Kiinnostaisi tietää, mitkä ovat vanhimmat vuosiluvut, joihin olette päässeet
a) Suomessa
b) ulkomaisista lähteistä
Olisi myös kiva kuulla, mistä päin Suomea/maailmaa olette mahdollisesti löytäneet esivanhempia/sukulaisia, ehkä täysin odottamatta?
Monet esim. ovat varmaan löytäneet ruotsalaisia esi-isiä ja amerikansukulaisia?
a) Suomessa
b) ulkomaisista lähteistä
Olisi myös kiva kuulla, mistä päin Suomea/maailmaa olette mahdollisesti löytäneet esivanhempia/sukulaisia, ehkä täysin odottamatta?
Monet esim. ovat varmaan löytäneet ruotsalaisia esi-isiä ja amerikansukulaisia?
Vastaukset 21
Vanhimmat
1200 luku Lieto Äitini kotipaikalta löytynyt kaksi jotain, rautakautista kuppia.
1000-luku, suku on ollu saksalainen, tai siis tämmönen "alku-preussilainen" paikallinen "patruuna" ja omistanut maata kutakuinkin 300hehtaaria nykyisen luoteis-tsekin alueella
Hei!
Mistä lähteistä olet löytänyt ko.tietoa?
Terv.asiasta kiinnostunut
Itse olen päässyt suomessa ikaalisissa 1500 luvulle kun taas äitini äidin äidin puoli haratuu jossakin vaihessa ruotsin kunkilasiin asti esim erik pyhä mainitaan tässä sukuluettelossa
1500-l. Ikaalisiin/Hämeenkyröön minäkin olen päässyt ja lisäksi yli tuhannen vuoden taakse nykyisen Espanjan alueella olleiden valtakuntien kuninkaisiin.
Hyvin mielenkiintoista omalla tavallaan, mutta täytyy aina yrittää muistaa, miten vähän merkitystä tuollaisella yksittäisellä sukuhaaralla on itsetuntemuksen kannalta - sehän kai on monelle yksi keskeinen motiivi sukututkimukseen.
Jos keskiajalle pääsee suunnilleen parillakymmenellä sukupolvella, voisi tunnetusti laskea yhden tuolloisen esivanhemman edustavan n. 1/(2**20) = 0,000095 % osuutta omasta perimästä (tai tietysti hieman enemmän, jos kyseessä sattuu olemaan moninkertainen esivanhempi). Mutta miten on tietojen varmuudenkaan laita? Jos sukupolvesta toiseen päästään esim. 90 % todennäköisyydellä oikein, virheitä tekemättä, todennäköisyys kahdenkymmenen sukupolven takaisen esivanhemman oikeellisuuteen on 0.9**20 eli 0.12. Olisi siis todennäköisempää, että jossain olisi tullut virhe. Tai jos todennäköisyys oikean esivanhemman löytämiselle olisi 95 %, olisi kahdenkymmenen sukupolven takainen esivanhempi silloinkin oikein löydetty vain todennäköisyydellä 0,36.
sitten se sukututkijoiden kestovitsi:
äidistä voi aina olla suhtkoht varma, mutta isästä ei koskaan.
Kuitenkin monet haluavat tietää vain paternaalisen linjansa, mikä omasta mielestäni on ihan käsittämätöntä.
Olen utelias,mikä suku sinulla on ?
Tuolta suunnalta vanhin tuntemani esi-isä on Niilo Eskonpoika Kolkko. Myös nimeä Hiitemä on ilmeisesti käytetty. Isäntänä 1540 - 62. Hänen pojanpoikansa oli Ikaalisten kappalaisena toiminut Filippus - siksipä Ikaalisten historiassa olikin kätevästi pieni sukupuun taimi, johon olen tässä luottanut. Kolkko/Hiitemä kaiketi oli erittäin vanha asuinpaikka, mutta tuosta Niilosta taitaa olla jo melkoisen vaikeata jatkaa taaksepäin. Harmittavasti esiäitien nimet tässäkin sukuhaarassa ovat lähes kokonaan hukassa 1500- ja 1600 -lukujen osalta.
Kai
Moikka, samaa sukua tässä selvitellään ;)
Jos haluat keskustella asiasta ota yhteys :
[email protected]
Uteliaisuus iski mistä päin ikaalista sukusi on kotoisin ???
Hei , keskustelu on jo vanha mutta minua kiinnostaisi tämä suku haara myös .
Myös naisten puolelta kannattaa katsoa sukupolvia taaksepäin. Itse löysin yhteyden ainakin Tawast-sukuun ja joihinkin muihinkin aatelissukuihin. Tyttäriä on avioitunut esim. kirkonmiesten, merkittävämpien porvareiden, lakimiesten tai muiden virkamiesten kanssa.
olen päässyt 1400-luvun puoleenväliin ja paikkana Alaveteli / Kokkola
Suomessa voi päästä melko luotettvasti1500-luvulle. Jos on aatelinen, niin sitten löytyy ulkomaisia sukujohtoja tästäkin taaksepäin, mutta nämä ovat epävarmempia.
Netissä näkee älyttömiä sukupuita, joista löytyy eurooppalaisia kuninkaita, Rooman keisareita ja Egyptin faaraoita. Nämä sukupuut lienevät perua vuosisatojen takaa, kun erityisesti ruotsalaiset aateliset sävelsivät sukupuihin merkittäviä esi-isiä vaikutusvaltaa saadakseen.
Kuninkaallisilla suvuilla tunnetusti on yhteyksiä muiden maiden kuninkaallisiin sukuihin. Voihan se näin lopulta johtaa vaikka antiikin Roomaan. Mutta selkeästi myyttiset hahmot olisi pidettävä poissa.
Omissa esi.isissäni esim. Nycopensis-suku tuonne 1400-luvulle.
Kerimäki 1400-luvun alkupuolisko.
Geni-sukupuussa kauimpana Margareta till Dalkarby (syntynyt noin 1270). On tuolla parissa haarassa tuo Filpus Jönssön till Storby, joka luultavasti Odygd-sukua (sama vaakuna), joka perimätiedon mukaan polveutuu Birger Jaarlin aviottomasta pojasta. Siitä pääsee kuninkaallisiin sukuihin, niin pääsee todella pitkälle varmaan johonkin n. 500-luvulle.
OLen päässyt isovanhempieni linjoissa näin: 1920, 1550, 874 ja 1200. Yksi linja on Persiaan, mutta siellä lasketaan vuodet eri tavalla.
1400-luvulle Tyrväällä ja ulkomailla menee aatelissukuihin ja ties kuinka pitkälle. Aateli ja kuninkaallisethan tunnetusti piti huolen omistaan perinnöistään eikä saaneet siihen aikaan mennä naimisiin alempisäätyisten kanssa joten dokumenttejä löytyy.
Isälinjan tutkiminenhan on vain murto-osa ja jos vielä on nen-päätteinen niin tylsäksi menee. Nimestä jo tietää mitä on tulossa ja mistä. Äitien takaa ne kaikki mielenkiintoiset ja yllätykselliset tapaukset löytyy.
Nämä sukupuut lienevät perua vuosisatojen takaa, kun erityisesti ruotsalaiset aateliset sävelsivät sukupuihin merkittäviä esi-isiä vaikutusvaltaa saadakseen.