Ruma arkkitehtuuri

Asukas

Parhaat kerrostalot ovat Suomeen rakennettu ennen vuotta 1962 eli elementtirakentamisen aikakautta. Yli 95% tuon ajankohdan jälkeen rakennetuista yli kolmekerroksista rakennuksista on hirveän näköistä roskaa.

Jopa uudet elementtikerrostalot, jotka näyttävät uutena hienoilta "rupsahtavat" noin kymmenessa vuodessa. Kaikki vain sen vuoksi että julkisivuun jätetään elementit näkyville.

Poikkeuksia on hyvin vähän, yksi esimerkki on onnistunut Kartanonkoski Vantaalla.

17

3187

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Rakentaja

      Ei nykyrakentamisen huonous kyllä ole pelkästään julkisivukysymys...olkoonkin että maa on rakennettu täyteen helvetillisen rumia tasakattoisia elementtilaatikoita joissa on juuri nuo harakanoksennuksen näköiset elementit näkyvissä.

      • raggar

        Samaa mieltä edellisten kanssa. Suuri kysymys kuuluukin, kuinka pääsisi moisista eroon.


      • Vanhempi suunnittelija
        raggar kirjoitti:

        Samaa mieltä edellisten kanssa. Suuri kysymys kuuluukin, kuinka pääsisi moisista eroon.

        Kuulemma sakemannit muuraavat vanhaan tapaan taas.

        Muuraamalla tehty rakenne ei ole ollenkaa huonompi juttu. Investointeja ei ole kuin tiilihissi ja laastinsekoitusvehkeet. Elementtiteollisuus vaatii miljoonien laitokset ja kuljetuskaluston. Sopii kysyä miksi saksalainen muuraa taas.


      • Rakentaja
        Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

        Kuulemma sakemannit muuraavat vanhaan tapaan taas.

        Muuraamalla tehty rakenne ei ole ollenkaa huonompi juttu. Investointeja ei ole kuin tiilihissi ja laastinsekoitusvehkeet. Elementtiteollisuus vaatii miljoonien laitokset ja kuljetuskaluston. Sopii kysyä miksi saksalainen muuraa taas.

        Miksei rumimpia 60- ja 70-luvun elementtirumiluksia pureta esim. Helsingin keskustasta kaupunkikuvaa rumentamasta ja korvata niitä paremmin ympäristöön sopivilla rakennuksilla, joissa on julkisivu rapattu tai tiiltä?


      • Asukas
        Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

        Kuulemma sakemannit muuraavat vanhaan tapaan taas.

        Muuraamalla tehty rakenne ei ole ollenkaa huonompi juttu. Investointeja ei ole kuin tiilihissi ja laastinsekoitusvehkeet. Elementtiteollisuus vaatii miljoonien laitokset ja kuljetuskaluston. Sopii kysyä miksi saksalainen muuraa taas.

        "Kuulemma sakemannit muuraavat vanhaan tapaan taas.

        Muuraamalla tehty rakenne ei ole ollenkaa huonompi juttu. Investointeja ei ole kuin tiilihissi ja laastinsekoitusvehkeet. Elementtiteollisuus vaatii miljoonien laitokset ja kuljetuskaluston. Sopii kysyä miksi saksalainen muuraa taas. "

        HYVÄ KYSYMYS!


      • PerttiErkki
        Rakentaja kirjoitti:

        Miksei rumimpia 60- ja 70-luvun elementtirumiluksia pureta esim. Helsingin keskustasta kaupunkikuvaa rumentamasta ja korvata niitä paremmin ympäristöön sopivilla rakennuksilla, joissa on julkisivu rapattu tai tiiltä?

        Niin no tuo olisi kai muuten ihan hyvä idea, mutta mihin ne kaikki ihmiset laitettaisi siksi ajaksi asumaan?

        Yleisesti ottaen täytyy todeta, että tuo rakennustyyli ei ole muuttunut kyllä käytännössä ollenkaan. Jossain vaiheessa 80-luvulla taisi tuo tiilennäköinen elementti korvautua kaakelinnäköisillä. Nykyään taas punatiilistä elementtiä lyödään pinoon näyttävästi. Tuosta Kartanonkoski-Pakkala -alueesta voisin kommentoida sitä, että vaikka talot eivät sisäpuolelta ole yhtään sen erilaisempia kuin muutkaan, niin ulkokuori on kyllä miellyttävä. Ja mikä tärkeintä, alue on haluttu oikeasti tehdä alueeksi eikä miksikään pelloksi johon rakennetaan taloja. Kartanonkoskella on selkeästi lähdetty siitä, että roskakatoskin kuuluu alueeseen rakennuksena, joten sen ulkomuoto ja väritys halutaan sopeuttaa yhteen muun ympäristön kanssa. Sen sijaan muualla vaikuttaa usein siltä, että kun talo on tehty valmiiksi, niin viimeiseksi pari kirvesmiestä lyö kasaan jonkun kopin talon kylkeen, joka maalataan (jos maalataan) jollain värillä ja sisälle ängetään muutama roskalaatikko.

        Sitten vielä yksi ihmetystä herättävä asia nyt, kun vauhtiin pääsin. Arkkitehdit puhuvat usein siitä, että talo pitää jotenkin sopeuttaa vanhaan ympäristöön. No, isäni asuu kerrostaloalueella (ei mitään tyylikästä aluetta, mutta kumminkin). Alueen taloille on tyypillistä mm. se, että parvekkeiden "etuseinässä" on värilliset markiisit (eri taloissa hieman eri väriset). Alueen yhteyteen rakennettiin pari vuotta sitten uusi talo, kun vapaa tontti siinä kerran oli. Tämä talo taas edustaa täysin erilaista tyyliä. Väritys poikkeaa täysin (vanhoissa taloissa on tummaa tiiltä, uudessa vaaleaa, lähes oranssia). Parvekkeiden etuseinät ovat lasia. Ainoa yhdistävätekijä taitaa olla suomalaiselle talolle tyypillinen tasakatto.


    • muu maa mansikka

      Eikös toi Kartanonkoski ole ruotsalaisen arkkitehdin käsialaa?

      • Asukas

        Joo on ruotsalaisen suunnittelema. Ehkä juuri sen takia on saanut suomalaisilta arkkitehdeiltä niin happamia arvioita, on kuulemma "epäaito" ja "kuorrutettu". Joka tapauksessa parhaan näköinen asuinalue mitä pääkaupunkiseudulle on rakennettu pitkään, pitkään aikaan.

        Mulle on periaatteessa aivan helkkarin yksi lysti onko joku alue "aito" - talot jossa on rapattu "epäaito" julkisivu kun vaan näyttävät NIIN paljon paremmalta kun "aidot" elementtihelvetit.

        PS En itse asu alueella, satuin vaan kulkemaan läpi ja ihastuin välittömästi.


      • Pyhätehti
        Asukas kirjoitti:

        Joo on ruotsalaisen suunnittelema. Ehkä juuri sen takia on saanut suomalaisilta arkkitehdeiltä niin happamia arvioita, on kuulemma "epäaito" ja "kuorrutettu". Joka tapauksessa parhaan näköinen asuinalue mitä pääkaupunkiseudulle on rakennettu pitkään, pitkään aikaan.

        Mulle on periaatteessa aivan helkkarin yksi lysti onko joku alue "aito" - talot jossa on rapattu "epäaito" julkisivu kun vaan näyttävät NIIN paljon paremmalta kun "aidot" elementtihelvetit.

        PS En itse asu alueella, satuin vaan kulkemaan läpi ja ihastuin välittömästi.

        Alueen onnistuminen ei riipu ainoastaan taloista. Alueen kokonaissuunnittelulla on paljonkin merkitystä. Kysymys on vaan siitä, kuka asuinalueen suunnittelun hoitaa ja kuka sen suunnittelun tilaa.?


      • Harrastaja-havainnoitsija
        Pyhätehti kirjoitti:

        Alueen onnistuminen ei riipu ainoastaan taloista. Alueen kokonaissuunnittelulla on paljonkin merkitystä. Kysymys on vaan siitä, kuka asuinalueen suunnittelun hoitaa ja kuka sen suunnittelun tilaa.?

        Arkkitehdit usein suunnittelevat taloja ottamatta huomioon ympäristöä mihin se tulee.

        Talo voi olla vaikka kuinka hieno mutta jos se on sopimattomassa ymäristössä niin se pilaa koko paikan.

        Sopisiko esim joku upea lasitorni Porvoon vanhaan kaupunkiin? Ei vaikka se olisi kuinka hieno.

        Talot tehdään usien elemettitehtaiden moduleiden ehdoilla kustannuksia minimoiden ja ympäristöstä piittaamatta.


    • Ark-74

      Kartanonkoskesta en pidä, mutta elementtitalojen rumuudesta olen kanssanne samaa mieltä. Paskaltahan ne näyttävät.

      Valitettavasti arkkitehtikaan ei aina ole se henkilö joka voi päättää tehdäänkö julkisivu elementeistä vaiko ei. Sosiaalisesa asuntotuotannossa budjetit ovat niin järjettömän pieniä ettei muuta vaihtoehtoa ole. Arvatkaa vaan vituttaako piirtää sellaist taloa josta tietää että se tulee näyttämään huonolta joka tapauksessa.

      • Tilatiili

        Arkkitehdin on kuitenkin mahdollista piilottaa elementtien saumaa esittämällä sitä ikkunoiden linjoihin. Pystysuuntaisista saumoista saadaan näin suurin osa katoamaan, jos käytetään vielä ikkunoiden välissä erivärisiä tai upotettuja kenttiä.

        Vaakasauman siirtäminen ikkunan ala- tai yläreunaan vaatii ilmeisesti suurempia ponnisteluja sekä elementtisuunnittelijan ja urakoitsijan suostutteluja. Meidän firmassa ei olla edes yritetty. Asunto Oy Helsingin Laivapoikahan taisi olla pioneerikohde tässä piilosauma-asiassa ja kyllähän se normaalia vähemmän irvistelee. Hieno huusholli.


    • -a-

      kun liikkuu maailmalla, niin huomaa kuinka harvassa maassa (ex itäblokki?) on sellaista 'mennään siitä, mistä aita on matalin' meininkiä, kuin mitä Suomessa viimeiset 40 vuotta.

      Ihan sama onko kysymys talon ulkonäöstä, sisustamisesta vai aluesuunnittelusta, niin ei oteta oppia MISTÄÄN aiemmista virheistä - tehdään pulpettikattoa ja piiloharjaa. liikennejärjestelyt on surkeat, autoille ei jätetä tilaa, rakennetaan liian tiiviisti, laitetaan uuteen taloon halvimmat hissit, -pintamateriaalit, -kaapistot jne jne.

      Kartanonkoski on ulkonäöltään miellyttävä, talojen arkkitehtuuri varmasti kestää ajan hammasta paremmin kuin minkään viimeisten 30 vuoden aikana rakennetun kaupunginosan... parantamistakin olisi (mm. kaupunginosan liikennejärjestelyt), mutta tämä suunta on oikea.

    • Juuso

      mielestäni Kartanonkoskikaan ei ole täysin onnistunut. Värit ovat tummia ja synkkiä suurimmassa osassa taloja. Lisäksi värejä on sotkettu liian paljon, muutama samansävyinen väri yhdellä alueella olisi parempi. Nyt siellä on joitakin taloja, joissa on käytetty 5 erilaista tiiltä tai väriä seinässä.

      Kartanonkoski on lisäksi rakennettu liian ahtaasti. Joillakin taloyhtiöillä on parkkipaikat tien varressa, kun ei ole ollut tilaa rakentaa pihalle. Tätä se on nykyajan kaavoitus ja rakennusfirmojen ahneus. Pitää saada mahdollisimman monta asuntoa pinta-alaan nähden.

      Tuo värien liika käyttö taas on nykyajan arkkitehtien juttuja. Pitää kokeilla kaikkea mahdollista ja sotkea kaikkea sekaisin ja yrittää luoda uutta.

      Näistä syistä valitsimmekin viereisen Tammiston, jossa rakennustyyli on ehkä hieman tylsempää, mutta värit ovat maltillisempia sekä taloyhtiöiden pihoissa on parkkipaikat. No, toisaalta muutammekin rivitaloon kerrostalon sijasta.

    • Anonyymi

      Espoossa Anjankuja 3 on mielestäni ruminta rakennuskantaa. Itäblokki tulee mieleen.

      • Anonyymi

        Kuopion Rypysuo vie voiton kaameudessaan.


    • Anonyymi

      Rumuus alkoi jo 1920-luvulla kun siirryttiin jugendista / kansallisromantiikasta 20-luvun klassismiin. 30-luku sai aikaiseksi muutaman kauniin funkistalon mutta valtaosa niistäkin on rumia. 50-luvulla saatiin ripaus romantiikkaa mutta 60-luku aloitti kauneuden järjestelmällisen tuhoamisen. 80-luvun postmodern näytti että elementeistä voi rakentaa muutakin kuin laatikoita mutta possu teurastettiin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      89
      4600
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      140
      3133
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3125
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      403
      2202
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      231
      1348
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      11
      1223
    7. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      76
      1207
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      67
      1097
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      30
      1084
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      112
      999
    Aihe