Ankaroliinan kestävyydestä

Minäpä en käytä mitään liinoja koskaan mihinkään, (ehkä pöytäliinaa pöydän pyyhkimiseen?) köydet riittää ja sopii parhaiten tarkoituksiini.

Vain ymmärtämättömät sievistelevät laituriveneilijät käyttävät liinoja.

KAikkeinKokenutVenei kirjoitti:

Minäpä en käytä mitään liinoja koskaan mihinkään, (ehkä pöytäliinaa pöydän pyyhkimiseen?) köydet riittää ja sopii parhaiten tarkoituksiini.

Vain ymmärtämättömät sievistelevät laituriveneilijät käyttävät liinoja.

Lue lisää

"Kaikkein kokenein veneilijä" ei käytä liinoja mihinkään. Olisikohan KaikkeinKonenut vielä niin nuori mies, ettei ole ehtinyt kuulla oikeiden merimiesten juttujakaan. Liinalla tarkoitetaan köyttä, tavallisesti ohutta köyttä. Ollaan puhuttu vaikkapa heittoliinasta tai nostoliinasta eikä ole sotkettu sitä pöytäliinaan eikä nauhaan.
Luulisin, että netistä löytyy jotain höyrylaiva-ajan sanastoa ja selitys, mitä liinalla tarkoitetaan.

Ruotsalaisten keksimä nauhakela oli nimeltään "Ankarolina". Siitä kai suomalaiset veneilijät keksivät liinalle uuden merkityksen ja tarkoitavat liinalla nauhaa. Sen heikkouksia ovat vispaaminen ja vonkuminen tuulessa (jos käytetään poijuköytenä) sekä herkkyys uv-säteille ja hankauksille. Ainoa etu on kelattavuus pieneen tilaan.

Eikös tuo 18 astetta ole hieman liian lämmintä, itse säilytän ankaroliinoja (2 kpl) veneen jääkaapissa, jottei vanhenemista tapahdu. Kaljat ei tosin sinne sitten mahdu, mutta vedänkin bissekorin useimmiten heti kaupankylmänä naamariin, niin ei se paljoa haittaa. Kossu menee ihan taskulämpimänäkin :)

liina oli meritermi kirjoitti:

"Kaikkein kokenein veneilijä" ei käytä liinoja mihinkään. Olisikohan KaikkeinKonenut vielä niin nuori mies, ettei ole ehtinyt kuulla oikeiden merimiesten juttujakaan. Liinalla tarkoitetaan köyttä, tavallisesti ohutta köyttä. Ollaan puhuttu vaikkapa heittoliinasta tai nostoliinasta eikä ole sotkettu sitä pöytäliinaan eikä nauhaan.
Luulisin, että netistä löytyy jotain höyrylaiva-ajan sanastoa ja selitys, mitä liinalla tarkoitetaan.

Ruotsalaisten keksimä nauhakela oli nimeltään "Ankarolina". Siitä kai suomalaiset veneilijät keksivät liinalle uuden merkityksen ja tarkoitavat liinalla nauhaa. Sen heikkouksia ovat vispaaminen ja vonkuminen tuulessa (jos käytetään poijuköytenä) sekä herkkyys uv-säteille ja hankauksille. Ainoa etu on kelattavuus pieneen tilaan.

Lue lisää

Kyllä se on täysin kelvoton tuulessa ankkurointiin, koska se vispaa ja vonkuu myös ankkuroitaessa. Vain tyynellä voi käyttää. Poijuköytenä ei ankaroliinaa kannata käyttää lainkaan. Menee lisäksi helposti potkureihin.

liina oli meritermi kirjoitti:

"Kaikkein kokenein veneilijä" ei käytä liinoja mihinkään. Olisikohan KaikkeinKonenut vielä niin nuori mies, ettei ole ehtinyt kuulla oikeiden merimiesten juttujakaan. Liinalla tarkoitetaan köyttä, tavallisesti ohutta köyttä. Ollaan puhuttu vaikkapa heittoliinasta tai nostoliinasta eikä ole sotkettu sitä pöytäliinaan eikä nauhaan.
Luulisin, että netistä löytyy jotain höyrylaiva-ajan sanastoa ja selitys, mitä liinalla tarkoitetaan.

Ruotsalaisten keksimä nauhakela oli nimeltään "Ankarolina". Siitä kai suomalaiset veneilijät keksivät liinalle uuden merkityksen ja tarkoitavat liinalla nauhaa. Sen heikkouksia ovat vispaaminen ja vonkuminen tuulessa (jos käytetään poijuköytenä) sekä herkkyys uv-säteille ja hankauksille. Ainoa etu on kelattavuus pieneen tilaan.

Lue lisää

Väärin arvasit, olen vanhimpia ja kokeneimpia veneilijöitä mitä täällä palstalla kirjoittelee, veneily kokemusta on reilusti yli 50v ja välimeri sekä euroopan vesialueet on purjehdittu lähes kaikki kymmenen vuoden aikana ja ilman liinoja
(20m heittoliina on kyllä laatikossa ollut tarpeettomana aina).

"Oikeiden merimiesten juttuja" kuulen kyllä lähes jatkuvasti varsinkin näiden laituriveneilijöiden kertomana ja suurin osa niistä on kehuskelua kuinka "Porkkalan selällä oli kova keli".......

KAikkeinKokenutVenei kirjoitti:

Väärin arvasit, olen vanhimpia ja kokeneimpia veneilijöitä mitä täällä palstalla kirjoittelee, veneily kokemusta on reilusti yli 50v ja välimeri sekä euroopan vesialueet on purjehdittu lähes kaikki kymmenen vuoden aikana ja ilman liinoja
(20m heittoliina on kyllä laatikossa ollut tarpeettomana aina).

"Oikeiden merimiesten juttuja" kuulen kyllä lähes jatkuvasti varsinkin näiden laituriveneilijöiden kertomana ja suurin osa niistä on kehuskelua kuinka "Porkkalan selällä oli kova keli".......

Lue lisää

"Veneily kokemusta on reilusti yli 50v ja välimeri sekä euroopan vesialueet on purjehdittu lähes kaikki kymmenen vuoden aikana"

Jos noin on asia, niin tietäisit, että itämerellä liinan käyttö on yleistä ja eikä niistä ole mitään vispaamis ja vonkumisongelmia, koska suojaisia satamia riiittää.

0okmkk kirjoitti:

"Veneily kokemusta on reilusti yli 50v ja välimeri sekä euroopan vesialueet on purjehdittu lähes kaikki kymmenen vuoden aikana"

Jos noin on asia, niin tietäisit, että itämerellä liinan käyttö on yleistä ja eikä niistä ole mitään vispaamis ja vonkumisongelmia, koska suojaisia satamia riiittää.

Lue lisää

Kyllä niissä vaan on vonkumisongelmia. Suojaisiinkin satamiin osuu helposi jonkinlainen tuuli.

Myös kokenut kirjoitti:

Kyllä niissä vaan on vonkumisongelmia. Suojaisiinkin satamiin osuu helposi jonkinlainen tuuli.

"Kyllä niissä vaan on vonkumisongelmia. Suojaisiinkin satamiin osuu helposi jonkinlainen tuuli. "

Jos liina vonkuu, niin eipä sitä käyttäjät huomaa, niin suosittu se on. Ankkuroitaessa ainakaan ei vongu ja jos vonkuu niin on syytä vaihtaa paikkaa.

Myös kokenut kirjoitti:

Kyllä niissä vaan on vonkumisongelmia. Suojaisiinkin satamiin osuu helposi jonkinlainen tuuli.

Sama täällä. Nauhan vonkuminen ja vispaaminen häiritsi nukkumista niin, että ilomielin luovuin Ankarolina-rullasta venettä vaihtaessani. Paljon yksinkertaisempi, parempi ja halvempi ratkaisu on ämpäriin kelattava peräköysi (sekä poijuköytenä että ankkuriköytenä).

Ihmettelen, ettei 50 vuoden kokemuksellaan kehuskeleva henkilö ole koskaan tarvinnut heittoliinaa. Ilmeisesti ne hänene Euroopan vesialueensakin ovat rajoittuneet pelkästään muutamiin suojaisiin marinoihin, joissa heittoliinaa ei ole tarvittu kiinnitysköysien välittämiseen. Panaman kanavassa heittoliinoja muuten sanottiin apinan nyrkeiksi.

vonkuu se! kirjoitti:

Sama täällä. Nauhan vonkuminen ja vispaaminen häiritsi nukkumista niin, että ilomielin luovuin Ankarolina-rullasta venettä vaihtaessani. Paljon yksinkertaisempi, parempi ja halvempi ratkaisu on ämpäriin kelattava peräköysi (sekä poijuköytenä että ankkuriköytenä).

Ihmettelen, ettei 50 vuoden kokemuksellaan kehuskeleva henkilö ole koskaan tarvinnut heittoliinaa. Ilmeisesti ne hänene Euroopan vesialueensakin ovat rajoittuneet pelkästään muutamiin suojaisiin marinoihin, joissa heittoliinaa ei ole tarvittu kiinnitysköysien välittämiseen. Panaman kanavassa heittoliinoja muuten sanottiin apinan nyrkeiksi.

Lue lisää

mulla on palstan vähiten veneilykokemusta, mutta liina on pirun kätevä ankkuroitumiseen ja poijuun. voisin toki käyttää perus köyttäkin, mutta veneeni koko huomioiden liinakela takakaiteessa on käyttäjäystävällisempi ja kelautuu nätisti auki sitämukaan kun rantautuminen etenee. näin välyytt suuremmilta häsläyksiltä. myös lähtiessä liina on helppo kelata takaisin. vonkumisesta sen verran, että on se ehkä joskus saattanut vinkua mutta silloin yöpymispaikka on jo muutenkin niin heikko että yleinen veneen keikutus ja kitinä on suurempi haitta. koska olen kokematon en tiedä mitä nämä purkkareiden narut ja vaijerit ovat nimeltään, mutta niiden hakkaaminen mastoon on paljon yleisempi ongelma ja jo pienemmillä tuulilla. käytin varmasti ankaroliina ja liina käsitettä aivan pieleen, mutta minua vaan ei kiinnosta mikä se on tarkalta kemialliselta merkiltään.

venetunari kirjoitti:

mulla on palstan vähiten veneilykokemusta, mutta liina on pirun kätevä ankkuroitumiseen ja poijuun. voisin toki käyttää perus köyttäkin, mutta veneeni koko huomioiden liinakela takakaiteessa on käyttäjäystävällisempi ja kelautuu nätisti auki sitämukaan kun rantautuminen etenee. näin välyytt suuremmilta häsläyksiltä. myös lähtiessä liina on helppo kelata takaisin. vonkumisesta sen verran, että on se ehkä joskus saattanut vinkua mutta silloin yöpymispaikka on jo muutenkin niin heikko että yleinen veneen keikutus ja kitinä on suurempi haitta. koska olen kokematon en tiedä mitä nämä purkkareiden narut ja vaijerit ovat nimeltään, mutta niiden hakkaaminen mastoon on paljon yleisempi ongelma ja jo pienemmillä tuulilla. käytin varmasti ankaroliina ja liina käsitettä aivan pieleen, mutta minua vaan ei kiinnosta mikä se on tarkalta kemialliselta merkiltään.

Lue lisää

> vonkumisesta sen verran, että on se ehkä joskus saattanut vinkua mutta silloin yöpymispaikka on jo muutenkin niin heikko

Ilmeisesti esimerkiksi Maarianhaminan länsisatama on tuntematon paikka. Siellä kyllä tuulee välillä mutta silti laitureiden välissä on ihan hyvä olla.

myös kokenut kirjoitti:

> vonkumisesta sen verran, että on se ehkä joskus saattanut vinkua mutta silloin yöpymispaikka on jo muutenkin niin heikko

Ilmeisesti esimerkiksi Maarianhaminan länsisatama on tuntematon paikka. Siellä kyllä tuulee välillä mutta silti laitureiden välissä on ihan hyvä olla.

Lue lisää

joo en ole käynyt. olen aloittelija ja pysyn lähivesillä.

myös kokenut kirjoitti:

> vonkumisesta sen verran, että on se ehkä joskus saattanut vinkua mutta silloin yöpymispaikka on jo muutenkin niin heikko

Ilmeisesti esimerkiksi Maarianhaminan länsisatama on tuntematon paikka. Siellä kyllä tuulee välillä mutta silti laitureiden välissä on ihan hyvä olla.

Lue lisää

Mitä, onko länsisatamssa poijupaikat, niin taitaa ollakin. Yksi hyvä syy lisää käyttää itäsatamaa ja sen tolppapaikkoja.

venetunari kirjoitti:

mulla on palstan vähiten veneilykokemusta, mutta liina on pirun kätevä ankkuroitumiseen ja poijuun. voisin toki käyttää perus köyttäkin, mutta veneeni koko huomioiden liinakela takakaiteessa on käyttäjäystävällisempi ja kelautuu nätisti auki sitämukaan kun rantautuminen etenee. näin välyytt suuremmilta häsläyksiltä. myös lähtiessä liina on helppo kelata takaisin. vonkumisesta sen verran, että on se ehkä joskus saattanut vinkua mutta silloin yöpymispaikka on jo muutenkin niin heikko että yleinen veneen keikutus ja kitinä on suurempi haitta. koska olen kokematon en tiedä mitä nämä purkkareiden narut ja vaijerit ovat nimeltään, mutta niiden hakkaaminen mastoon on paljon yleisempi ongelma ja jo pienemmillä tuulilla. käytin varmasti ankaroliina ja liina käsitettä aivan pieleen, mutta minua vaan ei kiinnosta mikä se on tarkalta kemialliselta merkiltään.

Lue lisää

Täysin samaa mieltä. Ankaroliinan suurin etu on nimenomaan sen helppo käytettävyys ja se, että se rulaa kelalta kontrolloidusti ulos. Poijupaikkaan tullessa en keksi paremmin toimivaa vaihtoehtoa kuin tämä. "Liina" pysyy koko ajan kireällä ja kelan kitkan vuoksi jopa vähän veneen vauhtiakin jarruttaa laituriin tultaessa. Pysyväiskiinnitykseen en käyttäisi, mutta yhden yön normaaleissa vierassatamapaikoissa on aina toiminut moitteetta. Ja jos epäilee "liinan" olevan rakenteeltaan heikentynyt, kannattaa vaihtaa tilalle uusi. Ja sitä ei tarvitse ostaa venetravikekaupasta. Tällaisia liinoja varten kun on ihan omat firmansa. Toisaalta voi myös pätkäistä pari ulointa kierrosta pois, ja ompeluttaa katkaistuun päähän uuden lenkin samaisessa liinafirmassa. Tai sitten laittaa suojapussin liinakelan päälle.

Mitenkäs köysikelat, saako niihin säädettyä kitkaa?

.,3034 kirjoitti:

Mitä, onko länsisatamssa poijupaikat, niin taitaa ollakin. Yksi hyvä syy lisää käyttää itäsatamaa ja sen tolppapaikkoja.

Matkasuunnitelmilla lienee jonkinlaista osuutta sataman valintaan ... jos lähtee länteen tai tulee sieltä on länsisatama luonteva valinta.

Mutta pointtihan on tietysti se että yllätys, yllätys, Suomessakin on satamia joissa tuulee. Ja kun tuulee ankarolina vinkuu.

myös kokenut kirjoitti:

Matkasuunnitelmilla lienee jonkinlaista osuutta sataman valintaan ... jos lähtee länteen tai tulee sieltä on länsisatama luonteva valinta.

Mutta pointtihan on tietysti se että yllätys, yllätys, Suomessakin on satamia joissa tuulee. Ja kun tuulee ankarolina vinkuu.

Lue lisää

pointtihan tässä oli se, että ei ne vingu kuin todella harvoin. tietysti noita on eri levyisiä jne... itselläni on vähän tuhdimpaa sorttia, joten ehkä siksi ei vingu.

M.D. kirjoitti:

Täysin samaa mieltä. Ankaroliinan suurin etu on nimenomaan sen helppo käytettävyys ja se, että se rulaa kelalta kontrolloidusti ulos. Poijupaikkaan tullessa en keksi paremmin toimivaa vaihtoehtoa kuin tämä. "Liina" pysyy koko ajan kireällä ja kelan kitkan vuoksi jopa vähän veneen vauhtiakin jarruttaa laituriin tultaessa. Pysyväiskiinnitykseen en käyttäisi, mutta yhden yön normaaleissa vierassatamapaikoissa on aina toiminut moitteetta. Ja jos epäilee "liinan" olevan rakenteeltaan heikentynyt, kannattaa vaihtaa tilalle uusi. Ja sitä ei tarvitse ostaa venetravikekaupasta. Tällaisia liinoja varten kun on ihan omat firmansa. Toisaalta voi myös pätkäistä pari ulointa kierrosta pois, ja ompeluttaa katkaistuun päähän uuden lenkin samaisessa liinafirmassa. Tai sitten laittaa suojapussin liinakelan päälle.

Mitenkäs köysikelat, saako niihin säädettyä kitkaa?

Lue lisää

> Mitenkäs köysikelat, saako niihin säädettyä kitkaa?

Tietysti. Kädellä jarruttamalla (liuuttamalla) ja kitkaa saa säädettyä vieläpä portaattomasti.

16 kirjoitti:

pointtihan tässä oli se, että ei ne vingu kuin todella harvoin. tietysti noita on eri levyisiä jne... itselläni on vähän tuhdimpaa sorttia, joten ehkä siksi ei vingu.

> ei ne vingu kuin todella harvoin.

Kyllä ne vinkuu aika usein. Kun liikkuu paljon niin sen kyllä huomaa.

.,3034 kirjoitti:

Mitä, onko länsisatamssa poijupaikat, niin taitaa ollakin. Yksi hyvä syy lisää käyttää itäsatamaa ja sen tolppapaikkoja.

Aivan oikein, ja minulle taas syy käyttää länsisatamaa. Luultavasti yksi syy länsisataman suosimiseen on sekin, että se tolppien suosija on siellä idässä ja molemmat ollaan tyytyväisiä. Ei siinä tolppien suosijassa mitään vikaa ole, me vain ollaan erilaisia ja viihdytään erilaisessa seurassa.

Joku väittää sen liinan, tai sanotaan sitä nyt miksi hyvänsä, vonkunan ja vispauksen olevan harvinaista. Ehkä sitten niin, jos menee kaislikkoja pitkin. Minun käyttämissä satamissa sitä vonkunaa kuulee usein. Toiset liinan käyttäjät osaavat ilmiön estää vääntämällä liinaan useita kierroksia.

myös kokenut kirjoitti:

> Mitenkäs köysikelat, saako niihin säädettyä kitkaa?

Tietysti. Kädellä jarruttamalla (liuuttamalla) ja kitkaa saa säädettyä vieläpä portaattomasti.

Ainakin siinä kotimaisessa köysikelassa, jonka hankin, on säädettävä kitkajarru. Aikaisemmin minulla oli nauhakela, ruotsalainen Ankarolina. Köysikela on tähän verrattuna täysin ylivoimainen, koska köyttä on helpompi käsitellä kuin litteää nauhaa. Köysi ei myöskään vingu eikä vongu niinkuin ankaroliinan nauha teki aina, kun tuuli osui siihen. Tietysti Ankarolinan muovikela on litteämpi, mutta hst-köysikela on mielestäni siistimpi ja sitä on helpompi kelata.

En ole suomalaisen köysikelan kauppias, mutta hyvien käyttökokemusteni perusteella voin suositella ja laitan linkin:
http://www.arifin.fi/product/93/koysikela-350

oikein hyvä kirjoitti:

Aivan oikein, ja minulle taas syy käyttää länsisatamaa. Luultavasti yksi syy länsisataman suosimiseen on sekin, että se tolppien suosija on siellä idässä ja molemmat ollaan tyytyväisiä. Ei siinä tolppien suosijassa mitään vikaa ole, me vain ollaan erilaisia ja viihdytään erilaisessa seurassa.

Joku väittää sen liinan, tai sanotaan sitä nyt miksi hyvänsä, vonkunan ja vispauksen olevan harvinaista. Ehkä sitten niin, jos menee kaislikkoja pitkin. Minun käyttämissä satamissa sitä vonkunaa kuulee usein. Toiset liinan käyttäjät osaavat ilmiön estää vääntämällä liinaan useita kierroksia.

Lue lisää

"Minun käyttämissä satamissa sitä vonkunaa kuulee usein. "

Taitaa olla kyseessä suojattomat mk-satamat, joissa laiturin ja poijujen paikka määrää aluksen sijainnin. Aidoista luonnosatamista voi valita täysin suojaisen sataman, eikä ole sidottu poijujen ja lauturin paikkaan.

Minulla on muuten sama meininki, mutta silitän liinan myös aina ennen varastointia pimeään. Juttelen sille mukavia. Aina ennen käyttöä kysyn, haluaako se ankkurin jatkoksi?

myös kokenut kirjoitti:

> ei ne vingu kuin todella harvoin.

Kyllä ne vinkuu aika usein. Kun liikkuu paljon niin sen kyllä huomaa.

jos olisi niin fiksu että jaksaisi lukea liinan käyttöohjeen, niin siellä lukisi että liinaa voi kiertää kierteelle vonkumisen vähentämiseksi, mutta kun en ole viitsinyt lukea sitä, niin liina vonkuaa...

liina oli meritermi kirjoitti:

"Kaikkein kokenein veneilijä" ei käytä liinoja mihinkään. Olisikohan KaikkeinKonenut vielä niin nuori mies, ettei ole ehtinyt kuulla oikeiden merimiesten juttujakaan. Liinalla tarkoitetaan köyttä, tavallisesti ohutta köyttä. Ollaan puhuttu vaikkapa heittoliinasta tai nostoliinasta eikä ole sotkettu sitä pöytäliinaan eikä nauhaan.
Luulisin, että netistä löytyy jotain höyrylaiva-ajan sanastoa ja selitys, mitä liinalla tarkoitetaan.

Ruotsalaisten keksimä nauhakela oli nimeltään "Ankarolina". Siitä kai suomalaiset veneilijät keksivät liinalle uuden merkityksen ja tarkoitavat liinalla nauhaa. Sen heikkouksia ovat vispaaminen ja vonkuminen tuulessa (jos käytetään poijuköytenä) sekä herkkyys uv-säteille ja hankauksille. Ainoa etu on kelattavuus pieneen tilaan.

Lue lisää

35 vuotta kestänyt merikäytössä. On vieläkin täyttä tavaraa. Suosittelen!
Kaivuri 66 v

"Huonoin ominaisuus on hankauksen kesto, eli ei sovellu ankkurin jatkeeksi ollenkaan. "

Jos tarkoitat pohjan kivin hankaamista, niin sitä varten ankkureissa on ja muutenkin on muutama metri kettinkiä ja liina tulee kettinkiin kiinni.

Tuosta syystä motopotoissa olisi syytä olla prutku varakoneena. Purjeveneelle koneen hajoaminen ei ole mikään suuri ongelma paitsi jos tuuli tyyntyy kesken matkan ja olisi tarkoituksena päästä maihin yöksi.

" Liinat olivat tietenkin liian kireällä "
Eivät olleet, vaan liian suuressa kulmassa vaakasuoraan nähden.
Löysälle jätetty liina olisi mennyt poikki ihan samalla lailla, kun koko veneen pystysuoran liike-energian joutuu absorboimaan nykäyksessä.
Mikäli kiinnityspisteiden korkeuseroa ei saa pienemmäksi pitää kiinnityspisteiden veneessä ja maissa olla kauempana toisistaan. Ja joustoa tietty lisäksi väliin.

Veneen kiinnityksen on tarkoitus rajoittaa vain vaakasuoria liikkeitä, ja sallia pystysuoria niin paljon kuin suinkin vain mahdollista.

et vielä tarpeeksi kirjoitti:

" Liinat olivat tietenkin liian kireällä "
Eivät olleet, vaan liian suuressa kulmassa vaakasuoraan nähden.
Löysälle jätetty liina olisi mennyt poikki ihan samalla lailla, kun koko veneen pystysuoran liike-energian joutuu absorboimaan nykäyksessä.
Mikäli kiinnityspisteiden korkeuseroa ei saa pienemmäksi pitää kiinnityspisteiden veneessä ja maissa olla kauempana toisistaan. Ja joustoa tietty lisäksi väliin.

Veneen kiinnityksen on tarkoitus rajoittaa vain vaakasuoria liikkeitä, ja sallia pystysuoria niin paljon kuin suinkin vain mahdollista.

Lue lisää

Pellikiläisfiskarissa ollut nyt sama ankaroliina tasan kymmenen vuotta sekä poijussa että ankkurissa. Vene painaa n. 2500kg eikä tähän mennessä ole ollut mitään ongelmia. Ankkurikäytössä tosin 5 metriä kettinkiä perässä. Suosittelen lämpimästi.

Akuvankka kirjoitti:

Pellikiläisfiskarissa ollut nyt sama ankaroliina tasan kymmenen vuotta sekä poijussa että ankkurissa. Vene painaa n. 2500kg eikä tähän mennessä ole ollut mitään ongelmia. Ankkurikäytössä tosin 5 metriä kettinkiä perässä. Suosittelen lämpimästi.

Lue lisää

Minullakaan ei ollut mitään ongelmia, ennen kuin Ankaroliina vain napsahti pokki poijukiinnityksessä kuudentena kesänä.
Ankaroliina tuntuu katkeavan ilman mitään ennakkovaroitusta, rispaamista tms.

Muitakin tapauksia ole kuullut, joten minä en enää sellaista käytä, vaikka se sinällään onkin näppärä.

Ankkaliina kirjoitti:

Minullakaan ei ollut mitään ongelmia, ennen kuin Ankaroliina vain napsahti pokki poijukiinnityksessä kuudentena kesänä.
Ankaroliina tuntuu katkeavan ilman mitään ennakkovaroitusta, rispaamista tms.

Muitakin tapauksia ole kuullut, joten minä en enää sellaista käytä, vaikka se sinällään onkin näppärä.

Lue lisää

kannattaa myös hankinnan yhteydessä yrittää muistaa oman veneen paino suunnilleen oikein, notta se liinakin sitten olisi oikea. 5000 kg veneeseen ei kannata ostaa 2000 kg:n vetojuuden liinaa. Silloin se napsahtaa helposti varoittamatta.

> Tästä on kysymys! Kannattaa katsoa vispaako liina, kun siihen on laitettu kierteitä niinkuin joku kehotti tekemään.

Tuohan vispaa vimmatusti. Kun on kevyt ja kireänä. Tuo kierreajatteluhan perustuu siihen, että monella esineellä on omavärähtelytaajuus. Sitten kun tuuli osuu sopivalla voimalla, voi olla että esine alkaa värähtelemään juuri tuolla taajuudella, ja tuuli senkun vahvistaa liikettä, johtuen eri virtausnopeuksista vastakkaisilla puolilla (=paine-eroja). Lisäämllä esineeseen kierteessä menevän esteen hajoitetaan paine-eroja ja esine pysyy rauhallisena. Hyvä esimerkki tästä on mikä tahansa pellistä tehty savupiippu. Niitä näkee joka päivä vaikkapa autosta, kun katsoo sillä silmällä. Tuhoisa esimerkki mainitusta värähtelystä löytyy youtubesta etsimällä "tahoma bridge".

> Ankarolina on ruotsalainen tuotenimi nauhakelalle polyesterinauhalle. Puhekielessä on sitten ruvettu puhumaan ankkuriliinasta, kun tarkoitetaan alkuperäistä Ankarolinaa tai sen versioita.

Aika masentavaa, jos tuo on vallitseva käsitys asiasta? Ei faktaa tarvitse hakea niin kaukaa. Tässä maassa on ruotsinkielinen väestö, ja suurin osa veneilysanastosta tulee suoraan ruotsin kielestä, etenkin Suomessa puhutusta, joka poikkeaa monella tavalla riikin ruotsista. Ankkuriliina tulee suoraan sanasta "ankarlina". Ankkurin köysi on aina ollut ja tulee aina olemaan "ankarlina", näin oli myös 100 vuotta sitten. Ruotsalainen yritys Ankarolina Ab perustettiin vasta vuonna 1982, eikä sillä todellakaan ole mitään tekemistä "ankkuriliina" sanan kanssa.

Esimerkkejä liittyen kiinnitykseen:
ankare -> ankkuri
stockankare -> tukkiankkuri
rem -> remmi
knape -> knaapi
pollare -> pollari
kätting -> kettinki
schackel -> sakkeli
skruv -> ruuvi
vajer -> vaijeri
boj -> poiju
påle -> paalu (pålstek - paalusolmu)
fendert -> fenderi
back -> pakki, backa -> pakittaa
strand -> ranta

Muita esimerkkejä:
båt -> paatti
rors[man] -> ruori[mies] (befallningsman -> vallesmanni)
åra -> airo
hopa -> huovata
klyka -> klyyka
trall -> ralli
lots -> luotsi
sittlåda -> sitloora (sitta = istua, låda = laatikko)
öskar -> äyskäri (ösa = kaataa [vettä], kar = amme)
presenning -> pressu
remmare -> reimari
kryss -> kryssi
kikare -> kiikari, lins -> linssi niin ja linslus -> linssilude (lus = satiainen)
reling -> reelinki
skeppare -> kippari
mast -> masto
färg -> väri, lack -> lakka, pensel -> pensseli, harts -> hartsi, käpp -> keppi, burk -> purkki

jne - lista on pitkä. Näin ne vain menee. Takana on englanti, latina ja kreikka.

w00terman kirjoitti:

> Tästä on kysymys! Kannattaa katsoa vispaako liina, kun siihen on laitettu kierteitä niinkuin joku kehotti tekemään.

Tuohan vispaa vimmatusti. Kun on kevyt ja kireänä. Tuo kierreajatteluhan perustuu siihen, että monella esineellä on omavärähtelytaajuus. Sitten kun tuuli osuu sopivalla voimalla, voi olla että esine alkaa värähtelemään juuri tuolla taajuudella, ja tuuli senkun vahvistaa liikettä, johtuen eri virtausnopeuksista vastakkaisilla puolilla (=paine-eroja). Lisäämllä esineeseen kierteessä menevän esteen hajoitetaan paine-eroja ja esine pysyy rauhallisena. Hyvä esimerkki tästä on mikä tahansa pellistä tehty savupiippu. Niitä näkee joka päivä vaikkapa autosta, kun katsoo sillä silmällä. Tuhoisa esimerkki mainitusta värähtelystä löytyy youtubesta etsimällä "tahoma bridge".

> Ankarolina on ruotsalainen tuotenimi nauhakelalle polyesterinauhalle. Puhekielessä on sitten ruvettu puhumaan ankkuriliinasta, kun tarkoitetaan alkuperäistä Ankarolinaa tai sen versioita.

Aika masentavaa, jos tuo on vallitseva käsitys asiasta? Ei faktaa tarvitse hakea niin kaukaa. Tässä maassa on ruotsinkielinen väestö, ja suurin osa veneilysanastosta tulee suoraan ruotsin kielestä, etenkin Suomessa puhutusta, joka poikkeaa monella tavalla riikin ruotsista. Ankkuriliina tulee suoraan sanasta "ankarlina". Ankkurin köysi on aina ollut ja tulee aina olemaan "ankarlina", näin oli myös 100 vuotta sitten. Ruotsalainen yritys Ankarolina Ab perustettiin vasta vuonna 1982, eikä sillä todellakaan ole mitään tekemistä "ankkuriliina" sanan kanssa.

Esimerkkejä liittyen kiinnitykseen:
ankare -> ankkuri
stockankare -> tukkiankkuri
rem -> remmi
knape -> knaapi
pollare -> pollari
kätting -> kettinki
schackel -> sakkeli
skruv -> ruuvi
vajer -> vaijeri
boj -> poiju
påle -> paalu (pålstek - paalusolmu)
fendert -> fenderi
back -> pakki, backa -> pakittaa
strand -> ranta

Muita esimerkkejä:
båt -> paatti
rors[man] -> ruori[mies] (befallningsman -> vallesmanni)
åra -> airo
hopa -> huovata
klyka -> klyyka
trall -> ralli
lots -> luotsi
sittlåda -> sitloora (sitta = istua, låda = laatikko)
öskar -> äyskäri (ösa = kaataa [vettä], kar = amme)
presenning -> pressu
remmare -> reimari
kryss -> kryssi
kikare -> kiikari, lins -> linssi niin ja linslus -> linssilude (lus = satiainen)
reling -> reelinki
skeppare -> kippari
mast -> masto
färg -> väri, lack -> lakka, pensel -> pensseli, harts -> hartsi, käpp -> keppi, burk -> purkki

jne - lista on pitkä. Näin ne vain menee. Takana on englanti, latina ja kreikka.

Lue lisää

Aerodynamiikan kannalta tuossa on eri asioita. Kireällä oleva liina ei tarvitse mitään erityistä tuulen nopeutta lähteäkseen vispaamaan, mutta vispaa sitten pituutensa ja kireytensä määräämällä ominaistaajuudella. Lisäämällä siihen kierteitä pituus ikään kuin pätkitään ja vispauksen pitäisi muuttua moneksi pieneksi vispaukseksi. Savupiipun tai muun vastaavan rakenteen tapauksessa virtaus irtoaa vaihdellen eri puolilta ja tietyllä tuulen nopeudella vaihtelu tapahtuu tolpan ominaistaajuudella ja johtaa vaurioon.

w00terman kirjoitti:

> Tästä on kysymys! Kannattaa katsoa vispaako liina, kun siihen on laitettu kierteitä niinkuin joku kehotti tekemään.

Tuohan vispaa vimmatusti. Kun on kevyt ja kireänä. Tuo kierreajatteluhan perustuu siihen, että monella esineellä on omavärähtelytaajuus. Sitten kun tuuli osuu sopivalla voimalla, voi olla että esine alkaa värähtelemään juuri tuolla taajuudella, ja tuuli senkun vahvistaa liikettä, johtuen eri virtausnopeuksista vastakkaisilla puolilla (=paine-eroja). Lisäämllä esineeseen kierteessä menevän esteen hajoitetaan paine-eroja ja esine pysyy rauhallisena. Hyvä esimerkki tästä on mikä tahansa pellistä tehty savupiippu. Niitä näkee joka päivä vaikkapa autosta, kun katsoo sillä silmällä. Tuhoisa esimerkki mainitusta värähtelystä löytyy youtubesta etsimällä "tahoma bridge".

> Ankarolina on ruotsalainen tuotenimi nauhakelalle polyesterinauhalle. Puhekielessä on sitten ruvettu puhumaan ankkuriliinasta, kun tarkoitetaan alkuperäistä Ankarolinaa tai sen versioita.

Aika masentavaa, jos tuo on vallitseva käsitys asiasta? Ei faktaa tarvitse hakea niin kaukaa. Tässä maassa on ruotsinkielinen väestö, ja suurin osa veneilysanastosta tulee suoraan ruotsin kielestä, etenkin Suomessa puhutusta, joka poikkeaa monella tavalla riikin ruotsista. Ankkuriliina tulee suoraan sanasta "ankarlina". Ankkurin köysi on aina ollut ja tulee aina olemaan "ankarlina", näin oli myös 100 vuotta sitten. Ruotsalainen yritys Ankarolina Ab perustettiin vasta vuonna 1982, eikä sillä todellakaan ole mitään tekemistä "ankkuriliina" sanan kanssa.

Esimerkkejä liittyen kiinnitykseen:
ankare -> ankkuri
stockankare -> tukkiankkuri
rem -> remmi
knape -> knaapi
pollare -> pollari
kätting -> kettinki
schackel -> sakkeli
skruv -> ruuvi
vajer -> vaijeri
boj -> poiju
påle -> paalu (pålstek - paalusolmu)
fendert -> fenderi
back -> pakki, backa -> pakittaa
strand -> ranta

Muita esimerkkejä:
båt -> paatti
rors[man] -> ruori[mies] (befallningsman -> vallesmanni)
åra -> airo
hopa -> huovata
klyka -> klyyka
trall -> ralli
lots -> luotsi
sittlåda -> sitloora (sitta = istua, låda = laatikko)
öskar -> äyskäri (ösa = kaataa [vettä], kar = amme)
presenning -> pressu
remmare -> reimari
kryss -> kryssi
kikare -> kiikari, lins -> linssi niin ja linslus -> linssilude (lus = satiainen)
reling -> reelinki
skeppare -> kippari
mast -> masto
färg -> väri, lack -> lakka, pensel -> pensseli, harts -> hartsi, käpp -> keppi, burk -> purkki

jne - lista on pitkä. Näin ne vain menee. Takana on englanti, latina ja kreikka.

Lue lisää

Olet tietysti oikeassa. Mukava, että jaksoit laatia pitkän luettelon meritermeistä.

Slangissa tapahtuu kuitenkin muuntumista. Jostain syystä ainakin tämän foorumin kirjoittelijat eivät enää näytä pitävän liinaa köytenä. Heille se on Ankarolinan esimerkin mukainen nauha. Joku ei tainnut ymmärtää mikä on heittoliina.

Samoin aivan yleistä ja epäloogista on Venelehten jutuissa ja tällä foorumilla, että roder (engl. rudder) -> ruori onkin äkkiä muuttunut tarkoittamaan rattia !!! Alunperin aluksen ratti oli nimeltään ruoriratas ja ruori tarkoitti koko peräsinlaitteistoa, purjeveneessä ruorilapaa ruoripinnaa tai toisinaan pelkkää ruorilapaa eli peräsintä.

Kun rattiohjaus tuli muoti-ilmiöksi niihinkin veneisiin, joissa pinnaohjaus olisi ollut monessa mielessä parempi (ohjaustuntuma, varmempi rakenne, halvempi rakentaa, yksinkertaisemmat autopilotit), ratti kai muuttui vähitellen ruoriksi. Ruotsissa veneen ratti on yhä ratt, Englannissa wheel tai steering-wheel. Eikö ole epäloogista puhua ruorijuopoista tai ruorimiehestä, ruorivuoroista jne, jos veneessä onkin pinnaohjaus?

w00terman kirjoitti:

> Tästä on kysymys! Kannattaa katsoa vispaako liina, kun siihen on laitettu kierteitä niinkuin joku kehotti tekemään.

Tuohan vispaa vimmatusti. Kun on kevyt ja kireänä. Tuo kierreajatteluhan perustuu siihen, että monella esineellä on omavärähtelytaajuus. Sitten kun tuuli osuu sopivalla voimalla, voi olla että esine alkaa värähtelemään juuri tuolla taajuudella, ja tuuli senkun vahvistaa liikettä, johtuen eri virtausnopeuksista vastakkaisilla puolilla (=paine-eroja). Lisäämllä esineeseen kierteessä menevän esteen hajoitetaan paine-eroja ja esine pysyy rauhallisena. Hyvä esimerkki tästä on mikä tahansa pellistä tehty savupiippu. Niitä näkee joka päivä vaikkapa autosta, kun katsoo sillä silmällä. Tuhoisa esimerkki mainitusta värähtelystä löytyy youtubesta etsimällä "tahoma bridge".

> Ankarolina on ruotsalainen tuotenimi nauhakelalle polyesterinauhalle. Puhekielessä on sitten ruvettu puhumaan ankkuriliinasta, kun tarkoitetaan alkuperäistä Ankarolinaa tai sen versioita.

Aika masentavaa, jos tuo on vallitseva käsitys asiasta? Ei faktaa tarvitse hakea niin kaukaa. Tässä maassa on ruotsinkielinen väestö, ja suurin osa veneilysanastosta tulee suoraan ruotsin kielestä, etenkin Suomessa puhutusta, joka poikkeaa monella tavalla riikin ruotsista. Ankkuriliina tulee suoraan sanasta "ankarlina". Ankkurin köysi on aina ollut ja tulee aina olemaan "ankarlina", näin oli myös 100 vuotta sitten. Ruotsalainen yritys Ankarolina Ab perustettiin vasta vuonna 1982, eikä sillä todellakaan ole mitään tekemistä "ankkuriliina" sanan kanssa.

Esimerkkejä liittyen kiinnitykseen:
ankare -> ankkuri
stockankare -> tukkiankkuri
rem -> remmi
knape -> knaapi
pollare -> pollari
kätting -> kettinki
schackel -> sakkeli
skruv -> ruuvi
vajer -> vaijeri
boj -> poiju
påle -> paalu (pålstek - paalusolmu)
fendert -> fenderi
back -> pakki, backa -> pakittaa
strand -> ranta

Muita esimerkkejä:
båt -> paatti
rors[man] -> ruori[mies] (befallningsman -> vallesmanni)
åra -> airo
hopa -> huovata
klyka -> klyyka
trall -> ralli
lots -> luotsi
sittlåda -> sitloora (sitta = istua, låda = laatikko)
öskar -> äyskäri (ösa = kaataa [vettä], kar = amme)
presenning -> pressu
remmare -> reimari
kryss -> kryssi
kikare -> kiikari, lins -> linssi niin ja linslus -> linssilude (lus = satiainen)
reling -> reelinki
skeppare -> kippari
mast -> masto
färg -> väri, lack -> lakka, pensel -> pensseli, harts -> hartsi, käpp -> keppi, burk -> purkki

jne - lista on pitkä. Näin ne vain menee. Takana on englanti, latina ja kreikka.

Lue lisää

Wooterman ja aeromystiikka yrittävät ilmeisesti todistaa, että kierteiden lisääminen ohueeseen ja notkeaan nauhaan toimisi samalla tavalla kuin kiinteän savupiipun kierteet. Ne vähentäisivät ominaisvärähtelyä jne.

Empiirisenä havaintona voin kertoa, että oma poijunauhani (tyyppiä Ankarolina) vispasi ja vonkui tuulessa aivan riippumatta siitä olinko laittanut siihen kierteitä vai en. Jos oli kierteitä, ne näyttivät navakan tuulen vaikutuksesta liikkuvan nauhan suunnassa edestakaisin ja nauha tempoi, vispasi ja ulvoi yhtä häiritsevästi kuin kokonaan ilman kierteitä. Ehkä kierteitä olisi pitänyt panna niin paljon, että nauha olisi muuttunut köydeksi? Köysi ei vispaa eikä vongu niinkuin kierteinen tai ei-kierteinen nauha tekee.

vonkuu ja vispaa kirjoitti:

Wooterman ja aeromystiikka yrittävät ilmeisesti todistaa, että kierteiden lisääminen ohueeseen ja notkeaan nauhaan toimisi samalla tavalla kuin kiinteän savupiipun kierteet. Ne vähentäisivät ominaisvärähtelyä jne.

Empiirisenä havaintona voin kertoa, että oma poijunauhani (tyyppiä Ankarolina) vispasi ja vonkui tuulessa aivan riippumatta siitä olinko laittanut siihen kierteitä vai en. Jos oli kierteitä, ne näyttivät navakan tuulen vaikutuksesta liikkuvan nauhan suunnassa edestakaisin ja nauha tempoi, vispasi ja ulvoi yhtä häiritsevästi kuin kokonaan ilman kierteitä. Ehkä kierteitä olisi pitänyt panna niin paljon, että nauha olisi muuttunut köydeksi? Köysi ei vispaa eikä vongu niinkuin kierteinen tai ei-kierteinen nauha tekee.

Lue lisää

> Ehkä kierteitä olisi pitänyt panna niin paljon, että nauha olisi muuttunut köydeksi?

Tuossa olet kyllä ihan oikeassa. Itse olen huomannut että toivottu efekti alkaa esiintymään vasta noin 700 kierroksen jälkeen. Eikä siinä kaikki - sitten myös vaimo näyttää kauniimmalta ja lapsista tulee fiksumpia! Hehe.

> Alunperin aluksen ratti oli nimeltään ruoriratas ja ruori tarkoitti koko peräsinlaitteistoa,

Aivan. Ja enää ei näy niitä fiskareita jossa ukko istuu takapenkillä ja pitää kiinni ruori..pinnasta (? rorkult, alltså). Muistan sen kapistuksen. Painava, hieno, neliskanttinen reikä akselin päähän ujutettavaksi (ainakin varmennuksena, jos oli ratti vaijerit). Kai tässäkin foorumissa jollain on?

Itse voisin sanoa "ota ruori", mutta silloinse tarkoittaa ota *vastuu* ruorista. Tartu ruoriin ei käy, silloin se on tartu rattiin. På svenska siis, kai se menee samalla tavalla suomeksi.

(Rouri eli roder ja ro eli soutaa liittyvät yhteen - alussa peräsin olikin airo)

Yleensä poijut ovat niin lähellä venettä, että ei ole ideaa käyttää liinaa vaan köyttä. Liinahan on nimensä mukaisesti tarkoitettu ankkurointiin ( ankaroliina) ja peräankkuroinnissa suojainen satama yleensä on valittu ja vinosti veteen menevä liina ei tuulessakaan vispaa ja vihellä häiritsevästi.

f3233 kirjoitti:

Yleensä poijut ovat niin lähellä venettä, että ei ole ideaa käyttää liinaa vaan köyttä. Liinahan on nimensä mukaisesti tarkoitettu ankkurointiin ( ankaroliina) ja peräankkuroinnissa suojainen satama yleensä on valittu ja vinosti veteen menevä liina ei tuulessakaan vispaa ja vihellä häiritsevästi.

Lue lisää

- Ovatko poijut ovat "yleensä" lähellä venettä? Joskus ne tuntuvat olevan aika kaukana. Tulee mieleen Mhaminan länsisataman ekan ponttoonin metallipoijut, joihin ei välttämättä kaikki poijuhaatkaan mahdu. Eikä ne muiden ponttoonien pvc-poijutkaan kovin lähellä ole, ei edes Hangon itäsatamassa. Veneseurani retkisatamassa poijut ovat kauempana rannasta.
- Tietysti poiju on lähellä venettä, jos vene on vaikkapa 20-metrinen. Oma veneeni on vain 10 m (ja poijuköyteni 30 m). Ehkä näin pienen veneen omistajana minusta tuntuu, että poiju on usein aika kaukana veneestä, kun keula on maissa. Kurja on, jos köysi loppuu jo ennenkuin keula on laiturin lähellä! Siksi peräkaiteen köysikela on hyvä ratkaisu, olkoonpa se sitten nauhakela, köysikela tai vaikka liinakelan niminen.
- Edellä wooterman juuri tähdensi, mitä liina tarkoittaa (=köyttä). Ankarolinan liina on litteää nauhaa, sitä tuulessa vispaavaa mallia ;-)
Pitäisikö vanha kunnon heittoliinakin sinun kielelläsi nyt olla heittonaru tai heittököysi?

vonkuu ja vispaa kirjoitti:

Wooterman ja aeromystiikka yrittävät ilmeisesti todistaa, että kierteiden lisääminen ohueeseen ja notkeaan nauhaan toimisi samalla tavalla kuin kiinteän savupiipun kierteet. Ne vähentäisivät ominaisvärähtelyä jne.

Empiirisenä havaintona voin kertoa, että oma poijunauhani (tyyppiä Ankarolina) vispasi ja vonkui tuulessa aivan riippumatta siitä olinko laittanut siihen kierteitä vai en. Jos oli kierteitä, ne näyttivät navakan tuulen vaikutuksesta liikkuvan nauhan suunnassa edestakaisin ja nauha tempoi, vispasi ja ulvoi yhtä häiritsevästi kuin kokonaan ilman kierteitä. Ehkä kierteitä olisi pitänyt panna niin paljon, että nauha olisi muuttunut köydeksi? Köysi ei vispaa eikä vongu niinkuin kierteinen tai ei-kierteinen nauha tekee.

Lue lisää

Se kierteiden liikkuminen nauhassa juurikin vesittää sen muutoin toimivan ajatuksen yhden ison vispauksen jakamiseksi moneen epätahtiseen pieneen. Siinä on liian usein liian pitkä pätkä nauhaa suorana, joka saa koko pituuden vispaamaan.

poijut lähellä? kirjoitti:

- Ovatko poijut ovat "yleensä" lähellä venettä? Joskus ne tuntuvat olevan aika kaukana. Tulee mieleen Mhaminan länsisataman ekan ponttoonin metallipoijut, joihin ei välttämättä kaikki poijuhaatkaan mahdu. Eikä ne muiden ponttoonien pvc-poijutkaan kovin lähellä ole, ei edes Hangon itäsatamassa. Veneseurani retkisatamassa poijut ovat kauempana rannasta.
- Tietysti poiju on lähellä venettä, jos vene on vaikkapa 20-metrinen. Oma veneeni on vain 10 m (ja poijuköyteni 30 m). Ehkä näin pienen veneen omistajana minusta tuntuu, että poiju on usein aika kaukana veneestä, kun keula on maissa. Kurja on, jos köysi loppuu jo ennenkuin keula on laiturin lähellä! Siksi peräkaiteen köysikela on hyvä ratkaisu, olkoonpa se sitten nauhakela, köysikela tai vaikka liinakelan niminen.
- Edellä wooterman juuri tähdensi, mitä liina tarkoittaa (=köyttä). Ankarolinan liina on litteää nauhaa, sitä tuulessa vispaavaa mallia ;-)
Pitäisikö vanha kunnon heittoliinakin sinun kielelläsi nyt olla heittonaru tai heittököysi?

Lue lisää

Otit esimerkiksi kaksi isoa satamaa, jossa vettä laiturien ympärillä riittää. Paljon on itämerellä pienempiä satamia, joissa on vähän tilaa ympärillä ja poijut siten lähellä laituria, suosittu on esim korppoström.

n66yyyy kirjoitti:

Otit esimerkiksi kaksi isoa satamaa, jossa vettä laiturien ympärillä riittää. Paljon on itämerellä pienempiä satamia, joissa on vähän tilaa ympärillä ja poijut siten lähellä laituria, suosittu on esim korppoström.

Lue lisää

Etkö mene sivuun itse asiasta, jos haluat luetteloa eri satamien poijuista? Kyllä poijuja on sekä lähellä laituria/rantaa
että kaukana. Itämeren monissa ahtaissa satamissa ei muuten ole poijuja ollenkaan.

Mielestäni oleellisempi asia on käytännössä se, että yksi peräköysi riittäisi moneen eri tarkoitukseen. Ankaroliinan nauha ei ole sellainen!
Ehdottomasti parempi ratkaisu on köysi rosterinen köysikela takakaiteessa. Köysikelassa on kitkajarru. Köyttä voit käyttää perätolppaan, peräpoijuun tai peräankkuriin. Köysikelaan mahtuu yleensä 30 tai 50 m köyttä. Se pituus riittää olipa poiju lähellä tai kaukana.

Halvin ja aivan käyttökelpoinen ratkaisu on ämpäri köysi. Kun köyden kelaa ämpäriin, se on aina käyttövalmis.

Köysi ei ole läheskään yhtä herkkä uv-säteilyn vaikutukselle eikä hankausvaurioille kuin nauha. Sitä on helpompi käsitellä eikä se häiritse omia tai naapuriveneen yöunia vispaamisella eikä vonkumisella.

Hyvää kevättä!
t. ankarolinansa hylännyt ;-)

poijut lähellä? kirjoitti:

- Ovatko poijut ovat "yleensä" lähellä venettä? Joskus ne tuntuvat olevan aika kaukana. Tulee mieleen Mhaminan länsisataman ekan ponttoonin metallipoijut, joihin ei välttämättä kaikki poijuhaatkaan mahdu. Eikä ne muiden ponttoonien pvc-poijutkaan kovin lähellä ole, ei edes Hangon itäsatamassa. Veneseurani retkisatamassa poijut ovat kauempana rannasta.
- Tietysti poiju on lähellä venettä, jos vene on vaikkapa 20-metrinen. Oma veneeni on vain 10 m (ja poijuköyteni 30 m). Ehkä näin pienen veneen omistajana minusta tuntuu, että poiju on usein aika kaukana veneestä, kun keula on maissa. Kurja on, jos köysi loppuu jo ennenkuin keula on laiturin lähellä! Siksi peräkaiteen köysikela on hyvä ratkaisu, olkoonpa se sitten nauhakela, köysikela tai vaikka liinakelan niminen.
- Edellä wooterman juuri tähdensi, mitä liina tarkoittaa (=köyttä). Ankarolinan liina on litteää nauhaa, sitä tuulessa vispaavaa mallia ;-)
Pitäisikö vanha kunnon heittoliinakin sinun kielelläsi nyt olla heittonaru tai heittököysi?

Lue lisää

Poijun etäisyys laiturista korreloi useimmin sataman syvyyteen. Syvässä vedessä poijujen on pakko olla kauempana laiturista, matalassa ne voivat olla siitä huolimatta. Sitten on vielä sellaiset kuin Uusikaupunki, jossa poijut tulevat jo keskikokoisessa veneessä syliin.

Olen muuten aina ihmetellyt niitä pöljiä, jotka pienilläkin veneillä tulevat Mariksen länsisatamassa niihin ulkoreuna isoihin poijuihin. Paitsi että ulkoreuna on tietysi kaikkein suojattomin, pitäisi jo poijun koon kertoa, millaisille veneille ne on tarkoitettu. Poijun kokoon verrannolliset veneet eivät niin säikähdä sitä suojattomuuttakaan. Ja vettähän muuten länsisatamassa on parikymmentä metriä varsin lähelle rantaa.

etäisyys/syvyys kirjoitti:

Poijun etäisyys laiturista korreloi useimmin sataman syvyyteen. Syvässä vedessä poijujen on pakko olla kauempana laiturista, matalassa ne voivat olla siitä huolimatta. Sitten on vielä sellaiset kuin Uusikaupunki, jossa poijut tulevat jo keskikokoisessa veneessä syliin.

Olen muuten aina ihmetellyt niitä pöljiä, jotka pienilläkin veneillä tulevat Mariksen länsisatamassa niihin ulkoreuna isoihin poijuihin. Paitsi että ulkoreuna on tietysi kaikkein suojattomin, pitäisi jo poijun koon kertoa, millaisille veneille ne on tarkoitettu. Poijun kokoon verrannolliset veneet eivät niin säikähdä sitä suojattomuuttakaan. Ja vettähän muuten länsisatamassa on parikymmentä metriä varsin lähelle rantaa.

Lue lisää

Ihmettelet niitä pöljiä, joilla on syy ÅSS:n isompien poijujen käyttämiseen. Kun viime heinäkuun loppupuolella saavuin illan suussa ko satamaan, ainoa tyhjä laituripaikka oli eteläisimmän ponttoonin ulkoreunassa. Pöljää mennä siihen? Mikä on ei-pöljä vaihtoehto?
Kyllä isossa poijussa roikkuu "suojattomuutta säikähtämättä", vaikka paatti olisi vähän pienempikin. Ei tarvitse huolestua siitäkään, että samassa poijussa roikkuu useampia veneitä.

etäisyys/syvyys kirjoitti:

Poijun etäisyys laiturista korreloi useimmin sataman syvyyteen. Syvässä vedessä poijujen on pakko olla kauempana laiturista, matalassa ne voivat olla siitä huolimatta. Sitten on vielä sellaiset kuin Uusikaupunki, jossa poijut tulevat jo keskikokoisessa veneessä syliin.

Olen muuten aina ihmetellyt niitä pöljiä, jotka pienilläkin veneillä tulevat Mariksen länsisatamassa niihin ulkoreuna isoihin poijuihin. Paitsi että ulkoreuna on tietysi kaikkein suojattomin, pitäisi jo poijun koon kertoa, millaisille veneille ne on tarkoitettu. Poijun kokoon verrannolliset veneet eivät niin säikähdä sitä suojattomuuttakaan. Ja vettähän muuten länsisatamassa on parikymmentä metriä varsin lähelle rantaa.

Lue lisää

onhan tuossa vettä sinullekin uida

olenko pöljä? kirjoitti:

Ihmettelet niitä pöljiä, joilla on syy ÅSS:n isompien poijujen käyttämiseen. Kun viime heinäkuun loppupuolella saavuin illan suussa ko satamaan, ainoa tyhjä laituripaikka oli eteläisimmän ponttoonin ulkoreunassa. Pöljää mennä siihen? Mikä on ei-pöljä vaihtoehto?
Kyllä isossa poijussa roikkuu "suojattomuutta säikähtämättä", vaikka paatti olisi vähän pienempikin. Ei tarvitse huolestua siitäkään, että samassa poijussa roikkuu useampia veneitä.

Lue lisää

Kai niihinkin, jos ei vaihtoehtoja ole. Mutta kun monta kertaa paikalla ollessani niitä vaihtoehtoja on ollut ja isoihin poijuihin kiinnittyminen ollut toisaalta selvästi vaikeaa mm. niiden paksujen poijulenkkien ja poijujen vähäisen lukumäärän takia.

sama juttu narujenkin kanssa tai puukkojen, aseiden, räjähteiden, jne...

fiksu päätelmä kirjoitti:

sama juttu narujenkin kanssa tai puukkojen, aseiden, räjähteiden, jne...

Kokemus osoittaa, huomaat kyllä aikanaan. Ei ole köyden voittanutta.