohonleikkuusta, autonpesusta, sisarusten vahtimisesta vanhempien kauppareissun ajan. Ei normaaleista kotitöistä. Eivät vanhemmatkaan saa rahaa muusta kuin tehdystä palkkatyöstä. Lapsilisä on tarkoitettu vanhemille lasten kustannuksia kattamaan, ei lapsille.
10. Kasvata pienet lapsesi kuin kasvattaisit koiran. Lyhyet, selvät käskyt. Nimeä ei sanota kiellon yhteydessä. Pelaa äänensävyllä: Matala ääni kieltoon, korkeampi kehuihin. Matala, kovempi ääni naiseltakin tehoaa (miksi luulet, että miehiä pidetään parempana komentajana?)! Anna välittömästi palautetta, hyvää tai huonoa, mutta lyhyesti, ytimekkäästi ja solvaamatta.
Syli on oltava aina auki. Jos isi on puhelimessa, on oltava hiljaa, mutta syliin saa kiivetä. - Kommentteja^
ent. lapseton kirjoitti:
Tämä entinen lapseton ainakin aina neuvoi muita, koska myös lapsettomilla ihmisillä voi olla järki päässään - mikä Sinulle saattaa olla yllätys. Yleensä myös lapsettomilla on sitä järkeä, toisin kuin lapsellishuumassaan kierivillä akoilla. Tunnettu tosiasia on myös se, että ulkopuoliselta saa usein toisen näkökulman asioihin.
Minä olen kasvattanut siskonkin penskoja ja sanonut siskolle että jos et tykkää, niin opeta niille edes peruskäytöstavat. Ei ole mutissut.
Omia neuvoja soveltamalla sai omatkin muksut muuten kasvatettua. Koulusta tulee pelkkää kiitosta, tarhasta samoin. Viimeksi perjantaina täti kehaisi kuinka meidän likkaa ei tarvitse ikinä komentaa käsienpesulle. Meillä on kotona opeteltu pesemään kädet sisälle tultaessa, ennen ruokailua ja vessassakäynnin jälkeen. Yllättäen riittää myös tarhassa.
Kunhan tästä teini-ikään ehtivät, niin saattaa tulla jo jotain kitkaa, mutta onneksi on siskon vanhin, jolla voi harjoitella.
Meillä on tietysti myös auttanut se, että minä ja mieheni olemme samoilla kasvatuslinjoilla. Kun äitee sanoo sitä, niin isi ei sano toista - ja vice versa.
Entisenä lapsettomana voin neuvoa lapsellisia seuraavasti:
1. Sinä päätät. Minne mennään, mitä syödään, paljonko, kuka voi tulla kylään, moneltako mennään nukkumaan. Kaikki päätöksesi ovat ehdottomia, eikä niistä neuvotella sen jälkeen kun ne on tehty. Kysyt kyllä lasten mielipidettä, jos asia koskee merkittävästi heitä, mutta voit silti tehdä päätöksen eri tavalla. Jos kysyt mielipidettä, mutta päätät toisin, perustelet päätöksen.
2. Ruokapöytä on syömistä varten. Sen ääressä kun istut, niin siinä syödään. Ei pyöritä, ei heitellä, ei huudeta. Isommat lapset annostelevat itse ruokansa, mutta kaikkea on otettava ja lautanen on oltava tyhjä ennen kuin pöydästä poistutaan. Ei lähdetä sille linjalle, että "ota nyt kaksi lusikallista, niin saat mennä." Ja ei, sillä ei tule ylipainoisia lapsia. Sinä olet aikuinen. Sinä annostelet lautaselle lapsen nyrkin kokoisen annoksen.
3. Lapset ovat hiljaa kun aikuiset puhuvat, ellei heiltä erikseen jotain tiedustella tai keskustelu liity jotenkin lapseen. Esimerkiksi lääkärissä äiti on hiljaa ja lapsi puhuu. Kun vanhempi on puhelimessa, ollaan hiljaa. Puhelun jälkeen voi tulla kertomaan asiansa. Kun muut nukkuvat, ollaan hiljaa.
4. Telkkari ei ole ajanvietettä. (Meillä ei televisio näy lainkaan. Television ääressä vietetään aikaa vain koko porukalla, jos katsotaan elokuvia, dokumentteja tai opettavia lastenohjelmia, esim. olipa kerran..)
5. Huonolla tuulella saa olla, mutta sitä ei pureta muihin. Äiti ei pura isiin, lapset eivät pura vanhempiinsa tai toisiinsa. Tämän oppii aika pienikin lapsi. On helpompi sanoa, että äiti on paha mieli kuin ulista. Vanhemmat opettavat esimerkillä. Jos äiti itkee hormonihuuruissaan, niin sanotaan, että on paha mieli.
6. Kaupassa ollaan hiljaa. Ensiruinauksesta viedään ostokset takaisin paikoilleen ja lähdetään pois kaupasta. (Tosin tämä vaatii sen, että kotona on aina jotain varalla ja että vanhemmilla on pokkaa. Yleensä tämä tarvitsee suorittaa vain kerran). Kaupasta ostetaan se, mitä kotona lähtiessä on lapulle kirjoitettu, ja vain ja ainoastaan aikuinen saa poiketa listasta. Heräteostoksia ei tehdä lasten läsnäollessa. Karkkipäivä on yhtenä päivänä viikossa, koko perheellä.
7. Lelurajoituksia noudatetaan. Huoneessa saa olla kymmenen lelua. Enempää ei osteta ennen kuin edelliset on leikitty loppuun. Lelu ostetaan aina lapsen kanssa, ei tuliaisiksi tai lahjaksi. Lahjaksi annetaan kirjoja, musiikkia, lautapelejä..
8. Omat jäljet korjataan, kuten aikuisetkin tekevät. Kotitöitä tehdään iän mukaan. Huone on oltava siisti, eikä siitä tingitä. Isompi lapsi on niin kauan ilman tietokoneoikeuksia, kun vaatteet ovat lattialla. Pienempi osallistuu, minkä kykenee. Teini-ikäinen on täysin kykenevä laittamaan itse välipalaa, pesemään omat pyykkinsä ja imuroimaan.
9. Rahaa saa, kun sitä tarvitsee, ja jos sitä tarvitsee perustellusti. Vaateostoksille annetaan raha käteen, katsotaan ja neuvotaan vieressä. Lapsi ei tarvitse viikkorahaa, ainakaan huoneen siivousta tms. vastaan. Viikkorahaa jos annetaan, se vaatii ekstraa. Esimerkiksi teini-ikäisen viikkoraha voi tulla ruohonleikkuusta, autonpesusta, sisarusten vahtimisesta vanhempien kauppareissun ajan. Ei normaaleista kotitöistä. Eivät vanhemmatkaan saa rahaa muusta kuin tehdystä palkkatyöstä. Lapsilisä on tarkoitettu vanhemille lasten kustannuksia kattamaan, ei lapsille.
10. Kasvata pienet lapsesi kuin kasvattaisit koiran. Lyhyet, selvät käskyt. Nimeä ei sanota kiellon yhteydessä. Pelaa äänensävyllä: Matala ääni kieltoon, korkeampi kehuihin. Matala, kovempi ääni naiseltakin tehoaa (miksi luulet, että miehiä pidetään parempana komentajana?)! Anna välittömästi palautetta, hyvää tai huonoa, mutta lyhyesti, ytimekkäästi ja solvaamatta.
Syli on oltava aina auki. Jos isi on puhelimessa, on oltava hiljaa, mutta syliin saa kiivetä.Aika tiukka linja. Omat kommenttini:
1. Mitä pienempi lapsi, sitä paremmin toimii. Murrosikäisen kanssa on kuitenkin kurjaa, jos ei pääse esim. minnekään koskaan kavereiden kanssa, koska kotiintuloaika on "kiveen hakattu" aika.
2. Vauvaa vaikea pakottaa syömään. Hän syö oman mielensä mukaan. Tämä sinun systeemisi ei oikein sovellu, jos lapsella on oikeasti joku kammo tiettyä ruoka-ainetta kohtaan (esim. meillä kalakammoon löytyi myöhemmin pojalta allergia!!!). Lapsi joutuu itse ottamaan ruokaa päiväkodissa isojen lasten puolella, kuten myös koulussa. Tämä taito pitää siis itse opetella.
3. Toimii isommilla lapsilla, mutta kyllä minusta lapsi saa tulla keskeyttämään, jos esim. kuivaksi opettelevalla lapsella on hätä. Minä sanon lapsille, että "Odota, äiti puhuu ensiksi" ja kun olen sanonut asiani, niin sitten kysyn, mikä lapsellla oli hätänä. Tällä tavalla lapsi oppii odottamaan vuoroaan, mutta ei tarvitse odotttaa esim. 3 tuntia, että vieras lähtee kotiin.
4. Meille TV on ajanvietettä, mutta myös hyötyä. Tosin aikuisen tehtävä on asettaa rajat, että montako tuntia päivässä saa katsoa tv:tä tai olla tietokoneella.
5. Minusta ihmisellä on oikeus negatiivisiin tunteisiin. Jos on paha mieli, siitä pitää puhua, saa tulla syliin lohdutettavaksi jne. Vanhemman tehtävänä on opettaa tunnistamaan lapsessa erilaisia tunteita. Esimerkiksi väsynyt lapsi kiukuttelee ja silloin aikuisen tehtävänä on sanoa esim. sille 2-3 vuotiaalle, että sua kiukuttaa koska sua väsyttää kovasti, lähdetään päiväunille.
6. Kaupassa ollaan asiallisesti. Minusta täysi hiljaisuuskielto on tarpeeton. Lapsi voi ehdottaa (varsinkin kouluikäiset), että mitä ruokia olisi kiva syödä, koska koululaiset helposti näkevät uusia ruoka-aineita kavereillaan. Karkin takia emme ole koskaan tapelleet. Etukäteen sovitaan, että ostetaanko karkkia vai ei.
7. Meillä ei ole tuollaisia rajoituksia. Leluja pidetään sen verran esillä, mitä jaksaa siivota. Ensiksi siivotaan päättynyt leikki pois lattialta ja sitten vasta otetaan uusi leikki työn alle, koska muuten lattia on täynnä palapelejä, legoja jne. Ennen nukkumaanmenoa lattia siivotaan tavaroista.
8. Kotitöitä aletaan opetella suunnilleen heti, kun lapsi oppii kävelemään (alussa lelujen keräämistä koppaan). Siivouspäivänä taaperokin osaa jo kierittää matot rullalle avustettaessa. Moni taapero myös mielellään tiskaa. Meillä teinien huoneen ei tarvitse olla koko ajan tiptop, mutta kerran viikossa pitää siivota huone ja nostaa tavarat hyllyille.
9. Meillä taas rahaa saa kotitöistä. Viikkoraha edellyttää oman huoneen siivousta ja kotitöihin osallistumista. Silti maksan esim. kannusterahaa kiitettävistä kouluarvosanoista. Rahoista puolet menee lapsen omalle säästötilille ja puolet lapsen omaan käyttöön. Lapsilisä tulee minulle ja se menee normaaliin elämiseen.
10. Kehuja ei piilotella, asiat käsitellään heti. Myös vaikeista asioista pitää pystyä puhumaan. Jos minä olen raivoissani, sanon sen, mutta lisään, että nyt en pysty keskustelemaan asiallisesti, vaan mun on pakko rauhoittua ensiksi. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän käskyjä ja rajojen asetusta. Mitä isompi lapsi, sitä enemmän keskustelua, mielipiteiden vaihtoa ja arvomaailmaa.
P.S. Hyvinkäyttäytyvät, kivat nuoret täälläkin, jotka pärjäävät koulussa ja kaveripiirissä. Esikoinen on lisäksi urheilulajissaan Suomen huippuja. Olen äiti, en kaveri, mutta silti haluan, että minua on helppo lähestyä ja että kanssani voi puhua aiheesta kuin aiheesta. Rakkautta, kehuja, halauksia ja aikaa annan mielelläni. En pidä lapsiani enkeleinä, vaan hekin pystyvät tekemään tyhmyyksiä, mutta silloin jutellaan asiasta, mietitään seuraamuksia ja rangaistukset asetetaan tapauskohtaisesti.
- maikkiiiiiina
Voihan nenä!
KYLLÄ MEILLÄ MÄÄRÄÄ AIKUINEN, lapset viedään vaikka niska-pers-otteella omaan sänkyyn rauhoittumaan, kun kiukkukohtaus milloin mistäkin aiheesta iskee.. Jos se ei riitä, meillä myös on nipattu ja otettu tukasta kiinni. (Ilmoittakaapa äkkiä lastensuojeluun!) Mutta kuka veis sen raivon partaalla kiikkuvan äidin niska-pers-otteella omaan sänkyyn rauhoittumaan?! -:D
VANHEMMUUS ON 24/7 TYÖ ELÄMÄN LOPPUUN ASTI, tukena ja apuna hoitotädit ja opettajat muun tukiverkoston (=lähisuku) lisäksi, joka meillä onneksi on lähellä. Tämän päivän maailmassa on aivan eri kasvattaa lapsia kuin edes 20 vuotta sitten.
Joskus aikoinaan sanoin, et en ikinä huuda lapsilleni, nyt se on jokapäiväistä: lapset huutaa toisilleen, minä huudan lapsille, lapset huutaa minulle.. Kuuntelun jalo taito, oi kun se on ihana keksintö. En ole pullantuoksuinen superäiti, vaikka ympäristö (ja itsekin itselleni) suorituspaineita lataakin ja poden syyllisyyttä ja huonoa omaatuntuntoa päivittäin. EN OLE LASTENI KAVERI, vaan se turvallinen, tunteensa näyttävä ja vastuunkantava aikuinen, jolle voi ja pitääkin purkaa paha olonsa, joka auttaa ja lohduttaa tarvittaessa. - Kokemusta on..
Kyllä, nykylapsista osa on hyvinkin kurittomia. Olen nyt työskennellyt useamman kesän eräässä suomalaisessa huvipuistossa, jossa käyvät nimenomaan perheet, joissa on 0-10 vuotiaita lapsia. Ja kyllä kun sitä menoa on sivusta seurannut, niin huh-huh.. Lasten annetaan vapaasti heittää ruoat pitkin lattioita, repiä kukkaistutuksia, jättää roskat jälkeensä, käyttäytyä epäkohteliaasti sekä asiakkaita että työntekijöitä kohtaan, jne... Vanhemmat vaan katsovat vieressä, tai sitten vaihtoehtoisesti sanovat kevyellä, leikkisällä äännellä että "Äläs nyt hei..".
- ggjghkg
Tämän päivän Hesarissa oli juttu, kuinka vanhempien vastuuttomuus rassaa Uimastadionin valvojia. Jotkut vanhemmat luulevat maauimalaa päiväkodiksi ja jättävät lapsensa sinne ja lähtevät itse muualle.
Syrjäytyneiden nuorten määrä kasvaa kokoajan. Sellaisten jotka eivät ikinä sopeudu työelämään, pelaavat vaan jotain tappamispelejä kotona. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.
Näitä tulee kokoajan lisää...
Kyllä. Jokaisen ihmisen käyttäytymisessä on oltava jokin tolkku. Koskee myös lapsia. Eikä lapsi ole eikä voi olla taysvaltainen.
Mutta, mutta. Minkäs takia ammattikasvattajat nyt esiintyvät kurin ja järjestyksen esitaistelijoina vaikka sosiaalilaitokset ja mielisairaalat ovat epäjärjestyksen tyyssijoja. Niiden selitykset potilaista/asukeista ei vakuuta minua, ovat kuitenkin asiallisia vapaana. Jutun psykologisointi vain ampui niin yli että kirjoitin siitä blogiini:
http://mattiw73.blogspot.com/2011/08/winterhoff-ja-lastenkasvatus.html
Psykologit ovat usein kannattamassa rikollisille syyntakeettomuutta, joten kai he kannattavat löysää kuria myös lapsille.Onkos tämä nyt osa sitä uhkaavaa "kuri ja järjestys"-ilmiön vyöryä, jota tutkijat Pekkarinen ja Harrikari kirjoittivat vastustaessaan TV2:n Kakola ohjelmaa?
Mitähän Winterhoff tarkoittaa kurilla? Kuttulan johtaja aikanaan sanoi vihaisella äänellä että "valta kuuluu aikuisille". Minusta kuri ei tarkoita mielivaltaa, kuri lähtee aina ylhäältä.- ;))))
Vau, opettajien liksat nousee pilviin.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/08/1370523/hankala-oppilas-opettajien-palkka-kasvaa
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
57-vuotiads muka liian vanha töihin?
On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei3113591Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?
Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette2632046By the way, olet
mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei981435J-miehelle toivon
Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.851343Onko kaivattunne suosittu?
Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(921299- 591198
Täytyi haukkuu sut lyttyyn
En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti611187Onkohan sulla enää tunteita
kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut361024Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola
Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks461006Etkö ymmärrä että olen turhautunut
kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?65914