Voiko selvennyslainhuudon saada jakamattoman kuolinpesän tonttimaalle, jos lainhuudon hakijana on vain yksi pesän osakas? Tontti on siis vuosikausia ollut lainhuudattamaton, lainhuuto on siis edellisen omistajan nimissä (kauppakirjat yms. ovat kyllä tallessa), kun sukuriidat ovat estäneet kaiken kommunikoinnin. Mutta siis voiko tuon riitaisan jakamattoman pesän nimiin hakea selvennyslainhuudon vain yksi osakas? Allekirjoituksia en varmasti muilta osakkailta saa. Maanmittaustoimistosta sai vähän ristiriitaista tietoa, puhelinneuvonnassa sanottiin, että kaikkien osakkaiden allekirjoitus pitää hakemuksessa olla, mutta laihuudatuksen yleisissä ohjeissa sanotaan, että yksikin osakas voi hakea lainhuutoa jakamattomalle pesälle. Osaisikohan joku auttaa? Ja jos lähetän selvennyslainhuutohakemuksen ja kauppakirjat vain omalla allekirjoituksellani, niin ottaakohan maanmittaustoimisto yhteyttä muihin osakkaisiin allekirjoitusten saamiseksi, vai kysyvätkö he minulta muiden osakkaiden allekirjoituksia, vai kysyvätkö allekirjoituksia lainkaan?
Lainhuuto, jakamaton pesä?
riitaisaa väkeä
21513
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pistä paperit vetämään niin sillähän se selviää.
Ongelmaksi muodostuu vain tuo lainhuudatusmaksu, olet ominpäin tehnyt jotakin josta aiheutuu pesälle kuluja, jos muut kieltävät näiden kulujen maksamisesta pesästä tulee ne sinun silloin maksaa.
Niihän tuo näyttää olevan, että joissakin tapauksissa yksikin osakas voisi hakea, mutta lakiteksti on kuitenkin yllättävän selväsanainen verrattuna maanmittauslaitoksen käytäntöön.
Maakaari 6 § Selvennyslainhuuto
Jakamattoman kuolinpesän osakkaat saavat yhteisesti hakea lainhuudon pesään kuuluvaan kiinteistöön.
Maanmittauslaitoksen kirjaamismenettelyn käsikirja, Lainhuudatus jakamattomassa kuolinpesässä:
....
Kiinteistön omistaja, joka on aikaisemmin huudattanut saantonsa, saa hakea lainhuudon oikeusasemansa selventämiseksi.
Kirjaamiskäytännössä on ainakin tapauksittain hyväksytty, että yksikin pesän osakas voi hakea selvennyslainhuudon jakamattomalle kuolinpesälle tarvitsematta siihen muiden osakkaiden suostumusta. Oikeuskirjallisuudessa on puolestaan katsottu, että selvennyslainhuudon hakeminen kuuluu pesän yhteishallintoon eli sen hakeminen voi tapahtua vain kaikkien osakkaiden myötävaikutuksella (Matti Ilmari Niemi, Maakaaren järjestelmä II s. 158 ja Aarnio - Kangas, Suomen jäämistöoikeus I (2000) s. 841). Ainakin silloin, kun kuolinpesän osakastaho on laaja ja tulkinnanvarainen, tulisi kaikkien pesän osakkaiden olla hakemuksen allekirjoittajia tai ainakin heiltä tulee olla valtakirja hakemuksen tekemiseen.
Jakamattoman kuolinpesän selvennyslainhuudon kannalta on pidetty ongelmallisina tilanteita, joissa joku kuolinpesän osakkaista on luovuttanut pesäosuutensa toiselle. ....
Jos leski ei ole pesän osakas, perillisille voidaan myöntää selvennyslainhuuto leskeä kuulematta, vaikka leskellä olisi PK 3:1a:n mukainen oikeus hallita jäämistöä tai ainakin siihen kuuluvaa asuntoa jakamattomana. ....
Jos perittävä ei ole ennen kuolemaansa lainhuudattanut hankkimaansa kiinteistöä, on kuolinpesä lainhuudatusvelvollinen alkuperäisenä lainhuudatusaikana. Laiminlyönti aiheuttaa varainsiirtoveron korotuksen. ....
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/5541
Hallituksen esityksestä maakaareksi ei saa sen paremmin tulkinta-apua, vaan päinvastoin se näyttäisi kyseenalaistavan maanmittauslaitoksen käytäntöä, mutta voi olla, että nykyinen linjaus on syntynyt oikeuskäytännön tuloksena.
HE 120/1994 vp:
...
Selvennyslainhuuto. Pykälän 1 momentti koskee jakamattoman kuolinpesän osakkaiden oikeutta saada yhteinen lainhuuto pesään kuuluvaan kiinteistöön. Varsinkin silloin kun perinnönjakoa ja mahdollista ositusta ei ole tarkoitus toimittaa pitkään aikaan, yhteinen lainhuuto selventää kiinteistön omistussuhteita ja saattaa käytännössä olla edellytyksenä muiden rekisterimerkintöjen tekemiselle. Kun perinnönjako ja ositus on tullut lainvoimaisiksi, kiinteistön saanut on velvollinen hakemaan lainhuutoa.
Lainhuuto voidaan myöntää vain jakamattoman kuolinpesän kaikille osakkaille yhteisesti. Kaikkien osakkaiden eli perillisten, yleistestamentin saajien ja lesken tulee olla hakijoina. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehdystä merkinnästä on käytävä ilmi, että kyse on kuolinpesän osakkaille myönnetystä lainhuudosta. Jos kiinteistöön kohdistuu lakisääteinen tai testamenttiin perustuva käyttöoikeus, siitä on tehtävä merkintä rekisteriin.
....