Saksalaisten tavat ja stereotypia?

Muutaman kerran Saksassa käyneenä voin kertoa oman kokemukseni, että ihmiset siellä ovat vieläkin huumorintajuttomampia ja vakavampia ja jäykempiä ja sisäänpäin lämpiävämpiä kuin olin kuvitellut. Varsinkin vanhan Itä-Saksan alueella ja pikkukylissä. Lännempänä ihmiset ovat vähän avoimempia ja iloisempia. Itse olen tämmöinen puhelias ja naurava käsilläpuhuja, niin välillä tuli tunne, että minua katsottiin vähän kummallisesti. Itse puhun vähän saksaa, jota yritän käyttää mahdollisimman paljon ihan kohteliaisuutena heitä kohtaan, mutta joskus on ollut tilanteita ettei auttavaa saksaani ole edes haluttu ymmärtää tai minulle on vastattu sellaisella murteella ja sanoilla etten itse ole ymmärtänyt hölkäsen pöläystä.Noh, sitten olen vaihtanut puheen sujuvaksi englanniksi, jota vastapuoli ei taas ole ymmärtänyt:) Heidän englannintaitonsa on kyllä käsittämättömän huonoa. Harva nuorikaan puhuu englantia, mutta ihmekös tuo kun kaikki ohjelmat on dubattuja. Ja eihän heidän tarvitse turistien takia sitä opetella kun ovat varsin omavaraisia ja varakkaita muutenkin eikä turistien eurojen armoilla...

Mutta taas Saksaan pitää vaan lähteä. Joulumarkkinoille:)

Itselläni on melkein pelkästään positiivista sanottavaa saksalaisista. Erittäin kohteliasta porukkaa, sekä vanhukset että nuoriso. Välillä oikein hämmentää, kun on reissussa ja vaikka ravintolaan menossa, niin siellä jo istuvat ihmiset tervehtivät muukalaisia ja samoin monesti myös poistuessaan ravintolasta. Ei kyllä tulisi mieleenkään Suomessa, vähintään pidettäisiin sairaana tms...

Muutenkin ovat seurallista ja mukavaa porukkaa. Monesti vaan harmittaa, kun alkaa juttelemaan jonkun saksalaisen kanssa, niin äkkiä sitä huomaa olevansa kielitaidoton kun juttua alkaa tulemaan enemmän kun lyhyellä saksalla varustettu turisti ymmärtää.

Ja taas 2 viikon päästä Berliiniin pitkä viikonloppu tiedossa.

Tämä on sitten pelkkiä omakohtaisia havaintoja ja mielipiteitä.

Saksalaiset yllättävät iloisesti täsmällisyydellään. Jos olen kutsunut vieraita, voin
varautua siihen, että valmistan ruoan täsmällisesti, koska vieraat ovat sovittuna
aikana paikallla. Eikä itsenikään kutsuttuna tarvitse miettiä, onko siellä emäntä
vielä menossa suihkuun tai muuten vain valmistautumattomana.

Tuo "supervirallisuus" haihtuu siinä vaiheessa kun oppii paremmin tuntemaan.
Parempi katsoa kuin katua, sopisi hyvin tähän tilanteeseen.
Työskentely saksalaisen Kollegan kanssa on yleensä miellyttävää, koska sovittuihin asioihin voi luottaa. Toki heissäkin on olemassa pyrkyreitä ja kyynärpäitten käyttäjiä, niinkuin kaikissa muissakin kansalaisuuksissa.
Jopa suomalaisissa.
Ulkomaalaisena kyllä on parasta varautua siihen, että tullaksesi hyväksytyksi, työpanoksesi on oltava parempi kuin saksalaisen. Ainakin työsuhteen alussa tilanne useimmiten on sellainen. Mutta siinähän meillä suomalaisilla ei liene ongelmia, sillä Saksassa meidät tunnetaan "työhulluna" porukkana. Vai liekö sitten niin, että juuri Saksan työelämään hakeutuvat ovat varustettu erityisellä "työgeenillä", joka takaa huippuahkeran maineen.

Plussapuolena mainittakoon myöskin se, että saksalaiset osaavat juhlia ja pitää hauskaa, ilman kaatokänniä.

Tamarix: "Ulkomaalaisena kyllä on parasta varautua siihen, että tullaksesi hyväksytyksi, työpanoksesi on oltava parempi kuin saksalaisen. Ainakin työsuhteen alussa tilanne useimmiten on sellainen. Mutta siinähän meillä suomalaisilla ei liene ongelmia, sillä Saksassa meidät tunnetaan "työhulluna" porukkana."

Näin on, mutta eipä suomalaista oikein pidetä siellä edes ulkomaalaisena, ei varsinkaan jos hänen saksan kielen taitonsa on hyvä ja hän elää sekä käyttäytyy siivosti. Saksa on joistakin sisäisistä ongelmistaan ja muutamasta vähemmän kehuttavasta kansallisesta luonteenpiirteestään huolimatta kaiken kaikkiaan erinomainen maa.

Omalaatuinen teitittelykulttuuri.

Kesätyöpaikassani kollegat kättelivät toisensa joka ikinen aamu ja teitittelivät toisiaan, totta kai. Sinuiksi ei oltu päästy vielä vuosi(kymmeni)enkaan jälkeen..

Teitittelykulttuuri on aika jännä, Suomessa sitä kun ei oikeastaan ole ollenkaan, ainakaan minun puhumassani suomen kielessä ;) Ja se on kyllä helpompaa ainakin meikäläiselle teititellä saksaksi. Eli saksaksi on luonnollista teititellä, suomen kielessä taas tulee ihan ulkopuolisillekin sanottua esim. ''hei voitsä auttaa?'' -tyyliin.

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Aina ja kaikkialla.

www.pipa01.blogspot.com

Eiköhän sininkin kannata tutkia vaan historiaa ja erityisesti 2 maailman sotaa eiköhän siittä sulle saksalaisten tavat sselvine

Kyllähän tuota "maailman napa-meininkiä" näkyy vieläkin. Lomakohteissa olettavat että kaikkialla puhutaan saksaa, ovat äänekkäitä, osaavat etuilla jonoissa etc. Tosin kirkkaan ykköspaikan huonoissa käytöstavoissa/sikailussa on nykyisin lunastanut veli venäläinen.

Hissa kertoo kaiken..

Saksassa asuessa on kyllä tullut naurettua kerran jos toisenkin saksalaisten muka-tehokkuudelle - vaikka historiallisesta näkökulmasta voi kömpelön byrokratian ja epäluulon tietojen keräämistä kohtaan toki ymmärtää.

Kirjoitin jonkun aikaa sitten berliiniläisten tyypillisestä kettuilusta ja kiukuttelusta Tripststeri.fi-sivustolla: https://www.tripsteri.fi/berliini-blogi/berliininmurre

Saksalaiset?... massa-sieluisia, työteliäitä, kylmiä, kyynisiä, epävarmoja, tehokkaita, kaiken rahassa ajattelevia, periaatteetomia, opportunisteja, jotka tarpeen vaatiessa valmiita myymään vaikka iso-äitinsä.

Kaavoihin kangistuneita suurin osa. Uudistuksenvastaisia. Tekevät asiat niin kuin on aina ennenkin tehty. Tästä kertoo mm käteisen käyttö maksuvälineenä, ja asiat hoidetaan postin kautta kirjeillä, ei millään interneetillä. Puhuvat kantavalla ja peittävällä rintaäänellä, kuuluvasti, se on hyvä kun hälinässä heidän puhe todella kuuluu ja kantaa ja rintalasta vain kumisee.