Veneen suunnitteluohjelma

Ole varovainen.

Laskuohjelma on ajalta jolloin veneet oli puuta ja laskuohjelmat hoidettiin tikulla.
Ohjelma on teoreettinen liikevastuskaavaan sijoius, johon joku on myöhemmin tehnyt graafisen ympäristön ja laittanut jakeluun.

On mahdoton tietää, miten vastukset on arvioitu, ilmeisesti haettu keskiarvoja, jotka vastaavat silloisia harvoja mittaustuloksia.

Laskukaavojen hyvyyttä tai osuvuutta voi arvioida tutkailemalla arvoja ääripäistä.

Tässäkin alapää heittää aika lailla, mm. 400 kilonen vene pitäisi liukua 15 kn 6 hevosvoimalla ja 10 hp vie jo 600 kilosta liukuun.
Toinen pää onkin jo lähinnä sekaisin kun tollaselle vajaa 20 m paatille kalkuloidaan 40 kn vauhdissa 25 % pienempää kulutusta kuin 20 kn vauhdilla.

Tehontarve yleensä on likimain suhteessa nopeuden 2- potenssiin, tämän laskimen mukaan 1.2...1.8 ja ääripäässä jopa alle 1, joten optimismia on piisannut.

Mukava laskinhan tuo muuten on ja helppokäyttöinen, mutta venettä rakentavalle ei juuri osaa vakavasti suositella.

e.d.k kirjoitti:

Ole varovainen.

Laskuohjelma on ajalta jolloin veneet oli puuta ja laskuohjelmat hoidettiin tikulla.
Ohjelma on teoreettinen liikevastuskaavaan sijoius, johon joku on myöhemmin tehnyt graafisen ympäristön ja laittanut jakeluun.

On mahdoton tietää, miten vastukset on arvioitu, ilmeisesti haettu keskiarvoja, jotka vastaavat silloisia harvoja mittaustuloksia.

Laskukaavojen hyvyyttä tai osuvuutta voi arvioida tutkailemalla arvoja ääripäistä.

Tässäkin alapää heittää aika lailla, mm. 400 kilonen vene pitäisi liukua 15 kn 6 hevosvoimalla ja 10 hp vie jo 600 kilosta liukuun.
Toinen pää onkin jo lähinnä sekaisin kun tollaselle vajaa 20 m paatille kalkuloidaan 40 kn vauhdissa 25 % pienempää kulutusta kuin 20 kn vauhdilla.

Tehontarve yleensä on likimain suhteessa nopeuden 2- potenssiin, tämän laskimen mukaan 1.2...1.8 ja ääripäässä jopa alle 1, joten optimismia on piisannut.

Mukava laskinhan tuo muuten on ja helppokäyttöinen, mutta venettä rakentavalle ei juuri osaa vakavasti suositella.

Lue lisää

Tiedoksi e.d.k:lkle ,että kaikki liukuvenerungot, joita on edes jotenkin suunniteltu, perustuvat tuohon Daniel Savitskyn teoriaan, joka on "suunnitteluohjelman" pohjana.

Veneensuunnittelija kirjoitti:

Tiedoksi e.d.k:lkle ,että kaikki liukuvenerungot, joita on edes jotenkin suunniteltu, perustuvat tuohon Daniel Savitskyn teoriaan, joka on "suunnitteluohjelman" pohjana.

Mikä tässä laskuohjelmassa on teoria, johon suunnittelu perustuu ? ?

Hyvää onnea kuitenkin uusille suunnitelmille.

HP on hevosvoimia eli 1,36 kilowattia, mutta siinä ei ole huomioitu potkurin hyötysuhdetta. Hyötysuhde on siinä 0,5-0,7. Eli kun jakaa hepat vaikka 0,6 niin on aika lähellä.

LCG on painopisteen etäisyys perästä, joka on yleensä pohjan leveyden verran vähintään metreissä tai noin 30-40% vesilinjasta.

VCG on painopisteen etäisyys kölilinjasta ylöspäin.

a on momenttivarsi painopisteestä pohjan puolikkaaseen jossa kitka vaikuttaa laskennallisesti

f on potkurilinjan "normaali" painopisteeseen.

epsilon taas potkuriakselin kulma kölilinjaan nähden plussaa "bowdownina"

Trim = kölilinjan kulma vedenpintaan nähden eli missä asennossa vene kulkee milläkin nopeudella. pitäisi olla siinä 5-6 astetta marssinopeudella ja huippunopeudella 3,5 -5 astetta

Ohjelma näkyy hyväksyvän vain pisteet desimaalierottimella, ei siis pilkkuja tai ei laske...

Porpoising tarkoittaa suomeksi laukkaa, mutta ei aukea....

Sori. Nyt taidat sekoittaa ns. luiston ja potkurin hyötysuhteen keskenään. Luisto voi hyvinkin olla kunnollisella rungolla ja kone-potkuri yhdistelmällä jopa 10% tai allekin luokkaa, mutta potkurin tuottaman tehon suhde akselitehoon perämoottoreillakaan ei voi koskaan olla enemmän kuin 0,75. Se on fysiikan laeissa.Vesisuihkulla tuskin 0,6 enempää.

veneensunnittelija66 kirjoitti:

Sori. Nyt taidat sekoittaa ns. luiston ja potkurin hyötysuhteen keskenään. Luisto voi hyvinkin olla kunnollisella rungolla ja kone-potkuri yhdistelmällä jopa 10% tai allekin luokkaa, mutta potkurin tuottaman tehon suhde akselitehoon perämoottoreillakaan ei voi koskaan olla enemmän kuin 0,75. Se on fysiikan laeissa.Vesisuihkulla tuskin 0,6 enempää.

Lue lisää

Huomasit varmaan itsekin noiden laskentaesimerkkien eron.
Aivan pikaisestikin jälkimmäinen käsittelee jo "oikeita veneitä" sisältäen mm. muuttuvan v-kulman, kaarevan kölilinjan ym , kun se alkujaan esitetty laskentaohjelma oli vain suorasivuiselle prismamuodolle laskettu, josta oli maininta esittelyssäkin, selvennettynä vielä tarkoituksena olevan vain selvittää hydrodynamiikan ymmärtämistä ja kappaleen käyttäytymistä, josta syystä tuloksetkin ovat mitä ovat, lienee helppo itsekin havaita.
Asia on aika luonnollinen, tietokonemallinnus mahdollistaa lähes rajattomasti monipuolisemman analyysin verrattuna aikaisempaan käsinlaskentaan.

Voi olla että tietoni on puutteellista potkureista mutta käsittääkseni tehosuhde propulsiossa on 2/(1 c/v), joka 10 % luistolla olisi
yli 95 % !
Tietenkin on lisättävä potkurilavan hyötysuhde (yleensä n.95% sekin) ja mahdolliset mekaaniset häviöt.
Mainintasi hyötysuhteen fysiikan lakien rajoittamasta 75% on sen verran kiinnostava, että mikäli asia ei tuota suhteetonta vaivaa niin kuulisin mielelläni perusteita asiaan.

e.d.k kirjoitti:

Huomasit varmaan itsekin noiden laskentaesimerkkien eron.
Aivan pikaisestikin jälkimmäinen käsittelee jo "oikeita veneitä" sisältäen mm. muuttuvan v-kulman, kaarevan kölilinjan ym , kun se alkujaan esitetty laskentaohjelma oli vain suorasivuiselle prismamuodolle laskettu, josta oli maininta esittelyssäkin, selvennettynä vielä tarkoituksena olevan vain selvittää hydrodynamiikan ymmärtämistä ja kappaleen käyttäytymistä, josta syystä tuloksetkin ovat mitä ovat, lienee helppo itsekin havaita.
Asia on aika luonnollinen, tietokonemallinnus mahdollistaa lähes rajattomasti monipuolisemman analyysin verrattuna aikaisempaan käsinlaskentaan.

Voi olla että tietoni on puutteellista potkureista mutta käsittääkseni tehosuhde propulsiossa on 2/(1 c/v), joka 10 % luistolla olisi
yli 95 % !
Tietenkin on lisättävä potkurilavan hyötysuhde (yleensä n.95% sekin) ja mahdolliset mekaaniset häviöt.
Mainintasi hyötysuhteen fysiikan lakien rajoittamasta 75% on sen verran kiinnostava, että mikäli asia ei tuota suhteetonta vaivaa niin kuulisin mielelläni perusteita asiaan.

Lue lisää

http://www.psychosnail.com/infoboatpropeller.aspx

"The efficiency of a propeller is simply power output divided by power input and can be as low as 40% for slower displacement hulls and in the high 70% for faster planing craft."

Eli uppoumaveneillä potkurin hyötysuhde on noin 40% ja plaanaavilla parhaimmillaan noin 70%.

Joilonaama kirjoitti:

http://www.psychosnail.com/infoboatpropeller.aspx

"The efficiency of a propeller is simply power output divided by power input and can be as low as 40% for slower displacement hulls and in the high 70% for faster planing craft."

Eli uppoumaveneillä potkurin hyötysuhde on noin 40% ja plaanaavilla parhaimmillaan noin 70%.

Lue lisää

Netistä löytyy monenlaisia arvioita, kuten myös ilmapotkurille ja vesijetillekin yli 85% kokonaishyötysuhteita, mutta eikös tuossa edellä kysytty mikä fysiikan lainalaisuus rajaa potkurin hyötysuhdetta, eikä sitä kuka löytää itselleen sopivimman linkin.

e.d.k kirjoitti:

Huomasit varmaan itsekin noiden laskentaesimerkkien eron.
Aivan pikaisestikin jälkimmäinen käsittelee jo "oikeita veneitä" sisältäen mm. muuttuvan v-kulman, kaarevan kölilinjan ym , kun se alkujaan esitetty laskentaohjelma oli vain suorasivuiselle prismamuodolle laskettu, josta oli maininta esittelyssäkin, selvennettynä vielä tarkoituksena olevan vain selvittää hydrodynamiikan ymmärtämistä ja kappaleen käyttäytymistä, josta syystä tuloksetkin ovat mitä ovat, lienee helppo itsekin havaita.
Asia on aika luonnollinen, tietokonemallinnus mahdollistaa lähes rajattomasti monipuolisemman analyysin verrattuna aikaisempaan käsinlaskentaan.

Voi olla että tietoni on puutteellista potkureista mutta käsittääkseni tehosuhde propulsiossa on 2/(1 c/v), joka 10 % luistolla olisi
yli 95 % !
Tietenkin on lisättävä potkurilavan hyötysuhde (yleensä n.95% sekin) ja mahdolliset mekaaniset häviöt.
Mainintasi hyötysuhteen fysiikan lakien rajoittamasta 75% on sen verran kiinnostava, että mikäli asia ei tuota suhteetonta vaivaa niin kuulisin mielelläni perusteita asiaan.

Lue lisää

se ei riko maanvetovoimaa edk! se antaa sitä lennossa lisää!½

EEH ! ! kirjoitti:

Netistä löytyy monenlaisia arvioita, kuten myös ilmapotkurille ja vesijetillekin yli 85% kokonaishyötysuhteita, mutta eikös tuossa edellä kysytty mikä fysiikan lainalaisuus rajaa potkurin hyötysuhdetta, eikä sitä kuka löytää itselleen sopivimman linkin.

Lue lisää

Se kaikenlainen pyörteily ja vaahto joka jää perään on sitä kitkaa ja muuta joka on pois työntövoimasta. Johtuu väliaineen ns. reynoldsinluvusta, joka on vedellä ja ilmalla aivan eri luokkaa. Lisäksi potkuri ei koskaan saa täysin puhdasta pyörteetöntä vettä, kun runko haittaa ja vetolaitekin tekee suttua, joka syö potkurin tehokkuutta. Siipiteoriassa on aina mukana voimavektorit noste ja vastus, jonka lisäksi kitka- ja viskoosivastusta riippuen siipiprofiilista potkurin mitoista ja väliaineesta.

Joilonaama kirjoitti:

Se kaikenlainen pyörteily ja vaahto joka jää perään on sitä kitkaa ja muuta joka on pois työntövoimasta. Johtuu väliaineen ns. reynoldsinluvusta, joka on vedellä ja ilmalla aivan eri luokkaa. Lisäksi potkuri ei koskaan saa täysin puhdasta pyörteetöntä vettä, kun runko haittaa ja vetolaitekin tekee suttua, joka syö potkurin tehokkuutta. Siipiteoriassa on aina mukana voimavektorit noste ja vastus, jonka lisäksi kitka- ja viskoosivastusta riippuen siipiprofiilista potkurin mitoista ja väliaineesta.

Lue lisää

Pitääkö tästä joutavanpäiväisestä selittelystä vetää johtopäätös että mitään fysiikan lakeihin perustuvaa rajoitetta ei sitten ollutkaan vaan se 75% olikin vain ylimielinen heitto tehostettuna ikäänkuin "luonnonlakien tuntijan" vakaumuksella ?

Ne perusteet, ei mahdollisia häiriötekijöitä tai epäsuotuisia olosuhteita vaan ainoastaan ne fysiikan lait, joihin väite perustuu.

Jaaha ! kirjoitti:

Pitääkö tästä joutavanpäiväisestä selittelystä vetää johtopäätös että mitään fysiikan lakeihin perustuvaa rajoitetta ei sitten ollutkaan vaan se 75% olikin vain ylimielinen heitto tehostettuna ikäänkuin "luonnonlakien tuntijan" vakaumuksella ?

Ne perusteet, ei mahdollisia häiriötekijöitä tai epäsuotuisia olosuhteita vaan ainoastaan ne fysiikan lait, joihin väite perustuu.

Lue lisää

Bernouillen yhtälöön perustuu ryyditettynä Freuden ja Reunoldsin luvulla hyvin pitkälti.

Tarkennus kirjoitti:

Bernouillen yhtälöön perustuu ryyditettynä Freuden ja Reunoldsin luvulla hyvin pitkälti.

Ei perustu Bernoullin virtausteoriaan, se käsittelee suljetun virtauksen energian ja paineen suhteita.
Reynoldsin luku ja virtausta vastustava kitka/viskositeetti vaikuttaa vedellä siten että hyötysuhde pitäisi olla parempi kuin ilmapotkurilla ja lisäksi kummankin vaikutus sisältyy jo luistoon kuten potkurista irtautuneen virtauksen pyörteisyyskin.

Näyttää siltä että juttu alkaa saada jo koomisia piirteitä, joten tältä erää riittänee.

Niin tietysti kirjoitti:

Ei perustu Bernoullin virtausteoriaan, se käsittelee suljetun virtauksen energian ja paineen suhteita.
Reynoldsin luku ja virtausta vastustava kitka/viskositeetti vaikuttaa vedellä siten että hyötysuhde pitäisi olla parempi kuin ilmapotkurilla ja lisäksi kummankin vaikutus sisältyy jo luistoon kuten potkurista irtautuneen virtauksen pyörteisyyskin.

Näyttää siltä että juttu alkaa saada jo koomisia piirteitä, joten tältä erää riittänee.

Lue lisää

Siipiteoria ja potkuriteoria perustuu puol roo vee toiseen nostekerroin kitkakerroin joka on bernullin peruja kyllä. Myös suljetussa systeemissä tulee häviöitä esim pumpuissa, jotka eivät saavuta juuri koskaan yli 75% hyötysuhdetta. Taidat olla ikiliikkujan keksijä koko mies.

"Ei ole yksinkertaista laskukaavaa kappaleelle, joka liikkuu nesteessä."

" Sama liukumisensääntö on sentin pitkästä kappaleesta aina 30 000 senttiseen kappaleeseen nesteessä. "

Tarkoitatko että kaikki tutkimustyö on turhaa vai että esitetyt laskukaavat ovat pelkkää huu haata ?

On se kummallista kun keskustelu koskee liukunopeuksilla toimivan potkurin hyötysuhdetta niin jo joku pätemistarpeessaan laajentaa asian joihinkin vanhoihin juttuihin ja jäänsärkijöihin tai muihin täysin asiaankuulumattomiin seikkoihin.

On joillakin tosi perverssit nautinnot.

Toinen mies vaan kirjoitti:

On se kummallista kun keskustelu koskee liukunopeuksilla toimivan potkurin hyötysuhdetta niin jo joku pätemistarpeessaan laajentaa asian joihinkin vanhoihin juttuihin ja jäänsärkijöihin tai muihin täysin asiaankuulumattomiin seikkoihin.

On joillakin tosi perverssit nautinnot.

Lue lisää

Et ole kovin viisas E.d.K!


Joilonaama
10.1.2012 22:27
0
http://illustrations.marin.ntnu.no/hydrodynamics/resistance/planing/index.html

Tuossa ilmainen nettiohjelma veneen "suunnitteluun" kun syöttää pohjan leveyden , pohjakulman, panopisteen sijainnin perästä niin kaikki veneen mitat saa viilattuu kohalleen. Ei tule sitten suurella vaivalla tehystä vaneeriveneestä susi...

Opettavainen "itsekehuskelutuokio" huolellisesti asian vierestä, mutta
toivottavasti palstan linkittäjä-google-suunnittelijat ja fysiikan lakien taitajat lukisivat myös ja vasta sitten puhuisivat ohjelmista, joilla he suunnittelevat veneitä ja miten tietävät eripainoisten veneiden pohjan optimileveyden ym.

Jätit ilmeisesti tahallasi pois noiden kilpaveneiden potkureiden hyötysuhteen ! , siinä voisi olla nikottelemista käsitykselle että fysiikan lait rajaavat sen 75% .n.

Toinen mies vaan kirjoitti:

Opettavainen "itsekehuskelutuokio" huolellisesti asian vierestä, mutta
toivottavasti palstan linkittäjä-google-suunnittelijat ja fysiikan lakien taitajat lukisivat myös ja vasta sitten puhuisivat ohjelmista, joilla he suunnittelevat veneitä ja miten tietävät eripainoisten veneiden pohjan optimileveyden ym.

Jätit ilmeisesti tahallasi pois noiden kilpaveneiden potkureiden hyötysuhteen ! , siinä voisi olla nikottelemista käsitykselle että fysiikan lait rajaavat sen 75% .n.

Lue lisää

En jää arvuutuskilpailuun kanssasi siitä mitä mahdat tarkoittaa epäselvillä heitoillasi.
Kerroin sinulle kansankielellä kolmen peruskohdan asiat laivan / veneen suunnittelussa.
Kerroin sinulle totuuden, että taulukkolaskentaohjelmaan tehdyt "suunnitteluohjelmat" ovat lukuisten kompromissien tuttufrutti. Eivät siten anna, kun sen yhden totuuden kerrallaan.

Mitä tulee potkurien hyötysuhteeseen, niin näytät sekoittavan kaksi eri termiä. Potkurille saadaan korkeakin hyötysuhde kapealla kierrosalueella tekemällä siitä tietynmuotoinen. Sellaisella aluksella voi seilata Aura-Åbo-Turku-joen yli aina vain vakionopeudella. Sitten, kun tuulee, on lastia, tai on aallokko se hyötysuhde ei autakaan.
Kilpaveneen potkuri saattaa olla sen 75% kosketuksessa koko pinta-alaltaan vedessä. Yleensä se koskee vain alaosallaan hyppien hemmetisti aalloista aaltoon 60 m/s (vajaa 220km/tunti)!

Eräs mies vain kirjoitti:

En jää arvuutuskilpailuun kanssasi siitä mitä mahdat tarkoittaa epäselvillä heitoillasi.
Kerroin sinulle kansankielellä kolmen peruskohdan asiat laivan / veneen suunnittelussa.
Kerroin sinulle totuuden, että taulukkolaskentaohjelmaan tehdyt "suunnitteluohjelmat" ovat lukuisten kompromissien tuttufrutti. Eivät siten anna, kun sen yhden totuuden kerrallaan.

Mitä tulee potkurien hyötysuhteeseen, niin näytät sekoittavan kaksi eri termiä. Potkurille saadaan korkeakin hyötysuhde kapealla kierrosalueella tekemällä siitä tietynmuotoinen. Sellaisella aluksella voi seilata Aura-Åbo-Turku-joen yli aina vain vakionopeudella. Sitten, kun tuulee, on lastia, tai on aallokko se hyötysuhde ei autakaan.
Kilpaveneen potkuri saattaa olla sen 75% kosketuksessa koko pinta-alaltaan vedessä. Yleensä se koskee vain alaosallaan hyppien hemmetisti aalloista aaltoon 60 m/s (vajaa 220km/tunti)!

Lue lisää

Arvsteluni laskentaohjelmaan näyttää herättäneen aika rönsyilevää keskustelua, mutta jos vilkaiset kirjoitustani ( toinen vastaus " Ole varov..."), josta rönsyily alkoi, niin mitä mielipiteestäsi poikkeavaa tai väärää näet sisällössä ?
Joillekin näyttää palstalla esiintyvää muutamaa rekisteröityä nimimerkkiä kohtaan olevan tietynlainen asenne, syystä tai syyttä, jolloin jokaiseen kirjoitukseen on päästävä sössimään sisällöstä riippumatta.

e.d.k kirjoitti:

Arvsteluni laskentaohjelmaan näyttää herättäneen aika rönsyilevää keskustelua, mutta jos vilkaiset kirjoitustani ( toinen vastaus " Ole varov..."), josta rönsyily alkoi, niin mitä mielipiteestäsi poikkeavaa tai väärää näet sisällössä ?
Joillekin näyttää palstalla esiintyvää muutamaa rekisteröityä nimimerkkiä kohtaan olevan tietynlainen asenne, syystä tai syyttä, jolloin jokaiseen kirjoitukseen on päästävä sössimään sisällöstä riippumatta.

Lue lisää

Se johtuu vain omista kirjoituksistasi, hulluista kaavoistasi ja väittämistäsi, että lennät maanvetovoiman pois maapallolta.... onhan niin luettu vuosien aikana... haa haaaa...