Ruotsissa kiintiöt yliopistoihin kiellettiin - Miten meillä?

Suomenruotsalaiset ovat nauttineet erityisistä kiintiöistä korkeakouluihin pyrkiessään. Olisko Suomella opittavaa ruotsin linjasta asiassa?

Korkein oikeus tuomitsi Uppsalan yliopiston laittomasta etnisestä syrjinnänstä
Cecilia Lönn:ltä ja Josefine Midander:ilta evättiin paikka juristi koulutukseen Uppsalan yliopistossa vaikka heillä oli paremmat arvosanat kuin hakijoilla jotka oli hyväksytty sisään erityisestä kiintiöstä joka oli varattu niille, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Joulukuussa 2006 korkein oikeus tuomitsi yliopiston laittoman etnisen syrjinnän perusteella ja naiset saivat 75 000 kruunun vahingonkorvaukset.
Ennen syyslukukautta 2003 Uppsalan yliopisto oli varannut 30 paikkaa 300:sta koulutuspaikkasta juristikoulutuksessa ehdokkaille, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Se tehtiin, jotta voidaan lisätä etnistä monimuotoisuutta koulutuksessa.
Josefine Midanderilta ja Cecilia Maplelta, joiden vanhemmat olivat syntyneet Ruotsissa, oli evätty paikka koulutukseen huolimatta siitä, että heillä oli paremmet arvosanat kuin kaikilla jotka oli otettu sisään tuosta kiintiöstä. Kun Centrum för rättvisan-järjestö alkoi edustaa naisia he vetivät yliopiston oikeuteen ja haastoivat Uppsalan yliopiston etnisestä syrjinnästä.

Korkein oikeus totesi: Laitonta syrjintää
Tammikuussa 2005 tuomitsi Uppsalan käräjäoikeus yliopiston kielletystä etnisestä syrjinnästä ja tuomitsi maksettavaksi korvauksia 75 000 kruunua kullekin naiselle. Svean hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden tuomion joulukuussa 2005. Oikeuskansleri joka edusti asiassa valtiota, valitti korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus totesi, että etniset kiintiöt on laitonta syrjintää. Syrjintäkielto ja oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä on tunnustettuja ihmisoikeuksia. Kaikille poikkeuksille on löydettävä selkeästi tukea lainsäädännöstä ja poikkeuksia on sovellettava tiukasti. On vastoin lain syrjintäkieltoa ja korkeakoulu opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua, että varataan ennalta opintopaikkoja tietylle ryhmälle, esimerkiksi etnisyyden perusteella.
Korkeakoulu asetuksen mukaan oppilaitokset saivat kehittää paikallisia valintasääntöjä koskemaan jopa kymmentä prosenttia paikoista laajentaakseen rekrytointiaan. Mutta Korkeimman oikeuden tuomio vahvisti, että pyrkimykset laajentaa rekrytointia on tapahduttava sellaisin keinoin, jotka eivät ole syrjiviä. Mitä tulee paikallisiin valintasääntöihin koskivat ne haastatteluja, erilliskokeita tai työelämän kokemuksen painottamista.

Etnistä monimuotoisuutta
Prosessissa ilmeni myös, että Uppsalan juristikoulutuksen ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osuus oli sama kuin vastaava osuus väestössä yleensä - jo ennen kiintiöitä.
Juristikoulutuksessa yleensä, oli tämän taustan omaavien osuus aloittajista vielä suurempi - pelkästään Tukholman oikeustieteellisessä osuus oli joinakin vuosina jopa 24 prosenttia.
Samaan aikaan saivat valitut valintakriteerit aikaan erikoisen vaikutuksen jopa monimuotoisuuden näkökulmasta: esimerkiksi saamenkielisen taustan omaavalta estettiin paikka. Saamelaiset kun ovat Ruotsissa etninen vähemmistö, joiden vanhemmat ovat syntyneet maassa. Hakija jonka molemmat vanhemmat olivat syntyneet Norjassa sai etusijan ulkomaalaiskiintiön takia, ja niin edelleen.

Kiintiöt poistettiin
Tuomioden julistamisen seurauksena, Uppsalan yliopistolle (etniset kiintiöt juristiopinnoissa) ja myöhemmät tuomiot Örebron ja Karlstadin yliopistoille (sukupuolikiintiöt erilaisiin hoitotyön ja terveyalan koulutuksiin) tuli selväksi, että kiintiöt - tai erilaisisten meriittien myönteinen erikoiskohtelu - ei ole koskaan hyväksyttyä .Yliopistot jotka olivat ottaneet käyttöön tällaisen kiintiöjärjestelmän poistivat ne käytöstä. Tänään ei tämän tapaisia kiintiöitä korkeakouluissa enään ole.

Ks. Lisää:
http://www.centrumforrattvisa.se/fall/Högsta_domstolen_fällde_Uppsala_universitet_för_olaglig_etnisk_diskriminering
Kannattaa myös lukea tuomion perustelut:
http://www.centrumforrattvisa.se/files/HDdom_Midander.pdf