Hei!
Mitä mieltä olette, kannattaako uhrata kaksi vuotta elämästä, ja opiskella amk-insinööristä di:ksi? Onko di-tutkinnosta saatu "lisäarvo" kahden vuoden panostuksen arvoinen?
Entä, onko kaksinkertainen insinööri (AMK DI) selkeästi parempi ja kilpailukykyisempi, kuin pelkän amk-insinöörin, tai pelkän di-tutkinnon suorittanut?
Asiallisia, hyvin perusteltuja kommentteja odottaen, kiitos!
Insinööristä (AMK) DI:ksi.
insinööri (AMK)
17
12039
Vastaukset
- Että tälleen
Edelleenkin nämä pitkän linjan insinöörit ovat yleensä parempia kuin pelkän diplomi-insinööritutkinnon suorittaneet. Tämä on etenkin totta niiden osalta, joilla on työkokemusta tutkintojen välissä. Silloin on syntynyt motivaatio siihen, että on jatkettu yliopistotasolla. Toisaalta yliopistoihin ei ole päässyt aivan heikolla insinööritodistuksella, mikä on varmistanut opiskelijoiden kapasiteetin.
Se taas, onko diplomi-insinööritutkinnosta hyötyä työelämässä, riippuu kokonaan, mitä on tavoittelemassa. Jos pyrkii yliopiston jatko-opiskelijaksi ja sitä kautta tutkijan uralle, tie on ainoa mahdollinen. Sama pätee hyvin pitkälle ihmisiin, jotka haluavat eturivin johtotehtäviin (yksikön johtajat, toimitusjohtajat, yritysten hallituksen jäsenet), niin diplomi-insinööritutkinnosta on hyötyä, mutta noihin tehtäviin tarvitaan toki muutakin näyttöä osaamisesta. - insinööri (AMK)
Hei!
Kiitos asiallisesta ja hyvästä vastauksesta. Itse olen ajatellut saman suuntaisesti. Totta on myös se, mitä kirjoititi, että pelkkä tutkinto ei riitä, vaan tarvitaan myös muita näyttöjä!
Tutkinnnot antavat yleensä suuntaa kyvykkyydelle, osaamiselle ja tietynlaiselle kapasiteetille, mutta eivät kerro suoraan sitä motivaatiotasoa, mitä tietty tehtävä edellyttää!
Lyhyesti kai voidaan todeta, että kaikki opiskelu on hyväksi ja täydentää kokonaisosaamista.- dsfgdfgh
Kannattaa opiskella työn ohessa, toki jos on insinöörinä työkokemusta se on hyvä juttu. Mikäli työkokemusta ei ole, niin ehkä DI-tutkinto parantaa mahdollisuutta työllistyä, mutta mitään takuuta siitä ei ole. Kahden vuoden opiskeluaika on aika optimistinen, käytännössä vienee enempi aikaa, mutta pitäisi näkyä palkassakin.
- cc
Opiskelusta on aina hyötyä itselle, mutta töitä se ei takaa. Ylipäätään osaaminen ei ole se, millä maailmassa edetään.
Tulet huomaamaan asian seuraavan 20 vuoden kuluessa.
Jos sinulla on DI, se on sitten DI, ja AMK alla herättää lähinnä kummastelua. Miksi et opiskellut suoraan DI:ksi. Etkö päässyt?
Mitään sisulisiä pitemmästä reitistä on pitemmässä juoksussa turha odottaa. Mikäli haluat spesialistin uralle, eli lähinnä pätevöityä teknisissä tehtävissä, se tapahtuu ajan myötä, kunnes n. 40 ikäisenä alat olla jo vaaravyöhykkeessä pudota seuraavssa YT-neuvotteluissa ulos.
Johtotehtävissä koulutus on ajokorttia vastaava kynnysehto, mutta etenemisen ratkaisee lähinnä sosiaaliset kyvyt, suhteet ja tilaisuudet. Lisäksi tuolla tiellä esim. kauppakorkeasta alkaa olla jo enemmän hyötyä. Jos DI:ksi välttämättä haluat, sitten ehkä tetalle.
Väittäisin muuten sivumennen, että tuollainen Espoolaisen akateemisen perheen vesan luontaisen rento selviytymis- ja seurustelukyky "piireissä" ja opiskelupolku lukiosta suoraan Otaniemeen tulee varmasti otettua positiivisemmin uraputkeen, kuin takakireä, hiukan sulkeutunut, "meneekö homma varmasti reilusti" -epäilyksekäs ja "minähän näytän joka käänteessä ja väännän itseni vaikka pitkää linjaa hyviin hommiin" -pyrkyryys.
Ihan sitten riippumatta siitä, kumpi hommat paremmin hallitsee.- Jopa taas jotakin
Jaa, taas näitä suhteita ja taustaa ihmisiä. Silloin kun ihmiseltä odotetaan kokemusta ja substanssiosaamista, ei se, että on espoolaisesta akateemisesta perheestä ja hyvä tyyppi, ei todellakaan paljoa paina. Se taas, että osaa asiat ja että on tästä myös näyttöä, on valinnan perusta.
- asfdg
Hohoo ja taas yksi massayksilö jonka mielestä nykypäivänä johtajaksi pääsy vaati vain suhteita...
Mietis nyt ihan itse, kun pyrkii johtajan pestiin mihin tahansa kunnolla hoidettuun yhtiöön, katsotaan kokemusta ja näyttöä tuloksen teosta.
Valinta pitäisi yhtiön edun kannalta perustua ihan siihen pätevyyteen jos globaaleilla markkinoilla haluaa pärjätä. Tietysti voidaan työtä tarjota suljetuilla markkinoilla, mutta se on omistajien omaa typeryyttä.
Ja mitä helvettiä, 40v on ikäloppu? Tuossa iässä vasta sitä arvostettua kokemusta löytyy, pudotusuhka listalla ihan viimeisinä. Mutta sinä kai valitsisit mieluummin itsestään liikoja luulevan ja kokemattoman alle kolmekymppisen töihin?
Ja otetaas huomioon myös kuinka moni tämän hetken johtajista on "espoolaisen akateemisen perheen vesa", veikkaan hyvin marginaalista joukkoa...
kaikenlisäksi mainitsemasi espoon porvarijonnet on aika yleisesti piilovihattua porukkaa, eikä missään nimessä plussaa työelämässä.
Yleensä hiljaisemmat ovat hyviä teknologiajohtajia, INTJ tapaista tyyppiä.
Todellisessa maailmassa varsinkin pk yhtiön johdossa on (ja sinne pääse) sellaisia mukavia tyyppejä, toisia huomioon ottavia henkilöitä jotka luovat hyvä ilmapiirin.
Media on varmasti tunkenut sinunkin päähäsi kuvan että johtajat ovat kylmiä ja moraalittomia ja siihen positioon haluavien täytyy käyttää suhteita ja kyynärpää/paskapuhe taktiikkaa
- riinas84
Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen; DI-tutkinnon lukemiseen kannattanee uhrata muutama ylimääräinen vuosi, mikäli haluat tähdätä työurallasi hieman korkeammalle. Työpaikkailmoituksia lukiessa vastaan tulee toki työtehtäviä, joissa vaaditaan joko AMK-tutkintoa tai DI-tutkintoa sopivalta alalta. Toisaalta, vähintään yhtä paljon on työtehtäviä, joissa yksiselitteisesti vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa, jota DI-tutkinto siis edustaa. Näihin et AMK-tutkinnolla tulisi harkituksi. Ylempää korkeakoulututkintoa tarvitaan mm. esimiestehtävissä (tiimien johtajina) ja useissa asiantuntijatehtävissä (näissä joskus jopa tohtorintutkintoa). En ole samaa mieltä siitä, että "pitkän linjan insinöörit" olisivat yleensä parempia kuin yliopistosta valmistuneet DI:t. AMK:n ja yliopiston koulutus tähtäävät erilaisiin lopputulemiin. AMK:n on tarkoitus tarjota työmarkkinoille soveltavaa osaamista, kun yliopiston on tarkoitus tarjota tieteellistä osaamista. Yksinkertaistaen, AMK:ssa opetus perustuu siihen, miten asiat tapahtuvat ja yliopistossa puolestaan siihen, miksi asiat tapahtuvat.
Jos luet itsesi DI:ksi, töitä hakiessasi otetaan pääasiallisesti huomioon viimeisin/korkein tutkintosi. Se, että olet käynyt läpi insinöörikoulutuksen sekä AMK:ssa että yliopistossa ei tuo merkittävää lisäarvoa. Ellet sitten ole lukenut tutkintojasi hieman eri pääaineista. Jos lukisit esim. paperitekniikan AMK-inssin ja sitten yliopistossa ympäristötekniikan DI:n, olisi tuossa yhdistelmässä luonnollisestikin jotakin lisäarvoa.- 1+1=3
Aivan oikein! Perimmäinen kysymys liittyi juuri siihen lisäarvoon, jonka nämä kaksi tutkintoa (amk-insinööri di) antavat.
Molemmat tutkinnot tukevat toisiaan ja antavat niin soveltavan, kuin tieteellisen osaamisen asioihin. Mikä on sen parempaa kuin, että osaa asiat syvällisesti teoriassa ja käytännössä!
Ja niinkuin aikaisemmin todettiin, paremman lisäarvon saa etenkin, jos suorittaa tutkinnot eri pääaineista. - Ammattikoulu/ins/di
1+1=3 kirjoitti:
Aivan oikein! Perimmäinen kysymys liittyi juuri siihen lisäarvoon, jonka nämä kaksi tutkintoa (amk-insinööri di) antavat.
Molemmat tutkinnot tukevat toisiaan ja antavat niin soveltavan, kuin tieteellisen osaamisen asioihin. Mikä on sen parempaa kuin, että osaa asiat syvällisesti teoriassa ja käytännössä!
Ja niinkuin aikaisemmin todettiin, paremman lisäarvon saa etenkin, jos suorittaa tutkinnot eri pääaineista.Kyllä se tuo lisäarvoa. Reilu tonnin kuussa lisää sekä valinnan vapauden työpaikan suhteen.
- 12+11=?
Ammattikoulu/ins/di kirjoitti:
Kyllä se tuo lisäarvoa. Reilu tonnin kuussa lisää sekä valinnan vapauden työpaikan suhteen.
Valmistun pian inssiksi (amk). Olen aikuisena n. nelikymppisenä lähtenyt lukemaan. Nyt on ruvennut kiinnostamaan myös jatko-opiskelu TKK:ssa. Minulla tulee aika hyvät paperit AMK:sta joten uskoisin sisäänpääsyn olevan mahdollinen, toki siitä ei ole takeita.
Ainoa mikä arveluttaa, on tuo TKK:n matikka joka siis pitää siltaopintoina suorittaa kun alla ei kuitenkaan ole lukiota. Selvisin amk:n matikoista ihan hyvin, hyvin arvosanoin, olisin ehkä voinut kaikista opintojaksoista saada sen 5:n jos olisin pinnistellyt. Puhdasta matikkaa oli siis se 15 op mutta lisäksi ammattiainematikkaa eli sovellettua taisi olla jotain 10 op. Olen tutkinut että siltaopintoihin tulisi, oliko se 15 op TKK:n matikkaa ja lisäksi ne fysiikat ym. mitä niihin kuuluu.
Mites onko porukalla kokemuksia tai käsityksiä siitä iolisko tällä pohjalla edes teoriassakaan mahkuja selvitä TKK:n perusmatikoista? Ahkera olen ja motivaatiot kohdillaan, kuten aikuisopiskelijalla onkin.
Pyydän asiallisia vastauksia. - 12+19=31
12+11=? kirjoitti:
Valmistun pian inssiksi (amk). Olen aikuisena n. nelikymppisenä lähtenyt lukemaan. Nyt on ruvennut kiinnostamaan myös jatko-opiskelu TKK:ssa. Minulla tulee aika hyvät paperit AMK:sta joten uskoisin sisäänpääsyn olevan mahdollinen, toki siitä ei ole takeita.
Ainoa mikä arveluttaa, on tuo TKK:n matikka joka siis pitää siltaopintoina suorittaa kun alla ei kuitenkaan ole lukiota. Selvisin amk:n matikoista ihan hyvin, hyvin arvosanoin, olisin ehkä voinut kaikista opintojaksoista saada sen 5:n jos olisin pinnistellyt. Puhdasta matikkaa oli siis se 15 op mutta lisäksi ammattiainematikkaa eli sovellettua taisi olla jotain 10 op. Olen tutkinut että siltaopintoihin tulisi, oliko se 15 op TKK:n matikkaa ja lisäksi ne fysiikat ym. mitä niihin kuuluu.
Mites onko porukalla kokemuksia tai käsityksiä siitä iolisko tällä pohjalla edes teoriassakaan mahkuja selvitä TKK:n perusmatikoista? Ahkera olen ja motivaatiot kohdillaan, kuten aikuisopiskelijalla onkin.
Pyydän asiallisia vastauksia.Niin minkälaista se matematiikan opetus siellä TKK:ssa on? Pärjääkö siellä ilman lukiopohjaa? Opetetaanko luennoilla asiat perusteellisesti niin että oppiminen on itsestä kiinni vai mennäänkö niin kauhealla vauhdilla eteenpäin että kyse on enemmän selviämisestä kuin oppimisesta?
- tänne vaan
12+19=31 kirjoitti:
Niin minkälaista se matematiikan opetus siellä TKK:ssa on? Pärjääkö siellä ilman lukiopohjaa? Opetetaanko luennoilla asiat perusteellisesti niin että oppiminen on itsestä kiinni vai mennäänkö niin kauhealla vauhdilla eteenpäin että kyse on enemmän selviämisestä kuin oppimisesta?
Oppiminen matematiikassa on hyvin pitkälti itsestä ja omasta työpanoksesta kiinni. Luennoilla asiat periaatteessa annetaan tarjottimella, mutta eihän siellä suurinta osaa voi tietenkään sisäistää, jos ei harrastuneisuutta ole. Laskuharjoituksissa sitten oikeasti opitaan laskemaan asioita assistenttien avustuksella.
Ja lisäksi pitää ihan oikeasti pysähtyä aika useastikin ja miettiä, mitä nyt oikein tapahtuu ja miksi. Kuvitelma itsestään läpi menevistä kursseista on harhaa, jos ei sitä harrastuneisuutta/ultimaattista lahjakkuutta ole. Mutta itse sitoutumalla opiskeluun en näkisi miksei ilman lukiopohjaakin voisi pärjätä jopa erinomaisesti. Eli ei ole niin vaikeaa, kunhan ei ryyppää joka ilta.
Terveisin tuleva DI TKK:lta, vai mikä ***** aalto opisto se nyt virallisesti onkaan : ) - Laskari
tänne vaan kirjoitti:
Oppiminen matematiikassa on hyvin pitkälti itsestä ja omasta työpanoksesta kiinni. Luennoilla asiat periaatteessa annetaan tarjottimella, mutta eihän siellä suurinta osaa voi tietenkään sisäistää, jos ei harrastuneisuutta ole. Laskuharjoituksissa sitten oikeasti opitaan laskemaan asioita assistenttien avustuksella.
Ja lisäksi pitää ihan oikeasti pysähtyä aika useastikin ja miettiä, mitä nyt oikein tapahtuu ja miksi. Kuvitelma itsestään läpi menevistä kursseista on harhaa, jos ei sitä harrastuneisuutta/ultimaattista lahjakkuutta ole. Mutta itse sitoutumalla opiskeluun en näkisi miksei ilman lukiopohjaakin voisi pärjätä jopa erinomaisesti. Eli ei ole niin vaikeaa, kunhan ei ryyppää joka ilta.
Terveisin tuleva DI TKK:lta, vai mikä ***** aalto opisto se nyt virallisesti onkaan : )Laskarit on hyviä, niissä oppii matematiikkaa luentojen lisäksi, suosittelen.
- old hag
Laskari kirjoitti:
Laskarit on hyviä, niissä oppii matematiikkaa luentojen lisäksi, suosittelen.
Kaikki kurssit on suoritettavissa jos vaan löytyy itsekuria ja motivaatiota. Varsinkin perusmatikat ja fysiikat on sellasta peruspuurtamista, niissä voi kyllä pitkälti luottaa että kaikki ongelmat ratkeavat kun vaan käy luento- ja laskarimateriaalin läpi. Mutta kaikki on itse hoidettava ja ketään ei kiinnosta pärjäätkö vai et. Itse olet vastuussa oppimisestasi, opettamistaitoiset luennoitsijat ovat lähinnä miellyttävä yllätys jos sattuu osumaan kohdalle;).
- engineur
old hag kirjoitti:
Kaikki kurssit on suoritettavissa jos vaan löytyy itsekuria ja motivaatiota. Varsinkin perusmatikat ja fysiikat on sellasta peruspuurtamista, niissä voi kyllä pitkälti luottaa että kaikki ongelmat ratkeavat kun vaan käy luento- ja laskarimateriaalin läpi. Mutta kaikki on itse hoidettava ja ketään ei kiinnosta pärjäätkö vai et. Itse olet vastuussa oppimisestasi, opettamistaitoiset luennoitsijat ovat lähinnä miellyttävä yllätys jos sattuu osumaan kohdalle;).
Onhan tuossa jo vastauksia, (ja höpöpuheitakin )tullut,
tottakai töitä tekemällä pärjää, yliopistossa, siinä kun
AMK.ssa (tekniikka!),.
Ja tuo" tieteellinen osaaminen" on vain illuusio, josta yritetään
pitää kiinni.
Kyllä ne useimmat kurssit on enempi tai vähempi
peruskursseja, ts ammattiosaamiseen tähtääviä.
Kuten tuola yllä mainitaan niin parhaimman hyödyn saat jos
suorita tutkinnot eri pääaineista,.
Helpoimmalla pääset jos luet samaa alaa;-)
On tietysti helpompia ja vaikeampia kursseja, mutta ei ne
tosiaankaan mitään läpihuutojuttuja, ainakaan minulle olleet...
Helpoimpia olivat ne ammattiaineet jotka olin aiemmin lukenut
tekn-opistossa.
Tarmoa vaan hankkeen läpivientiin!!!! - riinas84
engineur kirjoitti:
Onhan tuossa jo vastauksia, (ja höpöpuheitakin )tullut,
tottakai töitä tekemällä pärjää, yliopistossa, siinä kun
AMK.ssa (tekniikka!),.
Ja tuo" tieteellinen osaaminen" on vain illuusio, josta yritetään
pitää kiinni.
Kyllä ne useimmat kurssit on enempi tai vähempi
peruskursseja, ts ammattiosaamiseen tähtääviä.
Kuten tuola yllä mainitaan niin parhaimman hyödyn saat jos
suorita tutkinnot eri pääaineista,.
Helpoimmalla pääset jos luet samaa alaa;-)
On tietysti helpompia ja vaikeampia kursseja, mutta ei ne
tosiaankaan mitään läpihuutojuttuja, ainakaan minulle olleet...
Helpoimpia olivat ne ammattiaineet jotka olin aiemmin lukenut
tekn-opistossa.
Tarmoa vaan hankkeen läpivientiin!!!!Engineurin kommenttiin liittyen: tottakai yliopistossakin tähdätään ammattiosaamiseen. Maisteritutkinto on ammattitutkinto siinä missä vaikkapa ammattikoulututkintokin. Eivät tiede ja ammatti ole kuitenkaan toisensa poissulkevia asioita. Diplomi-insinöörit lähtevät kuitenkin hyvin usein teollisuuteen töihin, jossa sillä käytännöllä on paljon painoa. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että yliopistossa opetuksen pitäisi perustua ilmiöiden ymmärrykseen eli tieteeseen. Lähes poikkeuksetta jokainen teolliseen mittakaavaan kasvatettu prosessi perustuu tieteeseen: ei nykyaikaisia öljynjalostamoita, rikastamoja, paperitehtaita, meijereitä, voimalaitoksia, lentokoneita, lääkkeitä tai juuri mitään muutakaan olisi ilman tiedettä. Yllättävän usean sinullekin jokapäiväisen asian takana on tiedettä, mikäli asiaa tarpeeksi pitkälle ajattelet. Tämä oli siis se ajatus, jonka yritin välittää puhuessani yliopistokoulutuksesta tieteen näkökulmasta. Kiistämätön fakta lienee kuitenkin, että moni DI tekee työurallaan hommia, joilla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa (esim. esimiestehtävät, myynti).
- Anonyymi
On myös YAMK tutkinto johon voi hakea 2 vuoden työkokemuksen jälkeen ja jos palkkoja katselee yleisimmiltä insinöörialoilta niin YAMK tutkinto tienaa enemmän kun diplomi-insinööritutkinto.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3097062Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662106- 1751807
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä151317- 1121267
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691190Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71186RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541106Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411051Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288992