Ateistien omien väitteiden mukaan ateismi on ei teismiä, uskon puutetta, ei uskonto, ei aate, ei katsomus, ei uskomus, niin miksi ateismi aatteena, katsomuksena pitäisi asettaa samanarvoiseen asemaan kuin uskonnot?
Lyhyt, periaatteellinen kysymys
kysyn minä
34
170
Vastaukset
Ööö.. Onko sellainen vaatimus esitetty jossain?
- häh!
Oletko ensimmäistä kertaa lukemassa palstan kirjoituksia???
höh! kirjoitti:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10204111
Lue nyt ensin tuo ketju, esimerkiksi.Olen lukenut kyseisen linkin ja mielestäni se on trolli.
Väitän että suurin osa uskonnottomia on sitä mieltä että Suomessa pitäisi olla täydellinen uskonnon vapaus. kukin saakoon uskoa ihan mihin haluaa. Mutta valtion toimesta meidän verorahoilla ei pitäisi opettaa tunnustuksellista uskontoa, vaan eri seurakunnat voisivat itse opettaa uskontoansa jäsenilleen. Kukaan ei ole ollut vaatimassa (jos trolleja ei oteta lukuun) Että koulussa pitäisi opettaa ateismia jonain erityisenä oppina.
No joo, jos on sitten jonkun mielestä katsomuksena samanarvoiseen asemaan laittamista, niin jospa tuossa tuli sitten selityskin siihen.- luulen ma
weccu kirjoitti:
Olen lukenut kyseisen linkin ja mielestäni se on trolli.
Väitän että suurin osa uskonnottomia on sitä mieltä että Suomessa pitäisi olla täydellinen uskonnon vapaus. kukin saakoon uskoa ihan mihin haluaa. Mutta valtion toimesta meidän verorahoilla ei pitäisi opettaa tunnustuksellista uskontoa, vaan eri seurakunnat voisivat itse opettaa uskontoansa jäsenilleen. Kukaan ei ole ollut vaatimassa (jos trolleja ei oteta lukuun) Että koulussa pitäisi opettaa ateismia jonain erityisenä oppina.
No joo, jos on sitten jonkun mielestä katsomuksena samanarvoiseen asemaan laittamista, niin jospa tuossa tuli sitten selityskin siihen.minustakin tuo aloitus on selvästi trollaus. sama kirjottaja luultavasti, joka näitä täällä paljon tekee. vuoroin milloin missäkin roolissa.
- kysyn minä
weccu kirjoitti:
Olen lukenut kyseisen linkin ja mielestäni se on trolli.
Väitän että suurin osa uskonnottomia on sitä mieltä että Suomessa pitäisi olla täydellinen uskonnon vapaus. kukin saakoon uskoa ihan mihin haluaa. Mutta valtion toimesta meidän verorahoilla ei pitäisi opettaa tunnustuksellista uskontoa, vaan eri seurakunnat voisivat itse opettaa uskontoansa jäsenilleen. Kukaan ei ole ollut vaatimassa (jos trolleja ei oteta lukuun) Että koulussa pitäisi opettaa ateismia jonain erityisenä oppina.
No joo, jos on sitten jonkun mielestä katsomuksena samanarvoiseen asemaan laittamista, niin jospa tuossa tuli sitten selityskin siihen.Jos nyt ensin tutustuisit uskonnonopetukseen. Sehän on oman uskonnon opetusta, ei tunnustuksellista. Tai tiedäthän sen itsekin, mutta trollaat.
Toinen vaihtoehto olisi varmasti tuo esittämäsi Ranskan malli. Siellähän on varattu yksi koulupäivä viikossa katsomukselliseen opetukseen, jonka opettajina on monet ulkopuoliset opettajat.
"Kukaan ei ole ollut vaatimassa (jos trolleja ei oteta lukuun) Että koulussa pitäisi opettaa ateismia jonain erityisenä oppina." Eihän toki olekaan!!! Olisi itsemurha puhua suoraan noin. Mutta kas kummaa, ateistit kyllä vaativat ateistis-tieteellistä (siis ei-uskonnollista) maailmankatsomusta ainoaksi suvaituksi katsomukseksi niin koulussa kuin yhteiskunnassakin! Eli käytännössä ihan sama asia.
Katsomukset ovat samanarvoisia, ateistis-tieteellisyyden edustajia on vain niin vähän, että heillä ei ole mitään painoarvoa. Yhteiskuntahan ei voi lukittautua tieteellisen katsomuksen edustajaksi, koska se olisi demokratian halveksimista. Tämä on syytä muistaa. - Dara
kysyn minä kirjoitti:
Jos nyt ensin tutustuisit uskonnonopetukseen. Sehän on oman uskonnon opetusta, ei tunnustuksellista. Tai tiedäthän sen itsekin, mutta trollaat.
Toinen vaihtoehto olisi varmasti tuo esittämäsi Ranskan malli. Siellähän on varattu yksi koulupäivä viikossa katsomukselliseen opetukseen, jonka opettajina on monet ulkopuoliset opettajat.
"Kukaan ei ole ollut vaatimassa (jos trolleja ei oteta lukuun) Että koulussa pitäisi opettaa ateismia jonain erityisenä oppina." Eihän toki olekaan!!! Olisi itsemurha puhua suoraan noin. Mutta kas kummaa, ateistit kyllä vaativat ateistis-tieteellistä (siis ei-uskonnollista) maailmankatsomusta ainoaksi suvaituksi katsomukseksi niin koulussa kuin yhteiskunnassakin! Eli käytännössä ihan sama asia.
Katsomukset ovat samanarvoisia, ateistis-tieteellisyyden edustajia on vain niin vähän, että heillä ei ole mitään painoarvoa. Yhteiskuntahan ei voi lukittautua tieteellisen katsomuksen edustajaksi, koska se olisi demokratian halveksimista. Tämä on syytä muistaa.""Kukaan ei ole ollut vaatimassa (jos trolleja ei oteta lukuun) Että koulussa pitäisi opettaa ateismia jonain erityisenä oppina." Eihän toki olekaan!!! Olisi itsemurha puhua suoraan noin. Mutta kas kummaa, ateistit kyllä vaativat ateistis-tieteellistä (siis ei-uskonnollista) maailmankatsomusta ainoaksi suvaituksi katsomukseksi niin koulussa kuin yhteiskunnassakin! Eli käytännössä ihan sama asia."
Missä tällaisia vaatimuksia on esitetty? - #perusduunari#
Dara kirjoitti:
""Kukaan ei ole ollut vaatimassa (jos trolleja ei oteta lukuun) Että koulussa pitäisi opettaa ateismia jonain erityisenä oppina." Eihän toki olekaan!!! Olisi itsemurha puhua suoraan noin. Mutta kas kummaa, ateistit kyllä vaativat ateistis-tieteellistä (siis ei-uskonnollista) maailmankatsomusta ainoaksi suvaituksi katsomukseksi niin koulussa kuin yhteiskunnassakin! Eli käytännössä ihan sama asia."
Missä tällaisia vaatimuksia on esitetty?Voi hellantelttu sentään, mitä skeidaa.
Lue juttuja palstalta ja kuuntele muutamia ateisteja, esim vapaa-ajattelijoiden porukkaa, niin tiedät edes vähän. - Dara
#perusduunari# kirjoitti:
Voi hellantelttu sentään, mitä skeidaa.
Lue juttuja palstalta ja kuuntele muutamia ateisteja, esim vapaa-ajattelijoiden porukkaa, niin tiedät edes vähän.Ja "muutama ateisti" tällä palstalla on siis yhtä kuin yleisesti ateistit? Mutta mielenkiinnosta, laittaisitko vaikka muutaman konkreettisen esimerkin ihan linkityksellä, kiitos?
"miksi ateismi aatteena, katsomuksena pitäisi asettaa samanarvoiseen asemaan kuin uskonnot?"
Asia on enemmänkin toisinpäin, miksi pitäisimme uskontoja korkea-arvoisemmassa asemassa kuin ateismia?- kasvattaja
Yksinkertaisesti aloitajan tekstiinkin viitaten, MEILLÄ ON DEMOKRATIA . Demokraattisen päätöksentekojärjestelmän mukaan enemmistöllä on oikeus ja valtuudet päättää asioista, myöskin siitä millainen yhteiskuntamme on ja minkälaista ihmiskuvaa se edustaa ja keiden, minkälaisten yhteisöjen kanssa yhteiskuntamme tekee yhteistyötä. Tätä demokraattista oikeutta ateistit/ateistisen katsomuksen omaavat halventavat/pilkkaavat vaatimuksillaan ja propagandallaan. Ateistit haluavat rajoitaa enemmistön demokraattisia oikeuksia pyrkimällä estämään YKn ihmisoikeusjulistuksen ja uskonnonvapauslakimme mukaisten oikeuksien toteutumisen.
Itse asiassa ateismi ja kaikki uskonnot tasa-arvoisessa asemassa yhteiskunnassamme, jokainen voi edustaa mitä katsomusta tahansa eikä mikään laki estä niiden minkään katsomuksen valitsemista omakseen. Näin toimii demokratia, joka tuntuu olevankin myrkkyä ateisteille.
- cxz
Aivan!
Kaikki ns. suuret uskonnot perustuvat niihin alkeellisiin käsityksiin maailmankaikkeuden ja ihmislajin synnystä, joka vallitsi pronssikaudella.
Tehokkaalla ja säälimättömälla markkinoinnilla/pakottamisella papistot ovat pystyneet yhdessä erinäisten maallisten vallantavoittelijoitten kanssa, aikaansaamaan sellaisen aatteellisen tuputuksen, joka täyttää kaikki indoktrinaation tunnusmerkit.
Nyt kun se ole enää mahdollista, ainakaan kehittyneissä maissa, niin kirkkojen ote kansalaisista lipsuu pahasti, eli hyvästi! - EL.a . k:IM
kysyn minä
Koska kristinuskoiset ovat kastettu P.erkeleelle,
Mä en jaksais jankata tästä samasta asiasta.
Eli teidän tollojen Jumala on P.erkele!
Niiden onnekkaiden, joiden Herra on Jeesus, ei tarvitse murehtia siitä asiasta.
Mutta Ateismi on ihan hyvä suuntaus sellaiselle, joka haluaa päästä P.erkeleen vallan alta pois. - Gagarin
Tarkennus: Ateismi ei ole uskon puutetta, vaan jumaluskonpuutetta.
Kysymys on harhaanjohtava. Ateismia ei pidä asettaa ja/tai korottaa ideologioiden tai uskontojen asemaan, vaan uskonnot jai ideologiat tulisi pudottaa samalle lähtöviivalle. Esimerkki:
Päiväkodissa ovat lapset
-Helmi 4v joka uskoo Helinä- Keijuun
-Ilmari 5v. joka pelkää mörköjä
-Ville 3v. joka uskoo Joulupukkiin ja
-Viljami 5v. joka ei pelkää mörköjä eikä hänellä ole mielikuvitusystäviä.
Pitäisikö päiväkerhon toiminnan suosia, ruokkia tai vahvistaa jonkun em. lapsen ajatusmailmaa? Mielestäni ei. Jos päiväkerhon toiminta keskittyy vain omaan tarkoitukseensa so. ohjattuun leikkiin, muonitukseen ja lasten hoivaamiseen ja valvontaan, syyllistyykö päiväkeho silloin Viljamin ajatusmaailman suosimiseen? Mielestäni ei. Pähkinänkuoressa tästä on kyse. - mind_proxy
Pitkä periaatteellinen vastaus
Kuinka moni on miettinyt sitä kuinka järkevää on esittää vastakkainasettelu uskonnollisen katsomuksen ja ateismin välillä??
Ja syy miksi minä tätä kysyn on tämä kohta: ”” Ateistien omien väitteiden mukaan ateismi on ei teismiä...... ””
Kuten tästä saattaa huomata mitään uskonnollista ideologiaa ei tässä vaiheessa ole mainittu edes yleisesti, joka johtuu siitä että teismi ei ole uskonto, aate, katsomus taikka ideologia.
Mistä johtuen tämän kaltaiset kysymykset kuten: ””.... miksi ateismi aatteena, katsomuksena pitäisi asettaa samanarvoiseen asemaan kuin uskonnot?”” ; on jokseenkin turha jo pääosin siksi ettei ateismi ole aate taikka katsomus.
Kyse ei olekaan siitä että ateismi on se asia jonka tulisi olla samanarvoisessa asemassa kuin uskonnot, vaan kyse on siitä että ideologiset ja aatteelliset katsomukset jotka eivät pidä sisällään käsitystä minkäänlaisen jumalan olemassaoloa: pitää asettaa samanarvoiseen asemaan.
Koska näitä katsomuksia on hyvin paljon, on yksinkertaisempi vain yhdistää ne samaan katekoriaan ja puhua ateismista, jolla tarkoitetaan niitä käsityksiä jotka eivät pidä sisällään jumaluskoa.
Aivan samalla lailla kun sana ”uskonnot” pitää sisällään tuhansia eri ideologisia käsityksiä jotka pitävät sisällään käsityksen jonkinlaisen jumalan olemassaolosta.
Kummassakaan tapauksessa ateismi taikka teismi ei ole se asetelma joka määrittää kyseistä ideologiaa lähestulkoonkaan millään tavalla. Paitsi sen minkä aseman kyseinen ideologia ottaa koskien kysymystä jumalien olemassaolosta.
Se mikä kyseisen ideologian määrittää on........ no se ideologia joka kyseisestä asiayhteydestä kulloinkin on löydettävissä.
Ateismin kohdalla tämä on vielä ilmeisempää, koska toisin kuin teismin kohdalla ateismi on negatiivinen asema. Toisin sanoen teismi kertoo jotakin jostakusta, kun puolestaan ateismi yksinkertaisesti kertoo sen kuka joku ei ole.
Se kuka minä esimerkiksi olen aatteellisesti ja ideologisesti on jotakin mitä minä en missään tilanteessa pystyisi yksinkertaisesti selittämään, joten en näe mitään syytä määrittää itseäni millään nimikkeellä joka pyrkii kuvaamaan minua jollakin tavalla. Tämä johtuen siitä että mikään yksittäinen nimittäjä ei kerro kenellekään minun aatteideni ja ideologioitteni todellista muotoa.
Tästä johtuen minä kirjoita mitä minä kirjoitan, niistä periaatteista joita minä omaan, eikä minun tarvitse esittää asemaani formaalissa muodossa jotta se tulisi ymmärretyksi.
Itse olen sen sijaan törmännyt siihen että mikäli yritän selittää miksi minä ajattelen mitä minä ajattelen, kovinkaan moni ei itseasiassa ymmärrä puoliakaan siitä mitä minä sanon.
Toinen vielä suurempi ongelma on se että kovinkaan moni ei koe ideologisista periaatteista käytävää keskustelua kovinkaan viihdyttävänä, jotakin jota en mitenkään saata ymmärtää =S....., ja niinpä kovinkaan moni ei edes vaivaudu keskustelemaan asiasta kovinkaan syvällisesti.
Minä olen itseasiassa käynyt tästä aiheesta useitakin keskusteluja uskonnollisten henkilöiden kanssa, mutta siinä vaiheessa kun minä itseasiassa päätän kertoa mitä minä ajattelen ja miksi: kukaan ei jostakin syystä koskaan vastaa minulle takaisin..... lukuun ottamatta muutamia henkilökohtaisuuksiin meneviä huomautuksia.
Voisitko kertoa minkä takia jokainen uskonnollinen henkilö jonka kanssa olen yrittänyt käydä vakaa keskustelua tästä aiheesta, joka ikinen kerta, näyttää vajoavan jonnekin bittiavaruuden syövereihin jonka jälkeen tämä ei vastaa vaikka asiaa jälkeenpäin tiedustelee???
Tämä vain netissä siksi että oikeassa elämässä kasvotusten tämä keskustelu menee jotenkin näin, minä kun satun tuntemaan monia uskonnollisia henkilöitä myös henkilökohtaisesti.
Minä esitän oman mielipiteeni.
Uskonnollinen henkilö: Hmmm mielenkiintoinen näkökulma........ Oletko muuten huomannut että tänään on ulkona hieno ilma.
Johon minä vastaan: Juu hieno on. Otatko lisää kahvia?
Valitettavasti minä en tämän jälkeen saa millään siirrettyä keskustelua takaisin siihen minkä takia kyseinen uskonnollinen henkilö katsoo oikeutetuksi olla yhtä mieltä, hänen uskomansa jumalan kanssa, kyseisen jumalan suorittamien hirmutekojen hyveellisyydestä ja edelleen kutsua itseään moraalisesti ja eettisesti hyväksi ihmiseksi.
Osaatko itse sanoa mistä tämä johtuu?? Ateismi ei ole maailmankatsomus, mutta ateistinen maailmankatsomus on jumaluskosta vapaa maailmankatsomus. Totta kai sellainen maailmankatsomus on vähintään yhtä hyväksyttävä kuin sellaisetkin maailmankatsomukset, jossa tarujen jumalhahmot seikkailevat ihmisten mielikuvissa.
- hyvä huomio
Ja silloin ollaan tasaviivalla, hyvä huomio. Jos ateistista katsomusta edustavia äänestäjiä on muutama tuhat ja loput ovat sitten nykyarvojen kannattajia, niin totta kai demokratiassa nykyjärjestelmä voittaa, ilman valtion suosimisia. MOT.
hyvä huomio kirjoitti:
Ja silloin ollaan tasaviivalla, hyvä huomio. Jos ateistista katsomusta edustavia äänestäjiä on muutama tuhat ja loput ovat sitten nykyarvojen kannattajia, niin totta kai demokratiassa nykyjärjestelmä voittaa, ilman valtion suosimisia. MOT.
Olen käsittänyt demokratian sellaisena juttuna, että kansalla on valta tehdä päätöksiä yhteisistä asioista, mutta erilaiset katsomukset kansan parissa on silti sallittuja, eikä vähemmistön näkemystä arvoteta huonommaksi.
Onko yksilön jumalusko sopiva asia äänestyksellä ratkaistavaksi?
(Mahtaakohan muuten enemmistö suomalaisista uskoa johonkin jumalaan?)- hyvä huomio
A10097 kirjoitti:
Olen käsittänyt demokratian sellaisena juttuna, että kansalla on valta tehdä päätöksiä yhteisistä asioista, mutta erilaiset katsomukset kansan parissa on silti sallittuja, eikä vähemmistön näkemystä arvoteta huonommaksi.
Onko yksilön jumalusko sopiva asia äänestyksellä ratkaistavaksi?
(Mahtaakohan muuten enemmistö suomalaisista uskoa johonkin jumalaan?)Kysymyksenasettelusi on väärä, kuten taitaa olla muidenkin ateistienkin eli se asettaa vastakkain katsomukset, kun puhutaan kansalaisoikeuksista ja demokratiasta, enemmistöstä ja vähemmistöstä ja heidän arvomaailmastaan. Pitää puhua tässä yhteydessä katsomuksista molemmin puolin tai sitten vain teismistäja ateismista.Tietysti hyvä tapa harhauttaa sellaisia, jotka eivät tätä tajua.
Kuten tiedämme, teismi ei päätä mitään, ateismi ei myöskään päätä mitään yhteiskunnassamme. Päättäjinä ovat joko ateistisen tai uskonnollisen katsomuksen omaavat päättäjät ja taitaa siihen väliin mahtua joukko muitakin. Päätökset tehdään enemmistön arvojen mukaan ja jokaisen päättäjän katsomus on samanarvoinen päätöksentekovaiheessa, vaikka ateistit toisin haluaisivatkin. Enemmistö ratkaisee, kuten jo demokratian pelisäännöt tunteva tietää.Esim jos kristillistä arvomaailmaa edustaa vaikka 150 edustajaa ja ateistisia arvoja 10, niin eihän missään demokratiassa nämä poolit ole samanarvoisia voima- ja vaikutussuhteissa. Pitäisi tämän nyt vihdoin olla selvä asia!
Demokratiaan ei sisälly kenenkään yksilön uskon määrittely äänestyksellä. hyvä huomio kirjoitti:
Kysymyksenasettelusi on väärä, kuten taitaa olla muidenkin ateistienkin eli se asettaa vastakkain katsomukset, kun puhutaan kansalaisoikeuksista ja demokratiasta, enemmistöstä ja vähemmistöstä ja heidän arvomaailmastaan. Pitää puhua tässä yhteydessä katsomuksista molemmin puolin tai sitten vain teismistäja ateismista.Tietysti hyvä tapa harhauttaa sellaisia, jotka eivät tätä tajua.
Kuten tiedämme, teismi ei päätä mitään, ateismi ei myöskään päätä mitään yhteiskunnassamme. Päättäjinä ovat joko ateistisen tai uskonnollisen katsomuksen omaavat päättäjät ja taitaa siihen väliin mahtua joukko muitakin. Päätökset tehdään enemmistön arvojen mukaan ja jokaisen päättäjän katsomus on samanarvoinen päätöksentekovaiheessa, vaikka ateistit toisin haluaisivatkin. Enemmistö ratkaisee, kuten jo demokratian pelisäännöt tunteva tietää.Esim jos kristillistä arvomaailmaa edustaa vaikka 150 edustajaa ja ateistisia arvoja 10, niin eihän missään demokratiassa nämä poolit ole samanarvoisia voima- ja vaikutussuhteissa. Pitäisi tämän nyt vihdoin olla selvä asia!
Demokratiaan ei sisälly kenenkään yksilön uskon määrittely äänestyksellä."Demokratiaan ei sisälly kenenkään yksilön uskon määrittely äänestyksellä. "
Eli jos nyt ollaan päättämässä vaikkapa, että palkataanko koululle uusi siivooja, niin kumpi voittaa, teistinen vai ateistinen näkemys?- hyvä huomio
A10097 kirjoitti:
"Demokratiaan ei sisälly kenenkään yksilön uskon määrittely äänestyksellä. "
Eli jos nyt ollaan päättämässä vaikkapa, että palkataanko koululle uusi siivooja, niin kumpi voittaa, teistinen vai ateistinen näkemys?Lukutaitoa ja myös oikeaa väittely-tai keskustelutaitoa kannattaa kehtittää, mikäli liikut täällä kehäkettujen parissa.
Kysyit:"Onko yksilön jumalusko sopiva asia äänestyksellä ratkaistavaksi?" (Mitähän muuten tällä tarkoitat?)
Vastasin:"Demokratiaan ei sisälly kenenkään yksilön uskon määrittely äänestyksellä."
Mutta jos siivoojaa valitaan, usein se tapahtuu käytännösä niin, että jos valitsijat tietävät jonkun vapaan, hyvän työntekijän, hänet valitaan. Pois laskuista jätetään ne, jotka ovat poikkitelaisia, on nämä sitten minkä aatteen kannattajia tahansa. Kuka voittaa? Mistä se nettipalstalla voi tietää? Kokemus on kuitenkin osoittanut, että uskovan perheen jälkeläiset ovat haluttua, ahkeraa ja osaavaa työväkeä syystä, että he ovat oppineet vastuullisuuden jo pienestä pitäen, väittää eräs terästeollisuuslaitoksen johtaja Kehä III ulkopuolelta. hyvä huomio kirjoitti:
Lukutaitoa ja myös oikeaa väittely-tai keskustelutaitoa kannattaa kehtittää, mikäli liikut täällä kehäkettujen parissa.
Kysyit:"Onko yksilön jumalusko sopiva asia äänestyksellä ratkaistavaksi?" (Mitähän muuten tällä tarkoitat?)
Vastasin:"Demokratiaan ei sisälly kenenkään yksilön uskon määrittely äänestyksellä."
Mutta jos siivoojaa valitaan, usein se tapahtuu käytännösä niin, että jos valitsijat tietävät jonkun vapaan, hyvän työntekijän, hänet valitaan. Pois laskuista jätetään ne, jotka ovat poikkitelaisia, on nämä sitten minkä aatteen kannattajia tahansa. Kuka voittaa? Mistä se nettipalstalla voi tietää? Kokemus on kuitenkin osoittanut, että uskovan perheen jälkeläiset ovat haluttua, ahkeraa ja osaavaa työväkeä syystä, että he ovat oppineet vastuullisuuden jo pienestä pitäen, väittää eräs terästeollisuuslaitoksen johtaja Kehä III ulkopuolelta.Kysyit mitä tarkoitan kysymykselläni 'Onko yksilön jumalusko sopiva asia äänestyksellä ratkaistavaksi?'
Aloituksessa ja siihen kirjoittamassani vastauksessa oli kyse katsomusten jaottelusta ja hyväksyttävyydestä jumaluskon olemassaolon perusteella. Tässä tilanteessa sinä toit esille ajatuksen enemmistöpäätöksestä. Kun katsomusten erottavana tekijänä annetussa tilanteessa on yksilön jumaluskon olemassaolo, niin kai siitä sitten pitäisi äänestää.- hyvä huomio
A10097 kirjoitti:
Kysyit mitä tarkoitan kysymykselläni 'Onko yksilön jumalusko sopiva asia äänestyksellä ratkaistavaksi?'
Aloituksessa ja siihen kirjoittamassani vastauksessa oli kyse katsomusten jaottelusta ja hyväksyttävyydestä jumaluskon olemassaolon perusteella. Tässä tilanteessa sinä toit esille ajatuksen enemmistöpäätöksestä. Kun katsomusten erottavana tekijänä annetussa tilanteessa on yksilön jumaluskon olemassaolo, niin kai siitä sitten pitäisi äänestää.Ehkä minulla on luetun ymmärtämisen ongelma tämän lauseen kohdalla, sillä en vieläkään saa kiinnin siitä punaisesta langasta.
hyvä huomio kirjoitti:
Ehkä minulla on luetun ymmärtämisen ongelma tämän lauseen kohdalla, sillä en vieläkään saa kiinnin siitä punaisesta langasta.
Jos päätettäisiin äänestämällä kahden erilaisen katsomuksen keskinäisestä tasa-arvosta, niin äänestyksen kriteerinä olisi katsomusten välinen ero.
- kasvattaja
Mikään katsomus ei tietenkään ole huonommaksi arvotettu nykyäänkään. Mutta enemmistön kanta demokratiassa on määre, joka on demookratiaa.
Ateistien toive estää enemmistön (kristillinen) arvoperusta lakien laadinnassa ja hallinnossa on demokratian halveksuntaa."Ateistien toive estää enemmistön (kristillinen) arvoperusta lakien laadinnassa ja hallinnossa on demokratian halveksuntaa."
En tunnista tuollaista toivetta. Onkohan se vain illuusiosi?Täytyy myöntää että aika hauskasti olet pyöräyttänyt ympäri kysymyksen asettelut. Myönnän etten oikein päässyt kiinni siitä mitä oikeastaan ajat takaa.
Kun puhutaan ateisteista, pitäisi kai muistaa senkin, onko heillä jokin erityinen arvoperusta. Luulen että heitä on mm. erilaisia puoluepoliittisia kantoja, samoin erilainen suhtautuminen teistisiin suuntiin, jotkut voivat olla vastaan yksilön uskoa, mutta voi vastustus olla vain tiettyjä kirkkoja kohtaan. Samoin filosofioissa voi olla eroja, humanisteista aina melkoisiin anarkisteihin. Siinä missä teistejä ei voi niputtaa, ei ateistejakaan voi.
Kun mennään sitten näihin maallisiin lakeihin, ne ovat laadittava koko yhteiskuntaa varten, ei ketään erityisryhmiä varten. Ajatellaan vaikka vanhaa Jumalanpilkka lakia. Sen ongelmaksi muodostui kaksi seikkaa; minkä uskonnon jumalasta puhutaan ja entä jos sillä ei ole mitään henkilökohtaista arvoa?
Muistan kun mm. armeijassa on sotilasvala ja eräs ateisti tuttavani meni armeijaan. Häntä mietitytti se, että onko sellaisella vallalla mitään mieltä, minkä hän vannoo Raamatun päälle? Sehän olisi ollut sama vaikka se olisi ollut Väinö Linnan Tuntematon sotilas? No, asia järjestyi eli muut kuin kristityt antoivat juhlallisen vakuutuksen ja Suomen lakikirjan päälle. Oli muuten yllättävän paljon porukkaa. Tilaisuus kuitenkin järjestettiin vähän kuin ”kulman” takana, ja eri aikaan kuin tuo toinen vala. En tiedä kuinka on nykyään?
Uskonnon opetus, eli sen uskonnon jota lapsi edustaa, ei ole aina helppoa järjestää. Täytyy miettiä se koskee KOKO suomea, ei vain etelän asutuskeskuksia. Tällä hetkellä saa opettaa muistaakseni vain luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluville, muiden uskontokuntien on järjestettävä itse mahdollisen tunnit. Elämänkatsomus oppi on heille, joilla ei ole mitään uskonnollista järjestöä takanaan. Tulevaisuudessa eri uskontojen lisääntyessä, opetus ei ole kaikille tasavertaista.
Kaikki muu opetus kouluissa on ilman minkäänlaisen uskonnollisuuden väritystä. Tästä on johtunut se, että jos tunneilla on vanhempien mielestä opetettu heidän oppien vastaisesti, opiskelija on otettu joko noilta tunneilta pois tai järjestetty kotiopetusta. Samaan aikaan on syntymässä kouluja joissa on tunnustuksellisuus otettu huomioon läpi koko opetuksen.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/uusi_opetusministeri_ei_lampene_kristillisille_kouluille_2778985.html
http://www.steinerkoulu.fi/
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttoministeri ei halua Suomeen islamilaista koulua/1135252664418
Kun puhutaan sekulaarisesta yhteiskunnasta, niin se tarkoittaa että näitä kouluja tulee olemaan yhä enemmän. Sen ikävämpi puoli on, että opetuksen laatu voi heitellä vahvastikin ja nuorella ei ole sellaisia jatkomahdollisuuksia kuin peruskoulun käyneillä.
Demokratia voi olla enemmistön valtaa, mutta se voi ottaa huomioon myös vähemmistöjen kannan – jos se on oikeudenmukaista demokratiaa!- kasvattaja
mummomuori kirjoitti:
Täytyy myöntää että aika hauskasti olet pyöräyttänyt ympäri kysymyksen asettelut. Myönnän etten oikein päässyt kiinni siitä mitä oikeastaan ajat takaa.
Kun puhutaan ateisteista, pitäisi kai muistaa senkin, onko heillä jokin erityinen arvoperusta. Luulen että heitä on mm. erilaisia puoluepoliittisia kantoja, samoin erilainen suhtautuminen teistisiin suuntiin, jotkut voivat olla vastaan yksilön uskoa, mutta voi vastustus olla vain tiettyjä kirkkoja kohtaan. Samoin filosofioissa voi olla eroja, humanisteista aina melkoisiin anarkisteihin. Siinä missä teistejä ei voi niputtaa, ei ateistejakaan voi.
Kun mennään sitten näihin maallisiin lakeihin, ne ovat laadittava koko yhteiskuntaa varten, ei ketään erityisryhmiä varten. Ajatellaan vaikka vanhaa Jumalanpilkka lakia. Sen ongelmaksi muodostui kaksi seikkaa; minkä uskonnon jumalasta puhutaan ja entä jos sillä ei ole mitään henkilökohtaista arvoa?
Muistan kun mm. armeijassa on sotilasvala ja eräs ateisti tuttavani meni armeijaan. Häntä mietitytti se, että onko sellaisella vallalla mitään mieltä, minkä hän vannoo Raamatun päälle? Sehän olisi ollut sama vaikka se olisi ollut Väinö Linnan Tuntematon sotilas? No, asia järjestyi eli muut kuin kristityt antoivat juhlallisen vakuutuksen ja Suomen lakikirjan päälle. Oli muuten yllättävän paljon porukkaa. Tilaisuus kuitenkin järjestettiin vähän kuin ”kulman” takana, ja eri aikaan kuin tuo toinen vala. En tiedä kuinka on nykyään?
Uskonnon opetus, eli sen uskonnon jota lapsi edustaa, ei ole aina helppoa järjestää. Täytyy miettiä se koskee KOKO suomea, ei vain etelän asutuskeskuksia. Tällä hetkellä saa opettaa muistaakseni vain luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluville, muiden uskontokuntien on järjestettävä itse mahdollisen tunnit. Elämänkatsomus oppi on heille, joilla ei ole mitään uskonnollista järjestöä takanaan. Tulevaisuudessa eri uskontojen lisääntyessä, opetus ei ole kaikille tasavertaista.
Kaikki muu opetus kouluissa on ilman minkäänlaisen uskonnollisuuden väritystä. Tästä on johtunut se, että jos tunneilla on vanhempien mielestä opetettu heidän oppien vastaisesti, opiskelija on otettu joko noilta tunneilta pois tai järjestetty kotiopetusta. Samaan aikaan on syntymässä kouluja joissa on tunnustuksellisuus otettu huomioon läpi koko opetuksen.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/uusi_opetusministeri_ei_lampene_kristillisille_kouluille_2778985.html
http://www.steinerkoulu.fi/
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttoministeri ei halua Suomeen islamilaista koulua/1135252664418
Kun puhutaan sekulaarisesta yhteiskunnasta, niin se tarkoittaa että näitä kouluja tulee olemaan yhä enemmän. Sen ikävämpi puoli on, että opetuksen laatu voi heitellä vahvastikin ja nuorella ei ole sellaisia jatkomahdollisuuksia kuin peruskoulun käyneillä.
Demokratia voi olla enemmistön valtaa, mutta se voi ottaa huomioon myös vähemmistöjen kannan – jos se on oikeudenmukaista demokratiaa!Mummomuori, oletko koskaan tutustunut esimerkiksi Hollannin koulujärjestelmään ja käytäntöön. Asia siellä on siinä pisteessä, että yksityiset koulut eivät voi ottaa vastaan kaikkia halukkaita, koska juuri ne koetaan parhaiksi opinahjoiksi, kun taas "sekulaarit" valtion koulut ovat asteikon alapäässä.
Mielenkiintoinen anekdootti on mm. se, että kristilisiin kouluun tulevat mielellään jopa islamistien lapsetkin hyvän opetuksen ja hyvien arvojen korostamisen vuoksi.
Tämä on tuleva suunta Suomessakin, kunhan nykyssekulaarinen linja edes sen verran sallisi vapautta, että lapset voisi kouluttaa hyvin ja hyvien arvojen mukaan.
Toiseksi olen aivan samaa mieltä, että toimiva demokratia on juuri sitä, että enemmistö määrittelee politiikan ja hyvä demkratia kohtelee vähemmistöjäkin ihmisarvoisesti. Vaihtoehtoista ratkaisua tarjoavat ateistit eivät aina tajua sitä, että enemmistönkin arvoja pitää kunnioittaa ja sopeutua olemassaoleviin demokratian pelisääntöihin. Elintilaa on siitä huolimatta vähemmistöilläkin. kasvattaja kirjoitti:
Mummomuori, oletko koskaan tutustunut esimerkiksi Hollannin koulujärjestelmään ja käytäntöön. Asia siellä on siinä pisteessä, että yksityiset koulut eivät voi ottaa vastaan kaikkia halukkaita, koska juuri ne koetaan parhaiksi opinahjoiksi, kun taas "sekulaarit" valtion koulut ovat asteikon alapäässä.
Mielenkiintoinen anekdootti on mm. se, että kristilisiin kouluun tulevat mielellään jopa islamistien lapsetkin hyvän opetuksen ja hyvien arvojen korostamisen vuoksi.
Tämä on tuleva suunta Suomessakin, kunhan nykyssekulaarinen linja edes sen verran sallisi vapautta, että lapset voisi kouluttaa hyvin ja hyvien arvojen mukaan.
Toiseksi olen aivan samaa mieltä, että toimiva demokratia on juuri sitä, että enemmistö määrittelee politiikan ja hyvä demkratia kohtelee vähemmistöjäkin ihmisarvoisesti. Vaihtoehtoista ratkaisua tarjoavat ateistit eivät aina tajua sitä, että enemmistönkin arvoja pitää kunnioittaa ja sopeutua olemassaoleviin demokratian pelisääntöihin. Elintilaa on siitä huolimatta vähemmistöilläkin.Olet kovasti yksityiskoulujen puolella. Se taas voi johtaa siihen vanhaan jakoon, rikkaat saavat opiskella ja löyhät jäävät ilman oppia. Rahalla saadaan ne parhaat opettajat, ja näin jaetaan myös opettajat kahteen luokaan. Puhumattakaan että nuo koulut sijaitsevat asutuskeskuksissa ja näin pienet kunnat hitaasti kuihtuvat. Sitten ei enää tarvitse ”kärsiä” demokratiasta.
Otin hiukan selvää tuosta Hollannin mallista. Ei mikään paha, sillä siellä valtio osallistuu huomattavasti enemmän kuin esim. suomessa rahoituksiin. Samoin siellä on rinnakkaiskoulujärjestelmä eikä yhtenäiskoulujärjestelmä kuten suomessa. Molemmissa on puolensa. Voimme siis odottaa että mm. muhamettilainen koulu suomessa on tulevaisuutta?
”Nämä yleiset julkiset koulut ovat uskonnollisesti ja ideologisesti vapaita. Ne ovat avoimia kaikille. Jos vanhemmat haluavat, lapselle voidaan järjestää tiettyä vakaumuksellista opetusta. Lisäksi jotkut julkiset koulut ovat suuntautuneet tiettyihin pedagogioihin, joita ovat mm. montessorimenetelmä, Peter Petersenin Jena Plan, Helen Parkhurstin Dalton-metodi ja Freinet’n työn koulu.”
”Noin kaksi kolmannesta lapsista käy yksityiskouluja, joita on monentyyppisiä, kuten roomalaiskatolisia tai protestanttisia, mutta myös juutalaisia, islamilaisia, hindulaisia, humanistisia ja steinerkouluja.”
”Koulut ovat vapaita laatimaan opetusohjelmansa hallitukselta saatujen rajojen puitteissa. Peruskouluille on säädetty minimivaatimukset, jotka on täytettävä valtion rahoituksen saamiseksi. Hallitukselta tulee mm. kunkin oppiaineen minimisisällöt, jotka ainakin on opetettava kaikille…. Oppilaat on varustettava paitsi tiedoilla myös taidoilla ja ymmärryksellä, jota tarvitaan modernissa yhteiskunnassa. Erittäin tärkeänä tavoitteena on oppia kunnioittamaan eri kulttuureista tulevien ihmisten alkuperää ja tapoja. Koulujen tulee rohkaista myös luovuuteen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen. Lakien ja säädösten noudattamista myös kontrolloidaan.”
http://sokl.joensuu.fi/katsaukset/opettajavaihto/9koulujarjestelma.htm
”Valtion vahvempi rooli koulujärjestelmässä näkyy myös selvästi Hollannissa.”
http://vsvry.vuodatus.net/blog/2480683/hollannin-tarkastustoimi/
Huono demokratia on todella enemmistön diktatuuria, totta. Hollannissa on siis toteutettu vähemmistöjä tukeva järjestelmä, päinvastoin kuin suomessa esim. nyt on.
”…enemmistönkin arvoja pitää kunnioittaa ja sopeutua olemassaoleviin demokratian pelisääntöihin…”
Tässä näkyy erittäin vahva keskiluokkainen arvomaailma, pitää tehdä niin kuin kaikki muutkin tekevät. Joukosta ei saa poiketa, on vain ”sopeuduttava”… Niin, jos mietit sitä ketkä ovat päättämässä, niin kuinka moni heistä on kristitty ja kuinka moni ateisti kuinka monta muuta uskontoa edustavaa on päättämässä? Näiden yhteistyössä laaditaan ne laitkin!
kysyn minä
27.10.2011 23:09
>>>Ateistien omien väitteiden mukaan ateismi on ei teismiä, uskon puutetta, ei uskonto, ei aate, ei katsomus, ei uskomus, niin miksi ateismi aatteena, katsomuksena pitäisi asettaa samanarvoiseen asemaan kuin uskonnot?Kirkko on aina ollut, elänyt ja kuunnellut mielipiteiden moninaisuuden kentässä. Koskaan ei ollut kirkon aikaa, jossa olisi ollut vain yksi ainut totuus.
Pluralismi merkitsee sitä, että lintulaidalla käy monenlaisia lintuja. Hiljattain lintumökkini katolla istui varpushaukka, joka pisti poskeensa paksun viherpeipon. Ruokin siis sitäkin.
'A-teisti' sanan ensimmäinen kirjain on kieliopillisesti 'a privativum' eli latinan privo-verbistä 'riistää tai vapauttaa' jonkun asian tai toiminnan toisesta. Siihen verrattavissa on suunnilleen suom. etuliite epä- (esim. miellyttävä – epämiellyttävä, muttei Jumala - epäjumala). Kyseinen a-privativum sekä siirtää kyseisen asian erilliseksi tai yksityisyyden eli omaan piiriin kuuluvaksi että myös tekee sen toisille omituiseksi. Puuttuvasta tai oletettavasti olemattomasta asiasta on siis vaikeaa kommunikoida, koska yhteinen käsite privatisoituu. Siksi kai ei muodosteta "ateistista kirkkoa", joka olisikin oxymoron.
Kirkon totuus on henkilö, joka on aina yksi ja sama, tiellä oleva, liikkeellä, matkalla oleva totuus. Kirkon totuus nousee elämästä ja tähtää elämään. Se ei ole koskaan valmis, ei koskaan lopullinen täällä. Kirkon totuus ei samaistu kirkkoon eikä ole sidoksissa sen rakenteisiin tai henkilöihin. Kirkkokaan ei voi sanoa, että tässä se on tai tuolla. Kirkon totuus ei ole moninaista, vaan yksi, ja vaikka monia on, jotka uskovat sen eri tavoin, jokainen kuitenkin myös pientä osaa omistaen omistaa koko totuuden. Kirkon totuus on se yksi ja aina sama Vapahtaja, joka sanoo: "Minä olen tie, totuus ja elämä" (Joh. 14:6). Vasta aikojen saatossa, oman elämänsä vaiheessa toteutuu hänen lupauksensa: "Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita" (Joh. 8:32) Tässä viimeksi mainitussa kohdassa alkutekstissä molemmat verbit ovat tulevaisuuden muodossa, eli aina edessä oleva ja vähitellen hahmottuva hyvä. Tämä kehittyy päivä päivältä, koska Hän, Totuus, lupaa. "Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti" (Matt. 28:20). Sitä saa siis katsella, kun sen uskoo. Se on uskossa kokonaan läsnä jo tässä, kun se elää rakkaudessa.
Jokainen ymmärtää omilla aivoillaan, omassa elämäntilanteessaan, mutta "totuus" ei hajoa pirstaleiksi, vaan usko, toivo ja rakkaus kokoaa sen tiedoksi ja elämänviisaudeksi. "Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa" (Job 19:25-27).
Siksi Raamattuni kannessa on ristinmerkki, totuuden avain, kokoava suurennuslasi, valikoiva kriteeri.
rovasti Taneli-pappiTuostapa en löydä vastausta siihen miksi ateistinen näkemys tulisi asettaa samanarvoiseen asemaan teististen näkemysten kanssa.
- kasvattaja
Amerikassa, monien ihannemaassa on perustettu ateistikirkko syystä, että sillä olisi vaikutusmahdollisuutta yhteiskuntaan ja toisaalta siksi, että toiminta saisi verohelpotuksia. Ateismi siis on uskonto, amerikkalaisetn ateistien miellestä.
kasvattaja kirjoitti:
Amerikassa, monien ihannemaassa on perustettu ateistikirkko syystä, että sillä olisi vaikutusmahdollisuutta yhteiskuntaan ja toisaalta siksi, että toiminta saisi verohelpotuksia. Ateismi siis on uskonto, amerikkalaisetn ateistien miellestä.
Joo. Ja naapurin mies on moottorisahamurhaaja, ku sillä on moottorisaha.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.
Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol4761723Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis3781487Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden
Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe641338Eronnut Janni Hussi palaa julkisuuteen - Aloittaa uudessa työssä, joka on aivan uusi pesti Suomessa
Janni Hussi on saanut viime aikoina kohujulkisuutta, kun hänen ja Joel Harkimon avioliitto päättyi eroon kesällä 2025. H151299- 100895
JM lukkoliike
Mihin helvetin kuuseen te olette tällä kertaa siirtäneet Lukkoliikkeenne? Sen kerran kun ensimmäisen ja viimesen kerran19856- 46777
Miten kesäsi meni?
Oletko tyytyväinen siihen? Oliko kaivattusi mielessäsi? Lähennyitkö vai etäännyitkö hänen kanssaan?65736Helena Ahti-Hallberg uudessa elämäntilanteessa - Paljastaa eläkehaaveestaan Espanjassa: "Mä.."
Oi, kuulostaa ihanalta eläkepäivillä! Helena Ahti-Hallberg on ostanut kakkoskodin Espanjasta ja hänellä on puolisonsa ka7722Pankin avajaiset
Osuuspankin uuden toimitilan viralliset avajaiset vetävät väkeä. Kyllä oli outo nauhan leikkaus, kun leikkaajat pyllisti15701