Hei!
Askarruttaa tällainen asia. Tekisin mielelläni edelleen töitä pääaikaisena, mutta olisi kiva myös kouluttautua lisää siinä sivussa. Kouluja on tullut käytyä sen verran, että ei kiinnostaisi enää mennä moneksi vuodeksi luennoille istumaan.
Yliopisto-opiskelusta ei ole aikaisempaa kokemusta. Eli onko mahdollista saada tutkintoa niin, että lähiopetusta olisi mahd. vähän (käytännössä siis esim. iltaisin / viikonloppuisin)? Onko tämä täysin yliopisto- ja tutkintokohtaista? Päätähän siis riittää opiskeluun, aikaa lähiopetukseen ei.
Nimim. Tampereen yliopistolla olisi filosofian paikka odottamassa
Askarruttaa tällainen asia. Tekisin mielelläni edelleen töitä pääaikaisena, mutta olisi kiva myös kouluttautua lisää siinä sivussa. Kouluja on tullut käytyä sen verran, että ei kiinnostaisi enää mennä moneksi vuodeksi luennoille istumaan.
Yliopisto-opiskelusta ei ole aikaisempaa kokemusta. Eli onko mahdollista saada tutkintoa niin, että lähiopetusta olisi mahd. vähän (käytännössä siis esim. iltaisin / viikonloppuisin)? Onko tämä täysin yliopisto- ja tutkintokohtaista? Päätähän siis riittää opiskeluun, aikaa lähiopetukseen ei.
Nimim. Tampereen yliopistolla olisi filosofian paikka odottamassa
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tämä on täysin yliopisto- ja tutkintokohtaista. Sama tutkinto saattaa toisaalla sisältää enimmäkseen kirjatenttejä ja toisaalla ryhmätöitä ja läsnäolopakollisia harjoituksia.
Itselläni oli viimeisenä vuonna 1,5 tuntia viikossa läsnäoloa, ja kevätkaudella supistui vain 7 viikoksi tuo läsnäolo. Muutama tentti lisäksi. Eli kovasti ei tarvinnut paikkakunnalla vierailla. Riippuu tietenkin aivan alasta. Opiskelin kirjallisuutta.
Muista en tiedä mutta olen tehnyt melkein koko sosiaalipsykologian sivuainekokonaisuuteni pelkästään tenttimällä, Helsingin yliopistossa siis. Ja joillakin aloilla on enemmän verkkokursseja. Avoimessa yliopistossa on käsittääkseni aika paljon verkkokursseja ja mahdollisuuksia suorittaa kurssit tenttimällä tai esseellä.
Varmaan riippuu ihan tutkinnosta.
No, itselleni tulee mieleen osallistumispakon vaativista kursseista ainakin puheviestintä (yleinen tutkintoon kuuluva ainakin meillä humanisteilla). En ole myöskään varma, onko virkamiesruotsi tentittävissä (jos oikein muistan niin kurssilla osoitetaan kirjallinen ja suullinen taito, tämän saa korjata jos olen väärässä). Pakolliset kieliopinnot voi suorittaa jollain kokeella mutta sanoisin, että ne on helpompi suorittaa istumalla tunneilla. Jos siis oletetaan, että voisit kaikki muut tenttiä niin nuo edellämainitut voi toki helposti suorittaa avoimessa yliopistossa kesällä.
Olen vastannut tähän kysymykseen jo aiemminkin, että joidenkin kurssien kohdalla tenttiminen on kinkkisempi vaihtoehto ja luennolla käyminen helpompi. Läsnä pitäisi opintojen myöhemmässä vaiheessa ymmärtääkseni olla proseminaarissa sekä graduseminaarissa.
Meillä Helsingin yo:ssa löytyy tutkintovaatimukset ja opetustiedot netissä, löytyisköhän Tampereelta myös?
Kannattaa myös muistaa, että vaikka etäopiskelu olisi mahdollista, vaatii se kuitenkin aikaa. Ja tutkinto kun pitäisi saada valmiiksi tietyssä ajassa. Ja kaikilla aloilla ei vain onnistu. Mutta onnea yritykseen.
Tehtävää helpottanee se, että noita opintopisteitä on AMKista kertynyt sen 250, ja esim. kielet (englanti, ruotsi ja saksa) on varmasti hyväksiluettavissa. Kuten liuta muitakin peruskursseja tilastotieteiden perusteista kaiken maailman höpöhöpöviestintäkursseihin
No noi sun pitää tarkistaa. Mutta voit kyllä varmasti mennä tiedekuntasi opintoneuvojan juttusille vaikka heti, selvität vaan ainakin karkeasti, mikä pääaine sivuaineet sinulla olisi ja ottaisit selville sen tiedot ja sitten listan amk-suorituksista. Saisit tietää kuinka asia on. Välttämättä kaikki kurssit eivät ole hyväksiluettavissa, koska edes toisen yliopiston kurssit ei välttämättä käy jonkun yliopiston tutkintoon.
Tämä selvitys virkamiesruotsista ei ole tuorein, mutta tuollaisen olen ainakin suorittanut omaan tutkintoon ja koska se on lakiin perustuva, selviää siitä kuitenkin ainakin laajuus ja taso:
http://www.helsinki.fi/kksc/opetussuunnitelmat/ruotsi.html
Akateemisen enkun hyväksilukeminen on kaksipiippuista, jos englanninkielisten esitelmien tai esseiden ja tiivistelmien kirjoittaminen ei ole tuttua ja sujuvaa, kannattaa harkita enkun kursseja. Kursseilla enkku on akateemista englantia, joten se voi olla hyödyllistä, ellei oma enkun taito ole erinomainen ja akateemisten kirjojen lukeminen vaivatonta.
Ei mitenkään välttämättä saa hyväksiluettua. Riippuu myös alasta, mutta AMK on kuitenkin vähän eri asia kuin yliopisto eikä työelämäpainotteisempana välttämättä sisällä kaikkea teoriaa, joka yliopiston kursseilla vaaditaan. Myöskin tuo tenttimismahdollisuus riippuu paljoti tiedekunnasta ja opiskeltavasta aineesta. Kannattaa katsoa, löytyisikö opinto-opasta, jossa olisi kurssikuvaukset netistä, esim. kyseisen yliopiston weboodista ilman kirjautumista. Tai sitten vain otat yhteyttä oppiaineeseen ja kysyt.
En tunne mainitsemasi yliopiston tarjontaa mainitsemasi alan osalta, mutta et selviä aprobatur-tasosta eteenpäin, käymättä demoja ja tekemättä laajoja läsnäoloa vaativia töitä, varmaan millään yliopiston alalla ainakaan Suomessa. Jo cum laude- tasolla, joka tutkinnon suorittamisen jälkeen on yliopisossa tutkinnolta vain kandi siinäkin vaiheessa, että kun sulla on kaikki kieliopinnot ja yleisopinnot ja muiden pakollisten sivuaineides cumut ja/tai approbaturit kasassa, vaaditaan sinulta laaja ohjattu henkilökohtainen semmatyö siinä ja lisäksi yliopistoilla on etenevä pakollinen läsnäolo luennoilla ja harjoituksissa etenevästi aprobaturista eteenpäin. Syventävissä sitten vielä parin lukukauden semmat ja demot ja muut, ennen pro gradua.
Filosofialla tossa en tiedä mitä tarkoitat, enkä ole sitä alaa lukenut paitsi joskus vuonna elvis siitä vajaan apron itse, eli en tiedä että tarkoitatko teekkarointia vaiko mitä filosofiaa(??), mutta ei todellakaan ainakaan filosofiasta selviäisi maisteriksi pelkällä tenttimisellä, veikkaan. Ne on niin tajuvaikeita perehtymättömälle ne Rawlsit ja systeemit ja matskakaavat siinä, että jos mukamas pikkusen vaan ajattelisi heilua silloin kun ehtii iltaluennoilla jossakin, veikkaan että ei onnaa. Minua aina huvittaa, kuinka jotkut luulee filosofian olevan huuharointia ja muka helppoa, vaikka sehän on ihan matematiikan tieteellinen perusta ja jopa kovempaa matskaa voi olla humanistisen ts. yhteiskunnallisen filosofian puolella tenteissä, kuin edes matematiikan laitoksella. Tietämättömyyttä, jos joku ei arvostaisi filosofiaa... Itse muistan ikuisesti, kuinka olin ylpeä, kun parikymppisenä yliopistoon juuri päässeenä sain filosofian; jota ainetta sivuaineena silloin yrittelin ja haahusin, tod. vaativasta tentistä kolmosen, mikä silloin oli paras arvosana ( nykyisinhän se on vitonen), mutta myöhemmin kiinnostukseni suuntautui muulle alalle.
Tervemenoa vaan yrittämään, mutta jos joku luulee, että suomalaisista yliopistoista tutkinnot tulisi kuin manulle illallinen, on kyllä väärässä, koska opiskelu on RAADANTAA ja omaa suomen kieltäsi et pysty tenttimään aprobaturin jälkeen missään, tai varmaan millään alalla, eli varmistu siitä, että osaat niin hyvin englantia, jos maisterin tutkinnon haluat, että sulle ei ole ongelma lukea yhteen tenttiin esimerkiksi tuhat sivua englanniksi alaasi ja soveltaa ihan itse tenttijällesi näkemyksesi. Suomessa on kovatasoiset yliopistot ja onneksi onkin, eli Suomi sentään yliopistoista voi yhä vielä mielestäni olla ylpeä.