suomeksi kirjotethan

giulio

Näyttää siltä, että keskustelu tällä Sápmi-palstalla käydään joka tapauksessa suomeksi.
Onkohan täällä montakaan, jolla saami olisi todella vahvempi kieli tai edes sellainen, että tänne pystyisi kirjoittamaan?
Saamen kieliäkin on lisäksi kolme, ja ne eroavat toisistaan melkoisesti.

12

2625

    Vastaukset 12

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kiinnostunut

      mitä se on se saamen kieli. Kerro myös jotain kulttuurista.

      Tuossa e.m. aiheessa jo yritin kysellä, mutta ei toistaiseksi vastauksia.

    • Sapmelas

      Sie se et vissiin tiijä mistä sie puhut! Kolme kieltä? Kyllä met saamelaiset puhumma kuule usiampaa kieltä. Suompmas jo puhuthan Inarin-, Koltan- ja Pohjois saamea! (Pohjois saamesta itä-ja länsimurteita) Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä on lisää kieliä, ei murteita, kuten teille koulussa opetethan. Esimerkkinä Kildinin- ja Turjan saamenkielet. Opiskeleppa asiasta, niin tiijät, eikä tarvitse turhaan väärää tietoa levittää ja näin luoda lissää ennakkoluuloja puolin ja toisin!

      • Elli Rauna

        Kiitos sulle ko korjasit virheen. Sapmelas lea sapmelas, buore geassi dutnje!


      • Stig

        Ymmärtävätkö eri saamenkieliset toisiaan?

        Tarkoitan ovatko kielet niin lähellä, että pohjois-saamelainen ymmärtää mitä Inarin, Koltan, Kildinin ja turjan saamelaiset puhuu ja päinvastoin?

        Mitä saamea käytetään DigiTV:ssä esitettävässä Saamenkielisissä(ohjelman nimi taisi olla ODDSAT) uutisissa?

        ps. Mukavan kuuloista kieltä.


      • tapani
        Stig kirjoitti:

        Ymmärtävätkö eri saamenkieliset toisiaan?

        Tarkoitan ovatko kielet niin lähellä, että pohjois-saamelainen ymmärtää mitä Inarin, Koltan, Kildinin ja turjan saamelaiset puhuu ja päinvastoin?

        Mitä saamea käytetään DigiTV:ssä esitettävässä Saamenkielisissä(ohjelman nimi taisi olla ODDSAT) uutisissa?

        ps. Mukavan kuuloista kieltä.

        Usein puhutaan pelkästään saamesta, ikään kuin olisi yksi saami, kuten on yksi suomi tai yksi ruotsi. Saamejahan onkin monta! Tosin useimmiten kai tarkoitetaan sillä meillä levinneintä, eli pohjoissaamea tai tunturisaamea.

        Oddasat on tietysti kädenojennus saamelaisia kohtaan, tai oikeastaan heistä niitä, joiden äidinkielellä se on. Herää vain kysymys, kuinka moni sitäkään seuraa ja kuinka moni edes ymmärtää kaikkea.

        Onko saameksi yleensäkään mahdollista kuvata sanotaan vaikkapa auton rakennetta? Kun saamelainen vie autonsa korjattavaksi, hänen on kai aivan pakko käyttää suomea, vaikka korjaajakin osaisi saamea.

        Eikö kuitenkin ole niin, että lähes kaikilla yli 15-vuotiailla saamelaisilla suomi on vahvempi kieli?

        Mielenkiintoista on muuten ollut suhtautuminen paikannimiin. Suomessahan ei juurikaan lienee pelkästään saamenkielisiä paikannimiä; lähes aina on olemassa myös suomenkielinen vastine.

        Toisin on Ruotsissa. Sen kartan pohjoisosahan vilisee ruotsille vieraita, ilmeisesti juuri saamelaisia paikannimiä. Norjassa lienee vähän samalla tavalla kuin Ruotsissa.


      • turhautunut
        tapani kirjoitti:

        Usein puhutaan pelkästään saamesta, ikään kuin olisi yksi saami, kuten on yksi suomi tai yksi ruotsi. Saamejahan onkin monta! Tosin useimmiten kai tarkoitetaan sillä meillä levinneintä, eli pohjoissaamea tai tunturisaamea.

        Oddasat on tietysti kädenojennus saamelaisia kohtaan, tai oikeastaan heistä niitä, joiden äidinkielellä se on. Herää vain kysymys, kuinka moni sitäkään seuraa ja kuinka moni edes ymmärtää kaikkea.

        Onko saameksi yleensäkään mahdollista kuvata sanotaan vaikkapa auton rakennetta? Kun saamelainen vie autonsa korjattavaksi, hänen on kai aivan pakko käyttää suomea, vaikka korjaajakin osaisi saamea.

        Eikö kuitenkin ole niin, että lähes kaikilla yli 15-vuotiailla saamelaisilla suomi on vahvempi kieli?

        Mielenkiintoista on muuten ollut suhtautuminen paikannimiin. Suomessahan ei juurikaan lienee pelkästään saamenkielisiä paikannimiä; lähes aina on olemassa myös suomenkielinen vastine.

        Toisin on Ruotsissa. Sen kartan pohjoisosahan vilisee ruotsille vieraita, ilmeisesti juuri saamelaisia paikannimiä. Norjassa lienee vähän samalla tavalla kuin Ruotsissa.

        paikannimet ovat saamenkielestæ kæænnetty suomenkieleen, ainakin pohjoissuomessa. suomenkieli on kehittynyt saamenkielestæ


      • p-karjalan mies
        tapani kirjoitti:

        Usein puhutaan pelkästään saamesta, ikään kuin olisi yksi saami, kuten on yksi suomi tai yksi ruotsi. Saamejahan onkin monta! Tosin useimmiten kai tarkoitetaan sillä meillä levinneintä, eli pohjoissaamea tai tunturisaamea.

        Oddasat on tietysti kädenojennus saamelaisia kohtaan, tai oikeastaan heistä niitä, joiden äidinkielellä se on. Herää vain kysymys, kuinka moni sitäkään seuraa ja kuinka moni edes ymmärtää kaikkea.

        Onko saameksi yleensäkään mahdollista kuvata sanotaan vaikkapa auton rakennetta? Kun saamelainen vie autonsa korjattavaksi, hänen on kai aivan pakko käyttää suomea, vaikka korjaajakin osaisi saamea.

        Eikö kuitenkin ole niin, että lähes kaikilla yli 15-vuotiailla saamelaisilla suomi on vahvempi kieli?

        Mielenkiintoista on muuten ollut suhtautuminen paikannimiin. Suomessahan ei juurikaan lienee pelkästään saamenkielisiä paikannimiä; lähes aina on olemassa myös suomenkielinen vastine.

        Toisin on Ruotsissa. Sen kartan pohjoisosahan vilisee ruotsille vieraita, ilmeisesti juuri saamelaisia paikannimiä. Norjassa lienee vähän samalla tavalla kuin Ruotsissa.

        Saamelaiset olivat joskus täällä meidän korkeudella asukkaita kunnes tulimme me muumaamuuttajat ja "ajoimme" heidät ylöspäin. Ja täällähän vilisee saamenkielisiä paikannimiä ihan siitä asumishistoriasta pohjautuen. mm. Nurmes ja Lieksa pari mainiten ovat saamenkieltä.


      • jurdi
        turhautunut kirjoitti:

        paikannimet ovat saamenkielestæ kæænnetty suomenkieleen, ainakin pohjoissuomessa. suomenkieli on kehittynyt saamenkielestæ

        Turhautumista odotettavissa tältäkin suunnalta oi turhautunut. Kirjoitat "suomenkieli on kehittynyt saamenkielestä". Väittämäsi ei pidä paikkaansa, minkä varmaan itsekin tiedät. En mene väittämään, että tietäisin tasan tarkkaan miten saamen kieli on muovautunut, mutta kirjoitan nyt kuiten sen mukaan mitä olen koulussa oppinut. Mikäli palstaa seuraa joku kielitieteilijä, olisi oikein mukavaa, että hän voisi kertoa tarkemmin saamen kielen kehitysvaiheista.

        Saamelaisilla ja suomalaisilla oli yhteinen kantakieli, jota kutsutaan varhaiskantasaamena/-suomena, suunnilleen 3000- 3500 vuotta sitten. Noin 1500- 500 vuotta eaa. suomen ja saamen kielet alkoivat jakaantua. 700 jaa. saame oli muuttunut omaksi kielekseen, joka aikojen saatossa on jakaantunut useampiin kieliryhmiin. Saamen jakaantuminen eri kieliksi tapahtui suunnilleen tuhat vuotta sitten. Jakaantumisen todellista syytä ei tiedetä, mutta on arvioitu ihmisten, jotka puhuivat kantasaame, hajaantuneen ympäriinsä useisiin joukkoihin ja kielet olisivat muovautuneet näin. Kirjallista tietoa tuolta ajalta ei ole, joten kielten jakaantumisesta voi esittää vain olettamia. Ensimmäinen saamenkielinen teksti kirjoitettiin vasta 1557. Varhaista kielihistoriaa on selvitetty vertailemalla saamenkieliä toisiinsa.


      • Welin
        p-karjalan mies kirjoitti:

        Saamelaiset olivat joskus täällä meidän korkeudella asukkaita kunnes tulimme me muumaamuuttajat ja "ajoimme" heidät ylöspäin. Ja täällähän vilisee saamenkielisiä paikannimiä ihan siitä asumishistoriasta pohjautuen. mm. Nurmes ja Lieksa pari mainiten ovat saamenkieltä.

        Vaikka saamelaiset ovatkin alkuperäiskansa, ei suomalaisia voi sanoa "muumaamuuttajiksi", kuten teit.

        Suomessa asunut väestö jakautui suomalaiseksi ja saamelaiseksi n 3200 eKr. vasarakirves/nuorakeraamisella kaudella lounaissuomen rannikolle tulleen balttilaisvaikutuksen myötä. Vaikutteiden johdosta alkoi kieleen tulla balttilaisia lainasanoja, jonka lisäksi väestö alkoi vähitellen omaksua tulokkaiden elinkeinon, eli maanviljelyn ja karjanhoidon. Lähimpänä rannikkoa asunut väestö sai kulttuurivaikutuksen voimakkaampana kuin sisämaan väki, joka johti siihen, että etelään muodostui "suomalainen" maataviljelevä ja karjaa pitävä väestö, kun taas "saamelaiset" jatkoivat vanhaa metsästelevää ja liikkuvaa elinkeinoa. Elinkeinorajan yli oli toki vuorovaikutusta, ja (liikkuvalla) rajalla monet saamelaiset sulautuivatkin suomalaiseen väestöön vaihtaessaan elinkeinoa. Tämän vuoksi ei aina voi puhua "ajamisesta ylöspäin", sillä rajan pohjoiseen päin vetäytymistä on aiheuttanut myös hiljainen sulautuminen.

        Saamelaisten alkuperästä on esitetty monenlaisia teorioita, yksi on se, että he olisivat osaksi Komsan kulttuurin väestön jälkeläisiä. Tämä väestö on viimeisimmän jääkauden aikana Norjan jäättömällä rannikolla asustaneita, mahdollisesti Pohjanmeren maalta (Tanskan ja Englannin väliseltä silloiselta kuivalta maalta) vaeltaneita ihmisiä. Jääkauden jälkeen jään sulettua otaksutaan tämän väestön lähteneen levittäytymään sisemmälle maahan Norjan pohjoiselta rannikolta. Samaan aikaan on Suomessa etelän suunnasta noussut väestöä pohjoisempaan, ja täten saamelaiset saattavat olla näiden kaikkien asutusvirtojen tulosta.

        Tämän tekstin pointtina oli siis kertoa, että ei tämä historian kuva ole niin mustavalkoinen, emme me suomalaiset vain jostain yhtäkkiä ryhmänä tupsahtaneet tänne Suomen maalle ajaen saamelaiset pohjoiseen.


    • nieida

      Kaiken kaikkiaan saamen kieliä on kymmenen erilaista. Osa niistä on jo kuolemaisillaan vähäisten puhujamäärien vuoksi. Huonoin tilanne on Kuolan niemimaalla asuvilla saamelaisilla.

      Yksi syy siihen miksi useat saamelaiset eivät puhu saamea on valtioiden sulauttamispolitiikat. Esim. Norjassa jossain vaiheessa vaadittiin norjankielentaitoa ja norjalaista sukunimeä, jotta voisi omistaa maata. Vielä 1960-luvulla Suomessa kielettiin saamelaislapsilta äidinkielensä puhuminen asuntoloissa. Pohjoissaamenkieli, jota joidenkin arvioiden mukaan jopa 75 % saamea puhuvista puhuu, sai yhteisen kirjakielensä vasta 1970-luvun lopulla. Siihen saakka Norjassa ja Ruotsissa oli eri ortografia kuin Suomessa.

      Saamen kieltä on kouluissa alettu opettamaan vasta 1970-luvun 1980-luvun vaihteessa. Joten suurin osa saamelaisista ei ole saanut saamen kielen opetusta, josta johtuen monet saamenkielisistä ovat kirjoitustaidottomia omassa äidinkielessään.

      Valtioiden pääkielet vaikuttavat saamen kieliin erittäin paljon. Ihmekkös tuo, kun saamenkielistä mediaa on erittäin vähän. Television, lehtien ja radion vaikutusta ihmisten kielitaitoon ei sovi unohtaa.

      Suomessa televisiosta ei tule juuri mitään saamenkielistä ohjelmaa. Oddasatkin näkyvät vain Pohjois-Lapissa analogiselta kanavalta. Parinkymmenen minuutin uutiset ei oikein täytä kaikkien ikäryhmien televisiotottumuksia. Suomessa toimii toki Saamen radio, mutta sekään ei kuulu Lapin läänin ulkopuolella (Eikä edes koko Lapin läänissä). Tällä hetkellä jo puolet saamelaisista asuu ns. saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamenkielisiä uutisia voi kyllä käydä kuuntelemassa internetissä, mutta vain uutisia!

      Mielestäni YLE:n tulisi tarjota saamenkielisille lapsille edes kerran viikossa saamenkielistä lastenohjelmaa. Ruotsissa SVT ja Norjassa NRK lähettävät saamenkielisiä ohjelmia televisiossa koko maassa. Eivätkä ainoastaan uutisia vaan myös lastenohjelmia (esim. Muumit).

      Niin ja vielä tästä suomeksi kirjoittamisesta:
      Gal mun goit sáhtán cállit sámegillii jus hálidán, muhto sivva dasa ahte cálán dihtorin eanas suomagillii lea dat, ahte interneahtas eai doaimma sámebustávat. Jus dáppe fitna sámegielat olbmot geat hálidit cállit sámegillii de mun maid cálán!

    • áhkos

      Minusta jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus omaan kulttuuriin, kieleen ja identiteettiin. Niin saamelaisella, suomalaisella, romanilla kuin somalillakin. Suvaitsevaisuudella saadan enemmän aikaiseksi kuin enemmistön valtaan pohjautuvalla politiikalla.Ehyt ihminen on yhteiskunnalle suurempi voimavara kuin sellainen, jolta on riistetty minuus eli kieli. Kieli ei ole pelkästään ajattelun väline, vaan kielen kautta syntyvät myös tunteet, maut, hajut ja jopa nähdään asioita. Jos saamelaiset saavat televisossa hieman lähetysaikaa, ei se ole muilta pois. Tai somalit. Ihmisyys ei maksa mitään, mutta se vähentää turhia ristiriitoja ja ehkäisee sodat.

      • Mie

        Miksei saamenkielisiä ohjelmia voisi tulla? Itsekin katselisin niitä mielelläni. Tuskin kellään mitään sitä vastaan on (kun rasistit unohdetaan), ja lähetyksiä ei todellakaan tulisi olemaan liian paljoa. Täytyisi varmaankin olla joku joka työntäisi tätä juttua eteenpäin, onhan asianlaitaa jo vähän kummasteltukin!
        (-Esim. ruotsinkielistä ohjelmaa tulee kumman paljon suomenruotsalaispopulaatioon nähden...)


    Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tässä ovat Elämäni biisi vieraat lauantai 19.9. - Yksi vieras on kohuttu TTK-juontajaehdokas

      Elämäni biisi vieraslista on harvinaisen mielenkiintoinen lauantaina. Mukana myös kohuttu TTK-juontajaehdokas, josta ei
      Tv-sarjat
      12
      1098
    2. Mies joka on oikeasti kiinnostunut

      Ja näkee sut pitkäaikaisena kumppanina, siirtää vaikka vuoria selvittääkseen asiat eikä ota pienintäkään riskiä menettää
      Ikävä
      125
      1006
    3. 56
      975
    4. Onko nyt kaikki asiat käyty läpi?

      Mun mielestä on👍
      Ikävä
      109
      959
    5. Kunnanhallitus

      Miten käy täällä vuosia tuomioita jakaneelle valittajalle, hovioikeus hylännyt kaikki syytteet.
      Puolanka
      52
      857
    6. Rauha, sopiiko

      Ei häiritä enää toisiamme. Annetaan molemmille rauha unohtaa, pyydän tätä todella. Kiitos. Miehelle.
      Ikävä
      85
      832
    7. Mikä sun salaisuus on,kun näytät niin nuorelta..

      Vaikka oot jo noin vanha!?
      Ikävä
      78
      790
    8. Miesten (epä)viehättävyydestä kysymys

      Mieltä askarruttava asia, liki dilemma. Palstallahan jotkut miesoletetut usein toteavat, että kaikki naiset tavoittelev
      Sinkut
      165
      783
    9. Ei siitä pääse yli, eikä ympäri!

      Pakko se on myöntää ja tunnustaa. Olisin halunnut p*nna sinua sydämeni kyllyydestä. Itseäni vanhemmalle naiselle
      Ikävä
      66
      731
    10. Minkä kappaleen

      haluaisit soivan, kun astellaan alttarille?
      Ikävä
      66
      717
    11. Teini kuolema

      Jatketaan uudestaan kun poistettu eka aloitus.
      Kajaani
      23
      656
    12. Mitä meidän välillämme

      On käynyt näiden vuosien aikana?
      Ikävä
      70
      606
    13. MiltäKaivattusi

      Näyttää? !
      Ikävä
      31
      586
    14. Olit hyödytön.

      Mulle hyödytön..
      Ikävä
      96
      576
    15. Tykkäätkö minusta

      Mies vai et? -nainen
      Ikävä
      52
      531
    16. Kumpi tästä nyt

      Teki niin vaikeaa?
      Ikävä
      60
      524
    17. Humppila korvasi johtajia tekoälyllä

      https://yle.fi/a/74-20215155 Humppilassa on lakkautettu teknisen ja hallintojohtajan virat. Säästöä tuli hetkessä 150
      Maailman menoa
      73
      507
    18. Vieläkö tykkäät

      Minusta niin paljon että olisit valmis?
      Ikävä
      35
      507
    19. Myönnetään, tunnen lämpimiä tunteita kohtaasi

      Vaikutat tosin liian hyvältä ollaksesi totta. Komeita miehiä on maailma pullollaan mutta sinussa on jotain.....
      Ikävä
      31
      463
    20. Mnot, miksi sinulle on tärkeää solvata uskovia?

      Onko sinulla joku katkeruus tai peräti viha heitä kohtaan? Kirjoituksesi nimittäin tihkuvat katkeruutta ja vihaa uskovi
      Luterilaisuus
      255
      437
    Aihe