Rullapurjekokemus

Sillä ei nyt niin väliä milloin on perillä. Mutta se, joka väittää oikeasti nauttivansa monista ylimääräisitä vendoista ja salmessa kryssimisestä oloissa, joissa purjetta on jo pienennettävä, valehtelee. Sekin, joka viipyy niissä oloissa tarpeellista pidempään muka kulkeakseen vähemmillä roiskeilla, valehtelee myös.

Onhan tuo aloittajan kokema ero kryssinopeudessa monet kerrat koettu itse. Silloin tällöin on menty osittain rullatun genuan kanssa avoimempaa tuulta aivan tasatahtia, mutta eroa tullut dramaattisesti, kun suunta muuttunut kryssiksi. Useimmiten silloin rullapurjeet pyörähtävät kokonaan rullalle ja potkuri pyörähtää pyörimään. Joskus sillä pärjää kryssivälle, usein ei.

on sillä väliä kirjoitti:

Sillä ei nyt niin väliä milloin on perillä. Mutta se, joka väittää oikeasti nauttivansa monista ylimääräisitä vendoista ja salmessa kryssimisestä oloissa, joissa purjetta on jo pienennettävä, valehtelee. Sekin, joka viipyy niissä oloissa tarpeellista pidempään muka kulkeakseen vähemmillä roiskeilla, valehtelee myös.

Onhan tuo aloittajan kokema ero kryssinopeudessa monet kerrat koettu itse. Silloin tällöin on menty osittain rullatun genuan kanssa avoimempaa tuulta aivan tasatahtia, mutta eroa tullut dramaattisesti, kun suunta muuttunut kryssiksi. Useimmiten silloin rullapurjeet pyörähtävät kokonaan rullalle ja potkuri pyörähtää pyörimään. Joskus sillä pärjää kryssivälle, usein ei.

Lue lisää

Totta tuo että sisäänrullatulla rullapurjeella luovii huonommin.

Valhetta tuo etteikö kukaan ajaisi hieman alemmas roiskeita välttääkseen. Minä ainakin teen niin, erityisesti kovassa kelissä. Se on muutenkin parempi kun veneen massa ei riitä aaltojen läpi ajamiseen, silloin on parempi välttää vauhdin pysäyttäviä aaltoja (=ajetaan alemmas).

Kun tarpeeksi purjehtii erilaisia veneitä erilaisissa keleissä oppii huomaamaan että sekä veneet että ihmiset ovat erilaisia. Mikä yhdelle sopii ei sovikaan toiselle. Turha tästä on vetää hernettä nenään.

Rauhallisesti vaan kirjoitti:

Totta tuo että sisäänrullatulla rullapurjeella luovii huonommin.

Valhetta tuo etteikö kukaan ajaisi hieman alemmas roiskeita välttääkseen. Minä ainakin teen niin, erityisesti kovassa kelissä. Se on muutenkin parempi kun veneen massa ei riitä aaltojen läpi ajamiseen, silloin on parempi välttää vauhdin pysäyttäviä aaltoja (=ajetaan alemmas).

Kun tarpeeksi purjehtii erilaisia veneitä erilaisissa keleissä oppii huomaamaan että sekä veneet että ihmiset ovat erilaisia. Mikä yhdelle sopii ei sovikaan toiselle. Turha tästä on vetää hernettä nenään.

Lue lisää

Roiskeet ei alemmas ajamalla vähene. Kallistuksen kannalta alemmas ajaminen vain pahentaa. Se taas on aivan toinen juttu, että alemmas ajamalla voi vmg parantua ja vauhdin tappavat aallot pitää joka tapauksessa väistää. Massalla ei aalloista läpi pääse, runkomuoto auttaa siinä, mutta enempi kyse on ajamisesta. Samalla vähenevät ne roiskeetkin.

Tällaisia ovat kokemukset muutaman kymmenen veneen ja useamman meren jälkeen. Vain viisi omaa tai osittain omaa, gastattuja kymmeniä. Napakan tuulen kryssillä en ole edes rantaraadin puheissa kenenkään kuullut huvia pidentääkseen viivytelleen.

eiku vauhdilla kirjoitti:

Roiskeet ei alemmas ajamalla vähene. Kallistuksen kannalta alemmas ajaminen vain pahentaa. Se taas on aivan toinen juttu, että alemmas ajamalla voi vmg parantua ja vauhdin tappavat aallot pitää joka tapauksessa väistää. Massalla ei aalloista läpi pääse, runkomuoto auttaa siinä, mutta enempi kyse on ajamisesta. Samalla vähenevät ne roiskeetkin.

Tällaisia ovat kokemukset muutaman kymmenen veneen ja useamman meren jälkeen. Vain viisi omaa tai osittain omaa, gastattuja kymmeniä. Napakan tuulen kryssillä en ole edes rantaraadin puheissa kenenkään kuullut huvia pidentääkseen viivytelleen.

Lue lisää

Ehkäpä ne roiskeet eivät vähene vaan suuntautuvat muualle mutta lopputulos on kuitenkin se että päälle tulee vähemmän vettä.

Kallistus vähenee myöskin alemmas ajamalla. Tosin tietysti vain jos on ymmärrystä säätää purjeet oikein.

Kyse ei ole huvin pidentämisestä vaan siitä että tekee olosuhteet itselleen siedettävämmäksi. Ihan sama mitä rantaraati höpisee.

Kilpapurjehdus on tietysti asia erikseen.

on sillä väliä kirjoitti:

Sillä ei nyt niin väliä milloin on perillä. Mutta se, joka väittää oikeasti nauttivansa monista ylimääräisitä vendoista ja salmessa kryssimisestä oloissa, joissa purjetta on jo pienennettävä, valehtelee. Sekin, joka viipyy niissä oloissa tarpeellista pidempään muka kulkeakseen vähemmillä roiskeilla, valehtelee myös.

Onhan tuo aloittajan kokema ero kryssinopeudessa monet kerrat koettu itse. Silloin tällöin on menty osittain rullatun genuan kanssa avoimempaa tuulta aivan tasatahtia, mutta eroa tullut dramaattisesti, kun suunta muuttunut kryssiksi. Useimmiten silloin rullapurjeet pyörähtävät kokonaan rullalle ja potkuri pyörähtää pyörimään. Joskus sillä pärjää kryssivälle, usein ei.

Lue lisää

Tjaa. Itsekään en liiemmin nauti kovassa kelissä kryssimisestä perheen kanssa. Silloin laskenkin purjeet ja käynnistän dieselin. Voin vakuuttaa, että ajan tuolla tavalla ohi käytännössä kaikista kryssivistä purkkareista Suomen vesillä, kallistus pysyy miellyttävissä rajoissa ja sprayhood suojaa hyvin suoraan edestäpäin tulevilta roiskeilta.

Tosipurjehtijat tietysti kiristelevät hampaitaan ja ihmettelevät, miksen purjehdi vaikka minulla on purjevene. Purjehdushan on aina nautinnollista.

Perhepursimies kirjoitti:

Tjaa. Itsekään en liiemmin nauti kovassa kelissä kryssimisestä perheen kanssa. Silloin laskenkin purjeet ja käynnistän dieselin. Voin vakuuttaa, että ajan tuolla tavalla ohi käytännössä kaikista kryssivistä purkkareista Suomen vesillä, kallistus pysyy miellyttävissä rajoissa ja sprayhood suojaa hyvin suoraan edestäpäin tulevilta roiskeilta.

Tosipurjehtijat tietysti kiristelevät hampaitaan ja ihmettelevät, miksen purjehdi vaikka minulla on purjevene. Purjehdushan on aina nautinnollista.

Lue lisää

Et muuten mene juurikaan 3 solmua kovempaa esim kihdin yli 12 m/s vastaisessa koneellasi. Purjein saa saman vmg:n ja matkateko on mukavampaa.

Toisaalta harva perhe lähtee 12 m/s keliin edes koneella pidempää matkaa vastaiseen taittamaan.

677uyu kirjoitti:

Et muuten mene juurikaan 3 solmua kovempaa esim kihdin yli 12 m/s vastaisessa koneellasi. Purjein saa saman vmg:n ja matkateko on mukavampaa.

Toisaalta harva perhe lähtee 12 m/s keliin edes koneella pidempää matkaa vastaiseen taittamaan.

Lue lisää

Tämä on kyllä juuri näin, purjein matkanteko on sekä nopeampaa että vähemmän töyssyistä kuin suoraan vasta-aaltoon puskeminen.

Niin on, jos on kiire jonnekin. Minä teen ehkä keskimääräistä pidempiä legejä nykyisin ja arvostan erityisesti veneen jouheaa kulkua kovemmasakin kelissä. Jos legi on esimerkiksi kymmenen vuorokauden mittainen, olen valmis lisäämään siihen pari päivää, jos sillä saan menon rauhoitettua sellaiseksi, että menosta nauttii.
Aurinko on muuten tunnin kuluttua laskemassa ja lämpötila on vielä yli suomalaisen hellelukeman.

No eihän vältämättä ränni ole luonnossa täysin putki, matkan varrella on yleensä kaikenlaista estettä ja mutkaa ja huonosti kryssivän venee matka tökkää helpommin noihin esteisiin.

Miksi rulla estäisi keulaharuksen kiristämistä?

åjgå¨r¨ffmmpd kirjoitti:

Miksi rulla estäisi keulaharuksen kiristämistä?

Monessa rullapurjekeulastaakista on vanttiruuvit pois, että se estää. Nousee kannella olevat rullat muutenkin turhan korkealle ja vanttiruuvien kanssa ne vasta nousisivatkin ja purjeen alaosasta pääsee tehot pois ja purje on krysillä lähes voimaton.

55ttr56 kirjoitti:

Monessa rullapurjekeulastaakista on vanttiruuvit pois, että se estää. Nousee kannella olevat rullat muutenkin turhan korkealle ja vanttiruuvien kanssa ne vasta nousisivatkin ja purjeen alaosasta pääsee tehot pois ja purje on krysillä lähes voimaton.

Lue lisää

Takastaagillahan säädellään etustaagin kireyttä eikä millään rullan yhteydessä olevalla vanttiruuvilla, oli se sitten olemassa tai ei.

Onhan se kumma ettei kenenkään muun paatissa ole rullattuna hyvin istuvaa genuaa kuin minulla ;-o vaikka lähes kaikissa matkapursissa käytetään rullagenuaa. Liekö vika leikkauksessa tai huonoissa/puuttuvissa toppauksissa, vai eikö osata jalustaa oikein? Mutta tosiaan, usein näkee reivatun genuan niin että latva lepattaa, alaliikki tiukalla ja takaliikki löysällä eli skuuttipiste ihan liian takana. Katselkaa niitä rättejänne ja miettikää mielessänne niin trimmit löytyy, ja rullagenua toimii ihan hyvin reivattuna eikä nousukulmassa paljon menetetä verrattuna täysin auki olevaan purjeeseen. Tosin en ole ikinä pyrkinyt 40 asteen nousukulmaan, 45 on OK, joskus hyvissä olosuhteissa voi olla vähän parempi, pahassa vasta-aallossa moinaavassa tuulessa taasen paljon huonompi.

Joka tapauksessa ketjun aloittajan analyysi syistä ja seurauksista sekä mentaliteetti muiden purjehduksen arvosteluun on tosi amatöörimäinen vasta-alkajan näkemys, mutta kyllä kokemus tulee auttamaan ja korjaa pahempiakin asennevikoja. Purjehdus on nääs rauhoittava harrastus ja meri opettaa avarakatseisuutta ;)

4+10 kirjoitti:

Takastaagillahan säädellään etustaagin kireyttä eikä millään rullan yhteydessä olevalla vanttiruuvilla, oli se sitten olemassa tai ei.

Onhan se kumma ettei kenenkään muun paatissa ole rullattuna hyvin istuvaa genuaa kuin minulla ;-o vaikka lähes kaikissa matkapursissa käytetään rullagenuaa. Liekö vika leikkauksessa tai huonoissa/puuttuvissa toppauksissa, vai eikö osata jalustaa oikein? Mutta tosiaan, usein näkee reivatun genuan niin että latva lepattaa, alaliikki tiukalla ja takaliikki löysällä eli skuuttipiste ihan liian takana. Katselkaa niitä rättejänne ja miettikää mielessänne niin trimmit löytyy, ja rullagenua toimii ihan hyvin reivattuna eikä nousukulmassa paljon menetetä verrattuna täysin auki olevaan purjeeseen. Tosin en ole ikinä pyrkinyt 40 asteen nousukulmaan, 45 on OK, joskus hyvissä olosuhteissa voi olla vähän parempi, pahassa vasta-aallossa moinaavassa tuulessa taasen paljon huonompi.

Joka tapauksessa ketjun aloittajan analyysi syistä ja seurauksista sekä mentaliteetti muiden purjehduksen arvosteluun on tosi amatöörimäinen vasta-alkajan näkemys, mutta kyllä kokemus tulee auttamaan ja korjaa pahempiakin asennevikoja. Purjehdus on nääs rauhoittava harrastus ja meri opettaa avarakatseisuutta ;)

Lue lisää

Se rullamössö sotkee virtaukset pahasti ja heikentää syntyvää paineeroa. Myöskin alaliikki nousee entistä enemmän irti kannesta ja thot ovat lähes nolla. Siihen ei auta vaikka olisi kuinka skuuttipiste kohdallaan. Ks vaikk wb-sailsin sivut, miten ilma virtaa purjeessa. Kryssillä siis.

Irtopurjeilla myrskyfokkaa lukuunottammat on alaliikki ainakin etuosan kolmanneksesta tiukasti kiinni kannessa ja tehon painopiste alhaalla, joten kallistusta ei tule vaan eteenpäin vievää voimaa. Toisin on rullatun genoan tapuksessa, kaikki on siinä päin seinää.

Ks purjelaudoista, miten alaliikki on kiinni kannessa turbotehoja saamiseksi:

http://www.youtube.com/watch?v=Y-7HE9OyhHI&feature=related

grr43 kirjoitti:

Se rullamössö sotkee virtaukset pahasti ja heikentää syntyvää paineeroa. Myöskin alaliikki nousee entistä enemmän irti kannesta ja thot ovat lähes nolla. Siihen ei auta vaikka olisi kuinka skuuttipiste kohdallaan. Ks vaikk wb-sailsin sivut, miten ilma virtaa purjeessa. Kryssillä siis.

Irtopurjeilla myrskyfokkaa lukuunottammat on alaliikki ainakin etuosan kolmanneksesta tiukasti kiinni kannessa ja tehon painopiste alhaalla, joten kallistusta ei tule vaan eteenpäin vievää voimaa. Toisin on rullatun genoan tapuksessa, kaikki on siinä päin seinää.

Ks purjelaudoista, miten alaliikki on kiinni kannessa turbotehoja saamiseksi:

http://www.youtube.com/watch?v=Y-7HE9OyhHI&feature=related

Lue lisää

Useimmissa rullalaitteissa on aerodynaamisesti muotoiltu profiili, joka ei sotke virtauksia havaittavasti. Jos rullaite on kannella (useissa uusissa veneissä se on kannen alla), fokan/genuan alareuna tietysti nousee irti kannesta. Mikään ei kuitenkaan estä leikkaamasta purjetta niin, että se on parin metrin päässä taas kiinni kannessa. Nykyään tosin fokat leikataan usein niin, että skuuttikulma ja alaliikki on huomattavasti irti kannesta, jotta kulman voi inhaulata kajuutan katolle.

Itse olen nyt yhden kesän kisannut kannella olevan rullalaitteen ja rullalattojen kanssa (rullannut olen ainoastaan spinnupätkillä). Keulassa purje on ehkä 40 cm irti kannesta, mutta skuuttikulma on "normaalikorkeudella" ja puolivälissä fokan alaliikkiä on ehkö 30 cm rako kanteen. Kyllä tuolla on vauhti riittänyt vastaavia veneitä vastaan kevyessä ja keskituulessa. Ei vauhti kovassakaan ole huono ollut, mutta vielä on paljon opeteltavaa veneestä enkä usko rullalaitteesta homman kiinni olevan.

Joakim_ kirjoitti:

Useimmissa rullalaitteissa on aerodynaamisesti muotoiltu profiili, joka ei sotke virtauksia havaittavasti. Jos rullaite on kannella (useissa uusissa veneissä se on kannen alla), fokan/genuan alareuna tietysti nousee irti kannesta. Mikään ei kuitenkaan estä leikkaamasta purjetta niin, että se on parin metrin päässä taas kiinni kannessa. Nykyään tosin fokat leikataan usein niin, että skuuttikulma ja alaliikki on huomattavasti irti kannesta, jotta kulman voi inhaulata kajuutan katolle.

Itse olen nyt yhden kesän kisannut kannella olevan rullalaitteen ja rullalattojen kanssa (rullannut olen ainoastaan spinnupätkillä). Keulassa purje on ehkä 40 cm irti kannesta, mutta skuuttikulma on "normaalikorkeudella" ja puolivälissä fokan alaliikkiä on ehkö 30 cm rako kanteen. Kyllä tuolla on vauhti riittänyt vastaavia veneitä vastaan kevyessä ja keskituulessa. Ei vauhti kovassakaan ole huono ollut, mutta vielä on paljon opeteltavaa veneestä enkä usko rullalaitteesta homman kiinni olevan.

Lue lisää

Kyse olikin rullatusta genoasta=rullamössö. Esim yksipurjehdittavissa valtamerikilpapurissa on kaksi keulastaagia ja niissä erikokoiset luovipurjeet.

http://www.owenclarkedesign.com/siteimages/large/TEMENOS_10.jpg

Ei ole epäilystäkään, etteikö kannen alla olevassa rullasysteemissä kiinni oleva avonainen pruje olisi yhtä hyvä kuin rullatomisssa.

30 cm rako on kyllä sen verran paha, että on veneesi vauhti kryssillä siitä kiinni, ei muuten niitä rullia laitettaisi kannen alle.

4+10 kirjoitti:

Takastaagillahan säädellään etustaagin kireyttä eikä millään rullan yhteydessä olevalla vanttiruuvilla, oli se sitten olemassa tai ei.

Onhan se kumma ettei kenenkään muun paatissa ole rullattuna hyvin istuvaa genuaa kuin minulla ;-o vaikka lähes kaikissa matkapursissa käytetään rullagenuaa. Liekö vika leikkauksessa tai huonoissa/puuttuvissa toppauksissa, vai eikö osata jalustaa oikein? Mutta tosiaan, usein näkee reivatun genuan niin että latva lepattaa, alaliikki tiukalla ja takaliikki löysällä eli skuuttipiste ihan liian takana. Katselkaa niitä rättejänne ja miettikää mielessänne niin trimmit löytyy, ja rullagenua toimii ihan hyvin reivattuna eikä nousukulmassa paljon menetetä verrattuna täysin auki olevaan purjeeseen. Tosin en ole ikinä pyrkinyt 40 asteen nousukulmaan, 45 on OK, joskus hyvissä olosuhteissa voi olla vähän parempi, pahassa vasta-aallossa moinaavassa tuulessa taasen paljon huonompi.

Joka tapauksessa ketjun aloittajan analyysi syistä ja seurauksista sekä mentaliteetti muiden purjehduksen arvosteluun on tosi amatöörimäinen vasta-alkajan näkemys, mutta kyllä kokemus tulee auttamaan ja korjaa pahempiakin asennevikoja. Purjehdus on nääs rauhoittava harrastus ja meri opettaa avarakatseisuutta ;)

Lue lisää

Luulenpa, että harva perheen kanssa purjehtija vaivautuu noita miettimään eli skuuttipistettä ei siirrellä, vaikka se saattaisi ollakin tarpeen, jos purjetta vetää sisään.

36 kirjoitti:

Luulenpa, että harva perheen kanssa purjehtija vaivautuu noita miettimään eli skuuttipistettä ei siirrellä, vaikka se saattaisi ollakin tarpeen, jos purjetta vetää sisään.

Lue lisää

Harvassa bavassa yms matkapursissa on edes genoan skuuttipisteen säätömahdollisuutta sitloorasta käsin. Kätevä ominaisuus.

Uusi keksintö kilpapursissa on köysien varassa oleva skuuttipiste, jota saa säädettyä pituus ja leveyssuunnassa.

http://www.blur.se/2011/10/06/skotvinklar/

grr43 kirjoitti:

Se rullamössö sotkee virtaukset pahasti ja heikentää syntyvää paineeroa. Myöskin alaliikki nousee entistä enemmän irti kannesta ja thot ovat lähes nolla. Siihen ei auta vaikka olisi kuinka skuuttipiste kohdallaan. Ks vaikk wb-sailsin sivut, miten ilma virtaa purjeessa. Kryssillä siis.

Irtopurjeilla myrskyfokkaa lukuunottammat on alaliikki ainakin etuosan kolmanneksesta tiukasti kiinni kannessa ja tehon painopiste alhaalla, joten kallistusta ei tule vaan eteenpäin vievää voimaa. Toisin on rullatun genoan tapuksessa, kaikki on siinä päin seinää.

Ks purjelaudoista, miten alaliikki on kiinni kannessa turbotehoja saamiseksi:

http://www.youtube.com/watch?v=Y-7HE9OyhHI&feature=related

Lue lisää

Surffaile vaan ;)

Mutta purjehduksen suhteen ymmärryksen kiteytit jo ensimmäiseen viestiisi: "äiti, koska ollaan rannassa";-)

Voit katsella wb sivuja ihan nokko, mutta minusta purjehdus on mukavampaa touhua. Jos et osaa seilata rullagenualla varustetulla veneellä, niin miksi pitää purkaa pahaa oloa koko kansalle. Kyllä elämä opettaa, jos annat sille mahdollisuuden!

Pullamössöstä sikiävä rullamössökammoinen pesservisseri, onkos mukavampaa näin syksyn pimetessä kun kohta lumi peittää veneteltat ja kevät on haave vain. Kiva että meitä valistat ja virkistät hienoilla ja omaperäisillä ajatuksillasi jotka johtavat oikean puhdasoppisen purjehdususkon tielle, jota rullasynnissä rypevät matkaveneilijät eivät voi käsittää. Ehkä käännytystyösi tuo hedelmää ja rullalaitteita aletaan kilvan riisumaan pois perhepursista, ja itseskuuttauslevangit samaan romuläjään vurleskien kanssa - tai sitten ei. Pysyn synnissä ja trimmailen sekä reivailen provurlin rullalla, eikä äitiä saati rantaan pääsyä ole ikävä kunhan vedet taas talven jälkeen vapautuvat! Haitanneeko sinua?

No, kokemusta on kaikenlaisista keulapurjeista ja näissä lähiseudun kisoissa on vene välillä kulkenut välillä ihan hyvin lyssinsä mukaan, huolimatta siitä että keulalla on rullastaagi. Mutta eihän sinun vääräuskoisen väitteisiin tarvitse ottaa kantaa, lue vaan Herran sanaa, aukaise WB:n sivut ja tule autuaaksi ;D

36 kirjoitti:

Luulenpa, että harva perheen kanssa purjehtija vaivautuu noita miettimään eli skuuttipistettä ei siirrellä, vaikka se saattaisi ollakin tarpeen, jos purjetta vetää sisään.

Lue lisää

Voiko olla tosi tuo väite: "perheen kanssa purjehtija ei siirtele skuuttipistettä genuan reivauksen yhteydessä"

Ainakin siinä tapauksessa että rullagenua on iso, 150-160%, skuuttipistettähän on pakko siirtää reivatessa, muutenhan genua löpsöttää ihan onnettomasti. Eihän tullaista lepattelevaa rättiä kukaan viitti venessään katella, oli perhettä tai ei :-/

Luulisin että suurin osa purjehtijoista osaa trimmauksen alkeisjutut, joihin tuo skuuttipisteen siirto kuuluu.

7+11 kirjoitti:

Surffaile vaan ;)

Mutta purjehduksen suhteen ymmärryksen kiteytit jo ensimmäiseen viestiisi: "äiti, koska ollaan rannassa";-)

Voit katsella wb sivuja ihan nokko, mutta minusta purjehdus on mukavampaa touhua. Jos et osaa seilata rullagenualla varustetulla veneellä, niin miksi pitää purkaa pahaa oloa koko kansalle. Kyllä elämä opettaa, jos annat sille mahdollisuuden!

Pullamössöstä sikiävä rullamössökammoinen pesservisseri, onkos mukavampaa näin syksyn pimetessä kun kohta lumi peittää veneteltat ja kevät on haave vain. Kiva että meitä valistat ja virkistät hienoilla ja omaperäisillä ajatuksillasi jotka johtavat oikean puhdasoppisen purjehdususkon tielle, jota rullasynnissä rypevät matkaveneilijät eivät voi käsittää. Ehkä käännytystyösi tuo hedelmää ja rullalaitteita aletaan kilvan riisumaan pois perhepursista, ja itseskuuttauslevangit samaan romuläjään vurleskien kanssa - tai sitten ei. Pysyn synnissä ja trimmailen sekä reivailen provurlin rullalla, eikä äitiä saati rantaan pääsyä ole ikävä kunhan vedet taas talven jälkeen vapautuvat! Haitanneeko sinua?

No, kokemusta on kaikenlaisista keulapurjeista ja näissä lähiseudun kisoissa on vene välillä kulkenut välillä ihan hyvin lyssinsä mukaan, huolimatta siitä että keulalla on rullastaagi. Mutta eihän sinun vääräuskoisen väitteisiin tarvitse ottaa kantaa, lue vaan Herran sanaa, aukaise WB:n sivut ja tule autuaaksi ;D

Lue lisää

Vedäppä syvään henkeä ja ota lääkkeesi, kyllä se hetken päästä helpottaa,,, :^)i

Psykiatri kirjoitti:

Vedäppä syvään henkeä ja ota lääkkeesi, kyllä se hetken päästä helpottaa,,, :^)i

Kyllä on sykiatrilla tiaknoosit päin persiettä - eihän siihen mikkään ropit auta. Penskojen kanssa kinastelu virkistää vähän mutta todella helpottaa vasta viikkoa ennen äiteenpäivää, kun pursi taasen kelluu!

7+11 kirjoitti:

Surffaile vaan ;)

Mutta purjehduksen suhteen ymmärryksen kiteytit jo ensimmäiseen viestiisi: "äiti, koska ollaan rannassa";-)

Voit katsella wb sivuja ihan nokko, mutta minusta purjehdus on mukavampaa touhua. Jos et osaa seilata rullagenualla varustetulla veneellä, niin miksi pitää purkaa pahaa oloa koko kansalle. Kyllä elämä opettaa, jos annat sille mahdollisuuden!

Pullamössöstä sikiävä rullamössökammoinen pesservisseri, onkos mukavampaa näin syksyn pimetessä kun kohta lumi peittää veneteltat ja kevät on haave vain. Kiva että meitä valistat ja virkistät hienoilla ja omaperäisillä ajatuksillasi jotka johtavat oikean puhdasoppisen purjehdususkon tielle, jota rullasynnissä rypevät matkaveneilijät eivät voi käsittää. Ehkä käännytystyösi tuo hedelmää ja rullalaitteita aletaan kilvan riisumaan pois perhepursista, ja itseskuuttauslevangit samaan romuläjään vurleskien kanssa - tai sitten ei. Pysyn synnissä ja trimmailen sekä reivailen provurlin rullalla, eikä äitiä saati rantaan pääsyä ole ikävä kunhan vedet taas talven jälkeen vapautuvat! Haitanneeko sinua?

No, kokemusta on kaikenlaisista keulapurjeista ja näissä lähiseudun kisoissa on vene välillä kulkenut välillä ihan hyvin lyssinsä mukaan, huolimatta siitä että keulalla on rullastaagi. Mutta eihän sinun vääräuskoisen väitteisiin tarvitse ottaa kantaa, lue vaan Herran sanaa, aukaise WB:n sivut ja tule autuaaksi ;D

Lue lisää

Just niin, rullalaitteet ja itseskuutavat viritykset roskiin, jos veneessä on miehistöä. Purjehdus köliveneellä muutenkin on melko tylsää, joten tyhmää on tehdä siitä vielä tylsempää ja hitaampaa rullalaitteilla ja fokkakiskoilla.

Esim vendan jälkeen tuuli yleensä ei ole sama kuin ennen vendaa. Laiskurin itseskuuttava fokka on siten väärin trimmattu enimmän osan aikaa.

4rree344567 kirjoitti:

Kyse olikin rullatusta genoasta=rullamössö. Esim yksipurjehdittavissa valtamerikilpapurissa on kaksi keulastaagia ja niissä erikokoiset luovipurjeet.

http://www.owenclarkedesign.com/siteimages/large/TEMENOS_10.jpg

Ei ole epäilystäkään, etteikö kannen alla olevassa rullasysteemissä kiinni oleva avonainen pruje olisi yhtä hyvä kuin rullatomisssa.

30 cm rako on kyllä sen verran paha, että on veneesi vauhti kryssillä siitä kiinni, ei muuten niitä rullia laitettaisi kannen alle.

Lue lisää

Tässä kohdassa kyse taisi kuitenkion olla siitä väitteestä, että rullapurjeilla ei tee mitään muuten kuin avotuulella ja että keulaharusta ei saa kireälle rullaversiossa. Nyt olet jo unohtanut kireyspuolen (kun kävi ilmi, ettei rullalla ole mitään tekemistä sen asian kanssa) ja tinkinyt rullapurjeen huonoudenkin vain rullaattuun genoaan. Tietystikään rullatusta genoasta ei ole paljoakaan hyötyä edes avotuulella, mutta osittain rullatusta rupeaa jo olemaan, puhumattakaan täysin auki olevasta rullakeulapurjeesta.

Keulapurje toimii kieltämättä tehokkaammin kun se on kiinni kannessa. Hyötyä vähentää veneen kallistuminen, jolloin keulapurjeen alaosa jää enemmän kohoavan tuulen puolen laidan aiheuttamaan katveeseen ja pyörteisiin. Toinen huono puoli käytännön purjehduksessa on keulakannelle tuleva aallokko, joka pääsee tavanomaisen keulapurjeen alta paremmin takaisin omaan elementtiinsä. Jos ei pääse, haittaa se enemmän keulapurjeen toimintaa kuin mitä kanteen asti ulottuva purje hyödyttää. Siksipä sellaisia käytetäänkin enemmän ratakilpaveneissä, joissa on lisäksi sellaiselle purjeelle hyvin soveltuva tasainen keulakansi mastoon saakka. Joissakin esim. Americas cup -veneissä on lisäksi se hyvä puoli, että kisoja ei käydä erityisen kovissa keleissä, jolloin ei tarvitse pelätä keulan yli vyöryviä vesimassoja.

ÄITIIIIII kirjoitti:

Just niin, rullalaitteet ja itseskuutavat viritykset roskiin, jos veneessä on miehistöä. Purjehdus köliveneellä muutenkin on melko tylsää, joten tyhmää on tehdä siitä vielä tylsempää ja hitaampaa rullalaitteilla ja fokkakiskoilla.

Esim vendan jälkeen tuuli yleensä ei ole sama kuin ennen vendaa. Laiskurin itseskuuttava fokka on siten väärin trimmattu enimmän osan aikaa.

Lue lisää

"Purjehdus köliveneellä muutenkin on melko tylsää"
"äiti, koska ollaan rannassa";-)

Sääliks käy kipparias, mullaki ollu joskus hypertyreoottisia murkkugasteja :(

t5789 kirjoitti:

Harvassa bavassa yms matkapursissa on edes genoan skuuttipisteen säätömahdollisuutta sitloorasta käsin. Kätevä ominaisuus.

Uusi keksintö kilpapursissa on köysien varassa oleva skuuttipiste, jota saa säädettyä pituus ja leveyssuunnassa.

http://www.blur.se/2011/10/06/skotvinklar/

Lue lisää

Ei skuuttipisteen säädön tarvitse olla tehtävissä sitloorasta käsin, vaikka se hommaa helpottaakin.. Skuuttipisteen säätömahdoliisuus on ollut niin kauan kuin on ollut skuuttikiskotkin käytössä, ja aiemminkin, eli kauan. Myös Bavarioissa. Eikä skuuttipisteen säätökään sekä pituus- että leveyssuunnassa ole mitenkään uusi keksintö. Sitä tehtiin barberhaulerilla jo vuosikymmeniä sitten. 80-luvulla näin sellaiisiakin konstruktioita, joissa oli kaksi rinnakkaista skuuttikiskoa ja niihin poikittain kiinnitetyllä kiskolla varsinainen skuuttipiste.

väpdokgr+00 kirjoitti:

Tässä kohdassa kyse taisi kuitenkion olla siitä väitteestä, että rullapurjeilla ei tee mitään muuten kuin avotuulella ja että keulaharusta ei saa kireälle rullaversiossa. Nyt olet jo unohtanut kireyspuolen (kun kävi ilmi, ettei rullalla ole mitään tekemistä sen asian kanssa) ja tinkinyt rullapurjeen huonoudenkin vain rullaattuun genoaan. Tietystikään rullatusta genoasta ei ole paljoakaan hyötyä edes avotuulella, mutta osittain rullatusta rupeaa jo olemaan, puhumattakaan täysin auki olevasta rullakeulapurjeesta.

Keulapurje toimii kieltämättä tehokkaammin kun se on kiinni kannessa. Hyötyä vähentää veneen kallistuminen, jolloin keulapurjeen alaosa jää enemmän kohoavan tuulen puolen laidan aiheuttamaan katveeseen ja pyörteisiin. Toinen huono puoli käytännön purjehduksessa on keulakannelle tuleva aallokko, joka pääsee tavanomaisen keulapurjeen alta paremmin takaisin omaan elementtiinsä. Jos ei pääse, haittaa se enemmän keulapurjeen toimintaa kuin mitä kanteen asti ulottuva purje hyödyttää. Siksipä sellaisia käytetäänkin enemmän ratakilpaveneissä, joissa on lisäksi sellaiselle purjeelle hyvin soveltuva tasainen keulakansi mastoon saakka. Joissakin esim. Americas cup -veneissä on lisäksi se hyvä puoli, että kisoja ei käydä erityisen kovissa keleissä, jolloin ei tarvitse pelätä keulan yli vyöryviä vesimassoja.

Lue lisää

Itämerellä on enimmäkseen kevyttä keliä ja aallokkoa, hyvin harva lähtee yli 12 m/s keleihin purjehtimaan, jolloin kannelle voikin vyöryä aaltoja, joten enemmistö suomalaispurjehtijoiden kannalta tuo aaltoargumentti on epäpätevä.

Toisaalta valtamerikilpapursissakin keulapurjeet viistävät pitkin kantta, joten aivan huuhata on tuo aaltoargumentti hidastavana tekijänä.

http://www.youtube.com/watch?v=lWoPgvjb8vM&feature=related

5+18 kirjoitti:

"Purjehdus köliveneellä muutenkin on melko tylsää"
"äiti, koska ollaan rannassa";-)

Sääliks käy kipparias, mullaki ollu joskus hypertyreoottisia murkkugasteja :(

Lue lisää

Kas kun ei tullut adhd diagnoosia koskien akttivisia purjehtijoita.

y57889 kirjoitti:

Itämerellä on enimmäkseen kevyttä keliä ja aallokkoa, hyvin harva lähtee yli 12 m/s keleihin purjehtimaan, jolloin kannelle voikin vyöryä aaltoja, joten enemmistö suomalaispurjehtijoiden kannalta tuo aaltoargumentti on epäpätevä.

Toisaalta valtamerikilpapursissakin keulapurjeet viistävät pitkin kantta, joten aivan huuhata on tuo aaltoargumentti hidastavana tekijänä.

http://www.youtube.com/watch?v=lWoPgvjb8vM&feature=related

Lue lisää

Itämerellä voi hyvinkin päästä kovempaan keliin mitä kuvitteli esimerkiksi matkalla Visbyhyn tai takaisin. Meren pysyvä ominaisuus on arvaamattomuus ja on typerää lähteä sinne sillä asenteella, että yleensä hommat menevät putkeen, joten muuhun ei tarvitse varautua.

Vieläkö lepattavat etustaagit rullatakiloissa?

Kilpaveneissä, kuten myös linkkisi VOR-raasereissa, vaihdetaan purjeita erittäin aktiivisesti kelin mukaan. Esim. näistä videosta voit tarkistaa, minkälaiseksi keulapurjeen leikkaukset muuttuvat, kun meno kovenee:

http://www.youtube.com/watch?v=64I6GObmf00
http://www.youtube.com/watch?v=5Fqqkr7IjnY

laiskurit buu kirjoitti:

Kas kun ei tullut adhd diagnoosia koskien akttivisia purjehtijoita.

Olisi se kyllä ollut ihan paikallaan. Teräksenluja totuus on tämä: kaikki fiksut ihmiset ovat laiskoja. Se on yksinkertaisesti fiksun ihmisen tuntomerkkejä.

y57889 kirjoitti:

Itämerellä on enimmäkseen kevyttä keliä ja aallokkoa, hyvin harva lähtee yli 12 m/s keleihin purjehtimaan, jolloin kannelle voikin vyöryä aaltoja, joten enemmistö suomalaispurjehtijoiden kannalta tuo aaltoargumentti on epäpätevä.

Toisaalta valtamerikilpapursissakin keulapurjeet viistävät pitkin kantta, joten aivan huuhata on tuo aaltoargumentti hidastavana tekijänä.

http://www.youtube.com/watch?v=lWoPgvjb8vM&feature=related

Lue lisää

Kilpapursien purjeilla nyt ei ylipäätään ole mitään tekemistä normaalipurjehduksen kanssa, joten tällä palstalla ne eivät kelpaa argumentiksi mihinkään. Mene vaikka plaanaa.comiin, jos haluat keskustella kilpapurjehduksesta. Tämä palsta on täyspäisille purjehtijoille.

35 kirjoitti:

Olisi se kyllä ollut ihan paikallaan. Teräksenluja totuus on tämä: kaikki fiksut ihmiset ovat laiskoja. Se on yksinkertaisesti fiksun ihmisen tuntomerkkejä.

Ja 35 jaksoi vastata tässä kahteenkin paikkaan. Moista ahkeruutta voikin pitää jo ääliömäisyytenä.

35 kirjoitti:

Kilpapursien purjeilla nyt ei ylipäätään ole mitään tekemistä normaalipurjehduksen kanssa, joten tällä palstalla ne eivät kelpaa argumentiksi mihinkään. Mene vaikka plaanaa.comiin, jos haluat keskustella kilpapurjehduksesta. Tämä palsta on täyspäisille purjehtijoille.

Lue lisää

"Kilpapursien purjeilla nyt ei ylipäätään ole mitään tekemistä normaalipurjehduksen kanssa"

Moni matkapurjehtii vanhoilla tai uusilla kilpapurjeilla. Köyhät ei, joten mene itse vaikka tälle palstalle jauhamaan skeidaa:

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/5546

kg¨rewti90+kafdbgok kirjoitti:

Itämerellä voi hyvinkin päästä kovempaan keliin mitä kuvitteli esimerkiksi matkalla Visbyhyn tai takaisin. Meren pysyvä ominaisuus on arvaamattomuus ja on typerää lähteä sinne sillä asenteella, että yleensä hommat menevät putkeen, joten muuhun ei tarvitse varautua.

Vieläkö lepattavat etustaagit rullatakiloissa?

Kilpaveneissä, kuten myös linkkisi VOR-raasereissa, vaihdetaan purjeita erittäin aktiivisesti kelin mukaan. Esim. näistä videosta voit tarkistaa, minkälaiseksi keulapurjeen leikkaukset muuttuvat, kun meno kovenee:

http://www.youtube.com/watch?v=64I6GObmf00
http://www.youtube.com/watch?v=5Fqqkr7IjnY

Lue lisää

"Itämerellä voi hyvinkin päästä kovempaan keliin mitä kuvitteli esimerkiksi matkalla Visbyhyn tai takaisin."

Muista rullata jenni jo hangon pituudella ja älä seuraa säätä. Totuus on kuitenkin,että 48 tunniksi saa yllätyksettömän ennusteen itämerelle vaikka täältä:

http://www.flyingineurope.be/aviation_weather_maps.htm

Pitkillä legeillä varsinkin purjehdus on tylsää ja purjeiden vaihto on mielekkäämpää etenemisen kannalta kuin purjeen rullaus.

?``ÅÄÄÖ kirjoitti:

"Kilpapursien purjeilla nyt ei ylipäätään ole mitään tekemistä normaalipurjehduksen kanssa"

Moni matkapurjehtii vanhoilla tai uusilla kilpapurjeilla. Köyhät ei, joten mene itse vaikka tälle palstalle jauhamaan skeidaa:

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/5546

Lue lisää

Vähän realismia sentään. Menepäs katsomaan vierassatamia kesällä (sieltä löydät matkapurjehtijat). Harvoissa veneissä on varsinaisia kilpapurjeita, sen enempää uusia kuin vanhojakaan. Tuskin edes yhdessä veneessä kymmenestä kaikkiaankaan, vaikka lasketaan mukaan nekin, joita käytetään vain tai lähes vain kilpaveneilyyn.

refgrtfdftew kirjoitti:

Vähän realismia sentään. Menepäs katsomaan vierassatamia kesällä (sieltä löydät matkapurjehtijat). Harvoissa veneissä on varsinaisia kilpapurjeita, sen enempää uusia kuin vanhojakaan. Tuskin edes yhdessä veneessä kymmenestä kaikkiaankaan, vaikka lasketaan mukaan nekin, joita käytetään vain tai lähes vain kilpaveneilyyn.

Lue lisää

Ikävä kyllä enemmistö matkapursista on lähes purejhduskelvottomia rullapurjeveneitä, mutta siitä huolimatta moni retkeille jopa suomessa kunnon purjeveneillä, joissa on kunnon purjeet.

https://picasaweb.google.com/114524224286126277594/BalticOffshoreWeek57082011?authuser=0&feat=directlink

=LO===WW kirjoitti:

"Itämerellä voi hyvinkin päästä kovempaan keliin mitä kuvitteli esimerkiksi matkalla Visbyhyn tai takaisin."

Muista rullata jenni jo hangon pituudella ja älä seuraa säätä. Totuus on kuitenkin,että 48 tunniksi saa yllätyksettömän ennusteen itämerelle vaikka täältä:

http://www.flyingineurope.be/aviation_weather_maps.htm

Pitkillä legeillä varsinkin purjehdus on tylsää ja purjeiden vaihto on mielekkäämpää etenemisen kannalta kuin purjeen rullaus.

Lue lisää

Jos 48 tunnin ennuste lupaa tuulta lounaasta 8-10 metriä sekä ukkos- ja sadekuuroja, niin voi rauhassa paluumatkalla Visbystä sitoa ruorin kiinni ja linnoittautua kajuuttaan kippaamaan kaljaa. Kun on yllätyksetön sääennuste seuraavaksi 48 tunniksi. Niinkö se meni?

Vieläkö rullagenoaveneiden etustaagit lepattavat ja säädät etutstaagin kireyttä vanttiruuvilla? ? Vieläkö VOR veneet vetävät kelissä kuin kelissä kantta viistävällä ykkösgenoalla?

35 kirjoitti:

Kilpapursien purjeilla nyt ei ylipäätään ole mitään tekemistä normaalipurjehduksen kanssa, joten tällä palstalla ne eivät kelpaa argumentiksi mihinkään. Mene vaikka plaanaa.comiin, jos haluat keskustella kilpapurjehduksesta. Tämä palsta on täyspäisille purjehtijoille.

Lue lisää

Mun kilpapurjeista tulee matkapurjeita välittömästi, kun maalilinja on ylitetty. Perusta oma saitti, jos et siedä muita purjehtijoita.

Lollotilollon kirjoitti:

Jos 48 tunnin ennuste lupaa tuulta lounaasta 8-10 metriä sekä ukkos- ja sadekuuroja, niin voi rauhassa paluumatkalla Visbystä sitoa ruorin kiinni ja linnoittautua kajuuttaan kippaamaan kaljaa. Kun on yllätyksetön sääennuste seuraavaksi 48 tunniksi. Niinkö se meni?

Vieläkö rullagenoaveneiden etustaagit lepattavat ja säädät etutstaagin kireyttä vanttiruuvilla? ? Vieläkö VOR veneet vetävät kelissä kuin kelissä kantta viistävällä ykkösgenoalla?

Lue lisää

Ukkoskuuroissa purjehdus onkin erittäin järkevää. Mutta jos veneesi ja henkesi ei ole tärkeä, jatka vaan valitsemallasi tiellä.

Jos kuitenkin on kokenut salaman iskun purjeveneeseen tai lähelle, niin ei voi kenellekään suositella avomeren ylitystä, jos on ukkospilviä luvassa.

9056gerfvd kirjoitti:

Ukkoskuuroissa purjehdus onkin erittäin järkevää. Mutta jos veneesi ja henkesi ei ole tärkeä, jatka vaan valitsemallasi tiellä.

Jos kuitenkin on kokenut salaman iskun purjeveneeseen tai lähelle, niin ei voi kenellekään suositella avomeren ylitystä, jos on ukkospilviä luvassa.

Lue lisää

Mutta eihän minulla ole mitään hättä, kun olen kuunnellut sääennusteen. Niinhän tuossa aiemmin joku vakuutti: "Totuus on kuitenkin,että 48 tunniksi saa yllätyksettömän ennusteen itämerelle"

tää on vain näin kirjoitti:

Mun kilpapurjeista tulee matkapurjeita välittömästi, kun maalilinja on ylitetty. Perusta oma saitti, jos et siedä muita purjehtijoita.

Höpöhöpö. Ei se siirtymä maalilinjalta kotisatamaan ole mitään matkapurjehdusta, ainakaan, ellet vähintään kerran yövy siinä matkalla. Osoitapa yksikin kilpailuihin osallistumaton purjeveneilijä, joka investoisi mihinkään laminaattipurjeisiin? Rohkenen väittää, ettei löydy.

tää on vain näin kirjoitti:

Mun kilpapurjeista tulee matkapurjeita välittömästi, kun maalilinja on ylitetty. Perusta oma saitti, jos et siedä muita purjehtijoita.

Minulla taasen on kilpapurjeet erikseen. Lomamatkalle otetaan vanhempaa setiä mukaan ja jätetään ykköstykit maihin pois tilaa viemästä. Myös pitemmällä siirtopurjehduksella vedetään mastoon mieluummin jo enemmän tulilla ollutta materiaalia, mikäli ei haluta varta vasten trimmata uusia vermeitä ja totutella niiden käyttäytymiseen.

Lollotilollon kirjoitti:

Mutta eihän minulla ole mitään hättä, kun olen kuunnellut sääennusteen. Niinhän tuossa aiemmin joku vakuutti: "Totuus on kuitenkin,että 48 tunniksi saa yllätyksettömän ennusteen itämerelle"

Lue lisää

Ootas vaan kun ensimmäinen salama iskee vaikka muutaman kymmen metrin päästä paatistasi, niin kunnioitus luonnonvoimia kohtaan menee kohdalleen.

12 kirjoitti:

Höpöhöpö. Ei se siirtymä maalilinjalta kotisatamaan ole mitään matkapurjehdusta, ainakaan, ellet vähintään kerran yövy siinä matkalla. Osoitapa yksikin kilpailuihin osallistumaton purjeveneilijä, joka investoisi mihinkään laminaattipurjeisiin? Rohkenen väittää, ettei löydy.

Lue lisää

Saat väittää mitä hyvänsä, mutta laminaattipurjeita myydään vähintään kaksi kertaa useampiin veneisiin kuin kilpailevia veneitä on. Kilpailijoille myydään tietenkin paljon kevlaria ja hiilikuituja, jotka ovat jo melkoisen harvinaisia matkaveneissä. Tämä on sisäpiiritietoa isolta purjeentekijältä. Muotonsa säilyttävät purjeet tekevät matkapurjehduksenkin paljon miellyttävämmäksi ja sen on jo moni huomannut.

12 kirjoitti:

Höpöhöpö. Ei se siirtymä maalilinjalta kotisatamaan ole mitään matkapurjehdusta, ainakaan, ellet vähintään kerran yövy siinä matkalla. Osoitapa yksikin kilpailuihin osallistumaton purjeveneilijä, joka investoisi mihinkään laminaattipurjeisiin? Rohkenen väittää, ettei löydy.

Lue lisää

"Höpöhöpö. Ei se siirtymä maalilinjalta kotisatamaan ole mitään matkapurjehdusta, ainakaan, ellet vähintään kerran yövy siinä matkalla. "

On purjehduskilpailuja, joissa usein yövytään maaliin päästyään, esim:

http://www.kaave.fi/index.php?page=f9cac004e075e71e3a7d47cfdad247f

Tuossa kisassa ainakin muutama vuosi sitten pääsi Marskäriin saunaan ja sai makkaraa. Maali on saaren vieressä.

"Osoitapa yksikin kilpailuihin osallistumaton purjeveneilijä, joka investoisi mihinkään laminaattipurjeisiin? Rohkenen väittää, ettei löydy. "

En ole ostanut matkapurreksi ainottakaan purjevenettä, jossa ei olisi ollut laminaattipurjeita.

?#22223 kirjoitti:

"Höpöhöpö. Ei se siirtymä maalilinjalta kotisatamaan ole mitään matkapurjehdusta, ainakaan, ellet vähintään kerran yövy siinä matkalla. "

On purjehduskilpailuja, joissa usein yövytään maaliin päästyään, esim:

http://www.kaave.fi/index.php?page=f9cac004e075e71e3a7d47cfdad247f

Tuossa kisassa ainakin muutama vuosi sitten pääsi Marskäriin saunaan ja sai makkaraa. Maali on saaren vieressä.

"Osoitapa yksikin kilpailuihin osallistumaton purjeveneilijä, joka investoisi mihinkään laminaattipurjeisiin? Rohkenen väittää, ettei löydy. "

En ole ostanut matkapurreksi ainottakaan purjevenettä, jossa ei olisi ollut laminaattipurjeita.

Lue lisää

"En ole ostanut matkapurreksi ainottakaan purjevenettä, jossa ei olisi ollut laminaattipurjeita. "


Etkä mitään muutakaan venettä kilpa- tai matkapurreksi.

556666788 kirjoitti:

Ikävä kyllä enemmistö matkapursista on lähes purejhduskelvottomia rullapurjeveneitä, mutta siitä huolimatta moni retkeille jopa suomessa kunnon purjeveneillä, joissa on kunnon purjeet.

https://picasaweb.google.com/114524224286126277594/BalticOffshoreWeek57082011?authuser=0&feat=directlink

Lue lisää

Kuvissa vilahti ainakin First 36.7.

Oceanishan kuuluu näihin purjehduskelvottomiin mökkeihin ja on pahimmillaan jopa 0.5 solmua hitaampi kuin First 31.7 vpp-taulukon mukaan. Tuo ero (tai heiman isompi) ei kyllä pilaisi minun huvipurjehtimista. Kilpaileminen on tietysti eri asia.
Toisaalta jos sijoittaisin 100ke sijasta 200ke veneeseen, niin tuskinpa purjehdusnautintoni (kun en kilpaile) siitä edes kaksinkertaistuisi.

Mutta jokainen tyylillään...

y57889 kirjoitti:

Itämerellä on enimmäkseen kevyttä keliä ja aallokkoa, hyvin harva lähtee yli 12 m/s keleihin purjehtimaan, jolloin kannelle voikin vyöryä aaltoja, joten enemmistö suomalaispurjehtijoiden kannalta tuo aaltoargumentti on epäpätevä.

Toisaalta valtamerikilpapursissakin keulapurjeet viistävät pitkin kantta, joten aivan huuhata on tuo aaltoargumentti hidastavana tekijänä.

http://www.youtube.com/watch?v=lWoPgvjb8vM&feature=related

Lue lisää

Veikkaisin että tuo aaltoargumentti on valtameripurjehduksesta, ei kilpapurjehduksesta. Kestää rättikin vähän kauemmin kun liesma ei nappaa jokaista roisketta

Yleensä itämerellä purjehduspäivn tuuli on enemmän tai vähemmän vakio, varsinkin jos lähtee peuolenpäivän aikaan ja tulee iltapäivällä maihin. Siispä rannassa on jo sopiva purje keulilla, toisin kuin rullaveneissä yli 8 m/s keleissä, jolloin rullalla oleva jenni on täysin kelvoton luovipurje ja häviää taatusi fokan kanssa kryssivälle.

Yksikään genoavene ei kryssi fokalla alle 7 m/s keleissä paremmin kuin genoalla. On vikaa genoassa pahasti, jos näin on ja kannattaa hommata parempi jenni.

Myöskin moni fokkavene tarvitsee code zeron kevyisiin keleihin, jotta niistä olisi vastusta genoaveneille.

9098ijjnnb kirjoitti:

Yksikään genoavene ei kryssi fokalla alle 7 m/s keleissä paremmin kuin genoalla. On vikaa genoassa pahasti, jos näin on ja kannattaa hommata parempi jenni.

Myöskin moni fokkavene tarvitsee code zeron kevyisiin keleihin, jotta niistä olisi vastusta genoaveneille.

Lue lisää

Mikä on fokkaveneen ja genoaveneen ero? Onko nöffi fokkavene vai genoavene? Ratkaiseeko rustien sijoitus tämän fokkaveneen ja genoaveneen eron? Entä keulakolmion korkeus, onko osatakilaisissa ja toppitakilaisissa molemmissa fokkaveneitä? Vai tarkoittaako genoavene yksinkertaisesti venettä johon on saatavissa maston taakse ulottuva keulapurje? Ehkä nykypursissa on "fokkaveneitä" joissa ei ole mahdollista (rustien sijoituksen takia?) käyttää genuaa enemmän kuin ennen vanhaan?

Pitkään olen seilaillut, ja vasta nyt kuulen puhuttavan moisista venetyypeistä, fokkaveneestä ja genuaveneestä. Eipä silti, koutsero purje on myöskin minulle täysin tuntematon :-o Ei ole kait ollut tarvetta.

Entä jos on osatakila 9/11, vantit keskellä sivukantta siten, että jenni jalustetan ulkopuolelle ja fokka sisäpuolelle. Mikäs vene se sitten on?

"Kustannussyistä nykyään lähes kaikki uudet veneet ovat fokkaveneitä. Mutta uusiakin genoaveneitä löytyy, yleensä ns laatuveneosastolta kuten arconalta:"

Ihan saman verran on vantit vedetty sisään esim. Beneteaulla ja Bavarialla kuin tuolla Arconallakin. Ulkonäkö, rungon muoto ja kölikin on lähes samanlainen. Avotilan ja sisustan käytännöllisyydessä Arcona jää noista jälkeen.

Jurppelo kirjoitti:

Entä jos on osatakila 9/11, vantit keskellä sivukantta siten, että jenni jalustetan ulkopuolelle ja fokka sisäpuolelle. Mikäs vene se sitten on?

Tietenkin genoavenettä voi purjehtia myös fokalla. Ja usein silloin fokka, tai kolmosgenua, skuutataan vanttien sisäpuolelle. Fokkaveneessä paitsi vanttien paikka, myös koko rikin mitoitus lähtee siitä, ettei keulille tule fokkaa isompia purjeita. Paitsi tietysti se code zero.

Sille, joka kyseli "koutseron" olemusta, se on erittäin litteäksi leikattu genaakkeri. Sillä purjehditaan tiukat sivutuulet ja joissain tapauksissa jopa kevyen tuulen kryssit. Zeron voi säilyttää myös rullalla ilman staagia.

Let's ♥ ▬▬♦▬ kirjoitti:

"Kustannussyistä nykyään lähes kaikki uudet veneet ovat fokkaveneitä. Mutta uusiakin genoaveneitä löytyy, yleensä ns laatuveneosastolta kuten arconalta:"

Ihan saman verran on vantit vedetty sisään esim. Beneteaulla ja Bavarialla kuin tuolla Arconallakin. Ulkonäkö, rungon muoto ja kölikin on lähes samanlainen. Avotilan ja sisustan käytännöllisyydessä Arcona jää noista jälkeen.

Lue lisää

No mitkäs ne on sitten niitä fokkaveneitä... luulin nääs, että B&B edustaa jotenkin nykyistä mainstreamia, eli olisivat näitä fokkiksia. Jos eivät, niin mitkä sitten ("lähes kaikki" uudet")?

Let's ♥ ▬▬♦▬ kirjoitti:

"Kustannussyistä nykyään lähes kaikki uudet veneet ovat fokkaveneitä. Mutta uusiakin genoaveneitä löytyy, yleensä ns laatuveneosastolta kuten arconalta:"

Ihan saman verran on vantit vedetty sisään esim. Beneteaulla ja Bavarialla kuin tuolla Arconallakin. Ulkonäkö, rungon muoto ja kölikin on lähes samanlainen. Avotilan ja sisustan käytännöllisyydessä Arcona jää noista jälkeen.

Lue lisää

"Ihan saman verran on vantit vedetty sisään esim. Beneteaulla ja Bavarialla"

Eihän oo:

http://www.bavaria-yachtbau.com/en/sailing-yachts/cruiser-32.html

http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/Oceanis/Oceanis-34

Aivan veneen laitaan tulee noissa vantit, joten ovat fokkaveneitä.

5ffy6890 kirjoitti:

"Ihan saman verran on vantit vedetty sisään esim. Beneteaulla ja Bavarialla"

Eihän oo:

http://www.bavaria-yachtbau.com/en/sailing-yachts/cruiser-32.html

http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/Oceanis/Oceanis-34

Aivan veneen laitaan tulee noissa vantit, joten ovat fokkaveneitä.

Lue lisää

Kas, kas - miestenvessa on tullut takaisin purjeveneisiin ;) Ekassa puuveneessäni oli myös rustit rungossa kiinni, mukavampi siitä on lorotella kuin takakaiteelta keikkuen.

Kiitos kaikille fokkaveneen olemusta selvittäneille, ei ole tullut seurattua takilamuotien vaihtelua joten silitysrautojen rustejakaan ole tullut ihmeteltyä.

Uusi Arcona 410 on fokkavene, samoin kaikki uudet X-mallit, Finn FLyerit jne. Ei taida genua olla mikään laadun merkki, pikemminkin vanhanaikaisuuden. Itse en ainakaan hiukkaankaa kaipaa genuaa (veneessä, johon fokka rittää).

Entäs jos vantit tulevat laidoille sijoitettuihin rusteihin, ja vanttien sisäpuolelle skuutataan 120% genoa.
Onko nyt kyseessä fokkavene vaiko genoavene ?

Ainakin matkacateista näitä löytyy.

5ffy6890 kirjoitti:

"Ihan saman verran on vantit vedetty sisään esim. Beneteaulla ja Bavarialla"

Eihän oo:

http://www.bavaria-yachtbau.com/en/sailing-yachts/cruiser-32.html

http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/Oceanis/Oceanis-34

Aivan veneen laitaan tulee noissa vantit, joten ovat fokkaveneitä.

Lue lisää

http://www.bavaria-yachtbau.com/en/sailing-yachts/cruiser-32.html
http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/Oceanis/Oceanis-34
" Aivan veneen laitaan tulee noissa vantit, joten ovat fokkaveneitä. "

No jos tuollaiseen ostaa genoan ja skuuttaa sen vanttien ulkopuolelta, niin muuttuuko vene nyt fokkaveneestä genoaveneeksi ?

fokka / genoa kirjoitti:

Entäs jos vantit tulevat laidoille sijoitettuihin rusteihin, ja vanttien sisäpuolelle skuutataan 120% genoa.
Onko nyt kyseessä fokkavene vaiko genoavene ?

Ainakin matkacateista näitä löytyy.

Lue lisää

Katit ovat asia erikseen. Niissä rustit ovat niin levällään, että jopa pikkuinen genoan poikanen mahtuu sinne väliin.

Joakim_ kirjoitti:

Uusi Arcona 410 on fokkavene, samoin kaikki uudet X-mallit, Finn FLyerit jne. Ei taida genua olla mikään laadun merkki, pikemminkin vanhanaikaisuuden. Itse en ainakaan hiukkaankaa kaipaa genuaa (veneessä, johon fokka rittää).

Lue lisää

Eikös sulla ole bava match 35, joka on genoavene, kuis niin pääsi käymään ex fokkaveneilijältä.

fokkavene ? kirjoitti:

http://www.bavaria-yachtbau.com/en/sailing-yachts/cruiser-32.html
http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/Oceanis/Oceanis-34
" Aivan veneen laitaan tulee noissa vantit, joten ovat fokkaveneitä. "

No jos tuollaiseen ostaa genoan ja skuuttaa sen vanttien ulkopuolelta, niin muuttuuko vene nyt fokkaveneestä genoaveneeksi ?

Lue lisää

Jonkun puolimetriäkannesta irti oleva genoa voi tietenkin skuutata, mutta tehoiltaan se on samaa luokkaa lakanan kanssa, esim neilöitä häviää useita ja paine-ero krysilllä häviää alaliikin alta, jolloin purje ei vedä mihinkään.

hehheee kirjoitti:

Eikös sulla ole bava match 35, joka on genoavene, kuis niin pääsi käymään ex fokkaveneilijältä.

Se, että veneeseen saa myös genuan ei tarkoita, että veneessä on pakko/tarpeen käyttää sellaista.

Joakim_ kirjoitti:

Se, että veneeseen saa myös genuan ei tarkoita, että veneessä on pakko/tarpeen käyttää sellaista.

Ei niin, mutta joku bava 35 match ja vastaavat eivät oikein hyökkää alle 5 m/s keleissä fokalla. Seisovat krysillä lähes paikallaan verrattuna genoalla purjehdukseen.

0okjk99988 kirjoitti:

Ei niin, mutta joku bava 35 match ja vastaavat eivät oikein hyökkää alle 5 m/s keleissä fokalla. Seisovat krysillä lähes paikallaan verrattuna genoalla purjehdukseen.

Ja mitähän nuo genualla hyökkäävät veneet ovat? Bavaria 35 Match kulkee fokalla 5 m/s yli 6 kn reilun 40 asteen tosituuleen (sis. sorto) ja 3 m/s lähes 5 kn alle 45 astetta.

Joakim_ kirjoitti:

Ja mitähän nuo genualla hyökkäävät veneet ovat? Bavaria 35 Match kulkee fokalla 5 m/s yli 6 kn reilun 40 asteen tosituuleen (sis. sorto) ja 3 m/s lähes 5 kn alle 45 astetta.

Lue lisää

Paljonko on muuten tuolla Bavaria 35 Match:lla VMG kryssi 10 kn ja 6 kn tuulissa?

OT: olen selaillut joitain Avomeripurjehtijoiden sivujen mittakirjoja, ja noista nopeusennusteista eri tosituulilla saa aika hyvän käsityksen eri veneiden teoreettisesta nopeuskapasiteetista. Mutta sellainen parannusehdotus, että beat VMG ja Beat Angle tiedon lisäksi olisi myös kyseistä optimikulmaa vastaava nopeus listattu VMG:n lisäksi. Kiitos ja anteeksi. :^)

Joakim_ kirjoitti:

Ja mitähän nuo genualla hyökkäävät veneet ovat? Bavaria 35 Match kulkee fokalla 5 m/s yli 6 kn reilun 40 asteen tosituuleen (sis. sorto) ja 3 m/s lähes 5 kn alle 45 astetta.

Lue lisää

Sulla loki tai joku muu näyttää päin helvataa, luulisi mittämiehen kirjoittavan faktaa fiktion sijaan:

http://www.kjk.ee/upload/Est0415.pdf

Tuon mukaan 10 kn tuulessa ja 41.55 kulmalla mennään bava 35 matchillä beat vmg:tä 4.66 kn eikä yli 6:tta solmua millään purjeella.

=OOKKSS kirjoitti:

Sulla loki tai joku muu näyttää päin helvataa, luulisi mittämiehen kirjoittavan faktaa fiktion sijaan:

http://www.kjk.ee/upload/Est0415.pdf

Tuon mukaan 10 kn tuulessa ja 41.55 kulmalla mennään bava 35 matchillä beat vmg:tä 4.66 kn eikä yli 6:tta solmua millään purjeella.

Lue lisää

Tuon mittakirjan "beat" nopeudet olivat VMG, eli loki näyttää kait jotain ihan muuta? Trigonometriaa hyväksi käyttäen tuosta voisi kai laskea todellisen nopeuden, mutten viitsi.

=OOKKSS kirjoitti:

Sulla loki tai joku muu näyttää päin helvataa, luulisi mittämiehen kirjoittavan faktaa fiktion sijaan:

http://www.kjk.ee/upload/Est0415.pdf

Tuon mukaan 10 kn tuulessa ja 41.55 kulmalla mennään bava 35 matchillä beat vmg:tä 4.66 kn eikä yli 6:tta solmua millään purjeella.

Lue lisää

Joakim ei mielestäni sanonut sanaakaan VMG:sta vaan puhui venevauhdista, ts. sanoi, että tuossa kulmassa vene ja tuulessa vene kulkee tuolla nopeudella.

Aihetta sivuten. Raymarinen tuulimittarissa on myös VMG-näyttö, josta manuaali sanoo vain, että mitä isompi luku sen parempi. Mutta miten hitossa se voi mitään VMG:ta laskea, kun ei tiedä, mihin ollaan menossa? Vai laskeeko se ihan tyynesti sen oletuksen pohjalta, että tarkoitus olisi päästä sinne, mistä tosituuli on? Vai olenko ymmärtänyt VMG:n väärin, kun olen siinä käsityksessä, että sillä tarkoitetaan nopeutta, jolla vene etenee suhteessa suoraan reittiviivaan lähtö- ja maalipisteen välillä? Toisin sanoen, jos VMG on 4 solmua, niin vene saapuu neljän mailin päässä olevaan maalipisteeseen tasan tunnissa, vaikka sen todellisuudessa kulkema matka ja nopeus ovatkin ihan muuta kuin 4 mpk ja 4 solmua?

9 kirjoitti:

Joakim ei mielestäni sanonut sanaakaan VMG:sta vaan puhui venevauhdista, ts. sanoi, että tuossa kulmassa vene ja tuulessa vene kulkee tuolla nopeudella.

Aihetta sivuten. Raymarinen tuulimittarissa on myös VMG-näyttö, josta manuaali sanoo vain, että mitä isompi luku sen parempi. Mutta miten hitossa se voi mitään VMG:ta laskea, kun ei tiedä, mihin ollaan menossa? Vai laskeeko se ihan tyynesti sen oletuksen pohjalta, että tarkoitus olisi päästä sinne, mistä tosituuli on? Vai olenko ymmärtänyt VMG:n väärin, kun olen siinä käsityksessä, että sillä tarkoitetaan nopeutta, jolla vene etenee suhteessa suoraan reittiviivaan lähtö- ja maalipisteen välillä? Toisin sanoen, jos VMG on 4 solmua, niin vene saapuu neljän mailin päässä olevaan maalipisteeseen tasan tunnissa, vaikka sen todellisuudessa kulkema matka ja nopeus ovatkin ihan muuta kuin 4 mpk ja 4 solmua?

Lue lisää

VMG on aina kohtisuoraan tuulta kohti tai poispäin siitä. Nopeus kohti reittipistettä on VMC ja sitä mittaristo ei tiedä ilman GPS:ää.

Joakim_ kirjoitti:

VMG on aina kohtisuoraan tuulta kohti tai poispäin siitä. Nopeus kohti reittipistettä on VMC ja sitä mittaristo ei tiedä ilman GPS:ää.

Okei, kiitos selvityksestä. Olen siis ymmärtänyt vähän väärin tuon VMG:n merkityksen. Olen joskus sitä katsonut, kun vene on kulkenut siististi ja itsellä tai ison skuuttailijalla on ollut aikaa nappeja painella. (Sen verran vanha on veneeni, ettei mittarit ole ruoritolpassa vaan sitlooran etureunassa, mikä ei ole hirveän kätevää. Mutta vaatisi turhan paljon duunia ruveta asentamaan niitä ruorimiehen ulottuville.)

=OOKKSS kirjoitti:

Sulla loki tai joku muu näyttää päin helvataa, luulisi mittämiehen kirjoittavan faktaa fiktion sijaan:

http://www.kjk.ee/upload/Est0415.pdf

Tuon mukaan 10 kn tuulessa ja 41.55 kulmalla mennään bava 35 matchillä beat vmg:tä 4.66 kn eikä yli 6:tta solmua millään purjeella.

Lue lisää

Tässä 2011 mtitakirja samalle veneelle fokalla: http://www.puri.ee/web/data/files/Est0415.PDF

Tuo on viimeisintä sarjaa 35 Matchejä, jossa etustaagi ei enää ole keulassa ja fokka on muutenkin ihmeen pieni (27 m2, keulastaagi aivan keulassa mahtuisi 31 m2 saalinkien eteen). Lisäksi oudon painava, 6100 kg on tyypillisempää tuolla kölillä ja 5800 aiemmalla versiolla.

41,55 astetta ja 4,66 VMG -> 6,23 kn kryssinopeus.

Joakim_ kirjoitti:

VMG on aina kohtisuoraan tuulta kohti tai poispäin siitä. Nopeus kohti reittipistettä on VMC ja sitä mittaristo ei tiedä ilman GPS:ää.

"Match kulkee fokalla 5 m/s yli 6 kn reilun 40 asteen tosituuleen" = VMG, niin mittamies kynäili vaikka tarkoittaa boat speediä.

Jennillä 5 m/s tuulessa voi luovilla boatspeed ollakki juuri ja juuri 6 kn, muttei fokalla. ORC mittakirja esim 50 asteen kulmalla antaa todisteen tästä.

Painaa match yli 4 tonnia, joten ei varmasti kulje juuri mihinkään kevyellä kelillä fokalla.

Joakim_ kirjoitti:

Tässä 2011 mtitakirja samalle veneelle fokalla: http://www.puri.ee/web/data/files/Est0415.PDF

Tuo on viimeisintä sarjaa 35 Matchejä, jossa etustaagi ei enää ole keulassa ja fokka on muutenkin ihmeen pieni (27 m2, keulastaagi aivan keulassa mahtuisi 31 m2 saalinkien eteen). Lisäksi oudon painava, 6100 kg on tyypillisempää tuolla kölillä ja 5800 aiemmalla versiolla.

41,55 astetta ja 4,66 VMG -> 6,23 kn kryssinopeus.

Lue lisää

"41,55 astetta ja 4,66 VMG -> 6,23 kn kryssinopeus" onpa huimasti yli 6 kn, peräti 0.2 solmua.

Fokka on jenoaa vaikeampi trimmata kevyessä kelissä, joten todella kokenut pitää olla, jotta tuon speedin saavuttaa.

=PLS=## kirjoitti:

"Match kulkee fokalla 5 m/s yli 6 kn reilun 40 asteen tosituuleen" = VMG, niin mittamies kynäili vaikka tarkoittaa boat speediä.

Jennillä 5 m/s tuulessa voi luovilla boatspeed ollakki juuri ja juuri 6 kn, muttei fokalla. ORC mittakirja esim 50 asteen kulmalla antaa todisteen tästä.

Painaa match yli 4 tonnia, joten ei varmasti kulje juuri mihinkään kevyellä kelillä fokalla.

Lue lisää

Alkaa mennä aika säälittäväksi tuo rimpuilusi. Väität valheellisesti Joakimin kirjoittaneen VMG:sta, vaikka hän ei niin tehnyt ja toisella nimimerkillä sönkötät, ettei saisi sanoa "yli 6 solmua", jos nopeus on 6,2. Paljonko pitäisi olla, että saisi sanoa "yli 6"? 7 solmua? 8? 12?

=PLS=## kirjoitti:

"Match kulkee fokalla 5 m/s yli 6 kn reilun 40 asteen tosituuleen" = VMG, niin mittamies kynäili vaikka tarkoittaa boat speediä.

Jennillä 5 m/s tuulessa voi luovilla boatspeed ollakki juuri ja juuri 6 kn, muttei fokalla. ORC mittakirja esim 50 asteen kulmalla antaa todisteen tästä.

Painaa match yli 4 tonnia, joten ei varmasti kulje juuri mihinkään kevyellä kelillä fokalla.

Lue lisää

No katsoppa kauden viimeisen kilpailun Karvalakin tuloksia: http://koivusaarenpursiseura.fi/index.php/karvalakkikisa/tulokset

Tuolla 1-luokassa viisi ensimmäistä venettä ajoivat fokilla kevyessä tuulessa (tuulta oli 0-4 m/s aivan lopussa noussutta 6-7 m/s lukuunottamatta). Viisi ensimmäistä olivat 34-35-jalkaisia ja painot 4500-5900 kg (olivat muuten tuloksissa painojärjestyksessä).

Selkäesti isompi IMX-38 genuallaan oli vain niukasti osaa noista nopeampi suorassa ajassa, mutta hävisi tasoituksilla selvästi. Toinen kärkikymmenikön genuavene X-332 oli jo lähempänä tasoituksissa, mutta suorassa ajasssa selkeästi perässä. Tuloksissa 6 viimeistä sijaa taitavat olla kaikki genuaveneitä, joukossa myös yksi 35-jalkainen, joka painaa vain reilut 3 tn.

Siis noi vajaan 6 tn 34-35-jalkaiset fokilla eivät kulje kevyessä mihinkään?

0003422 kirjoitti:

Jonkun puolimetriäkannesta irti oleva genoa voi tietenkin skuutata, mutta tehoiltaan se on samaa luokkaa lakanan kanssa, esim neilöitä häviää useita ja paine-ero krysilllä häviää alaliikin alta, jolloin purje ei vedä mihinkään.

Lue lisää

Niin, mutta tekeekö se veneestä nyt genoaveneen vai ei ?

eri asia kirjoitti:

Katit ovat asia erikseen. Niissä rustit ovat niin levällään, että jopa pikkuinen genoan poikanen mahtuu sinne väliin.

No kumpia ne sitten ovat ?
fokkaveneitä vai genoaveneitä ?

fokka / genoa kirjoitti:

No kumpia ne sitten ovat ?
fokkaveneitä vai genoaveneitä ?

Hälläväliä

665544 kirjoitti:

"41,55 astetta ja 4,66 VMG -> 6,23 kn kryssinopeus" onpa huimasti yli 6 kn, peräti 0.2 solmua.

Fokka on jenoaa vaikeampi trimmata kevyessä kelissä, joten todella kokenut pitää olla, jotta tuon speedin saavuttaa.

Lue lisää

No onko se nyt sitten yli vai alle 6 kts? Paljonko yli pitää olla, että voi sanoa yli 6 kts, jos kuusi ja neljännes ei riitä? Mittakirjan arvot on sitäpaitsi mahdollista myös ylittää.

Jotain pitää osata, että saa minkään purjeen oikeaan muotoonsa. Ei se fokka sen kummallisempi ole.

9 kirjoitti:

Okei, kiitos selvityksestä. Olen siis ymmärtänyt vähän väärin tuon VMG:n merkityksen. Olen joskus sitä katsonut, kun vene on kulkenut siististi ja itsellä tai ison skuuttailijalla on ollut aikaa nappeja painella. (Sen verran vanha on veneeni, ettei mittarit ole ruoritolpassa vaan sitlooran etureunassa, mikä ei ole hirveän kätevää. Mutta vaatisi turhan paljon duunia ruveta asentamaan niitä ruorimiehen ulottuville.)

Lue lisää

Unohda se VMG-nappi kokonaan kahdestakin syystä. Ensinnäkään reiskan tuulimittareita ei saa kalibroitua läheskään riittävälle tarkkuudelle, mitä toimiva VMG-näyttö vaatisi. Näin itse asiassa valmistajakin sanoo. Toiseksi, näyttö ei ota huomioon sortoa ja silläkin on oleellinen merkitys. Enemmän kilpailuorientoituneella mittaristolla olen kerran n. 15 v aikana päässyt niin tasaisiin olosuhteisiin, että VMG-näyttö näppäiltiin mittareilta esiin optimi kryssikulman hakemiseksi. Se on siis niitä mittaristojen normaalisti turhia "bells'n'whistles"-ominaisuuksia. Tai no, eihän sitä kokonaan tarvitse unohtaa, käyhän se ajanvietteestä silloin, kun aikaa siihen on.

Joakim_ kirjoitti:

Ja mitähän nuo genualla hyökkäävät veneet ovat? Bavaria 35 Match kulkee fokalla 5 m/s yli 6 kn reilun 40 asteen tosituuleen (sis. sorto) ja 3 m/s lähes 5 kn alle 45 astetta.

Lue lisää

" Ja mitähän nuo genualla hyökkäävät veneet ovat? Bavaria 35 Match kulkee fokalla 5 m/s yli 6 kn reilun 40 asteen tosituuleen (sis. sorto) ja 3 m/s lähes 5 kn alle 45 astetta. "

http://www.puri.ee/web/data/files/Est0415.PDF
Wind Velocity 6 kt 10 kt
Beat Angles 43,7° 41,5°
Beat VMG 3,23 4,53
Boatspeed 4.468 6.048

http://www.kjk.ee/upload/Est0415.pdf
Wind Velocity 6 kt 10 kt
Beat Angles 44,0° 41,5°
Beat VMG 3,38 4,66
Boatspeed 4.699 6.222

Joo, siis vajaat 4.5 solmua 43.7 asteen kulmassa 6 solmun eli 3.0867m/s tuulessa fokalla.
Lineaarisella interpolaatiolla tuo tarkoittaisi että 3m/s tosituulessa vauhti tippuisi 4.34 solmuun, ja vastaavasti interpolointi 3 m/s tuuleen genualla tuottaa 4.57 solmun vauhdin luovilla genoalla.

Eli lähes 5 solmua fokalla on jo liioittelua noiden mittakirjojen perusteella 3 m/s tuulessa luovilla, eikä siihen genoallakaan päästä.

Genoalla saa kuitenkin 4.6% parannuksen vmg:hen 6 solmun tuulessa, eli ihan merkittävä hyöty jos pelkkä venevauhti ratkaisee, eikä mavooveeraus ja tasoitukset kuten usein ratakisoissa lähtöineen käy, niissä siis fokka lienee se parempi vaihtoehto.

turhaa jankkausta kirjoitti:

No onko se nyt sitten yli vai alle 6 kts? Paljonko yli pitää olla, että voi sanoa yli 6 kts, jos kuusi ja neljännes ei riitä? Mittakirjan arvot on sitäpaitsi mahdollista myös ylittää.

Jotain pitää osata, että saa minkään purjeen oikeaan muotoonsa. Ei se fokka sen kummallisempi ole.

Lue lisää

Sanoo, heppu, jolla ei ole kokemusta noista pursista. tuo bava match painaa tonneja enemmän kuin jotkut toiset nopsat genoaveneet (kuten mumm 36), eivät ne yksnkertaisesti kulje fokalla läheskään sen mitä jennillä kevyessä tuulessa.

turhaa jankkausta kirjoitti:

No onko se nyt sitten yli vai alle 6 kts? Paljonko yli pitää olla, että voi sanoa yli 6 kts, jos kuusi ja neljännes ei riitä? Mittakirjan arvot on sitäpaitsi mahdollista myös ylittää.

Jotain pitää osata, että saa minkään purjeen oikeaan muotoonsa. Ei se fokka sen kummallisempi ole.

Lue lisää

" No onko se nyt sitten yli vai alle 6 kts? Paljonko yli pitää olla, että voi sanoa yli 6 kts, jos kuusi ja neljännes ei riitä? "

Noiden mittakirjojen mukaan ennustettu vauhti bavaria matchilla fokalla 5 m/s tosituulessa on lineaarisella interpolaatiolla 5.88 solmua, eli alle sen väitetyn 6 solmun.

10 solmun tosituulessa sensijaan päästään jo nipinnapin yli, eli 6.048 solmuun.
Genoalla 6 solmua ylittyy myös 5 m/s tuulessa, mutta väite koski suorituskykyä fokalla.

Ero todellisuuteen on kuitenkin mitätön, paljon pahemmin pieleen meni tuo 3m/s tuulta koskeva väite.

hälläväliä... kirjoitti:

Hälläväliä

Aivan, eli käsitteitä fokkavene ja genoavene ei ole mitenkään järkevästi määritelty.
Ja onhan open 60 luokan kanttiköliveneissäkin käytetty noita leveälle staagauksia, sellaisilla kannen tasossa olevilla saalingeilla, joten tuo määrittelyn vaikeus ei siis rajoitu ainoastaan monirunkoihin, vaan koskee köliveneitäkin.

=PPLKSS kirjoitti:

Sanoo, heppu, jolla ei ole kokemusta noista pursista. tuo bava match painaa tonneja enemmän kuin jotkut toiset nopsat genoaveneet (kuten mumm 36), eivät ne yksnkertaisesti kulje fokalla läheskään sen mitä jennillä kevyessä tuulessa.

Lue lisää

Kovin monesta lähteestä olen lukenut, että kevyen tuulen vauhti riippuu ensisijaisesti märkäpinta-alasta, ei uppoumasta. Onko sinulla tästä jotain uudempaa tietoa? Suuremmalla purjepinta-alalla pääsee usein kovempaa kuin pienemmällä kevyessä kelissä, mutta se ei välttämättä auta voittamaan kisaa, matkanteon kannalta taas eivät ne kymmenykset ole tärkeitä. Tärkeää on siinä tehdä matkaa olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvin, se pitää mielenkiinnon yllä, säästetyt minuutit ovat toissijaisia. Mummi nyt kulkisi fokallakin kovempaa kuin Match, on se sen verran eri lähtökohdista suunniteltu. Match on kuitenkin lähinnä "bulevardisportti".

fokka vai genoa vene kirjoitti:

Aivan, eli käsitteitä fokkavene ja genoavene ei ole mitenkään järkevästi määritelty.
Ja onhan open 60 luokan kanttiköliveneissäkin käytetty noita leveälle staagauksia, sellaisilla kannen tasossa olevilla saalingeilla, joten tuo määrittelyn vaikeus ei siis rajoitu ainoastaan monirunkoihin, vaan koskee köliveneitäkin.

Lue lisää

Fokkavene on sellainen, jonka suunnittelija on piirtänyt sellaiseksi. Sen taas näkee piirustuksista. Yleensä mastosta tulee sillon korkeampi ja laiturille näkyvänä tunnusmerkkinä rustit ovat laidalla. Genoalle suunnitellun veneen voi muuntaa fokkaveneeksi jättämällä genoapussin kotiin. Sillä tavalla on mm IMX:iä optimoitu IRC-sääntöön.

hälläväliä... kirjoitti:

Fokkavene on sellainen, jonka suunnittelija on piirtänyt sellaiseksi. Sen taas näkee piirustuksista. Yleensä mastosta tulee sillon korkeampi ja laiturille näkyvänä tunnusmerkkinä rustit ovat laidalla. Genoalle suunnitellun veneen voi muuntaa fokkaveneeksi jättämällä genoapussin kotiin. Sillä tavalla on mm IMX:iä optimoitu IRC-sääntöön.

Lue lisää

IMX 38:ssa onkin toppiriki ja sen fokka on tehokkaampi kuin osatakilaisen, koska purjeen etuosassa eteenpäinvievä voima syntyy.

numerot kertovat kirjoitti:

" Ja mitähän nuo genualla hyökkäävät veneet ovat? Bavaria 35 Match kulkee fokalla 5 m/s yli 6 kn reilun 40 asteen tosituuleen (sis. sorto) ja 3 m/s lähes 5 kn alle 45 astetta. "

http://www.puri.ee/web/data/files/Est0415.PDF
Wind Velocity 6 kt 10 kt
Beat Angles 43,7° 41,5°
Beat VMG 3,23 4,53
Boatspeed 4.468 6.048

http://www.kjk.ee/upload/Est0415.pdf
Wind Velocity 6 kt 10 kt
Beat Angles 44,0° 41,5°
Beat VMG 3,38 4,66
Boatspeed 4.699 6.222

Joo, siis vajaat 4.5 solmua 43.7 asteen kulmassa 6 solmun eli 3.0867m/s tuulessa fokalla.
Lineaarisella interpolaatiolla tuo tarkoittaisi että 3m/s tosituulessa vauhti tippuisi 4.34 solmuun, ja vastaavasti interpolointi 3 m/s tuuleen genualla tuottaa 4.57 solmun vauhdin luovilla genoalla.

Eli lähes 5 solmua fokalla on jo liioittelua noiden mittakirjojen perusteella 3 m/s tuulessa luovilla, eikä siihen genoallakaan päästä.

Genoalla saa kuitenkin 4.6% parannuksen vmg:hen 6 solmun tuulessa, eli ihan merkittävä hyöty jos pelkkä venevauhti ratkaisee, eikä mavooveeraus ja tasoitukset kuten usein ratakisoissa lähtöineen käy, niissä siis fokka lienee se parempi vaihtoehto.

Lue lisää

Vertaat nyt 2009 ja 2011 mittakirjoja, jotka on siis laskettu eri VPP-versioilla ja mahdollisesti mittakirjoissa on muutakin eroa kuin fokka vs. genua. Noista ei nyt ehkä kannattaisi tehdä noin tarkkoja päätelmiä.

Totta on kuitenkin, että ko. vene olisi muutaman prosentin nopeampi 6 kn luovilla genualla kuin fokalla VPP:n mielestä. En tiedä toteutuuko tuo, sillä genuasta ei ole kokemusta tuosta veneestä. Genuan skuuttausta häiritsee kuitenkin saalingit ja rustit fokan tullessa niiden sisäpuolelle. No oli miten oli tuollainen ~4% nopeusero eli siis 0,2 kn venevauhdissa ei mielestäni vastaa "ei kulje juuri mihinkään".

Täysikokoisella fokalla ko. veneen pitäisi kulkea 4,72 kn 43,6 astetta 6 kn tuulessa. Käytännössä alikokoisella fokalla on päässyt ~4,8 kn ja varmaankin alle 45 astetta 3 m/s tuulessa. Ehkä nuo eivät sitten ole "lähes viisi solmua".

kymmenyksistä viis kirjoitti:

Kovin monesta lähteestä olen lukenut, että kevyen tuulen vauhti riippuu ensisijaisesti märkäpinta-alasta, ei uppoumasta. Onko sinulla tästä jotain uudempaa tietoa? Suuremmalla purjepinta-alalla pääsee usein kovempaa kuin pienemmällä kevyessä kelissä, mutta se ei välttämättä auta voittamaan kisaa, matkanteon kannalta taas eivät ne kymmenykset ole tärkeitä. Tärkeää on siinä tehdä matkaa olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvin, se pitää mielenkiinnon yllä, säästetyt minuutit ovat toissijaisia. Mummi nyt kulkisi fokallakin kovempaa kuin Match, on se sen verran eri lähtökohdista suunniteltu. Match on kuitenkin lähinnä "bulevardisportti".

Lue lisää

"Kovin monesta lähteestä olen lukenut, että kevyen tuulen vauhti riippuu ensisijaisesti märkäpinta-alasta, ei uppoumasta. Onko sinulla tästä jotain uudempaa tietoa?"

Newton jo kertoi tyhmille, että F=ma, eli jos massa kasvaa ja eteenpäinvievä voima on vakio, niin kiihtyvyys pienenee ja kevyen kelin puuskat jä hyödyntämättä raskaammassa veneessä.

Joakim_ kirjoitti:

Vertaat nyt 2009 ja 2011 mittakirjoja, jotka on siis laskettu eri VPP-versioilla ja mahdollisesti mittakirjoissa on muutakin eroa kuin fokka vs. genua. Noista ei nyt ehkä kannattaisi tehdä noin tarkkoja päätelmiä.

Totta on kuitenkin, että ko. vene olisi muutaman prosentin nopeampi 6 kn luovilla genualla kuin fokalla VPP:n mielestä. En tiedä toteutuuko tuo, sillä genuasta ei ole kokemusta tuosta veneestä. Genuan skuuttausta häiritsee kuitenkin saalingit ja rustit fokan tullessa niiden sisäpuolelle. No oli miten oli tuollainen ~4% nopeusero eli siis 0,2 kn venevauhdissa ei mielestäni vastaa "ei kulje juuri mihinkään".

Täysikokoisella fokalla ko. veneen pitäisi kulkea 4,72 kn 43,6 astetta 6 kn tuulessa. Käytännössä alikokoisella fokalla on päässyt ~4,8 kn ja varmaankin alle 45 astetta 3 m/s tuulessa. Ehkä nuo eivät sitten ole "lähes viisi solmua".

Lue lisää

"En tiedä toteutuuko tuo, sillä genuasta ei ole kokemusta tuosta veneestä."

Tämän voi tulkita taas siten, on genoavene (bavaria 35 match), jolla ei ole koskaan purjehtinut genoalla, joten on jäävi kommentoimaan mitään, koska vpp (velocity predicition program) on kuitenkin ennuste, eikä totuus.

taasonjodlaaja asial kirjoitti:

Alkaa mennä aika säälittäväksi tuo rimpuilusi. Väität valheellisesti Joakimin kirjoittaneen VMG:sta, vaikka hän ei niin tehnyt ja toisella nimimerkillä sönkötät, ettei saisi sanoa "yli 6 solmua", jos nopeus on 6,2. Paljonko pitäisi olla, että saisi sanoa "yli 6"? 7 solmua? 8? 12?

Lue lisää

"kulkee...tosituuleen"=vmg. Ei se muuksi muutu vaikka kuinka selität.

Joakim_ kirjoitti:

No katsoppa kauden viimeisen kilpailun Karvalakin tuloksia: http://koivusaarenpursiseura.fi/index.php/karvalakkikisa/tulokset

Tuolla 1-luokassa viisi ensimmäistä venettä ajoivat fokilla kevyessä tuulessa (tuulta oli 0-4 m/s aivan lopussa noussutta 6-7 m/s lukuunottamatta). Viisi ensimmäistä olivat 34-35-jalkaisia ja painot 4500-5900 kg (olivat muuten tuloksissa painojärjestyksessä).

Selkäesti isompi IMX-38 genuallaan oli vain niukasti osaa noista nopeampi suorassa ajassa, mutta hävisi tasoituksilla selvästi. Toinen kärkikymmenikön genuavene X-332 oli jo lähempänä tasoituksissa, mutta suorassa ajasssa selkeästi perässä. Tuloksissa 6 viimeistä sijaa taitavat olla kaikki genuaveneitä, joukossa myös yksi 35-jalkainen, joka painaa vain reilut 3 tn.

Siis noi vajaan 6 tn 34-35-jalkaiset fokilla eivät kulje kevyessä mihinkään?

Lue lisää

Tiedät varsin hyvin, että varsinkin yksittäisen kilpailun tuloksilla ei ole mitään tekemistä purjeveneen yleisen suorituskyvyn kannalta. Yhtä hyvin voi ottaa jonkun toisen kisan ja saada toisenlaiset tulokset.

fokkavene ? kirjoitti:

Niin, mutta tekeekö se veneestä nyt genoaveneen vai ei ?

Kysy vaikka näiltä:

http://www.finngulf.com/range/fg37/

pölöpää kirjoitti:

"kulkee...tosituuleen"=vmg. Ei se muuksi muutu vaikka kuinka selität.

Hiukan nyt rehellisyyttä sentään näihin kommentteihin, peelo!
Jätit suorastaan käsittämättömän röyhkeästi lainauksestasi pois kaksi sanaa muuttaen merkityksen siten täysin toiseksi kuin väitetty. Vai kehtaatko kirkkain silmin väittää, että "kulkee 40 asteen tosituuleen" on sama kuin "kulkee tosituuleen"?

_/)_ kirjoitti:

Unohda se VMG-nappi kokonaan kahdestakin syystä. Ensinnäkään reiskan tuulimittareita ei saa kalibroitua läheskään riittävälle tarkkuudelle, mitä toimiva VMG-näyttö vaatisi. Näin itse asiassa valmistajakin sanoo. Toiseksi, näyttö ei ota huomioon sortoa ja silläkin on oleellinen merkitys. Enemmän kilpailuorientoituneella mittaristolla olen kerran n. 15 v aikana päässyt niin tasaisiin olosuhteisiin, että VMG-näyttö näppäiltiin mittareilta esiin optimi kryssikulman hakemiseksi. Se on siis niitä mittaristojen normaalisti turhia "bells'n'whistles"-ominaisuuksia. Tai no, eihän sitä kokonaan tarvitse unohtaa, käyhän se ajanvietteestä silloin, kun aikaa siihen on.

Lue lisää

Mites on minun nke topline mittariston vmg ominaisuuden kanssa? Auttaako se trimmaamaan purjeita puuskaisessa tuulessa ja aallokossa paremmin, jos se näyttää edes vmg muutokset;-)

Tällaisen hauskan puuta heinää olevan trimmivinkin heitti eräs mittamies.

Veneeni nke mittariston tärkein ominaisuus onkin kaikuluotain ja veikeää s on tuulianturissa oleva lämpötila-anturi.

Kaikelaista kummalista turhaa dataa mittaristosta kuitenkin saa (nke tehtaalle kiitos manuskojen binääriversioista, muuten mittaristo on lähes mahdoton käyttää):

CANAUX - CHANNELS

Nom / Name


English

Boat Speed

BOAT
SPEED

Depth

DEPTH
Apparent Wind speed

WIND
SPE/A

Apparent wind angle

WIND
ANG/A
Compass Heading

COMP
HEAD
Chrono(2)

TIMER
Trip log

TRIP LOG
Total log

TOTAL LOG
Dead Reckoning 1

DEAD
RECK1
Previous Dead reckoning

DEAD
RECK2
True wind speed

WIND
SPE/T
True wind angle

WIND
ANG/T
True Wind direction

WIND
DIR/T
VMG / Velocity Made Good

VMG
CMG / Course Made Good

CMG
Leeway

LEEWA
ANGLE
Heel angle

HEEL ANGLE
Rotating Mast angle

MAST
ANGLE
Forestay tension

FORES
TENS
Rudder angle

RUD
ANGLE
Keel Angle

KEEL
ANGLE
Mast inclination

MAST
INCLI
Boat Trim Angle

TRIM
ANGLE
Heading corrected with leeway

LEEW
C/HEA
Hour

TIME
Date

DATE
Air Temperature

AIR
TEMP
Water temp

SEA
TEMP
Atmospheric pressure

ATMOS
PRESS
Engine hours

ENGIN
HOURS
Battery voltage

BUS
VOLT

Cross track error

XTE
GPS : Course over ground /
Speed Over Ground
Displayed alternatively

COG


SOG
Waypoint :
Distance/Heading
Displayed alternatively

DIST
->WPT

HEAD
->WPT
Waypoint :
Speed to waypoint

SPEED
->WPT
Configuration

CONF
Man Over Board

MAN O
BOARD
Battery 1
Voltage/Intensity
Displayed alternatively

BAT 1
VOLT

BAT 1
AMP
Battery 1 
Battery 1 : capacité in amp/hour – capacity % (2)
Displayed alternatively

BAT 1
CAPA
Batterie 2 : idem batterie 1 (2)


Batterie 3 : idem batterie 1 (2)


Batterie 4 : idem batterie 1 (2)


Tank 1
% of charge
Displayed alternatively

TANK
1
Tank 2


Tank 3


Tank 4


Latitude (GPS)
(« d » if differential)

LAT
d 99°
Longitude (GPS)
(« d » if differential)

LONG
d999°
Référence pilote
Autopilot reference

PILOT
REF
Tide : Direction/Speed
Displayed alternatively

TIDE
DIREC

TIDE
SPEED
Target Speed

TARG
SPEED
Heading on next tack

OPP
TACK
Optimum wind angle

OPT
W/ANG
Tack gain

TACK
%
Polar gain


%
Angle to optimize CMG

O CMG
ANGLE
Angle to optimize VMG (3)

O VMG
ANGLE

seliseliseli kirjoitti:

Tiedät varsin hyvin, että varsinkin yksittäisen kilpailun tuloksilla ei ole mitään tekemistä purjeveneen yleisen suorituskyvyn kannalta. Yhtä hyvin voi ottaa jonkun toisen kisan ja saada toisenlaiset tulokset.

Lue lisää

Toki tuo on vain yksi kisa, mutta eipä ne muut kisatkaan hirveästi muuta kerro. Fokalla pärjää monella veneellä oikein hyvin. Kevyt sivutuuli ilman spinnua on ainoa, missä genualla menee selkeästi kovempaa. Ja tietysti myös sitä avoimemmilla kulmilla, mutta kisoissa on silloin aina spinnut ylhäällä. Fokalla vauhdin löytäminen on kyllä selkeästi vaikeampaa kevyessä, mutta sen löytyessä ero on pieni.

9 kirjoitti:

Hiukan nyt rehellisyyttä sentään näihin kommentteihin, peelo!
Jätit suorastaan käsittämättömän röyhkeästi lainauksestasi pois kaksi sanaa muuttaen merkityksen siten täysin toiseksi kuin väitetty. Vai kehtaatko kirkkain silmin väittää, että "kulkee 40 asteen tosituuleen" on sama kuin "kulkee tosituuleen"?

Lue lisää

"kulkee 40 asteen tosituuleen" = on melkoinen hellekeli ja liikkeen suunta vastatuuleen.

Joakim_ kirjoitti:

Toki tuo on vain yksi kisa, mutta eipä ne muut kisatkaan hirveästi muuta kerro. Fokalla pärjää monella veneellä oikein hyvin. Kevyt sivutuuli ilman spinnua on ainoa, missä genualla menee selkeästi kovempaa. Ja tietysti myös sitä avoimemmilla kulmilla, mutta kisoissa on silloin aina spinnut ylhäällä. Fokalla vauhdin löytäminen on kyllä selkeästi vaikeampaa kevyessä, mutta sen löytyessä ero on pieni.

Lue lisää

Löytyy tuloksia kisoista, jossa uudet fokkaveneraaserit häviävät vanhoille genoaveneille niin suorassa kuin tasoitetussa ajassa. Kaiva itse esim. hp 1030 tuloksia itämeren eteläosan kisoista.

pölöpää kirjoitti:

"kulkee...tosituuleen"=vmg. Ei se muuksi muutu vaikka kuinka selität.

Ihme änkkääjä. Jos kerrotaan että vene kulkee n nopeudella xx astetta tosituuleen, niin mitenkä vmg tuohon voidaan sotkea? Luovikulma ilmoitetaan tosituuleen tai suhteelliseen tuuleen, ja nopeus yleensä veden suhteen tai sorrot ynnä virrat huomioden jos katsotaan lotterista luovikulmia.

Ja epäilit että Joakim väitti vmg:n olevan yli 6 kn 5 m/s tuulessa, heh, heh... Opettele lukemisen ymmärrystä, niin ei tarvitsisi jaskaa pauhaa.

14+11 kirjoitti:

Ihme änkkääjä. Jos kerrotaan että vene kulkee n nopeudella xx astetta tosituuleen, niin mitenkä vmg tuohon voidaan sotkea? Luovikulma ilmoitetaan tosituuleen tai suhteelliseen tuuleen, ja nopeus yleensä veden suhteen tai sorrot ynnä virrat huomioden jos katsotaan lotterista luovikulmia.

Ja epäilit että Joakim väitti vmg:n olevan yli 6 kn 5 m/s tuulessa, heh, heh... Opettele lukemisen ymmärrystä, niin ei tarvitsisi jaskaa pauhaa.

Lue lisää

"kulkee n nopeudella xx astetta tosituuleen" olisi varmaan pitänyt kirjoittaa xx astetta tosituuleSTA.

5t556778 kirjoitti:

IMX 38:ssa onkin toppiriki ja sen fokka on tehokkaampi kuin osatakilaisen, koska purjeen etuosassa eteenpäinvievä voima syntyy.

Niin mitä siitä, kun kölin ja peräsimen etuosissa vastatuuleen vievä voima syntyy.

vastatuuleen kirjoitti:

Niin mitä siitä, kun kölin ja peräsimen etuosissa vastatuuleen vievä voima syntyy.

Köli poistaa luovipurjeesta veneen keskilinjalta sivulle suuntautuvan voiman ja jäljelle jää eteenpäin vievä voima.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Purje#Purjeen_toimintaperiaate

5666788 kirjoitti:

Löytyy tuloksia kisoista, jossa uudet fokkaveneraaserit häviävät vanhoille genoaveneille niin suorassa kuin tasoitetussa ajassa. Kaiva itse esim. hp 1030 tuloksia itämeren eteläosan kisoista.

Lue lisää

Vaikeaa oli pari vuotta noilla, mutta nyt kyllä jo kulkee jotkut niistä: http://vikenagir.se/Bohusracet-filer/Rundningsrapp2011/7 mal.html

5t556778 kirjoitti:

IMX 38:ssa onkin toppiriki ja sen fokka on tehokkaampi kuin osatakilaisen, koska purjeen etuosassa eteenpäinvievä voima syntyy.

Meni sitten aerodynamiikkakin uusiksi taas. Jos tarkoitat, että voimakeskiö ei ole profiilin jänteen keskellä, vaan sen etupuolella, se tarkoita sitä, että jänteen jättöreunan puoli olisi tarpeeton. Korkeampi sivusuhde auttaa pyörteiden vähentämisessä, eli kapea fokka on tehokkaampi kuin leveä genoa. Osatakilassa etupurjeen huippu syöttää pyörrettä isoon, mutta kokonaisuuden kannalta ainakaan Northin tutkimukset eivät ole saaneet näkyviin eroja osa- ja toppirikien välille.

IMX:n kohdalla kyse oli nimenomaan optimoinnista IRC:iin purjealaa pienentämällä. Samoin oltaisi tehty osatakilaisessa. Lisäksi modernit osarikit ovat 9/10-rikejä, jolloin ero on mitätön, vaikka oletuksesi olisi oikeakin.

suomenkielenopeko? kirjoitti:

"kulkee n nopeudella xx astetta tosituuleen" olisi varmaan pitänyt kirjoittaa xx astetta tosituuleSTA.

Kieliviisastelua :) Jos kirjoitettaisiin "tosituulesta", voisi joku näsäilijä vuorostaan väittää tarkoitetun myötäistä, siis että tuuli on n. 40 asteen kulmassa takana. Ajetaan siis "tuulesta poispäin". Ei ihme, että lakitekstin kirjoittajilla on joskus vaikeaa...

Asiallisesti ottaenhan merkitys tuli täysin selväksi. Tuo yksi jänkkääjä vain ei kehtaa tunnustaa sekoittaneensa itse VMG:n ja venevauhdin ja yrittää siksi väittää, että Joakin olisi muka puhunut VMG:sta.

uutta oppii kirjoitti:

Meni sitten aerodynamiikkakin uusiksi taas. Jos tarkoitat, että voimakeskiö ei ole profiilin jänteen keskellä, vaan sen etupuolella, se tarkoita sitä, että jänteen jättöreunan puoli olisi tarpeeton. Korkeampi sivusuhde auttaa pyörteiden vähentämisessä, eli kapea fokka on tehokkaampi kuin leveä genoa. Osatakilassa etupurjeen huippu syöttää pyörrettä isoon, mutta kokonaisuuden kannalta ainakaan Northin tutkimukset eivät ole saaneet näkyviin eroja osa- ja toppirikien välille.

IMX:n kohdalla kyse oli nimenomaan optimoinnista IRC:iin purjealaa pienentämällä. Samoin oltaisi tehty osatakilaisessa. Lisäksi modernit osarikit ovat 9/10-rikejä, jolloin ero on mitätön, vaikka oletuksesi olisi oikeakin.

Lue lisää

Saako noita 9/10:jä enää taivutettua banaanille? Ts. eikö ison trimmaus kärsi tästä suuntauksesta?

sitä vaan kirjoitti:

Köli poistaa luovipurjeesta veneen keskilinjalta sivulle suuntautuvan voiman ja jäljelle jää eteenpäin vievä voima.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Purje#Purjeen_toimintaperiaate

Lue lisää

Niin, ja purjeet kompensoivat kölistä ja peräsimestä syntyvien voimien sivutuulen suuntaiset komponentit ja jäljelle jää tuo vastatuuleen vievä komponentti.

uutta oppii kirjoitti:

Meni sitten aerodynamiikkakin uusiksi taas. Jos tarkoitat, että voimakeskiö ei ole profiilin jänteen keskellä, vaan sen etupuolella, se tarkoita sitä, että jänteen jättöreunan puoli olisi tarpeeton. Korkeampi sivusuhde auttaa pyörteiden vähentämisessä, eli kapea fokka on tehokkaampi kuin leveä genoa. Osatakilassa etupurjeen huippu syöttää pyörrettä isoon, mutta kokonaisuuden kannalta ainakaan Northin tutkimukset eivät ole saaneet näkyviin eroja osa- ja toppirikien välille.

IMX:n kohdalla kyse oli nimenomaan optimoinnista IRC:iin purjealaa pienentämällä. Samoin oltaisi tehty osatakilaisessa. Lisäksi modernit osarikit ovat 9/10-rikejä, jolloin ero on mitätön, vaikka oletuksesi olisi oikeakin.

Lue lisää

" Korkeampi sivusuhde auttaa pyörteiden vähentämisessä, "
Ei, vaan korkeampi purje suhteessa nostovoiman neliöjuureen auttaa indusoidun pyörrevastuksen vähentämisessä.
Go google "span loading"

Eli jos rikin ja purjeiden korkeudet pidetään samana, mutta pinta-alaa pienennetään samalla nostovoimalla, niin indusoitu pyörrevastus pysyy samana mikäli nostovoiman jakaumaa korkeussuunnassa ei muuteta.
Sen sijaan pintakitka purjeisiin pienenee, kun pinta-alakin pienenee.

FF 27 kirjoitti:

Saako noita 9/10:jä enää taivutettua banaanille? Ts. eikö ison trimmaus kärsi tästä suuntauksesta?

Keulapurjeen notkon kurissapito on merkittävämpää kuin ison latistaminen tekemällä mastosta banaani.
Keulapurjeen trimmattavuus siis paranee enemmän kuin ison kärsii, kun verrataan takiloita ilman barduunoita takaviistossa olevilla saalingeilla.

rikeistä kirjoitti:

Keulapurjeen notkon kurissapito on merkittävämpää kuin ison latistaminen tekemällä mastosta banaani.
Keulapurjeen trimmattavuus siis paranee enemmän kuin ison kärsii, kun verrataan takiloita ilman barduunoita takaviistossa olevilla saalingeilla.

Lue lisää

Mitä tarkoitat keulapurjeen notkolla?

FF 27 kirjoitti:

Mitä tarkoitat keulapurjeen notkolla?

Notko on etustaagin kaareutuminen, eli se, mitä koetetaan välttää pitämällä etustaagi kireällä. Haitallinen juttu joka tapauksessa.

it's sag kirjoitti:

Notko on etustaagin kaareutuminen, eli se, mitä koetetaan välttää pitämällä etustaagi kireällä. Haitallinen juttu joka tapauksessa.

Paitsi kevyellä tuulella...

uutta oppii kirjoitti:

Meni sitten aerodynamiikkakin uusiksi taas. Jos tarkoitat, että voimakeskiö ei ole profiilin jänteen keskellä, vaan sen etupuolella, se tarkoita sitä, että jänteen jättöreunan puoli olisi tarpeeton. Korkeampi sivusuhde auttaa pyörteiden vähentämisessä, eli kapea fokka on tehokkaampi kuin leveä genoa. Osatakilassa etupurjeen huippu syöttää pyörrettä isoon, mutta kokonaisuuden kannalta ainakaan Northin tutkimukset eivät ole saaneet näkyviin eroja osa- ja toppirikien välille.

IMX:n kohdalla kyse oli nimenomaan optimoinnista IRC:iin purjealaa pienentämällä. Samoin oltaisi tehty osatakilaisessa. Lisäksi modernit osarikit ovat 9/10-rikejä, jolloin ero on mitätön, vaikka oletuksesi olisi oikeakin.

Lue lisää

"kapea fokka on tehokkaampi kuin leveä genoa"

Eihän ole ellei fokkamuunnoksessa kasvateta etuliikin korkeutta.

rikeistä kirjoitti:

Keulapurjeen notkon kurissapito on merkittävämpää kuin ison latistaminen tekemällä mastosta banaani.
Keulapurjeen trimmattavuus siis paranee enemmän kuin ison kärsii, kun verrataan takiloita ilman barduunoita takaviistossa olevilla saalingeilla.

Lue lisää

Jos osatakilassa on salingit taaksepäin, ylimmäisillä sivuvanteilla kiristetään keulavantti, eikä perästaagilla. Oikein suunniteltua tällaista osatakilaa voi purjehtia alle 10 m/s keleissä ilman perästaagiakin vaikka myötäiseen ilman pelkoa maston notkahtamisesta.

Joakim_ kirjoitti:

Vaikeaa oli pari vuotta noilla, mutta nyt kyllä jo kulkee jotkut niistä: http://vikenagir.se/Bohusracet-filer/Rundningsrapp2011/7 mal.html

Lue lisää

Eli tuossa linkissä edelleen genoaveneellä (x-332) voittaa (tasoitetussa jassa) modernin fokkaveneen (hp 1030) :-)

14+6=20 kirjoitti:

Kieliviisastelua :) Jos kirjoitettaisiin "tosituulesta", voisi joku näsäilijä vuorostaan väittää tarkoitetun myötäistä, siis että tuuli on n. 40 asteen kulmassa takana. Ajetaan siis "tuulesta poispäin". Ei ihme, että lakitekstin kirjoittajilla on joskus vaikeaa...

Asiallisesti ottaenhan merkitys tuli täysin selväksi. Tuo yksi jänkkääjä vain ei kehtaa tunnustaa sekoittaneensa itse VMG:n ja venevauhdin ja yrittää siksi väittää, että Joakin olisi muka puhunut VMG:sta.

Lue lisää

Nettiin kirjoittamasi teksti on tyhmä. Mietipä, mihinkä päin kirjoitit.

Tosituuleen = tuuleen = vastatuuleen = vmg.

´´´´+0+099998 kirjoitti:

Nettiin kirjoittamasi teksti on tyhmä. Mietipä, mihinkä päin kirjoitit.

Tosituuleen = tuuleen = vastatuuleen = vmg.

Ei kai tähän enää kannattaisi vastata, mutta menköön nyt. Jos kirjoitetaan "tosituuleen" ilman mitään muuta määrettä, se tarkoittaa "suoraan vastatuuleen" eli vmg. Mutta kun mainitaan mikä tahansa nollasta poikkeava asteluku, ei kyseessä enää ole kulku suoraan vastatuuleen eikä siten myöskään vmg.

Sinulla on nyt mahdollisuus valita: tunnustatko olleesi alunperin väärässä ja vähän viisastuneesi vai tunnustaudutko jänkkäämisen jatkamisella idiootiksi? Your choice.

00pöölk4456 kirjoitti:

Jos osatakilassa on salingit taaksepäin, ylimmäisillä sivuvanteilla kiristetään keulavantti, eikä perästaagilla. Oikein suunniteltua tällaista osatakilaa voi purjehtia alle 10 m/s keleissä ilman perästaagiakin vaikka myötäiseen ilman pelkoa maston notkahtamisesta.

Lue lisää

"Jos osatakilassa on salingit taaksepäin, ylimmäisillä sivuvanteilla kiristetään keulavantti, eikä perästaagilla."

Tämä on kyllä minulle ihan uutta. Voi pitää paikkansakin, mutta itseäni neuvoneet kokeneet (kilpa)purjehtijat eivät kyllä ole maininneet sanallakaan tuollaisesta käyttötarkoituksesta ylävanteille, vaan vain ja ainoastaan maston säätämisestä sivusuunnassa suoraan. Enkä oikein usko, että sivuvanteilla, edes ylimmäisillä, edes onnistuisi tuollainen kiristys, vaan kyllä ainakin minun veneessäni ihan selkeästi keulastaagin kireys riippuu siitä, onko perästaagi (hekki) tiukalla vai ei.

8 kirjoitti:

Ei kai tähän enää kannattaisi vastata, mutta menköön nyt. Jos kirjoitetaan "tosituuleen" ilman mitään muuta määrettä, se tarkoittaa "suoraan vastatuuleen" eli vmg. Mutta kun mainitaan mikä tahansa nollasta poikkeava asteluku, ei kyseessä enää ole kulku suoraan vastatuuleen eikä siten myöskään vmg.

Sinulla on nyt mahdollisuus valita: tunnustatko olleesi alunperin väärässä ja vähän viisastuneesi vai tunnustaudutko jänkkäämisen jatkamisella idiootiksi? Your choice.

Lue lisää

voi vitsi mikä rivien määrä, sellaisia uppotukit purjehtiat ovat, pää aivan sekaisin året runt kaiken liskäsi ilman viinaa.

665544 kirjoitti:

"41,55 astetta ja 4,66 VMG -> 6,23 kn kryssinopeus" onpa huimasti yli 6 kn, peräti 0.2 solmua.

Fokka on jenoaa vaikeampi trimmata kevyessä kelissä, joten todella kokenut pitää olla, jotta tuon speedin saavuttaa.

Lue lisää

Kyllä on hermostuttavaa pidemmän päälle jatkuvasti kytätä fokan takaliikin sulkemista. Genuassa ei sitä tarvitse samalla lailla tehdä. Fokalla on todellakin kevyessä kelissä vaikeampi purjehtia kuin genualla.

15 kirjoitti:

"Jos osatakilassa on salingit taaksepäin, ylimmäisillä sivuvanteilla kiristetään keulavantti, eikä perästaagilla."

Tämä on kyllä minulle ihan uutta. Voi pitää paikkansakin, mutta itseäni neuvoneet kokeneet (kilpa)purjehtijat eivät kyllä ole maininneet sanallakaan tuollaisesta käyttötarkoituksesta ylävanteille, vaan vain ja ainoastaan maston säätämisestä sivusuunnassa suoraan. Enkä oikein usko, että sivuvanteilla, edes ylimmäisillä, edes onnistuisi tuollainen kiristys, vaan kyllä ainakin minun veneessäni ihan selkeästi keulastaagin kireys riippuu siitä, onko perästaagi (hekki) tiukalla vai ei.

Lue lisää

Silti taakse vedettyjen saalinkien kanssa sivuvanteilla pidetään etustaagi kireänä. Hekillä säädetään ainoastaan maston taipumaa. Barduunoitakaan ei voi tehokkaasti käyttää, sillä ne vetävät sivuvantin löysälle ja sitten menee maston sivuttaishallinta. Kokeneilla kilpapurjehtijoilla on joko suorat inline saalingit ja barduunat, tai sitten modernimpi 9/10-riki, jossa etustaagi on niin lähellä jäykkänä pidetyn maston toppia, että etustaagikin kiristyy. Jo 7/8-rikin toppi on aivan liian löysä, jotta etustaagi hekillä kiristyisi.

00oo433 kirjoitti:

"kapea fokka on tehokkaampi kuin leveä genoa"

Eihän ole ellei fokkamuunnoksessa kasvateta etuliikin korkeutta.

Kapeasta ja korkeasta lähtee enemmän tehoa neliötä kohden kuin korkeasta ja leveästä. Fokan saa myös käytännön syistä skuutattua lähemmäs keskilinjaa.

riippuu rikistä kirjoitti:

Silti taakse vedettyjen saalinkien kanssa sivuvanteilla pidetään etustaagi kireänä. Hekillä säädetään ainoastaan maston taipumaa. Barduunoitakaan ei voi tehokkaasti käyttää, sillä ne vetävät sivuvantin löysälle ja sitten menee maston sivuttaishallinta. Kokeneilla kilpapurjehtijoilla on joko suorat inline saalingit ja barduunat, tai sitten modernimpi 9/10-riki, jossa etustaagi on niin lähellä jäykkänä pidetyn maston toppia, että etustaagikin kiristyy. Jo 7/8-rikin toppi on aivan liian löysä, jotta etustaagi hekillä kiristyisi.

Lue lisää

Lue nyt mihin säikeeseen kirjoitat ennen kuin rupeat vastaamaan.
Aihe oli tämä :
" Saako noita 9/10:jä enää taivutettua banaanille? "

~~~/\~~~~ kirjoitti:

Kapeasta ja korkeasta lähtee enemmän tehoa neliötä kohden kuin korkeasta ja leveästä. Fokan saa myös käytännön syistä skuutattua lähemmäs keskilinjaa.

jos vaihdat maston kohdalle ulottuvan fokan LP-mitaltaan 70% fokkaan, jolla on sama korkeus, niin voimaa tulee pinta-alaa kohti vähemmän samassa tuulessa jos iso on ylhäällä molemmissa tapauksissa. Iso kun ei tuon kapean tapauksessa toimi enää laippana fokalle.
Suurimman nostovoimakertoimen saa aina maston kohdalle ulottuvalla fokalla, eli kun LP on välillä 100%...110%

9 / 10 riki kirjoitti:

Lue nyt mihin säikeeseen kirjoitat ennen kuin rupeat vastaamaan.
Aihe oli tämä :
" Saako noita 9/10:jä enää taivutettua banaanille? "

Aihe oli kyllä "rullapurjekokemus". Banaanit tulivat mukaan kymmenkunta viestiä sitten, asiat elävät näissä kanjoneissa. Yleensä vastataan edelliseen viestiin, ainakin puhuminen banaaneista olisi tuossa näyttänyt yhtä asiaan kuuluvalta kuin omenoiden vertailu. Seuraava voisikin jatkaa vaikka siitä.

melba vs kaneli kirjoitti:

Aihe oli kyllä "rullapurjekokemus". Banaanit tulivat mukaan kymmenkunta viestiä sitten, asiat elävät näissä kanjoneissa. Yleensä vastataan edelliseen viestiin, ainakin puhuminen banaaneista olisi tuossa näyttänyt yhtä asiaan kuuluvalta kuin omenoiden vertailu. Seuraava voisikin jatkaa vaikka siitä.

Lue lisää

Ketjus aihe on rullapurjekokemus, tän säikeen aihe on 9/10 osariki.
Katteles miten näiden viestien vasen reuna liikkuu oikealle joka viestin jälkeen ja seuraa sitä ylöspäin niin näet mihin säikeeseen asia liittyy.

aero- /hydrodynamics kirjoitti:

jos vaihdat maston kohdalle ulottuvan fokan LP-mitaltaan 70% fokkaan, jolla on sama korkeus, niin voimaa tulee pinta-alaa kohti vähemmän samassa tuulessa jos iso on ylhäällä molemmissa tapauksissa. Iso kun ei tuon kapean tapauksessa toimi enää laippana fokalle.
Suurimman nostovoimakertoimen saa aina maston kohdalle ulottuvalla fokalla, eli kun LP on välillä 100%...110%

Lue lisää

"Suurimman nostovoimakertoimen saa aina maston kohdalle ulottuvalla fokalla, eli kun LP on välillä 100%...110% "

Kutent bava 35 match mittakirjat osoittavat, genoa on tehokkaampi kuin mikään fokka. Jotta fokasta saataisin yhtä paljon tehoja ulos, etuliikin pituutta pitää kasvattaa. Siksi genoavenettä nopeudeltaan vastaavissa veneissä on aina metrejä korkeammat mastot.

15 kirjoitti:

"Jos osatakilassa on salingit taaksepäin, ylimmäisillä sivuvanteilla kiristetään keulavantti, eikä perästaagilla."

Tämä on kyllä minulle ihan uutta. Voi pitää paikkansakin, mutta itseäni neuvoneet kokeneet (kilpa)purjehtijat eivät kyllä ole maininneet sanallakaan tuollaisesta käyttötarkoituksesta ylävanteille, vaan vain ja ainoastaan maston säätämisestä sivusuunnassa suoraan. Enkä oikein usko, että sivuvanteilla, edes ylimmäisillä, edes onnistuisi tuollainen kiristys, vaan kyllä ainakin minun veneessäni ihan selkeästi keulastaagin kireys riippuu siitä, onko perästaagi (hekki) tiukalla vai ei.

Lue lisää

"Enkä oikein usko, että sivuvanteilla, edes ylimmäisillä, edes onnistuisi tuollainen kiristys, vaan kyllä ainakin minun veneessäni ihan selkeästi keulastaagin kireys riippuu siitä, onko perästaagi (hekki) tiukalla vai ei."

Taaksepäin suunnatut saalingit aina vääntävät mastoa eteenpäin saalinkien kohdalta, jolloin maston huippu siirtyy taaksepäin ja keulavantti kiristyy.

uskovaisuus kirjoitti:

"Enkä oikein usko, että sivuvanteilla, edes ylimmäisillä, edes onnistuisi tuollainen kiristys, vaan kyllä ainakin minun veneessäni ihan selkeästi keulastaagin kireys riippuu siitä, onko perästaagi (hekki) tiukalla vai ei."

Taaksepäin suunnatut saalingit aina vääntävät mastoa eteenpäin saalinkien kohdalta, jolloin maston huippu siirtyy taaksepäin ja keulavantti kiristyy.

Lue lisää

Ei tuo maston taipuminen ole mitenkään oleellista etustaagin kiristymiselle, paremminkin päinvastoin. Päävantien rustit ovat selvästi taaempana kuin mastonjalka taaksepäinsuunnatuilla saalingeilla. Tästä johtuen niiden voimasta syntyy momentti, joka "kaataa" mastoa taaksepäin ja samalla kiristää etustaagia. Mittasin edellisestä veneestäni (9/10-takila, rustit laidalla) seuraavaa: Kiristämällä päävantit 25% murtolujuuteen etustaagi kiristyi noin 10% murtolujuuteen ja tämän lisäksi kiristämällä hekin "pohjaan" etustaagi kiristyi 20% murtolujuuteen. Vene oli 28-jalkainen 6 mm vanteilla (murtolujuus 3100 kg, 25% = 800 kg) ja hekin talja 20-kertaisella välityksellä, jota vedettiin reilusti eli varmaankin yli 500 kg.

Purjehtiessa tulee lisäksi skuuttien veto, joka kiristää lisää etustaagia.

Joakim_ kirjoitti:

Ei tuo maston taipuminen ole mitenkään oleellista etustaagin kiristymiselle, paremminkin päinvastoin. Päävantien rustit ovat selvästi taaempana kuin mastonjalka taaksepäinsuunnatuilla saalingeilla. Tästä johtuen niiden voimasta syntyy momentti, joka "kaataa" mastoa taaksepäin ja samalla kiristää etustaagia. Mittasin edellisestä veneestäni (9/10-takila, rustit laidalla) seuraavaa: Kiristämällä päävantit 25% murtolujuuteen etustaagi kiristyi noin 10% murtolujuuteen ja tämän lisäksi kiristämällä hekin "pohjaan" etustaagi kiristyi 20% murtolujuuteen. Vene oli 28-jalkainen 6 mm vanteilla (murtolujuus 3100 kg, 25% = 800 kg) ja hekin talja 20-kertaisella välityksellä, jota vedettiin reilusti eli varmaankin yli 500 kg.

Purjehtiessa tulee lisäksi skuuttien veto, joka kiristää lisää etustaagia.

Lue lisää

Näyttäiis tuossa pikkupurressa olevan yksi saalinkipari:

http://www.mannerberg.com/tempo/gallery/pic00029b.jpg

Isommissa veneissä ,joissa on 2 saalinkiparia tai enemmän perästaagi on lähinnä koriste ja kyllä ne saaligit myöskin vääntävät mastoa kiinnityskohdistaan eteenpäin, muutenhan masto pumppaisi yms, jos näin ei olisi.

aero- /hydrodynamics kirjoitti:

jos vaihdat maston kohdalle ulottuvan fokan LP-mitaltaan 70% fokkaan, jolla on sama korkeus, niin voimaa tulee pinta-alaa kohti vähemmän samassa tuulessa jos iso on ylhäällä molemmissa tapauksissa. Iso kun ei tuon kapean tapauksessa toimi enää laippana fokalle.
Suurimman nostovoimakertoimen saa aina maston kohdalle ulottuvalla fokalla, eli kun LP on välillä 100%...110%

Lue lisää

70 %:nen fokka on kooltaan tuskin sen vaaditun "heavy weather jibin" kokoinen. Ovatko st-fokatkaan aivan noin pieniä, ehkä. On joka tapauksessa hiusten halkomista jo 110 %:sen kohdalla miettiä nimikettä fokka vai genoa, vanttien sisäpuolelta minä ainakin sen skuutaan omalle kiskolleen, vaikka pussissa lukeekin G3.

uskovaisuus kirjoitti:

"Enkä oikein usko, että sivuvanteilla, edes ylimmäisillä, edes onnistuisi tuollainen kiristys, vaan kyllä ainakin minun veneessäni ihan selkeästi keulastaagin kireys riippuu siitä, onko perästaagi (hekki) tiukalla vai ei."

Taaksepäin suunnatut saalingit aina vääntävät mastoa eteenpäin saalinkien kohdalta, jolloin maston huippu siirtyy taaksepäin ja keulavantti kiristyy.

Lue lisää

Taaksepäin suunnatut saalingit aina työntävät mastoa eteenpäin saalinkien kohdalta.
Jos ne jonkun veneessä lisäksi vääntävät mastoa, niin saalingit ovat väärässä kulmassa takaviistoon suhteessa rustien sijaintiin. Tämä tilanne on lujuusopillisesti vaarallinen, sillä maston valmistaja ei moiseen virheeseen ole varautunut.

Joakim_ kirjoitti:

Ei tuo maston taipuminen ole mitenkään oleellista etustaagin kiristymiselle, paremminkin päinvastoin. Päävantien rustit ovat selvästi taaempana kuin mastonjalka taaksepäinsuunnatuilla saalingeilla. Tästä johtuen niiden voimasta syntyy momentti, joka "kaataa" mastoa taaksepäin ja samalla kiristää etustaagia. Mittasin edellisestä veneestäni (9/10-takila, rustit laidalla) seuraavaa: Kiristämällä päävantit 25% murtolujuuteen etustaagi kiristyi noin 10% murtolujuuteen ja tämän lisäksi kiristämällä hekin "pohjaan" etustaagi kiristyi 20% murtolujuuteen. Vene oli 28-jalkainen 6 mm vanteilla (murtolujuus 3100 kg, 25% = 800 kg) ja hekin talja 20-kertaisella välityksellä, jota vedettiin reilusti eli varmaankin yli 500 kg.

Purjehtiessa tulee lisäksi skuuttien veto, joka kiristää lisää etustaagia.

Lue lisää

Paitsi myrkyfokan jalus, mikä voi jopa hieman löysätä etustaaguia kireydellään sekä itsejalustavan fokan jalus, millä ei ole vaikutusta etustaagin kireyteen.

Näiden lisäksi tulee keulapurjeen halssikulman veto, mikä löysää etustaagia, mutta siitä huolimatta vähentää etustaagin notkoa, sillä purjeen kautta kulkeva jännitys kulkee mutkaisempaa reittiä, ja siten vähentää notkoa tehokkaammin kuin etustaagin jännitys.

Kaikkien keulapurjeiden yhteisvaikutus on tietenkin lisätä notkoa, vaikka jaluksen veto sitä yrittääkin pienentää. !-genoa lisää notkoa huomattavasti enemmän kuin fokka, vaikka genoan jalus vähentää notkoa oleellisesti enemmän kuin fokan jalus.
Ainoa notkoa todellisuudessa vähentävä jaluksiin liittyvä voima on siis ison jaluksesta tuleva.

pikkupurret vs isot kirjoitti:

Näyttäiis tuossa pikkupurressa olevan yksi saalinkipari:

http://www.mannerberg.com/tempo/gallery/pic00029b.jpg

Isommissa veneissä ,joissa on 2 saalinkiparia tai enemmän perästaagi on lähinnä koriste ja kyllä ne saaligit myöskin vääntävät mastoa kiinnityskohdistaan eteenpäin, muutenhan masto pumppaisi yms, jos näin ei olisi.

Lue lisää

Hekki koriste??? Kyllä 9/10-19/20 2-saalinkisissa taaksepäin suunnatuilla varustetuilla saalingeilla hekki vaikuttaa todella paljon etustaagin kireyteen. Tuollaista en ole mitannut (foilin takia vaikeaa), mutta kyllä käsituntumalla ero on vähintään yhtä suuri.

Ihan huvikseen noihin 33 jalkaisiin veneisiin ei rakennella 48-92 -kertaisia taljoja tai hydraulisia säätösysteemejä hekkiin.

Joakim_ kirjoitti:

Hekki koriste??? Kyllä 9/10-19/20 2-saalinkisissa taaksepäin suunnatuilla varustetuilla saalingeilla hekki vaikuttaa todella paljon etustaagin kireyteen. Tuollaista en ole mitannut (foilin takia vaikeaa), mutta kyllä käsituntumalla ero on vähintään yhtä suuri.

Ihan huvikseen noihin 33 jalkaisiin veneisiin ei rakennella 48-92 -kertaisia taljoja tai hydraulisia säätösysteemejä hekkiin.

Lue lisää

Ei tässä ole mitään 48 kertaisia taljoja perästaageissa ta barskoissa, ks ylin video:

http://www.hpyachts.se/sv/batmodeller_hp-1030_filmer.html

Mitä lie toppirikisiä suorasaalinkisia tarkoitat, niissä voikin olla tarvetta suuremmille voimille.

Joakim_ kirjoitti:

Hekki koriste??? Kyllä 9/10-19/20 2-saalinkisissa taaksepäin suunnatuilla varustetuilla saalingeilla hekki vaikuttaa todella paljon etustaagin kireyteen. Tuollaista en ole mitannut (foilin takia vaikeaa), mutta kyllä käsituntumalla ero on vähintään yhtä suuri.

Ihan huvikseen noihin 33 jalkaisiin veneisiin ei rakennella 48-92 -kertaisia taljoja tai hydraulisia säätösysteemejä hekkiin.

Lue lisää

Osatakilassa hekki aina vääntää mastoa ja siis latistaa isoa. Riippumatta veneen koosta ja saalinkien määrästä. Se, mitä keulastaakille tapahtuu, riippuu rikistä. 19/20 ja 9/10:kin ovat vielä sen verran lähellä toppirikiä, että keulastaaki kiristyy. Jossain 3/4:ssä tms. maston etuosa työntyy maston taipuessa eteenpäin eikä keulastaaki välttämättä enää kiristy.

Joka tapauksessa hekki ei ole missään tapauksessa turha, vaan yksi tärkeimmistä trimmeistä.

5ffy6890 kirjoitti:

"Ihan saman verran on vantit vedetty sisään esim. Beneteaulla ja Bavarialla"

Eihän oo:

http://www.bavaria-yachtbau.com/en/sailing-yachts/cruiser-32.html

http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/Oceanis/Oceanis-34

Aivan veneen laitaan tulee noissa vantit, joten ovat fokkaveneitä.

Lue lisää

" Aivan veneen laitaan tulee noissa vantit, joten ovat fokkaveneitä. "
Siis onko esim tämä nyt fokkavene ?
http://www.shipman28.nu/
Siinähän on rustit selvästikin laidassa.

uskovaisuus kirjoitti:

"Enkä oikein usko, että sivuvanteilla, edes ylimmäisillä, edes onnistuisi tuollainen kiristys, vaan kyllä ainakin minun veneessäni ihan selkeästi keulastaagin kireys riippuu siitä, onko perästaagi (hekki) tiukalla vai ei."

Taaksepäin suunnatut saalingit aina vääntävät mastoa eteenpäin saalinkien kohdalta, jolloin maston huippu siirtyy taaksepäin ja keulavantti kiristyy.

Lue lisää

Tiedä siitä uskovaisuudesta. Puhun nyt ihan kokemuksella. 16-metrinen masto, yhdet taakse suuntautuvat saalingit, 7/8-takila. Ihan kylmästi väitän, että ylävantit ei sitä keulastaagia kiristä. Kun ne on säädetty tiukalle (riittävän tiukaksi arvioin sillä perusteella, että apuna joskus ollut kokenut kilpapurjehtija on ne hyväksynyt ja masto ei pumppaa purjehtiessa eikä niissä käsivaralla ole juuri väljää) ja hekki on löysällä, niin etustaagi on myös löysä. Kun hekin kiristää, niin etustaagi kiristyy myös. Sen minä jätän muiden mietittäväksi, onko etustaagi riittävän tiukka, minä arvioin sitä kahdella perusteella: antaako perään, kun siitä ottaa veneeseen astuessa tukea ja väpättääkö purjehtiessa. Kumpaakaan ei pitäisi tapahtuman.
En käsitä, miten h-tin tiukalle ne ylävantit oikein pitäisi vetää, että niillä saisi etustaagin tiukattua. Jotenkin tuntuu, että ennen jokin hajoaa kuin sellainen kiristyminen tapahtuu.

44667 kirjoitti:

Ei tässä ole mitään 48 kertaisia taljoja perästaageissa ta barskoissa, ks ylin video:

http://www.hpyachts.se/sv/batmodeller_hp-1030_filmer.html

Mitä lie toppirikisiä suorasaalinkisia tarkoitat, niissä voikin olla tarvetta suuremmille voimille.

Lue lisää

No HP 1030:ssä on 1:2 talja vinssi, jolla tuota vedetään, eli eiköhän tuo ole enemmän kui 48-kertainen. Katsoppa seuraavalla kerralla satamassa mitä tahansa 2000-luvun C/R-venettä. Joissain tosin välitys on piiliossa, kuten X:n kisamalleissa (IMX, X-35/41), joissa on "magic wheel", jolla saa esitaljan kanssa kai suuruusluokkaa 1:100 välityksen.

Joakim_ kirjoitti:

No HP 1030:ssä on 1:2 talja vinssi, jolla tuota vedetään, eli eiköhän tuo ole enemmän kui 48-kertainen. Katsoppa seuraavalla kerralla satamassa mitä tahansa 2000-luvun C/R-venettä. Joissain tosin välitys on piiliossa, kuten X:n kisamalleissa (IMX, X-35/41), joissa on "magic wheel", jolla saa esitaljan kanssa kai suuruusluokkaa 1:100 välityksen.

Lue lisää

Tässä ei ole perästaagia ollenkaan:

http://www.mulleryachts.com/C2.htm

15 kirjoitti:

Tiedä siitä uskovaisuudesta. Puhun nyt ihan kokemuksella. 16-metrinen masto, yhdet taakse suuntautuvat saalingit, 7/8-takila. Ihan kylmästi väitän, että ylävantit ei sitä keulastaagia kiristä. Kun ne on säädetty tiukalle (riittävän tiukaksi arvioin sillä perusteella, että apuna joskus ollut kokenut kilpapurjehtija on ne hyväksynyt ja masto ei pumppaa purjehtiessa eikä niissä käsivaralla ole juuri väljää) ja hekki on löysällä, niin etustaagi on myös löysä. Kun hekin kiristää, niin etustaagi kiristyy myös. Sen minä jätän muiden mietittäväksi, onko etustaagi riittävän tiukka, minä arvioin sitä kahdella perusteella: antaako perään, kun siitä ottaa veneeseen astuessa tukea ja väpättääkö purjehtiessa. Kumpaakaan ei pitäisi tapahtuman.
En käsitä, miten h-tin tiukalle ne ylävantit oikein pitäisi vetää, että niillä saisi etustaagin tiukattua. Jotenkin tuntuu, että ennen jokin hajoaa kuin sellainen kiristyminen tapahtuu.

Lue lisää

Yhdet saalingit vaan 16 metrisessä mastossa, taitaa olla aikamoinen puhelintolppa.

http://www.mulleryachts.com/C2.htm

Tuossa on ainakin 16m korkea masto eikä perävanttia olleenkaan. Tiukalle vedetään sivuvantit tuossa ja monessa muussa.

f545578 kirjoitti:

Tässä ei ole perästaagia ollenkaan:

http://www.mulleryachts.com/C2.htm

Onhan noitakin, myös uudessa First 30:ssa on riki ilman takastaagia. Molemmissa saalinkien ja rustien kulma ~30 astetta takaviistossa, kun takastaagillisisa rikeissä ~20 astetta on tyypillisempi.

Molemmissa on fathead isopurje ja ainakin Firstissä on niin pitkä puomikin, että tavallinen hekki olisi mahdoton ja jaettu aikamoinen riesa.

Firstissä ilmeisesti on ongelmia saada etustaagi riittävän kireälle. Ovat puhuneet päävanttien kiristämisestä jopa 50% murtolujuuteen, mikä ei voi olla kestävä ratkaisu.

Joakim_ kirjoitti:

Onhan noitakin, myös uudessa First 30:ssa on riki ilman takastaagia. Molemmissa saalinkien ja rustien kulma ~30 astetta takaviistossa, kun takastaagillisisa rikeissä ~20 astetta on tyypillisempi.

Molemmissa on fathead isopurje ja ainakin Firstissä on niin pitkä puomikin, että tavallinen hekki olisi mahdoton ja jaettu aikamoinen riesa.

Firstissä ilmeisesti on ongelmia saada etustaagi riittävän kireälle. Ovat puhuneet päävanttien kiristämisestä jopa 50% murtolujuuteen, mikä ei voi olla kestävä ratkaisu.

Lue lisää

Haetaanko tässä trendissä oppia jollista?

http://www.onedesign.com/class/melges17/2004-m17-upwind.jpg

Sen ymmärrän, että etuna saadaan parempi nousukulma kun päästään käyttämään inhaulereita. Genoa 1:sellä sellainen ei vanhassa gesignissa onnistu.

f545578 kirjoitti:

Tässä ei ole perästaagia ollenkaan:

http://www.mulleryachts.com/C2.htm

Eihän tuo mulleri muutenkaan voi kulkea mihinkään kun siinä on rullagenoa ;)

Hyvin toimivat, kun iso on riittävän iso ja fokka tarpeeksi korkea.

Joakim_ kirjoitti:

Hyvin toimivat, kun iso on riittävän iso ja fokka tarpeeksi korkea.

Jollaiset ovat raasereissa kuten x-35 ja hp 1030. Matkapursissa säästetään täkilassa ja purjeista, kuten on oceaniksessa ja uusissa bavoissa tehty.

4566777 kirjoitti:

Jollaiset ovat raasereissa kuten x-35 ja hp 1030. Matkapursissa säästetään täkilassa ja purjeista, kuten on oceaniksessa ja uusissa bavoissa tehty.

No kyllä niitä on lähes kaikissa C/R-veneissä ja uusissa Bavarioissa ja vastaavissa fokkaveneissä on sen verran iso takila, että pärjäävät edellisen sukupolven genua-Bavarioille ja vastaaville.

Joakim_ kirjoitti:

No kyllä niitä on lähes kaikissa C/R-veneissä ja uusissa Bavarioissa ja vastaavissa fokkaveneissä on sen verran iso takila, että pärjäävät edellisen sukupolven genua-Bavarioille ja vastaaville.

Lue lisää

just joo:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8804382