Rintojenpienennys...

Kunnallisella puolellahan ei tehdä kuin terveydellisistä syistä... ja riippuu työnantajasta hyväksyykö vai ei. Sama käytäntö ei ole kaikkialla. Ja käsittääkseni se mitta nännistä kaulakuoppaan on oltava vähintään 27 cm.

Vaikka kävellen ;) Eli ei siitä ole niin kipeä että jotain liikkumisrajoitteita olisi. Nostorajoitus tulee ja joillakin on hankaluuksia nostaa käsiä ylöspäin, muuten voi elää ja liikkua melko normaalisti

Mun mielestä sun "taulua" ei facebookissa näe kukaan muu kuin sinä. Eli siinä missä näkyy sun ryhmät niin jollaikin toisella on omansa mitkä näkee.

Kävin itse jättämässä tuonne pyynnön, mut jotenkin vaikutti siltä ettei linkki toiminut, ja ei ole ainakaan vielä hyväksytty ryhmään. Täyty kokeilla sitten vaikka myöhemmin uudelleen.

Menin sairaalaan aamulla kello 7. Leikkaus alkoi kello 8 ja kesti hieman yli kaksi tuntia. Kaksi plastiikkakirurgia operoi, toinen toista rintaa ja toinen toista. Heräämössä olin pari tuntia ja kotiin lähdin kello 15. Kaikki sujui hienosti sairaalassa.
Leikkauksesta kulunut noin vuosi. Arvet aika pahan näköiset ja hieman aratkin. Mitään jälkitarkastusta ei ole eikä tule. Nyt olen kuitenkin hankkiutunut sairaalaan kyselemään arvista.

Suosittelen etää jäät suosiolla sairaalaan yöksi. Mut leikattiin vasta iltapäivällä joten oli selvä etten pääse kotiin, mutta yöllä nukkuessa oli sitten verisuoni räjähtänyt rinnassa (näin käy 10%:lle leikatuista), ja onneks olin sairaalassa niin pääsivät varailemaan mulle uutta salia, lääkäriä ja leikkausalihenkilökuntaa. Ja toisekseen siinä kun on teipattu, kipeä ja turvoksissa niin on ihanaa kun saa vain huolenpitoa ja voi huoletta pyytää vahvempia lääkkeitä joita kotiin eivät anna.

Jäin sis kahdeksi yöksi koska peräkkäisinä päivinä leikattin ja lähtöpäivänä kävi fyssari testaamassa liikeradta käsistä, poistettiin ne kamalan vahvat isot teipit jotka oli laitettu muotoilemaan rintoja (samalla tavalla kuin silionien kanssa tehdään), laitettiin haavateipit paikoilleen ja tsekattiin haavat et näyttivät siisteiltä ja tietty soviteltiin rintsikoita sideharson kanssa.

Sitten oli turvallista ja hyvä lähteä kotiin :)

70hoo kirjoitti:

Suosittelen etää jäät suosiolla sairaalaan yöksi. Mut leikattiin vasta iltapäivällä joten oli selvä etten pääse kotiin, mutta yöllä nukkuessa oli sitten verisuoni räjähtänyt rinnassa (näin käy 10%:lle leikatuista), ja onneks olin sairaalassa niin pääsivät varailemaan mulle uutta salia, lääkäriä ja leikkausalihenkilökuntaa. Ja toisekseen siinä kun on teipattu, kipeä ja turvoksissa niin on ihanaa kun saa vain huolenpitoa ja voi huoletta pyytää vahvempia lääkkeitä joita kotiin eivät anna.

Jäin sis kahdeksi yöksi koska peräkkäisinä päivinä leikattin ja lähtöpäivänä kävi fyssari testaamassa liikeradta käsistä, poistettiin ne kamalan vahvat isot teipit jotka oli laitettu muotoilemaan rintoja (samalla tavalla kuin silionien kanssa tehdään), laitettiin haavateipit paikoilleen ja tsekattiin haavat et näyttivät siisteiltä ja tietty soviteltiin rintsikoita sideharson kanssa.

Sitten oli turvallista ja hyvä lähteä kotiin :)

Lue lisää

Ihmisiä on monenlaisia. Minä en olisi missään nimessä halunnut jäädä yöksi sairaalaan. Eikä minulla ollut minkäänlaisia kipuja leikkauksen jälkeen. Sain lääkereseptin mukaani ja illaksi lääkkeet sairaalasta. Rinnat tuntuivat pingottuneilta ja ne olivat tiukassa sidoksessa mutta ei ollut ongelmia.
Verisuoni räjähtäisi sinun mukaasi joka kymmenennellä leikatulla!!! En ole koskaan kuullut sellaisesta...vaikuttaa kyllä nyt väärältä tiedolta. 10 % on suuri määrä, ei voi pitää paikkaansa.

hyvin meni... kirjoitti:

Ihmisiä on monenlaisia. Minä en olisi missään nimessä halunnut jäädä yöksi sairaalaan. Eikä minulla ollut minkäänlaisia kipuja leikkauksen jälkeen. Sain lääkereseptin mukaani ja illaksi lääkkeet sairaalasta. Rinnat tuntuivat pingottuneilta ja ne olivat tiukassa sidoksessa mutta ei ollut ongelmia.
Verisuoni räjähtäisi sinun mukaasi joka kymmenennellä leikatulla!!! En ole koskaan kuullut sellaisesta...vaikuttaa kyllä nyt väärältä tiedolta. 10 % on suuri määrä, ei voi pitää paikkaansa.

Lue lisää

Toki moni haluaa mahdollisimman pian kotiin! Mutta jos ei kärsi sairaalakammosta niin siitä kannattaa ottaa kaikki irti, ja onhan se sellaista varman päälle pelaamistakin. Ja en ole kyllä kuullut kenestäkään muusta kellä ei ois ollut kipuja... mut ei se ole syy jäädä sairaalaan, siellä nyt saa siihen vain paremman avun.

Kyllä. Ennen leikkausta kun kirurgi piirsi rintoihini leikkaussuunnitelman hän vielä muistutti että 10% leikatuista joutuu kokemaan tuon verisuonen räjähtämisen. Eli tarkoittaa sitä että kun aloitetaan leikkaus niin verisuoni vetäytyy kuin kastemato "piiloon", ja kun tilanne on ohi (usein just yöllä leikkauksen jälkeen) niin se tulee taa piilostaan ja paine on niin kova et se "räjähtää", eli ilmeisesti vain katkeaa tai puhkeaa. Mä olin silloin et no ei mulla ole sitten varmaan niin huono tuuri...

Mutta kuinka ollakaan! Mun kohdallehan se sitten tuli. Kirurgi vain sitten harmitteli et voi että kun just siitä varoittelin niin sitten piti käydä niin... kuulemma siis ihan rutiinijuttu, eikä hengenvaarallinen, vaatii vain uusintaleikkauksen kun täytyy se suoni etsiä ja paikata, ja silloin joutuu rinnan ompelemaan taas uudellee kasaan :(

70hoo kirjoitti:

Toki moni haluaa mahdollisimman pian kotiin! Mutta jos ei kärsi sairaalakammosta niin siitä kannattaa ottaa kaikki irti, ja onhan se sellaista varman päälle pelaamistakin. Ja en ole kyllä kuullut kenestäkään muusta kellä ei ois ollut kipuja... mut ei se ole syy jäädä sairaalaan, siellä nyt saa siihen vain paremman avun.

Kyllä. Ennen leikkausta kun kirurgi piirsi rintoihini leikkaussuunnitelman hän vielä muistutti että 10% leikatuista joutuu kokemaan tuon verisuonen räjähtämisen. Eli tarkoittaa sitä että kun aloitetaan leikkaus niin verisuoni vetäytyy kuin kastemato "piiloon", ja kun tilanne on ohi (usein just yöllä leikkauksen jälkeen) niin se tulee taa piilostaan ja paine on niin kova et se "räjähtää", eli ilmeisesti vain katkeaa tai puhkeaa. Mä olin silloin et no ei mulla ole sitten varmaan niin huono tuuri...

Mutta kuinka ollakaan! Mun kohdallehan se sitten tuli. Kirurgi vain sitten harmitteli et voi että kun just siitä varoittelin niin sitten piti käydä niin... kuulemma siis ihan rutiinijuttu, eikä hengenvaarallinen, vaatii vain uusintaleikkauksen kun täytyy se suoni etsiä ja paikata, ja silloin joutuu rinnan ompelemaan taas uudellee kasaan :(

Lue lisää

Sairaalasta lähtiessäni minulle sanottiin, että ensimmäisenä päivänä voi olla kipuja. Sanottiin myös, että rintakudos on sellaista, että se ei "tunne kovin hyvin". Jäykkyyttä minulla toki oli ja rinnat olivat kamalan näköiset, mustelmilla ja turvonneet. Kipua en kuitenkaan voi sanoa minulla olleen.

Olisihan se aivan kauheata jos joka kymmenennen leikatun " verisuoni räjähtäisi"- Minulle ei asiasta sanottu mitään. Menen ensi viikolla sairaalaan kyselemään punoittavitsa arvista ja kysäisen samalla tuota asiaa. Tuntuu niin uskomattomalta...etteikö nykylääketiedä osaa hoitaa tuollaisia asioita etukäteen.

hyvin meni... kirjoitti:

Sairaalasta lähtiessäni minulle sanottiin, että ensimmäisenä päivänä voi olla kipuja. Sanottiin myös, että rintakudos on sellaista, että se ei "tunne kovin hyvin". Jäykkyyttä minulla toki oli ja rinnat olivat kamalan näköiset, mustelmilla ja turvonneet. Kipua en kuitenkaan voi sanoa minulla olleen.

Olisihan se aivan kauheata jos joka kymmenennen leikatun " verisuoni räjähtäisi"- Minulle ei asiasta sanottu mitään. Menen ensi viikolla sairaalaan kyselemään punoittavitsa arvista ja kysäisen samalla tuota asiaa. Tuntuu niin uskomattomalta...etteikö nykylääketiedä osaa hoitaa tuollaisia asioita etukäteen.

Lue lisää

Piennennys kun tehdään niin aika monta verisuonta siinä saksiataan poikki, eli kaikissa leikkauksissa on aina vaara et verisuoni alkaa vuotamaan jälkikäteen, joko vauhdilla tai pikkuhljaa jolloin sen huomaaminen on hankalampaa. Mulle lääkäri tuon kertoi siinä samalla kun kertasi leikkauksen riskit (en minäkään tuosta ollut aiemmin kuullut!). Monellahan leikkauksessa vaurioituu hermo/t, kaikki on mahdollista... mut leikattiin Töölössä et ehkä siellä on aika monta leikattu ennen muakin ;)

70hoo kirjoitti:

Piennennys kun tehdään niin aika monta verisuonta siinä saksiataan poikki, eli kaikissa leikkauksissa on aina vaara et verisuoni alkaa vuotamaan jälkikäteen, joko vauhdilla tai pikkuhljaa jolloin sen huomaaminen on hankalampaa. Mulle lääkäri tuon kertoi siinä samalla kun kertasi leikkauksen riskit (en minäkään tuosta ollut aiemmin kuullut!). Monellahan leikkauksessa vaurioituu hermo/t, kaikki on mahdollista... mut leikattiin Töölössä et ehkä siellä on aika monta leikattu ennen muakin ;)

Lue lisää

Tulin juuri sairaalareissulta. Haavoja aletaan hoitaa pistoksilla, tai arpia siis. Kysäisin tuota verisuonijuttua plastiikkakirurgilta. Oli ihmeissään...hymyili hieman ja sanoi, että rintojen pienennys on ihan perusleikkaus.

hyvin meni... kirjoitti:

Tulin juuri sairaalareissulta. Haavoja aletaan hoitaa pistoksilla, tai arpia siis. Kysäisin tuota verisuonijuttua plastiikkakirurgilta. Oli ihmeissään...hymyili hieman ja sanoi, että rintojen pienennys on ihan perusleikkaus.

Lue lisää

Kerrohan noista pistoksista mitä saat arpiin! Onko se joku sarja u(seamman kerran käyt) vai kuinka? Entäs hoitavatko niitä lasereilla?

No kirurgeja on erilaisia... tämä mun on yks arvostetuimmista julkisella/yksityisellä puolella (tekee vain rintojen pinenneyksiä ja korjausleikkauksia) ja ei missään tapauksessa pitänyt rintaleikkausta yksikertaisena leikkauksena... Ja tekikin siis erittäin hyvää jälkeä :)

Juuri tuollaisen lapun sain kotiin luettavaksi ennen leikkausta. Nännin tuntohäiriöitä voi tulla mutta ne paranevat ajan myötä, kuoliot ovat todella harvinaisia. Niin ja arpikudoksen kasvukin yksilöllistä. Minä kuulun tietenkin siihen joukkoon jolla tulee arpikudosta. No, sitä hoidetaan nyt.
Verisuonen räjähtäminen kuulostaa todella, todella oudolta.

hyvin meni... kirjoitti:

Juuri tuollaisen lapun sain kotiin luettavaksi ennen leikkausta. Nännin tuntohäiriöitä voi tulla mutta ne paranevat ajan myötä, kuoliot ovat todella harvinaisia. Niin ja arpikudoksen kasvukin yksilöllistä. Minä kuulun tietenkin siihen joukkoon jolla tulee arpikudosta. No, sitä hoidetaan nyt.
Verisuonen räjähtäminen kuulostaa todella, todella oudolta.

Lue lisää

Jos ei nyt turhasta asiasta enää jauhettaisi, lääkärini käytti sanaa "rähähtäminen" ja "kastemato" varmaan ihan sen takia et tällainen tavallinen pulliainen tajuaa mitä voi tapahtua :D

Mulla ei muuta komplikaatioita leikkauksen jälkeen tullut kuin et nännistä hävisi tuonto noin puoleksi vuodeksi. Heti leikkauksen jälkeen molemmissa oli liiankin hyvä tunto, mutta sitten muutaman viikon päästä se hävisi vasemmasta. Eli hyvin pieni haitta.

Aina jää arpia. Mitä enemmän on haavoja (esim. jos tehdään ankkurimallilla niin tulee enemmän kuin tikkarimallilla), sitä enemmän arpia. Mutta ideaali tilanne on tietysti se et arvet näkyvät hyvin heikosti, siihen vaikuutta tietty ikä; nuoremman iho on kimmoisempaa, verenkierto parempi ja palautuu muutenkin paremmn ja nopeammin. Joillakin haavat tulehtuvat, jäävät osittain auki, tai lääkäri ei ole jostain syystä ommellut "kauniisti" silloin tietysti näkyvien arpien riski kasvaa. Mutta ihan eniten vaikuttaa se et onko taipuvainen arvenliikakasvuun. Jotkut on, jotkut ei. Silloin kun taipumusta siihen niin kannattaa miettiä leikkausta sen kannalta ettei koskaan ehkä saa sellaisia arpia kuin toivoisi (vaikka niitä voikin vähemmän näkyviksi tehdä).

Hei!
Kohta vuosi pienennysleikkauksesta ja edelleen olen TOSI tyytyväinen.
Arvet näkyvät jonkin verran, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Minulla on taipumusta arven liikakasvuun, joten tiesin odottaakin näkyviä arpia, mutta silti olen tyytyväinen: mieluummin pienet arvilla kuin isot arvettomat. Minulla leikattiin ankkurimallilla, eli arpea on pitkästi...
Luulisin, että jos on taipumusta arven liikakasvuun, niin nuorena sitä tulee enemmän, kun solujen uusiutuminenkin on nopeampaa. Tavallaan ehtii kasvaa enemmän haavan paranemisajassa - maallikon selitys.
Lähdin siis koosta 80H ja nyt pääasiassa 85C tuntunut parhaalta.

80H kirjoitti:

Hei!
Kohta vuosi pienennysleikkauksesta ja edelleen olen TOSI tyytyväinen.
Arvet näkyvät jonkin verran, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Minulla on taipumusta arven liikakasvuun, joten tiesin odottaakin näkyviä arpia, mutta silti olen tyytyväinen: mieluummin pienet arvilla kuin isot arvettomat. Minulla leikattiin ankkurimallilla, eli arpea on pitkästi...
Luulisin, että jos on taipumusta arven liikakasvuun, niin nuorena sitä tulee enemmän, kun solujen uusiutuminenkin on nopeampaa. Tavallaan ehtii kasvaa enemmän haavan paranemisajassa - maallikon selitys.
Lähdin siis koosta 80H ja nyt pääasiassa 85C tuntunut parhaalta.

Lue lisää

pienennyksestä jää aina isot arvet.jos on ennestään kauniit ja isot kannattaa miettiä kaksi kertaa

80H kirjoitti:

Hei!
Kohta vuosi pienennysleikkauksesta ja edelleen olen TOSI tyytyväinen.
Arvet näkyvät jonkin verran, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Minulla on taipumusta arven liikakasvuun, joten tiesin odottaakin näkyviä arpia, mutta silti olen tyytyväinen: mieluummin pienet arvilla kuin isot arvettomat. Minulla leikattiin ankkurimallilla, eli arpea on pitkästi...
Luulisin, että jos on taipumusta arven liikakasvuun, niin nuorena sitä tulee enemmän, kun solujen uusiutuminenkin on nopeampaa. Tavallaan ehtii kasvaa enemmän haavan paranemisajassa - maallikon selitys.
Lähdin siis koosta 80H ja nyt pääasiassa 85C tuntunut parhaalta.

Lue lisää

Vaikea valita kummallako tekniikalla leikataan ja kuinka paljon poistetaan lääkärikö sen määrää, ehkä vähän enemmäm kuin vähemmän

Minäkin jouduin uusintaleikkeukseen heti seuraavana päivänä, kun vasemmassa rinnassa oli runsasta verenvuotoa niin dreeniin kuin rinnan sisällekin. Eli rinta avattiin ja verenvuodot tyrehdytettiin. Kahden leikkauksen jälkeen hemoglobiinit käväisivät 71, vaikka alkutaso oli 140. Rintaan jätettiin dreeni vielä viideksi päiväksi, vaikka kotiin pääsin jo viimeistä leikkausta seuraavana päivänä. Eli kyllä näitä tapahtuu! Olin tyytyväinen, että oli vielä sairaalassa kun se huomattiin ja kiitän huomaamisesta kokenutta kirurgia. Hoitajat olivat kirjanneet verentulon dreeniin liian pieneksi. Jos kirurgi ei olisi huomannut asiaa, niin olisin mennyt kotiin ja asia olisi pitkittynyt ja mutkistunut. Nyt leikkauksista on kulunut vähän yli viikko ja kaikki on mennyt tähän asti hyvin.

Hienoa et on noin hyvä fiilis sulla! :) Tuosta tunnottomuudesta... mulla toinen nänni oli liiankin tunteva parit ekaa viikkoa, ja sitten siitä lähti tunto (onneksi!) kokonaan pois. Noin neljän kuukauden päästä tunto palasi sitten ihan normaalina. Ei olisi haitannut vaikka ei olisi palautunutkaan kun minäkin olen niin tyytyväinen kokonaisuuteen.

70hoo kirjoitti:

Hienoa et on noin hyvä fiilis sulla! :) Tuosta tunnottomuudesta... mulla toinen nänni oli liiankin tunteva parit ekaa viikkoa, ja sitten siitä lähti tunto (onneksi!) kokonaan pois. Noin neljän kuukauden päästä tunto palasi sitten ihan normaalina. Ei olisi haitannut vaikka ei olisi palautunutkaan kun minäkin olen niin tyytyväinen kokonaisuuteen.

Lue lisää

Että siis tämä nännien tuntee-ei tunne-jupakka voi siis kestää kuukausia, hyvä tietää :)
Satuitteko katsomaan telkkarista muutama ilta sitten tulleen englantilaisen dokumentin, jossa kerrottiin kolmen erittäin rintavan naisen elämästä? Langanlaiha nainen, joka itse ei todellakaan kärsinyt isoista lolloista, kertoi siinä asiantuntijana, että rinnoistaan täytyy vain oppia tykkäämään, ja että rinnat on 80 % pelkkää rasvaa, että laihduttakaa. No heh, heh. Mulla ei kyllä ole mistä paljoa laihduttaa, ja toisekseen leikannut kirurgi sanoi, että kaikki poisto oli tiivistä rintarauhaskudosta, että laihduttaa olisi saanut hamaan loppuun asti, eikä rintojen koko siitä olisi muuttunut miksikään.
Ei kannattais huudella vieraisiin pöytiin ;)

hei minulle tuli tuo nännikuolio ja tosiaan ne vain nostettiin pois ja sitte jäi syvät haavat joita piti hoitaa mota viikkoa kotona ja sitten vielä tuli sellainen että leikkaus kesti 6h niin olkapäät vännettiin yliasentoon ja ovat kipeät vieläkin vaikka leikkaukseta 1.v ja 10kk minulta poisn oli yhteensä 2.5kg eli kamalasti lähti pois .nyt sitte en enää saa rintaliivejä päälle noitten olkapäiten takia ! Ja olemme muutaneet toiselle puolelle suomea tuon leikkauksen jälkeen miin täällä tk lääkäri vain että ovat liian vähän aikaa nuo olkapäät vaivaneet mua ! Sanokaa voisiko silti koittaa soittaa minut leikanelle lääkärille ?ja kertoa että tilanne on mennyt näin pahaksi ja sitte sain vielä korvat joista toinen on leikattu ja toinen pitäs leikata minut leikattiin vaikka en täyttänyt paino rajaa ku rinnoista oli kamalasti haittaa ja lääkitys ei sopinut !

kuolio ja muita koplikaa kirjoitti:

hei minulle tuli tuo nännikuolio ja tosiaan ne vain nostettiin pois ja sitte jäi syvät haavat joita piti hoitaa mota viikkoa kotona ja sitten vielä tuli sellainen että leikkaus kesti 6h niin olkapäät vännettiin yliasentoon ja ovat kipeät vieläkin vaikka leikkaukseta 1.v ja 10kk minulta poisn oli yhteensä 2.5kg eli kamalasti lähti pois .nyt sitte en enää saa rintaliivejä päälle noitten olkapäiten takia ! Ja olemme muutaneet toiselle puolelle suomea tuon leikkauksen jälkeen miin täällä tk lääkäri vain että ovat liian vähän aikaa nuo olkapäät vaivaneet mua ! Sanokaa voisiko silti koittaa soittaa minut leikanelle lääkärille ?ja kertoa että tilanne on mennyt näin pahaksi ja sitte sain vielä korvat joista toinen on leikattu ja toinen pitäs leikata minut leikattiin vaikka en täyttänyt paino rajaa ku rinnoista oli kamalasti haittaa ja lääkitys ei sopinut !

Lue lisää

Voitko kertoa tuosta nännikuoliosta ja miten se parani ja miten siitä selvisit.