Meidän oli tarkoitus pitää ristiäiset, mutta päädyttiinkin nimenantojuhliin. Meistä se vain kuulosti enemmän meiltä ja luontevammalta että lapsi saisi itse päättää :).
Kunnes sitten kun olin perunut kirkon ja vaihtanut nämä nimenantotilaisuuteen. Oma sukuni otti asian hyvin. Miehelleni tämä kävi oikein mainiosti. MUTTA mieheni suku on taas ihan toista luokkaa, joka kummastuttaa minua todella todella paljon :/! Yksi henkilö sanoi ehkä tulensa (aiemmin oli tulossa ristiäisiin)..Sain kuulla muiden kautta paljon mitä mieheni suvussa puhuttu. Kirkkohan sen kuuluu olla! Täytyyhän lapsi kastaa! Täytyyhän lapselle antaa mahdollisuus! Tarviiko pukua laittaa? Sinnehän voi tulla vaikka verkkareissa ymsyms.
Tämän kaiken lisäksi mieheni kutsuttiin facebookissa hänen serkkunsa lapsen ristiäisiin joihin ei ole kutsuttu minua. Mutta hänen kaikkien muiden serkkujen avovaimot kyllä joilla myös lapsia tai joilla ei olisikaan on kutsuttu. Minut on aiemmin kyllä kutsuttu näihin... Miksei nyt? Oletan tästä etten ole tervetullut..
Olenko nyt tehnyt väärän päätöksen :/..
2
478
Vastaukset
- gsg
Suku on pahin... kunhan olette miehesi kanssa yhtämieltä asiasta, niin ei kai ongelmaa ole. On miehesi asia ottaa sinut serkkusi lapsen ristiäisiin mukaan.
Eikös se ollut teidän yhteinen päätöksenne miehesi kanssa, että lastanne ei kasteta?? Mistä miehen suku päättelee, että se on sinun ideasi. Ei näitä vain toinen vanhemmista päätä.
Mutta aina suvussa puhutaan pahaa toisista, ei siitä mihinkään pääse. Aina löytyy jotain moitittavaa ja ihmeteltävää. Ei voi joka asiasta ottaa nokkiinsa. Mutta ei tarvitse myöskään olla ylimpiä ystäviä kaikkien kanssa. Sukujuhlissa täytyy kuitenkin pystyä olemaan vaikka läsnä olisi ihmisiä joiden kanssa ei tule toimeen. - tosiaan suku pahin!
No jos miehesi suku ajattellee samalla tavalla, kuin minun mieheni suku..että "paljon helpompi siitä kirkosta on erota kuin liittyä" ..tai noin ainakin suurin osa mieheni suvusta ajattelee, ja se olis osa syy, miksi eivät meinanneet hyväksyä meidän päätöstämme.
Ja samoin mieheni suku suuttui siitä, kun lapselle tuli minun sukunimi,ei siis mieheni. Se oli aluperinkin mieheni idea..ja minä olin se, joka epäröi aluksi =D .Mutta sitten sanoin,että "no eikö se nyt ole aivan sama, kumman sukunimi lapsella on, sen saa muutettua myöhemmin, jos haluaa".
Mutta tosiaan, eihän mieheni suku, tai etenkään anoppi, sitä voinut uskoa, että mieheni sen keksi..minä olin kuulemma pakottanut mieheni siihen päätökseen =D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.855010- 473262
- 1003220
- 1992453
ROTAT VALTAAVAT ALUEITA
Asukkaat nyt loukkuja tekemään ja kiireellä, jätehuolto kuntoon, jätteet niille kuuluville paikoille, huomioikaa yrittäj312240- 1332019
Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan
Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️171653Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan51599- 1781590
- 201566