Missä naisia, jotka pidempäänkin sinkkuna?

Voisin minä pullukan naisen kanssakin seurustella, jos meillä olisi kivaa yhdessä. Ainakin sellaisen pullukan, joka vielä pystyy ihan normaalisti asioihin elämässä, ja jolla ei ole selkeitä terveysongelmia lihavuuden takia. Muttapa mutta. Pullukat naiset usein syyttävät pulleudestaan miehiä, tai siis toisin sanoen, vaativat mieheltä valtavaa kokoa, jotta mies olisi pulleaa naista huomattavasti isompi.

sillitrooli kirjoitti:

Voisin minä pullukan naisen kanssakin seurustella, jos meillä olisi kivaa yhdessä. Ainakin sellaisen pullukan, joka vielä pystyy ihan normaalisti asioihin elämässä, ja jolla ei ole selkeitä terveysongelmia lihavuuden takia. Muttapa mutta. Pullukat naiset usein syyttävät pulleudestaan miehiä, tai siis toisin sanoen, vaativat mieheltä valtavaa kokoa, jotta mies olisi pulleaa naista huomattavasti isompi.

Lue lisää

Mikähän tässä kommentissani närästi? Saa laittaa sanallistakin palautetta.

sillitrooli kirjoitti:

Mikähän tässä kommentissani närästi? Saa laittaa sanallistakin palautetta.

Kaikki suoraan sanominen ärsyttää naisia. Pitää sanoa kivasti.

sillitrooli kirjoitti:

Voisin minä pullukan naisen kanssakin seurustella, jos meillä olisi kivaa yhdessä. Ainakin sellaisen pullukan, joka vielä pystyy ihan normaalisti asioihin elämässä, ja jolla ei ole selkeitä terveysongelmia lihavuuden takia. Muttapa mutta. Pullukat naiset usein syyttävät pulleudestaan miehiä, tai siis toisin sanoen, vaativat mieheltä valtavaa kokoa, jotta mies olisi pulleaa naista huomattavasti isompi.

Lue lisää

Pakko sanoa, että itse olen pullea nainen, ja itse en vaadi, että mies on isompi kuin minä, tosin en myös halua sixpack miestäkään.


Ja ylempää kommenttia kommentoisin niin että jos me pulleat naiset herkkumme ostetaan itse sinkkuna, niin kyllä me ne itse ostetaan parisuhteessakin ;P

Heheh.
Sinä oletkin nainen.

Jos miehellä ei ole sopivaa työpaikkaa jossa tavata naisai, kaverit eivät esittele naistuttavia sekä koulut on käyty jne. niin missä niitä tapaa?

Ei missään, Suomessa.

Vain netissä ja baarissta jotka molemmat ovat lihatiskejä joissa on todella pinnallinen tunnelma sekä valintaperusteet. Naisilla huima kysyntä ja miesten pitää metsästää kukkoillen naista.

Naisen nyt tarvitsee vain ilmestyä näkyville mainitsemaasi paikkoihin ja voila! seuraa löytyy.

Miehellä ei ole se sama tilanne koskaan.

Viimeisimmät tapaukset ovat olleet baarissa, yhdellä kurssilla, sekä kaverin synttäreillä. Kaverin synttäreillä totesimme muutaman sinkkumiehen kanssa yhdessä, että vaikka paikalla oli yli kymmenen naista, niin kaikki olivat joko pysyvässä suhteessa, tai eronneet vähän aikaa sitten, ja nyt kertoivat toisille naisille jostain uudesta miehestä, joka oli löytynyt pian eron jälkeen. Kurssilla taas on 11 ihmistä, joista 3 miehiä ja 8 naisia. Naiset juttelivat keskenään poikaystävistä, josta kävi ilmi, että 7:llä on poikaystävä tai ovat juuri löytäneet uuden. Yksi naissinkku on, se on se 19v missitasoinen nainen, josta kirjoitin provon joku päivä sitten, ja joka on kanssani niin eri levelillä, että en edes ajattele tutustumista missään muussa kuin tavallisessa tuttavuusmielessä.

sillitrooli kirjoitti:

Viimeisimmät tapaukset ovat olleet baarissa, yhdellä kurssilla, sekä kaverin synttäreillä. Kaverin synttäreillä totesimme muutaman sinkkumiehen kanssa yhdessä, että vaikka paikalla oli yli kymmenen naista, niin kaikki olivat joko pysyvässä suhteessa, tai eronneet vähän aikaa sitten, ja nyt kertoivat toisille naisille jostain uudesta miehestä, joka oli löytynyt pian eron jälkeen. Kurssilla taas on 11 ihmistä, joista 3 miehiä ja 8 naisia. Naiset juttelivat keskenään poikaystävistä, josta kävi ilmi, että 7:llä on poikaystävä tai ovat juuri löytäneet uuden. Yksi naissinkku on, se on se 19v missitasoinen nainen, josta kirjoitin provon joku päivä sitten, ja joka on kanssani niin eri levelillä, että en edes ajattele tutustumista missään muussa kuin tavallisessa tuttavuusmielessä.

Lue lisää

Juuri näin se menee.

Ei helppoa kirjoitti:

Heheh.
Sinä oletkin nainen.

Jos miehellä ei ole sopivaa työpaikkaa jossa tavata naisai, kaverit eivät esittele naistuttavia sekä koulut on käyty jne. niin missä niitä tapaa?

Ei missään, Suomessa.

Vain netissä ja baarissta jotka molemmat ovat lihatiskejä joissa on todella pinnallinen tunnelma sekä valintaperusteet. Naisilla huima kysyntä ja miesten pitää metsästää kukkoillen naista.

Naisen nyt tarvitsee vain ilmestyä näkyville mainitsemaasi paikkoihin ja voila! seuraa löytyy.

Miehellä ei ole se sama tilanne koskaan.

Lue lisää

Tyttönen_82 näkyy tavanneen kesätöistä, kavereiden kautta, koulun kautta ja netistä ainakin nuo neljä mainitsemaansa miestä. Neljä miestä on siis löytänyt noista paikoista naisseuraa.

Ei ihan kaikesta tarvitse tehdä heheh sinä oletkin nainen -asiaa. Jos nainen ei ole kesätöissä tai koulussa eikä kaveritkaan esittele hänelle miehiä, ei hänen tilanteensa nyt niin kovin erilainen ole kuin vastaavilla miehillä. En usko, että Tyttönen_82 viitsii lähteä lihatiskien antimille tyrkyttäytymään, vaikka sieltä ehkä lihatiskiseuraa löytyisikin. Mukavan miehen löytyminen on vaikeampaa.

Voi logiikkaa... kirjoitti:

Tyttönen_82 näkyy tavanneen kesätöistä, kavereiden kautta, koulun kautta ja netistä ainakin nuo neljä mainitsemaansa miestä. Neljä miestä on siis löytänyt noista paikoista naisseuraa.

Ei ihan kaikesta tarvitse tehdä heheh sinä oletkin nainen -asiaa. Jos nainen ei ole kesätöissä tai koulussa eikä kaveritkaan esittele hänelle miehiä, ei hänen tilanteensa nyt niin kovin erilainen ole kuin vastaavilla miehillä. En usko, että Tyttönen_82 viitsii lähteä lihatiskien antimille tyrkyttäytymään, vaikka sieltä ehkä lihatiskiseuraa löytyisikin. Mukavan miehen löytyminen on vaikeampaa.

Lue lisää

"Tyttönen_82 näkyy tavanneen kesätöistä, kavereiden kautta, koulun kautta ja netistä ainakin nuo neljä mainitsemaansa miestä. Neljä miestä on siis löytänyt noista paikoista naisseuraa. "

LOL:

Minä puhuin siitä mitä nainen on tehnyt noiden juttujen eteen!

Netissä hän aivan takuuvarmasti saa viestejä monilta mieheltä joten tuskin on tarvinnut erityistä aktiivisuutta.
Usein sama toistuu näissä muissakin paikoissa.

Kunhan nainen on läsnä niin mies etsii, tekee töitä sen eteen ja iskee ja lähestyy.

Se on se ero. Joten heh, sinä oletkin nainen pätee.

"Jos nainen ei ole kesätöissä tai koulussa eikä kaveritkaan esittele hänelle miehiä, ei hänen tilanteensa nyt niin kovin erilainen ole kuin vastaavilla miehillä."

Vaikka mies olisi töissä, koulussa ja kavereitakin olisi muutama niin mitään ei tapahdu jos mies ei lähesty ja etsi naista.

"En usko, että Tyttönen_82 viitsii lähteä lihatiskien antimille tyrkyttäytymään, vaikka sieltä ehkä lihatiskiseuraa löytyisikin. Mukavan miehen löytyminen on vaikeampaa. "

Kumma kyllä, aika moni mukava mies etsii sieltä lihatiskiltä mukavaa naista, mutta ongelma on se että siellä lihatiskillä naisia kiinnostaa vain ne lihatiskimiehet eikä ne mukavat miehet.

Siinä toinen ero.

Logiikkasi kieltämättä kaivaa vähän ruuvaamista jos et tajua mistä puhun.

Esimerkkinä jos minä menen kielikurssille sen vuoksi että tapaisin naisia niin jo sen lisäksi ettei sitä passaa naisille siellä mainita niin kenen kuvittelet sen lähestymisen siellä kielikurssillta tekevän?
Nainen menee sinne opiskelemaan kieliä ja mies sekä lukemaan kieliä että myös tässä tapauksessa etsimään naista.

Nainen vain ilmastuu paikalle ja homma on hallussa.

Joten turha selittää että " ei naisen tilanne nyt niin kovin erilainen ole kuin vastaavilla miehillä".

Ei helppoa kirjoitti:

Heheh.
Sinä oletkin nainen.

Jos miehellä ei ole sopivaa työpaikkaa jossa tavata naisai, kaverit eivät esittele naistuttavia sekä koulut on käyty jne. niin missä niitä tapaa?

Ei missään, Suomessa.

Vain netissä ja baarissta jotka molemmat ovat lihatiskejä joissa on todella pinnallinen tunnelma sekä valintaperusteet. Naisilla huima kysyntä ja miesten pitää metsästää kukkoillen naista.

Naisen nyt tarvitsee vain ilmestyä näkyville mainitsemaasi paikkoihin ja voila! seuraa löytyy.

Miehellä ei ole se sama tilanne koskaan.

Lue lisää

"Naisen nyt tarvitsee vain ilmestyä näkyville mainitsemaasi paikkoihin ja voila! seuraa löytyy."
Löytyy ihan mitä tahansa seuraa juu..! Mutta ei sitä oikeaa.

Asiaa ei tietysti helpota jos roikutte kotona tai toisaalta jos ette roiku kotona annatte ymmärtää käytöksellänne ettei lähestyminen todennäköisesti tuota tulosta.

Esimerkiksi Suomessa niin miehen ei kannata normaali arkitilanteissa yrittää mitään koska todennäköisesti saa pakit.

Olen jo 10 vuotta vanhempi ja se tekee hommasta vielä vaikeamman koska vaikka rohkeus riittäisi niin on vaikea lähestyä edes huomattavasti nuorempia naisia ettei pidettäisi likaisena setänä vaikka olen suhteellisen nuoren näköinen tuon ikäiseksi.

Oddsit ovat rankasti naisten puolella näissä asioissa ja sinulle annan sen vihjeen että tee tyttö itsesi jotenkin näkyväksi. Kyllä miehiä kiinnostaa ja muukin kuin seksi mutta he eivät osaa lukea ajatuksia ja moni ei tieten tahtoen jaksa ottaa pakkeja vastaan koska aavistavat että teille kelpaa vain ne komeimmat ja ihanimmat miehet.

Senpä takia etsinkin vain 5-10 vuotta nuorempia naisia! :P

Ei helppoa kirjoitti:

Senpä takia etsinkin vain 5-10 vuotta nuorempia naisia! :P

Sulle se varmaan sopii hyvin, mutta mua jotenkin arveluttaa nuoremman miehen kanssa oleminen. Koska itsekin vielä opiskelen, elämäntilanne saattaa olla ihan sama ja opiskelutkin samassa vaiheessa, mutta entäpä ne muut elämän osa-alueet? Epäilen erään 4 vuotta nuoremman miehen olevan kiinnostunut minusta, tai ainakin utelias, mutta mitä olen hänen kanssaan jutellut, niin epäilen kohtaavatko nuo muut asiat...

Tyttönen_82 kirjoitti:

Sulle se varmaan sopii hyvin, mutta mua jotenkin arveluttaa nuoremman miehen kanssa oleminen. Koska itsekin vielä opiskelen, elämäntilanne saattaa olla ihan sama ja opiskelutkin samassa vaiheessa, mutta entäpä ne muut elämän osa-alueet? Epäilen erään 4 vuotta nuoremman miehen olevan kiinnostunut minusta, tai ainakin utelias, mutta mitä olen hänen kanssaan jutellut, niin epäilen kohtaavatko nuo muut asiat...

Lue lisää

Pakko sopia koska oman ikäiset naiset tuntuvat kovin tätimäisiltä, joko on lapsia, monia eroja ja suhteita takana sekä halutaan asettautua aloilleen.

Ei se helppoa ole koska opiskelijanaiset elävät usein aktiivista elämää ja pyörivät omissa piireissään.

Elämäntilannekin on eri kun toinen on työelämässä ja ei tiedä mitä toinen tekee opiskelujen jälkeen.
Jos taas kyseessä on jo töissä käyvä nainen 25-30 niin odotukset miehelle ovat kiven kovat. Kaiken pitää natsata ja kemioiden räiskähdellä hetimiten.

Tosin olen arvellut että jos tapaan sopivan nuoren naisen niin mieluummin panna kuin palaa.

"Epäilen erään 4 vuotta nuoremman miehen olevan kiinnostunut minusta, tai ainakin utelias, mutta mitä olen hänen kanssaan jutellut, niin epäilen kohtaavatko nuo muut asiat... "

Ota selvää. Suotta arvuuttelet sen enempää asiaa. Eihän sinun heti suhteeseen tarvitse hypätä kun katsot voiko siitä kehittyä mitään ja miten hän kokee nuo elämäntilanteiden erot.

Tyttönen_82 kirjoitti:

Sulle se varmaan sopii hyvin, mutta mua jotenkin arveluttaa nuoremman miehen kanssa oleminen. Koska itsekin vielä opiskelen, elämäntilanne saattaa olla ihan sama ja opiskelutkin samassa vaiheessa, mutta entäpä ne muut elämän osa-alueet? Epäilen erään 4 vuotta nuoremman miehen olevan kiinnostunut minusta, tai ainakin utelias, mutta mitä olen hänen kanssaan jutellut, niin epäilen kohtaavatko nuo muut asiat...

Lue lisää

Mä olen kerran ollut se nuorempi mies.
Opiskelin silloin.
Elämäntilanteet eivät olleet ongelma vasta kuin ensimmäisenä vuosipäivänä. Suurin piirtein.
Mutta joo...loppujen lopuksi kolme vuotta ikäeroa oli liikaa. Kun toisella alkoi biologinen kello tikittämään, niin toinen tuskaili opintojen ja (tulevien) työpaikkojen kanssa. Ei ollut oikein tulevaisuutta sillä suhteella.

Ei helppoa kirjoitti:

Pakko sopia koska oman ikäiset naiset tuntuvat kovin tätimäisiltä, joko on lapsia, monia eroja ja suhteita takana sekä halutaan asettautua aloilleen.

Ei se helppoa ole koska opiskelijanaiset elävät usein aktiivista elämää ja pyörivät omissa piireissään.

Elämäntilannekin on eri kun toinen on työelämässä ja ei tiedä mitä toinen tekee opiskelujen jälkeen.
Jos taas kyseessä on jo töissä käyvä nainen 25-30 niin odotukset miehelle ovat kiven kovat. Kaiken pitää natsata ja kemioiden räiskähdellä hetimiten.

Tosin olen arvellut että jos tapaan sopivan nuoren naisen niin mieluummin panna kuin palaa.

"Epäilen erään 4 vuotta nuoremman miehen olevan kiinnostunut minusta, tai ainakin utelias, mutta mitä olen hänen kanssaan jutellut, niin epäilen kohtaavatko nuo muut asiat... "

Ota selvää. Suotta arvuuttelet sen enempää asiaa. Eihän sinun heti suhteeseen tarvitse hypätä kun katsot voiko siitä kehittyä mitään ja miten hän kokee nuo elämäntilanteiden erot.

Lue lisää

Onhan se totta, että tietyssä mielessä ikä on vaan numero ja voisihan siitä tullakin jotain. Mutta kuten tuossa totesit saman ikäisistä naisista (eli ilmeisesti kolmekymppisistä?) niin myös minä mielelläni asettuisin aloilleni mitä se nyt sitten tarkoittaakaan, ja mietin että olisiko parempi että mies olisi mieluumminkin 4 v vanhempi kuin nuorempi niin olisiko ne ajatukset siitä vakiintumisesta lähempänä toisiaan. Kenties tässä taustalla painaa tapailu kokemattoman nuoremman miehen kanssa, jonka kanssa tulevaisuuden suunnitelmat olivat aivan erilaiset, mutta eihän tämä 4 v nuorempi tietysti ole sama tilanne. Olen silti melko varma että tällä 4 v nuoremmalla ei ole kauheasti naiskokemusta ja pelkään joudunko ojasta allikkoon.

Tyttönen_82 kirjoitti:

Onhan se totta, että tietyssä mielessä ikä on vaan numero ja voisihan siitä tullakin jotain. Mutta kuten tuossa totesit saman ikäisistä naisista (eli ilmeisesti kolmekymppisistä?) niin myös minä mielelläni asettuisin aloilleni mitä se nyt sitten tarkoittaakaan, ja mietin että olisiko parempi että mies olisi mieluumminkin 4 v vanhempi kuin nuorempi niin olisiko ne ajatukset siitä vakiintumisesta lähempänä toisiaan. Kenties tässä taustalla painaa tapailu kokemattoman nuoremman miehen kanssa, jonka kanssa tulevaisuuden suunnitelmat olivat aivan erilaiset, mutta eihän tämä 4 v nuorempi tietysti ole sama tilanne. Olen silti melko varma että tällä 4 v nuoremmalla ei ole kauheasti naiskokemusta ja pelkään joudunko ojasta allikkoon.

Lue lisää

Suosittelen vanhempaa jos haluat asettua aloillesi.
Minua on joskus joku vanhempi yrittänyt kun on kuvitellut että turvallisen ja fiksun oloisena sekä lämminhenkisenä miehenä olisin sitä tyyppiä joka tahtoo asettautua aloilleen.

Wrong.

Jossakin vaiheessa, mutta ei lähiaikoina sekä naisesta muutenkin tulee aika nuutunut kuva jos ikämittari näyttää 30 ja aletaan vetää villahousuja jalkaan odottaen kuolemaa omassa mökissä.

"Kenties tässä taustalla painaa tapailu kokemattoman nuoremman miehen kanssa, jonka kanssa tulevaisuuden suunnitelmat olivat aivan erilaiset, mutta eihän tämä 4 v nuorempi tietysti ole sama tilanne. Olen silti melko varma että tällä 4 v nuoremmalla ei ole kauheasti naiskokemusta ja pelkään joudunko ojasta allikkoon. "

Kumpi sinua nyt vaivaa?
Elämäntilanteiden ero ja se että onko suunnitelmanne erilaiset vai se että tuo mies on kokematon?

Ovat kaksi eri asiaa muuten.

Ei helppoa kirjoitti:

Suosittelen vanhempaa jos haluat asettua aloillesi.
Minua on joskus joku vanhempi yrittänyt kun on kuvitellut että turvallisen ja fiksun oloisena sekä lämminhenkisenä miehenä olisin sitä tyyppiä joka tahtoo asettautua aloilleen.

Wrong.

Jossakin vaiheessa, mutta ei lähiaikoina sekä naisesta muutenkin tulee aika nuutunut kuva jos ikämittari näyttää 30 ja aletaan vetää villahousuja jalkaan odottaen kuolemaa omassa mökissä.

"Kenties tässä taustalla painaa tapailu kokemattoman nuoremman miehen kanssa, jonka kanssa tulevaisuuden suunnitelmat olivat aivan erilaiset, mutta eihän tämä 4 v nuorempi tietysti ole sama tilanne. Olen silti melko varma että tällä 4 v nuoremmalla ei ole kauheasti naiskokemusta ja pelkään joudunko ojasta allikkoon. "

Kumpi sinua nyt vaivaa?
Elämäntilanteiden ero ja se että onko suunnitelmanne erilaiset vai se että tuo mies on kokematon?

Ovat kaksi eri asiaa muuten.

Lue lisää

No kun musta nimenomaan se kokemattomuus vaikutti siihen että ne suunnitelmat ja ylipäätään elämänasenne oli niin erilaiset. Kokematon tarvitsee ehkä enemmän "aikaa", kun taas aikaisempaa seurustelukokemusta omaava tietää mihin on ryhtymässä. Ei se varmaan aina näin mene, mutta tuntui että nuorempi mies sekä kokemattomuus yhdistelmänä ei kohdannut minun tulevaisuuden suunnitelmien ja nykyhetken halujen kanssa. Viime vuonna olin miehen kanssa tällaisessa tilanteessa, sitä edellisenä vuonna toisen kanssa, haluanko olla tänä vuonna taas samassa tilanteessa. Ei enää kolmatta kertaa peräkkäin...

Millä tavalla tavallinen tutustuminen "kehittyy muuksi"?
En ole ikinä onnistunut siinä. Minusta se olisi ihannetilanne, mutta yksikään suhteistani ei ole alkanut sillä tavalla, että aluksi oltaisiin kavereita/ystäviä, ja sitten kehittyisi parisuhteeksi.

sillitrooli kirjoitti:

Millä tavalla tavallinen tutustuminen "kehittyy muuksi"?
En ole ikinä onnistunut siinä. Minusta se olisi ihannetilanne, mutta yksikään suhteistani ei ole alkanut sillä tavalla, että aluksi oltaisiin kavereita/ystäviä, ja sitten kehittyisi parisuhteeksi.

Lue lisää

Silli: jos tarkoitat noita mun tilanteita, niin siihen tavalliseen tuttavuuteen on vaan alkanut tulla flirttiä ja huulenheittoa mukaan ihan luonnollisesti jossain vaiheessa. Eli varmaankaan nämä miehet eivät alunperin olleet kovin kiinnostuneita, mutta kun olen heidän kanssaan aikaa viettänyt, on naurettu ja hassuteltu yhdessä niin ovat ajatelleet että tuohan onkin ihan mukava ihminen ja hänen seurassaan voi viihtyä niin siitä se on lähtenyt. Ei tämä tilanne tietysti kaikkien kanssa tule, mutta kuitenkin. Mutta ajava voima siihen tutustumiseen on ollut kuitenkin joku ulkopuolinen tekijä; yhteiset kaverit, ollaan parina jollain kurssilla viikottain, toiseen kesätyöntekijään halutaan tutustua ja saman tilanteen takia "pitää yhtä" jne.

Tyttönen_82 kirjoitti:

Silli: jos tarkoitat noita mun tilanteita, niin siihen tavalliseen tuttavuuteen on vaan alkanut tulla flirttiä ja huulenheittoa mukaan ihan luonnollisesti jossain vaiheessa. Eli varmaankaan nämä miehet eivät alunperin olleet kovin kiinnostuneita, mutta kun olen heidän kanssaan aikaa viettänyt, on naurettu ja hassuteltu yhdessä niin ovat ajatelleet että tuohan onkin ihan mukava ihminen ja hänen seurassaan voi viihtyä niin siitä se on lähtenyt. Ei tämä tilanne tietysti kaikkien kanssa tule, mutta kuitenkin. Mutta ajava voima siihen tutustumiseen on ollut kuitenkin joku ulkopuolinen tekijä; yhteiset kaverit, ollaan parina jollain kurssilla viikottain, toiseen kesätyöntekijään halutaan tutustua ja saman tilanteen takia "pitää yhtä" jne.

Lue lisää

Miten et ole torjunut niitä miehiä? Yleensä naiset torjuvat ja nöyryyttävät kamumiehiä silmät innosta kiiluen. Siis, jos sama ilmaistaan korrektimmin, niin yleensä naiset alkavat pompottaa kaverimiestä, tai pahimmillaan loukkaantuvat, jos kaverimies menee tekemään tai ehdottamaan jotain intiimimpää.

sillitrooli kirjoitti:

Miten et ole torjunut niitä miehiä? Yleensä naiset torjuvat ja nöyryyttävät kamumiehiä silmät innosta kiiluen. Siis, jos sama ilmaistaan korrektimmin, niin yleensä naiset alkavat pompottaa kaverimiestä, tai pahimmillaan loukkaantuvat, jos kaverimies menee tekemään tai ehdottamaan jotain intiimimpää.

Lue lisää

Miksi alkaisin pompottamaan ketään? :o) ja nämä miehet eivät ole olleet varsinaisesti kamumiehiä vaan työkavereita/kurssipareja tai sitten kavereiden poikaystävien kavereita. Ei kai siinä oikein voikaan pompottaa, vai voiko? Kahden kesken en heidän kanssaan kuitenkaan ollut vapaa-ajalla, paitsi vasta myöhemminkin. Niin, ja olen minäkin joskus jonkun torjunut, jos en ole ollut kiinnostunut tai kuten yhdessä kesätyöpaikassa, olin jo alkanut tapailla yhtä miestä jonka kanssa sitten seurustelinkin vuoden, enkä tietenkään voinut muita tavata.

Tyttönen_82 kirjoitti:

Miksi alkaisin pompottamaan ketään? :o) ja nämä miehet eivät ole olleet varsinaisesti kamumiehiä vaan työkavereita/kurssipareja tai sitten kavereiden poikaystävien kavereita. Ei kai siinä oikein voikaan pompottaa, vai voiko? Kahden kesken en heidän kanssaan kuitenkaan ollut vapaa-ajalla, paitsi vasta myöhemminkin. Niin, ja olen minäkin joskus jonkun torjunut, jos en ole ollut kiinnostunut tai kuten yhdessä kesätyöpaikassa, olin jo alkanut tapailla yhtä miestä jonka kanssa sitten seurustelinkin vuoden, enkä tietenkään voinut muita tavata.

Lue lisää

Olitko sitten alusta, ekasta tapaamisesta asti ihastunut niihin kyseisiin työkavereihin ja kurssipareihisi?

sillitrooli kirjoitti:

Olitko sitten alusta, ekasta tapaamisesta asti ihastunut niihin kyseisiin työkavereihin ja kurssipareihisi?

En kai ihastunut, mutta tokihan sinkkuna ollessa pitää silmät auki ja olin lähinnä utelias/kiinnostunut tutustumaan, että minkälainen mies on kyseessä.

sillitrooli kirjoitti:

Miten et ole torjunut niitä miehiä? Yleensä naiset torjuvat ja nöyryyttävät kamumiehiä silmät innosta kiiluen. Siis, jos sama ilmaistaan korrektimmin, niin yleensä naiset alkavat pompottaa kaverimiestä, tai pahimmillaan loukkaantuvat, jos kaverimies menee tekemään tai ehdottamaan jotain intiimimpää.

Lue lisää

Naiset taitaa vain testailla niitä miehiä. Tai sitten he eivät vain hoksaa, että jutut jotka eivät sosiopaattisemmilla tai sosiaalisesti tottuneilla miehillä tunnu missään, voivat oikeasti alkaa ärsyttämään normaalimiestä.

Tyttönen_82 kirjoitti:

No kun musta nimenomaan se kokemattomuus vaikutti siihen että ne suunnitelmat ja ylipäätään elämänasenne oli niin erilaiset. Kokematon tarvitsee ehkä enemmän "aikaa", kun taas aikaisempaa seurustelukokemusta omaava tietää mihin on ryhtymässä. Ei se varmaan aina näin mene, mutta tuntui että nuorempi mies sekä kokemattomuus yhdistelmänä ei kohdannut minun tulevaisuuden suunnitelmien ja nykyhetken halujen kanssa. Viime vuonna olin miehen kanssa tällaisessa tilanteessa, sitä edellisenä vuonna toisen kanssa, haluanko olla tänä vuonna taas samassa tilanteessa. Ei enää kolmatta kertaa peräkkäin...

Lue lisää

Noista asioista kannatttaa ottaa selvää ja keskustella.
Pelkän iän ja "kokemattomuuden" (milläs sen määrittelet?) piikkiin ei kannata mitään laittaa.

"Viime vuonna olin miehen kanssa tällaisessa tilanteessa, sitä edellisenä vuonna toisen kanssa, haluanko olla tänä vuonna taas samassa tilanteessa. Ei enää kolmatta kertaa peräkkäin... "

Tässä ei ole päätä eikä häntää.
Yrität nyt perustella sillä että jos vastaan tulee 3. henkilö niin et vain halua olla "siinä tilanteessa " enää uudestaan. Niin, missä tilanteessa?
Siinä että sillä kerralla löydätkin sen sopivan?

Ota ihmiset yksittäisinä yksilöinä äläkä itsellesi soljuvina tilanteita, jos siis pystyt, naisena.

Ei ole helppoa. kirjoitti:

Noista asioista kannatttaa ottaa selvää ja keskustella.
Pelkän iän ja "kokemattomuuden" (milläs sen määrittelet?) piikkiin ei kannata mitään laittaa.

"Viime vuonna olin miehen kanssa tällaisessa tilanteessa, sitä edellisenä vuonna toisen kanssa, haluanko olla tänä vuonna taas samassa tilanteessa. Ei enää kolmatta kertaa peräkkäin... "

Tässä ei ole päätä eikä häntää.
Yrität nyt perustella sillä että jos vastaan tulee 3. henkilö niin et vain halua olla "siinä tilanteessa " enää uudestaan. Niin, missä tilanteessa?
Siinä että sillä kerralla löydätkin sen sopivan?

Ota ihmiset yksittäisinä yksilöinä äläkä itsellesi soljuvina tilanteita, jos siis pystyt, naisena.

Lue lisää

"Ota ihmiset yksittäisinä yksilöinä äläkä itsellesi soljuvina tilanteita, jos siis pystyt, naisena."

Paraskin puhuja, kun et muuta pysty kun latteita yleistyksiä tänne latelemaan. Laskeudu vähän alemmas sieltä omahyväisyyden jakkaraltasi ja opettele kuuntelemaan (tai tässä tapauksessa lukemaan) mitä toiset haluavat sanoa ja mitä heillä on sydämellään. Olet juuri sen oloinen tyyppi, että kun toinen kertoo vaikkapa äidillään on äskettäin todettu reuma, niin tämä tyyppi ei anna toisen sanoa lausetta loppuun vaan alkaa asiantuntevana pölöttää "joo mää tiedän ja se johtuu siitä ja siitä ja sitä pitää niin ja niin hoitaa ja ja...niin ja sitten reumasta tulee vielä mieleen Rauma. Me oltiin kerran Raumalla ja siellä oli sitä ja sitä ja pälä pälä....

Ja sinne se toisen alkuperäinen tarina siitä reumasta jää.

Ei ole helppoa. kirjoitti:

Noista asioista kannatttaa ottaa selvää ja keskustella.
Pelkän iän ja "kokemattomuuden" (milläs sen määrittelet?) piikkiin ei kannata mitään laittaa.

"Viime vuonna olin miehen kanssa tällaisessa tilanteessa, sitä edellisenä vuonna toisen kanssa, haluanko olla tänä vuonna taas samassa tilanteessa. Ei enää kolmatta kertaa peräkkäin... "

Tässä ei ole päätä eikä häntää.
Yrität nyt perustella sillä että jos vastaan tulee 3. henkilö niin et vain halua olla "siinä tilanteessa " enää uudestaan. Niin, missä tilanteessa?
Siinä että sillä kerralla löydätkin sen sopivan?

Ota ihmiset yksittäisinä yksilöinä äläkä itsellesi soljuvina tilanteita, jos siis pystyt, naisena.

Lue lisää

Niin siis olen tämän nuoremman miehen kanssa jo jutellut kaikenlaista ja tutustunut häneen jonkin verran. Ja tämän perusteella olen saanut sen mielikuvan että (kuten silli hyvin sanoi) vähän eri levelillä olemme. Mutta myönnän kyllä että nämä 2 edellistä miestä saavat olon tavallista enemmän varpaillaan olevaksi. Ja kun nyt ihan oikeasti kaipaisin päästä sen vähän aikuisemman miehen pideltäväksi vaikka loppuelämäksi. :o)

pölö pölö kirjoitti:

"Ota ihmiset yksittäisinä yksilöinä äläkä itsellesi soljuvina tilanteita, jos siis pystyt, naisena."

Paraskin puhuja, kun et muuta pysty kun latteita yleistyksiä tänne latelemaan. Laskeudu vähän alemmas sieltä omahyväisyyden jakkaraltasi ja opettele kuuntelemaan (tai tässä tapauksessa lukemaan) mitä toiset haluavat sanoa ja mitä heillä on sydämellään. Olet juuri sen oloinen tyyppi, että kun toinen kertoo vaikkapa äidillään on äskettäin todettu reuma, niin tämä tyyppi ei anna toisen sanoa lausetta loppuun vaan alkaa asiantuntevana pölöttää "joo mää tiedän ja se johtuu siitä ja siitä ja sitä pitää niin ja niin hoitaa ja ja...niin ja sitten reumasta tulee vielä mieleen Rauma. Me oltiin kerran Raumalla ja siellä oli sitä ja sitä ja pälä pälä....

Ja sinne se toisen alkuperäinen tarina siitä reumasta jää.

Lue lisää

Tuo on sinun oletuksesi.
On pikkaisen eri juttu käsitellä asioita netissä kuin tuolla tosielämässä.

Täällä tehdään aina tuollaista ylipuhumista sekä toisesta ei välttämättä saa selvää mitä tarkalleen hän ajaa takaa.

Mutta jos et kykene siihen itse tosielämässä omien suhteidesi kanssa (en puhunut mitään kuuntelemisesta/puhumisesta) niin miten voit onnistua suhteessa jonkun yksilön kanssa?

"Ja sinne se toisen alkuperäinen tarina siitä reumasta jää. "

Reumasta tulee mieleen eräs sukulaisnainen joka sairasti sitä ja kuoli tässä hiljattain.

Mutta tosiaan tärkeintähän sinulle on päätellä "minkä oloinen" hän on eikä sen mitä hän oikeasti sanoo.

Tyttönen_82 kirjoitti:

Niin siis olen tämän nuoremman miehen kanssa jo jutellut kaikenlaista ja tutustunut häneen jonkin verran. Ja tämän perusteella olen saanut sen mielikuvan että (kuten silli hyvin sanoi) vähän eri levelillä olemme. Mutta myönnän kyllä että nämä 2 edellistä miestä saavat olon tavallista enemmän varpaillaan olevaksi. Ja kun nyt ihan oikeasti kaipaisin päästä sen vähän aikuisemman miehen pideltäväksi vaikka loppuelämäksi. :o)

Lue lisää

Sinähän ne päätökset teet sekä päätelmät siitä miehestä. Meidän muiden on mahdotonta tietää ja neuvoa kun emme tunne kumpaakaan.

Ei tuo niin tuntematon tilanne ole minullekaan koska itselleni esimerkiksi "aikuisuus" ei merkitse kokemuksen puutetta ja sitä että asetutaan aloilleen, vaan ajattelun kypsyyttä.

Ei helppoa kirjoitti:

Sinähän ne päätökset teet sekä päätelmät siitä miehestä. Meidän muiden on mahdotonta tietää ja neuvoa kun emme tunne kumpaakaan.

Ei tuo niin tuntematon tilanne ole minullekaan koska itselleni esimerkiksi "aikuisuus" ei merkitse kokemuksen puutetta ja sitä että asetutaan aloilleen, vaan ajattelun kypsyyttä.

Lue lisää

"Meidän muiden on mahdotonta tietää ja neuvoa kun emme tunne kumpaakaan."

Niin no mun ei oikeastaan ollut tarkoitus edes alkaa keskustelemaan tästä miehestä, mainita vaan että olisi tällainen mahdollisuus olemassa. Mutta vaikea täällä on omia tuntemuksiaan sanoiksi pukea, kun yrittää kuitenkin olla paljastamatta liikaa faktatietoa.

Hyvä pointti. Muun muassa tuo yh-vanhemman tilanne.

Musta tuntuu että sillitrooli ihmetteli enemmänkin sitä, että miten voi niin nopeasti ehtiä suhteesta toiseen. Siis että napsuuko tunteet on/off-asentoon ihan niin helposti?

Jos mies ei pysty eroamaan ilman että on uusi "alla", niin naisella on alati uusi "alla" ja hän päättää koska eroaa. Mutta hei...eihän me täällä olla yleistyksiä tekemässä, eiks jeh ,)

"...ja niitä jotka ajattelevat lapsiaan ei baaristakaan kovin usein edes tapaa."
...juurikin tällä tavoin yleistäen. Ei hyvä...

Yksi johtopäätös olisi semmoinen, että pidemmän tauon pitäviä (ja samalla julkisesti esiintyviä) sinkkunaisia ei löydy baareista. Ei edes surkeimmista räkälöistä halpojen tuntien aikoihin.

"Moni mies ei pysty eroamaan ellei uusi ole jo "alla". "

Miten oma käsitys on juuri päinvastainen? Naiset katselevat uuden ja eroavat sitten. Kai se riippuu vähän minkälaisia miehiä ja naisia omat ystävät katselevat sillä silmällä (vääränlaisia?).

Martään Broudöör kirjoitti:

"Moni mies ei pysty eroamaan ellei uusi ole jo "alla". "

Miten oma käsitys on juuri päinvastainen? Naiset katselevat uuden ja eroavat sitten. Kai se riippuu vähän minkälaisia miehiä ja naisia omat ystävät katselevat sillä silmällä (vääränlaisia?).

Lue lisää

"Moni mies ei pysty eroamaan ellei uusi ole jo "alla"
>"Miten oma käsitys on juuri päinvastainen? "

Se missä näen miesten eroavan uusi kainalossa: Naiset 35-40v, 1-2 lapsista, vahvoja älykkäitä naisia (tunne- tai/ja mt-log. äly), korkea koulutus, lämpimiä eksovertteja, kilttejä/kunnioittavia kumppania kohtaan, elämänasenne positiivinen ja tulevaisuuteen katsova. Liitot, joista erotaan pitkiä >8v. Eroa ei tehdä äkkipikaistuksissa, vaan pitkä prosessi. Näissä liitoissa miehellä usein vakavia mt- tai päideongelmia, jotka alkaneen lasten syntymän jälkeen. Monesti nainen on ollut viimeiset vuodet tahtomattaan vastuunkantaja (lumenluonnista puutarhatöihin, kotitöihin, laskut). En tiedä vetääkö vahva nainen puoleensa vahvalta näyttävää, mutta sisältä haurasta miestä???? EN usko, että on sattumaa että monelle samataustaiselle käy sama tarina.

Nuorempana ja lapsettomana, ainakin omassa ystäväpiirissäni, huonot suhteet opettiin yleisemmin ilman kolmasia osapuolia, ja aika monesti nainen oli se, joka lopullisen aloitteen eroamiseen teki. Olisiko nuorissa bileorientuneissa naisissa aivanvarmasti kuvio toisinpäin?

Ainakin sellaiset siirtyy suhteesta toiseen ilman väliä, jotka eivät pysty käsittelemään eron tuomaan ahdistusta tai ex-suhteen tunnepohja ei ollut vahva tai tunteet oli jo loppu kauan ennen eroa.

ENFP-nainen kirjoitti:

"Moni mies ei pysty eroamaan ellei uusi ole jo "alla"
>"Miten oma käsitys on juuri päinvastainen? "

Se missä näen miesten eroavan uusi kainalossa: Naiset 35-40v, 1-2 lapsista, vahvoja älykkäitä naisia (tunne- tai/ja mt-log. äly), korkea koulutus, lämpimiä eksovertteja, kilttejä/kunnioittavia kumppania kohtaan, elämänasenne positiivinen ja tulevaisuuteen katsova. Liitot, joista erotaan pitkiä >8v. Eroa ei tehdä äkkipikaistuksissa, vaan pitkä prosessi. Näissä liitoissa miehellä usein vakavia mt- tai päideongelmia, jotka alkaneen lasten syntymän jälkeen. Monesti nainen on ollut viimeiset vuodet tahtomattaan vastuunkantaja (lumenluonnista puutarhatöihin, kotitöihin, laskut). En tiedä vetääkö vahva nainen puoleensa vahvalta näyttävää, mutta sisältä haurasta miestä???? EN usko, että on sattumaa että monelle samataustaiselle käy sama tarina.

Nuorempana ja lapsettomana, ainakin omassa ystäväpiirissäni, huonot suhteet opettiin yleisemmin ilman kolmasia osapuolia, ja aika monesti nainen oli se, joka lopullisen aloitteen eroamiseen teki. Olisiko nuorissa bileorientuneissa naisissa aivanvarmasti kuvio toisinpäin?

Ainakin sellaiset siirtyy suhteesta toiseen ilman väliä, jotka eivät pysty käsittelemään eron tuomaan ahdistusta tai ex-suhteen tunnepohja ei ollut vahva tai tunteet oli jo loppu kauan ennen eroa.

Lue lisää

"En tiedä vetääkö vahva nainen puoleensa vahvalta näyttävää, mutta sisältä haurasta miestä???? EN usko, että on sattumaa että monelle samataustaiselle käy sama tarina. "

Itsehän olette typeriä jos valitsette noita miehiä!!!!!!!!!!!!!!!!!! :D

Tuskin olette tietynlaisia magneetteja joihin toinen osapuoli vain kiinnittyy teidän kykynemättä päättää siitä asiasta!

"Se missä näen miesten eroavan uusi kainalossa: Naiset 35-40v, 1-2 lapsista, vahvoja älykkäitä naisia (tunne- tai/ja mt-log. äly), korkea koulutus, lämpimiä eksovertteja, kilttejä/kunnioittavia kumppania kohtaan, elämänasenne positiivinen ja tulevaisuuteen katsova."

Kehua kehun jälkeen, tämä varmaan sisältää myös sinut?
Mikäköhän olisi ollut vikana suhteessa jos naisessa ei ole mitään vikaa...paitsi huono meismaku?

"Nuorempana ja lapsettomana, ainakin omassa ystäväpiirissäni, huonot suhteet opettiin yleisemmin ilman kolmasia osapuolia, ja aika monesti nainen oli se, joka lopullisen aloitteen eroamiseen teki. Olisiko nuorissa bileorientuneissa naisissa aivanvarmasti kuvio toisinpäin? "

Ihan roskaa.

Nimenomaan olen samaa mieltä edellisen kanssa eikä kyse ole vain mistään "bileorientuneista" naisista vaan yleensä nuorista naisista nykyään (en tiedä silloin 70-60 luvulla kun te olitte nuoria miten asiat oli) että heillä yleensä on jo joku vähintään puoliksi valmiiksi katseltuna ennen kuin erotaan.

"Ainakin sellaiset siirtyy suhteesta toiseen ilman väliä, jotka eivät pysty käsittelemään eron tuomaan ahdistusta tai ex-suhteen tunnepohja ei ollut vahva tai tunteet oli jo loppu kauan ennen eroa. "

=nykynaiset.

deft kirjoitti:

Hyvä pointti. Muun muassa tuo yh-vanhemman tilanne.

Musta tuntuu että sillitrooli ihmetteli enemmänkin sitä, että miten voi niin nopeasti ehtiä suhteesta toiseen. Siis että napsuuko tunteet on/off-asentoon ihan niin helposti?

Jos mies ei pysty eroamaan ilman että on uusi "alla", niin naisella on alati uusi "alla" ja hän päättää koska eroaa. Mutta hei...eihän me täällä olla yleistyksiä tekemässä, eiks jeh ,)

"...ja niitä jotka ajattelevat lapsiaan ei baaristakaan kovin usein edes tapaa."
...juurikin tällä tavoin yleistäen. Ei hyvä...

Yksi johtopäätös olisi semmoinen, että pidemmän tauon pitäviä (ja samalla julkisesti esiintyviä) sinkkunaisia ei löydy baareista. Ei edes surkeimmista räkälöistä halpojen tuntien aikoihin.

Lue lisää

Tarkennan mitä tarkoitan yleistykselläni. Jos baarissa kävisi joka viikonloppu se olisi pois lapsilta, koska aikaa pitäisi ottaa myös lasten ja äidin yhteisestä ajasta hoitajan avulla toistuvasti. Ja äidin on myös ajateltava seuraavan ja sitä seuraavan viikon väsymystä eli jos viinaa kuluu aamutyöntunteina liian rajusti liian usein, lapset saattavat maksaa biletyksestä hintaa kiukkuisuutena ja poissaolevuutena. Pieni lapsi on hyvä huomaamaan, jos vanhempi on väsynyt ja jos uhma iskee niin se taatusti iskee silloin kun ei ole "parhaimmillaan".

En tarkoita etteikö äiti saisi mennä joskus ja saisi silloin myös bilettää (on joskus ihan terveellistäkin), mutta kyllä pienet lapset rajoittavat useimpien vanhempien biletystä.

ENFP-nainen kirjoitti:

"Moni mies ei pysty eroamaan ellei uusi ole jo "alla"
>"Miten oma käsitys on juuri päinvastainen? "

Se missä näen miesten eroavan uusi kainalossa: Naiset 35-40v, 1-2 lapsista, vahvoja älykkäitä naisia (tunne- tai/ja mt-log. äly), korkea koulutus, lämpimiä eksovertteja, kilttejä/kunnioittavia kumppania kohtaan, elämänasenne positiivinen ja tulevaisuuteen katsova. Liitot, joista erotaan pitkiä >8v. Eroa ei tehdä äkkipikaistuksissa, vaan pitkä prosessi. Näissä liitoissa miehellä usein vakavia mt- tai päideongelmia, jotka alkaneen lasten syntymän jälkeen. Monesti nainen on ollut viimeiset vuodet tahtomattaan vastuunkantaja (lumenluonnista puutarhatöihin, kotitöihin, laskut). En tiedä vetääkö vahva nainen puoleensa vahvalta näyttävää, mutta sisältä haurasta miestä???? EN usko, että on sattumaa että monelle samataustaiselle käy sama tarina.

Nuorempana ja lapsettomana, ainakin omassa ystäväpiirissäni, huonot suhteet opettiin yleisemmin ilman kolmasia osapuolia, ja aika monesti nainen oli se, joka lopullisen aloitteen eroamiseen teki. Olisiko nuorissa bileorientuneissa naisissa aivanvarmasti kuvio toisinpäin?

Ainakin sellaiset siirtyy suhteesta toiseen ilman väliä, jotka eivät pysty käsittelemään eron tuomaan ahdistusta tai ex-suhteen tunnepohja ei ollut vahva tai tunteet oli jo loppu kauan ennen eroa.

Lue lisää

Omat kokemukset on lähinnä ikäluokasta 20-30 , eli voihan sillä olla merkitystä käsitysten erilaisuuteen.

Mullekin pisti silmään tuo, että kuvailit tuntemiasi naisia tosi positiivisesti, ja eronneet miehet olivat mt-ongelmaisia jne... Yksi versio totuudesta on se, että ne jotka pystyvät vaihtamaan mieluisampaan kumppaniin ennen pitkää myös saattavat tehdä sen.

ENFP-nainen kirjoitti:

"Moni mies ei pysty eroamaan ellei uusi ole jo "alla"
>"Miten oma käsitys on juuri päinvastainen? "

Se missä näen miesten eroavan uusi kainalossa: Naiset 35-40v, 1-2 lapsista, vahvoja älykkäitä naisia (tunne- tai/ja mt-log. äly), korkea koulutus, lämpimiä eksovertteja, kilttejä/kunnioittavia kumppania kohtaan, elämänasenne positiivinen ja tulevaisuuteen katsova. Liitot, joista erotaan pitkiä >8v. Eroa ei tehdä äkkipikaistuksissa, vaan pitkä prosessi. Näissä liitoissa miehellä usein vakavia mt- tai päideongelmia, jotka alkaneen lasten syntymän jälkeen. Monesti nainen on ollut viimeiset vuodet tahtomattaan vastuunkantaja (lumenluonnista puutarhatöihin, kotitöihin, laskut). En tiedä vetääkö vahva nainen puoleensa vahvalta näyttävää, mutta sisältä haurasta miestä???? EN usko, että on sattumaa että monelle samataustaiselle käy sama tarina.

Nuorempana ja lapsettomana, ainakin omassa ystäväpiirissäni, huonot suhteet opettiin yleisemmin ilman kolmasia osapuolia, ja aika monesti nainen oli se, joka lopullisen aloitteen eroamiseen teki. Olisiko nuorissa bileorientuneissa naisissa aivanvarmasti kuvio toisinpäin?

Ainakin sellaiset siirtyy suhteesta toiseen ilman väliä, jotka eivät pysty käsittelemään eron tuomaan ahdistusta tai ex-suhteen tunnepohja ei ollut vahva tai tunteet oli jo loppu kauan ennen eroa.

Lue lisää

Omat kokemukset on lähinnä ikäluokasta 20-30 , eli voihan sillä olla merkitystä käsitysten erilaisuuteen.

Mullekin pisti silmään tuo, että kuvailit tuntemiasi naisia tosi positiivisesti, ja eronneet miehet olivat mt-ongelmaisia jne... Yksi versio totuudesta on se, että ne jotka pystyvät vaihtamaan mieluisampaan kumppaniin ennen pitkää myös saattavat tehdä sen.

Ei ole helppoa kirjoitti:

"En tiedä vetääkö vahva nainen puoleensa vahvalta näyttävää, mutta sisältä haurasta miestä???? EN usko, että on sattumaa että monelle samataustaiselle käy sama tarina. "

Itsehän olette typeriä jos valitsette noita miehiä!!!!!!!!!!!!!!!!!! :D

Tuskin olette tietynlaisia magneetteja joihin toinen osapuoli vain kiinnittyy teidän kykynemättä päättää siitä asiasta!

"Se missä näen miesten eroavan uusi kainalossa: Naiset 35-40v, 1-2 lapsista, vahvoja älykkäitä naisia (tunne- tai/ja mt-log. äly), korkea koulutus, lämpimiä eksovertteja, kilttejä/kunnioittavia kumppania kohtaan, elämänasenne positiivinen ja tulevaisuuteen katsova."

Kehua kehun jälkeen, tämä varmaan sisältää myös sinut?
Mikäköhän olisi ollut vikana suhteessa jos naisessa ei ole mitään vikaa...paitsi huono meismaku?

"Nuorempana ja lapsettomana, ainakin omassa ystäväpiirissäni, huonot suhteet opettiin yleisemmin ilman kolmasia osapuolia, ja aika monesti nainen oli se, joka lopullisen aloitteen eroamiseen teki. Olisiko nuorissa bileorientuneissa naisissa aivanvarmasti kuvio toisinpäin? "

Ihan roskaa.

Nimenomaan olen samaa mieltä edellisen kanssa eikä kyse ole vain mistään "bileorientuneista" naisista vaan yleensä nuorista naisista nykyään (en tiedä silloin 70-60 luvulla kun te olitte nuoria miten asiat oli) että heillä yleensä on jo joku vähintään puoliksi valmiiksi katseltuna ennen kuin erotaan.

"Ainakin sellaiset siirtyy suhteesta toiseen ilman väliä, jotka eivät pysty käsittelemään eron tuomaan ahdistusta tai ex-suhteen tunnepohja ei ollut vahva tai tunteet oli jo loppu kauan ennen eroa. "

=nykynaiset.

Lue lisää

Noh noh :-) 60-luvulla en nuori ollut, 70-luvulla leikin kyllä hiekkalaatikolla, ainakin vuosikymmenen lopulla. Olen ollut pois parisuhdemarkkinoilta 12v ja kun en liiku jälkiteinien piireissä, ja siksi elän vanhanaikaisen arvomaailman mukaan.

EN viitsi alkaa taas selittää sitä samaa saarnaa, että tavalliselle kunnollisellekin miehelle voi tulla mt- tai päihdeongelmia lasten synnyttyä. Ehkä jotain tunnetraumoja laukeaa, kummallisen yleistä on. Mies makuni on kyllä huono, koska pidän kunnollista miehistä, vieläpä herkistä, ajattelevista, keskustelevista ja intuitiivisista enkä välitä juurikaan statuksesta.

En myöskään viitsi alkaa selittää, vaikka parisuhteen ongelmissa on aina molemmissa syytä, mutta silti joskus jommassa kummassa on enemmän syytä. Tässä koonti kolmesta em. suhteesta satunnaisessa järjetyksessä: sivusuhde raskausaikana uudelle esittäydytty sinkkuna, usempi venäläinen tyttöystävä lapsen synnyttyä, useampi hoito lapsen synnyttyä, maksullisen naisen käyttö parin sängyssä (huom. kaikissa liitoissa seksiä tai seksittömyys ei naisen valinta), tonnin seksilasku hoidon kanssa samaanaikaan kun laskut jää vaimon maksettavaksi ä-rahalla, sekakäyttö, piikkihuumeet, vatsahuuhtelut, 2xtyökyvyttömyys/kuukausien sairauslomajaksot, 2xtuurijuoppous, 2xrahankäytön holtittomuus, 2x häviäminen viikoiksi/päiviksi, 2xnimittelyä huoraksi, 3xvastuunottamuus lastenhoidossa/kotitöissä (ei edes lumen tiputtamisessa katolta tms. fyysisesti raskaat työt).

Kaikissa valinta oli huono, mutta kaksi kolmesta naisesta kokee, että suhde oli hyvä ennen mt-ongelmia. Kahdessa kolmesta törkeä käytös alkoi 1-2v synnytyksestä. Vain yksi miehistä oli alunperinkin k-pää.

Olen kyllä läksyni tehnyt ja tiedän oman osuuteni ja vikani, mutta sen kertominen ei enään kuulu tähän tarinaa. Muutenkin meni jo pahasti ohi alkuperäisen aiheen.

Martään Broudöör kirjoitti:

Omat kokemukset on lähinnä ikäluokasta 20-30 , eli voihan sillä olla merkitystä käsitysten erilaisuuteen.

Mullekin pisti silmään tuo, että kuvailit tuntemiasi naisia tosi positiivisesti, ja eronneet miehet olivat mt-ongelmaisia jne... Yksi versio totuudesta on se, että ne jotka pystyvät vaihtamaan mieluisampaan kumppaniin ennen pitkää myös saattavat tehdä sen.

Lue lisää

Jos luet ed. viestini listan huomaat ettei mt-ongelmat ole keksittyjä.

"Yksi versio totuudesta on se, että ne jotka pystyvät vaihtamaan mieluisampaan kumppaniin ennen pitkää myös saattavat tehdä sen."

Kumppanin vaihtaminen, jos ajattelee suhdetta kertakäyttökamana, ei ole vaikeaa. Menee baariin ja edes hymyilee vähän. Varma flaksi, jopa tälläisellä yh-kurpalla ;-) Lähes jokainen saa tilaisuuden pettää tai rinnakkaisuhteenkin, jos oma arvomaailma sen sallii. Ei salli.

sama vielä kirjoitti:

Noh noh :-) 60-luvulla en nuori ollut, 70-luvulla leikin kyllä hiekkalaatikolla, ainakin vuosikymmenen lopulla. Olen ollut pois parisuhdemarkkinoilta 12v ja kun en liiku jälkiteinien piireissä, ja siksi elän vanhanaikaisen arvomaailman mukaan.

EN viitsi alkaa taas selittää sitä samaa saarnaa, että tavalliselle kunnollisellekin miehelle voi tulla mt- tai päihdeongelmia lasten synnyttyä. Ehkä jotain tunnetraumoja laukeaa, kummallisen yleistä on. Mies makuni on kyllä huono, koska pidän kunnollista miehistä, vieläpä herkistä, ajattelevista, keskustelevista ja intuitiivisista enkä välitä juurikaan statuksesta.

En myöskään viitsi alkaa selittää, vaikka parisuhteen ongelmissa on aina molemmissa syytä, mutta silti joskus jommassa kummassa on enemmän syytä. Tässä koonti kolmesta em. suhteesta satunnaisessa järjetyksessä: sivusuhde raskausaikana uudelle esittäydytty sinkkuna, usempi venäläinen tyttöystävä lapsen synnyttyä, useampi hoito lapsen synnyttyä, maksullisen naisen käyttö parin sängyssä (huom. kaikissa liitoissa seksiä tai seksittömyys ei naisen valinta), tonnin seksilasku hoidon kanssa samaanaikaan kun laskut jää vaimon maksettavaksi ä-rahalla, sekakäyttö, piikkihuumeet, vatsahuuhtelut, 2xtyökyvyttömyys/kuukausien sairauslomajaksot, 2xtuurijuoppous, 2xrahankäytön holtittomuus, 2x häviäminen viikoiksi/päiviksi, 2xnimittelyä huoraksi, 3xvastuunottamuus lastenhoidossa/kotitöissä (ei edes lumen tiputtamisessa katolta tms. fyysisesti raskaat työt).

Kaikissa valinta oli huono, mutta kaksi kolmesta naisesta kokee, että suhde oli hyvä ennen mt-ongelmia. Kahdessa kolmesta törkeä käytös alkoi 1-2v synnytyksestä. Vain yksi miehistä oli alunperinkin k-pää.

Olen kyllä läksyni tehnyt ja tiedän oman osuuteni ja vikani, mutta sen kertominen ei enään kuulu tähän tarinaa. Muutenkin meni jo pahasti ohi alkuperäisen aiheen.

Lue lisää

"Olen ollut pois parisuhdemarkkinoilta 12v ja kun en liiku jälkiteinien piireissä, ja siksi elän vanhanaikaisen arvomaailman mukaan. "

Ehkä sen takia et ole perillä nykymaailman menosta ja nuorten ihmisten suhteista?

"Olen kyllä läksyni tehnyt ja tiedän oman osuuteni ja vikani, mutta sen kertominen ei enään kuulu tähän tarinaa. Muutenkin meni jo pahasti ohi alkuperäisen aiheen. "

Olet oikeassa että meni ohi aiheen. Ei ollut tarkoitus kaivella teidän suhteita vaan sain sen kuvan että kävit läpi miten mahtavia saaliita nämä naiset on, heille ei oikein kelpaa ketään ja mies joiden kanssa he olivat naimisissa olivat joko pettäviä kusipäitä tai mielenvikaisia tai alkoholiongelmaisia.

Valitettava tosiasia kuitenkin on että monissa noissa tapauksissa vähintään sille puolisolle ne ennusmerkit ovat näkyvissä ettei se suhde siitä paremmaksi muutu varsinkaan lapsen syntymän myötä. Osa naisista vain kuvittelee että lapsella jotenkin "rauhoitetaan" se mies.

Ei helppoa kirjoitti:

"Olen ollut pois parisuhdemarkkinoilta 12v ja kun en liiku jälkiteinien piireissä, ja siksi elän vanhanaikaisen arvomaailman mukaan. "

Ehkä sen takia et ole perillä nykymaailman menosta ja nuorten ihmisten suhteista?

"Olen kyllä läksyni tehnyt ja tiedän oman osuuteni ja vikani, mutta sen kertominen ei enään kuulu tähän tarinaa. Muutenkin meni jo pahasti ohi alkuperäisen aiheen. "

Olet oikeassa että meni ohi aiheen. Ei ollut tarkoitus kaivella teidän suhteita vaan sain sen kuvan että kävit läpi miten mahtavia saaliita nämä naiset on, heille ei oikein kelpaa ketään ja mies joiden kanssa he olivat naimisissa olivat joko pettäviä kusipäitä tai mielenvikaisia tai alkoholiongelmaisia.

Valitettava tosiasia kuitenkin on että monissa noissa tapauksissa vähintään sille puolisolle ne ennusmerkit ovat näkyvissä ettei se suhde siitä paremmaksi muutu varsinkaan lapsen syntymän myötä. Osa naisista vain kuvittelee että lapsella jotenkin "rauhoitetaan" se mies.

Lue lisää

En tiedä minkäikäinen olet, mutta deittailukulttuuri on muuttunut reilussa 10 vuodessa hyvin paljon. Ainakin omassa elinympäristyössäni ihmiset silloin kunnioitti ja kohteli toisiaan paljon paremmin kuin nykyään. Useimmilla oli periaate, ettei toista tarkoituksella loukata ja esim. sovitut treffeille ilmestytään ja kesken ei kadota, ja viesteihin vastataan vähintään ettei valitettavasti kiinnostusta löydy. Myös lähipiirini on pariutunut pääosin kymmenisen vuotta sitten. Oma ikäni on 37v.

EN ajattele itse ketään saaliina, vaan ihmisenä, johon on tunteet. Törmäämme taas samaan asiaan: katsomme koko pariutumisasiaa ihan eri näkökulmasta. Minun silmistäni nykymeno näyttää ihan joltain jenkkihömpältä.

Ulkonäkö häviää kaikilta ennemmin tai myöhemmin. Ainoa millä pitkällä tähtäimellä on onnellinen on kahden sielun syvällinen kohtaaminen, henkinen yhteys ja toimiva keskinäinen vuorovaikutus, rakkaus, molemmin puolinen kunnioitus, yhteiset unelmat ja tavoitteet elämässä, arvomaailmat. Ihmissuhde rakentuu sisältä ei ulkopäin.

Joskus ennusmerkit on näkyvissä selvemmin, joskus ei. Ihmisille voi tulla ongelmia yllättäinkin tai pienestä lievästä masennuksesta (jonka kanssa tulee toimeen ja jonka kanssa voi hyvin sitoutua elämään toista tukien) kasvaa iso ongelma (päihteet, elämänhallintaongelmat). Yksi listan kolmesta miehestä menee mies "rauhoitetaan" -luokkaan, kaksi ei. Kukaan ei ollut nykytermistöllä "loistosaalis", yksi kyllä varakas muttei erityisen komea. Yleensä ottaen elämä EI ole mustavalkoista.

Jälkiviisaus ja merkkien löytäminen historiasta on aina helpompaa kuin ennustaminen. Näin jälkiviisaana neuvoisin, että pahimmat merkit ovat:
- lievätkin mt-ongelmat
- miehen kiire sitoutua, hyvin alussa jo puhutaan perhetoiveista/avioitumisesta
- vähän ystäviä, vähän harrastuksia
- halua hyvin tiiviiseen suhteeseen. tiheä soittelu ja yhteydenotot, sattaa olla epätoisen vivahteita
Valitettavasti noita kriteereitä käyttämällä moni kunnollinenkin arvomaailmaltaa kelpo mies jää pois!

ENFP-nainen kirjoitti:

Tarkennan mitä tarkoitan yleistykselläni. Jos baarissa kävisi joka viikonloppu se olisi pois lapsilta, koska aikaa pitäisi ottaa myös lasten ja äidin yhteisestä ajasta hoitajan avulla toistuvasti. Ja äidin on myös ajateltava seuraavan ja sitä seuraavan viikon väsymystä eli jos viinaa kuluu aamutyöntunteina liian rajusti liian usein, lapset saattavat maksaa biletyksestä hintaa kiukkuisuutena ja poissaolevuutena. Pieni lapsi on hyvä huomaamaan, jos vanhempi on väsynyt ja jos uhma iskee niin se taatusti iskee silloin kun ei ole "parhaimmillaan".

En tarkoita etteikö äiti saisi mennä joskus ja saisi silloin myös bilettää (on joskus ihan terveellistäkin), mutta kyllä pienet lapset rajoittavat useimpien vanhempien biletystä.

Lue lisää

Biletyshän nyt on täysin eri asia kuin lähteä baariin olemaan sosiaalinen ja kenties hankkimaan itselleen nais-/mies-seuraa. Usko mua.

Kyllähän me nyt kaikki tiedetään että lapsi-sitä ja lapsi-tätä. Ei niitä tarvitse kertoa.
Kyllä minäkin tunnen yksinhuoltajia, harvempi heistä kuitenkaan noin ehdoton on elämisen suhteen. Hyviä äitejä toki.
Kenties tuo ylempi viesti kiteyttää asenteellisesti sen, miksi olet sinkkuna.

...ja niin; ei ole tarkoitus loukata tai koettaa sinua väkisin saada parisuhteilemaan :D

ENFP-nainen kirjoitti:

En tiedä minkäikäinen olet, mutta deittailukulttuuri on muuttunut reilussa 10 vuodessa hyvin paljon. Ainakin omassa elinympäristyössäni ihmiset silloin kunnioitti ja kohteli toisiaan paljon paremmin kuin nykyään. Useimmilla oli periaate, ettei toista tarkoituksella loukata ja esim. sovitut treffeille ilmestytään ja kesken ei kadota, ja viesteihin vastataan vähintään ettei valitettavasti kiinnostusta löydy. Myös lähipiirini on pariutunut pääosin kymmenisen vuotta sitten. Oma ikäni on 37v.

EN ajattele itse ketään saaliina, vaan ihmisenä, johon on tunteet. Törmäämme taas samaan asiaan: katsomme koko pariutumisasiaa ihan eri näkökulmasta. Minun silmistäni nykymeno näyttää ihan joltain jenkkihömpältä.

Ulkonäkö häviää kaikilta ennemmin tai myöhemmin. Ainoa millä pitkällä tähtäimellä on onnellinen on kahden sielun syvällinen kohtaaminen, henkinen yhteys ja toimiva keskinäinen vuorovaikutus, rakkaus, molemmin puolinen kunnioitus, yhteiset unelmat ja tavoitteet elämässä, arvomaailmat. Ihmissuhde rakentuu sisältä ei ulkopäin.

Joskus ennusmerkit on näkyvissä selvemmin, joskus ei. Ihmisille voi tulla ongelmia yllättäinkin tai pienestä lievästä masennuksesta (jonka kanssa tulee toimeen ja jonka kanssa voi hyvin sitoutua elämään toista tukien) kasvaa iso ongelma (päihteet, elämänhallintaongelmat). Yksi listan kolmesta miehestä menee mies "rauhoitetaan" -luokkaan, kaksi ei. Kukaan ei ollut nykytermistöllä "loistosaalis", yksi kyllä varakas muttei erityisen komea. Yleensä ottaen elämä EI ole mustavalkoista.

Jälkiviisaus ja merkkien löytäminen historiasta on aina helpompaa kuin ennustaminen. Näin jälkiviisaana neuvoisin, että pahimmat merkit ovat:
- lievätkin mt-ongelmat
- miehen kiire sitoutua, hyvin alussa jo puhutaan perhetoiveista/avioitumisesta
- vähän ystäviä, vähän harrastuksia
- halua hyvin tiiviiseen suhteeseen. tiheä soittelu ja yhteydenotot, sattaa olla epätoisen vivahteita
Valitettavasti noita kriteereitä käyttämällä moni kunnollinenkin arvomaailmaltaa kelpo mies jää pois!

Lue lisää

"Valitettavasti noita kriteereitä käyttämällä moni kunnollinenkin arvomaailmaltaa kelpo mies jää pois!"
Ajattelin jo kirjoittaa kunnollisen vastineen, mutta viimeinen lause nauratti. Pahalla tavalla.
Jos tilanne on, edelleenkin yleistäen, näin...niin en lupaan lopettaa ihmettelyn siitä että naiset kehuvat ja antavat ymmärtää että voitaisiin edes treffeille mennä, mutta kuitenkin voivat yhdenkin "pahan merkin" vuoksi sanoa että moi moi...

Nimittäin mulla on vähän ystäviä (tuttavia ja kavereita sitäkin enemmän) ja vähän harrastuksia (ainakin sellaisia jotka vaativat vakituisen tuntimäärän elämästä, joka viikko).
Olen siis varmaankin huono mies. Deittailumielessä ainakin, puhumattakaan että loppuelämäksi voisin soveltua elämään naisen kanssa.

Mutta joo, jos vielä vähän asiaakin kirjoittaisi:
Tässä on eräänlaisella törmäyskurssilla kaksi sukupolvea ja näkemystä.
Mikä sinäänsä on hieman outoa, koska itse olen miltei kolmekymppinen ja niin olet sinäkin. Mutta silti me ollaan henkisesti niiiiiiin kaukana toisistamme ettei olisi helppoa uskoa. Kai se sukupuolikin vaikuttaa suuresti asiaan.

sama edelleen kirjoitti:

Jos luet ed. viestini listan huomaat ettei mt-ongelmat ole keksittyjä.

"Yksi versio totuudesta on se, että ne jotka pystyvät vaihtamaan mieluisampaan kumppaniin ennen pitkää myös saattavat tehdä sen."

Kumppanin vaihtaminen, jos ajattelee suhdetta kertakäyttökamana, ei ole vaikeaa. Menee baariin ja edes hymyilee vähän. Varma flaksi, jopa tälläisellä yh-kurpalla ;-) Lähes jokainen saa tilaisuuden pettää tai rinnakkaisuhteenkin, jos oma arvomaailma sen sallii. Ei salli.

Lue lisää

Suhde kertakäyttökamana = löyhä moraali
Suhde jota punnitaan ja väännellään ja käännellään ennen tosipaikkaa = sitoutumisen juhla ja ainoa oikea tapa rakastaa

Mitä mä missasin...?

deft kirjoitti:

Suhde kertakäyttökamana = löyhä moraali
Suhde jota punnitaan ja väännellään ja käännellään ennen tosipaikkaa = sitoutumisen juhla ja ainoa oikea tapa rakastaa

Mitä mä missasin...?

Lue lisää

Taisit missata perimmäisen ajatukseni... sanoin epäselvästi. Tarkoitus oli sanoa, että melkein kaikille tulee elämässä tilaisuus pettää, enemmin tai myöhemmin. Pitkässä suhteessa useimmat tulee ihastumaan ainakin kevyesti parisuhteen aikana. Olen sitä mieltä, että se pettääkö ja antaako ihastumisen johtaa suudelmiin, seksiin tai suhteeseen on kyse ihmisen omista arvovalinnoista ja moraalista. (Silti, yleistäen, suhteessa on jotain vialla, jos jommalla kummalla on tarvetta pettää, ja se vika on aina molemmista kiinni myös silloin kun vain toisella on isoja elämänhallintaongelmia).

Olen saa mieltä jälkimmäisestä asiasta. Tottakai ennen sitoutumista pitää tutustua kunnolla, kokeilla suhteen rajojakin, eihän sitä muuten edes tiedä keneen on sitoutumassa. Sen sijaan, jos treffaa viittä samaan aikaa ja mahdollisesti vielä panee kaikkia rinnakkain ja samalla testailee ihmisiä kuin koe-eläimiä, tuskin pystyy edes tutustumaan kenenkään kuin pintaa raapien.

deft kirjoitti:

"Valitettavasti noita kriteereitä käyttämällä moni kunnollinenkin arvomaailmaltaa kelpo mies jää pois!"
Ajattelin jo kirjoittaa kunnollisen vastineen, mutta viimeinen lause nauratti. Pahalla tavalla.
Jos tilanne on, edelleenkin yleistäen, näin...niin en lupaan lopettaa ihmettelyn siitä että naiset kehuvat ja antavat ymmärtää että voitaisiin edes treffeille mennä, mutta kuitenkin voivat yhdenkin "pahan merkin" vuoksi sanoa että moi moi...

Nimittäin mulla on vähän ystäviä (tuttavia ja kavereita sitäkin enemmän) ja vähän harrastuksia (ainakin sellaisia jotka vaativat vakituisen tuntimäärän elämästä, joka viikko).
Olen siis varmaankin huono mies. Deittailumielessä ainakin, puhumattakaan että loppuelämäksi voisin soveltua elämään naisen kanssa.

Mutta joo, jos vielä vähän asiaakin kirjoittaisi:
Tässä on eräänlaisella törmäyskurssilla kaksi sukupolvea ja näkemystä.
Mikä sinäänsä on hieman outoa, koska itse olen miltei kolmekymppinen ja niin olet sinäkin. Mutta silti me ollaan henkisesti niiiiiiin kaukana toisistamme ettei olisi helppoa uskoa. Kai se sukupuolikin vaikuttaa suuresti asiaan.

Lue lisää

Vaikka sanoin nuo pahat merkit, en sanonut noudattavani itse niitä :-) Ihan järjettömiä merkkejä! Tarkoitus tekstini takana oli, vaikken sitä _tarkoituksella_ sanonutkaan:samat merkit mitkä viittaavat kunnon mieheen ovat myös ongelmamiehen taustalla. Ei niitä ongelmia siis voi aina alussa nähdä, ei edes useammassa vuodessa. Mt-ongelmia voisi verrata syöpään, se kasvaa ihmisessä, mutta ennen kuin oireita tulee ei sitä osata edes etsiä. Ja sitten kun tulee, tarvitaan useimmiten jo isoja hoitoja. Osa parantuu, osa ei. Jos sitä ylilukee jokaista mahdollista merkkiä, ei uskalla edes elää!!!

Jos termi turvallisesti-kiintynyt ja turvattomasti-kiintynyt on tuttu, ongelmat juontavat monesti jälkimmäisestä asiasta. Ja ongelmamiehellä suhde on jo alussa taipuvaisempi riippuvuussuhteeseen kuin kunnollisella.

Ei voi olla Naisen syy, jos miehestä tulee sekakäyttäjä, juoppo, väkivaltainen tai mielenterveys hajoaa totaalisesti. Tottakai, jos ottaa alunperin pettäjän tai juopon yms., tietää mihin ryhtyy. Kaikki esimerkkini naiset ovat syyllistyneet eniten siihen, etteivät ole lähteneet suhteesta kun ensimmäiset lievät ahdistus/masennusoireet alkaneet. Tavallaan niinhän sen pitäisikin mennä toista tuetaan ja autetaan kun tulee vaikea hetki, vai erimieltä? Jossain kohtaa se raja tulee kuitenkin vastaan, ettei toista voi kantaa.

Vähän alle kolmekymppisen ja vähän alle nelikymppisen arvomaailmaerot on keskiarvoistaen aika isot. Usko pois, omatkin mielipiteesi luultavasti muuttuvat kymmenessä vuodessa. Kasvamista ehkä tai kurppaantumista? Myös 80- ja 70-luvuilla syntyneillä on _usein_ aika erilainen arvomaailma ja tapaelää. Ero on isompi kuin 70 vs.60. Mistä se sitten johtuu 90-luvun lamasta vai tv-ohjelmien tuomista malleista??? Sama ero näkyy selvästi opiskelijoissa ainakin yliopistossa ja työpaikoilla. (huom. taas yleistys., yksilöiden välinen ero on toki aina isompi kuin eri ryhmien).

Baariasiassa lasten saaminen vaikuttaa enemmän kuin arvaat. Itse alle 30v, nähtiin kavereitä useimmiten pohjilla jonkun kotona ja sen jälkeen baarissa. Kun kaveripiiri pariintui monesti jäätiin kotiin juomaan punkkua. Kun melkein kaikilla alkoi olla lapsia, tapaamiset ja sosiaalinen elämä siirtyi kotiin, korkeasaareen, hoplop'iin, puistoon ilman punkkua. Ei ole kyse luopumisesta, vaan siitä ettei kiinnosta enään niinkuin ennen. Ne sinkkunaiset, joita lapsielämä ei häirinnyt siirtyivät mukaan ja miehillä taas sinkkukaverit useimmiten jäivät pois elämästä. EN tiedä miksi näin? Saat ehkä minusta jyrkemmän kuvan mitä oikeasti olen ;-) Käyn baarissakin tai työhön liiittyvissä juhlissa useimmiten 1 krt/kk. Joulukussa jopa 4 krt (tosin 3 oli puolipakollisia ilmaisen tarjoilun juhlia :-) Enkä baarissa erotu erilaisella käytöksellä, useimmiten ne tuttavuutta yrittävät ovat juuri 27-32v. Mintälie puumaa kuvittelevat tai olut tekee "pojille" tepposet... :-))) No oikeasti se kyllä johtuu siitä, ettei siellä ole niin paljon niitä ikäisiäni miehiä ;-) Moni asia muuttuu 30v=>40v...

"Pidempään sinkkuna viihtyvä nainen nimenomaan viihtyy sinkkuna eikä ole millään tavalla ns. haku päällä, joten....sellaiseen porukkaan on miltei mahdotonta sulautua."

Ei se ole ihan noinkaan.
Monilla sinkkunaisilla jotka viihtyvät sinkkuina on haku päällä koko ajan, mutta suhteet joissa he ovat eivät ole kovin vakavia ja voivat tapailla useaakin miestä samaan aikaan.

On turha kuvitella että täällä elää jotain nunna-sinkkuja pitkäänkin :D

Vaihda hyvä ihminen kuva tuohon profiiliin, luulin sua hetkeksi naiseksi ekaksi!

Ei helppoa kirjoitti:

"Pidempään sinkkuna viihtyvä nainen nimenomaan viihtyy sinkkuna eikä ole millään tavalla ns. haku päällä, joten....sellaiseen porukkaan on miltei mahdotonta sulautua."

Ei se ole ihan noinkaan.
Monilla sinkkunaisilla jotka viihtyvät sinkkuina on haku päällä koko ajan, mutta suhteet joissa he ovat eivät ole kovin vakavia ja voivat tapailla useaakin miestä samaan aikaan.

On turha kuvitella että täällä elää jotain nunna-sinkkuja pitkäänkin :D

Vaihda hyvä ihminen kuva tuohon profiiliin, luulin sua hetkeksi naiseksi ekaksi!

Lue lisää

Naisilla siis on lähes aina säätöjä meneillään jos ovat vähänkään sosiaalisesti hereillä.

Ei helppoa kirjoitti:

"Pidempään sinkkuna viihtyvä nainen nimenomaan viihtyy sinkkuna eikä ole millään tavalla ns. haku päällä, joten....sellaiseen porukkaan on miltei mahdotonta sulautua."

Ei se ole ihan noinkaan.
Monilla sinkkunaisilla jotka viihtyvät sinkkuina on haku päällä koko ajan, mutta suhteet joissa he ovat eivät ole kovin vakavia ja voivat tapailla useaakin miestä samaan aikaan.

On turha kuvitella että täällä elää jotain nunna-sinkkuja pitkäänkin :D

Vaihda hyvä ihminen kuva tuohon profiiliin, luulin sua hetkeksi naiseksi ekaksi!

Lue lisää

Ja juuri kun vaihdoin kuvan, voi saakeli!
Ironista vielä se, että mä päätin vaihtaa kuvan koska ajoin naamakarvat veke. Todellinen tupla miehisyyden kannalta :D

Tuli muuten mieleen että "monilla sinkkunaisilla" ois todella haku päällä koko ajan, mutta se ketä kelpuutetaan, katotaan todella tiiviin sihdin läpi. Tiedä sitten mitä sä tarkoitat suhteilla jotka ei oo "kovin vakavia"

Ei niitä nunna-sinkkuja vissiin joo ookkaan. Totta.

deft kirjoitti:

Ja juuri kun vaihdoin kuvan, voi saakeli!
Ironista vielä se, että mä päätin vaihtaa kuvan koska ajoin naamakarvat veke. Todellinen tupla miehisyyden kannalta :D

Tuli muuten mieleen että "monilla sinkkunaisilla" ois todella haku päällä koko ajan, mutta se ketä kelpuutetaan, katotaan todella tiiviin sihdin läpi. Tiedä sitten mitä sä tarkoitat suhteilla jotka ei oo "kovin vakavia"

Ei niitä nunna-sinkkuja vissiin joo ookkaan. Totta.

Lue lisää

"Tuli muuten mieleen että "monilla sinkkunaisilla" ois todella haku päällä koko ajan, mutta se ketä kelpuutetaan, katotaan todella tiiviin sihdin läpi. Tiedä sitten mitä sä tarkoitat suhteilla jotka ei oo "kovin vakavia""

Kovin vakavia = säätöjä, ei tiedä mitä seuraa.
Se on totta että sihti on tiukka, mutta miehiä katellaan sieltä sun täältä.

Mikäs naisilla ollessa kun kysyntää taatusti on vaikka millä mitalla. Yleensä joko täydellinen epäsosiaalisuus, yksinhuoltajuus tai ylipaino mättää jos asiat ei noin ole.

deft kirjoitti:

Ja juuri kun vaihdoin kuvan, voi saakeli!
Ironista vielä se, että mä päätin vaihtaa kuvan koska ajoin naamakarvat veke. Todellinen tupla miehisyyden kannalta :D

Tuli muuten mieleen että "monilla sinkkunaisilla" ois todella haku päällä koko ajan, mutta se ketä kelpuutetaan, katotaan todella tiiviin sihdin läpi. Tiedä sitten mitä sä tarkoitat suhteilla jotka ei oo "kovin vakavia"

Ei niitä nunna-sinkkuja vissiin joo ookkaan. Totta.

Lue lisää

Muuten, ihan näin heteromieheltä heteromiehelle.
Veikkaan että se parta pukisi sinua jos se vain on trimmattu.

Ei helppoa kirjoitti:

Muuten, ihan näin heteromieheltä heteromiehelle.
Veikkaan että se parta pukisi sinua jos se vain on trimmattu.

Niin mäkin olen aina veikannut. Ja trimmaillut. Päätin että kokeillaan pitkästä aikaa pelkkää sänkeä. Vaihtelua ja silleen. Ulkonäöllisesti kun muuten on kuitenkin ihan susiruma niin aivan sama mulle.

Ei helppoa kirjoitti:

"Tuli muuten mieleen että "monilla sinkkunaisilla" ois todella haku päällä koko ajan, mutta se ketä kelpuutetaan, katotaan todella tiiviin sihdin läpi. Tiedä sitten mitä sä tarkoitat suhteilla jotka ei oo "kovin vakavia""

Kovin vakavia = säätöjä, ei tiedä mitä seuraa.
Se on totta että sihti on tiukka, mutta miehiä katellaan sieltä sun täältä.

Mikäs naisilla ollessa kun kysyntää taatusti on vaikka millä mitalla. Yleensä joko täydellinen epäsosiaalisuus, yksinhuoltajuus tai ylipaino mättää jos asiat ei noin ole.

Lue lisää

Säädöt on muuten siitä hassuja, että kun ei tiedä mitä seuraa, niistä kuitenkin odotetaan jotain.
Sitten on ah niin mukavaa setviä sitä kun se säädön toinen osapuoli on tarpeettoman enigmaattinen omista haluista.
Säätö itsessään on arvo, ei niinkään se että mitä siitä saa/ei saa.

deft kirjoitti:

Niin mäkin olen aina veikannut. Ja trimmaillut. Päätin että kokeillaan pitkästä aikaa pelkkää sänkeä. Vaihtelua ja silleen. Ulkonäöllisesti kun muuten on kuitenkin ihan susiruma niin aivan sama mulle.

Lue lisää

Semmonen Ville Valo / Johnny Depp -tyylinen limainen parta voisi toimia.

deft kirjoitti:

Säädöt on muuten siitä hassuja, että kun ei tiedä mitä seuraa, niistä kuitenkin odotetaan jotain.
Sitten on ah niin mukavaa setviä sitä kun se säädön toinen osapuoli on tarpeettoman enigmaattinen omista haluista.
Säätö itsessään on arvo, ei niinkään se että mitä siitä saa/ei saa.

Lue lisää

Et olet vielä ymmärtänyt tätä?

Naisten hommahan on juuri tuo kutkuttava sääteily ja pelailu sekä leikkiminen. Naisella voi olla jonkin sortin vähemmän vakava suhdekin menossa mutta silti siinä sivussa voi hieman säätää.

Naiset syyttää miehiä siitä että miehet ovat vain seksin perässä, mtuta samaan aikaan naiset nauttiin näistä ihmissuhdepeleistä aivan valtavasti. Moni nainen joka ei näissä ole mukana tahtoisivat olla sen verran kauniita että pääsisivät näihin "Jane Austenin romaaneihin" mukaan.

Se on sitä Sinkkuelämää.

deft kirjoitti:

Niin mäkin olen aina veikannut. Ja trimmaillut. Päätin että kokeillaan pitkästä aikaa pelkkää sänkeä. Vaihtelua ja silleen. Ulkonäöllisesti kun muuten on kuitenkin ihan susiruma niin aivan sama mulle.

Lue lisää

"Ulkonäöllisesti kun muuten on kuitenkin ihan susiruma niin aivan sama mulle. "

Niin olen minäkin varsin ruma tai oikeastaan täysin mitäänsanomattoman näköinen.

Parta ehkä pukee sinua myös tyylillisesti, tosin jakaa mielipiteitä.

Kolme viimeistä kappaletta tiivisti kaiken. Kiitos siitä.
Meillä miehillä nyt vain sattuu olemaan suurempi tarve, sanotaanko vaikka elämässä pärjäämisen kannalta, parisuhteelle. Onhan se nyt jo pitkään tiedetty, että nainen ei tarvitse miestä mutta mies tarvitsee naista. Koko elämänsä ajan ja vahvasti yleistettynä :D

Varmasti voisi jollain tutkimuksella saada tuloksen aikaan siitä, että tietyssä iässä olevat ja siinä sivussa lapsia saaneet eivät ole kiinnostuneet parisuhteesta siinä määrin kuin nyt vaikkapa nuoremmat ja elämässä vähemmän kokeneet ihmiset.
Ei siis mitään uutta tai erikoista.

Ei elämällä voi olla sen suurempaa tarkoitusta kuin rakkaus. Ja jos vielä utopistisesti ajatellaan, niin rakkaus parhaimmillaan.
Se tunne ja tilanne, kun voi jakaa kaiken itseensä liittyvän jonkun toisen kanssa. Toki yksinkin voi nauttia olostaan, mutta jossain vaiheessa pelkille seinille juttelu käy puuduttamaan.
Seksuaalisesta jännitteestä ei edes ole tarve sanoa mitään, vai mitä?

Tässä muuten syitä miksen tahdo 30-vuotiaan naisen kanssa suhdetta edes kuvitella (niiden lasten lisäksi)
"yhdistää hyvä koulutus, runsas harrastusrepertuaari, vakiintunut ystäväpiiri jne. Osa toivoo ihmissuhdetta, mutta vaatii siltä suhteelta paljon. "

Kyllä ja tarkoituksena on sitten löytää korkeasti koulutettu urhaohjus jolla on "pärjäämisen kokemus elämässä vahva" eli jonkinlainen kaikkien aikojen supermies. Samalla pitäisi olla rento ja rehellinen sekä tietysti rento elämästä nautiskelija joka ei ota oikeastaan mitään vakavasti paitsi koulutuksen, uran, perheen, , "pärjäämisen", statuksen, sosiaaliset kuviot jne.

Sitten harrastetaan kevyitä suhteita tai seksisuhteita missä milloinkin kenen kanssa, mutta sen tulisi olla ok koska nainenhan on samanlainen otus kuin mies.

Nämä samat naiset valittavat sitten että eivät löydä sopivaa tai ovat sinkkuja kun kaikki on heille valmiiksi pedattu. He kuvittelevat olevansa jotakin ja kulisseja pidetään väkisin pystyssä. Tai sitten on mammauduttu ja tätiydytty.

30-vuotiaana miehenä sitä kaipaa edelleen kuitenkin rentoutta ja vähemmän pönöttämistä sekä tuota sosiaalista "pärjäämisen" näyttämistä.

Omaa sinkkuutta eti haluta korostaa koska pyritään olemaan "parisuhteessa itsensä kanssa". Koska jollakin tasolla tuo tilanne ehkä jopa salasaa hävettää ja harmittaa.

Syy minkä takia etsin parikymppistä naista jolla kuitenkin elämänhallinta on kohdillaan ja jonka luonne ja asenne on sellainen joka ei muutu kolmekymppisenä tädiksi tai tärkeyttään töpöttäväksi "aikuseksi naiseksi".

Ei ole helppoa. kirjoitti:

Tässä muuten syitä miksen tahdo 30-vuotiaan naisen kanssa suhdetta edes kuvitella (niiden lasten lisäksi)
"yhdistää hyvä koulutus, runsas harrastusrepertuaari, vakiintunut ystäväpiiri jne. Osa toivoo ihmissuhdetta, mutta vaatii siltä suhteelta paljon. "

Kyllä ja tarkoituksena on sitten löytää korkeasti koulutettu urhaohjus jolla on "pärjäämisen kokemus elämässä vahva" eli jonkinlainen kaikkien aikojen supermies. Samalla pitäisi olla rento ja rehellinen sekä tietysti rento elämästä nautiskelija joka ei ota oikeastaan mitään vakavasti paitsi koulutuksen, uran, perheen, , "pärjäämisen", statuksen, sosiaaliset kuviot jne.

Sitten harrastetaan kevyitä suhteita tai seksisuhteita missä milloinkin kenen kanssa, mutta sen tulisi olla ok koska nainenhan on samanlainen otus kuin mies.

Nämä samat naiset valittavat sitten että eivät löydä sopivaa tai ovat sinkkuja kun kaikki on heille valmiiksi pedattu. He kuvittelevat olevansa jotakin ja kulisseja pidetään väkisin pystyssä. Tai sitten on mammauduttu ja tätiydytty.

30-vuotiaana miehenä sitä kaipaa edelleen kuitenkin rentoutta ja vähemmän pönöttämistä sekä tuota sosiaalista "pärjäämisen" näyttämistä.

Omaa sinkkuutta eti haluta korostaa koska pyritään olemaan "parisuhteessa itsensä kanssa". Koska jollakin tasolla tuo tilanne ehkä jopa salasaa hävettää ja harmittaa.

Syy minkä takia etsin parikymppistä naista jolla kuitenkin elämänhallinta on kohdillaan ja jonka luonne ja asenne on sellainen joka ei muutu kolmekymppisenä tädiksi tai tärkeyttään töpöttäväksi "aikuseksi naiseksi".

Lue lisää

On muuten kaksi totaalista turn-offia miehille naisissa.

1) Nainen sanoo tarvitsevansa miestä siihen ja siihen jne. (laatii vaatimuslistan aivan kuin kauppalista)
2) Nainen sanoo ettei tarvitse miestä mihinkään vaan pärjää omillaan (osoittaa ettei nainen oikeasti välitä miehestä ellei löydy joku äkillinen tarve eikä hänellä itsellään mm. ole halua antaa läheisyyttä tai tuntea siis oikeasti rakastaa/välittää miehestä)

Ihan vain vihjeenä. Jos sinkkuus joskus ahdistaa.

Joskus nuo samat asiat ovat läsnä jopa samassa naisessa eli toisaalta kerrotaan kuinka ei tarvita miestä, mutta sitten kerrotaan että mitä miehen ja suhteen tulisi olla.

Kysymys kuuluukin että mitä v'ttua kuvittelet olevasi ja itse antavasi siihen suhteeseen ja miehelle?
Todennäköisesti et mitään paitsi että olet vain nainen.

Ei ole helppoa. kirjoitti:

Tässä muuten syitä miksen tahdo 30-vuotiaan naisen kanssa suhdetta edes kuvitella (niiden lasten lisäksi)
"yhdistää hyvä koulutus, runsas harrastusrepertuaari, vakiintunut ystäväpiiri jne. Osa toivoo ihmissuhdetta, mutta vaatii siltä suhteelta paljon. "

Kyllä ja tarkoituksena on sitten löytää korkeasti koulutettu urhaohjus jolla on "pärjäämisen kokemus elämässä vahva" eli jonkinlainen kaikkien aikojen supermies. Samalla pitäisi olla rento ja rehellinen sekä tietysti rento elämästä nautiskelija joka ei ota oikeastaan mitään vakavasti paitsi koulutuksen, uran, perheen, , "pärjäämisen", statuksen, sosiaaliset kuviot jne.

Sitten harrastetaan kevyitä suhteita tai seksisuhteita missä milloinkin kenen kanssa, mutta sen tulisi olla ok koska nainenhan on samanlainen otus kuin mies.

Nämä samat naiset valittavat sitten että eivät löydä sopivaa tai ovat sinkkuja kun kaikki on heille valmiiksi pedattu. He kuvittelevat olevansa jotakin ja kulisseja pidetään väkisin pystyssä. Tai sitten on mammauduttu ja tätiydytty.

30-vuotiaana miehenä sitä kaipaa edelleen kuitenkin rentoutta ja vähemmän pönöttämistä sekä tuota sosiaalista "pärjäämisen" näyttämistä.

Omaa sinkkuutta eti haluta korostaa koska pyritään olemaan "parisuhteessa itsensä kanssa". Koska jollakin tasolla tuo tilanne ehkä jopa salasaa hävettää ja harmittaa.

Syy minkä takia etsin parikymppistä naista jolla kuitenkin elämänhallinta on kohdillaan ja jonka luonne ja asenne on sellainen joka ei muutu kolmekymppisenä tädiksi tai tärkeyttään töpöttäväksi "aikuseksi naiseksi".

Lue lisää

Uskomattominta tässä kaikessa tekee sen että, esim kouluteteuilta miehiltä vaaditaan lähes ihme tekoja kuntaas jos ihon väri hieman eroaa niin voidaan aivan hyvin hyväksyä se lukutadottomuus yms muut jutut. Onhan se vaan lututsta kun saa opettaa apinalle bussiaikatauluja ja mistä lipun voi ostaa. Tämä nostaa sitä omaa älykkyysosamäärääkin ihan valvatavasti.

deft kirjoitti:

Kolme viimeistä kappaletta tiivisti kaiken. Kiitos siitä.
Meillä miehillä nyt vain sattuu olemaan suurempi tarve, sanotaanko vaikka elämässä pärjäämisen kannalta, parisuhteelle. Onhan se nyt jo pitkään tiedetty, että nainen ei tarvitse miestä mutta mies tarvitsee naista. Koko elämänsä ajan ja vahvasti yleistettynä :D

Varmasti voisi jollain tutkimuksella saada tuloksen aikaan siitä, että tietyssä iässä olevat ja siinä sivussa lapsia saaneet eivät ole kiinnostuneet parisuhteesta siinä määrin kuin nyt vaikkapa nuoremmat ja elämässä vähemmän kokeneet ihmiset.
Ei siis mitään uutta tai erikoista.

Ei elämällä voi olla sen suurempaa tarkoitusta kuin rakkaus. Ja jos vielä utopistisesti ajatellaan, niin rakkaus parhaimmillaan.
Se tunne ja tilanne, kun voi jakaa kaiken itseensä liittyvän jonkun toisen kanssa. Toki yksinkin voi nauttia olostaan, mutta jossain vaiheessa pelkille seinille juttelu käy puuduttamaan.
Seksuaalisesta jännitteestä ei edes ole tarve sanoa mitään, vai mitä?

Lue lisää

Elämän tarkoitus on ehdottomasti Rakkaus, kaikissa muodoissaan!

Edelleenkin puhutaan sun ystäväpiiristä. Muistetaan se seikka ennen kuin aletaan puhumaan kaikille "oikeasta" tavasta olla ja elää.

Selityksien maku vaikuttaa olevan tommoisilla "jos ei osaa rakastaa itseään, ei osaa rakastaa ketään toista"-onnenkeksivirkkeillä.
"Tarve rakkauden etsinnälle..." niin, tuossahan se kaikki on niin sanotusti pähkinänkuoressa. Jos ei ole halua, ei ole myöskään tarvetta. Mutta se, että näitä asioita pidetään automaattisesti parempana vaihtoehtona kuin sitä että olisi parisuhteessa, en voi hyväksyä.
Kohteita tulee aivan varmasti vastaan, jos niitä tahtoo nähdä.

"En tiedä puuttuuko miehiltä sitten kykyä rakastaa itseään ja pitää huolta itsestään ja sitä kautta se tarve tarvita sitä rakkautta ja huolenpitoa itsensä ulkopuolelta kasvaa?"
Ehkä. Olisiko se huono asia?
Se tunne, että tahtoisi olla rakastettu ja rakastaa. Se tunne, että olisi haluttu. Ehkä mä olen jotenkin sokea, mutta mä en näe siinä mitään jaloa, että rakastetaan yksin itseä ja pidetään vain itsestä huolta. Toki...se varmaan toimii sitä parempana käyttäytymismallina, mitä enemmän ihmissuhteissa tulee pettymyksiä.

"...mutta sille toisen rakkaudelle ei voi itseään kuitenkaan rakentaa enää aikuisuudessa."
Miksei? Voisitko kertoa vaikkapa kaksi (2) syytä?
Jäävätään pois käytännölliset "elämä ei vaan toimi silleen"-tekosyyt.

Onnella ei ole mitään tekemistä asioiden kanssa. Ihmissuhteissa on kyse asennoitumisesta ja halusta.
...ja se, että aikuinen ihminen tahtoo uskoa että parisuhteen muodostamiseen kuuluu onni ja sattuma, on pelottavaa.

deft kirjoitti:

Edelleenkin puhutaan sun ystäväpiiristä. Muistetaan se seikka ennen kuin aletaan puhumaan kaikille "oikeasta" tavasta olla ja elää.

Selityksien maku vaikuttaa olevan tommoisilla "jos ei osaa rakastaa itseään, ei osaa rakastaa ketään toista"-onnenkeksivirkkeillä.
"Tarve rakkauden etsinnälle..." niin, tuossahan se kaikki on niin sanotusti pähkinänkuoressa. Jos ei ole halua, ei ole myöskään tarvetta. Mutta se, että näitä asioita pidetään automaattisesti parempana vaihtoehtona kuin sitä että olisi parisuhteessa, en voi hyväksyä.
Kohteita tulee aivan varmasti vastaan, jos niitä tahtoo nähdä.

"En tiedä puuttuuko miehiltä sitten kykyä rakastaa itseään ja pitää huolta itsestään ja sitä kautta se tarve tarvita sitä rakkautta ja huolenpitoa itsensä ulkopuolelta kasvaa?"
Ehkä. Olisiko se huono asia?
Se tunne, että tahtoisi olla rakastettu ja rakastaa. Se tunne, että olisi haluttu. Ehkä mä olen jotenkin sokea, mutta mä en näe siinä mitään jaloa, että rakastetaan yksin itseä ja pidetään vain itsestä huolta. Toki...se varmaan toimii sitä parempana käyttäytymismallina, mitä enemmän ihmissuhteissa tulee pettymyksiä.

"...mutta sille toisen rakkaudelle ei voi itseään kuitenkaan rakentaa enää aikuisuudessa."
Miksei? Voisitko kertoa vaikkapa kaksi (2) syytä?
Jäävätään pois käytännölliset "elämä ei vaan toimi silleen"-tekosyyt.

Onnella ei ole mitään tekemistä asioiden kanssa. Ihmissuhteissa on kyse asennoitumisesta ja halusta.
...ja se, että aikuinen ihminen tahtoo uskoa että parisuhteen muodostamiseen kuuluu onni ja sattuma, on pelottavaa.

Lue lisää

Minä en vastauksissani tarjoakaan mitään oikeaa tapaa elää ja olla. Lähinnä lähdin vastaamaan tuohon aloittajan kysymykseen siitä, että onko olemassa pidempään sinkkuina olleita naisia ja pohtimaan syitä ja selitystä sille, että mistä syistä me olemme sinkkuina viihtyneet. Uskon, että parisuhde on suurimmalle osalle ihmisistä hyvinvointia lisäävä asia. Ei se yksinäisyyys ketään autuaaksi tee.

Tuossa itsensä rakastamisessa ja siinä, että aikuisiällä ei enää voi rakentaa toisen rakkauden varaan, on kyse ihan faktasta. Lapsena ihminen muodostaa käsitystään itsestään sen vanhemman hoivan ja rakkauden kautta. Lapsena voi (tai ainakin ihanteellisessa tilanteessa pitäisi voida) luottaa siihen, että ihmistä rakastetaan ehdoitta ja omana itsenään ilman mitään vaatimuksia. Tuohon vanhemman ja lapsen väliseen rakkauteen kuuluu se, että vanhempi huolehtii lapsen tarpeista. Joskus aikuiset sijoittavat näitä samoja asioita aikuisten rakkaussuhteisiin. Kahden aikuisen välisessä rakkaussuhteessa on kaksi ihmistä, joilla kummallakin pitäisi olla kykyä huolehtia itsestään ja kykyä välittää itsestään niin paljon, että pystyy elämässä pärjäämään (ja pärjäämisellä en todellakaan tarkoita uraa tai mammonaa, vaan ihan kykyä huolehtia itsestään). Kahden aikuisen välisessä rakkaussuhteessa jaeteaan joitakin elämän osa-alueita ja suhteen onnistuminen pitkälti määrittyy siitä, että onko molemmilla sama käsitys siitä, mitä suhteelta toivotaan. Se symbioottinen ja kaiken täyttävä rakkaus, voi olla hetken illuusiona suhteen alussa, mutta kyllä se suhde onnistuessaan vaatii kaksi täysivaltaista aikuista. Tai toki voi olla ihmisiä, jotka haluavat vastuun siitä toisesta aikuisestakin ottaa ja häntä hoivailla, mutta tällainen suhde on yleensä aika tuhoisa molemmille osapuolille.

Yksin kirjoitti:

Minä en vastauksissani tarjoakaan mitään oikeaa tapaa elää ja olla. Lähinnä lähdin vastaamaan tuohon aloittajan kysymykseen siitä, että onko olemassa pidempään sinkkuina olleita naisia ja pohtimaan syitä ja selitystä sille, että mistä syistä me olemme sinkkuina viihtyneet. Uskon, että parisuhde on suurimmalle osalle ihmisistä hyvinvointia lisäävä asia. Ei se yksinäisyyys ketään autuaaksi tee.

Tuossa itsensä rakastamisessa ja siinä, että aikuisiällä ei enää voi rakentaa toisen rakkauden varaan, on kyse ihan faktasta. Lapsena ihminen muodostaa käsitystään itsestään sen vanhemman hoivan ja rakkauden kautta. Lapsena voi (tai ainakin ihanteellisessa tilanteessa pitäisi voida) luottaa siihen, että ihmistä rakastetaan ehdoitta ja omana itsenään ilman mitään vaatimuksia. Tuohon vanhemman ja lapsen väliseen rakkauteen kuuluu se, että vanhempi huolehtii lapsen tarpeista. Joskus aikuiset sijoittavat näitä samoja asioita aikuisten rakkaussuhteisiin. Kahden aikuisen välisessä rakkaussuhteessa on kaksi ihmistä, joilla kummallakin pitäisi olla kykyä huolehtia itsestään ja kykyä välittää itsestään niin paljon, että pystyy elämässä pärjäämään (ja pärjäämisellä en todellakaan tarkoita uraa tai mammonaa, vaan ihan kykyä huolehtia itsestään). Kahden aikuisen välisessä rakkaussuhteessa jaeteaan joitakin elämän osa-alueita ja suhteen onnistuminen pitkälti määrittyy siitä, että onko molemmilla sama käsitys siitä, mitä suhteelta toivotaan. Se symbioottinen ja kaiken täyttävä rakkaus, voi olla hetken illuusiona suhteen alussa, mutta kyllä se suhde onnistuessaan vaatii kaksi täysivaltaista aikuista. Tai toki voi olla ihmisiä, jotka haluavat vastuun siitä toisesta aikuisestakin ottaa ja häntä hoivailla, mutta tällainen suhde on yleensä aika tuhoisa molemmille osapuolille.

Lue lisää

Tähän olisi helppo vastata että menneisyyden painolasti ei voi mitenkään selittää nykyhetkeä. Ja että ympäristön ymmärtäminen ja sen "pelisääntöjen" mukaan toimiminen vaikuttaa enemmän kuin kukaan osaa myöntää.

Jos kasvat niin sanotusti tynnyrissä ja tiettyyn ikään mennessä et ole löytänyt itsellesi (pysyvää) ihmissuhdeverkostoa, niin ei pitäisi olla hankalaa laskea yksi plus yksi ja ajatella että mikä on mennyt pieleen ettei ole onnistunut.

Ujosta ja vetäytyvästä persoonasta voi tulla ulospäin suuntautunut yksilö, jos hän on valmis pelaamaan niiden sääntöjen mukaan kuin massat.
Jos maailmankatsomus on sisäänpäin käpertynyt, eikä osaa soveltaa itseään osaksi sosiaaliskulttuurillista(!?) yhteisöä, niin peiliin on hyvä katsoa ensin.

Kylläpäs sä jaksat noita positiivisuuksia. Alkaa kuulostamaan viesti viestiltä enemmän ja enemmän selittelyltä. Ei millään pahalla :}

Eli siis:
Yksinäisyyteen tottuu.
Seksittömyyteen tottuu.
...ja näin sen kuuluisi mennä...?
Hetkinen...jokin tässä ei nyt täsmää. Jo se pelkkä tunne siitä, että on yksinäinen, pitäisi nimenomaan olla todiste siitä että siihen ei ole hyväksi tottua.
Parempi katsoa kuin katua ja-niin-poispäin.

Mutta niin, me ei ainakaan pystytä katsomaan tässä asiassa niin sanotusti silmästä silmään, koska erilainen maailmankatsomus. Luulemma.

deft kirjoitti:

Kylläpäs sä jaksat noita positiivisuuksia. Alkaa kuulostamaan viesti viestiltä enemmän ja enemmän selittelyltä. Ei millään pahalla :}

Eli siis:
Yksinäisyyteen tottuu.
Seksittömyyteen tottuu.
...ja näin sen kuuluisi mennä...?
Hetkinen...jokin tässä ei nyt täsmää. Jo se pelkkä tunne siitä, että on yksinäinen, pitäisi nimenomaan olla todiste siitä että siihen ei ole hyväksi tottua.
Parempi katsoa kuin katua ja-niin-poispäin.

Mutta niin, me ei ainakaan pystytä katsomaan tässä asiassa niin sanotusti silmästä silmään, koska erilainen maailmankatsomus. Luulemma.

Lue lisää

Olet aivan liian romanttinen ja fiksu tämän maailman naisille.

Ei ole helppoa kirjoitti:

Olet aivan liian romanttinen ja fiksu tämän maailman naisille.

Ja arvatenkin aivan liian ruma homoille. Kiitti vitusti.

deft kirjoitti:

Ja arvatenkin aivan liian ruma homoille. Kiitti vitusti.

"Olet aivan liian romanttinen ja fiksu tämän maailman naisille."

Kuinka niin? Onhan hänellä ollut naissuhteita eli ihan saamatta ei ole jäänyt.

Onko sinun tapasi sitten jotenkin parempi ja naisia-saavampi? Tänne ainakin näyttää olevan aikaa kirjoitella, joten ilmeisesti ei...

OmahyväisyysEiKaunis kirjoitti:

"Olet aivan liian romanttinen ja fiksu tämän maailman naisille."

Kuinka niin? Onhan hänellä ollut naissuhteita eli ihan saamatta ei ole jäänyt.

Onko sinun tapasi sitten jotenkin parempi ja naisia-saavampi? Tänne ainakin näyttää olevan aikaa kirjoitella, joten ilmeisesti ei...

Lue lisää

Anteeksi, mutta se oli KEHU.

Tarkoitin että naiset eivät arvosta tuollaista romanttista sielua joka puhuu noin fiksusti.

Tietyllä tavalla olen noista ominaisuuksista hänelle kateellinen jopa koska olen itse varsin kyyninen tyyppi.

Tiedän vain mitä naiset OIKEASTI arvostavat ja mitä eivät.
Sitä mukaa oma romanttisuuskin katosi aika päiviä sitten, jäljelle jäi vain fiksuus koska ajattelen monesta asiasta samalla tavoin kuin deft vain sillä erotuksella että en usko romantiikkaan enää ainakaan naisten puolelta.

Heille romantiikkaa painaa vain noiden säätöjen mielessä jolloin miehen tulee sopia valmiiksi tiettyihin raameihin ja kohottaa naisen omaa romantiikkaa.

deft on pikkaisen idealisti ja se voi koitua hänen kohtalokseen naisasioissa.

Ei ole helppoa kirjoitti:

Anteeksi, mutta se oli KEHU.

Tarkoitin että naiset eivät arvosta tuollaista romanttista sielua joka puhuu noin fiksusti.

Tietyllä tavalla olen noista ominaisuuksista hänelle kateellinen jopa koska olen itse varsin kyyninen tyyppi.

Tiedän vain mitä naiset OIKEASTI arvostavat ja mitä eivät.
Sitä mukaa oma romanttisuuskin katosi aika päiviä sitten, jäljelle jäi vain fiksuus koska ajattelen monesta asiasta samalla tavoin kuin deft vain sillä erotuksella että en usko romantiikkaan enää ainakaan naisten puolelta.

Heille romantiikkaa painaa vain noiden säätöjen mielessä jolloin miehen tulee sopia valmiiksi tiettyihin raameihin ja kohottaa naisen omaa romantiikkaa.

deft on pikkaisen idealisti ja se voi koitua hänen kohtalokseen naisasioissa.

Lue lisää

Kehu tai ei, kuulostaa mun korvaan tarpeettoman siirappiselta. Tai sitten en vain osannut suhtautua oikein.
Järjettömän hienoja kommentteja tullut tähän ketjuun. Sitä voisi muuten kyynistyä tällä palstalla niin, ettei usko muuhun kuin vittuiluun.

Ei naiset osaa arvostaa mun "parhaita" puolia. Se on tullut todettua. Ei toisaalta ole aiemmissa suhteissa menty henkilökohtaisiin haukkuihin.
Väärä paikka, väärä aika. Mitä nyt yhdessä suhteessa olisi ollut edellytyksiä johonkin suurempaan jos olisin ollut kiltti sylikoira ilman kyseenalaistamista.
En suostu kyynistymään tai olemaan katkera. Itsetunto ei anna myöten ,)

Naiset taitavat OIKEASTI arvostaa sellaista, mitä mä en ole tai tule olemaan. Sosiaalisen kulttuurin paine on liikaa ja koska mä en mahdu (lue: täytä) sitä muottia mitä mun ikäisen miehen kuuluu olla, en myöskään saa välitöntä rakkaus-suhdetta yhteenkään naiseen. Luulemma.

"Heille romantiikkaa painaa vain noiden säätöjen mielessä jolloin miehen tulee sopia valmiiksi tiettyihin raameihin ja kohottaa naisen omaa romantiikkaa."
Erittäin hyvin sanottu. Ja se mikä voi ärsyttää, on se muka-tietämättömyys tämmöisestä. Rehellisyys ei paina mitään ellei se ole subjektiivista.
Niin kauan kun me (hyvät?) miehet ei suostuta naisten ehtoihin, niin kauan meitä katotaan kieroon ja pidetään korkeintaan kavereina.

deft kirjoitti:

Kehu tai ei, kuulostaa mun korvaan tarpeettoman siirappiselta. Tai sitten en vain osannut suhtautua oikein.
Järjettömän hienoja kommentteja tullut tähän ketjuun. Sitä voisi muuten kyynistyä tällä palstalla niin, ettei usko muuhun kuin vittuiluun.

Ei naiset osaa arvostaa mun "parhaita" puolia. Se on tullut todettua. Ei toisaalta ole aiemmissa suhteissa menty henkilökohtaisiin haukkuihin.
Väärä paikka, väärä aika. Mitä nyt yhdessä suhteessa olisi ollut edellytyksiä johonkin suurempaan jos olisin ollut kiltti sylikoira ilman kyseenalaistamista.
En suostu kyynistymään tai olemaan katkera. Itsetunto ei anna myöten ,)

Naiset taitavat OIKEASTI arvostaa sellaista, mitä mä en ole tai tule olemaan. Sosiaalisen kulttuurin paine on liikaa ja koska mä en mahdu (lue: täytä) sitä muottia mitä mun ikäisen miehen kuuluu olla, en myöskään saa välitöntä rakkaus-suhdetta yhteenkään naiseen. Luulemma.

"Heille romantiikkaa painaa vain noiden säätöjen mielessä jolloin miehen tulee sopia valmiiksi tiettyihin raameihin ja kohottaa naisen omaa romantiikkaa."
Erittäin hyvin sanottu. Ja se mikä voi ärsyttää, on se muka-tietämättömyys tämmöisestä. Rehellisyys ei paina mitään ellei se ole subjektiivista.
Niin kauan kun me (hyvät?) miehet ei suostuta naisten ehtoihin, niin kauan meitä katotaan kieroon ja pidetään korkeintaan kavereina.

Lue lisää

"Sitä voisi muuten kyynistyä tällä palstalla niin, ettei usko muuhun kuin vittuiluun."
Täällä palstallako kyynistyä?
Ainakin itse ihan riittämiin kyynistyn tuolla muualla elämässä kun parisuhteita kattelen ja naisia kohtaan.

"Ei naiset osaa arvostaa mun "parhaita" puolia. Se on tullut todettua. Ei toisaalta ole aiemmissa suhteissa menty henkilökohtaisiin haukkuihin.
Väärä paikka, väärä aika. Mitä nyt yhdessä suhteessa olisi ollut edellytyksiä johonkin suurempaan jos olisin ollut kiltti sylikoira ilman kyseenalaistamista.
En suostu kyynistymään tai olemaan katkera. Itsetunto ei anna myöten ,)"

Itsekunnioitus tulee säilyttää aina sekä omanarvontunto. Kyynistyminen johtuu siitä että huomaa miten asiat elämässä menee ja mitkä voimat sekä asiat mm. naisia ohjaa pariutumisessa sekä miten he suhteissa käyttäytyvät.

"Naiset taitavat OIKEASTI arvostaa sellaista, mitä mä en ole tai tule olemaan. Sosiaalisen kulttuurin paine on liikaa ja koska mä en mahdu (lue: täytä) sitä muottia mitä mun ikäisen miehen kuuluu olla, en myöskään saa välitöntä rakkaus-suhdetta yhteenkään naiseen. Luulemma."

En minäkään suostu siihen muottiin ihan täydellisesti menemään ja olen huomannut että samasta kärsivät monet muutkin miehet. Vaikka löytävät suhteen niin sitten nainen alkaa väkisin vääntää tästä miehestä toisenlaista.

"Erittäin hyvin sanottu. Ja se mikä voi ärsyttää, on se muka-tietämättömyys tämmöisestä. Rehellisyys ei paina mitään ellei se ole subjektiivista."

Naiset eivät tiedosta omia tunteitaan muuta kuin tuntemalla niitä eivätkä ymmärrä niiden ristiriitoja ennen kuin heitä sattuu tarpeeksi usein. Sen jälkeen EHKÄ opitaan läksyt siitä mitä oikeasti halutaan ja toisaalta mitä ei kannata haluta jos haluaa jotain.

Sitä ennen säädetään, käännetään ja määritellään ehtoja.

"Niin kauan kun me (hyvät?) miehet ei suostuta naisten ehtoihin, niin kauan meitä katotaan kieroon ja pidetään korkeintaan kavereina. "

Naisten ehdot ovat juuri niitä jotka luovat ylempänä mainittuja ihmissuhteita ja 30-45 vuotiaita yksinhuoltajia tai sinkkuja joiden parisuhteet meni perseelleen, mutta he vain kehuvat itseään ottamatta mitään vastuuta suhteesta tai tekemistään valinnoista sekä valitsemastaan miehestä.

Ei helppoa kirjoitti:

"Sitä voisi muuten kyynistyä tällä palstalla niin, ettei usko muuhun kuin vittuiluun."
Täällä palstallako kyynistyä?
Ainakin itse ihan riittämiin kyynistyn tuolla muualla elämässä kun parisuhteita kattelen ja naisia kohtaan.

"Ei naiset osaa arvostaa mun "parhaita" puolia. Se on tullut todettua. Ei toisaalta ole aiemmissa suhteissa menty henkilökohtaisiin haukkuihin.
Väärä paikka, väärä aika. Mitä nyt yhdessä suhteessa olisi ollut edellytyksiä johonkin suurempaan jos olisin ollut kiltti sylikoira ilman kyseenalaistamista.
En suostu kyynistymään tai olemaan katkera. Itsetunto ei anna myöten ,)"

Itsekunnioitus tulee säilyttää aina sekä omanarvontunto. Kyynistyminen johtuu siitä että huomaa miten asiat elämässä menee ja mitkä voimat sekä asiat mm. naisia ohjaa pariutumisessa sekä miten he suhteissa käyttäytyvät.

"Naiset taitavat OIKEASTI arvostaa sellaista, mitä mä en ole tai tule olemaan. Sosiaalisen kulttuurin paine on liikaa ja koska mä en mahdu (lue: täytä) sitä muottia mitä mun ikäisen miehen kuuluu olla, en myöskään saa välitöntä rakkaus-suhdetta yhteenkään naiseen. Luulemma."

En minäkään suostu siihen muottiin ihan täydellisesti menemään ja olen huomannut että samasta kärsivät monet muutkin miehet. Vaikka löytävät suhteen niin sitten nainen alkaa väkisin vääntää tästä miehestä toisenlaista.

"Erittäin hyvin sanottu. Ja se mikä voi ärsyttää, on se muka-tietämättömyys tämmöisestä. Rehellisyys ei paina mitään ellei se ole subjektiivista."

Naiset eivät tiedosta omia tunteitaan muuta kuin tuntemalla niitä eivätkä ymmärrä niiden ristiriitoja ennen kuin heitä sattuu tarpeeksi usein. Sen jälkeen EHKÄ opitaan läksyt siitä mitä oikeasti halutaan ja toisaalta mitä ei kannata haluta jos haluaa jotain.

Sitä ennen säädetään, käännetään ja määritellään ehtoja.

"Niin kauan kun me (hyvät?) miehet ei suostuta naisten ehtoihin, niin kauan meitä katotaan kieroon ja pidetään korkeintaan kavereina. "

Naisten ehdot ovat juuri niitä jotka luovat ylempänä mainittuja ihmissuhteita ja 30-45 vuotiaita yksinhuoltajia tai sinkkuja joiden parisuhteet meni perseelleen, mutta he vain kehuvat itseään ottamatta mitään vastuuta suhteesta tai tekemistään valinnoista sekä valitsemastaan miehestä.

Lue lisää

Jälleen hyvin sanottuja asioita. Varmaan ihan hyvä, niin voisi itse olla joskus turpa kiinni ja antaa muiden kertoa totuuksia, ehh.

Itse parisuhdemarkkinat tuolla todellisessa maailmassa eivät jaksa kyynistää, kun jokainen hetki sosiaalista kanssakäymistä on ihan ookoo.
Jos jotain, niin katkeroittaahan se...mahdollisesti.

"Vaikka löytävät suhteen niin sitten nainen alkaa väkisin vääntää tästä miehestä toisenlaista."
Tavalla tai toisella, aina. Uskomatonta, mutta totta. Jos uskoisin, että parisuhteessa kaiken voi määritellä vallan määrällä, niin tässä olisi se asia jota yksikään nainen ei myöntäisi, mutta aivan varmasti huomaisi jos hänelle siitä tarkempia yksityiskohtia kerrottaisiin. Jos yleistettäisiin.
Siinä missä surkeat miehet koettavat "omistaa" naisen, nainen "kouluttaa" miestä...koko ajan.

"Naiset eivät tiedosta omia tunteitaan muuta kuin tuntemalla niitä eivätkä ymmärrä niiden ristiriitoja ennen kuin heitä sattuu tarpeeksi usein. Sen jälkeen EHKÄ opitaan läksyt siitä mitä oikeasti halutaan ja toisaalta mitä ei kannata haluta jos haluaa jotain."
Juurikin näin.

Teoriassahan tuo homma kusee ihmissuhteiden suhteen heti kun yksikin (esim. 30-45-vuotias yksinhuoltaja) nainen jäävää itsensä ulos "markkinoilta" tietämättään. Jokainen jäävätty nainen vastaa (kenties?) kahta miestä, jotka sitten lähtevät kilpailemaan jostain toisesta naisesta. Ja sitten se taas kertaantuu....ja kertaantuu...

Riippuu miten vahva oksa on ja miten se heiluu tuulessa. ;)

Ei ole helppoa2 kirjoitti:

Riippuu miten vahva oksa on ja miten se heiluu tuulessa. ;)

Usein mietin mitä tuokin nainen tuossa miehessä näkee, siis kun nätillä tytöllä jokin helvetin kuikelo hujoppi, naamu ku petolinnun perse. Tytön naamasta jo näkee, että rakkaudesta ei ole tietoakaan. Mut ku piti vaan ottaa kun tääkin pässi tullu iskemään,loitsunsa lukemaan.Ajatella te ei osaa... Kanssani hänenkin elämänsä olisi voinut olla jotain "hieman" kiihkeämpää. Mitä tuhlausta.!
Mut hei, mun piti jo mennä, nyt mene. Im be back.!

Liittyykö se sun lihastenkasvatus siihen että haluat dominoida sängyssä? Vai mitä niistä lihaksista haluat?

sillitrooli kirjoitti:

Liittyykö se sun lihastenkasvatus siihen että haluat dominoida sängyssä? Vai mitä niistä lihaksista haluat?

En halua olla heikko ja endorfiineista saa hyviä kiksejä. Ei minulla lihakset ole koskaan päätavoitteena olleet, enkä halua näyttää pullistelevalta bodarilta.

gloriana_demeter kirjoitti:

En halua olla heikko ja endorfiineista saa hyviä kiksejä. Ei minulla lihakset ole koskaan päätavoitteena olleet, enkä halua näyttää pullistelevalta bodarilta.

Ostatko muuten miestenvaatteita vai jotain bodarinaisten spesiaalivaatteita? Kai bodarinaisillekin on jotain mallistoja?

"En tiiä haluanko kertoa sinulle mistä minut löytää mutta töistä, lähikuppilasta, salilta, museoista, puistoista ym."

Minä ajattelin ensin liukumäkeä.
Minut löytää muuten samoista paikoista, mutta jostain kumman syystä naiset eivät yritä iskeä minua siellä.

Mistäköhän se johtuisi?

A. olen ruma
B. olen tyhmä
C. olen mies ja naiselle ei kuulu miesten iskeminen

sillitrooli kirjoitti:

Ostatko muuten miestenvaatteita vai jotain bodarinaisten spesiaalivaatteita? Kai bodarinaisillekin on jotain mallistoja?

Miksi?

Ei helppoa kirjoitti:

"En tiiä haluanko kertoa sinulle mistä minut löytää mutta töistä, lähikuppilasta, salilta, museoista, puistoista ym."

Minä ajattelin ensin liukumäkeä.
Minut löytää muuten samoista paikoista, mutta jostain kumman syystä naiset eivät yritä iskeä minua siellä.

Mistäköhän se johtuisi?

A. olen ruma
B. olen tyhmä
C. olen mies ja naiselle ei kuulu miesten iskeminen

Lue lisää

Salilla ja töissä on tuo iskeminen viimeisimpänä mielessä. Yleisillä paikoilla taas iskeminen tapahtuu hyvin pitkälti luullakseni ulkoisten seikkojen perusteella.

C ei ainakaan pidä paikkaansa.

Kerro nyt vähän jotain muutakin, että mistä veikkaat johtuvan näin käyvän, entä millaiset miehet sulle kelpaa ja millaiset ei. Ja vielä se, että millaisissa paikoissa olet ajatellut tutustua miehiin.

Miehet olettaa että olet varattu, olet liian ylpeä (päällisin puolin, ei tutustuessa) ja et kiinnitä tarpeeksi huomiota ympäristöön.

Tästä viestii juuri tämä
"Olen saanut useaan otteeseen kuulla " Ai sää ootkin noin muakava, etkä mikään itseään täynnä oleva!" Sekä miehet että naiset ( esim. uudet työkaverit, uudet tuttavuudet) ovat myöhemmin tulleet sanomaan, että olivat luulleet minua ulkonäköni takia erilaisena, ennenkun ovat tutustuneet."

Olet siis oikein analysoinut tilannettasi.

Monella miehelle menee luu kurkkuun kun pitäisi sinun kaltaiselle naiselle jutella ja ovat varmoja että loppupeleissä ei ole kuitenkaan mahiksia. Tiedä vaikka odotat että miehellä pitäisi olla kilpaurheilutaustaa tai vastaavaa.
Minulla on muuten vastaava tilanne miehenä, mutta en ole ehkä niin upea ilmestys miehenä kuin sinä ehkä naisena olet.

Tämäkin pitää paikkansa kohdallani
"Tavallaan en osaa kaivata sellaista mitä minulla ei ole ollut. "

Kun ei ole vakavia suhteita takana niin eihän sitä oikeastaan edes tiedä miltä se tuntuu. Eikä toisaalta tahtoisi kokeilla vain kokeilemisen vuoksi.
Itsenäisyys ja vapaus kiehtoo liikaakin.

Itseasiassa vieläpä muistutat erästä naista jonka tunsin. Olin häneen ihastunut juuri sen vuoksi että hän oli mukava kaikesta huolimatta sekä hyvin jalat maassa oleva tyyppi. Hänellä oli kuitenkin ottajia niin pitkä vino pino ettei mahiksia pahemmin ollut. enpä ihmettele että ottajia oli koska liikkui paljon (mikä näkyi ulospäin myös kropassa), oli reipas ja vaikka hieman varautunut niin aina todella ystävällinen. Sellaisesta on helppo pitää.

Sinulle suosittelen että motivoit itseäsi olemaan vähän avoimemmin liikkeellä ja kiinnättämään huomiota ylipäätään miehiin.

Ei helppoa. kirjoitti:

Miehet olettaa että olet varattu, olet liian ylpeä (päällisin puolin, ei tutustuessa) ja et kiinnitä tarpeeksi huomiota ympäristöön.

Tästä viestii juuri tämä
"Olen saanut useaan otteeseen kuulla " Ai sää ootkin noin muakava, etkä mikään itseään täynnä oleva!" Sekä miehet että naiset ( esim. uudet työkaverit, uudet tuttavuudet) ovat myöhemmin tulleet sanomaan, että olivat luulleet minua ulkonäköni takia erilaisena, ennenkun ovat tutustuneet."

Olet siis oikein analysoinut tilannettasi.

Monella miehelle menee luu kurkkuun kun pitäisi sinun kaltaiselle naiselle jutella ja ovat varmoja että loppupeleissä ei ole kuitenkaan mahiksia. Tiedä vaikka odotat että miehellä pitäisi olla kilpaurheilutaustaa tai vastaavaa.
Minulla on muuten vastaava tilanne miehenä, mutta en ole ehkä niin upea ilmestys miehenä kuin sinä ehkä naisena olet.

Tämäkin pitää paikkansa kohdallani
"Tavallaan en osaa kaivata sellaista mitä minulla ei ole ollut. "

Kun ei ole vakavia suhteita takana niin eihän sitä oikeastaan edes tiedä miltä se tuntuu. Eikä toisaalta tahtoisi kokeilla vain kokeilemisen vuoksi.
Itsenäisyys ja vapaus kiehtoo liikaakin.

Itseasiassa vieläpä muistutat erästä naista jonka tunsin. Olin häneen ihastunut juuri sen vuoksi että hän oli mukava kaikesta huolimatta sekä hyvin jalat maassa oleva tyyppi. Hänellä oli kuitenkin ottajia niin pitkä vino pino ettei mahiksia pahemmin ollut. enpä ihmettele että ottajia oli koska liikkui paljon (mikä näkyi ulospäin myös kropassa), oli reipas ja vaikka hieman varautunut niin aina todella ystävällinen. Sellaisesta on helppo pitää.

Sinulle suosittelen että motivoit itseäsi olemaan vähän avoimemmin liikkeellä ja kiinnättämään huomiota ylipäätään miehiin.

Lue lisää

Vai olisko kuitenkin niin,että ne pitkät leveäharteiset iso hauiksiset ämpäripohkeet eivät kenties ihan ole joka miehen makuun kuitenkaan, riippumatta kasvoista.
Tulee nyt joku kuulantyöntäjä mieleen ens alkuun.

Tämä on oikeastaan aika hyvä (ja pitkä ketju). Siksi laitan tuon jo ylempänä ketjussa olevan vastaukseni myös tänne alas, koska itse huomasin, että noita välissä käytyjä keskusteluja on aika hankala etsiä ja lukea.

Minä en vastauksissani tarjoakaan mitään oikeaa tapaa elää ja olla. Lähinnä lähdin vastaamaan tuohon aloittajan kysymykseen siitä, että onko olemassa pidempään sinkkuina olleita naisia ja pohtimaan syitä ja selitystä sille, että mistä syistä me olemme sinkkuina viihtyneet. Uskon, että parisuhde on suurimmalle osalle ihmisistä hyvinvointia lisäävä asia. Ei se yksinäisyyys ketään autuaaksi tee.

Tuossa itsensä rakastamisessa ja siinä, että aikuisiällä ei enää voi rakentaa toisen rakkauden varaan, on kyse ihan faktasta. Lapsena ihminen muodostaa käsitystään itsestään sen vanhemman hoivan ja rakkauden kautta. Lapsena voi (tai ainakin ihanteellisessa tilanteessa pitäisi voida) luottaa siihen, että ihmistä rakastetaan ehdoitta ja omana itsenään ilman mitään vaatimuksia. Tuohon vanhemman ja lapsen väliseen rakkauteen kuuluu se, että vanhempi huolehtii lapsen tarpeista. Joskus aikuiset sijoittavat näitä samoja asioita aikuisten rakkaussuhteisiin. Kahden aikuisen välisessä rakkaussuhteessa on kaksi ihmistä, joilla kummallakin pitäisi olla kykyä huolehtia itsestään ja kykyä välittää itsestään niin paljon, että pystyy elämässä pärjäämään (ja pärjäämisellä en todellakaan tarkoita uraa tai mammonaa, vaan ihan kykyä huolehtia itsestään). Kahden aikuisen välisessä rakkaussuhteessa jaeteaan joitakin elämän osa-alueita ja suhteen onnistuminen pitkälti määrittyy siitä, että onko molemmilla sama käsitys siitä, mitä suhteelta toivotaan. Se symbioottinen ja kaiken täyttävä rakkaus, voi olla hetken illuusiona suhteen alussa, mutta kyllä se suhde onnistuessaan vaatii kaksi täysivaltaista aikuista. Tai toki voi olla ihmisiä, jotka haluavat vastuun siitä toisesta aikuisestakin ottaa ja häntä hoivailla, mutta tällainen suhde on yleensä aika tuhoisa molemmille osapuolille.

Yksin kirjoitti:

Tämä on oikeastaan aika hyvä (ja pitkä ketju). Siksi laitan tuon jo ylempänä ketjussa olevan vastaukseni myös tänne alas, koska itse huomasin, että noita välissä käytyjä keskusteluja on aika hankala etsiä ja lukea.

Minä en vastauksissani tarjoakaan mitään oikeaa tapaa elää ja olla. Lähinnä lähdin vastaamaan tuohon aloittajan kysymykseen siitä, että onko olemassa pidempään sinkkuina olleita naisia ja pohtimaan syitä ja selitystä sille, että mistä syistä me olemme sinkkuina viihtyneet. Uskon, että parisuhde on suurimmalle osalle ihmisistä hyvinvointia lisäävä asia. Ei se yksinäisyyys ketään autuaaksi tee.

Tuossa itsensä rakastamisessa ja siinä, että aikuisiällä ei enää voi rakentaa toisen rakkauden varaan, on kyse ihan faktasta. Lapsena ihminen muodostaa käsitystään itsestään sen vanhemman hoivan ja rakkauden kautta. Lapsena voi (tai ainakin ihanteellisessa tilanteessa pitäisi voida) luottaa siihen, että ihmistä rakastetaan ehdoitta ja omana itsenään ilman mitään vaatimuksia. Tuohon vanhemman ja lapsen väliseen rakkauteen kuuluu se, että vanhempi huolehtii lapsen tarpeista. Joskus aikuiset sijoittavat näitä samoja asioita aikuisten rakkaussuhteisiin. Kahden aikuisen välisessä rakkaussuhteessa on kaksi ihmistä, joilla kummallakin pitäisi olla kykyä huolehtia itsestään ja kykyä välittää itsestään niin paljon, että pystyy elämässä pärjäämään (ja pärjäämisellä en todellakaan tarkoita uraa tai mammonaa, vaan ihan kykyä huolehtia itsestään). Kahden aikuisen välisessä rakkaussuhteessa jaeteaan joitakin elämän osa-alueita ja suhteen onnistuminen pitkälti määrittyy siitä, että onko molemmilla sama käsitys siitä, mitä suhteelta toivotaan. Se symbioottinen ja kaiken täyttävä rakkaus, voi olla hetken illuusiona suhteen alussa, mutta kyllä se suhde onnistuessaan vaatii kaksi täysivaltaista aikuista. Tai toki voi olla ihmisiä, jotka haluavat vastuun siitä toisesta aikuisestakin ottaa ja häntä hoivailla, mutta tällainen suhde on yleensä aika tuhoisa molemmille osapuolille.

Lue lisää

"Se symbioottinen ja kaiken täyttävä rakkaus, voi olla hetken illuusiona suhteen alussa, mutta kyllä se suhde onnistuessaan vaatii kaksi täysivaltaista aikuista. Tai toki voi olla ihmisiä, jotka haluavat vastuun siitä toisesta aikuisestakin ottaa ja häntä hoivailla, mutta tällainen suhde on yleensä aika tuhoisa molemmille osapuolille. "

ROSKAA!

Onnistuneisiin ja onnellisiin suhteisiin liittyy nimenomaan tuo symbioosi joka jatkuu ja jatkuu.
Kyse ei ole mistään "kaiken täyttävästä rakkaudesta" vaan siitä että toisesta pidetään todellakin huoli.

Tuo sinun kuvailemasi "kahden aikuisen yksilön suhde" on todellakin mallina monelle.
Lopputuloksena ovat erot. Miksikö?
Koska ihmiset kasvavat erilleen, eivät huomioi toista ja ennen kaikkea eletään itselle eikä yhdessä molemmin puolin toiselle.

Aika useinkin oikeastaan se tunne elementti on kadonnut ja jäljellä on vain seksi josta haetaan "intohimoa".
Sitten valitellaan kun ei olekaan enää sitä intohimoa kuten alussa ja nyt ollaan kuin kavereita tai jotain.

Johtuisikohan se siitä ettei tuota symbioosi ole osattu rakentaa vaan kuviteltu että se on vain joku tunnetila joka tulee suhteen alussa jostain ufolandiasta ja ajan kanssa se tunne sitten häviää.

Totta helvetissä pitkässä suhteessa otat vastuuta siitä toisesta osapuolesta.

Eikä se ole tuhoinen. Tuhoinen se on ehkä egomaanikoille. Turha itkeä sitten kun vanhuus alkaa kolottaa yms. että kun ei olekaan ketään joka huolehtisi.

Joo, mutta sinähän huolehdit itsestäsi vain etkä halua huolehtia kenestäkään toisesta.

Fakta on se että osaat ehkä rakastaa itseäsi, mutta tuskin rakastaa ketään muuta.

Pisteytys kirjoitti:

"Se symbioottinen ja kaiken täyttävä rakkaus, voi olla hetken illuusiona suhteen alussa, mutta kyllä se suhde onnistuessaan vaatii kaksi täysivaltaista aikuista. Tai toki voi olla ihmisiä, jotka haluavat vastuun siitä toisesta aikuisestakin ottaa ja häntä hoivailla, mutta tällainen suhde on yleensä aika tuhoisa molemmille osapuolille. "

ROSKAA!

Onnistuneisiin ja onnellisiin suhteisiin liittyy nimenomaan tuo symbioosi joka jatkuu ja jatkuu.
Kyse ei ole mistään "kaiken täyttävästä rakkaudesta" vaan siitä että toisesta pidetään todellakin huoli.

Tuo sinun kuvailemasi "kahden aikuisen yksilön suhde" on todellakin mallina monelle.
Lopputuloksena ovat erot. Miksikö?
Koska ihmiset kasvavat erilleen, eivät huomioi toista ja ennen kaikkea eletään itselle eikä yhdessä molemmin puolin toiselle.

Aika useinkin oikeastaan se tunne elementti on kadonnut ja jäljellä on vain seksi josta haetaan "intohimoa".
Sitten valitellaan kun ei olekaan enää sitä intohimoa kuten alussa ja nyt ollaan kuin kavereita tai jotain.

Johtuisikohan se siitä ettei tuota symbioosi ole osattu rakentaa vaan kuviteltu että se on vain joku tunnetila joka tulee suhteen alussa jostain ufolandiasta ja ajan kanssa se tunne sitten häviää.

Totta helvetissä pitkässä suhteessa otat vastuuta siitä toisesta osapuolesta.

Eikä se ole tuhoinen. Tuhoinen se on ehkä egomaanikoille. Turha itkeä sitten kun vanhuus alkaa kolottaa yms. että kun ei olekaan ketään joka huolehtisi.

Joo, mutta sinähän huolehdit itsestäsi vain etkä halua huolehtia kenestäkään toisesta.

Fakta on se että osaat ehkä rakastaa itseäsi, mutta tuskin rakastaa ketään muuta.

Lue lisää

Symbioosi kuuluu suhteen alkuun, mutta ainakaan parisuhdeterapissa tai parisuhdeleireillä painotetaan juuri ettei symbioosi jatkumo vaan suhde muuttuu. Jatkuva symbioosi kuuluu nimenomaan sairaaseen suhteeseen, jossa on elementtejä läheisriippuvaisuudesta. Erot ilmeisesti usein johtuu siitä, etteivät ihmiset olettavat suhteen jatkuvan alkurakastumisena ja kun arki tulee lähetään hakemaan uutta huumaa. Netistä löytää helposti parisuhteen normaaleista vaiheista, kannattaa käydä lukemassa. Toki vanhassakin rakkaudessakin voi olla huumia, pienoissymbiooseja, uudelleen rakastumisia.

Symbioosi ei ole synonyymi välittämiselle, sitoutumiselle, rakkaudelle, henkiselle ja fyysiselle yhteydelle vaikka kaikkia näitä on symbioosissa ja parisuhteen seuraavissa vaiheissakin. Symbioottiessa vaiheessa eletään kuin paita ja peppu, kaikki tehdään yhdessä ja omaa elämää ei ole kummallakaan. Se on ylipitkään jatkuessa painolasti suhteelle. Tilaa voisi kuvat yksijalkaiseksi pöydäksi, pienikin tönäisy kaataa koko pöydän. Paha olo myrkyttää helposti. Sen sijaan jos pöydän jalkoja on useita (ystävät, perhe, työ, harrastukset, intohimot jne), ei pieni parisuhde riita edes heiluta pöytää ja aiheuta kohtuutonta pahaa oloa ja asioista päästään helpommin yli.

ENFP-nainen kirjoitti:

Symbioosi kuuluu suhteen alkuun, mutta ainakaan parisuhdeterapissa tai parisuhdeleireillä painotetaan juuri ettei symbioosi jatkumo vaan suhde muuttuu. Jatkuva symbioosi kuuluu nimenomaan sairaaseen suhteeseen, jossa on elementtejä läheisriippuvaisuudesta. Erot ilmeisesti usein johtuu siitä, etteivät ihmiset olettavat suhteen jatkuvan alkurakastumisena ja kun arki tulee lähetään hakemaan uutta huumaa. Netistä löytää helposti parisuhteen normaaleista vaiheista, kannattaa käydä lukemassa. Toki vanhassakin rakkaudessakin voi olla huumia, pienoissymbiooseja, uudelleen rakastumisia.

Symbioosi ei ole synonyymi välittämiselle, sitoutumiselle, rakkaudelle, henkiselle ja fyysiselle yhteydelle vaikka kaikkia näitä on symbioosissa ja parisuhteen seuraavissa vaiheissakin. Symbioottiessa vaiheessa eletään kuin paita ja peppu, kaikki tehdään yhdessä ja omaa elämää ei ole kummallakaan. Se on ylipitkään jatkuessa painolasti suhteelle. Tilaa voisi kuvat yksijalkaiseksi pöydäksi, pienikin tönäisy kaataa koko pöydän. Paha olo myrkyttää helposti. Sen sijaan jos pöydän jalkoja on useita (ystävät, perhe, työ, harrastukset, intohimot jne), ei pieni parisuhde riita edes heiluta pöytää ja aiheuta kohtuutonta pahaa oloa ja asioista päästään helpommin yli.

Lue lisää

Kommentoin nyt kahteen edeltävään viestiin. ENFP-nainen on oikeassa siinä, että se symbioosi kuuluu siihen suhteen alkuun ja suhde muuttuu ensimmäisinä vuosina siitä hullaannuttavasta rakastumisesta pysyväksi rakkaudeksi - monesti hyvin arkiseksi rakkaudeksi, johon kyllä kuuluu se välittäminen ja molemminpuolinen huolenpito. Tottakai toista tuetaan, jos tarvis on, mutta pelkästään sille huolenpidolle se ihmissuhde ei rakennu.

Harva meistä saa elämää, missä kaikki asiat menisivät helposti ja mutkattomasti, mutta yleensä aikuinen noista vastoinkäymisistä selviää. Hyvään parisuhteeseen kyllä kuuluu, että toisen tukena ollaan niinä huonoinakin hetkinä. Se on sitä rakastamista, että kestetään ne huonotkin päivät ja hetket. Parisuhteeseen kuuluvat myös ne ristiriidat ja kipeätkin hetket, koska toinen ihminen ei ole sinun jatkeesi ja se kumppani toimii oman tahtonsa mukaan. Asioista on pakko neuvotella ja tehdä kompromisseja.

Se suhteessa oleminen on tahto-laji. Sen toisen ihmisen kanssa pitää oikeasti tahtoa olla ja ne ristiriidat täytyy haluta selvittää. Henkilökohtaisesti en ole vielä kenenkään kanssa eroni jälkeen "tahtonut" tarpeeksi. Eteeni ei ole tullut ihmistä, jonka kanssa olisi ollut riittävästi yhteistä arvoissa, halussa jakaa asioita tai toiveissa tulevasta. Miksi turhaan lähteä tekemään toisesta tai itsestä onnetonta, jos pystyy näkemään, etteivät ne toiveet kohtaa?

Minusta on parempi kertoa heti alussa suoraan miten itse haluaa elää, millaisia asioita elämässä arvostaa ja mitä tulevalta odottaa. Toinen voi siinä määritellä ne omat toiveensa ja odotuksensa. Jos ne ovat yhteensovittamattomia, niin miksi jatkaa? Suhteeseen on turha yrittää sillä ajatuksella, että kyllä se toinen siinä ajankanssa muuttuu. Ihminen on luultavasti ihan hyvä jo sellaisenaan, vaikkei samoin ajattelisi kuin esimerkiksi allekirjoittanut. En voi vaatia, että kyseinen ihminen muuttuisi "sopivaksi" minun elämääni ja toiveisiini. Hänellä on samanlainen oikeus omiin toiveisiinsa kuin minullakin omiini. Ja minä olen omat arvoni miettinyt hyvin perinpohjaisesti ja rakentanut elämästäni sellaista, mitä haluan elämäni olevan. En minä lähde sitä kaikkea purkamaan miellyttääkseni jotakuta toista, vaikka varmasti henkilölle, joka minulle on tärkeä (oli kyse ystävyys tai parisuhteesta) olen läsnä ja tukena tarvittaessa. Ja samanlaista tukea koen tällä hetkellä saavani myös takaisin ystävyyssuhteissani. Parisuhteesta en voi mitään sanoa, koska sitä parisuhdetta ei ole - mikä on ylläolevista keskusteluista luettavissa.

ENFP-nainen kirjoitti:

Symbioosi kuuluu suhteen alkuun, mutta ainakaan parisuhdeterapissa tai parisuhdeleireillä painotetaan juuri ettei symbioosi jatkumo vaan suhde muuttuu. Jatkuva symbioosi kuuluu nimenomaan sairaaseen suhteeseen, jossa on elementtejä läheisriippuvaisuudesta. Erot ilmeisesti usein johtuu siitä, etteivät ihmiset olettavat suhteen jatkuvan alkurakastumisena ja kun arki tulee lähetään hakemaan uutta huumaa. Netistä löytää helposti parisuhteen normaaleista vaiheista, kannattaa käydä lukemassa. Toki vanhassakin rakkaudessakin voi olla huumia, pienoissymbiooseja, uudelleen rakastumisia.

Symbioosi ei ole synonyymi välittämiselle, sitoutumiselle, rakkaudelle, henkiselle ja fyysiselle yhteydelle vaikka kaikkia näitä on symbioosissa ja parisuhteen seuraavissa vaiheissakin. Symbioottiessa vaiheessa eletään kuin paita ja peppu, kaikki tehdään yhdessä ja omaa elämää ei ole kummallakaan. Se on ylipitkään jatkuessa painolasti suhteelle. Tilaa voisi kuvat yksijalkaiseksi pöydäksi, pienikin tönäisy kaataa koko pöydän. Paha olo myrkyttää helposti. Sen sijaan jos pöydän jalkoja on useita (ystävät, perhe, työ, harrastukset, intohimot jne), ei pieni parisuhde riita edes heiluta pöytää ja aiheuta kohtuutonta pahaa oloa ja asioista päästään helpommin yli.

Lue lisää

"Symbioosi kuuluu suhteen alkuun, mutta ainakaan parisuhdeterapissa tai parisuhdeleireillä painotetaan juuri ettei symbioosi jatkumo vaan suhde muuttuu. "

Uskon noihin leireihin ja terapioihin yhtä paljon kuin iltalehden horoskooppeihin.

Tässä ongelmana taitaa olla se että "symbioosi" on eri asia määriteltynä sinulle kuin minulle.

"Symbioosi ei ole synonyymi välittämiselle, sitoutumiselle, rakkaudelle, henkiselle ja fyysiselle yhteydelle vaikka kaikkia näitä on symbioosissa ja parisuhteen seuraavissa vaiheissakin. Symbioottiessa vaiheessa eletään kuin paita ja peppu, kaikki tehdään yhdessä ja omaa elämää ei ole kummallakaan. Se on ylipitkään jatkuessa painolasti suhteelle. Tilaa voisi kuvat yksijalkaiseksi pöydäksi, pienikin tönäisy kaataa koko pöydän. Paha olo myrkyttää helposti. Sen sijaan jos pöydän jalkoja on useita (ystävät, perhe, työ, harrastukset, intohimot jne), ei pieni parisuhde riita edes heiluta pöytää ja aiheuta kohtuutonta pahaa oloa ja asioista päästään helpommin yli. "

Tämä nyt on täyttä paskaa.

Jos ihminen ei osaa jo valmiiksi eritellä elämäänsä vaan kaikki on yhtenä möttönä jossa yksi riita (kyse voi olla myös siitä onko riita turha vai ei, osassa suhteissa valitettavasti riidellään ihan puhtaasti turhasta) kaataisi jotain niin siihen nyt ei tarvita mitään pöytä-asetelmia sitä havainnoillistamaan.

"Jatkuva symbioosi kuuluu nimenomaan sairaaseen suhteeseen, jossa on elementtejä läheisriippuvaisuudesta. "

Tuo on sinun olettamus sen perusteella miten tulkitset tätä "symbioosi" käsitettä.

"Erot ilmeisesti usein johtuu siitä, etteivät ihmiset olettavat suhteen jatkuvan alkurakastumisena ja kun arki tulee lähetään hakemaan uutta huumaa."

Kuka olettaa?

Puhut symbioosista jossain tunnetasolla, minä taas puhun siitä että todellakin se toinen on kiinteä osa elämään josta todellakin välitetään kumppanina eikä vain yhtenä elämän osasena tai jalkasena jossain pöydässä.

Läheisriippuvuus on sitten jotain ihan muuta.

Huuma ja symbioosi eivät ole samoja asioita.
Symbioosi ehkä muuttuu mutta jos se ei pysy niin suhde varmasti nimenomaan joko katkeaa tai sitä huumaa etsitään muualta.

Yleensä symbiiosi pyritään pitämään yllä sillä että on yhteisiä asioita ja toisten huomioista joka päiväisessä elämässä eikä niillä eroilla sekä "omalla elämällä" kuten juuri harrastukset jne.

Mitä kauemmaksi ihmiset eriytyvät noiden muiden juttujen kautta niin sitä hatarammaksi se symbioosi käy ja silloin unohtuvat ne tunteet.

Tuo on virhe arvio että pitkäaikais-sinkku tai ikisinkku ei olisi riippuvainen seksistä.
Ainakin täällä tekopillu laulaa montakertaa viikossa ja jos naisen ottaisin niin nuo panohalut purkaisin tietysti häneen. Käteen en ala vetämään parisuhteessa ja tekopilluun ei tietenkään ole enää privattia mahdollisuutta.
Muuten meni ihan oikein.!