Näyttää siltä, että keskustelu tällä Sápmi-palstalla käydään joka tapauksessa suomeksi.
Onkohan täällä montakaan, jolla saami olisi todella vahvempi kieli tai edes sellainen, että tänne pystyisi kirjoittamaan?
Saamen kieliäkin on lisäksi kolme, ja ne eroavat toisistaan melkoisesti.
suomeksi kirjotethan
giulio
12
2461
Vastaukset
- kiinnostunut
mitä se on se saamen kieli. Kerro myös jotain kulttuurista.
Tuossa e.m. aiheessa jo yritin kysellä, mutta ei toistaiseksi vastauksia. - Sapmelas
Sie se et vissiin tiijä mistä sie puhut! Kolme kieltä? Kyllä met saamelaiset puhumma kuule usiampaa kieltä. Suompmas jo puhuthan Inarin-, Koltan- ja Pohjois saamea! (Pohjois saamesta itä-ja länsimurteita) Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä on lisää kieliä, ei murteita, kuten teille koulussa opetethan. Esimerkkinä Kildinin- ja Turjan saamenkielet. Opiskeleppa asiasta, niin tiijät, eikä tarvitse turhaan väärää tietoa levittää ja näin luoda lissää ennakkoluuloja puolin ja toisin!
- Elli Rauna
Kiitos sulle ko korjasit virheen. Sapmelas lea sapmelas, buore geassi dutnje!
- Stig
Ymmärtävätkö eri saamenkieliset toisiaan?
Tarkoitan ovatko kielet niin lähellä, että pohjois-saamelainen ymmärtää mitä Inarin, Koltan, Kildinin ja turjan saamelaiset puhuu ja päinvastoin?
Mitä saamea käytetään DigiTV:ssä esitettävässä Saamenkielisissä(ohjelman nimi taisi olla ODDSAT) uutisissa?
ps. Mukavan kuuloista kieltä. - tapani
Stig kirjoitti:
Ymmärtävätkö eri saamenkieliset toisiaan?
Tarkoitan ovatko kielet niin lähellä, että pohjois-saamelainen ymmärtää mitä Inarin, Koltan, Kildinin ja turjan saamelaiset puhuu ja päinvastoin?
Mitä saamea käytetään DigiTV:ssä esitettävässä Saamenkielisissä(ohjelman nimi taisi olla ODDSAT) uutisissa?
ps. Mukavan kuuloista kieltä.Usein puhutaan pelkästään saamesta, ikään kuin olisi yksi saami, kuten on yksi suomi tai yksi ruotsi. Saamejahan onkin monta! Tosin useimmiten kai tarkoitetaan sillä meillä levinneintä, eli pohjoissaamea tai tunturisaamea.
Oddasat on tietysti kädenojennus saamelaisia kohtaan, tai oikeastaan heistä niitä, joiden äidinkielellä se on. Herää vain kysymys, kuinka moni sitäkään seuraa ja kuinka moni edes ymmärtää kaikkea.
Onko saameksi yleensäkään mahdollista kuvata sanotaan vaikkapa auton rakennetta? Kun saamelainen vie autonsa korjattavaksi, hänen on kai aivan pakko käyttää suomea, vaikka korjaajakin osaisi saamea.
Eikö kuitenkin ole niin, että lähes kaikilla yli 15-vuotiailla saamelaisilla suomi on vahvempi kieli?
Mielenkiintoista on muuten ollut suhtautuminen paikannimiin. Suomessahan ei juurikaan lienee pelkästään saamenkielisiä paikannimiä; lähes aina on olemassa myös suomenkielinen vastine.
Toisin on Ruotsissa. Sen kartan pohjoisosahan vilisee ruotsille vieraita, ilmeisesti juuri saamelaisia paikannimiä. Norjassa lienee vähän samalla tavalla kuin Ruotsissa. - turhautunut
tapani kirjoitti:
Usein puhutaan pelkästään saamesta, ikään kuin olisi yksi saami, kuten on yksi suomi tai yksi ruotsi. Saamejahan onkin monta! Tosin useimmiten kai tarkoitetaan sillä meillä levinneintä, eli pohjoissaamea tai tunturisaamea.
Oddasat on tietysti kädenojennus saamelaisia kohtaan, tai oikeastaan heistä niitä, joiden äidinkielellä se on. Herää vain kysymys, kuinka moni sitäkään seuraa ja kuinka moni edes ymmärtää kaikkea.
Onko saameksi yleensäkään mahdollista kuvata sanotaan vaikkapa auton rakennetta? Kun saamelainen vie autonsa korjattavaksi, hänen on kai aivan pakko käyttää suomea, vaikka korjaajakin osaisi saamea.
Eikö kuitenkin ole niin, että lähes kaikilla yli 15-vuotiailla saamelaisilla suomi on vahvempi kieli?
Mielenkiintoista on muuten ollut suhtautuminen paikannimiin. Suomessahan ei juurikaan lienee pelkästään saamenkielisiä paikannimiä; lähes aina on olemassa myös suomenkielinen vastine.
Toisin on Ruotsissa. Sen kartan pohjoisosahan vilisee ruotsille vieraita, ilmeisesti juuri saamelaisia paikannimiä. Norjassa lienee vähän samalla tavalla kuin Ruotsissa.paikannimet ovat saamenkielestæ kæænnetty suomenkieleen, ainakin pohjoissuomessa. suomenkieli on kehittynyt saamenkielestæ
- p-karjalan mies
tapani kirjoitti:
Usein puhutaan pelkästään saamesta, ikään kuin olisi yksi saami, kuten on yksi suomi tai yksi ruotsi. Saamejahan onkin monta! Tosin useimmiten kai tarkoitetaan sillä meillä levinneintä, eli pohjoissaamea tai tunturisaamea.
Oddasat on tietysti kädenojennus saamelaisia kohtaan, tai oikeastaan heistä niitä, joiden äidinkielellä se on. Herää vain kysymys, kuinka moni sitäkään seuraa ja kuinka moni edes ymmärtää kaikkea.
Onko saameksi yleensäkään mahdollista kuvata sanotaan vaikkapa auton rakennetta? Kun saamelainen vie autonsa korjattavaksi, hänen on kai aivan pakko käyttää suomea, vaikka korjaajakin osaisi saamea.
Eikö kuitenkin ole niin, että lähes kaikilla yli 15-vuotiailla saamelaisilla suomi on vahvempi kieli?
Mielenkiintoista on muuten ollut suhtautuminen paikannimiin. Suomessahan ei juurikaan lienee pelkästään saamenkielisiä paikannimiä; lähes aina on olemassa myös suomenkielinen vastine.
Toisin on Ruotsissa. Sen kartan pohjoisosahan vilisee ruotsille vieraita, ilmeisesti juuri saamelaisia paikannimiä. Norjassa lienee vähän samalla tavalla kuin Ruotsissa.Saamelaiset olivat joskus täällä meidän korkeudella asukkaita kunnes tulimme me muumaamuuttajat ja "ajoimme" heidät ylöspäin. Ja täällähän vilisee saamenkielisiä paikannimiä ihan siitä asumishistoriasta pohjautuen. mm. Nurmes ja Lieksa pari mainiten ovat saamenkieltä.
- jurdi
turhautunut kirjoitti:
paikannimet ovat saamenkielestæ kæænnetty suomenkieleen, ainakin pohjoissuomessa. suomenkieli on kehittynyt saamenkielestæ
Turhautumista odotettavissa tältäkin suunnalta oi turhautunut. Kirjoitat "suomenkieli on kehittynyt saamenkielestä". Väittämäsi ei pidä paikkaansa, minkä varmaan itsekin tiedät. En mene väittämään, että tietäisin tasan tarkkaan miten saamen kieli on muovautunut, mutta kirjoitan nyt kuiten sen mukaan mitä olen koulussa oppinut. Mikäli palstaa seuraa joku kielitieteilijä, olisi oikein mukavaa, että hän voisi kertoa tarkemmin saamen kielen kehitysvaiheista.
Saamelaisilla ja suomalaisilla oli yhteinen kantakieli, jota kutsutaan varhaiskantasaamena/-suomena, suunnilleen 3000- 3500 vuotta sitten. Noin 1500- 500 vuotta eaa. suomen ja saamen kielet alkoivat jakaantua. 700 jaa. saame oli muuttunut omaksi kielekseen, joka aikojen saatossa on jakaantunut useampiin kieliryhmiin. Saamen jakaantuminen eri kieliksi tapahtui suunnilleen tuhat vuotta sitten. Jakaantumisen todellista syytä ei tiedetä, mutta on arvioitu ihmisten, jotka puhuivat kantasaame, hajaantuneen ympäriinsä useisiin joukkoihin ja kielet olisivat muovautuneet näin. Kirjallista tietoa tuolta ajalta ei ole, joten kielten jakaantumisesta voi esittää vain olettamia. Ensimmäinen saamenkielinen teksti kirjoitettiin vasta 1557. Varhaista kielihistoriaa on selvitetty vertailemalla saamenkieliä toisiinsa. - Welin
p-karjalan mies kirjoitti:
Saamelaiset olivat joskus täällä meidän korkeudella asukkaita kunnes tulimme me muumaamuuttajat ja "ajoimme" heidät ylöspäin. Ja täällähän vilisee saamenkielisiä paikannimiä ihan siitä asumishistoriasta pohjautuen. mm. Nurmes ja Lieksa pari mainiten ovat saamenkieltä.
Vaikka saamelaiset ovatkin alkuperäiskansa, ei suomalaisia voi sanoa "muumaamuuttajiksi", kuten teit.
Suomessa asunut väestö jakautui suomalaiseksi ja saamelaiseksi n 3200 eKr. vasarakirves/nuorakeraamisella kaudella lounaissuomen rannikolle tulleen balttilaisvaikutuksen myötä. Vaikutteiden johdosta alkoi kieleen tulla balttilaisia lainasanoja, jonka lisäksi väestö alkoi vähitellen omaksua tulokkaiden elinkeinon, eli maanviljelyn ja karjanhoidon. Lähimpänä rannikkoa asunut väestö sai kulttuurivaikutuksen voimakkaampana kuin sisämaan väki, joka johti siihen, että etelään muodostui "suomalainen" maataviljelevä ja karjaa pitävä väestö, kun taas "saamelaiset" jatkoivat vanhaa metsästelevää ja liikkuvaa elinkeinoa. Elinkeinorajan yli oli toki vuorovaikutusta, ja (liikkuvalla) rajalla monet saamelaiset sulautuivatkin suomalaiseen väestöön vaihtaessaan elinkeinoa. Tämän vuoksi ei aina voi puhua "ajamisesta ylöspäin", sillä rajan pohjoiseen päin vetäytymistä on aiheuttanut myös hiljainen sulautuminen.
Saamelaisten alkuperästä on esitetty monenlaisia teorioita, yksi on se, että he olisivat osaksi Komsan kulttuurin väestön jälkeläisiä. Tämä väestö on viimeisimmän jääkauden aikana Norjan jäättömällä rannikolla asustaneita, mahdollisesti Pohjanmeren maalta (Tanskan ja Englannin väliseltä silloiselta kuivalta maalta) vaeltaneita ihmisiä. Jääkauden jälkeen jään sulettua otaksutaan tämän väestön lähteneen levittäytymään sisemmälle maahan Norjan pohjoiselta rannikolta. Samaan aikaan on Suomessa etelän suunnasta noussut väestöä pohjoisempaan, ja täten saamelaiset saattavat olla näiden kaikkien asutusvirtojen tulosta.
Tämän tekstin pointtina oli siis kertoa, että ei tämä historian kuva ole niin mustavalkoinen, emme me suomalaiset vain jostain yhtäkkiä ryhmänä tupsahtaneet tänne Suomen maalle ajaen saamelaiset pohjoiseen.
- nieida
Kaiken kaikkiaan saamen kieliä on kymmenen erilaista. Osa niistä on jo kuolemaisillaan vähäisten puhujamäärien vuoksi. Huonoin tilanne on Kuolan niemimaalla asuvilla saamelaisilla.
Yksi syy siihen miksi useat saamelaiset eivät puhu saamea on valtioiden sulauttamispolitiikat. Esim. Norjassa jossain vaiheessa vaadittiin norjankielentaitoa ja norjalaista sukunimeä, jotta voisi omistaa maata. Vielä 1960-luvulla Suomessa kielettiin saamelaislapsilta äidinkielensä puhuminen asuntoloissa. Pohjoissaamenkieli, jota joidenkin arvioiden mukaan jopa 75 % saamea puhuvista puhuu, sai yhteisen kirjakielensä vasta 1970-luvun lopulla. Siihen saakka Norjassa ja Ruotsissa oli eri ortografia kuin Suomessa.
Saamen kieltä on kouluissa alettu opettamaan vasta 1970-luvun 1980-luvun vaihteessa. Joten suurin osa saamelaisista ei ole saanut saamen kielen opetusta, josta johtuen monet saamenkielisistä ovat kirjoitustaidottomia omassa äidinkielessään.
Valtioiden pääkielet vaikuttavat saamen kieliin erittäin paljon. Ihmekkös tuo, kun saamenkielistä mediaa on erittäin vähän. Television, lehtien ja radion vaikutusta ihmisten kielitaitoon ei sovi unohtaa.
Suomessa televisiosta ei tule juuri mitään saamenkielistä ohjelmaa. Oddasatkin näkyvät vain Pohjois-Lapissa analogiselta kanavalta. Parinkymmenen minuutin uutiset ei oikein täytä kaikkien ikäryhmien televisiotottumuksia. Suomessa toimii toki Saamen radio, mutta sekään ei kuulu Lapin läänin ulkopuolella (Eikä edes koko Lapin läänissä). Tällä hetkellä jo puolet saamelaisista asuu ns. saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamenkielisiä uutisia voi kyllä käydä kuuntelemassa internetissä, mutta vain uutisia!
Mielestäni YLE:n tulisi tarjota saamenkielisille lapsille edes kerran viikossa saamenkielistä lastenohjelmaa. Ruotsissa SVT ja Norjassa NRK lähettävät saamenkielisiä ohjelmia televisiossa koko maassa. Eivätkä ainoastaan uutisia vaan myös lastenohjelmia (esim. Muumit).
Niin ja vielä tästä suomeksi kirjoittamisesta:
Gal mun goit sáhtán cállit sámegillii jus hálidán, muhto sivva dasa ahte cálán dihtorin eanas suomagillii lea dat, ahte interneahtas eai doaimma sámebustávat. Jus dáppe fitna sámegielat olbmot geat hálidit cállit sámegillii de mun maid cálán! - áhkos
Minusta jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus omaan kulttuuriin, kieleen ja identiteettiin. Niin saamelaisella, suomalaisella, romanilla kuin somalillakin. Suvaitsevaisuudella saadan enemmän aikaiseksi kuin enemmistön valtaan pohjautuvalla politiikalla.Ehyt ihminen on yhteiskunnalle suurempi voimavara kuin sellainen, jolta on riistetty minuus eli kieli. Kieli ei ole pelkästään ajattelun väline, vaan kielen kautta syntyvät myös tunteet, maut, hajut ja jopa nähdään asioita. Jos saamelaiset saavat televisossa hieman lähetysaikaa, ei se ole muilta pois. Tai somalit. Ihmisyys ei maksa mitään, mutta se vähentää turhia ristiriitoja ja ehkäisee sodat.
- Mie
Miksei saamenkielisiä ohjelmia voisi tulla? Itsekin katselisin niitä mielelläni. Tuskin kellään mitään sitä vastaan on (kun rasistit unohdetaan), ja lähetyksiä ei todellakaan tulisi olemaan liian paljoa. Täytyisi varmaankin olla joku joka työntäisi tätä juttua eteenpäin, onhan asianlaitaa jo vähän kummasteltukin!
(-Esim. ruotsinkielistä ohjelmaa tulee kumman paljon suomenruotsalaispopulaatioon nähden...)
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä561968Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1651678Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on701398Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2411357Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2281295Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk3391169- 1281155
- 781106
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3161080IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel3361070