Lähivanhemmalla on tässä maassa oikeus olla vastaamatta etävanhemmalle lasta koskeviin asioihin. Lähivanhempi saa käyttäytyä miten haluaa etävanhempaa kohtaan. Lähivanhempi saa sanoa ettei osallistu lasten harrastuksiin, ei kuljetuksiin eikä mihinkään.
Silti hän on lähivanhempi? Miten katkeruus voikaan pilata ihmisen?
Jossain vaiheessa eron jälkeen tuli olo ettei saa eikä voi olla enää samanlainen ja samoilla oikeuksilla vanhempi omille lapsilleen kuin ennen eroa.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
T. "Tapaan" lapsiani paljon
Lähivanhemman oikeus yhteishuoltajuudessa
Etävanhempi
41
8314
Vastaukset
Itse lähivanhempana kerron lapseemme liittyviä asioita, jopa keskellä arkiviikkoa tekstiviestitse. Etävanhempi taas täällä on sitä mieltä, että mulle ei kuulu MIKÄÄN lapseemme liittyvä asia mitä on tapahtunut etän luona. Ei kiinnosta sen menot, ainoastaan, onko ollut jotain riemastuttavaa lapsella tai onko ollu kuumetta edelleen jne. Lapsi vain palautetaan minulle sanomatta mitään.
Näin täällä.
T. lähivanhempiNiin ei kommentoitava jollei ole tapahtunut lääkäriä/viranomaisia tarvitttavia tapahtumia.. ...mikään muu ei kuulu ex puolisolle
- Lapsen oikeudet.
Isät ovat nousseet barrikaadille puolustamaan lasten oikeuksia.
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen tiedoite 17.2.2011.
Isilläkin on oikeus lapseen -eron jälkeenkin.
Aika on ajanut vahemmuutta koskevien lainsäädösten ohi.
Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle syrjityksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot.
http://www.tasa-arvo.fi/nyt/tiedotte...e/view/1553622
---- Lapsen oikeudet.
Edellinen linkki ei jostainsyystä auennut.
Tääsä kopio Tasa-arvovaltuutetun tiedotteesta.
Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen
17.02.2011
- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.
Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.
Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.
Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.
- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.
Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.
Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
-------
- eisaapullia
Hah, meillä ainakin asia on siten että minä lähinä (äitinä) laitan reissuvihkoon kaiken lapsen asioista, on kyse sitten neuvolatapahtumista, harrastuksista tai muusta kuulumisesta. Laitan myös kasvatukselliset asiat, kuten miten meillä menee rangaistus = jäähy. Muistuttelen myös jos on jokin ajankohtainen seikka kuten kesähelteillä rasvat, hattua ja mieluusti poissa auringosta keskipäiväaika.
Siis seikkoja, jotka minusta on tärkeitä jotta lapsella olisi melko samantyyppinen kasvatusmalli molemmissa kodeissa ja koska etällä ei ole kaikesta yhtä ajanmukaista tietoa.
Etä ei vihkoon laita yhtään mitään, ei edes pistettä. Ei myöskään kerro kotiin tuotuaan yhtään mitään lapsesta, tuo vain tämän kotiin. Kyse on 3,5-vuotiaasta.
Minut on sitten leimattu ylihuolehtivaiseksi. Isän sanattomuudesta ei sanota mitään. Lapsen asiat on olleet oikeudessa.
Aivan, minua rokotetaan siitä että suoritan velvollisuuteni lapsen hyvinvoinnin puitteissa mutta tämä etäisä nostetaan silti jalustalle erinomaisuudestaan. Mitäs sitten jos jättäisin nuo tiedot kertomatta, laittaisin vain lapsen matkaan ilman että virkan mitään, olisinko sitten joku piittaamaton? Sittenkin minua varmaan "sakotettaisiin" tyyliin että olen huono äiti. Koskaan ei ole hyvä, mitenköhän tämäkin asia pitäisi hoitaa niin että kaikki ulkopuoliset tahot olisivat tyytyväisiä ja lapsi voisi vielä hyvin, ei jaksa ymmärtää.
Ja loppuun vielä, miten ihmeessä tässä toimii yhteishuolto kun en saa mitään kommenttia lapsen käynnistä. Minäkö se toimin kahden aikuisen puolesta huoltajana ja sitten vain etä nauttii nimikkeestä yhteishuolto? Ihmeellinen maa tämä Suomi.Mä oon IHAN samalla linjalla kuin eisaapullia ja sanoppakuulemuuta. En vain ymmärrä mikä yhteishuoltajuusjuttu se on, jos etä ei mitään kerro, riippumatta onko etä äiti vai isä.
Itsellä on 1,5v lapsi, etä (=tässä tapauksessa isä) palauttaa lapsen sanomatta mitään, perään täytyy kysellä jos on epäselväksi jäänyt, onko lapsi mm. syönyt iltaruoan vai ei, mistä joku hurja mustelma on tullut tai MITÄ TAHANSA MUUTA oleellista. Reissuvihko on täälläkin käytössä, pph:n, minun ja etävanhemman välillä. Olemme sopineet, että siihen laitetaan oleelliset asiat: syömiset, vatsan toiminta, mahdolliset sairastelut/pienet onnettomuudet, viikon/viikonlopun kohokohta. Etä ei kirjota mitään. Jos kirjoittaa niin siellä on lause joka menee tyylillä: kaikki ok.
Kasvatukselliset asiat ei mee yks yhteen meidän välillä. Etän luona nukkumaanmenot on mitä sattuu, päiväunet mitä sattuu (kostautuu sunnuntai-illalla mulle niin, että saan nukutella 1,5v lasta yli puolen yön ja aamulla herätys ennen seitsemää), syömiset on mitä on. Miksei voi kasvattaa suunnilleen samassa linjassa, ettei mene ihan toisen vanhemman kiusaamiseksi? Meillä on kotona tietyt asiat kiellettyjä, kuten hyllyihin ja pöydille kiipeämiset, kun taas etän luona nää on sallittuja, samoin lyöminen ja tavaroiden heittämiset (etän perustelu asiaan: lapsi on terve kun se leikkii, ei aleta rajoittaa mitään mikä tuntuu lapsesta kivalta).
Rampo45, kyllä se yhteishuoltajuus on sitäkin, että kumpikin vanhempi, lähi ja etä, osallistuu lapsen kasvatuksellisiin asioihin mahdollisimman samalla linjalla ja kertoo lapsen luonaolonajasta, onko jotain oleellista, automaattisesti.- mami667
ymmärrän hyvin lähiäitinä tarpeesi saada palautetta lapsen kuulumisista. Mutta kyllä tuollainen "muista laittaa aurinkorasvaa" puhe on tosi holhoavaa ja typerää. eri kodeissa voi olla eri säännöt ja tavat. et voi exältäsi vaatia samaa kaikkea miten itse asiat teet. lapset kyllä tottuvat eri paikkoje erilaisuuksiin. onhan mummulassakin usein eri sääntöjä kuin kotona...
- KKK
sanvu kirjoitti:
Mä oon IHAN samalla linjalla kuin eisaapullia ja sanoppakuulemuuta. En vain ymmärrä mikä yhteishuoltajuusjuttu se on, jos etä ei mitään kerro, riippumatta onko etä äiti vai isä.
Itsellä on 1,5v lapsi, etä (=tässä tapauksessa isä) palauttaa lapsen sanomatta mitään, perään täytyy kysellä jos on epäselväksi jäänyt, onko lapsi mm. syönyt iltaruoan vai ei, mistä joku hurja mustelma on tullut tai MITÄ TAHANSA MUUTA oleellista. Reissuvihko on täälläkin käytössä, pph:n, minun ja etävanhemman välillä. Olemme sopineet, että siihen laitetaan oleelliset asiat: syömiset, vatsan toiminta, mahdolliset sairastelut/pienet onnettomuudet, viikon/viikonlopun kohokohta. Etä ei kirjota mitään. Jos kirjoittaa niin siellä on lause joka menee tyylillä: kaikki ok.
Kasvatukselliset asiat ei mee yks yhteen meidän välillä. Etän luona nukkumaanmenot on mitä sattuu, päiväunet mitä sattuu (kostautuu sunnuntai-illalla mulle niin, että saan nukutella 1,5v lasta yli puolen yön ja aamulla herätys ennen seitsemää), syömiset on mitä on. Miksei voi kasvattaa suunnilleen samassa linjassa, ettei mene ihan toisen vanhemman kiusaamiseksi? Meillä on kotona tietyt asiat kiellettyjä, kuten hyllyihin ja pöydille kiipeämiset, kun taas etän luona nää on sallittuja, samoin lyöminen ja tavaroiden heittämiset (etän perustelu asiaan: lapsi on terve kun se leikkii, ei aleta rajoittaa mitään mikä tuntuu lapsesta kivalta).
Rampo45, kyllä se yhteishuoltajuus on sitäkin, että kumpikin vanhempi, lähi ja etä, osallistuu lapsen kasvatuksellisiin asioihin mahdollisimman samalla linjalla ja kertoo lapsen luonaolonajasta, onko jotain oleellista, automaattisesti.Kysyt: Miksei voi kasvattaa samassa linjassa? Oikeasti sanot: Isä ei kasvata minun tavallani.
Sinänsä samaa mieltä että moisia asioita tulee rajoittaa, mutta se ei ole tässä oleellista. Oleellista on tapa jolla sen esität - se kielii että pidät automaattisesti omaa tapaasi oikeana, kuten äidit yleensä. KKK kirjoitti:
Kysyt: Miksei voi kasvattaa samassa linjassa? Oikeasti sanot: Isä ei kasvata minun tavallani.
Sinänsä samaa mieltä että moisia asioita tulee rajoittaa, mutta se ei ole tässä oleellista. Oleellista on tapa jolla sen esität - se kielii että pidät automaattisesti omaa tapaasi oikeana, kuten äidit yleensä.Ai? No vastasit reilu puoli vuotta vanhaan viestiin, mutta tänäänkin saatiin mainio esimerkki kasvatustavoistamme:
Poika tuotiin tänään takaisin kotiin isäviikonlopun jälkeen, sovittuna ajankohtana. Hirveät huudot siitä kun en suostunut avaamaan karkkiaskia ennen kuin päästään lähtemään sinne mihin meidän piti lähteä. Karkkiaskin oli saanut isältään (tässä ei ole mitään pahaa). Sanoin, että avataan autossa ja nyt vaihdetaan vaatteet. Karkkiaski meni laukkuuni odottelemaan.
Isä menee ottamaan karkkiaskin pojan huudettua ja raivottua tovin minun laukustani ja sanoo, että otahan siitä karkkia, koitahan rauhottua. Niin, anteeksi mitä!? Älähdin, että juuri sanoin, ettei sitä NYT avata, avataan autossa ja pojan isä siihen "no ei se lapsi muuten rauhotu". No ei tietenkään rauhotu kun on oppinut, että isä antaa periksi kaikelle huudolle ja tästä koituu minulle hankaluuksia arkeen. Kyllä mä toivoisin, että mentäisiin mahdollisimman samoilla linjoilla, asioista voidaan keskustella ja sitä rataa, eikä aiheuteta kiusaa kasvattamalla lasta joka toinen viikonloppu aivan päinvastaisella tavalla kuin mitä lähin kotona kasvatetaan. Poikkeuksia toki voi tehdä, mutta ei noin isoa kasvatuksellista poikkeusta josta seuraa toiselle vaikeuksia.- näin se menee.......
sanvu kirjoitti:
Ai? No vastasit reilu puoli vuotta vanhaan viestiin, mutta tänäänkin saatiin mainio esimerkki kasvatustavoistamme:
Poika tuotiin tänään takaisin kotiin isäviikonlopun jälkeen, sovittuna ajankohtana. Hirveät huudot siitä kun en suostunut avaamaan karkkiaskia ennen kuin päästään lähtemään sinne mihin meidän piti lähteä. Karkkiaskin oli saanut isältään (tässä ei ole mitään pahaa). Sanoin, että avataan autossa ja nyt vaihdetaan vaatteet. Karkkiaski meni laukkuuni odottelemaan.
Isä menee ottamaan karkkiaskin pojan huudettua ja raivottua tovin minun laukustani ja sanoo, että otahan siitä karkkia, koitahan rauhottua. Niin, anteeksi mitä!? Älähdin, että juuri sanoin, ettei sitä NYT avata, avataan autossa ja pojan isä siihen "no ei se lapsi muuten rauhotu". No ei tietenkään rauhotu kun on oppinut, että isä antaa periksi kaikelle huudolle ja tästä koituu minulle hankaluuksia arkeen. Kyllä mä toivoisin, että mentäisiin mahdollisimman samoilla linjoilla, asioista voidaan keskustella ja sitä rataa, eikä aiheuteta kiusaa kasvattamalla lasta joka toinen viikonloppu aivan päinvastaisella tavalla kuin mitä lähin kotona kasvatetaan. Poikkeuksia toki voi tehdä, mutta ei noin isoa kasvatuksellista poikkeusta josta seuraa toiselle vaikeuksia.Lainaus tosta yli puoli vuotta vanhasta tekstistäsi: "Miksei voi kasvattaa suunnilleen samassa linjassa, ettei mene ihan toisen vanhemman kiusaamiseksi?"
Kerro kuule että mikä on se sama linja lapsen kasvatuksessa????
Muista mitä annoit ymmärtää tuossa yli puoli vuotta vanhassa vuodatuksessasi: Annoit ymmärtää että teillä on YHTEISHUOLTAJUUS!
Kerroppas nyt että kun se kaunis sana YHTEISHUOLTAJUUS on se mitä täällä yhäreiden puolesta toitotetaan etenkin kun kyse on rahasta niin mitä se YHTEISHUOLTAJUUS tarkoittaa KUITENKIN sinun mielestäsi kun kyse on lapsen KASVATUKSESTA?????
Onko se todellakin sitä tasa-arvoista YHTEISHUOLTAJUUTTA että lapsen etävanhemman pitäisi tehdä kasvatuksellisesti juuri prikulleen siten kun SINÄ HALUAT????
Aijjaiii.... Annat ymmärtää että teillä on yhteishuoltajuus jossa se isä jolta lapsi on sinun itsekkyytesi ja sossutanttojen avustukselta riistetty niin sen isän pitäisi "yhteishuoltajuuden" nimissä myötäillä SINUN kasvatusmetodeja jopa niinä neljänä päivänä kuukaudessa jolloin isälle annetaan pienen pieni ripaus siitä mitä VOISI olla OIKEA VANHEMPI lapselleen!!!!!
Sinä annat täysin selvästi ymmärtää että se lapsen yhteishuoltajuus on sitä mitä SINÄ haluat!
Lapsi itsessään ei merkitse sinulle selvästikään mitään muuta kuin keinoa kostaa jotain sille lapsen isälle...... (ymmärrän, lapsen isä heivasi sinut ja nyt sinulla..... KATKERUUS.... verhottuna tuohon suoltamaas shittiin!!!!!) näin se menee....... kirjoitti:
Lainaus tosta yli puoli vuotta vanhasta tekstistäsi: "Miksei voi kasvattaa suunnilleen samassa linjassa, ettei mene ihan toisen vanhemman kiusaamiseksi?"
Kerro kuule että mikä on se sama linja lapsen kasvatuksessa????
Muista mitä annoit ymmärtää tuossa yli puoli vuotta vanhassa vuodatuksessasi: Annoit ymmärtää että teillä on YHTEISHUOLTAJUUS!
Kerroppas nyt että kun se kaunis sana YHTEISHUOLTAJUUS on se mitä täällä yhäreiden puolesta toitotetaan etenkin kun kyse on rahasta niin mitä se YHTEISHUOLTAJUUS tarkoittaa KUITENKIN sinun mielestäsi kun kyse on lapsen KASVATUKSESTA?????
Onko se todellakin sitä tasa-arvoista YHTEISHUOLTAJUUTTA että lapsen etävanhemman pitäisi tehdä kasvatuksellisesti juuri prikulleen siten kun SINÄ HALUAT????
Aijjaiii.... Annat ymmärtää että teillä on yhteishuoltajuus jossa se isä jolta lapsi on sinun itsekkyytesi ja sossutanttojen avustukselta riistetty niin sen isän pitäisi "yhteishuoltajuuden" nimissä myötäillä SINUN kasvatusmetodeja jopa niinä neljänä päivänä kuukaudessa jolloin isälle annetaan pienen pieni ripaus siitä mitä VOISI olla OIKEA VANHEMPI lapselleen!!!!!
Sinä annat täysin selvästi ymmärtää että se lapsen yhteishuoltajuus on sitä mitä SINÄ haluat!
Lapsi itsessään ei merkitse sinulle selvästikään mitään muuta kuin keinoa kostaa jotain sille lapsen isälle...... (ymmärrän, lapsen isä heivasi sinut ja nyt sinulla..... KATKERUUS.... verhottuna tuohon suoltamaas shittiin!!!!!)Heh. Minä se olin joka heivasi lapsen isän monista syistä.
Yhteishuoltajuus on sitä, että lapsen asioista päätetään yhdessä (tässä tapauksessa isä päättää itsekseen eikä kysy minun mielipiteitäkään missään asiassa, mutta mitäpä väliä). Kasvatuksellinen linja tulisi olla suunnilleen sama, jottei lapsi mene ihan sekaisin mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Lapsen isän mielestä muita saa lyödä, potkia ja purra, "oppiipahan lapsi puolustamaan itseään", ja minä taas olen sitä mieltä, että ei. Se on pelkkää kiusaamista toista vanhempaa kohtaan kun lapsi saa tehdä etävanhemmallaan ihan mitä ikinä lystää ja kotiin tullessa sama linja jatkuu ja siitä koituu vain harmia ja mielipahaa kun pieni ei ymmärrä, ettei voi valvoa puolille öin, eikä voi syödä karkkia sun muuta päivälliseksi.
Kyse ei siis ole rahasta.
Kysynpähän vaan, mitä asiaa etävanhemmalla oli mun laukulle?! Tai miksi se opettaa MUN kotona lapselle, että kirjat saa heivata hyllystä alas? Miksi se opettaa, että hississä saa potkia seiniä ja rappukäytävässä saa huutaa? Täysin vastakohtaisesta kasvatustavasta voi seurata isojakin ongelmia lapsen tulevaisuudessa, niin sosiaalisesti kuin henkisesti.
Että äläpäs nyt vääntele sanojani. :)- Oma neuvoni on..
sanvu kirjoitti:
Heh. Minä se olin joka heivasi lapsen isän monista syistä.
Yhteishuoltajuus on sitä, että lapsen asioista päätetään yhdessä (tässä tapauksessa isä päättää itsekseen eikä kysy minun mielipiteitäkään missään asiassa, mutta mitäpä väliä). Kasvatuksellinen linja tulisi olla suunnilleen sama, jottei lapsi mene ihan sekaisin mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Lapsen isän mielestä muita saa lyödä, potkia ja purra, "oppiipahan lapsi puolustamaan itseään", ja minä taas olen sitä mieltä, että ei. Se on pelkkää kiusaamista toista vanhempaa kohtaan kun lapsi saa tehdä etävanhemmallaan ihan mitä ikinä lystää ja kotiin tullessa sama linja jatkuu ja siitä koituu vain harmia ja mielipahaa kun pieni ei ymmärrä, ettei voi valvoa puolille öin, eikä voi syödä karkkia sun muuta päivälliseksi.
Kyse ei siis ole rahasta.
Kysynpähän vaan, mitä asiaa etävanhemmalla oli mun laukulle?! Tai miksi se opettaa MUN kotona lapselle, että kirjat saa heivata hyllystä alas? Miksi se opettaa, että hississä saa potkia seiniä ja rappukäytävässä saa huutaa? Täysin vastakohtaisesta kasvatustavasta voi seurata isojakin ongelmia lapsen tulevaisuudessa, niin sosiaalisesti kuin henkisesti.
Että äläpäs nyt vääntele sanojani. :)..että laita tapaamiset toppiin, tai vie vaikka huoltajuus käräjille.. Ei tosta mitään tule muuten, kyllä se on sille teidän isolle lapselle(iskälle) ilmaistava, että hänen käytöstään seurataan!
Kyllä tuo vaikuttaa päsmättämiseltä ja puutut toisen talouteen... ...ja etä kyllä päättää miten hänen taloudessa toimitaan
- Rampo45
Selvitä nyt ensimmäiseksi itsellesi, mitä yhteishuoltajuus lain mukaan tarkoittaa ja ihmettele vasta sen jälkeen. Pienenä ilmaisena vinkkinä: yhteishuolto ei ole mikään nimike tai titteli.
- Sanoppakuulemuuta!
Minä ihmettelen samaa, vaikka olenkin yksinhuoltaja. Molempien vanhempien kuuluu sitli kommentoida lasten asioista ILMAN tenttaamista, siis myös etän kuuluu kertoa kuulumiset oma-aloitteisesti. Se on sitä avnhemmuutta ja aina kun päädytään yhteishuoltajuuteen, oletuksena on se, että vanhemmat kykenevät YHDESSÄ huolehtimaan ja keskustelemaan lasten asioista.
Käytännössä tämä on vain laissa "hieno termi", jota harva etä toteuttaa. - Rankki7777
Eikä todellakaan tarvitse etän kertoa kuulumisia oma-aloitteisesti. Mistä kummasta tällaista sopaa olet päähäsi saanut?
Eli jos etän ei muka tarvi kertoa LAPSEN kuulumisia oma-aloitteisesti niin ei lähinkään tarvi. Ja mihin siinä sitten päädytään? Lähistä tulee se paska, kun ei kerro lapsen kuulumisia etälle. Etä on hyvis, kun hän ei kerro lapsen kuulumisia lähille, koska mitäpä se lähille kuuluu? Ja kyse ei siis ole, että etätapaamisten aikana lähi soittelee ja kyselee kuulumisia/etän pitäisi soitella lähille ja kertoa kuulumisia vaan etätapaamisten jälkeisten kuulumistenvaihdosta, oli kyse päivästä, viikonlopusta, viikosta tai mistä ajasta tahansa.
Vai?
Ja kyllä se taitaa mennä niin, että niin etän, että lähin kuuluu kertoa lapsen kuulumisia toiselle. Näin juuri viime viikon tiistaina kuulin suoraan lastenvalvojan suusta. Lapsen edustahan on kyse.
- hggyy
Meillä ei etää(isää) kiinnosta lapsen koulumenestys, harrastukset, saati elämä muutenkaan. Jouluna ei edes soittanut, puhumattakaan lahjasta. Uusivuosikin on otettu vastaan ilman etän onnentoivotuksia. Hän saisi tavata lastaan niin paljon kuin haluaa, mutta käytännössä näkevät toisiaan kerran kuussa. Baareissa sitten päissään näytellään tippa linssissä lapsen kuvaa, että tässä on mun mussukkarakaslapseni. Niinpä.
- Mitäs läksit.....
Väärin. tässä maassa lait takaa sen että lähi on ainoa, joka voi saada rangaistuksen esim, siitä että ei anna etän tavata lapsiaan niin kuin on sovittu. Etä voi tehdä ja allekirjoittaa sopimuksia pilvin pimein, jos hän ei niitä noudata, ei niistä mitään seuraa. Ainoa poikkeus, luojankiitos, on elatusvelvollisuus, siitä ei kukaan pääse luistamaan, koska se on lakiin kirjattu ja lapsen parhaaksi koettu.
Mulla esim. etä ei noudata tapaamissopimuksia, mutta mitenkään en häntä siitä saa "syytteeseen", näin se vain menee........
No, kohta näitä asioita pureksitaan käräjillä, etän hakemina....... että mua jo nyt etukäteen naurattaa, miten pelleksi se yks ittensä tekee.Toisia kiinnostaa lapsen kuulumiset, toisia ei. Sille ei vain voi mitään.
Meillä se on niin, että etää kyllä kiinnostaa lapsensa kuulumiset ja mielelläni niitä kerron, automaattisesti. Jopa keskellä arkiviikkoa saatan ilmoittaa hänelle, että nyt meidän puolitoistavuotiaamme oppi tällaista uutta ja hän on kyllä tykännyt siitä. On kuitenkin sitä mieltä, että hänen ei tarvitse kertoa viikonlopputapaamisen jälkeen kuulumisia. Lastenvalvojalta kysyin asiaa suoraan, ja hän sanoi, että se on kummankin velvollisuus. Kysyttäessä on vastattava ja automaattinen kertominen on vielä parempaa. Ei etää tietenkää voi rankaista kertomattomuudesta. Ei se vain ole lapsen etu, että lähi ja etä kinastelevat siitä, että tulisko etän kertoa kuulumisia lähille.
Loppupeleissä se on niin yksinkertainen juttu, eikä edes niin vaikea kuin mitä ainakin täällä etä tekee, että kaikki lapseen liittyvä asia kuuluu kummallekin vanhemmalle. Asioista vain tehdään turhan vaikeita, ja asiallisiin väleihin ei pääse juuri ikinä.
- omasta kokemuksesta
On se kumma että lapsi alkaa kiinnostamaan vasta sitten isää kun on erottu. Avioliitossa ei lapsen asiat ollut mitenkään kiinnostavia, ei viettetty aikaa lapsen kanssa ja oli sama missä se oli ja mitä teki. Se oli tisestään selvyys että äiti hoitaa kaiken.
Mutta eron tullessa kaikki lapseen kohdistuvat asiat kiinnostaa, tiedä sitten kiusallaanko vai tosissaan?
Se lapsi vaan oon hyvä kiusaamis väline isälle.
Meillä lapsi oli avioliiton aikana suurilta osin minun vastuulla. Kun erottiin, lapsi alkoi kiinnostamaan vasta kun oli omatoiminen ja teini, kun ei tarvinnut enää huolehtia eikä kuskata liioin. Leikki ikäisenä mies ei jaksanut aikaa viettää lapsen kanssa. - YH...
Ei meilläkään isää ole lapsen asiat kiinnostaneet. Ei koskaan soita ja kysy miten koulu menee, edes lapselta. Luulin kun erottiin että yhteishuoltajuus tarkoittaa hänenkin puoleltaan mielenkiintoa lapseen, mutta ei. Elatuksen maksaa ja taskurahaa lapselle lähettää, mutta kyllä se puhelu joskus lapselleen olisi tervetullut myös, jättäisi sen 20 eurosen lapselle lähettämättä ja soittaisi useimmin. Yksin on ollut joskus raskasta kantaa vastuuta olisi ollut kiva joskus soittaa hänelle ja kertoa hyvästä koulumenestyksetä tai kysyä häenkin mielipidettään lapsen kasvastusasiassa. En tarkoita että hänelle jatkuvasti edes haluaisin soitella, mun mielenkiinto häneen rajoittuu yhteiseen lapseen. Mutta olen jo paremmalla puolella, lapsi on yläasteella ja hyvin menee, voi vaan onnitella itseään.
- Minarina
Alaikäinen lapseni joutui onnettomuuteen ja lähivanhempana oleva isä ei ole minulle ilmoittanut asiasta yhtään mitään! Sain kuulla asiasta sitten soitettuani lapselle. Tässä, ja monessa muussakin asiassa korostuu meillä tämä lähivanhemman katkeruus oikein todenteolla. Mutta hänhän onkin sitä mieltä, että koska minä olin se, joka erota halusin, ei hänen tarvi "sen ämmän kanssa olla missään tekemisissä". Lapsemme ovat kuitenkin alaikäisiä vielä, toinen enää pari vuotta, mutta toinen useamman vuoden. Erostamme on jo kuitenkin aikaa lähes 5 vuotta.
- MieVaan12
Kuulostaa niin tutulta...ite oisin kiinnostunu lapsen asioista, mut kas kummaa ko toi lähi ei niitä infoja miulle anna. Ei mitään. Laps on onneks nyt jo sen ikänen (ala-asteella vielä), että saan tiedot suoraan hältä ja koulun kanssa on asiat sovittu niin, että miulle tulee tieto kaikesta (kokeista, poissaoloista ym.) ja yleensä oonki paremmi perillä noista kouluasioista ko lähi. Hää vissii kokee, ettei minuu voi lapsen asiat kiinnostaa ko ite päätin et laps jää hänen luokse asumaan. Toisaalta mie kuitekii saan nyt tietoo, koska oon ite asiasta huolehtinu. Aiemmi meil testattii tuota reppuvihkoa, mut ko ei lähi siihe mitää kirjottanu ni se jäi pois.
Lähi ottaa minuu yhteyttä sillo ko tarvii miunki nimmaria johokii esim. pankkitilin avaukseen, passiin...ym
- 6+15
Lähivanhemman ei tarvitse soitella sinulle lapsen kuulumisia tai muuten niitä kertoa, sinulla on tietojensaantioikeus jota voit vapaasti käyttää terveydenhuollon ja koulun kanssa.
Lähivanhempi ei saa käyttäytyä etää kohtaan miten haluaa, mutta saa pitää tahtoessaan välit ainoastaan siinä että tapaamiset onnistuvat.
Jos harrastus ei ole lähin tahtoma niin lähin ei tarvitse osallistua kustannuksiin tai kuljetuksiin. Jos olet itse jonkun harrastuksen halunnut lapselle niin myös maksat ja kuljetat itse. Niin lähikin tekee kun on kyseessä harrastus mihin ei ole sinun suostumustasi.
Itse tiedotin joka sairauden, koetuloksen, uuden tapahtuman ja kaverin parin vuoden ajan, mutta toista kun ei lainkaan kiinnostanut, lopetin. Minun puolestani etä saa kysyä jos tahtoo. Ei vaan ole kuulunut pariin vuoteen sanaakaan, edes lapsille. - tottatoinenpuoli
On vastaavia kokemuksia, mutta lähivanhempana. Omiin kysymyksiini ei vastata. Mutta etävanhempi moralisoi ja suuttuu, jos hänen esittämiinsä kysymyksiin ei vastata heti romaanilla. Vaan muutamilla sanoilla.
Itse ajan lapset joka paikan läpi ja jouduin tapaamisjuoksutuksen uhriksi, jossa etä vaati tapaamisia edellisenä päivänä. Ja jos ei saanut moralisoi ja suuttui. Tapaamiset säädettiin miten sattui ja ne menivät etän menojen mukaan väliin 1 tunnin ja väliin jopa 3 tunnin mittaisiksi.
Ja niin kun etä perui tapaamisen teki hän sen vasta aamulla, syy krapula. Lapsiahan ei hän kuitenkaan yöksi ottanut, syy oli se, että minulla ei olisi mahdollista elää omaa elämää.
Minua ei tosin juoksuteta enään koskaan. Etä saa tapaamisensa viranomaisten kautta. Välimme ovat poikki. Eikä kukaan enään ikinä haistata minulle ensin paskaa ja kysy kesken riidan, mites lapset voi.
Kun arki rullaa, eikä tarvitse tapella. Etälläkin alkaa mennä paremmin, kun ei enään saa parisuhteenaikaista riitelyä jatkaa.
Kummasti, muuten alkoi asialliseksi, kun sossu sotkettiin mukaan. - tyypillistä monelle
Miksi kertoa ellei toista ole lapsen asiat ennenkään kiinnostanut?
Kylä eronjälkeen alkaa pottuilu kaikista lapsia koskevista asioista, mutta eipä kiinnostanu varmaan sillon kun perhe oli koossa. - lkgshdk
Olen etävanhempi ja lähivanhempi ei kerro lasteni asioista minulle juuri mitään ja kuvittelee minun aina kertovan hänelle senkin edestä asioita.
Olen niin kyllästynyt siihen,että hän ei vastaa meilillä kysymääni lasten asiaan kun häntä ei ilm. vaan huvittanut kertoa, yritti peitellä omaa menoa mutta en olisi todellakaan halunnut tietää hänen menostaan vaan tietää lasta koskevaan asiaan vastauksen, joka liittyi myös siis häneen. Vaikea selittää, ettei asia tule tietoon tarkemmin.
Mutta joka tapauksessa minkäänlaista vuoropuhelua ei ole lasta koskevissa asioissa vaikka asiat vaatisivat mielestäni vakavaakin keskustelua lapsen henkisestä hyvinvoinnista koulussa. Tulee vain isältä ilmoitusluonteisia asioita mutta ei mitään kommenttia minun huolestumisiin. Hänellä on ilm. tarve näyttää, että hän pärjää ja hoitaa eikä tarvitse minua tai minun vanhemmuuttani.
Korostaa aina kuinka minua äitinä tarvitaan mutta käytännössä ei ota minua mitenkään vanhempana mukaan asioihin.
Voisin kuskata lapsia tarvittaessa harrastuksiinkin mutta hän ei koskaan pyydä apua vaan lapsi saa kyydin joltain muulta vaikka olisin menossa samaan mmatsiin. Nöyryyttävää. - hovioikeusneuvos
Vanhemmat tai lailliset huoltajat ovat vastuussa lapsestaan, kunnes tämä täyttää 18 vuotta. Se tarkoittaa, että vanhemmilla on oikeus saada tietoa alaikäistä koskevista asioista ja puuttua tämän päätöksiin.
Lähihuoltajuus tarkoittaa jokapäiväisten asioiden hoitamista.
Valitettavasti tämä tarkoittaa, että lähihuoltaja hoitaa kuljetukset harrastuksiin
haluamalla tavallaan. Tapaamiset perustuvat molemminpuoliseen sopimukseen tai oikeuden päätökseen.
Toisaalta, jos lasten päätös on, että he haluavat Sinun kuljettavan heitä, on
exäsi velvollinen kuulemaan heitä.
Tosin vain kuulemaan. Mutta huonosti korttinsa pelaa pidemmällä tähtäyksellä.
Laki hänen puolella, mutta oikeudenmukaisuus ei ole.
Eivät lapset ( Sinun tai yleensä ) tyhmiä ole. Jollei ihan tynnyrissä pidetä, niin
osaavat eroittaa oikean ja väärän.
Ikävä vastata näin, mutta juridisesti lähivanhemmalla suuremmat oikeudet.
Olen nähnyt näitä juttuja kyllästymiseen asti, ja voin kokemuksella kertoa,
että lapset ajattelevat enemmän tunteella kuin järjellä.
Ja ajan kuluessa exäsi toiminta tulee toimimaan häntä vastaan.- kjhdl
Pirullinen juttu mutta kiitos hovioikeusneuvos vastauksestasi. On todella epäoikeudenmukaista, että tavallaan sitä on kuitenkin eronnut myös lapsistaan koska ei voi elää heidän kanssaan siinä mittakaavassa kuin lähivanhempi ja kuinka kuitenkin lähivanhempi voi "sanella" käytännön asioissa ja omilla lausunnoillaan etävanhemman maanrakoon.
- Maaa-am
Sori vaan,mutta meillä asia on juuri toisin päin. Etävanhempi kiristelee langat käsissään. Lähivanhempi hoitelee yhteydenotot ja kyselee ottaako etä lapset, laittaa joskus lapsista tekstaria. Etänä on siis isä, ja tämä isä ei ikinä soita lapsilleen. Edellisen Ex-liittonsa lapsilleen oli yhdessäasuessamme niin hyvää tapaamishaluista isää, mutta yhteisillemme nyt ei.Kostaa lapsilleen, kun laitoin ukon kälppimaan.
- luistavat miehet
Usein miehen kiinnostus herää lapseen vasta silloin, kun ei tarvitse käyttää rahaa. Kun elarit loppuu alkaa isä kaveerata lasten kansa, kun ei tarvi enää riidellä rahasta eikä tarvi vahtia eikä muutenkaan osallistua lapsen elämään, muutenkuin tavataan siellä tai täällä pari tuntia ja se on moro.
Lapsi tulee itse menee kotiin itse, ei tarvi edes hakea eikä viedä.
Silloin kun lapsi tarvii isää leikki iässä ja koulussa, ja myös rahalllisesti, miehet usein pakenee eikä välitä.
Heille lapsi on eron jälkeen pelkkä kulu.
Oma kokemus on juuri tämä, leikki iässä ei sitten millään ollut aikaa olla lasten kanssa, ja raha oli ainaninen riita.
Mutta nyt kyllä kaveerataan, kun ei tarvi vahtia eikä maksella mitään.- näin on.
Just näin minunkin exäni kiinnostu pojistaan vasta sitte, kun tulivat täys-ikäisiksi kyllä nyt käydään kaljalla ja kalassa, mutta hyvä, että edes nyt välittää.
- ei höpöttäjä!!!!!!!
Kas miten se asia kuitenkin käytännössä OIKEASTI ON????
Kun se äipän lähihuoltajuuden vallassa oleva lapsonen täyttää 14v niin viimeistään siinä vaiheessa äipylille tulee pakottava tarve saada se lapsi tekemisiin isänsä kanssa keinolla millä hyvänsä!
Siinä iässä lapsi onkin muuttunut tulosta menoksi ja ai voi kuinka se tekisikin hyvää kun se isukki ostaisi sen mopon ja lapsonen viettäisi aikaansa isukin lompakon ääressä....
Tuo yhäriruikkujen sepustelu on niin läpinäkyvää että jos olisin nainen niin tuntisin suurta myötähäpeää noiden yhäriruikkujen suoltamien höpötysten vuoksi!
(lapsonen josta yhäriruikku on pitänyt kiinni kynsin ja hampain lapsen ollessa alle murkkuikäisenä niin ettei lapsi ole saanut olla yhteydessäkään isäänsä muulloin kuin tapaamisviikonloppuina niin murkkuiän saavuttaessaan äipylin mielestä lapselle pahinta onkin se ettei isä kustanna kaikkea ja ota lasta luokseen aina kun yhäriruikku niin haluaa!!!)
Ihmeellisesti kun esim. ero tulee lapsen ollessa alle 14v niin äipylin mielestä lapsen etu on asua äipylin luona MUTTA kun lapsella ei enää (lapsen täyttäessä jtn. 13-14v) tienaa rahaa niin lapsen etu muuttuukin yhtä-äkkiä sellaiseksi että isän pitäisi kasvattaa ja rahoittaa kaikki sen lapsukaisen elämässä!!!!!!!!!!!
- ei isä jos maksaa
Jos tapaamiset ei maksa ja ex ei vaadi elareita eikä osallistumisia sairaus- ja harrastus - eikä muihinkaan kuluihin niin tapaan mielelläni kersaa.
On epäreilua että mies ei muka voi jälkikäteen valita että haluaako olla isä vai ei. Eli jos isäksi tultua huomaankin että en sovi isäksi olkoonkin että olen alunperin halunnut isäksi, niin en voi enää perua sitä juttua vaan joudun loppuelämäksi maksumieheksi.
Tähän haluan muutoksen lakiin.
Niin kauan en tapaa lasta kuin asia on tämmöinen kuin nyt.- kakara olet
Eli kostat siis lapsellesi? Viet häneltä mahdollisuuden tutustua sinuun. Onko lapsi sinulle joku ilmainen hyödyke vai? Olet todella lapsellinen. Lapsen äitikö ei joudu "maksumieheksi" kun lapsi syntyy? Pyhällä hengelläkö luulet lapsen elävän.
Otat varmaan lemmikinkin sillä periaattellaa että jos joku muu maksaa ruuat ja eläinlääkärikulut ym,niin voit sitten leikkiä lemmikin kanssa.
- asdasda3
Etäisä näkee lasta keskiviikkoisin, lauantaisin sekä joka toisen viikonlopun. Yhdessä ollaan sovittu mm. karkkipäiväksi lauantain. Etäisä on alkanut viimeisen parin kk aikana tekemään kiusaa syöttämällä karkkia joka ikisellä tapaamiskerralla. Alkuun se tehtiin "salaa", mutta kun lapsi alkoi puhumaan, ettei saa arkitapaamisina oikeaa ruokaa vaan karkkia sen tilalta ja kun otin isän kanssa asian puheeksi siitä tuli lähinnä vain uusi v***uilukeino ja nykyään laittaa keskiviikkotapaamisten jälkeen lapsen mukaan karkkia. Viime keskiviikkona lapsi oksensi 10min sen jälkeen kun tuli isältään - sanoi, että paha olo tuli karkista.
Aurinkorasvat, ruoan syöminen, hampaiden harjaukset, kasvojen pesu, suihkussakäynti, vaatteiden vaihtaminen ovat sellaisia asioita, joista etäisä ei ole viittinyt huolehtia. Jos en olisi huomannut kysyä lapselta, että laittoiko isi aurinkorasvaa niin lapsi olisi varmasti palanut muutaman kerran kesän aikana. Etäisä on siltikin lapselle isä ja lapsesta huolehtiminen ei ole rakettitiedettä niin harmittaa näistä asioista muistutella isälle varsinkaan kun nätisti kerron, että lapselle pitää antaa toinen lämmin ateria ja kuulen olevani lehmä sen jälkeen.
Ehkä hienointa tässä yhteishuoltajuudessa on nimenomaan se, että etäisä ei ole velvollinen noudattamaan samaa kasvatuslinjaa (josta ollaan sovittu lastenvalvojan luona), ruokavaliota jne. Saa antaa karkkia niin paljon kun haluaa, saa olla pesemättä hampaita, saa päättää, että en tuokkaan lasta tänään kotiin, saa olla huolehtimatta d-vitamiinin saannista ja kaikesta muusta mikä ei kiinnosta. Ehkä parasta on myös "asiat, mitä täällä tapahtuu ei kuulu sulle" kun 5vuotias lapsi tulee kotiin ja kertoo et on nukkunut koko viikonlopun vaipat!! jalassa kun on pissinyt housuun sen takia et pääsee isin puhutteluun...
Ja tosiaan.. Minä olen se huono äiti, kun yritän kaikkeni saada lapsesta tervettä ja tasapainoista, jolla on kaksi hyvää kotia, missä huolehditaan perusasioista. - Murrrri
Hyppikää pituutta. Kyllä ollaan heti haukkumassa yhäriruikuttajaksi kun haluaisi että etä tapaa lapsiaan. Jättäköön vaikka elarit maksamatta,ihan sama. Meillä annoin etän päättää kumpi ottaa lähin roolin. Hän ei lapsia halunnut vastuulleen. Joten en vienyt heitä vaan etän päätöksestä näin kävi. Ja Suomessa ei lähillä ole mitään lakia puolellaan tapaamisasioissa mutta etällä on. Tutustukaa asioihin ennenkuin auotte päätänne.
No eipä etävanhemmankan tarvitse harrastuksiin kuskata tai antaa rahaa lähivanhemman kotiin muuta kuin elkut
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271378
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka611251Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha91185Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.291135Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?151091Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641067Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan321034Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se71033Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61032Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne131023