Olen 21-v. mies ensimmäisessä suhteessani ja olen kärsinyt jonkin verran huonosta muististani ja kuunteluongelmista. Etenkin kaksivuotinen suhteeni on ollut kovilla kun niin, niin usein unohdan mistä olen puhunut kihlattuni kanssa. Se voi liittyä mihin tahansa - yhteisiin suunnitelmiin, kavereihin, työhön.. Mutta ylipäätään monet asiat eivät vain jää muistiin. Yleensä se johtuu siitä etten pidä asiaa niin tärkeänä että se pitäisi muistaa, joskus siitä etten ole kuunnellut tyttöystävääni.
Onko monilla muilla samanlainen ongelma? Onko mitään ajatuksia siitä miten muistia voisi parantaa? Olen yrittänyt olla tarkkaavaisempi ja kuunnella tarkkaan mitä tyttöystäväni sanoo, mutta silti jotkin asiat vain poistuvat mielestäni. Luulen etteivät ne ole tärkeitä sillä hetkellä, ja myöhemmin syntyy kauhea riita siitä etten taaskaan "ole kuullut yhtään mitään mitä hän sanoo."
Ongelma on siinä että tyttöystäväni luulee etten välitä hänestä. Hän luulee etten kunnioita hänen ajatuksiaan koska en kuuntele häntä. Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta mutten osaa selittää miksi en pidä kaikkea mistä puhumme tärkeänä. Olemme keskustelleet (ja riidelleet) siitä monta, monta kertaa. Hän sanoo ettei vain jaksa sellaista joka ei muista mitään. Hän ei usko sitä etten osaa tehdä muistilleni/huomiokyvylleni mitään vaan luulee etten yritä tarpeeksi - koska en välitä hänestä tai jotain.
Alan olla jo epätoivoinen. Pelkään että jos en voi asialle mitään, tämä suhde on ohi. Hän sanoo ettei voi elää niin että aina pitää muistuttaa ja aina pitää sanoa kaikki asiat kaksi tai kolme kertaa. Olen monta kertaa luvannut yrittäväni olla terävämpi ja painaa mieleen tärkeät asiat... Sitten myöhemmin on selvinnyt että asia joka meni ihan ohi olikin tärkeä.
Pyydän apua samanlaisia kokemuksia omaavilta - en kestä tuskaa enää. Kokemuksia/ratkaisuja/neuvoja, mitä vaan! Kiitos jo etukäteen avustanne.
Valikoiva muisti
15
3038
Vastaukset
- Sammy
Itse olen kolmikymppinen, ja olen kärsinyt muistamattomuudesta ja muusta siihen liittyvästä koko ikäni. Varsinaisesti tyhmä en ole, koulutkin sujuneet kivasti, mutta "valikoiva" muistini on pätkinyt koko ajan, ja se on masentanut aika lailla, koska olen sen edessä niin voimaton. Itse en voi asialle mitään, ja se aiheuttaa ristiriitoja ihmisten kanssa.
Taannoin asialle selvisi lääketieteellinenkin syy, minua nimittäin vaivaa keskittymishäiriö. Tämän asian kun tajusin ja olen sitä nyt tutkinut, on olo paljon helpompi. Ymmärrän itse ja läheisenikin tajuavat, että konflikteille on syykin. Samalla kun olen oppinut ymmärtämään itseäni, olen oppinut oikeita tekniikoita, joilla voin kehittää keskittymistäni, eli muistamistani. Fakta vain on se, että minulla ja kaltaisillani vaatii normaalia enemmän työtä oppia ja muistaa asioita, jotka eivät tunnu sillä hetkellä tajuntaa räjäyttäviltä ja elintärkeiltä. Netissä on paljon asiaa tämän tiimoilta, tutustu keskusteluryhmiin. Yritä jaksaa, varmaan sinäkin olet saanut jonkun muun luonteenpiirteen tai lahjan, joka korvaa hieman tuota ongelmaasi. Kyllä se siitä!- Hajamielinen
Muistini toimii erittäin hyvin tietyissä asioissa. Esim. kouluni ei ole ikinä siitä kärsinyt. Jotenkin asiat mitkä olen lukenut jäävät aivan täydellisesti mieleen.. Puhutut eivät. En tiedä täsmääkö tuo 100-prosenttisesti mutta siltä tuntuu. Muistan erittäin hyvin monet pikkufaktat mitä olen kuullut ja melkein kaiken minkä/mistä olen lukenut.
Voisiko ongelma olla verbaalisen kommunikoinnin kanssa ylipäätään? Voiko tietynlainen muisti olla huono? - Hajamielinen myös
Eikös tuo keskittymishäirö (ADHD) tule yleensä esille lapsilla? Näin ainakin netistä löytämieni sivujen mukaan. Onko kyseessä sama sairaus vai ymmärsinkö väärin?
- Hajamielinen
Hajamielinen myös kirjoitti:
Eikös tuo keskittymishäirö (ADHD) tule yleensä esille lapsilla? Näin ainakin netistä löytämieni sivujen mukaan. Onko kyseessä sama sairaus vai ymmärsinkö väärin?
Huhhuh! Kun hieman tutkiskelin ADD-sivuja, huomasin omaavani monia sen oireista! Keskittymisvaikeudet, myöhästely, aloitekyvyttömyys.. Monet asiat tuntuivat tutuilta. Kiitos vinkistä! Taidankin lukea asiasta lisää ja hakea apua jos todellakin sairastan sitä.
Alkoi jopa vähän pelottaa. En nyt sentään olisi uskonut että jotain aivojen vajaatoimintaa olisi... Toisaalta helpottaa tietää mikä on vikana, jos vaikka saisi tehtyä asialle jotain! - vaikeata
Hajamielinen kirjoitti:
Huhhuh! Kun hieman tutkiskelin ADD-sivuja, huomasin omaavani monia sen oireista! Keskittymisvaikeudet, myöhästely, aloitekyvyttömyys.. Monet asiat tuntuivat tutuilta. Kiitos vinkistä! Taidankin lukea asiasta lisää ja hakea apua jos todellakin sairastan sitä.
Alkoi jopa vähän pelottaa. En nyt sentään olisi uskonut että jotain aivojen vajaatoimintaa olisi... Toisaalta helpottaa tietää mikä on vikana, jos vaikka saisi tehtyä asialle jotain!Miehelläni on ADD ja vaikeata yhteiselämä on kun äijä ei jaksa kiinnostua kuin sekunnin kerrallaan asioistani.
Tulet huomaamaan että ongelmasi suolaa tietäsi myöhemminkin. Aina ei jaksa ymmärtää kaikkea paskaa vaikka tietääkin toisen sairaudesta. Siihen kun yleensä aina yritetään tukeutua "kun minulla on tämä add!"
Addarinkin tulee osata käyttäytyä. - Hajamielinen
vaikeata kirjoitti:
Miehelläni on ADD ja vaikeata yhteiselämä on kun äijä ei jaksa kiinnostua kuin sekunnin kerrallaan asioistani.
Tulet huomaamaan että ongelmasi suolaa tietäsi myöhemminkin. Aina ei jaksa ymmärtää kaikkea paskaa vaikka tietääkin toisen sairaudesta. Siihen kun yleensä aina yritetään tukeutua "kun minulla on tämä add!"
Addarinkin tulee osata käyttäytyä.Tottakai kaikesta pitää ottaa vastuu. Ei sitä voi tekosyynä pitää mihinkään jos on ADD, mutta jos nyt saan positiivisen diagnoosin niin ainakin tiedän että surkeaan huomiokykyyni ja muistiini on syy! Se on se tärkeä asia joka helpottaisi mieltäni, jos ainakin saisin tietää mistä kiikastaa ja miten sitä voi hoitaa.
Mutta en tietenkään pitäisi sitä tekosyynä ja lakkaisi yrittämästä kuunnella ja muistaa tyttöystävääni. Pitää vaan yrittää sitten elää sen kanssa, joka tapauksessa.
- Hajamielinen myös
Itselläni on sama ongelma. Olen 23-vuotias nainen. Viime aikoina ongelma on mielestäni ollut pahenemaan päin, vaikka muuten elämäni on nykyään hyvin järjestyksessä ja nuoruuden ylitsepääsemätön ujouskin on miltei tiessään. Koulut on myös minulla aina mennyt kiitettävästi ja nykyään opiskelen neljättä vuotta oikeustiedettä.
Myös meillä mieheni kanssa on usein riitoja muistamattomuudestani, mutta kuitenkin enemmänkin sen seurauksena, että muistamattomuudestani on aiheutunut jotain haittaa eli olen unohtanut jotain suht tärkeää hänen mielestään tai itse syytän häntä syyttä jostain vaikka syy onkin yleensä muistamattomuudessani. Mieheni tietää kuitenkin ongelmani eikä (yleensä) syytä minua kuuntelemattomuudesta. Usein joudun kuitenkin muistuttamaan häntä että tämä on luonteeni enkä tästä tule mihinkään muuttumaan.
Myös minulla ongelma on siinä, että tietyt, usein arkipäivän "vähäpätöiset" asiat unohtuvat kun en viitsi niitä mieleeni painaa, kun taas tietyt "tärkeät" jutut muistan hyvinkin yksityiskohtaisesti. Tosin nämä tärkeät jututkin unohdan melko helposti jos en niitä tasaisin väliajoin palauta mieleeni. Ongelma ei ole älykkyydessä, sillä voin helpostikin ratkaista monimutkaisia juttuja, mutta eri asia onkin sitten muistanko tuota ratkaisua tai siihen johtaineita tekijöitä päivän tai parin päästä.
En usko, että voit tehdä asialle yhtään mitään. Kannattaisi ehkä jutella tyttöystäväsi kanssa ja kertoa hänelle, että ongelma on osa sinua ja hänen tulisi se vain sellaisenaan hyväksyä. Anna vaikka hänen lukea tämä keskustelu, jotta hän huomaisi ettet todellakaan ole ainoa jolla tällainen ongelma on. Ihmiset vain ovat erilaisia eikä sille mitään voi.
Itse olen tähän saakka myös luullut että muistini vain yksinkertaisesti on huono, mutta tuo keskittymishäiriökin saattaa olla tutkimisen arvoinen juttu. Jostainhan tämän täytyy johtua. Kauhistuttaa vain että mitä muistan joskus 50 vuoden jälkeen kun jo parikymppisenä olen tällainen.- Eemeli
huono muisti / valikoiva muisti on kaks eri asiaa. Valikoiva muisti on sitä että muistaa vain ne jutut mitä haluaa muistaa ja loput on "en mä muista" bullshittiä.
Huono muisti on sitä ettei välillä muista missä autonavaimet on ja pitikö käydä kaupassa ja onko keittiön liesi nyt varmasti kiinni ja valot poissa autosta.
Ja sitten on hyvä muisti / hemmetin hyvä muisti. Yhellä kaverilla on tosi hyvä muisti, se muistaa jutut ihan kirkkaasti vaikka kuinka vanhatkin. Hyvät ja huonot. Se vasta kamalaa onkin kun ei pysty unohtamaan mitään vaikka haluaisi. Että sekin on ongelma. Parisuhteessa. - Hajamielinen myös
Eemeli kirjoitti:
huono muisti / valikoiva muisti on kaks eri asiaa. Valikoiva muisti on sitä että muistaa vain ne jutut mitä haluaa muistaa ja loput on "en mä muista" bullshittiä.
Huono muisti on sitä ettei välillä muista missä autonavaimet on ja pitikö käydä kaupassa ja onko keittiön liesi nyt varmasti kiinni ja valot poissa autosta.
Ja sitten on hyvä muisti / hemmetin hyvä muisti. Yhellä kaverilla on tosi hyvä muisti, se muistaa jutut ihan kirkkaasti vaikka kuinka vanhatkin. Hyvät ja huonot. Se vasta kamalaa onkin kun ei pysty unohtamaan mitään vaikka haluaisi. Että sekin on ongelma. Parisuhteessa.Niinpä. Miehelläni puolestaan on tuo hemmetin hyvä muisti, joten tiedän kyllä myös sen tuomat ongelmat parisuhteeseen :)
Itselläni ei kuitenkaan ole valikoiva muisti siinä suhteessa, että muistan kyllä myös asiat, joita en jostain syystä haluaisi muistaa, jos nuo asiat vain ovat mielestäni tarpeeksi tärkeitä painuakseen mieleeni. Huonoa muistia minulla ei myöskään sinun määritelmäsi (varmasti ihan oikea) mukaan ole, sillä muistan kyllä yleensä että keittiön liesi ei jäänyt päälle, sillä kyllä se sen verran tärkeä asia kuitenkin on. Kyse on siis asioiden tärkeydestä, ei siitä miten paljon haluan jonkun asia muistaa.
- Katja
Ei se välttämättä mikään sairaus ole, vaikka sitäkän mahdollisuutta ei pidä sulkea ulkopuolelle. Useimmilla miehillä ei ole taitoa keskittyä moneen asiaan kerrallaan, joten pidä huoli, että et touhua muuta tärkeää, kun suunnittelet jotain tai juttelet tyttöystäväsi kanssa jostain. Anna hetki hänelle aikaa. Meillä se vedetään joskus vitsiksi, joskus se saa todella vihan nousemaan nuppiin.
Ehkä muistat asiat myöhemmin paremmin, jos ajattelet keskusteltavaa asiaa siltä kantilta, miten itse asian näet tai miten itse haluat sen toteutuvan. Osallistu suunnitteluun ja anna omia mielipiteitä, älä vaan myötäile tyttöystäväsi sanomisia. Usein asiat, johon itse ottaa kantaa, jää paremmin mieleen. On kyllä totta, että naisillakin unohtuu asioita ja se voi olla kyllä merkki siitäkin että asiaa ei koeta niin tärkeäksi, että sen muistaisi vielä viikon päästä.
Myös se kannattaa pistää merkille, kuinka paljon tyttöystäväsi puhuu. Jos hänellä käy suu koko ajan, tuskin kukaan voi muistaa sellaista määrää asiaa, jos hän taas avaa suunsa ani harvoin, sanoakseen vain tärkeimmät asiat, kannattaa panostaa todella siihen kuuntelemiseen.
Sekin vielä, että sinä voit kuulla asiat mutta et kuuntele. Kun kuuntelet, silloin myös ajattelet asiaa sanoja syvemmälle. - Neiti X
Kerron mielipiteeni keskittymishäiriöisen miehen kumppanin näkökulmasta. Eli miehelläni on sama ongelma kuin sinullakin ja osaltaan siitä syystä suhteemme alkutaival on ollut kivikkoinen. Tunnistan tyttöystäväsi tuntemukset asian suhteen ja olen myös tuntenut itseni varsin vähäpätöiseksi ja mitättömäksi mieheni unohtaessa tärkeimmätkin asiat.
Mieheni on muuten aivan ihana kumppani ja siksi päätin, että aion tulla tämän ongelman kanssa toimeen. Ylitsepääsemätön se ei ole, mutta vaatii töitä molemmilta. Nyt olemme saaneet homman toimimaan joten kuten, enkä enää ota mieheni muistamattomuutta niin kovasti itseeni.
Tärkeintä on se, että aina kun muistamattomuus aiheuttaa kitkaa välillemme, puhumme siitä avoimesti. Minä kerron (mäkättämättä), mikä miehen käytöksessä minua loukkaa ja mies taas kertoo oman näkökantansa asiaan. Kun muistamattomuudesta ei riidellä, syntyy ymmärrys myös toisen näkökulmaan. Mies ei enää pode huonoa omaatuntoa, enkä minä enää joka kerta koe muistamattomuuden olevan todiste rakkauden tai mielenkiinnon puutteesta. Se on yksi ongelma muiden joukossa, jonka kanssa yritämme tulla toimeen.
Paras keino käytännössä on se, että muistutan miestäni tarpeen mukaan sovituista asioista. Kun tein päätöksen, että kestän mieheni muistamattomuuden, päätin samalla jaksaa jatkuvaa muistuttelua. Kun tästä on yhteisesti sovittu ja teen se asiallisesti (nalkuttamatta), ei mieskään koe sitä ahdistavaksi. Kirjoitan muistilappuja (tai pyydän miestä kirjoittamaan), lähetän tekstiviestimuistutuksia, soitan jne. Yleensä leikkisästi, sillä huumori keventää muutoin harmillista asiaa. Tämä on yksikertaisin ja toimivin keino; jos mies ei muista, niin on pakko muistuttaa! Vaikka välillä tietysti edelleen aiheutuu ristiriitatilanteita, kuten se että mies unohti kertoa minulle äitinsä 50 -vuotisjuhlista... Onneksi lähipiirimmekin on tietoinen ongelmasta! Joskus siitä on jopa hyötyä ja saampahan kertoa samat vitsit, tarinat ja jutut kahteen kertaan!;)Syntymäpäivistäni jaarittelen viikkotolkulla etukäteen, koska muuten ne unohtuisivat taatusti...
En koe häiritseväksi sitä, että mies ei välttämättä muista keskustelujemme siältöä, sillä TODELLA merkittävät asiat hän muistaa. Mutta jos vaikka tilitän joistakin tuntemuksistani, se on yleensäkin sellaista hetkellistä jargonia, jota ei ole niin tärkeää muistaakaan... Minulle riittää, kun mies sillä hetkellä vaikuttaa kiinnostuneelta ja keskustelee asiasta kanssani. Selvitettyämme asian, voimme sitten molemmat sen unohtaa. Jos keskusteluun pitää myöhemmin viitata, referoin sen lyhyesti.
Ongelma on todellinen ja sen kanssa pitää vain tulla toimeen. Muistia voi yrittää parantaa, mutta jos kyseessä on keskittymishäiriö, ei muistamatonkaan voi asialle ihmeitä tehdä. Puhuminen (ei riiteleminen!) auttaa kaikissa asioissa, myös tässä. Tyttöystävällesi varmasti suurin ongelma on juuri se, että hän tuntee olevansa merkityksetön. Saa hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi muilla tavoin, niin ehkä hänen on helpompi kestää tämä yksi puutteesi.
Otan mielelläni vastuuta ja "pidän ohjakset käsissäni", joten mieheni muistamattomuus ei aiheuta jatkuvaa ahdistusta. Välillä tuntuu kuin olisin asioiden ja suhteemme kanssa yksin, mutta olen oppinut tällöin kertomaan tunteistani miehelleni, joka heti tarttuu toimeen osoittaakseen osallisuvansa ja olevansa kiinnostunut yhteisistä asioistamme. Pienikin teko riittää ja taas jaksan. Nyt kun ymmärrän, että mieheni rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta, en ota muistamattomuutta henkilökohtaisesti. Mutta pitkä tie on kuljettu, ennenkuin tähän on päästy...
Elämässä on suuria vaikeuksia ja pieniä vaikeuksia. Muistamattomuus kuuluu niihin, joiden kohdalla oma suhtautuminen ratkaisee. Tyttöystäväsi täytyy itse päättää, kykeneekö hän tulemaan ongelman kanssa toimeen. Jos kykenee, niin sopikaa yhdessä pelisäännöt (ja kirjoittakaa ne vaikka paperille!!! Hehe.). Jos ongelma kovasti harmittaa, niin ehkä lääkärin neuvoista olisi myös apua...
Tsemppiä!
Toivottelee hajamielisen miehen vaimo- Hajamielinen
Kiitos tuhannesti! Tekstissäsi oli paljon lämmittävää asiaa. Teidän tilanteenne näyttää juuri siltä mikä meilläkin on, paitsi ettemme vielä ole päässeet sopuun asiasta. Tyttöystävälläni on erittäin hyvä muisti ja häntä ärsyttää suunnattomasti kun minulla ei sitä ole. Olemme myöskin riidelleet lukuisia kertoja nimenomaan synttäreiden tai juhlien unohtamisesta, tai että olemme edellisenä päivänä sopineet jonkin tekemisen ja sitten olen unohtanut mitä pitikään taas tehdä.
On todella hienoa että olette saaneet aikaiseksi systeemin joka toimii molempien osalta. Toivon että mekin saamme sellaisen kehitettyä. Tällä hetkellä odotukseni eivät kuitenkaan ole kovin korkealla... Parilla viime kerralla, kun riita oli sovittu, hän sanoi saman asian: "En usko että jaksan kovin kauaa jatkaa tätä (suhdetta) jos et voi tehdä tuolle muistillesi jotakin."
Asia joka juuri nyt pitää meitä yhdessä on matka Saksaan. Olen menossa vaihto-oppilaaksi ja tyttöystäväni muuttaa kanssani... Lähtöön on enää 2 kuukautta joten suunnitelmia olisi erittäin vaikea muuttaa tässä vaiheessa. Toivon että päästyämme sinne homma toimisi paremmin.
Mielestäni nimenomaan se, että hän tukisi minua muistuttamalla useammin ja selittämällä mistä taas puhuttiinkaan tai mikä tilanne olikaan kyseessä, auttaisi todella paljon. Nyt hän vain vihastuu kun en muista ja riita alkaa. Olen tosiaan yrittänyt painaa mieleeni kaiken mutta toistaiseksi monet asiat unohtuvat edelleen. Olisiko neuvoja hänelle/hänen suhteensa..?
Mutta toivonpa että meille käy yhtä hyvin kuin teille! Kiitos avusta ja hyvää jatkoa! - Neiti X
Hajamielinen kirjoitti:
Kiitos tuhannesti! Tekstissäsi oli paljon lämmittävää asiaa. Teidän tilanteenne näyttää juuri siltä mikä meilläkin on, paitsi ettemme vielä ole päässeet sopuun asiasta. Tyttöystävälläni on erittäin hyvä muisti ja häntä ärsyttää suunnattomasti kun minulla ei sitä ole. Olemme myöskin riidelleet lukuisia kertoja nimenomaan synttäreiden tai juhlien unohtamisesta, tai että olemme edellisenä päivänä sopineet jonkin tekemisen ja sitten olen unohtanut mitä pitikään taas tehdä.
On todella hienoa että olette saaneet aikaiseksi systeemin joka toimii molempien osalta. Toivon että mekin saamme sellaisen kehitettyä. Tällä hetkellä odotukseni eivät kuitenkaan ole kovin korkealla... Parilla viime kerralla, kun riita oli sovittu, hän sanoi saman asian: "En usko että jaksan kovin kauaa jatkaa tätä (suhdetta) jos et voi tehdä tuolle muistillesi jotakin."
Asia joka juuri nyt pitää meitä yhdessä on matka Saksaan. Olen menossa vaihto-oppilaaksi ja tyttöystäväni muuttaa kanssani... Lähtöön on enää 2 kuukautta joten suunnitelmia olisi erittäin vaikea muuttaa tässä vaiheessa. Toivon että päästyämme sinne homma toimisi paremmin.
Mielestäni nimenomaan se, että hän tukisi minua muistuttamalla useammin ja selittämällä mistä taas puhuttiinkaan tai mikä tilanne olikaan kyseessä, auttaisi todella paljon. Nyt hän vain vihastuu kun en muista ja riita alkaa. Olen tosiaan yrittänyt painaa mieleeni kaiken mutta toistaiseksi monet asiat unohtuvat edelleen. Olisiko neuvoja hänelle/hänen suhteensa..?
Mutta toivonpa että meille käy yhtä hyvin kuin teille! Kiitos avusta ja hyvää jatkoa!Voisitko näyttää hänelle tänne kirjoittamasi ajatukset asiasta? Ehkä hän silloin tajuaisi, kuinka tärkeä asia sinulle on ja kuinka paljon kärsit muistamattomuudestasi? Sympatiani ovat puolellasi, vaikka tiedänkin varsin hyvin, kuinka hankalaa on elää ja olla hajamielisen kanssa. Mutta sama juttu se olisi ramman, sokean tai kuuron kanssa; olisi tehtävä käytänönjärjestelyjä, jotta saa arjen sujumaan. Eli hajamielisyys on yksi piirre ihmisessä ja koska et tee sitä tahallasi, kyllä tyttöystäväsikin pitäisi tulla vastaan.
En siis tarkoita sitä, että hän yksi ottaisi vastuun sinun muististasi ja yhteisistä asioista, mutta kuten sanoin; pienillä käytännönjärjestelyillä voi tehdä jo paljon. Esim. jos heräämme mieheni kanssa aamuisin yhdessä, kertaan (leppoisasti) aamukahvilla päivän tärkeät jutut (muistaisitko rakas soittaa tänään sinne huoltofirmaan? ehtisitkö töiden jälkeen viedä sen auton pestäväksi? jne.), vaikka niistä olisi illalla jo puhuttu. Jos asioita on enemmän kuin kaksi (maksimaalinen määrä muistaa kerrallaan), pistän kivan pienen lapun mukaan vaikka romanttisen tervehdyksen kera, ettei tule miehelle sellainen olo että äiti se tuossa neuvoo ja opastaa... Hassujahan nämä ovat näin toiselle kertoessa, mutta toimivat meillä ja pienellä vaivalla vältän oman pahan mielen ja konfliktit.
Ja edelleen suosittelen, että otat tyttöystävääsi nätisti kädestä kiinni ja katsot häntä silmiin samalla kun selitätä ongelmasi ja pyydät hänen apuaan. Sano, että yksin sinä et ongelman kanssa pärjää ja että sinua pelottaa se, että muistamattomuus rikkoo välinne... Kerro, että hänen kanssaan yhdessä te voitte löytää sopivan ratkaisun, sillä et halua aina loukata ja satuttaa häntä tahtomattasi. Fiksu nainen ymmärtää, eikä kieltäydy antamasta apuaan, jos sinua tosissaan rakastaa.
Ja voithan itsekin yrittää parantaa muistiasi esim. muistilappujen avulla tai kännykän muistutustoiminnolla. Kaikki vaan heti lapulle tai kännykkään (ainakin tärkeät asiat)!
Vielä tuosta muistuttamisesta: epäilen suuresti, että joissakin tapauksissa, kun referoin miehelle jotakin aikaisemmin käymäämme keskustelua ja hän vastaa, että "ai niin, joo se juttu...", kyseessä on pieni valkoinen valhe...;) Ei hän sitä välttämättä oikeasti muista, mutta osaa peittää muistamattomuutensa hyvin, kun minä olen tällainen lörppä. Mutta en pistä sitä enää pahakseni. Lähinnä joskus kiusoittelen miestäni, sillä nauru yhdistää. En siis kehoita valehtelemaan suoraan, mutta ajan myötä opit tuntemaan tyttöystäväsi niin hyvin, että tiedät missä kohdin voi vähän oikaista...;)
Rakkaus on kuitenkin tärkeintä ja kaiken muun kanssa voi opetella tulemaan toimeen. - Sinikka
Hajamielinen kirjoitti:
Kiitos tuhannesti! Tekstissäsi oli paljon lämmittävää asiaa. Teidän tilanteenne näyttää juuri siltä mikä meilläkin on, paitsi ettemme vielä ole päässeet sopuun asiasta. Tyttöystävälläni on erittäin hyvä muisti ja häntä ärsyttää suunnattomasti kun minulla ei sitä ole. Olemme myöskin riidelleet lukuisia kertoja nimenomaan synttäreiden tai juhlien unohtamisesta, tai että olemme edellisenä päivänä sopineet jonkin tekemisen ja sitten olen unohtanut mitä pitikään taas tehdä.
On todella hienoa että olette saaneet aikaiseksi systeemin joka toimii molempien osalta. Toivon että mekin saamme sellaisen kehitettyä. Tällä hetkellä odotukseni eivät kuitenkaan ole kovin korkealla... Parilla viime kerralla, kun riita oli sovittu, hän sanoi saman asian: "En usko että jaksan kovin kauaa jatkaa tätä (suhdetta) jos et voi tehdä tuolle muistillesi jotakin."
Asia joka juuri nyt pitää meitä yhdessä on matka Saksaan. Olen menossa vaihto-oppilaaksi ja tyttöystäväni muuttaa kanssani... Lähtöön on enää 2 kuukautta joten suunnitelmia olisi erittäin vaikea muuttaa tässä vaiheessa. Toivon että päästyämme sinne homma toimisi paremmin.
Mielestäni nimenomaan se, että hän tukisi minua muistuttamalla useammin ja selittämällä mistä taas puhuttiinkaan tai mikä tilanne olikaan kyseessä, auttaisi todella paljon. Nyt hän vain vihastuu kun en muista ja riita alkaa. Olen tosiaan yrittänyt painaa mieleeni kaiken mutta toistaiseksi monet asiat unohtuvat edelleen. Olisiko neuvoja hänelle/hänen suhteensa..?
Mutta toivonpa että meille käy yhtä hyvin kuin teille! Kiitos avusta ja hyvää jatkoa!että myönnät ongelman olemassaolon. Vielä paljon raivostuttavampi on mies, joka ei koskaan myönnä unohtaneensa mitään!
Lykkyä tykö vain sinulle.
- tästäkinhaukuttu
Tahtoisin todellakin kuulla jos tässä on tapahtunut jotain muutosta, vaikka mahtaakin olla turha toive näin 12 vuoden jälkeen. Itse olen tällä hetkellä 21v ADD-diagnosoitu mies, ja tuohon alkuperäiseen tekstiin kun sovelletaan tyttöystävän sijaan muuten vaan paras ystävä, niin voisi tarina olla ihan minun päästäni. "Et ikinä kuuntele, kun unohdat kaiken, et yritä..." Nyt on jopa syytetty valikoivasta muistista, huonossa valossa, joka sai minut löytämään tämän langan. Tämä ystävähän tietenkin kuvittelee että minulla on jotain valtaa niitten muistiin jäävien asioiden valitsemisessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1002916
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1052468- 912230
- 192059
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1731876- 431865
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en451807- 781756
Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1351548Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411314