Hei,
minkäkokoisilla veneillä porukka yksinpurjehtii? Ja nyt ei puhuta ammattipurjehtijoista, vaan ihan nrmi porukasta.
Alkaako 36 jalkaiset olla jo liian isoja yksinpurjehtimiseen?
Yksinpurjehdus
Kimmor
38
5008
Vastaukset
- 234 234 23423
Heti mieleen tulevat tietämäni yksinpurjehtijat:
30 jalkainen cruiser/racer desingvuosi noin 90
33 jalkainen varsin kapearunkoinen desing 70 tai 80 luvulta
31 jalkainen moderni cruiser/racer desing 90 tai 2000 luvulta
25 jalkainen nopeahko paatti 80-luvun alusta
26 jalkainen nopeahko paatti 80-luvun alusta
Tällä perusteella voisi arvioida, että kyllä 36 on jo aika iso yksinpurjehtijalle. En usko että 36 jalkaa olisi mitenkään mahdoton yksin, mutta yksinpurjehtijalle noin isosta koosta ei ole kuin haittaa. Laituripuheiden pohjalta tuntuisi siltä, että useimmat yksinpurjehtijat pitävät parhaana kokoluokkana tuollaista 25-30 jalan suuruusluokkaa ja suosivat ns. hyvinpurjehtivia veneitä.- Easysailing
Maailmalla yksinpurjehtijoilla on veneitä laidasta laitaan.
Esimerkiksi BOC Challence yksinpurjehduskisan veneet olivat 2 luokassa, 51-60 jalkaa ja 40-50 jalkaa.
Hjallis taisi kiertää pallon yksikseen hiukan alle 50 jalan veneellä, saman teki Pentti Salmi, samaan aikaankin ja suunnilleen samanlaisella veneellä.
Nyt 15 vuotias tyttö Laura Dekker on kiertämässä palloa yksin 38 jalan 2-mastoisella veneellä.
Aika tavallinen näky on noin 40 jalan vene yksinpurjehtijalla, sellaisella minäkin purjehdin aina välillä yksikseni.
Varsinkin englantilaisilla iäkkäillä papoilla näkyy paljon pieniä alle 30 jalan melkein uppoamistilaan kuormitettuja veneitä, usein seisovat jossain satamassa jopa vuosia. - 2342354235 253
Easysailing kirjoitti:
Maailmalla yksinpurjehtijoilla on veneitä laidasta laitaan.
Esimerkiksi BOC Challence yksinpurjehduskisan veneet olivat 2 luokassa, 51-60 jalkaa ja 40-50 jalkaa.
Hjallis taisi kiertää pallon yksikseen hiukan alle 50 jalan veneellä, saman teki Pentti Salmi, samaan aikaankin ja suunnilleen samanlaisella veneellä.
Nyt 15 vuotias tyttö Laura Dekker on kiertämässä palloa yksin 38 jalan 2-mastoisella veneellä.
Aika tavallinen näky on noin 40 jalan vene yksinpurjehtijalla, sellaisella minäkin purjehdin aina välillä yksikseni.
Varsinkin englantilaisilla iäkkäillä papoilla näkyy paljon pieniä alle 30 jalan melkein uppoamistilaan kuormitettuja veneitä, usein seisovat jossain satamassa jopa vuosia.Ajattelitko että nuo esimerkkisi sopivat kysyjän tarkoittamaan normiporukkaan?
- onhan noita
Easysailing kirjoitti:
Maailmalla yksinpurjehtijoilla on veneitä laidasta laitaan.
Esimerkiksi BOC Challence yksinpurjehduskisan veneet olivat 2 luokassa, 51-60 jalkaa ja 40-50 jalkaa.
Hjallis taisi kiertää pallon yksikseen hiukan alle 50 jalan veneellä, saman teki Pentti Salmi, samaan aikaankin ja suunnilleen samanlaisella veneellä.
Nyt 15 vuotias tyttö Laura Dekker on kiertämässä palloa yksin 38 jalan 2-mastoisella veneellä.
Aika tavallinen näky on noin 40 jalan vene yksinpurjehtijalla, sellaisella minäkin purjehdin aina välillä yksikseni.
Varsinkin englantilaisilla iäkkäillä papoilla näkyy paljon pieniä alle 30 jalan melkein uppoamistilaan kuormitettuja veneitä, usein seisovat jossain satamassa jopa vuosia.No joo, ja suurimmasta päästä oli joskus 70-luvulla Alain Colasin Club Med, vaatimattomat 250 jalkaa Observer transatlanticissa. Pallon kierrossa tai valtamerten ylityksissä ei yleensä tarvitse liikoja miettiä satamamanööverejä. Kysyjä taisi tarkoittaa hieman muuta käyttöä.
- yyksi
Kopun yksinpurjehduskisan tulosluettelosta löytyy seuraavat venetyypit:
FE 83, Bavaria 33 CR, First 31.7 LR (2 kpl), Albin Express (2 kpl), Lady Helmsman, Jeanneau OD 35, BB 10 m, Sunwind 30, Smaragd.
Ei yhtään 36 jalkaista tuolla. - 9231
Kokemukseni mukaan 36 jalkainen on liian iso, varsinkin jos tekee myös kaikki telakointi, ym, hommat yksin. Esim 30 jalkaisen maston nostaa vielä yksin mastotelineeseen, mutta 36 jalkaisen ei. Myös kaikki kustannukset lisääntyy sitä mukaa, kun veneen koko kasvaa. Ja sekin seikka, että yksinpurjehtijan veneessä saisi mielummin olla pinna kuin ruori (vaimikärattiseon) joita tuppaa olemaan jo kaikissa yli 35 jalkaisissa. Tämä siksi, että hätätilanteessa (esim kalja loppunut avotilasta) pitää päästa nopeasti(kelistä riipumatta) hyppäämään veneeseen sisälle, ruorin takaa se on hidasta ja vaarallistakin.
Isossa veneessä on myös yleensä korkeampi varalaita, joka hankaloitaa nopeaa singahtamista laiturille,rantautuessa, tai veneeseen laiturista lähtiessä. Tietenkin myös purjeiden käsittely menee sitä hankalamaksi, mita suuremoi on niiden pintaala. Jos olet alle neljäkymppinen atleettivartaloinen
absolutisti, niin unohda nämä neuvot, tosin silloin tuskin edes purjehdit yksin.- Yks purj
Hieman yli 40 jalkaisella menee vielä hyvin. Merellä koko on vain eduksi, koska liikkeet ovat rauhallisempia. Yöt ankkurissa eivät myöskään aiheuta ongelmia.
Satamien osalta saa kyllä miettiä etukäteen mitä tekee, koska veneessä ei ole keulapotkuria. Etenkin, jos sivutuulta. Niidenkin osalta on viime vuodet selvitty, vaikka kipparin ikäkin rajoittaa ketteryyttä. Tärkeintä satamissa on tietää, mihin ei kannata venettä viedä.
Jos harrastaa pelkästään yksinpurjehdusta, niin pienempi vene on tietenkin järkevämpi valinta. Jos muuten tarvitsee 40 veneen, niin ei sitä yksinpurjehduksen vuoksi kannata hylätä tai vaihtaa pienempään. - Isommallakin pärjää
Pärjääminen riippuu kovasti siitä, missä ja miten haluaa purjehtia. Vaikka purjehtiikin yksin, ei se tarkoita sitä, että telakoinnit pitäisi hoitaa yksin. Rahallakin saa palveluita, jos ei yhtään kaveria löydy. Meillä masto nostetaan telineelle vinssien avulla ja se sujuisi yksinkin.
Itse purjehdin 36 jalkaisella. Yleensä on miehistöä, mutta yksinkin on tullut käytyä vesillä. Tuttu ja suojainen kotisatama, valmiiksi mitoitetut (merkatut) kiinnitysköydet, hyvä ankkuri ja ankkurivinssi, luotettava moottori sekä jolla ovat onnistumisen salaisuudet rantautumismanöövereissä. En mene yksin kotisataman ulkopuolelle laiturikiinnitykseen, jos en ole erittäin varma, että myös pois lähtiessä keli on käytännössä tuuleton.
Purjehtiessa paras apu on autopilotti. Minulla on ruoriohjaus ja siinä segmenttiin liitetty systeemipilotti. Näinkin isossa veneessä riittää sähköä sen käyttämiseen aina kun on tarvetta ja sen kanssa ehtii hyvin hakea kaljapullon ja lisäksi keittää vielä ruuatkin. Samaten purjeiden nostot ja laskut eivät ole mikään ongelma ja apua löytyy myös halssin vaihtoon. Itseskuuttaava fokka helpottaisi vielä lisää.
Kuitenkin jos pääasiallinen käyttö on yksinpurjehdusta, on 36 jalkaisessa turhan paljonkokoa ja tilaa, mikäli ei ole hakeutumassa pitkille avomeripurjehduksille. Pienemmän kanssa saariston koluaminen onnistuu varmasti helpommin. - A_33
Isommallakin pärjää kirjoitti:
Pärjääminen riippuu kovasti siitä, missä ja miten haluaa purjehtia. Vaikka purjehtiikin yksin, ei se tarkoita sitä, että telakoinnit pitäisi hoitaa yksin. Rahallakin saa palveluita, jos ei yhtään kaveria löydy. Meillä masto nostetaan telineelle vinssien avulla ja se sujuisi yksinkin.
Itse purjehdin 36 jalkaisella. Yleensä on miehistöä, mutta yksinkin on tullut käytyä vesillä. Tuttu ja suojainen kotisatama, valmiiksi mitoitetut (merkatut) kiinnitysköydet, hyvä ankkuri ja ankkurivinssi, luotettava moottori sekä jolla ovat onnistumisen salaisuudet rantautumismanöövereissä. En mene yksin kotisataman ulkopuolelle laiturikiinnitykseen, jos en ole erittäin varma, että myös pois lähtiessä keli on käytännössä tuuleton.
Purjehtiessa paras apu on autopilotti. Minulla on ruoriohjaus ja siinä segmenttiin liitetty systeemipilotti. Näinkin isossa veneessä riittää sähköä sen käyttämiseen aina kun on tarvetta ja sen kanssa ehtii hyvin hakea kaljapullon ja lisäksi keittää vielä ruuatkin. Samaten purjeiden nostot ja laskut eivät ole mikään ongelma ja apua löytyy myös halssin vaihtoon. Itseskuuttaava fokka helpottaisi vielä lisää.
Kuitenkin jos pääasiallinen käyttö on yksinpurjehdusta, on 36 jalkaisessa turhan paljonkokoa ja tilaa, mikäli ei ole hakeutumassa pitkille avomeripurjehduksille. Pienemmän kanssa saariston koluaminen onnistuu varmasti helpommin.Itselläni 33 jalkainen 80-luvun vene (4500 kg) ja sillä ei ole ongelmia purjehtia yksin. Itseskuuttaavasta fokka kannattaa hankkia, ei tarvitse repiä geneoaa puoletta toiselle. Nousukulma pikkusen kärsii, mutta matkantekoa se ei useinkaan hidasta, sillä halssinvaidot sujuvat paljon nopammin...ja niin vaivattomasti! Autopilotti on tietysti lähes välttämätön.
- Zebetheus
37 jalkaa, 10,5 tonnia ja 83 purjeneliötä. Säpinää on niin lähdöissä kuin rantautumisissakin. Mieluusti jää ankkuriin redille. Reivaaminen syytä tehdä paljon aiemmin, kuin mitä miehistön kanssa. Pilotti hyödyllinen, mutta ei pelasta äkkipaikassa, se kun ei pääse heti tarkoitetusta kurssista perille. Näpräämiseen menee aikaa, joten parasta ajattaa pilotilla koko ajan. Maksimissaan jotain kymmentuntisia legejä, kelistä toki riippuen.
- 9231
Kun pystyy olemaan vain yhdessä paikassa kerrallaan, ei esim sisätilojen koolla ole mitään merikitystä, eli sen tähden ei veneen tarvise olla iso. Toisaalta taas kaikki veneet ovat pieniä, jos kelit on hankalat, ja jos on ihan kevyttä ja haluaa silti seilata, niin ei silloinkaa ole koolla merkitystä. Jos siis hankit veneen vain yksinpurjehdusta varten (et siis ole joutunut tahtomattasi yksinpurjehtijaksi) niin miksi ihmeessä 40 jalkainen.
- Koolla on väliä
Heh heh...
"Kun pystyy olemaan vain yhdessä paikassa kerrallaan, ei esim sisätilojen koolla ole mitään merikitystä, eli sen tähden ei veneen tarvise olla iso. Toisaalta taas kaikki veneet ovat pieniä, jos kelit on hankalat... "
Samahan se on kotona yksineläjällä, vain 1 paikassa voi olla kerrallaan, joten pieni yksiö riittää mainiosti. Sinulle ehkä.
Toisaalta taas... Vastaiseen meno 28 jalkaisella 12 m/s tuulessa ja aallokossa on yhtä taistelua, pärskettä ja pomppimista eikä kahvin keitosta tule kuin sotkua. 48 jalkainen on tuossa kelissä parhaimmillaan ja 68 jalkaisen meno on jo pehmeää liukumista.
- 23
10,5 m, 5,5 tonnia. Aika paljon sillä on tullut yksinkin seilattua. Ei ongelmia. Ja tykkään toisaalta siitä, että tilaa on sisälläkin ja etenkin seisomakorkeus lähes koko veneessä, pienemmissä ei aina ole.
- kulkualue vaikuttaa
Yksinpurjehtijan venevaatimukset riippuvat aivan siitä, missä tai miten purjehtii. Itselläni yksinpurjehdusmaileja on viime vuosina tullut 3000-4000/vuosi. Määrään sisältyy paljon avomerilegejä. Omaa kokemusta on kertynyt kuudesta eri veneestä kokoluokassa 30-43ft. Suurin vene näistä oli liian hankala/riskialtis satamamanöövereissä ja purjealat tietenkin vaivalloisempia yksin käsiteltäviksi kuin pikkuveneissä. Pienin oli ehdottomasti helpoin satamissa ja saaristossa. Saaristopurressa ST-fokka oli hauska (omistin Av 36:n joitakin vuosia), mutta en ole enää kaivannut sellaista. Moderni 35 ft avomeripursi oli satamissa ketterä, avomerellä jollamainen ja äkkiliikkeinen. Mielestäni ei oikein hyvä yksinpurjehtijalle, koska oli täysin riippuvainen autopilotista. Esim. koneajossa tai purjehtiessa rattia ei voinut jättää hetkeksikään, vene kääntyi heti pois kurssiltaan.
Omasta mielestäni kokoluokka (28) -30-36ft on yksinpurjehtijalle sopivin pitkille reissuille. Harkitsin 28ft pitkäkölistä Vancouveriä, jota kävin koepurjehtimassa Englannissa. Voisi olla ok, mutta on uutena kallis. Nykyinen veneeni on 34ft ja kokoonsa nähden painava. Tärkeinä ominaisuuksina yksinpurjehtijalle pidän:
- suuntavakautta ja stabiliteettiä (avomerellä tärkeämpi kuin ketteryys, joka taas olisi satamissa eduksi): kurssi säilyy, kun käyt kannella tai sisällä.
- automaattiohjauksen varmatoimisuus kaikilla keleillä = tuuliperäsin autopilotti
- kutteritakila (avomerilegeillä kutteristaagin pikkufokka nostovalmiina)
- tukeva keula-ankkuri ketju ankkurivinssi
- pinnaohjaus (yksinpurjehtijalle helpompi kuin rattiohjaus) - Riippuu käytöstä
Niinkuin useampi vastaaja on jo todennut pitäisi tietää minkälaista purjehdusta kysyjä tarkoittaa.
Jos on tarkoitus kiertää maapallo on isompi vene varmaan hyvä ratkaisu (myös yli 40 jalkaa, vaikka lyhin Atlantin yli purjehdittu taisi olla jotain 1,62 m pitkä)
Jos on tarkoitus purjehtia aina yksin ja vene hankitaan siihen tarkoitukseen olisi ehkä 33 jalkaa tai vanhempi max 36 jalkaa sopiva
Jos kysymys liittyy siihen minkäkokoista venettä voi silloin tällöin purjehtia myös yksin voi todeta, että modernia venettä (luotettava moottori, autopilotti, yhden köyden reivi, kaikki nostimet ja reivit tulevat avotilaan) voi purjehtia yksin vaikka se olisi yli 40 jalkaa; tosin rantautumiset pitää miettiä (ja myös suunnitella lähdöt) ja silloin veneen koko rajoittaa vaihtoehtoja.- 3242 3423 4
Jos kysyjä puhuu "normi porukasta", niin tuskimpa häntä pallonkierto kiinnostaa?
- skeptikko
Uusissa ja vanhoissa veneissä eroavat volyyminsa suhteen, vaikka pituus olisikin sama. Näin ollen on hankalaa rajata kokoa esim. 36:n jalkaan. 1960-luvun 36-jalkainen vene on kaikin puolin pienempi kuin moderni 36-jalkainen.
- volyymi?
Mihin yksinpurjehtija tarvitsee "volyymiä"? 1960-luvun 36-jalkainen vene, erityisesti muuten Swan 36, vallan olisikin erinomainen yksinpurjehtijan vene - myös sisätilojen puolesta. Moderni 36-jalkainen on sisätiloiltaan aivan liian iso yksinpurjehtijan tarpeisiin ja on korkean vapaalaitansa takia myös selvästi hankalampi hallita tuulisissa rantautumisissa ilman gastin apua.
- 27
volyymi? kirjoitti:
Mihin yksinpurjehtija tarvitsee "volyymiä"? 1960-luvun 36-jalkainen vene, erityisesti muuten Swan 36, vallan olisikin erinomainen yksinpurjehtijan vene - myös sisätilojen puolesta. Moderni 36-jalkainen on sisätiloiltaan aivan liian iso yksinpurjehtijan tarpeisiin ja on korkean vapaalaitansa takia myös selvästi hankalampi hallita tuulisissa rantautumisissa ilman gastin apua.
Perustelepa tuo "sisätiloiltaan aivan liian iso yksinpurjehtijan tarpeisiin". 200-300 neliön omakotitalo voi olla liian iso yksineläjälle, mutta veneessä nyt ei ikinä ole tilaa kuin pienen yksiön verran.
Tietysti pitäisi ensin määritellä, onko se yksinpurjehdus pelkkää päiväretkeilyä vain (kuten monella tuntemallani) jopa koko kesän kestävää veneessä asumista. Ensinmainittuun jokin Avance 245 tai folkkari tai H on ihan OK. Jälkimmäiseen 35-jalkainen tai isompi on mukavampi.
Eilen tulleessa Vene-lehdessä esiteltiin vene, jota itse saattaisin harkita ihan yksinpurjehdukseenkin, jos ei rahasta olisi kiinni. Annan vihjeen: alkaa N-kirjaimella. - pyynnöstä kerron
27 kirjoitti:
Perustelepa tuo "sisätiloiltaan aivan liian iso yksinpurjehtijan tarpeisiin". 200-300 neliön omakotitalo voi olla liian iso yksineläjälle, mutta veneessä nyt ei ikinä ole tilaa kuin pienen yksiön verran.
Tietysti pitäisi ensin määritellä, onko se yksinpurjehdus pelkkää päiväretkeilyä vain (kuten monella tuntemallani) jopa koko kesän kestävää veneessä asumista. Ensinmainittuun jokin Avance 245 tai folkkari tai H on ihan OK. Jälkimmäiseen 35-jalkainen tai isompi on mukavampi.
Eilen tulleessa Vene-lehdessä esiteltiin vene, jota itse saattaisin harkita ihan yksinpurjehdukseenkin, jos ei rahasta olisi kiinni. Annan vihjeen: alkaa N-kirjaimella.Pyynnöstäsi perustelen käsitystäni, miksi isoja sisätiloja ei tarvita yksinpurjehduksessa.
- Yksinpurjehtija (tai kaksin-) ei tarvitse leveää turkkitilaa eikä liikoja punkkia. Kapeahkoissa sisätiloissa on helpompi liikkua kuin leveämmissä, varsinkin veneen ollessa kulussa (ei yksinpurjehtijan tarvitse olla koko aikaa sitloorassa).
- Säilytystilat ja riittävät tankkitilavuudet ovat oleellisempia kuin lukuisat punkat ja avarat sisätilat.
- Sinun mielestäsi "35-jalkainen tai isompi on mukavampi", minun mielestäni ei. Mukavuus on minun mielestäni käsittelyn helppoutta avomerellä ja rantautumisissa. Vaikka sinä et käyttäisi spinnua, joudut lenssillä kuitenkin spiiraamaan genuan. On paljon helpompi spiirata 35m2 jenniä kuin 70m2 (on kokemusta molemmista). Sama koskee vinssaamista tai vaikka reivaamista jne. Myös esim. ankkurivarustuksen paino kasvaa veneen koon mukana. Yksinpurjehduksillani olen silloin tällöin joutunut nousemaan maston toppiin (sekin onnistuu ilman apua). On paljon mukavampi kiivetä 12 m mastoon kuin 20m maston toppiin. Jne. Ehkä ymmärrät jo?
- Mitä pienempi vene sitä helpompi on löytää kiinnittymispaikkoja satamissa ja sitä helpompi on myös tulla ja lähteä satamista. Jos syväys on pieni (esim. 1,6-1,8 m), on helpompi löytää suojaisia luonnonsatamia. Sekin on mukavuutta.
Veneen käyttömukavuuden vertailu omakotitalossa asumiseen ei mielestäni ole onnistunut. En näe niissä mitään yhtäläisyyksiä, purjehtiminen ei ole sama asia kuin asuminen veneessä. Asuntoalukset on asia erikseen. Ehkäpä liian ison veneen omistaminen voi johtaa siihen, että vene seisoo laiturissa asuntoaluksena tai grogiverantana? - jg+0ut´30t
volyymi? kirjoitti:
Mihin yksinpurjehtija tarvitsee "volyymiä"? 1960-luvun 36-jalkainen vene, erityisesti muuten Swan 36, vallan olisikin erinomainen yksinpurjehtijan vene - myös sisätilojen puolesta. Moderni 36-jalkainen on sisätiloiltaan aivan liian iso yksinpurjehtijan tarpeisiin ja on korkean vapaalaitansa takia myös selvästi hankalampi hallita tuulisissa rantautumisissa ilman gastin apua.
Swan 36 60-luvulta voisi olla muuten hyvä yksinpurjehtijalle, mutta ison genoan vinssaaminen on aika raskasta. Sitä kuitenkin tarvittaisiin, jos haluaa tehdä matkaa.
- turhaa pelkoa!
jg+0ut´30t kirjoitti:
Swan 36 60-luvulta voisi olla muuten hyvä yksinpurjehtijalle, mutta ison genoan vinssaaminen on aika raskasta. Sitä kuitenkin tarvittaisiin, jos haluaa tehdä matkaa.
Omassa veneessäni on saman kokoinen genua kuin on vanhassa Swan36:ssa. Minusta sen kokoinen genua ei vielä ole mikään ongelma yksinpurjehtijalle, eikä varsinkaan "jos haluaa tehdä matkaa". Ehkä kryssiminen ahtailla saaristoväylillä on työlästä. Varsinaisessa matkanteossa, kuten meriä ylittäessä, e tarvitse tehdä vastakäännöksiä yhtenään. Jos tekee muutaman vendan vuorokaudessa, vinssaaminen ei todellakaan rasita. Kunnolliset ST-vinssit helpottavat hommaa. En ihan ymmärrä, miksi toppirikisten genuoita pelätään. Onko pienikin fyysinen ponnistelu liikaa?
Vanhalla S&S Swanilla on muuten nautinto kryssiä. Kantaa purjeensa hyvin ja kulkee aallokossa aika pehmeästi, vieläpä hyvää korkeutta. - sfdnäiejgä
turhaa pelkoa! kirjoitti:
Omassa veneessäni on saman kokoinen genua kuin on vanhassa Swan36:ssa. Minusta sen kokoinen genua ei vielä ole mikään ongelma yksinpurjehtijalle, eikä varsinkaan "jos haluaa tehdä matkaa". Ehkä kryssiminen ahtailla saaristoväylillä on työlästä. Varsinaisessa matkanteossa, kuten meriä ylittäessä, e tarvitse tehdä vastakäännöksiä yhtenään. Jos tekee muutaman vendan vuorokaudessa, vinssaaminen ei todellakaan rasita. Kunnolliset ST-vinssit helpottavat hommaa. En ihan ymmärrä, miksi toppirikisten genuoita pelätään. Onko pienikin fyysinen ponnistelu liikaa?
Vanhalla S&S Swanilla on muuten nautinto kryssiä. Kantaa purjeensa hyvin ja kulkee aallokossa aika pehmeästi, vieläpä hyvää korkeutta.Jaa. Minusta kryssiminenkin on matkan tekemistä eikä paikallaan sahaamista, kaiketi Swanillakin. Kyllä ne olivat raskaita vendattavia sen aikaisilla knaapivinsseillä, eli tosiaan kannattaisi satsata kunnollisiin nykyaikaisiin myllyihin ja valita vielä vähän pienempi keulapurje, jos on kryssiä tiedossa ja keliä riittää Swanille sopivasti.
- Albinisti
turhaa pelkoa! kirjoitti:
Omassa veneessäni on saman kokoinen genua kuin on vanhassa Swan36:ssa. Minusta sen kokoinen genua ei vielä ole mikään ongelma yksinpurjehtijalle, eikä varsinkaan "jos haluaa tehdä matkaa". Ehkä kryssiminen ahtailla saaristoväylillä on työlästä. Varsinaisessa matkanteossa, kuten meriä ylittäessä, e tarvitse tehdä vastakäännöksiä yhtenään. Jos tekee muutaman vendan vuorokaudessa, vinssaaminen ei todellakaan rasita. Kunnolliset ST-vinssit helpottavat hommaa. En ihan ymmärrä, miksi toppirikisten genuoita pelätään. Onko pienikin fyysinen ponnistelu liikaa?
Vanhalla S&S Swanilla on muuten nautinto kryssiä. Kantaa purjeensa hyvin ja kulkee aallokossa aika pehmeästi, vieläpä hyvää korkeutta.Komppaan tuota ST-vinssien vaikutusta. Vaihdoin itse toppirikiseen Albin Balladiin uudet ST-vinssit ja tuon jälkeen tiukkakin kryssitahti on ollut kohtuullisen vaivatonta. Toppirikisissä ei ainakaan tarvitse pelätä puomin osuvan päähän :)
- turristi
turhaa pelkoa! kirjoitti:
Omassa veneessäni on saman kokoinen genua kuin on vanhassa Swan36:ssa. Minusta sen kokoinen genua ei vielä ole mikään ongelma yksinpurjehtijalle, eikä varsinkaan "jos haluaa tehdä matkaa". Ehkä kryssiminen ahtailla saaristoväylillä on työlästä. Varsinaisessa matkanteossa, kuten meriä ylittäessä, e tarvitse tehdä vastakäännöksiä yhtenään. Jos tekee muutaman vendan vuorokaudessa, vinssaaminen ei todellakaan rasita. Kunnolliset ST-vinssit helpottavat hommaa. En ihan ymmärrä, miksi toppirikisten genuoita pelätään. Onko pienikin fyysinen ponnistelu liikaa?
Vanhalla S&S Swanilla on muuten nautinto kryssiä. Kantaa purjeensa hyvin ja kulkee aallokossa aika pehmeästi, vieläpä hyvää korkeutta.Yhdyn mielipiteeseen; olen saanut kunnian olla Swan 36:n kyydissä kryssillä, ja kyllä on kulkenut mukavasti ja turvallisesti. Siinä oli vanhat vinssit (sellaiset ei-ST), mutta ei se haitannut menoa, kun ei koko ajan tarvitse trimmailla.
- 27
pyynnöstä kerron kirjoitti:
Pyynnöstäsi perustelen käsitystäni, miksi isoja sisätiloja ei tarvita yksinpurjehduksessa.
- Yksinpurjehtija (tai kaksin-) ei tarvitse leveää turkkitilaa eikä liikoja punkkia. Kapeahkoissa sisätiloissa on helpompi liikkua kuin leveämmissä, varsinkin veneen ollessa kulussa (ei yksinpurjehtijan tarvitse olla koko aikaa sitloorassa).
- Säilytystilat ja riittävät tankkitilavuudet ovat oleellisempia kuin lukuisat punkat ja avarat sisätilat.
- Sinun mielestäsi "35-jalkainen tai isompi on mukavampi", minun mielestäni ei. Mukavuus on minun mielestäni käsittelyn helppoutta avomerellä ja rantautumisissa. Vaikka sinä et käyttäisi spinnua, joudut lenssillä kuitenkin spiiraamaan genuan. On paljon helpompi spiirata 35m2 jenniä kuin 70m2 (on kokemusta molemmista). Sama koskee vinssaamista tai vaikka reivaamista jne. Myös esim. ankkurivarustuksen paino kasvaa veneen koon mukana. Yksinpurjehduksillani olen silloin tällöin joutunut nousemaan maston toppiin (sekin onnistuu ilman apua). On paljon mukavampi kiivetä 12 m mastoon kuin 20m maston toppiin. Jne. Ehkä ymmärrät jo?
- Mitä pienempi vene sitä helpompi on löytää kiinnittymispaikkoja satamissa ja sitä helpompi on myös tulla ja lähteä satamista. Jos syväys on pieni (esim. 1,6-1,8 m), on helpompi löytää suojaisia luonnonsatamia. Sekin on mukavuutta.
Veneen käyttömukavuuden vertailu omakotitalossa asumiseen ei mielestäni ole onnistunut. En näe niissä mitään yhtäläisyyksiä, purjehtiminen ei ole sama asia kuin asuminen veneessä. Asuntoalukset on asia erikseen. Ehkäpä liian ison veneen omistaminen voi johtaa siihen, että vene seisoo laiturissa asuntoaluksena tai grogiverantana?Minun mielestäni "ei tarvita isoja tiloja" ei ole sama kuin "liian isot tilat". Eli kaipasin perustelua nimenomaan sille, miksi tilaa ei saisi olla (mihin ilmaisusi viittasi), en sille, miksi ne eivät olisi tarpeen. Tuossa oli nyt oikeastaan yksi perustelu eli mielestäsi isot sisätilat tekevät veneen vaikeammaksi liikkua. Tosin senkin ilmaisit jotenkin sekavasti, kulussa olevassa veneessä näin voi joskus olla, mutta annoit ymmärtää, että se olisi ongelma myös paikoillaan ollessa.
70 neliön genua tuntuu jotenkin valtavalta, omassa 35-jalkaisessani on muistaakseni 33 neliötä. Yritin muutamaa tuntemaani merkkiä guuglata, missä olisi noin valtava.
Mutta se isoin ero on nyt edelleen siinä, että sinä ajattelet asiaa VAIN purjehduksen kannalta. Kuitenkin suuri(n) osa yksinpurjehtijoista myös asuu veneessään pitkiä aikoja, pallonkiertäjät ja vastaavat tietysti korostuneesti mutta myös melkoinen osa Itämerellä pitäytyvistä. Siksi useimmille niillä sisätiloilla on merkitystä ja juuri päinvastaiseen suuntaan kuin sinulla. Pitää olla seisomakorkeus, pitää olla tilaa vähän oikoa jalkojaan, kun sattuu kurja sää eikä huvita lähteä mukavasta satamasta, johon on sattunut rantautumaan, pitää olla tilaa säilyttää tavaroita. Toki "kokopäiväisellä yksinpurjehtijalla" lienee sitä tavaraa vähemmän kuin perheellä, mutta silti. - monta mieltä....
27 kirjoitti:
Minun mielestäni "ei tarvita isoja tiloja" ei ole sama kuin "liian isot tilat". Eli kaipasin perustelua nimenomaan sille, miksi tilaa ei saisi olla (mihin ilmaisusi viittasi), en sille, miksi ne eivät olisi tarpeen. Tuossa oli nyt oikeastaan yksi perustelu eli mielestäsi isot sisätilat tekevät veneen vaikeammaksi liikkua. Tosin senkin ilmaisit jotenkin sekavasti, kulussa olevassa veneessä näin voi joskus olla, mutta annoit ymmärtää, että se olisi ongelma myös paikoillaan ollessa.
70 neliön genua tuntuu jotenkin valtavalta, omassa 35-jalkaisessani on muistaakseni 33 neliötä. Yritin muutamaa tuntemaani merkkiä guuglata, missä olisi noin valtava.
Mutta se isoin ero on nyt edelleen siinä, että sinä ajattelet asiaa VAIN purjehduksen kannalta. Kuitenkin suuri(n) osa yksinpurjehtijoista myös asuu veneessään pitkiä aikoja, pallonkiertäjät ja vastaavat tietysti korostuneesti mutta myös melkoinen osa Itämerellä pitäytyvistä. Siksi useimmille niillä sisätiloilla on merkitystä ja juuri päinvastaiseen suuntaan kuin sinulla. Pitää olla seisomakorkeus, pitää olla tilaa vähän oikoa jalkojaan, kun sattuu kurja sää eikä huvita lähteä mukavasta satamasta, johon on sattunut rantautumaan, pitää olla tilaa säilyttää tavaroita. Toki "kokopäiväisellä yksinpurjehtijalla" lienee sitä tavaraa vähemmän kuin perheellä, mutta silti.Nyt kun aloit puhua pallonkiertäjien käsityksistä, kerroit ilmeisesti luuloistasi. Tunnen aika monta pallonkiertäjää, myös kolme yksinään pallon kiertänyttä purjehtijaa ja heidän veneensä oikein hyvin. Itsekin on tullut seilatuksi aika paljon..
Sanot "useimmille" sisätilojen merkityksen olevan "päinvastainen" kuin esittämäni.
En ole esittänyt mielipiteenäni, ettei "seisomakorkeutta" tarvittaisi tai ettei tarvitse olla "tilaa vähän oikoa jalkojaan". Eihän tällaisesta äärimmäisyydestä ollut kysymys. Kyllä alle 35-jalkaisessakin mahtuu oikomaan jalkansa ja on seisomakorkeus.
On hyvin kodikkaitakin sisustuksia kamiinoineen ja kirjahyllyineen, jopa 28-jalkaisessa. Oletko nähnyt vaikkapa Bristol Channel Cutterin tai aikaisemmin mainitun Vancouver 28:n tai 34:n? Kannattaisi tutustua muihinkin kuin stadin messuveneisiin, jos hakee yksinpurjehdukseen sopivaa pitkänmatkan purtta! Saaristokäytössä hyvä yksinpurjehdusvene oli folkkari, mutta viestissäni kerroinkin pitkien matkojen yksinpurjehdusveneistä.
Tietysti veneet ja purjehtijat ovat erilaisia. Pelkkä LOA on silti aika huono kriteeri määrittämään, mikä on sopivan kokoinen vene yksinpurjehdukseen. Olemme erilaisia, jokaisella on oma mielipiteensä. Joko ensi kauden reissu on suunnitteilla? - 27
monta mieltä.... kirjoitti:
Nyt kun aloit puhua pallonkiertäjien käsityksistä, kerroit ilmeisesti luuloistasi. Tunnen aika monta pallonkiertäjää, myös kolme yksinään pallon kiertänyttä purjehtijaa ja heidän veneensä oikein hyvin. Itsekin on tullut seilatuksi aika paljon..
Sanot "useimmille" sisätilojen merkityksen olevan "päinvastainen" kuin esittämäni.
En ole esittänyt mielipiteenäni, ettei "seisomakorkeutta" tarvittaisi tai ettei tarvitse olla "tilaa vähän oikoa jalkojaan". Eihän tällaisesta äärimmäisyydestä ollut kysymys. Kyllä alle 35-jalkaisessakin mahtuu oikomaan jalkansa ja on seisomakorkeus.
On hyvin kodikkaitakin sisustuksia kamiinoineen ja kirjahyllyineen, jopa 28-jalkaisessa. Oletko nähnyt vaikkapa Bristol Channel Cutterin tai aikaisemmin mainitun Vancouver 28:n tai 34:n? Kannattaisi tutustua muihinkin kuin stadin messuveneisiin, jos hakee yksinpurjehdukseen sopivaa pitkänmatkan purtta! Saaristokäytössä hyvä yksinpurjehdusvene oli folkkari, mutta viestissäni kerroinkin pitkien matkojen yksinpurjehdusveneistä.
Tietysti veneet ja purjehtijat ovat erilaisia. Pelkkä LOA on silti aika huono kriteeri määrittämään, mikä on sopivan kokoinen vene yksinpurjehdukseen. Olemme erilaisia, jokaisella on oma mielipiteensä. Joko ensi kauden reissu on suunnitteilla?Missä kohtaa puhuin sanallakaan pallonkiertäjien näkemyksistä? Mainitsin heidät vain sivuasiana, yhtenä pienenä erikoistapauksena yksinpurjehtijoista. Mitä tulee mainitsemiisi merkkeihin, niitä ei Itämerellä juuri näe, joten niillä ei ole myöskään merkitystä puhuttaessa tämän merialueen veneilystä. Muistanet, että puhe oli "normiveneilijöistä", ei pallonkiertäjistä. Eli näillä tutummilla kotivesillämme kiertelevistä ja veneissään paljolti asuvista, enimmkseen miehistä (olen tainnut kuulla yhdestä naisesta, joka kuuluu samaan kategoriaan). Useimmat heistä näyttävät suosivan 33-35 -jalkaisia tai isompia.
Ja ensi kauden reissu on jo piirustus- tai pikemminkin karttapöydällä, kiitos kysymästä.
Purjehdin yksin Mälar 22 -veneellä. Nykymittapuun mukaan se lienee pieni yhtään mihinkään käyttöön, vaan onpahan sillä kuitenkin Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsinkin väliä kuljettu.
Asumisesta ei kannata paljon puhua: itse olen lyhyt, mutta mahtuuhan sinne pitkäkin mies - vaakasuoraan. Elintasoa vyötärölleen keränneet älköön kuitenkaan vaivautuko.
Rantautumista ja liikkeellelähtöä helpottaakseni olin jättänyt perämoottorin vintille. Asia on nimittäin niin, että tehdessäsi rantautumisvalmisteluita yksinpurjehtija pakkaa aina kuitenkin olemaan väärässä päässä paattia. Moottorista, erittäin perä-, olisi hyötyä, jos sen hallintalaitteet olisivat keulassa. Vaan kun ei ole eikä tule, niin yritetään pärjäillä ilman. Viime suvena jäi yksi rantautuminen suorittamatta moottorin puutteen takia. Tai sanotaan niin, että vierassatama oli täynnä ja ainut vapaa paikka niin, että rantautumisen olisi pitänyt onnistua kerralla. Menin toisaalle.
Parina, kolmena tyynenä päivänä olisin moottoria kaivannut, vaan toisaalta, mihinkäs joutomiehellä olisi kiire. Kerran tyynessä kellutellessa tuli nuori norppa kummastelemaan ja tervehtimään. Mielestäni kelluttelu sillä kertaa kannatti.- 455
Meillä 45 jalkainen, ei ongelmia yksin, vaikka harvoin yksin purjehdinkaan. Rullapurjeet, sähköankkuri, keulapotkuri, langaton autopilotti auttaa paljon. Rantautumisessa pitää fendarit laittaa etukäteen tietty oikeisiin paikkoihin. Yksin purjehdittaessa kannattaa pysäköidä perä edellä, koska siitä on lyhyempi matka laiturille.
Tietty kovassa sivutuulessa ei ole mitään asiaa yksin esim. Luonnonsatamaan, se on selvä. Siksi voi jäädä redille, tai pyytää naapurilta apua rantautumisessa.
Tärkeintä on tuntea omat kykynsä suhteessa veneeseen eikä yrittää mitään idioottimaista. Yleensä 45 ft kipparit tietää mitä tekee, joskaan ei aina. Kerran nauvossa nauticat 44 repäisi kumpparimme mukaansa kun se yritti vauhdilla kompensoida miehistön puutetta. En tajua mikä kiire rantautumisessa pitää olla, hitaasti hyvää tulee. - 3 + 2
Homma on kiinni niin monesta asíasta kuten:
- kokemus / osaaminen
- syväys
- keulapotkuri
- automaattiohjain
- sähkövinssit
- 1 vai 2 mastonen
- moottorin voima
- varalaidan korkeus
- yöpyykö vierassatamissa vai keula lunnonsatamissa
- jne. - friskaa 22
Vegalla helppo purjehtia yksin. Miksipäs ei muillakin samankokoisilla tai veneillä jotka ovat hyvin hallussa. Meillä ei ole autopilottia, rullaetupurjetta tai rullaisoa, köyden on maston juurella, mutta silti yksin purjehdus onnistuu aivan hyvin. Pinnan voi sitoa ja käydä nykimässä purjeet ylös. Säätä on tarkkailtava ja reivattava ajoissa.
Rantautuessa hyvissä ajoin purjeet alas ja fendarit paikoilleen. Myös täytyy etukäteen miettiä toimenpiteet, kiinnittymispisteet, varautua mitä tekee jos ei kaikki mene kuten suunniteltu yms. Ennakoiminen yksinpurjehtiessa on a ja o, vaikeuksiin joutumista kannattaa välttää.- FF 27
Aika samoja mietteitä minulla Finn Flyer 27:sta. Luultavasti aavistuksen helpompi Vegaan verrattuna, koska nostimet tulevat sitlootaan. Minut yllätti miten helppo vene on ohjata satamissa. Pyörii kölinsä ympäri, mutta liukuu suuntavakaasti poijupaikalla. Omaan satamaan kiinnittyminen on helppoa, kun jättää n. 60 cm ylimääräistä peräköyteen lähdön yhteydessä. Perä ei karkaa kun juoksee keulaan ja hyppää laiturille. Veneen mataluus helpottaa poijuhaan laittoa ja poisottoa.
Pinnapilotin hankin ensi kesäksi. Sitten ei tarvitse edes tehdä esivalmisteluja laiturissa, vaan voi laittaa kaikki purjeet koneajon yhteydessä. Ja onhan tuo suuri apu, jos täytyy alkaa vähentämään purjeita.
- tietoa löytyy
" minkäkokoisilla veneillä porukka yksinpurjehtii? "
" Ja nyt ei puhuta ammattipurjehtijoista, vaan ihan nrmi porukasta. "
- kaikkein yleisin yksinpurjehdukseen käytetty venetyyppi on optimistijolla.
Ja kun kokoa kerran kysyt, niin kerrottakoon että pituus on 2.3m ja leveys 1.13m
Ja ihan normi ihmiset noilla purjehtii aika nuorina, mitään ihmeellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia ei siis tarvita.- 11
Hauska esimerkki siitä, miten väljä käsite purjehdus tai purjehtija onkaan. Uskaltaisin melkein lyödä vetoa, että 9 lukijalle kymmenestä ei tullut avausviestiä lukiessaan jollat edes mieleen vaan ajateltiin matkaveneilyä. Ja ihan perustellusti, mutta toki tuo jollakommentti pikkutarkasti ottaen on oikein :)
- Kimmor
No näitä matkaveneitä tarkoitin. Kiitos kaikille kommenteista.
- Oon köyhä purjehtija
Toinen pointti, mistä ei ole puhuttu on hinta. Kannattaako henkilön joka pääsääntoisesti purjehtii yksin(rikkaat poisluetaan) hommata iso vene, jonka hankintahinta, käyttökustannukset, laituripaikka, telakointi, nostot/laskut vakuutukset, ym ovat huimasti kalliimmat kuin pienemmissä veneissä.
Minulla on 30 jalkainen,jossa on seisomakorkeus, ja kaikki muutkin mukavuudet, joita tarvitsen, edellisen 36 jalkaisen kustannukset vuositasolla oli tuplat, tähän verrattuna. - mvai+i¨ga¨ga
Hiukan jarrua tähän kohtaan, vaikkakin olen samaa mieltä kirjoituksesi perusasioista.
Veneen hankintahinta (arvo) ja sen mukana vakuutusmaksut eivät mene suoraan koon mukaan. Toinen oleellinen seikka on tietysti ikä ja muitakin löytyy. Toisin sanoen kaikki 30-jalkaiset eivät ole edullisempia kuin 36-jalkaiset tässä mielessä.
Käyttökustannusten erot tulevat suuremman moottorin kuluttamasta dieselistä ja jollakin kuoletustahdilla kuluvien osien (purjeet, köydet) uusinnasta, mutta erot eivät ole vuositasolla erityisen suuret ja niihin voi vaikuttaa omalla toimillaankin (koneen käyttäminen, tyytyminen vanhempaan purjekertaan pitemmäksi aikaa).
Laituripaikoissa on jonkin verran hintaeroa lähinnä leveyden perusteella, mutta taaskaan erot eivät ole 30 ja 36 -jalkaisen välillä suuret, tyypillisesti n. 100 euroa/kausi. Kaikissa satamissa niitä ei ole ollenkaan. Nostot ja laskut ovat olleet omassa marinassani saman hintaisia sekä 30- jalkaisille että 36-jalkaisillekin. Telakointihinta olisi 30 jalkaiselle 36 % halvempi kuin 36 jalkaiselle (3x9 m - 3,5 x 10,8 m).
Väitteesi, että kustannukset olisivat huimasti korkeammat 36- jalkaisessa verrattuna 30 jalkaiseen, on mielestäni selvästi liioiteltu. Varmastikin löytyy 36 jalkaisia, joissa kustannukset ovat vuositasolla kaksi kertaa suuremmat kuin 30-jalkaisessa, mutta yhtä varmasti löytyisi esimerkkejä päinvastaisestakin.
Jos pyrkii minimoimaan juoksevia kustannuksia, olisi yksi ratkaisu traileroitava vene. Silloin jäisivät pois telakointi ja nostot ja laskut pois, ehkä myös laituripaikka. Miinuspuolella olisivat tietysti kustannukset trailerista ja pitäisi vielä löytyä sopiva veturi trailerin nokkaan sekä paikka parkkeeraukselle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1017393
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?784913- 794809
- 1324218
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan82998- 522639
- 402541
- 462186
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102181Suudeltiin unessa viime yönä
Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit211810