miehet on kivoja

topi

mutta ne on pentuja
joiden pitää antaa leikkiä
ja joille pitää olla äitinä

219

1262

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Man in Black

      ne EI OO miehiä!!

      • Hff43355

        Tapane luuserit, mun piti olla mies jo 12 vuaana. Homo perseet raiskaan, niinku mutki lapsena. Kiroan teidät


    • Vili

      Mutta pitää saada myös tussua välillä!

      • Kukka-Maaria

        Ei pidä kyl paikkaansa et miehet ajattelee vain
        seksiä,mutta onko pakko ilmoittaa puutostilaansa
        näin julkisesti...läpi näkyvää...
        ;)


    • sadu

      Olen aivan samaa mieltä!

    • Rakastan

      Miehet on luotu nautittavaksi!Itse olen rakastunut
      ollut jo 10 vuotta ja mikä yllätys samaan,omaan
      mieheeni!Päivittäin huomaan hänessä uusia asioita
      ja niitä vanhoja pinttyneitä tapoja joita en kui-
      tenkaan haluaisi hänen muuttavan.
      Miehet on kivoja niin työtovereina kuin kavereina.
      He ovat reiluja,eivät juorua tai puhu seläntakana.
      He sanovat sanottavansa suoraan oli kyse huonosta
      tai hyvästä asiasta.
      Nautitaan luojan luomasta hyvät naiset!Ilman
      miehiä voisi elämä olla aika tylsää monessakin
      asiassa!Annetaan heidän olla juuri tuollaisia
      kuin ovat eikä kasvateta heitä uudestaan parisuh-
      teissamme.Rakkautta ja kunnioitusta niin elämä
      maistuu puolin ja toisin!

      • se sama

        joskus kuten Matti Ahde
        kyseenalaisesti
        ( tervemenoa sähkötöihin Matti)


    • Mies

      se peiliinsä katsoo. Puhut siis naisista

    • Ihania kirjoituksia miehistä näin isänpäivä ¨tai isäinpäivä alla! Miehet ovat kivoja. Onko täällä enää samoja kirjoittajia kuin 15 vuotta sitten? Maailma oli nuori vuonna 2001 - nyt tätä keskustelu voi jatkaa! Onko sukupolvi jo täällä muuttunut? Miksi miehet ovat kivoja?

      • No minun oma isä on huippuisä. Ei ole ollut ikinä mikään ihme tsemppari kentän laidalla tai potkinut harjoittelemaan urheilua, mutta on mahdollistanut minulle paljon ja tehnyt varmaan esimerkillään minusta taas sellaisen isän ja miehen, että aika helppo on elellä muitten ihmisten kanssa.

        Ukki oli tervaskanto. Hiljainen tekijä. Suvun päämies, joka murahti vaan, kuin jotkut asiat alkoivat mennä kuorohuuteluksi. Arvostin miestä ja hän on minun idoli.

        Miehiä on moneksi, mutta itse aion olla etunenässä, jotka puhuvat ja pussaavat...ja olla silti mies. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No minun oma isä on huippuisä. Ei ole ollut ikinä mikään ihme tsemppari kentän laidalla tai potkinut harjoittelemaan urheilua, mutta on mahdollistanut minulle paljon ja tehnyt varmaan esimerkillään minusta taas sellaisen isän ja miehen, että aika helppo on elellä muitten ihmisten kanssa.

        Ukki oli tervaskanto. Hiljainen tekijä. Suvun päämies, joka murahti vaan, kuin jotkut asiat alkoivat mennä kuorohuuteluksi. Arvostin miestä ja hän on minun idoli.

        Miehiä on moneksi, mutta itse aion olla etunenässä, jotka puhuvat ja pussaavat...ja olla silti mies. :)

        Isäsi on siis esikuva omien lastesi kanssa ja myös parisuhdeessa sen uuden naisystävän kanssa? Aihe tässä on "lapset ja parisuhde" - jos ei oikein nappaa niin voidaan lopettaa, mutta toisaalta voit kertoa tänne juttuja hänestä ja siitä mitä teitte tänään lasten kanssa. Voit myös kertoa siitä, miten lapset vievät nyt aikaa, siltä parisuhteelta. Mahdollisuuksia monia, mutta minua kiinnostaa mitenkä se "isänpäivä" meni tänään omien lastesi kanssa? Missä olit kiva ja missä lapset olivat kivoja Sinulle? :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Isäsi on siis esikuva omien lastesi kanssa ja myös parisuhdeessa sen uuden naisystävän kanssa? Aihe tässä on "lapset ja parisuhde" - jos ei oikein nappaa niin voidaan lopettaa, mutta toisaalta voit kertoa tänne juttuja hänestä ja siitä mitä teitte tänään lasten kanssa. Voit myös kertoa siitä, miten lapset vievät nyt aikaa, siltä parisuhteelta. Mahdollisuuksia monia, mutta minua kiinnostaa mitenkä se "isänpäivä" meni tänään omien lastesi kanssa? Missä olit kiva ja missä lapset olivat kivoja Sinulle? :)

        No menimme katsomaan salibandyä. Tyttöni nakotti vierellä ja antoi kannustaa joukkuetta, vaikka se on siitä noloa, kun isä hihkuu ja meuhkaa vieressä, mutta tänään oli se päivä. Poitsu katsoi kaverinsa kanssa jossain muualla, mutta halusi silti mukaan. Sitten kävimme porukoitten luona ja itseasiassa jäivät sinne yöksi, kun minä lähdin töihin.

        Tyttö ja poika kumpikin olivat haltioissaan, kun porukoilla pelattiin pelejä. Koronaa läiskittiin ja mummikin pääs mukaan. :)

        No parisuhteeseen tietysti vaikuttaa minun omat ja naisenkin lapset. Ne ajaa ohi meidän parisuhteenkin tavallaan. Mutta varsinaisesti ne ei kyllä haittaa. Oikeastaan parisuhteenkin määrittää aikalailla nuo lapset. Kummankin on hyvä olla jos lapset voi hyvin, että kummallekin on toisen puoliskon lapset tärkeitä. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No menimme katsomaan salibandyä. Tyttöni nakotti vierellä ja antoi kannustaa joukkuetta, vaikka se on siitä noloa, kun isä hihkuu ja meuhkaa vieressä, mutta tänään oli se päivä. Poitsu katsoi kaverinsa kanssa jossain muualla, mutta halusi silti mukaan. Sitten kävimme porukoitten luona ja itseasiassa jäivät sinne yöksi, kun minä lähdin töihin.

        Tyttö ja poika kumpikin olivat haltioissaan, kun porukoilla pelattiin pelejä. Koronaa läiskittiin ja mummikin pääs mukaan. :)

        No parisuhteeseen tietysti vaikuttaa minun omat ja naisenkin lapset. Ne ajaa ohi meidän parisuhteenkin tavallaan. Mutta varsinaisesti ne ei kyllä haittaa. Oikeastaan parisuhteenkin määrittää aikalailla nuo lapset. Kummankin on hyvä olla jos lapset voi hyvin, että kummallekin on toisen puoliskon lapset tärkeitä. :)

        Kumpi on vanhempi tyttö vai poika? Minkä ikäisiä sen sinun kauniimman puoliskon lapset ovat ja mitä sukupuolta?

        Yhteen muuttaminen olisi ilmeisesti rakkauden kukiessa helpointa, jos lapset olisivat jo lähteneet pois pesästä?

        Utelenko liikoja? Vastaile sen mukaan mitä koet kohtuulliseksi. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Kumpi on vanhempi tyttö vai poika? Minkä ikäisiä sen sinun kauniimman puoliskon lapset ovat ja mitä sukupuolta?

        Yhteen muuttaminen olisi ilmeisesti rakkauden kukiessa helpointa, jos lapset olisivat jo lähteneet pois pesästä?

        Utelenko liikoja? Vastaile sen mukaan mitä koet kohtuulliseksi. :)

        No tyttö on nuorempi ja poika vanhempi. no vanhempia ovat keskimäärin naisella. Kun hän on mua vähän vanhempi. :)

        Joo, olishan se helpompaa, kun lapsia ei ois tai ne ois vielä vähemmän apua tarvitsevia, mutta kyllä se helpottaa joskus. :)

        No olethan utelias, mutta sama kai tuo on? :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No tyttö on nuorempi ja poika vanhempi. no vanhempia ovat keskimäärin naisella. Kun hän on mua vähän vanhempi. :)

        Joo, olishan se helpompaa, kun lapsia ei ois tai ne ois vielä vähemmän apua tarvitsevia, mutta kyllä se helpottaa joskus. :)

        No olethan utelias, mutta sama kai tuo on? :)

        Minä taidan lopettaa ihan kohta, kun olen muutamalle vielä vastannut. Ehkä aamulla tulen jossain yhdeksän maissa kenties hetkeksi nettiin ennen kuin vien faijan isänpäivä kahveille! Voisihan se tietysti itsekin keittää ja viedä sänkyyn, mutta se herää niin aikaisin! :)

        Tämän päivän osalta näkemiin! Törmätään huomenna ennen kello neljäätoista! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Minä taidan lopettaa ihan kohta, kun olen muutamalle vielä vastannut. Ehkä aamulla tulen jossain yhdeksän maissa kenties hetkeksi nettiin ennen kuin vien faijan isänpäivä kahveille! Voisihan se tietysti itsekin keittää ja viedä sänkyyn, mutta se herää niin aikaisin! :)

        Tämän päivän osalta näkemiin! Törmätään huomenna ennen kello neljäätoista! :)

        Joo, rupea vaan unille. Mä joudun tänä yönä vähän töihinkin puuttumaan. Että ei saa nukuttua koko yötä. Mutta aamuyöstä saa uinuttuakin. Ja sit se aamuhuki meneekin siinä sivussa.

        Hyvää yötä. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo, rupea vaan unille. Mä joudun tänä yönä vähän töihinkin puuttumaan. Että ei saa nukuttua koko yötä. Mutta aamuyöstä saa uinuttuakin. Ja sit se aamuhuki meneekin siinä sivussa.

        Hyvää yötä. :)

        Hyvää yötä! :)


      • yksinkinpärjää
        TÄHTI92 kirjoitti:

        Minä taidan lopettaa ihan kohta, kun olen muutamalle vielä vastannut. Ehkä aamulla tulen jossain yhdeksän maissa kenties hetkeksi nettiin ennen kuin vien faijan isänpäivä kahveille! Voisihan se tietysti itsekin keittää ja viedä sänkyyn, mutta se herää niin aikaisin! :)

        Tämän päivän osalta näkemiin! Törmätään huomenna ennen kello neljäätoista! :)

        Jos ajattelet että vain sattumalta törmäätte niin taitaa olla parempi unohtaa kaikki tapahtunut.


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo, rupea vaan unille. Mä joudun tänä yönä vähän töihinkin puuttumaan. Että ei saa nukuttua koko yötä. Mutta aamuyöstä saa uinuttuakin. Ja sit se aamuhuki meneekin siinä sivussa.

        Hyvää yötä. :)

        Joko olet töissä herännyt! ;) Minä nousin jo ylös ja tulin tänne nettiin kirjoittelemaan! Hyvää isänpäivää!

        Miehet on kivoja! Esimerkiksi samassa talossa asuva mieskaveri on kiva ja isä on kiva. Isä kuskasi minua pienenä suunnistusharjoituksiin ja kilpailuihin. Ilmeisesti ilman isää en olisi saanut koskaan muutamaa piirinmestaruusmitallia suunnistuksessa. Muita harrastuksia minulla oli lasten ja nuorten taidekoulu, jossa maalailin ja piirtelin. Mitä harrastuksia sinulla oli pienempänä ja oletko nyt isompana tukemassa lastesi harrastuksia isänä?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Joko olet töissä herännyt! ;) Minä nousin jo ylös ja tulin tänne nettiin kirjoittelemaan! Hyvää isänpäivää!

        Miehet on kivoja! Esimerkiksi samassa talossa asuva mieskaveri on kiva ja isä on kiva. Isä kuskasi minua pienenä suunnistusharjoituksiin ja kilpailuihin. Ilmeisesti ilman isää en olisi saanut koskaan muutamaa piirinmestaruusmitallia suunnistuksessa. Muita harrastuksia minulla oli lasten ja nuorten taidekoulu, jossa maalailin ja piirtelin. Mitä harrastuksia sinulla oli pienempänä ja oletko nyt isompana tukemassa lastesi harrastuksia isänä?

        Tää kommentti oli hukkunut jonnekin... Tuossa viimeyönä tuli kirjoiteltua monen kaa, että hukkui sinne melskaan kai?

        Ja kiitos. Isänpäivä meni hujahtamalla töissä ja sit pojan joukkuehässäköitä selvitellessä.

        No tuossa tulikin osittain sit vastattua kysymykseesi. Eli olen joukkueenjohtajana pojan säbä joukkueessa. Itse en ohjattua harrastusta harrastanut, mitä nyt pari vuotta laskettelua. Sit kaukalopalloo ja salibandya tuli pelattua jätkien kaa, kun se tuli 90 luvulla. Ja aikuisena sit samoja lajeja jatkanut puulaakipohjalta.

        Sinua tuolla jo kovasti miehenä pidetään ja minua naisena! :D Mutta minua ei ainakaan hetkauta. Ja saavat homoksikin sanoa, ei haittaa, mutta luulisi, että pitäis äkkisiltään miehet sit kiinnostaa seksuaalisesti ja mielestäni en ole sellaista kirjoittanut. :D Toisaalta joku jo kyseli, että vieläkö kirjoitan sen äijän kanssa, niin kun kysyin että kenenkä, niin vastaus oli sä. No laitoin että kyllä ja mielyttävä äijä olet. :D Hauskaa, kun koittavat hermostuttaa minua. Ja minua hupsua kun vaan naurattaa. Mitä enemmän tuolla joku jostain syyttää, sitä enemmän lyön vauhtia siihen. Voin olla palstan homoin kirjoittaja vaikka, ihan sama. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Tää kommentti oli hukkunut jonnekin... Tuossa viimeyönä tuli kirjoiteltua monen kaa, että hukkui sinne melskaan kai?

        Ja kiitos. Isänpäivä meni hujahtamalla töissä ja sit pojan joukkuehässäköitä selvitellessä.

        No tuossa tulikin osittain sit vastattua kysymykseesi. Eli olen joukkueenjohtajana pojan säbä joukkueessa. Itse en ohjattua harrastusta harrastanut, mitä nyt pari vuotta laskettelua. Sit kaukalopalloo ja salibandya tuli pelattua jätkien kaa, kun se tuli 90 luvulla. Ja aikuisena sit samoja lajeja jatkanut puulaakipohjalta.

        Sinua tuolla jo kovasti miehenä pidetään ja minua naisena! :D Mutta minua ei ainakaan hetkauta. Ja saavat homoksikin sanoa, ei haittaa, mutta luulisi, että pitäis äkkisiltään miehet sit kiinnostaa seksuaalisesti ja mielestäni en ole sellaista kirjoittanut. :D Toisaalta joku jo kyseli, että vieläkö kirjoitan sen äijän kanssa, niin kun kysyin että kenenkä, niin vastaus oli sä. No laitoin että kyllä ja mielyttävä äijä olet. :D Hauskaa, kun koittavat hermostuttaa minua. Ja minua hupsua kun vaan naurattaa. Mitä enemmän tuolla joku jostain syyttää, sitä enemmän lyön vauhtia siihen. Voin olla palstan homoin kirjoittaja vaikka, ihan sama. :D

        "Sinua tuolla jo kovasti miehenä pidetään ja minua naisena! :D Mutta minua ei ainakaan hetkauta."

        Kiva kuulla. Minua alkoi hävettämään se, että sinä sanoit nuoreksi naiseksi. Toisaalta huvitti se, että mainitsit minut "järkevät naiset palstalla" minut yhdeksi palstan järkevimmistä naisista.

        "Toisaalta joku jo kyseli, että vieläkö kirjoitan sen äijän kanssa, niin kun kysyin että kenenkä, niin vastaus oli sä. No laitoin että kyllä ja mielyttävä äijä olet. :D "

        Otin riskin ja katsoin mitenkä porukka suhtautuu. Kaksi naista ja yksi mies on tähän "sukupuolen" vaihdokseen suhtautuneet ihan asiallisesti. Jotenkin on helpompi olla rehellinen, tietysti ei kannata olla itseään ja muita kohtaan ihan yltiörehellinen koko totuuden aina kertojana. Parempi pysyä täällä vain nettipersoona.

        "Voin olla palstan homoin kirjoittaja vaikka, ihan sama. :D "

        No jos sulla on kaksi lasta ja naiskumppani niin se on kaukana homoudesta! :D Sitä paitsi homotkin ne ihmisetkin on myös. Kerran yliopistolla yksi homo ihastui minuun ja annoin sen tullan seuraani. Se oli ihan kiva kaverina ja ei se mitään yrittänyt, kun sanoit sille suoraan, että olen täysihetero. Yliopistolla on myös yksi homo, jonka aluksi koin ärsyttävältä ja ahdistavalta, mutta sitten aloin juttelemaan hänen kanssaan niin tulin siihen tulokseen hän on ihan OK! Kuulin sen aluksi kertovan sellaista, että "Ai, että olet Matti. Minulla oli kerran yksi Matti (homokaverina)!" Nimi on muutettu, mutta se oli avoimesti homo - miksi se ärsytti, mutta tarkemman tutkistelun jälkeen tunsin hyväksyväni hänet. Vaikeampi on hyväksyä tämän palstan ätmejä! :)

        Elät parisuhteessa ja Sinulla on lapsia - onneksi olkoon! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Sinua tuolla jo kovasti miehenä pidetään ja minua naisena! :D Mutta minua ei ainakaan hetkauta."

        Kiva kuulla. Minua alkoi hävettämään se, että sinä sanoit nuoreksi naiseksi. Toisaalta huvitti se, että mainitsit minut "järkevät naiset palstalla" minut yhdeksi palstan järkevimmistä naisista.

        "Toisaalta joku jo kyseli, että vieläkö kirjoitan sen äijän kanssa, niin kun kysyin että kenenkä, niin vastaus oli sä. No laitoin että kyllä ja mielyttävä äijä olet. :D "

        Otin riskin ja katsoin mitenkä porukka suhtautuu. Kaksi naista ja yksi mies on tähän "sukupuolen" vaihdokseen suhtautuneet ihan asiallisesti. Jotenkin on helpompi olla rehellinen, tietysti ei kannata olla itseään ja muita kohtaan ihan yltiörehellinen koko totuuden aina kertojana. Parempi pysyä täällä vain nettipersoona.

        "Voin olla palstan homoin kirjoittaja vaikka, ihan sama. :D "

        No jos sulla on kaksi lasta ja naiskumppani niin se on kaukana homoudesta! :D Sitä paitsi homotkin ne ihmisetkin on myös. Kerran yliopistolla yksi homo ihastui minuun ja annoin sen tullan seuraani. Se oli ihan kiva kaverina ja ei se mitään yrittänyt, kun sanoit sille suoraan, että olen täysihetero. Yliopistolla on myös yksi homo, jonka aluksi koin ärsyttävältä ja ahdistavalta, mutta sitten aloin juttelemaan hänen kanssaan niin tulin siihen tulokseen hän on ihan OK! Kuulin sen aluksi kertovan sellaista, että "Ai, että olet Matti. Minulla oli kerran yksi Matti (homokaverina)!" Nimi on muutettu, mutta se oli avoimesti homo - miksi se ärsytti, mutta tarkemman tutkistelun jälkeen tunsin hyväksyväni hänet. Vaikeampi on hyväksyä tämän palstan ätmejä! :)

        Elät parisuhteessa ja Sinulla on lapsia - onneksi olkoon! :)

        Joo. Ei minun tarvitse täällä mitään puolustaa. Voin kirjoittaa ihan mitä minua itseäni huvittaa. Jos joku sanookin homoksi ja väittää, että olenkin nainen so what?

        Ajattelin, että tänään ois tosiaan ollut kokopäivän kotona ja vaan ollut kahden, mutta pikkuinen ylimääräinen homma tulee taas junnuista. Pitää käydä harkoissa...:-(

        No kunhan kohta saan naiseni tähän. :-) ♥

        Palataan. Saattaa olla hiljaista pari päivää, mutta kyllä minä vastailen sit. :-)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. Ei minun tarvitse täällä mitään puolustaa. Voin kirjoittaa ihan mitä minua itseäni huvittaa. Jos joku sanookin homoksi ja väittää, että olenkin nainen so what?

        Ajattelin, että tänään ois tosiaan ollut kokopäivän kotona ja vaan ollut kahden, mutta pikkuinen ylimääräinen homma tulee taas junnuista. Pitää käydä harkoissa...:-(

        No kunhan kohta saan naiseni tähän. :-) ♥

        Palataan. Saattaa olla hiljaista pari päivää, mutta kyllä minä vastailen sit. :-)

        "Ajattelin, että tänään ois tosiaan ollut kokopäivän kotona ja vaan ollut kahden, mutta pikkuinen ylimääräinen homma tulee taas junnuista. Pitää käydä harkoissa...:-( "

        No lapset vievät aikaa parisuhteelta. Lapset taitavat monesti ensisijalla varsinkin, kun ovat pieniä!

        Itseni piti tulla tänne yliopistolle kirjoittamaan, mutta sitten sisko soitti, ettei saa isäämme yhteyttä. Huolestuin tosissaan, kun sillä oli pieni aivoverenvuoto todettu viikon sairaalareissulla. Herpaantui keskittyminen täysin, sillä olin tosi huolissani isästä. Onneksi sisko sitten soitti, että kaikki onkin kunnossa! :) Jotenkin työnteko-fiilingi meni pois ja on tullut yliopistoalueella lähinnä tuttujen kanssa juteltua. Meni sosiaalisen toiminnan puolelle. Täälläkin on tullut kirjoiteltua välillä, mutta sitä ei ole tehtyä mitä piti. :(

        Oliko harjoitukset hyvät? Itse olen käynyt pelaamassa yliopiston vuorolla ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna salibandyä, mutta sitten se jäi. Toisessa ainejärjestön vuorossa oli mielenkiintoista se, että naiset ja miehet olivat sekaisin samassa pelissä. Oli jännää, kun vahva nainen taklasi pelin aikana. Oletko sinä pelannut ikinä sekavuorolla vai onko pelit jääneet parisuhteeseen? :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. Ei minun tarvitse täällä mitään puolustaa. Voin kirjoittaa ihan mitä minua itseäni huvittaa. Jos joku sanookin homoksi ja väittää, että olenkin nainen so what?

        Ajattelin, että tänään ois tosiaan ollut kokopäivän kotona ja vaan ollut kahden, mutta pikkuinen ylimääräinen homma tulee taas junnuista. Pitää käydä harkoissa...:-(

        No kunhan kohta saan naiseni tähän. :-) ♥

        Palataan. Saattaa olla hiljaista pari päivää, mutta kyllä minä vastailen sit. :-)

        Muuten olen vähän tämän näköinen tai olin 20 v. Silmälasit muuttuneet ja sivukuvasta ei välttämättä tunnisteta. Vastaile mieluummin tuolle tähtimerkille. Kirjoittele sitten kun aikaa. :D


      • TÄHTl92 kirjoitti:

        Muuten olen vähän tämän näköinen tai olin 20 v. Silmälasit muuttuneet ja sivukuvasta ei välttämättä tunnisteta. Vastaile mieluummin tuolle tähtimerkille. Kirjoittele sitten kun aikaa. :D

        Poistin kuvan ja rinnakkaisnimimerkin, sillä kirjoittelin vähän harkitsemattomia tuolla ja parempi, että ei tunnisteta!

        Tuli päästettyä vähän höyryjä pois, mutta sen jälkeen ei halunnut olla kadulla tunnistettava piirroksen perusteella.

        Ilmoita sitten, kun työvuoroja, jos huomaat tämän tekstin! :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. Ei minun tarvitse täällä mitään puolustaa. Voin kirjoittaa ihan mitä minua itseäni huvittaa. Jos joku sanookin homoksi ja väittää, että olenkin nainen so what?

        Ajattelin, että tänään ois tosiaan ollut kokopäivän kotona ja vaan ollut kahden, mutta pikkuinen ylimääräinen homma tulee taas junnuista. Pitää käydä harkoissa...:-(

        No kunhan kohta saan naiseni tähän. :-) ♥

        Palataan. Saattaa olla hiljaista pari päivää, mutta kyllä minä vastailen sit. :-)

        "Lemmentohtorille" to LoveDoctor:

        Muuten täytyy tunnustaa se, että luonnollisesti minä olin se "tuttavamies", joka katseli sinä lukion kolmasluokkalaista silmiin. Olimme uppoutuneet linja-autossa toistemme silmiin. Hän käyttäytyi kuin ihastunut pupillit laajana samoin minä. Olin jo ihastunut häneen kerran aikaisemmin ja minulla oli tänä vuonna tammi-helmikuun vaihteessa viikon pääpyörällä. Siinä ajassa ehdin kuvitella miten tapaamme seuraavan kerran, miten hän sitten tulee luonani käymään, lopulta kuvittelin sitä seurusteluaikaa asunnossani, lopulta mielikuvituksessani hän muutti luokseni asumaan ja nukkumaan samassa sängyssä, lopulta menimme naimisiin sekä häämatkalle, voitin lotossa ja muutimme yli kymmenen kerroksiseen tornitaloon asumaan, avioliitto toimi muutamia vuosia, mutta sitten kaikki kaatui muutamaan asiaan. Lopulta tuli avioero. Olin häntä monta vuotta vanhempi. En ole 1992 syntynyt vaan aiemmin, mutta hän on vuonna 1998 syntynyt 18-vuotias. Silloin hän tuntui viime lukuvuonna lukion tokaluokkalaisena liian nuorena, mutta nyt joku on muuttunut. Minusta hän nyt riittävän vanha kainalooni.

        Haluaisin katsella hänen kanssaan Awkward-televisiosarjaa sängystäni käsin hän kainalossani. Sarja kertoo lukiolaisista Los Angelesissa. Haluaisin katsoa hänen kanssa sarjan kaksi ensimmäistä kautta, sillä ne kertovat amerikkalaisen teineistä lukion ensimmäisenä vuonna. Meille on yhteistä se, että olemme käyneet suomalaista lukiota kaksi ensimmäistä vuotta, miksi meillä on jotain yhteistä tartuntapintaa sen ikäisiin. Hänelle aihe ja nuoret ovat tuttuja edellisiltä lukuvuosilta Suomessa. Ehkä olemme eri maailmoista, kun minä olen yliopistosta ja lukiosta. Minusta tuntuu siltä, että voimme totaallisesti rakastua toisiimme. Haaveena on kävellä ensikesänä käsikädessä. Sen pitemmälle en nyt halua kuvitella. Annan hänelle aikaa luonnollisesti keskittyä ylioppilaskirjoituksiin ja lukemaan johonkin mahdolliseen pääsykokeeseen.

        Kerroin tälle kehitteeni kirjaa Los Angeleslaisista lukionuorista ja sijoitin hänet sinne meksikolaisperäiseksi lukiolaisnuoreksi. Nyt meinaan sijoittaa hänet tällä idealla rakkautta käsittelevään kirjaan, jolla on mahdollisuutta ylittää julkaisu kynnys. Tämä lukion kolmasluokkalainen, meksikkolainen kaunotar, esiintyy yhdessä yhden aiheen alaluvussa. Olen osin kirjoittanut jo sen alaluvun, mutta meinaan viimeistellä sen ja tulostaa paperille. Annan sen hänelle ja laitan siihen mukaan yliopiston sähköpostiosoitteeni, johon hän voi vasta, jos haluaa. Kerron siinä alaluvussa omasta aidosta ihastumisestani häneen. Kyllä hän tietää sen, että olen ihastunut häneen, sillä silmäni kertovat sen hänelle. Tällä tavalla kerron hänelle orastavat tunteeni häneen. Miltä kuulostaa Lemmentohtori? Teenkö oikein?

        Ehkä siitä tulee vielä parisuhde, jossa on lapsia? :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Lemmentohtorille" to LoveDoctor:

        Muuten täytyy tunnustaa se, että luonnollisesti minä olin se "tuttavamies", joka katseli sinä lukion kolmasluokkalaista silmiin. Olimme uppoutuneet linja-autossa toistemme silmiin. Hän käyttäytyi kuin ihastunut pupillit laajana samoin minä. Olin jo ihastunut häneen kerran aikaisemmin ja minulla oli tänä vuonna tammi-helmikuun vaihteessa viikon pääpyörällä. Siinä ajassa ehdin kuvitella miten tapaamme seuraavan kerran, miten hän sitten tulee luonani käymään, lopulta kuvittelin sitä seurusteluaikaa asunnossani, lopulta mielikuvituksessani hän muutti luokseni asumaan ja nukkumaan samassa sängyssä, lopulta menimme naimisiin sekä häämatkalle, voitin lotossa ja muutimme yli kymmenen kerroksiseen tornitaloon asumaan, avioliitto toimi muutamia vuosia, mutta sitten kaikki kaatui muutamaan asiaan. Lopulta tuli avioero. Olin häntä monta vuotta vanhempi. En ole 1992 syntynyt vaan aiemmin, mutta hän on vuonna 1998 syntynyt 18-vuotias. Silloin hän tuntui viime lukuvuonna lukion tokaluokkalaisena liian nuorena, mutta nyt joku on muuttunut. Minusta hän nyt riittävän vanha kainalooni.

        Haluaisin katsella hänen kanssaan Awkward-televisiosarjaa sängystäni käsin hän kainalossani. Sarja kertoo lukiolaisista Los Angelesissa. Haluaisin katsoa hänen kanssa sarjan kaksi ensimmäistä kautta, sillä ne kertovat amerikkalaisen teineistä lukion ensimmäisenä vuonna. Meille on yhteistä se, että olemme käyneet suomalaista lukiota kaksi ensimmäistä vuotta, miksi meillä on jotain yhteistä tartuntapintaa sen ikäisiin. Hänelle aihe ja nuoret ovat tuttuja edellisiltä lukuvuosilta Suomessa. Ehkä olemme eri maailmoista, kun minä olen yliopistosta ja lukiosta. Minusta tuntuu siltä, että voimme totaallisesti rakastua toisiimme. Haaveena on kävellä ensikesänä käsikädessä. Sen pitemmälle en nyt halua kuvitella. Annan hänelle aikaa luonnollisesti keskittyä ylioppilaskirjoituksiin ja lukemaan johonkin mahdolliseen pääsykokeeseen.

        Kerroin tälle kehitteeni kirjaa Los Angeleslaisista lukionuorista ja sijoitin hänet sinne meksikolaisperäiseksi lukiolaisnuoreksi. Nyt meinaan sijoittaa hänet tällä idealla rakkautta käsittelevään kirjaan, jolla on mahdollisuutta ylittää julkaisu kynnys. Tämä lukion kolmasluokkalainen, meksikkolainen kaunotar, esiintyy yhdessä yhden aiheen alaluvussa. Olen osin kirjoittanut jo sen alaluvun, mutta meinaan viimeistellä sen ja tulostaa paperille. Annan sen hänelle ja laitan siihen mukaan yliopiston sähköpostiosoitteeni, johon hän voi vasta, jos haluaa. Kerron siinä alaluvussa omasta aidosta ihastumisestani häneen. Kyllä hän tietää sen, että olen ihastunut häneen, sillä silmäni kertovat sen hänelle. Tällä tavalla kerron hänelle orastavat tunteeni häneen. Miltä kuulostaa Lemmentohtori? Teenkö oikein?

        Ehkä siitä tulee vielä parisuhde, jossa on lapsia? :)

        Sinulla menee niin suloisesti taret ja muut sekaisin, että en tiedä mistään varmaksi, mutta rakkautta ei saa, jos sitä vaan odottaa. :-)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Sinulla menee niin suloisesti taret ja muut sekaisin, että en tiedä mistään varmaksi, mutta rakkautta ei saa, jos sitä vaan odottaa. :-)

        Meinaan edetä varovaisesti ja jatkaa hivenen aikaisempaa juttelua, mutta kenties tässä on mahdollisuus suureen rakkauteen! :) Mitä tarkoitit "suloisesti taret ja muut sekaisin"? Sitä en oikein ymmärtänyt. Rakkautta ei tosissaan taida saada, jos sitä vain odottaa! :D

        Milloinka taas olet töissä ja missä vuorossa?

        Nähdään! :D


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Meinaan edetä varovaisesti ja jatkaa hivenen aikaisempaa juttelua, mutta kenties tässä on mahdollisuus suureen rakkauteen! :) Mitä tarkoitit "suloisesti taret ja muut sekaisin"? Sitä en oikein ymmärtänyt. Rakkautta ei tosissaan taida saada, jos sitä vain odottaa! :D

        Milloinka taas olet töissä ja missä vuorossa?

        Nähdään! :D

        Sotkin siis kirjoituksessasi hänet, kun laitoit hänet kirjan meksikolaiseksi kaunottareksi. :D Se kännykän pikkunäytöllä luettuna on vähän tätä. :)

        Nyt oon iltavuorossa, mutta oli sen verran kaikenlaista muuta hommaa ollut, että ei ole kerennyt paljoa kirjoittelemaan, eikä lukemaan.

        Mutta siis lovedoctor opastastaa tarttumaan aina tilaisuuteen. Itsekin sain tämän nykyisen rakkauden vain ja ainoastaan omalla ja naiseni aktiivisuudella. Jokainen pystyy vaan omalla panoksellaan vaikuttamaan siihen. Sanoin naisellenikin, että hän kyllä oli ensimmäinen nainen, joka otti rakkauteni myös vastaan. Mutta kai se niin menee, kun vastassa on sielunkumppani. Vieläkin haukotellaan, että miten voikaan olla ihanaa, vaikka suhteen alusta on oikeastaan aikaa kuukausia...tai noin puoli vuotta kansankielessä. :)


      • TÄHTl92 kirjoitti:

        Muuten olen vähän tämän näköinen tai olin 20 v. Silmälasit muuttuneet ja sivukuvasta ei välttämättä tunnisteta. Vastaile mieluummin tuolle tähtimerkille. Kirjoittele sitten kun aikaa. :D

        Öö... Nyt en oikein hokaa? Tai sit olet vilauttanut vaan kuvaa profiilissa, mutta oikeastaan on jänskempää kirjoitella ihan oman mielikuvituksen tuotoksen näköiselle ihmiselle. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Ajattelin, että tänään ois tosiaan ollut kokopäivän kotona ja vaan ollut kahden, mutta pikkuinen ylimääräinen homma tulee taas junnuista. Pitää käydä harkoissa...:-( "

        No lapset vievät aikaa parisuhteelta. Lapset taitavat monesti ensisijalla varsinkin, kun ovat pieniä!

        Itseni piti tulla tänne yliopistolle kirjoittamaan, mutta sitten sisko soitti, ettei saa isäämme yhteyttä. Huolestuin tosissaan, kun sillä oli pieni aivoverenvuoto todettu viikon sairaalareissulla. Herpaantui keskittyminen täysin, sillä olin tosi huolissani isästä. Onneksi sisko sitten soitti, että kaikki onkin kunnossa! :) Jotenkin työnteko-fiilingi meni pois ja on tullut yliopistoalueella lähinnä tuttujen kanssa juteltua. Meni sosiaalisen toiminnan puolelle. Täälläkin on tullut kirjoiteltua välillä, mutta sitä ei ole tehtyä mitä piti. :(

        Oliko harjoitukset hyvät? Itse olen käynyt pelaamassa yliopiston vuorolla ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna salibandyä, mutta sitten se jäi. Toisessa ainejärjestön vuorossa oli mielenkiintoista se, että naiset ja miehet olivat sekaisin samassa pelissä. Oli jännää, kun vahva nainen taklasi pelin aikana. Oletko sinä pelannut ikinä sekavuorolla vai onko pelit jääneet parisuhteeseen? :)

        "Itseni piti tulla tänne yliopistolle kirjoittamaan, mutta sitten sisko soitti, ettei saa isäämme yhteyttä. Huolestuin tosissaan, kun sillä oli pieni aivoverenvuoto todettu viikon sairaalareissulla. Herpaantui keskittyminen täysin, sillä olin tosi huolissani isästä. Onneksi sisko sitten soitti, että kaikki onkin kunnossa! :) Jotenkin työnteko-fiilingi meni pois ja on tullut yliopistoalueella lähinnä tuttujen kanssa juteltua. Meni sosiaalisen toiminnan puolelle. Täälläkin on tullut kirjoiteltua välillä, mutta sitä ei ole tehtyä mitä piti. :(

        Oliko harjoitukset hyvät? Itse olen käynyt pelaamassa yliopiston vuorolla ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna salibandyä, mutta sitten se jäi. Toisessa ainejärjestön vuorossa oli mielenkiintoista se, että naiset ja miehet olivat sekaisin samassa pelissä. Oli jännää, kun vahva nainen taklasi pelin aikana. Oletko sinä pelannut ikinä sekavuorolla vai onko pelit jääneet parisuhteeseen? :)"

        Ai vitsi, siis on sit aika vakavasta hommasta isän kohdalla kyse... :/ No varmaan herpaantuu kellä vaan tuollaisissa ajatukset, mutta toisaalta on sit hyvä, että voi jossain ihmisten seassa keskustella, vaikka ihan muutakin, ettei jää kotiin vaan mörmöttämään ja miettimään yksin kaikkee...

        No mä kävin vaan pyörähtää siellä. Olivat aika iisit, kun edellisenä iltana oli turnaus.
        Elä jätä säbää...maila vaan kainoloon ja pelaamaan. On kiva peli. :)
        No enemmän mulla nää työkuviot sotkee harrastamista kuin suhde. Sitäpaitsi joskus katusäbässä oli nainen mukana. Meillä ei ole varsinaista sekavuoroa, mutta yhdellä vuorolla missä välillä käyn, on myös naisia. Ne pelaa ihan naisten joukkueessa 2-3 divaria, että ovat ihan tasaväkisiä meidän kanssa...Mutta ei tuu kyllä ihan niin kovaa otettuu kun miesten kaa, kun vaan hönstävuoro ja ne pelaa oikeissakin joukkueissa, niin ois harmi jos myö ne teilattas...eikä tuolla muutenkaan taklailla tai kylkikylkeä vasten väännetä, ettei satu.


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        "Itseni piti tulla tänne yliopistolle kirjoittamaan, mutta sitten sisko soitti, ettei saa isäämme yhteyttä. Huolestuin tosissaan, kun sillä oli pieni aivoverenvuoto todettu viikon sairaalareissulla. Herpaantui keskittyminen täysin, sillä olin tosi huolissani isästä. Onneksi sisko sitten soitti, että kaikki onkin kunnossa! :) Jotenkin työnteko-fiilingi meni pois ja on tullut yliopistoalueella lähinnä tuttujen kanssa juteltua. Meni sosiaalisen toiminnan puolelle. Täälläkin on tullut kirjoiteltua välillä, mutta sitä ei ole tehtyä mitä piti. :(

        Oliko harjoitukset hyvät? Itse olen käynyt pelaamassa yliopiston vuorolla ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna salibandyä, mutta sitten se jäi. Toisessa ainejärjestön vuorossa oli mielenkiintoista se, että naiset ja miehet olivat sekaisin samassa pelissä. Oli jännää, kun vahva nainen taklasi pelin aikana. Oletko sinä pelannut ikinä sekavuorolla vai onko pelit jääneet parisuhteeseen? :)"

        Ai vitsi, siis on sit aika vakavasta hommasta isän kohdalla kyse... :/ No varmaan herpaantuu kellä vaan tuollaisissa ajatukset, mutta toisaalta on sit hyvä, että voi jossain ihmisten seassa keskustella, vaikka ihan muutakin, ettei jää kotiin vaan mörmöttämään ja miettimään yksin kaikkee...

        No mä kävin vaan pyörähtää siellä. Olivat aika iisit, kun edellisenä iltana oli turnaus.
        Elä jätä säbää...maila vaan kainoloon ja pelaamaan. On kiva peli. :)
        No enemmän mulla nää työkuviot sotkee harrastamista kuin suhde. Sitäpaitsi joskus katusäbässä oli nainen mukana. Meillä ei ole varsinaista sekavuoroa, mutta yhdellä vuorolla missä välillä käyn, on myös naisia. Ne pelaa ihan naisten joukkueessa 2-3 divaria, että ovat ihan tasaväkisiä meidän kanssa...Mutta ei tuu kyllä ihan niin kovaa otettuu kun miesten kaa, kun vaan hönstävuoro ja ne pelaa oikeissakin joukkueissa, niin ois harmi jos myö ne teilattas...eikä tuolla muutenkaan taklailla tai kylkikylkeä vasten väännetä, ettei satu.

        Vastailen vähän kaikkiin.

        Aloitetaan siitä, että faijalla on nyt vähän paremmin asiat ehkä järjestymässä, sillä tänään se ei enää ajokiellossa olessa ajanut enää autolla. Sen sisko katsoo sen perään. Sen sisko jäi juuri eläkkeelle, miksi sillä on aikaa katsoa veljensä perään! :)

        Kirjoitan kirjaa, jossa tämä lukiolainen esiintyy meksikolaisena kaunottarena, sillä ei häntä voisi oikean paikkakunnan henkilönä kirjoittaa - hänet vielä tunnistettaisiin. Ei varmaan pitäisi, jos kirja julkaistaan. Saa nähdä mitä tulee. Tulostin kirjastani yhden sivun ja laitoin siihen tänään hänelle sähköpostiosoitteeni. Hän ilmeisesti kirjoittaa minulle, sillä ainakin haluaa nähdä mitä hänestä kirjoitetaan meksikolaisena kaunottarena, joka opiskelee kolmatta luokkaa Los Angelsesissa. Tällä tavalla saan häneen yhteyden ja voin hurmata hänet tekstilläni, jos hyvin menee. Sitä paitsi minustaa tuntuu siltä, että hän on jo ihastunut tai ehkä sen on minun toiveajattelua! :)

        Ainut ongelma on vain se - milloin näen hänet. Joku aamu lähiviikkoina olen samalla bussivuorolla menossa keskustaan kuin hän. Silloin annan sen yhden sivun kirjastani, jonka luulisi herättävän hänen uteliaisuutensa nähdä loput! :)

        Laitoin se kuvan toiseen nimimerkkiini, mutta tulin siihen tulokseen, että minut voidaan kenties tunnistaa piirroksesta. Lätkäsin hetkeksi tilalle netistä piirroskuvan ja poistin kokonaan sen nimimerkin. Sen takia siinä ei enää näy kuvaa, sillä se toinen nicki on poistettu.

        Salibändyn jätin, sillä en tiedä missä vanha mailani edes on. Sitä paitsi tuhosin tässä sisäpelikenkäni yhdessä työtehtävässä, kun olin palkkatöissä. Pitäisi ostaa kengät ja maila ilmeisesti. Mieluummin ostan uuden koripallon ja alan pelaamaan katukorista kesäisin.

        Tavoite on myös ensikesän suhteen, että tämä nuori nainen olisi kainalossani. Pitää rakentaa suhde ja tutustua häneen todella! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Vastailen vähän kaikkiin.

        Aloitetaan siitä, että faijalla on nyt vähän paremmin asiat ehkä järjestymässä, sillä tänään se ei enää ajokiellossa olessa ajanut enää autolla. Sen sisko katsoo sen perään. Sen sisko jäi juuri eläkkeelle, miksi sillä on aikaa katsoa veljensä perään! :)

        Kirjoitan kirjaa, jossa tämä lukiolainen esiintyy meksikolaisena kaunottarena, sillä ei häntä voisi oikean paikkakunnan henkilönä kirjoittaa - hänet vielä tunnistettaisiin. Ei varmaan pitäisi, jos kirja julkaistaan. Saa nähdä mitä tulee. Tulostin kirjastani yhden sivun ja laitoin siihen tänään hänelle sähköpostiosoitteeni. Hän ilmeisesti kirjoittaa minulle, sillä ainakin haluaa nähdä mitä hänestä kirjoitetaan meksikolaisena kaunottarena, joka opiskelee kolmatta luokkaa Los Angelsesissa. Tällä tavalla saan häneen yhteyden ja voin hurmata hänet tekstilläni, jos hyvin menee. Sitä paitsi minustaa tuntuu siltä, että hän on jo ihastunut tai ehkä sen on minun toiveajattelua! :)

        Ainut ongelma on vain se - milloin näen hänet. Joku aamu lähiviikkoina olen samalla bussivuorolla menossa keskustaan kuin hän. Silloin annan sen yhden sivun kirjastani, jonka luulisi herättävän hänen uteliaisuutensa nähdä loput! :)

        Laitoin se kuvan toiseen nimimerkkiini, mutta tulin siihen tulokseen, että minut voidaan kenties tunnistaa piirroksesta. Lätkäsin hetkeksi tilalle netistä piirroskuvan ja poistin kokonaan sen nimimerkin. Sen takia siinä ei enää näy kuvaa, sillä se toinen nicki on poistettu.

        Salibändyn jätin, sillä en tiedä missä vanha mailani edes on. Sitä paitsi tuhosin tässä sisäpelikenkäni yhdessä työtehtävässä, kun olin palkkatöissä. Pitäisi ostaa kengät ja maila ilmeisesti. Mieluummin ostan uuden koripallon ja alan pelaamaan katukorista kesäisin.

        Tavoite on myös ensikesän suhteen, että tämä nuori nainen olisi kainalossani. Pitää rakentaa suhde ja tutustua häneen todella! :)

        No niin, siis kyse oli naisesta! No minä vähän niinkuin menin sekaisin, koska ajattelin miestä? Mutta mikäs siinä. :)

        No tuossa jo meinasin, että eihän miehiä hurmata, vaan naiset hurmataan, mutta tietenkin sinun pitää siis hänet hurmata! :) Eli siis kyse on tyttörakkaudesta? En ole oikeastaan törmännyt suoraan kenenkään tälleen kertovan tuollaisesta, mutta eipä siinä siis mitään pahaa ole. Rakkaus ei sukupuolia katsele. :)

        Nainen tuli tähän töihin tuomaan mulle ruokaa, kun on minun luona nyt. Niin jäi kirjoittelut. Olen minä hälle kertonut, että täällä kirjoittelen ja osa on naisia. Jotenkin en vaan kehtaa jotenkin mainostaa, että sinun kanssa kirjoittelen, niin poistuin sivuilta. Ja sitäpaitsi, mä olin hänen kanssaan.

        Kateltiin youtubesta finntop5 juttuja. Ne on kyllä mainioita. Siinä oli jakso ihmisen erikoisuuksista ja mielenkiintoisin oli Ganzfeld-kokeesta kertova osio lopussa. Siinä kerrottiin, että jos ihminen laitetaan pimeään huoneeseen pingispallon puolikkaat silmilleen teipattuina punalampun valoon ja kuulokkeista kuunnellaan vaan kohinaa, niin ihmisen aivot alkavat järjestää aistiärsykkeitä itse. Eli saattaa kuulla ääniä tai nähdä näkyjä. Mietin, että jos pokka kestäis katsella ja kuunnella aikansa aivojen "näytönsäästäjää", niin tuntuiko kohta kosketuksiakin? :D Huhhuuu!!!! jännää!!!!

        Joo, mun laji ei oo koris kyllä. Mä katkon sormeni siinä ja en osu koriin millään. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No niin, siis kyse oli naisesta! No minä vähän niinkuin menin sekaisin, koska ajattelin miestä? Mutta mikäs siinä. :)

        No tuossa jo meinasin, että eihän miehiä hurmata, vaan naiset hurmataan, mutta tietenkin sinun pitää siis hänet hurmata! :) Eli siis kyse on tyttörakkaudesta? En ole oikeastaan törmännyt suoraan kenenkään tälleen kertovan tuollaisesta, mutta eipä siinä siis mitään pahaa ole. Rakkaus ei sukupuolia katsele. :)

        Nainen tuli tähän töihin tuomaan mulle ruokaa, kun on minun luona nyt. Niin jäi kirjoittelut. Olen minä hälle kertonut, että täällä kirjoittelen ja osa on naisia. Jotenkin en vaan kehtaa jotenkin mainostaa, että sinun kanssa kirjoittelen, niin poistuin sivuilta. Ja sitäpaitsi, mä olin hänen kanssaan.

        Kateltiin youtubesta finntop5 juttuja. Ne on kyllä mainioita. Siinä oli jakso ihmisen erikoisuuksista ja mielenkiintoisin oli Ganzfeld-kokeesta kertova osio lopussa. Siinä kerrottiin, että jos ihminen laitetaan pimeään huoneeseen pingispallon puolikkaat silmilleen teipattuina punalampun valoon ja kuulokkeista kuunnellaan vaan kohinaa, niin ihmisen aivot alkavat järjestää aistiärsykkeitä itse. Eli saattaa kuulla ääniä tai nähdä näkyjä. Mietin, että jos pokka kestäis katsella ja kuunnella aikansa aivojen "näytönsäästäjää", niin tuntuiko kohta kosketuksiakin? :D Huhhuuu!!!! jännää!!!!

        Joo, mun laji ei oo koris kyllä. Mä katkon sormeni siinä ja en osu koriin millään. :D

        "Eli siis kyse on tyttörakkaudesta? En ole oikeastaan törmännyt suoraan kenenkään tälleen kertovan tuollaisesta, mutta eipä siinä siis mitään pahaa ole. Rakkaus ei sukupuolia katsele. :) "

        Ei, Losilainen lukion neljäsluokkalainen Luke ihastuu meksikolaiseen Mariaan, josta hän ei tiedä onko tämä edes Yhdysvaltain kansalainen. Maria on lukion kolmasluokkalainen niin kuin tämä Suomen lukiolaisesikuvansa. Neljä kertaa Luke on tavannut Marian, jonka nimeä hän ei tiedä, jos puhutaan ajallisesti nykytilanteesta, sillä minä en tiedä tämän todellisen lukiolaisen nimeä. Poika-tyttö-rakkaus kyseessä on. Oikeastaan siinä kuvataan kyseissä luvussa Luken ihastumista ja haaveita Marian suhteen. Se on vain alaluku, sillä aikaisemmissa luvuissa kerrottiin Luken ensi-ihastuksesta 13-vuotiaana, ensirakkaudesta 15-vuotiaana, tavoittamasta haaveilevasta rakkaudesta 18-vuotiaana yhteen lukionsa samanikäiseen tyttöön ja neljännestä suuresta ihastuksesta viimeisessä alaluvussa Mariaan. Enempää en uskalla paljastaa, että joku väitää vielä ideaa tulevaisuudessa omakseen tai kopioi sitä omaan kirjaansa. Lukesta lukiolaispojasta yksi isoluku kirjasta kolmella alaluvulla, joista se viimeinen kertoo ihastumisesta Mariaan. :)

        Hyvää iltaa ja yötä töitten jälkeen! Nähdään! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Eli siis kyse on tyttörakkaudesta? En ole oikeastaan törmännyt suoraan kenenkään tälleen kertovan tuollaisesta, mutta eipä siinä siis mitään pahaa ole. Rakkaus ei sukupuolia katsele. :) "

        Ei, Losilainen lukion neljäsluokkalainen Luke ihastuu meksikolaiseen Mariaan, josta hän ei tiedä onko tämä edes Yhdysvaltain kansalainen. Maria on lukion kolmasluokkalainen niin kuin tämä Suomen lukiolaisesikuvansa. Neljä kertaa Luke on tavannut Marian, jonka nimeä hän ei tiedä, jos puhutaan ajallisesti nykytilanteesta, sillä minä en tiedä tämän todellisen lukiolaisen nimeä. Poika-tyttö-rakkaus kyseessä on. Oikeastaan siinä kuvataan kyseissä luvussa Luken ihastumista ja haaveita Marian suhteen. Se on vain alaluku, sillä aikaisemmissa luvuissa kerrottiin Luken ensi-ihastuksesta 13-vuotiaana, ensirakkaudesta 15-vuotiaana, tavoittamasta haaveilevasta rakkaudesta 18-vuotiaana yhteen lukionsa samanikäiseen tyttöön ja neljännestä suuresta ihastuksesta viimeisessä alaluvussa Mariaan. Enempää en uskalla paljastaa, että joku väitää vielä ideaa tulevaisuudessa omakseen tai kopioi sitä omaan kirjaansa. Lukesta lukiolaispojasta yksi isoluku kirjasta kolmella alaluvulla, joista se viimeinen kertoo ihastumisesta Mariaan. :)

        Hyvää iltaa ja yötä töitten jälkeen! Nähdään! :)

        kirjoitit tätä edelliseen vaan näin loppuun: "Tavoite on myös ensikesän suhteen, että tämä nuori nainen olisi kainalossani. Pitää rakentaa suhde ja tutustua häneen todella! :)" Niin ajattelin, että sulla on nainen siis kiikarissa?

        Tuossa on tarkoitus mennä sinne Kurkelan konserttiin ja sanoin työkaverillekin, että kiva kun tuuraa vuoron, että se on tärkeää. Se laitteli autoonsa just lamppua ja melkein löi konepeltiin päänsä kun virnistäen nousi konepellin alta äkkiä ja kysyi, että meinasinko kosia? Naureskelin vaan, että ei me sellaisia, mutta sitten täällä on käynyt mielessä istuessa, että olisipa aika kiva paikka kyllä ilmoittaa tuollaisesta. :) Siis siinä olisi sellaista romantiikkaa....Polvistuisi oikein ja ojentaisi sormuksen rasiassa, kysyisi silmiinkatsoen, että tulisitko xxxx xxxx minun vaimokseni, joskus, kun aika on sopivin. :) Oikeastaan sen voisikin koittaa saada onnistumaan.... :) On tarkoitus vielä käydä syömässä siinä illalla, niin siinä kahdenkesken se olisi kyllä aika mukava tehdä. Ja tuon naisen kanssa oikeasti haluan loppuelämäni jakaa, vaikka se vielä on monimutkaisen kuuloista, kun kummallakin on niin elämä eri kaupungeissa....Mutta rakkaus on niin varma tunne tässä. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        kirjoitit tätä edelliseen vaan näin loppuun: "Tavoite on myös ensikesän suhteen, että tämä nuori nainen olisi kainalossani. Pitää rakentaa suhde ja tutustua häneen todella! :)" Niin ajattelin, että sulla on nainen siis kiikarissa?

        Tuossa on tarkoitus mennä sinne Kurkelan konserttiin ja sanoin työkaverillekin, että kiva kun tuuraa vuoron, että se on tärkeää. Se laitteli autoonsa just lamppua ja melkein löi konepeltiin päänsä kun virnistäen nousi konepellin alta äkkiä ja kysyi, että meinasinko kosia? Naureskelin vaan, että ei me sellaisia, mutta sitten täällä on käynyt mielessä istuessa, että olisipa aika kiva paikka kyllä ilmoittaa tuollaisesta. :) Siis siinä olisi sellaista romantiikkaa....Polvistuisi oikein ja ojentaisi sormuksen rasiassa, kysyisi silmiinkatsoen, että tulisitko xxxx xxxx minun vaimokseni, joskus, kun aika on sopivin. :) Oikeastaan sen voisikin koittaa saada onnistumaan.... :) On tarkoitus vielä käydä syömässä siinä illalla, niin siinä kahdenkesken se olisi kyllä aika mukava tehdä. Ja tuon naisen kanssa oikeasti haluan loppuelämäni jakaa, vaikka se vielä on monimutkaisen kuuloista, kun kummallakin on niin elämä eri kaupungeissa....Mutta rakkaus on niin varma tunne tässä. :)

        Mulla on neljä kertaa käynyt avioliitto mielessä jollain tavalla ja ikuinen rakkaus. Hymyilytti tuo sinun tekstisi. Tuli muistoja mieleen. Suurelle ensi-ihastukselle nuorempana ostin sormuksen ja haavelin siitä, että saisin olla hänen kanssaan. Ensirakkauden kanssa olisin mennyt naimisiin 20 ja risana puolen vuoden seurustelun jälkeen. Kesähäät oli mielessä, mutta eivät toteutuneet! :) Sen jälkeen ihastuin yhteen naiseen tänä vuonna helmikuun lopussa. 1.3.2016 tunnustin hänen vuosikurssikaverilleen, että karkauspäivänä olisin ihan oikeasti vastannut tämä toisen suuren ihastukseni kosintaa ja tämä ei olisi saanut hamekangasta. :) Itse en lähestyn tätä mahdotonta rakkautta tai ihastusta. Palvoin vain kaukaa.

        Nyt kohteena on lukiolaistyttö, joka ei ilmeisesti kesällä ole enää lukiolainen vaan tuore ylioppilas. Hänen kanssaan pitää edetä varovaisesti ja kuvitella sitä, mitä hän itse haluasi oikein saada. Pitää kysellä hänen haaveitaan ja elää niiden mukaan missä voi. :) Tämän nuoren naisen suhteen kuvittelin tässä jopa häämatkan, sillä hänestä jostain syystä innostuin niin paljon! :) Ilmeisesti kyseessä ei tule olemaan mikään rakkaussuhde, mutta ainahan voi yrittää tutustua. Yrittävä voi onnistua! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Mulla on neljä kertaa käynyt avioliitto mielessä jollain tavalla ja ikuinen rakkaus. Hymyilytti tuo sinun tekstisi. Tuli muistoja mieleen. Suurelle ensi-ihastukselle nuorempana ostin sormuksen ja haavelin siitä, että saisin olla hänen kanssaan. Ensirakkauden kanssa olisin mennyt naimisiin 20 ja risana puolen vuoden seurustelun jälkeen. Kesähäät oli mielessä, mutta eivät toteutuneet! :) Sen jälkeen ihastuin yhteen naiseen tänä vuonna helmikuun lopussa. 1.3.2016 tunnustin hänen vuosikurssikaverilleen, että karkauspäivänä olisin ihan oikeasti vastannut tämä toisen suuren ihastukseni kosintaa ja tämä ei olisi saanut hamekangasta. :) Itse en lähestyn tätä mahdotonta rakkautta tai ihastusta. Palvoin vain kaukaa.

        Nyt kohteena on lukiolaistyttö, joka ei ilmeisesti kesällä ole enää lukiolainen vaan tuore ylioppilas. Hänen kanssaan pitää edetä varovaisesti ja kuvitella sitä, mitä hän itse haluasi oikein saada. Pitää kysellä hänen haaveitaan ja elää niiden mukaan missä voi. :) Tämän nuoren naisen suhteen kuvittelin tässä jopa häämatkan, sillä hänestä jostain syystä innostuin niin paljon! :) Ilmeisesti kyseessä ei tule olemaan mikään rakkaussuhde, mutta ainahan voi yrittää tutustua. Yrittävä voi onnistua! :)

        No niin. Minä mietinkin tässä muuten, että miten sinulla on vaikea jotenkin kertoa rakastumisesta tai ihastumisesta, mutta nyt sain hiukan paremmin ymmärrystä asiaan. Siinä on vaikea ilmaista tunteet, kun ei tiedä toisen mieltymyksiä sukupuolia kohtaan. Eikä kyllä kieltämättä ole oikein kunnolla käynyt mielessä. Mutta samat neuvot toimii edelleen...mitään ei elämässä saa, jos ei sitten yritä. :)

        Avioliitto on vielä sellainen kaukainen asia, mutta voihan sitä jo kosia. :)
        Mutta sen verran on romantikon vikaa, että en saa päästäni ajatusta viedä tuo nainen kesällä joskus vihille...tai syksyllä oikeastaan, se on kummankin lempivuodenaika. Mutta se olis yltiöpäisen lällyä romantiikkaa täynnä. Kumpikin varmaan tippalinssissä vakuuttelis ikuista rakkautta. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No niin. Minä mietinkin tässä muuten, että miten sinulla on vaikea jotenkin kertoa rakastumisesta tai ihastumisesta, mutta nyt sain hiukan paremmin ymmärrystä asiaan. Siinä on vaikea ilmaista tunteet, kun ei tiedä toisen mieltymyksiä sukupuolia kohtaan. Eikä kyllä kieltämättä ole oikein kunnolla käynyt mielessä. Mutta samat neuvot toimii edelleen...mitään ei elämässä saa, jos ei sitten yritä. :)

        Avioliitto on vielä sellainen kaukainen asia, mutta voihan sitä jo kosia. :)
        Mutta sen verran on romantikon vikaa, että en saa päästäni ajatusta viedä tuo nainen kesällä joskus vihille...tai syksyllä oikeastaan, se on kummankin lempivuodenaika. Mutta se olis yltiöpäisen lällyä romantiikkaa täynnä. Kumpikin varmaan tippalinssissä vakuuttelis ikuista rakkautta. :D

        Oikeasti vastaan tähän vähän paremmalla ajalla. Paras kaveri on käymässä luonani ja pitää tästä lähteä kohta käymään kaupassa vähän kauempana.

        Nyt ole töissä, iltavuorossa?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Oikeasti vastaan tähän vähän paremmalla ajalla. Paras kaveri on käymässä luonani ja pitää tästä lähteä kohta käymään kaupassa vähän kauempana.

        Nyt ole töissä, iltavuorossa?

        Kyllä olen. Ja ei kiireitä, täältä nää löytyy jutut.

        Tosin taas aloitin keskustelun tuonne, että saattaapi pukata isonkin ruuhkan, mutta koitan poimia sun kirjoitukset. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No niin. Minä mietinkin tässä muuten, että miten sinulla on vaikea jotenkin kertoa rakastumisesta tai ihastumisesta, mutta nyt sain hiukan paremmin ymmärrystä asiaan. Siinä on vaikea ilmaista tunteet, kun ei tiedä toisen mieltymyksiä sukupuolia kohtaan. Eikä kyllä kieltämättä ole oikein kunnolla käynyt mielessä. Mutta samat neuvot toimii edelleen...mitään ei elämässä saa, jos ei sitten yritä. :)

        Avioliitto on vielä sellainen kaukainen asia, mutta voihan sitä jo kosia. :)
        Mutta sen verran on romantikon vikaa, että en saa päästäni ajatusta viedä tuo nainen kesällä joskus vihille...tai syksyllä oikeastaan, se on kummankin lempivuodenaika. Mutta se olis yltiöpäisen lällyä romantiikkaa täynnä. Kumpikin varmaan tippalinssissä vakuuttelis ikuista rakkautta. :D

        "Mutta sen verran on romantikon vikaa, että en saa päästäni ajatusta viedä tuo nainen kesällä joskus vihille...tai syksyllä oikeastaan, se on kummankin lempivuodenaika. Mutta se olis yltiöpäisen lällyä romantiikkaa täynnä. Kumpikin varmaan tippalinssissä vakuuttelis ikuista rakkautta. :D "

        Onneksi olkoon, jos noin tapahtuu. Pidän peukkuja pystyssä. Olet kiva mies ja jonkin aikaan sinun kanssasi seurusteltuaan hän varmasti vastaa kyllä! :D Minusta kesähäät on kivemmat. Yhden kerran haaveilin kesähäistä! :D

        Sisko taas soitteli niin, että tämän lähetäminen viivästyi, kun meni aika puhelimessa. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Mutta sen verran on romantikon vikaa, että en saa päästäni ajatusta viedä tuo nainen kesällä joskus vihille...tai syksyllä oikeastaan, se on kummankin lempivuodenaika. Mutta se olis yltiöpäisen lällyä romantiikkaa täynnä. Kumpikin varmaan tippalinssissä vakuuttelis ikuista rakkautta. :D "

        Onneksi olkoon, jos noin tapahtuu. Pidän peukkuja pystyssä. Olet kiva mies ja jonkin aikaan sinun kanssasi seurusteltuaan hän varmasti vastaa kyllä! :D Minusta kesähäät on kivemmat. Yhden kerran haaveilin kesähäistä! :D

        Sisko taas soitteli niin, että tämän lähetäminen viivästyi, kun meni aika puhelimessa. :)

        Nyt olen kyllä mennyt sekaisin ihan tyystin sun sukupuolesta. Tätäkö tarkoitit sillä, että alat kirjoittamaan sukupuolettomasti? Että kirjoitat ristiinrastiin? Tuolla toisella saitilla sanoit olevasi mies? Ja jossain isääsi liittyen puhuit muistaakseni teistä tytöistä.

        Siis mulle nyt on ihan sama kumpaako sukupuolta olet, mutta menee aikaa ihmettelyyn... vaikka toisaalta mitäpä tuolla on väliä. :D

        No kesäkin on ihan jees, mutta syksyssä on jotenkin oma viehätyksensä. Ja lisäksi ei ole sit niin kuuma. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Nyt olen kyllä mennyt sekaisin ihan tyystin sun sukupuolesta. Tätäkö tarkoitit sillä, että alat kirjoittamaan sukupuolettomasti? Että kirjoitat ristiinrastiin? Tuolla toisella saitilla sanoit olevasi mies? Ja jossain isääsi liittyen puhuit muistaakseni teistä tytöistä.

        Siis mulle nyt on ihan sama kumpaako sukupuolta olet, mutta menee aikaa ihmettelyyn... vaikka toisaalta mitäpä tuolla on väliä. :D

        No kesäkin on ihan jees, mutta syksyssä on jotenkin oma viehätyksensä. Ja lisäksi ei ole sit niin kuuma. :)

        Joo, sunnuntaina tunnustin täällä sen, että olen mies. Käsitin sen, että sinä puhuit "vielä sinä sille äijälle kirjoittelet" - minä käsitin sen, että sinulle asia oli selvinnyt. Olen siis opintojen loppuvaiheessa oleva miesopiskelija. Yli 190 senttimetriä pitkä ja noin satakiloinen.

        Kaikki alkoi siitä, että tässä aluksi minua alettiin luulla naiseksi ja ainoa kerran olen sanonut niin ilmeisesti jollain tavoin naiseksi, kun puhuin sinulle "tytöt kerääntyvät isän luokse" tarkoitin siskojani, mutta se saattoi ymmärtää myös "olen yksi tytöistä".

        Puhuin viikko sitten siitä, että alan kirjoittamaan sukupuolettomasti, sillä koin sen väärin, että oli väärin antaa kuvaa siitä, että on nainen. En ole homo tai mitään sinne suuntaan, mutta halusin täällä kirjoitella naisille niin, että nämä luulivat minua naiseksi. Sen takia tarkoituksellisesti vedin roolia, jossa voitiin päätellä naiseksi. Vähän moraalittomasti osallistuin keskusteluihin, joissa kysyttiin naisilta mielipiteitä. Taas mennyt oikeastaan juuri kertaakaan sellaiseen aihealueeseen, jossa kyseltiin miehiltä asioita. Tästä sai sellaisen kuvan, että olen nainen. Anteeksi myös Sinulta, jos olen antanut väärän kuvan.

        Nyt huomenna aloitan uuden kurssin ja yritän tehdä parhaani. Yliopistolle lähden kello 7.18 noin ja olen siellä kirjoittamassa ahkerasti jo ennen kahdeksaa. Sitten joskus neljän jälkeen saa lähteä pois. Eli teen ahkerasti kahdeksan tunnin työpäivän ja vähän yli. Välillä saa lyhyitä vierailuja tehdä tänne nettiin. Joten aamuvuorosi ja iltavuorosi aikaan minulla on aikaa keskustella, mutta jatkossa nukun yövuorosi aikana.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Joo, sunnuntaina tunnustin täällä sen, että olen mies. Käsitin sen, että sinä puhuit "vielä sinä sille äijälle kirjoittelet" - minä käsitin sen, että sinulle asia oli selvinnyt. Olen siis opintojen loppuvaiheessa oleva miesopiskelija. Yli 190 senttimetriä pitkä ja noin satakiloinen.

        Kaikki alkoi siitä, että tässä aluksi minua alettiin luulla naiseksi ja ainoa kerran olen sanonut niin ilmeisesti jollain tavoin naiseksi, kun puhuin sinulle "tytöt kerääntyvät isän luokse" tarkoitin siskojani, mutta se saattoi ymmärtää myös "olen yksi tytöistä".

        Puhuin viikko sitten siitä, että alan kirjoittamaan sukupuolettomasti, sillä koin sen väärin, että oli väärin antaa kuvaa siitä, että on nainen. En ole homo tai mitään sinne suuntaan, mutta halusin täällä kirjoitella naisille niin, että nämä luulivat minua naiseksi. Sen takia tarkoituksellisesti vedin roolia, jossa voitiin päätellä naiseksi. Vähän moraalittomasti osallistuin keskusteluihin, joissa kysyttiin naisilta mielipiteitä. Taas mennyt oikeastaan juuri kertaakaan sellaiseen aihealueeseen, jossa kyseltiin miehiltä asioita. Tästä sai sellaisen kuvan, että olen nainen. Anteeksi myös Sinulta, jos olen antanut väärän kuvan.

        Nyt huomenna aloitan uuden kurssin ja yritän tehdä parhaani. Yliopistolle lähden kello 7.18 noin ja olen siellä kirjoittamassa ahkerasti jo ennen kahdeksaa. Sitten joskus neljän jälkeen saa lähteä pois. Eli teen ahkerasti kahdeksan tunnin työpäivän ja vähän yli. Välillä saa lyhyitä vierailuja tehdä tänne nettiin. Joten aamuvuorosi ja iltavuorosi aikaan minulla on aikaa keskustella, mutta jatkossa nukun yövuorosi aikana.

        No olen sit vaan 17 cm lyhyempi mies. :-D ja painoakin jokunen vähemmän, mutta eipä se haittaa. Itseasiassa onkin kivempi jutella miehen kanssa joka on vielä "naisista fiksuimmasta päästä" (vrt. Kuka palstanainen fiksuin)

        Ja edelleen vetoan, että täältä nää kirjoitukset löytyy... Vastailen kyllä. :-)


      • Tarkoititko laittaa tuo edellisen kirjoituksen kenties tänne? Mutta ottakaahan likööriä. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No olen sit vaan 17 cm lyhyempi mies. :-D ja painoakin jokunen vähemmän, mutta eipä se haittaa. Itseasiassa onkin kivempi jutella miehen kanssa joka on vielä "naisista fiksuimmasta päästä" (vrt. Kuka palstanainen fiksuin)

        Ja edelleen vetoan, että täältä nää kirjoitukset löytyy... Vastailen kyllä. :-)

        Oikeastaan olen tarkalleen 194 cm. Minua muuten huvitti lievästi sanottuna se, että ilmoitit "palstan järkevimmät naiset" sen, että Tähti92 on palstan järkevimpiä naisia! :) Maanantaina yksi vanhempi naistuttu nauroi sille yliopistolla ja joittenkin miesten lentosuukoille. Lopulta piti lopettaa naisen roolissa esiintyminen, sillä alkoi hävettämään. Tunsin niin, että se ei ollut oikein.

        En siis ole lesbo, joka on kiinnostunut lukiolaistytöstä! :)

        Nyt kaveri löräytti banaanilikööriä sen verran lasiin, että lopetan tämän päivän osalta tähän. Vastailen huomenna joskus kahdeksan maissa aamulla.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Oikeastaan olen tarkalleen 194 cm. Minua muuten huvitti lievästi sanottuna se, että ilmoitit "palstan järkevimmät naiset" sen, että Tähti92 on palstan järkevimpiä naisia! :) Maanantaina yksi vanhempi naistuttu nauroi sille yliopistolla ja joittenkin miesten lentosuukoille. Lopulta piti lopettaa naisen roolissa esiintyminen, sillä alkoi hävettämään. Tunsin niin, että se ei ollut oikein.

        En siis ole lesbo, joka on kiinnostunut lukiolaistytöstä! :)

        Nyt kaveri löräytti banaanilikööriä sen verran lasiin, että lopetan tämän päivän osalta tähän. Vastailen huomenna joskus kahdeksan maissa aamulla.

        No sanoppa muuta. Jotenkin kai sinussa se fiksuus ei kummunnutkaan oivallisesta naiseudesta vaan yksinkertaisesta miehestä joka pitenee likööriä litkiessään. :D

        No harmi toisaalta toi lesbojuttu, oisin voinut eka kertaa turista aidon lesbon kaa. :D

        Mutta huvittavinta minusta taas, että kertoilin niitä alistustusjuttuja naisestani. Oikeastaan nekin on selkiytynyt. Absoluuttisen hyvällä kommunikoinnilla saatiin nekin hoidettua ja seksi on huikeempaa kuin ever... ja taivas kattona. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No sanoppa muuta. Jotenkin kai sinussa se fiksuus ei kummunnutkaan oivallisesta naiseudesta vaan yksinkertaisesta miehestä joka pitenee likööriä litkiessään. :D

        No harmi toisaalta toi lesbojuttu, oisin voinut eka kertaa turista aidon lesbon kaa. :D

        Mutta huvittavinta minusta taas, että kertoilin niitä alistustusjuttuja naisestani. Oikeastaan nekin on selkiytynyt. Absoluuttisen hyvällä kommunikoinnilla saatiin nekin hoidettua ja seksi on huikeempaa kuin ever... ja taivas kattona. :)

        "Mutta huvittavinta minusta taas, että kertoilin niitä alistustusjuttuja naisestani. Oikeastaan nekin on selkiytynyt. Absoluuttisen hyvällä kommunikoinnilla saatiin nekin hoidettua ja seksi on huikeempaa kuin ever... ja taivas kattona. :) "

        Niin minä vähän arvelin, että ne alistusjutut selkeävät. Minulla oli tänään mielikuvituksessa sen lukiolaisen kanssa valloittavaa seksiä, mutta en minä sitä aluksi etsi, sillä itse en haluaisi olla joku yliopisto-opiskelija, joka viettelee ihanan teinin. Häntä pitää rakastaa ja olla ensiksi ystävä. Sitten pitkässä juoksussa ja asenteella, että vaikka vasta ensikesänä, jos olemme yhdessä. Sitä ennen kyllä haluan olla hänen pyllyllään ja huulillaan. Nyt tässä vaiheessa riittää, että saan katsoa häntä silmiin ja hymyillä. En ole kennelläkään naisella tavannut söpömpiä ilmeitä. :)

        Toivottavasti hän minun kohtaamisen jälkeen ajattelee, että miehet ovat kivoja! Ehkä meillä on vielä parisuhde, mutta rehellisesti sanottuna voi olla että niin pitkälle ei mennä! :D


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Mutta huvittavinta minusta taas, että kertoilin niitä alistustusjuttuja naisestani. Oikeastaan nekin on selkiytynyt. Absoluuttisen hyvällä kommunikoinnilla saatiin nekin hoidettua ja seksi on huikeempaa kuin ever... ja taivas kattona. :) "

        Niin minä vähän arvelin, että ne alistusjutut selkeävät. Minulla oli tänään mielikuvituksessa sen lukiolaisen kanssa valloittavaa seksiä, mutta en minä sitä aluksi etsi, sillä itse en haluaisi olla joku yliopisto-opiskelija, joka viettelee ihanan teinin. Häntä pitää rakastaa ja olla ensiksi ystävä. Sitten pitkässä juoksussa ja asenteella, että vaikka vasta ensikesänä, jos olemme yhdessä. Sitä ennen kyllä haluan olla hänen pyllyllään ja huulillaan. Nyt tässä vaiheessa riittää, että saan katsoa häntä silmiin ja hymyillä. En ole kennelläkään naisella tavannut söpömpiä ilmeitä. :)

        Toivottavasti hän minun kohtaamisen jälkeen ajattelee, että miehet ovat kivoja! Ehkä meillä on vielä parisuhde, mutta rehellisesti sanottuna voi olla että niin pitkälle ei mennä! :D

        Niin. Minä vein naisen konserttiin tosiaan. Siitä menimme syömään ravintolaan ja kun oli syöty, polvistuin hänen viereensä, ja otin sormusrasian taskusta, sekä pyysin häntä naimisiin, kun aika on paras. Sain myöntävän vastauksen ja suukon kiiltäväsilmäiseltä ihanalta naiselta. :-)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Niin. Minä vein naisen konserttiin tosiaan. Siitä menimme syömään ravintolaan ja kun oli syöty, polvistuin hänen viereensä, ja otin sormusrasian taskusta, sekä pyysin häntä naimisiin, kun aika on paras. Sain myöntävän vastauksen ja suukon kiiltäväsilmäiseltä ihanalta naiselta. :-)

        Onneksi olkoon! Ihanaa! :) Milloinka on häät vai onko kihlausaika pitkä! :D

        Itsekin tässä mielikuvituksesssa kosin Los Angelesissa. Hän vastasi myöntävästi, mutta tässä mielikuvituksessa olin miljonääri jota en ole todellisuudessa. Minullakin on siis romanttisia haaveita, mutta vain haaveita tässä vaiheessa.

        Onneksi olkoon! Onko kirkkohäät vain maistraatissa? Minut ilmeisesti kutsutaan ensikesänä ainakin yksiin kesähäihin! :)

        Tänään minulla on vähän kiire, enkä tiedä missä vaiheessa ehdin tänne nettiin - mutta suuronnittelut vielä kerran! <3 :D

        <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 ONNEA KIHLAPARILLE! <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 < 3


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Onneksi olkoon! Ihanaa! :) Milloinka on häät vai onko kihlausaika pitkä! :D

        Itsekin tässä mielikuvituksesssa kosin Los Angelesissa. Hän vastasi myöntävästi, mutta tässä mielikuvituksessa olin miljonääri jota en ole todellisuudessa. Minullakin on siis romanttisia haaveita, mutta vain haaveita tässä vaiheessa.

        Onneksi olkoon! Onko kirkkohäät vain maistraatissa? Minut ilmeisesti kutsutaan ensikesänä ainakin yksiin kesähäihin! :)

        Tänään minulla on vähän kiire, enkä tiedä missä vaiheessa ehdin tänne nettiin - mutta suuronnittelut vielä kerran! <3 :D

        <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 ONNEA KIHLAPARILLE! <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 < 3

        No häitä ei ehkä mietitä vuosiin. :-) Ehkä pitää saada elämät yhteen ensin. Mutta sillä ei ehkä olekaan kiire. Vaikka tääkin symboolista sinäänsä, niin varma tunne silti.

        Kiitos. Sormus tosin pitää pienempi hommata, ei arvio pitänyt. Mutta kerkeehän senkin. :-)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No häitä ei ehkä mietitä vuosiin. :-) Ehkä pitää saada elämät yhteen ensin. Mutta sillä ei ehkä olekaan kiire. Vaikka tääkin symboolista sinäänsä, niin varma tunne silti.

        Kiitos. Sormus tosin pitää pienempi hommata, ei arvio pitänyt. Mutta kerkeehän senkin. :-)

        Kivaa kuin elämää menee suloisesti eteenpäin rakkauden rintamalla! :)

        No, tuli aamuisesta viestistäsi hyvälle tuulelle. Joku meni kihloihin, positiivinen aamu-uutinen! :)

        Täytyy tunnustaa se, että olen nyt Joensuun kirjastolla yleisötietokoneen ääressä. Noin kello 15 kaverin kanssa on treffit Carelia-salin edustalla, sillä yritämme saada kello 16 alkavaan konserttiin liput. Kaveri etsi nettivaraus, mutta ei löytänyt niin pakko oli tulla etukäteen hyvissä ajoin lippua ostamaan. Konsertti on kolmen kuoron konsertti. Yksi UEF:n kuoro Joy, yksi Tampereen teekkarikuoro ja kolmas tulee Oulusta. Esittävät jotain elokuvamusiikkia laulettuna, mikä herätti mielenkiinnon. En olisi lähtenyt ja matkustanut tänne Carelia-talon luokse Joensuuhun, jos et sinä olisi mainostanut perjantaina sitä Kurkela -konserttia. Oikeastaan heräsi silloin halu lähde itsekin sinne Kurkelaa kuulemaa, mutta nyt on ohjelmassa toinen konsertti! :)

        Törmätään sitten ensiviikolla tänään on vähän kiire, sillä ilmeisesti konsertissa menee tunnista kahteen tuntiin ja linja-autollakin pitää matkustaa. En ole kiinnostunut oikein älypuhelimella täällä kirjoittelemaan. Tietokoneen näppäimistö se pitää olla alla! :)

        Nyt loppui minut 15 minuutin aika yleisötietokoneessa ja pitää lähteä pois.

        Nähdään ja vielä kerran onnea!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Kivaa kuin elämää menee suloisesti eteenpäin rakkauden rintamalla! :)

        No, tuli aamuisesta viestistäsi hyvälle tuulelle. Joku meni kihloihin, positiivinen aamu-uutinen! :)

        Täytyy tunnustaa se, että olen nyt Joensuun kirjastolla yleisötietokoneen ääressä. Noin kello 15 kaverin kanssa on treffit Carelia-salin edustalla, sillä yritämme saada kello 16 alkavaan konserttiin liput. Kaveri etsi nettivaraus, mutta ei löytänyt niin pakko oli tulla etukäteen hyvissä ajoin lippua ostamaan. Konsertti on kolmen kuoron konsertti. Yksi UEF:n kuoro Joy, yksi Tampereen teekkarikuoro ja kolmas tulee Oulusta. Esittävät jotain elokuvamusiikkia laulettuna, mikä herätti mielenkiinnon. En olisi lähtenyt ja matkustanut tänne Carelia-talon luokse Joensuuhun, jos et sinä olisi mainostanut perjantaina sitä Kurkela -konserttia. Oikeastaan heräsi silloin halu lähde itsekin sinne Kurkelaa kuulemaa, mutta nyt on ohjelmassa toinen konsertti! :)

        Törmätään sitten ensiviikolla tänään on vähän kiire, sillä ilmeisesti konsertissa menee tunnista kahteen tuntiin ja linja-autollakin pitää matkustaa. En ole kiinnostunut oikein älypuhelimella täällä kirjoittelemaan. Tietokoneen näppäimistö se pitää olla alla! :)

        Nyt loppui minut 15 minuutin aika yleisötietokoneessa ja pitää lähteä pois.

        Nähdään ja vielä kerran onnea!

        No konsertit on ihan kivoja, mut en alituiseen kävis. :-)

        Ja kivahan tuo, että rakkauselämä on kunnossa. Eipä voi tälleen sanoa olleenkaan...Ehkä hetkittäin... Mutta onhan tälläistä vaalittava, ei voi jättää vaan olemaan, vaan pidettävä huolta, mutta onneksi meitä on kaksi, jotka haluaa tätä 110%;sti. :-)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No konsertit on ihan kivoja, mut en alituiseen kävis. :-)

        Ja kivahan tuo, että rakkauselämä on kunnossa. Eipä voi tälleen sanoa olleenkaan...Ehkä hetkittäin... Mutta onhan tälläistä vaalittava, ei voi jättää vaan olemaan, vaan pidettävä huolta, mutta onneksi meitä on kaksi, jotka haluaa tätä 110%;sti. :-)

        Minäkin kävin ilmeisesti vuoden ensimmäisessä konsertissani. Yritin pitää salaisuutena sen, että opiskelen Joensuussa UEF:ssa. Sillä on campus myös Kuopiossa ja Savonlinnassa. Muutin Joensuuhun vuonna 2010 ja sen jälkeen olen ollut kirjoilla Joensuussa eli olen joensuulainen, mutta en alkuperäinen sentään. Yritin täällä aikaisemmin hämätä sillä, että sanoin asuvani savonkielialueella, mutta tarkoitin sillä Joensuuta, jonka Pohjois-Karjalan murre on savon itämurre kuulema. Oli helppo lähteä konserttiin, koska asui Joensuussa. En halua esittää nyt sitä, että tulin Joensuuhun toiselta paikkakunnalta (Kuopio) konserttiin.

        Konsertti oli mahtava Carelia-salissa. Oli kolme kuoroa, joista UEF:n Joy-kuoro sai silmät kyyneliin asti vanhalla elokuvalaululla "Romanssi". Jotenkin se oli kaunis ja he lauloivat sen hyvin. Myös kaikkien yhdessä laulama Leijonakuningas elokuvalaulu oli mahtava elämys ja samoin konsertin viimeinen laulu: Sibeliuksen Finlandia. Yksi eläkkeellä oleva musiikin ammattilainen oli sitä mieltä, että sai rahalle korviketta koko hinnan edestä. Olen samaa mieltä! :) Illan teemana oli elokuvamusiikki.

        Hienoa, jos sinulla tai teillä on 110 prosenttia liossa. Se on oikea prosentti rakkaudesssa! :D

        UEF on muuten University of Eastern Finland. Sen pääsali on se Carelia-sali. Tänään harmitteli vähän sitä, että akustiikka olisi saanut olla siellä vähän parempi. Siellä laulaneelle tamperelaiselle Teekkarikuorolle varmaan parempi olisi ollut esiintyä Tamperetalossa Mansessa tai Musiikkitalolla Stadissa.

        Terveisin konserttiin tyytyväinen "joensuulainen"! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Minäkin kävin ilmeisesti vuoden ensimmäisessä konsertissani. Yritin pitää salaisuutena sen, että opiskelen Joensuussa UEF:ssa. Sillä on campus myös Kuopiossa ja Savonlinnassa. Muutin Joensuuhun vuonna 2010 ja sen jälkeen olen ollut kirjoilla Joensuussa eli olen joensuulainen, mutta en alkuperäinen sentään. Yritin täällä aikaisemmin hämätä sillä, että sanoin asuvani savonkielialueella, mutta tarkoitin sillä Joensuuta, jonka Pohjois-Karjalan murre on savon itämurre kuulema. Oli helppo lähteä konserttiin, koska asui Joensuussa. En halua esittää nyt sitä, että tulin Joensuuhun toiselta paikkakunnalta (Kuopio) konserttiin.

        Konsertti oli mahtava Carelia-salissa. Oli kolme kuoroa, joista UEF:n Joy-kuoro sai silmät kyyneliin asti vanhalla elokuvalaululla "Romanssi". Jotenkin se oli kaunis ja he lauloivat sen hyvin. Myös kaikkien yhdessä laulama Leijonakuningas elokuvalaulu oli mahtava elämys ja samoin konsertin viimeinen laulu: Sibeliuksen Finlandia. Yksi eläkkeellä oleva musiikin ammattilainen oli sitä mieltä, että sai rahalle korviketta koko hinnan edestä. Olen samaa mieltä! :) Illan teemana oli elokuvamusiikki.

        Hienoa, jos sinulla tai teillä on 110 prosenttia liossa. Se on oikea prosentti rakkaudesssa! :D

        UEF on muuten University of Eastern Finland. Sen pääsali on se Carelia-sali. Tänään harmitteli vähän sitä, että akustiikka olisi saanut olla siellä vähän parempi. Siellä laulaneelle tamperelaiselle Teekkarikuorolle varmaan parempi olisi ollut esiintyä Tamperetalossa Mansessa tai Musiikkitalolla Stadissa.

        Terveisin konserttiin tyytyväinen "joensuulainen"! :)

        No hyvä että tykkäsit konsertista. Ja uskaliasta laittaa, että olet Joensuusta. Itsekin olen täällä vielä tämän päivän, mutta illalla lähden jo pois, huomenna taas töitä. :-(

        No eilen just turistiin tästä rakkaudesta. Tää on moniulotteinen. On niin helppoa olla tässä, kun kaikki puhutaan ja mitään ei jätetä kesken...Toisaalta hetken jopa hirvittää ajatuskin ilman toista, siis ihan kokonaan, mutta sitä ei suostuta miettimään. :-)

        Tänään on aikaa vielä olla ihan kahden. Pitää suunnitella jatkotapaamiset. :-)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No hyvä että tykkäsit konsertista. Ja uskaliasta laittaa, että olet Joensuusta. Itsekin olen täällä vielä tämän päivän, mutta illalla lähden jo pois, huomenna taas töitä. :-(

        No eilen just turistiin tästä rakkaudesta. Tää on moniulotteinen. On niin helppoa olla tässä, kun kaikki puhutaan ja mitään ei jätetä kesken...Toisaalta hetken jopa hirvittää ajatuskin ilman toista, siis ihan kokonaan, mutta sitä ei suostuta miettimään. :-)

        Tänään on aikaa vielä olla ihan kahden. Pitää suunnitella jatkotapaamiset. :-)

        No en tiedä oliko se niin uskallista. Joskus aikaisemmin päättelin sen, että naisystäväsi asuu mahdollisesti Joensuussa ja Sinun luulin olevan Savonlinnasta. Ei se ole niin vakavaa, että paljasti olevani Joensuussa. :)

        Onko huomenna iltavuoro?

        Vai rakkaudesta keskustelette. Minä muuten kirjoitan rakkaudesta kirjaa. Yhdessä luvussa on amerikkalainen Luke päähenkilönä tai oikeastaan rakkaus haluna. Näillä näkyminen luku päättyy seuraavasti.

        "Ehkä he ovat vain kavereita aluksi ja katsovat mitenkä asiat etenevät. Ehkä asiat käyvät niin kuin erään nettitutun suhteen ja ystävyyttä ei synny. Viikko Trumpin voiton jälkeen Internetissä eräs alaskalainen nettituttava oli sanonut heidän keskustelunsa päättyneeksi, kun oli paljastunut se, että Luke oli uskovainen. Alaskalainen ”Desertfox” nimimerkki ei pitänyt oikein uskonnollisista ihmistä, ehkä Mariakaan tai kenties hän on harras katolinen, jolle ei muuhun kirkkokuntaan kuuluva kelpaa. Joka tapauksessa Trumpin voiton jälkeen marraskuussa Luke halusi kaikkein eniten tavata uudelleen ”Marian” ja katsoa jälleen hänen silmiinsä. "

        Tuo Desertfox on Eräkettu täältä palstalta. Tulin laittaneeksi siis yhden henkilön romaaniin, jolla on jonkinlaisia mahdollisuuksia tulla julkaistuksi. Kirjaa en ala täällä selittämään ettei joku ottaisi ideaa itselleen tai väitä minun kopioineen häneltä, jos kirjastani tulisi menestys.

        Kirjassa Luke on tavannut Mariaksi kutsumansa naisen neljä kertaa. Kyseissä luvussa Maria on Luken neljäs suuri ihastus ja viimeinen sellainen. Luku kertoo Lukesta ja hänen rakkaudellisista haluistaan nuoriin naisiin liittyen peruskoulun lopusta lukion loppuun. Luke on Yhdysvalloissa lukion neljäsluokkalainen. Luken suhde kirjassa Mariaan jätetään auki ja se kuvastaa sitä hetkeä monen ihmisen elämässä, kun elämään on ilmestynyt joku sellainen uusi Suuri Ihastus, josta ihastuja ei paljoa tiedä. Kaikki on Lukelle vielä avoinna elämässään.

        Hyvää vapaapäivä!

        Kirjan Luke on kiva nuori mies niin kuin sinä! :D


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No en tiedä oliko se niin uskallista. Joskus aikaisemmin päättelin sen, että naisystäväsi asuu mahdollisesti Joensuussa ja Sinun luulin olevan Savonlinnasta. Ei se ole niin vakavaa, että paljasti olevani Joensuussa. :)

        Onko huomenna iltavuoro?

        Vai rakkaudesta keskustelette. Minä muuten kirjoitan rakkaudesta kirjaa. Yhdessä luvussa on amerikkalainen Luke päähenkilönä tai oikeastaan rakkaus haluna. Näillä näkyminen luku päättyy seuraavasti.

        "Ehkä he ovat vain kavereita aluksi ja katsovat mitenkä asiat etenevät. Ehkä asiat käyvät niin kuin erään nettitutun suhteen ja ystävyyttä ei synny. Viikko Trumpin voiton jälkeen Internetissä eräs alaskalainen nettituttava oli sanonut heidän keskustelunsa päättyneeksi, kun oli paljastunut se, että Luke oli uskovainen. Alaskalainen ”Desertfox” nimimerkki ei pitänyt oikein uskonnollisista ihmistä, ehkä Mariakaan tai kenties hän on harras katolinen, jolle ei muuhun kirkkokuntaan kuuluva kelpaa. Joka tapauksessa Trumpin voiton jälkeen marraskuussa Luke halusi kaikkein eniten tavata uudelleen ”Marian” ja katsoa jälleen hänen silmiinsä. "

        Tuo Desertfox on Eräkettu täältä palstalta. Tulin laittaneeksi siis yhden henkilön romaaniin, jolla on jonkinlaisia mahdollisuuksia tulla julkaistuksi. Kirjaa en ala täällä selittämään ettei joku ottaisi ideaa itselleen tai väitä minun kopioineen häneltä, jos kirjastani tulisi menestys.

        Kirjassa Luke on tavannut Mariaksi kutsumansa naisen neljä kertaa. Kyseissä luvussa Maria on Luken neljäs suuri ihastus ja viimeinen sellainen. Luku kertoo Lukesta ja hänen rakkaudellisista haluistaan nuoriin naisiin liittyen peruskoulun lopusta lukion loppuun. Luke on Yhdysvalloissa lukion neljäsluokkalainen. Luken suhde kirjassa Mariaan jätetään auki ja se kuvastaa sitä hetkeä monen ihmisen elämässä, kun elämään on ilmestynyt joku sellainen uusi Suuri Ihastus, josta ihastuja ei paljoa tiedä. Kaikki on Lukelle vielä avoinna elämässään.

        Hyvää vapaapäivä!

        Kirjan Luke on kiva nuori mies niin kuin sinä! :D

        No aamuvuoroa on tiedossa huomenna.

        No spegulaatiot paikkakunnista skippaan naurahtaen. :-D

        Joo. Mä olen miettinyt monesti, että aika moni ihmissuhde on aikalailla "auki", että ei tiedetä toisesta ja toisen tunteista mitään. Se oikeastaan harmittaakin... Tulee kysymys, että miksi ihmeessä niin...

        Vaikka tarkoitit kirjassa tietysti sitä sillä, että jättää vähän asian lukijan mielikuvituksen varaan. :-)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No aamuvuoroa on tiedossa huomenna.

        No spegulaatiot paikkakunnista skippaan naurahtaen. :-D

        Joo. Mä olen miettinyt monesti, että aika moni ihmissuhde on aikalailla "auki", että ei tiedetä toisesta ja toisen tunteista mitään. Se oikeastaan harmittaakin... Tulee kysymys, että miksi ihmeessä niin...

        Vaikka tarkoitit kirjassa tietysti sitä sillä, että jättää vähän asian lukijan mielikuvituksen varaan. :-)

        "Vaikka tarkoitit kirjassa tietysti sitä sillä, että jättää vähän asian lukijan mielikuvituksen varaan. :-) "

        Juuri niin. Tarinassa annetaan lukijan päättää mitä heille tapahtuu. Itse en tiedä mitä minun elämässäni tapahtuu tämän "Marian" suhteen.

        Jos sinulla on huomenna aamuvuoro niin minä menen yliopistolle jossain kello 7.35 tienoilla. Sen jälkeen olen hetken netin ääressä ja teen tietokoneella välillä taukoja käyden katsomassa on täällä joku kirjoittanut minulle. Koko ajan ei tietysti voi keskittyä täällä kirjoittamiseen vaan välillä saattaa olla kaksi tuntiakin vilkaisematta netin puolta! :)

        Törmäillään huomenna!

        Hyvää päivänjatkoa!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Vaikka tarkoitit kirjassa tietysti sitä sillä, että jättää vähän asian lukijan mielikuvituksen varaan. :-) "

        Juuri niin. Tarinassa annetaan lukijan päättää mitä heille tapahtuu. Itse en tiedä mitä minun elämässäni tapahtuu tämän "Marian" suhteen.

        Jos sinulla on huomenna aamuvuoro niin minä menen yliopistolle jossain kello 7.35 tienoilla. Sen jälkeen olen hetken netin ääressä ja teen tietokoneella välillä taukoja käyden katsomassa on täällä joku kirjoittanut minulle. Koko ajan ei tietysti voi keskittyä täällä kirjoittamiseen vaan välillä saattaa olla kaksi tuntiakin vilkaisematta netin puolta! :)

        Törmäillään huomenna!

        Hyvää päivänjatkoa!

        Joo. Itsekkään en tiedä työkuvioista vielä mitään... Voi olla aikaa kirjoitella tai sitten ei. Mutta täältähän ne löytyy. :-)

        Kirjoitin tuonne nimimerkki Nnnnaisen aloittamaan kirjoitukseen miesnäkökulmaa, että miten olla "tuhma" ja silti mukava mies. Minusta äärimmäisen mielenkiintoinen aihe. Taijan laittaa aiheesta myös oman aloituksen. :-) Ehkä sit huomenna. :-D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. Itsekkään en tiedä työkuvioista vielä mitään... Voi olla aikaa kirjoitella tai sitten ei. Mutta täältähän ne löytyy. :-)

        Kirjoitin tuonne nimimerkki Nnnnaisen aloittamaan kirjoitukseen miesnäkökulmaa, että miten olla "tuhma" ja silti mukava mies. Minusta äärimmäisen mielenkiintoinen aihe. Taijan laittaa aiheesta myös oman aloituksen. :-) Ehkä sit huomenna. :-D

        Minä en ainakaan tuhmaa tänne kirjoittele, sillä epäilen, että olen jostain tekstistäni mahdollisesti paljastunut. Tänään yksi vanhempi yliopiston kirjastonainen hymyili siihen tyyliin ohi mennessään, että hän tiesi minusta jotakin. Saattoi tietysti se olla mielikuvitusta hänen hymyilemisensä syystä, mutta minulla kävi mielessä täälltä muutama kirjoituseni viime viikolta, mitä ei olisi tänne kannattanut oikein kirjoittaa. Hetken kirjoittelin muutaman levottoman jutun, joista varmasti saisi makeita juoruja. Jos laitat jotain "tuhmaa" aihetta niin minä en taida siihen tosi juttuja kirjoitella, sillä olen jo paljastanut jotain pientä vähän liikaa.

        Jos on "tuhma" mukava mies niin se järkevää kertoa vain silloin, jos täydellinen anonymiteetti ja ei tiedetä mistä päin Suomea on. Tietysti voi olla tuhma ja jostain Uudeltamaalta tai pääkaupunkiseudulta. Silloin voi vielä olla tuntematon täällä. :)

        Nähdään aamulla. Minulla on tietokone auki noin kello 7.40. Riippuu siitä mitenkä paljon tösä on aamulla myöhässä.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Minä en ainakaan tuhmaa tänne kirjoittele, sillä epäilen, että olen jostain tekstistäni mahdollisesti paljastunut. Tänään yksi vanhempi yliopiston kirjastonainen hymyili siihen tyyliin ohi mennessään, että hän tiesi minusta jotakin. Saattoi tietysti se olla mielikuvitusta hänen hymyilemisensä syystä, mutta minulla kävi mielessä täälltä muutama kirjoituseni viime viikolta, mitä ei olisi tänne kannattanut oikein kirjoittaa. Hetken kirjoittelin muutaman levottoman jutun, joista varmasti saisi makeita juoruja. Jos laitat jotain "tuhmaa" aihetta niin minä en taida siihen tosi juttuja kirjoitella, sillä olen jo paljastanut jotain pientä vähän liikaa.

        Jos on "tuhma" mukava mies niin se järkevää kertoa vain silloin, jos täydellinen anonymiteetti ja ei tiedetä mistä päin Suomea on. Tietysti voi olla tuhma ja jostain Uudeltamaalta tai pääkaupunkiseudulta. Silloin voi vielä olla tuntematon täällä. :)

        Nähdään aamulla. Minulla on tietokone auki noin kello 7.40. Riippuu siitä mitenkä paljon tösä on aamulla myöhässä.

        Niin. Sinäkin olet ymmärtänyt väärin naiset.

        Tuhma ei oikeaati tarkoita mitään perverssiä. Tuhma naisen kielessä tarkoittaa lähinnä määrätietoista. Jos sinä tiedät mitä haluat ja vaan teet, niin sinä olet vakaa mies. Mutta jos sössötät ja kysyt mitä nainen haluaa, olet epävarma, et kohtelias.

        Yleisesti miestä pidetään yksinkertaisena ja naista taas monioikoisena. Asia ei ole niin, ainakaan miehen näkökulmasta. Nainen rakastaa määrätietoisuutta. Yksinkertaisuuta ja päätöksentekoa just nyt ja heti.

        Mutta nainen ei ole tyhmä kuitenkaan. Sitä ei moni mies ymmärrä. Ja sit takoo päätänsä seinään. Naiset ovat ihmisiä. Niillä on aivot ja he ajattelevat siinä missä me miehetkin. 1 1=2... Siinä erottuu miehet ja hipheijarit. Unohtavat, että naiset ajattelee. Jotkut ätmit vois lähtee siitä alustamaan mielipiteitään. Suostuisko ne naisina moiseen, mitä itse ajavat....

        Tosin sä varmaan naisena esiintyneenä itse huomasit tään. :-)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Niin. Sinäkin olet ymmärtänyt väärin naiset.

        Tuhma ei oikeaati tarkoita mitään perverssiä. Tuhma naisen kielessä tarkoittaa lähinnä määrätietoista. Jos sinä tiedät mitä haluat ja vaan teet, niin sinä olet vakaa mies. Mutta jos sössötät ja kysyt mitä nainen haluaa, olet epävarma, et kohtelias.

        Yleisesti miestä pidetään yksinkertaisena ja naista taas monioikoisena. Asia ei ole niin, ainakaan miehen näkökulmasta. Nainen rakastaa määrätietoisuutta. Yksinkertaisuuta ja päätöksentekoa just nyt ja heti.

        Mutta nainen ei ole tyhmä kuitenkaan. Sitä ei moni mies ymmärrä. Ja sit takoo päätänsä seinään. Naiset ovat ihmisiä. Niillä on aivot ja he ajattelevat siinä missä me miehetkin. 1 1=2... Siinä erottuu miehet ja hipheijarit. Unohtavat, että naiset ajattelee. Jotkut ätmit vois lähtee siitä alustamaan mielipiteitään. Suostuisko ne naisina moiseen, mitä itse ajavat....

        Tosin sä varmaan naisena esiintyneenä itse huomasit tään. :-)

        No, minä jo luulin, että se tuhma on jotain peppuseksiä suun muuta mitä minä en kannata! ;) Tai en minä ihan niin luullut.

        Sinä tarkoitat siis miestä joka vie. Ehkä naiset haluavat sellaisen ainakin tanssissa. Kerran oli ihana tanssija yhden naisen kanssa parketilla. Oli kuin yksi ihminen olisi tanssinut, sillä hän seurasi loistavasti sinne minne minä vein. Myöhemmin kuulin hänen kertoneen muille naisille, että minä olin ollut kuulema ollut paras tanssija, jonka kanssa hän oli ikinä tanssinut. Tarkoitatko tällä määrätietoisuutta sängyssä, tanssissa vai yleensä?

        Näköjään kerkisin juuri ja juuri tietokoneen ääreen kello 7.40 aamulla. Onko siellä töissä riittänyt vilskettä?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No, minä jo luulin, että se tuhma on jotain peppuseksiä suun muuta mitä minä en kannata! ;) Tai en minä ihan niin luullut.

        Sinä tarkoitat siis miestä joka vie. Ehkä naiset haluavat sellaisen ainakin tanssissa. Kerran oli ihana tanssija yhden naisen kanssa parketilla. Oli kuin yksi ihminen olisi tanssinut, sillä hän seurasi loistavasti sinne minne minä vein. Myöhemmin kuulin hänen kertoneen muille naisille, että minä olin ollut kuulema ollut paras tanssija, jonka kanssa hän oli ikinä tanssinut. Tarkoitatko tällä määrätietoisuutta sängyssä, tanssissa vai yleensä?

        Näköjään kerkisin juuri ja juuri tietokoneen ääreen kello 7.40 aamulla. Onko siellä töissä riittänyt vilskettä?

        No tässäpä se onkin... Miehet kuvittelee pahan pojan olevan oikeasti paha poika... Toinen sukupuoli puhuu venusta toinen marssia. :D

        No tarkoitan juuri tuota viemistä. Joku puhuu henkisestä johtamisesta. Joku vertaa susipariin. Vertailukohtia löytää monesta asiasta, mutta vaikea aihen se on...ainakin selittää jotain sellaista, missä ei ole määreitä ja yksikköjä. :)
        Olen monesti kuullut naisten suusta sanoja: Määrätietoinen, vahvaluonteinen, varma.... ja sitä rataa, kun he kuvaavat tätä...taas ns. atm-miesten käsitys asiasta on tyyliin: Rikas, komea, ylpeä, naisten nöyryyttäjä jne... Eli aikamoinen kuilu on tuossa välissä....

        No hiljaista on töitten osalta. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No tässäpä se onkin... Miehet kuvittelee pahan pojan olevan oikeasti paha poika... Toinen sukupuoli puhuu venusta toinen marssia. :D

        No tarkoitan juuri tuota viemistä. Joku puhuu henkisestä johtamisesta. Joku vertaa susipariin. Vertailukohtia löytää monesta asiasta, mutta vaikea aihen se on...ainakin selittää jotain sellaista, missä ei ole määreitä ja yksikköjä. :)
        Olen monesti kuullut naisten suusta sanoja: Määrätietoinen, vahvaluonteinen, varma.... ja sitä rataa, kun he kuvaavat tätä...taas ns. atm-miesten käsitys asiasta on tyyliin: Rikas, komea, ylpeä, naisten nöyryyttäjä jne... Eli aikamoinen kuilu on tuossa välissä....

        No hiljaista on töitten osalta. :)

        Jotenkin on keskittynyt täällä hommiin eikä irtoa nyt hyvää vastausta ja joudun sanomaan sen, että palaan siinä kello 11 maissa takaisin tänne nettiin. Sitä ennen kirjoittelen täällä aamupäivän juttua. Jos niissä ajatuksissa tulee katkos niin silloin saatan piipahtaa ennen kello 11 täällä.

        Sen verran ajatuksia, että sellainen kirja on kirjoitettu kuin "Miehet ovat Marsissa ja naiset Venuksesta". Olen lukenut tämän John Grayn kirjan ja muutaman muunkin hänen tuotannostaan. Kirja on aika vanha ja vuodelta 1992.

        John Grayn ja muutaman muun huonoista neuvoista on netissä kirjoitettu. Asiantuntijat ovat joissakin parisuhdeneuvoissaan kyseenalaisia!

        http://www.voice.fi/suhteet/asiantuntijat-jakavat-kasittamattomia-suhdeneuvoja-voivatko-nama-toimia-45826


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Jotenkin on keskittynyt täällä hommiin eikä irtoa nyt hyvää vastausta ja joudun sanomaan sen, että palaan siinä kello 11 maissa takaisin tänne nettiin. Sitä ennen kirjoittelen täällä aamupäivän juttua. Jos niissä ajatuksissa tulee katkos niin silloin saatan piipahtaa ennen kello 11 täällä.

        Sen verran ajatuksia, että sellainen kirja on kirjoitettu kuin "Miehet ovat Marsissa ja naiset Venuksesta". Olen lukenut tämän John Grayn kirjan ja muutaman muunkin hänen tuotannostaan. Kirja on aika vanha ja vuodelta 1992.

        John Grayn ja muutaman muun huonoista neuvoista on netissä kirjoitettu. Asiantuntijat ovat joissakin parisuhdeneuvoissaan kyseenalaisia!

        http://www.voice.fi/suhteet/asiantuntijat-jakavat-kasittamattomia-suhdeneuvoja-voivatko-nama-toimia-45826

        No ei absoluuttista totuutta voi löytääkään parisuhteen rakentamiseen kirjoista tai jutuista...Sehän rakentuu kahden ihmisen välille näiden kahden ihmisen toimesta...Tai niin sen pitäisi. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No ei absoluuttista totuutta voi löytääkään parisuhteen rakentamiseen kirjoista tai jutuista...Sehän rakentuu kahden ihmisen välille näiden kahden ihmisen toimesta...Tai niin sen pitäisi. :)

        Täytyy tunnustaa se, että en kirjoittele tänään aamulla opintojuttua vaan kirjaa. Se aikaisemmin täällä mainittu Luke rakastui lukion toisella luokalla yhteen uuteen saman luokka-asteen opiskelijaan, mutta häneltä puuttuu juuri se sinun mainitsema määrätietoisuus. Kesken oleva alaluku kertoo osittain siitä, että Luke rakastuneena ei saa kerrottua tunteitaan rinnakkaisluokalla lukiossa olevalle tytölle. Vasta sitten kuin rakkaus ei ole enää täydessä kukassaan Luke lähestyy tätä ihastustaan ja tarjoaa tälle rikkaana juuri perinnön saaneena matka Eurooppaan. Luke ja tämä tyttö matkustavat kahdestaan Eurooppaan, mutta nukkuvat eri hotellihuoneissa. Rakastumisen suuri hetki meni Lukelta ohi, mutta hän sai ystävyyden naiselta jota hän tunsi rakastavansa. Rakkaus ei vain esiinnyt tässä luvussa intohimoisessa muodossa vaan on lukiolaisnuorten välistä toveruutta.

        Miehenkö rakkaudessa sekä parisuhteessa pitää toimia ja viedä naista?

        Tarinani osa ei parasta kohtaa romaania, mutta sopii kokonaisuuteen ja siihen aihealueeseen, jota suurluvussa käsitellään.

        Tulen tänne seuraavan kerran joskus kello 11 jälkeen.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Täytyy tunnustaa se, että en kirjoittele tänään aamulla opintojuttua vaan kirjaa. Se aikaisemmin täällä mainittu Luke rakastui lukion toisella luokalla yhteen uuteen saman luokka-asteen opiskelijaan, mutta häneltä puuttuu juuri se sinun mainitsema määrätietoisuus. Kesken oleva alaluku kertoo osittain siitä, että Luke rakastuneena ei saa kerrottua tunteitaan rinnakkaisluokalla lukiossa olevalle tytölle. Vasta sitten kuin rakkaus ei ole enää täydessä kukassaan Luke lähestyy tätä ihastustaan ja tarjoaa tälle rikkaana juuri perinnön saaneena matka Eurooppaan. Luke ja tämä tyttö matkustavat kahdestaan Eurooppaan, mutta nukkuvat eri hotellihuoneissa. Rakastumisen suuri hetki meni Lukelta ohi, mutta hän sai ystävyyden naiselta jota hän tunsi rakastavansa. Rakkaus ei vain esiinnyt tässä luvussa intohimoisessa muodossa vaan on lukiolaisnuorten välistä toveruutta.

        Miehenkö rakkaudessa sekä parisuhteessa pitää toimia ja viedä naista?

        Tarinani osa ei parasta kohtaa romaania, mutta sopii kokonaisuuteen ja siihen aihealueeseen, jota suurluvussa käsitellään.

        Tulen tänne seuraavan kerran joskus kello 11 jälkeen.

        No nainen tuntee olonsa turvalliseksi ja voi olla nainen, kun mies on määrätietoinen ja varma päätöksistään. Esimerkki... Nainen kysyy mieheltä minne mennään syömään? Määrätietoinen mies vastaa: Rossoon. Epävarma: Mihin vaan...aivan sama...Mihin sinä haluat? Jos nainen haluaa johonkin, hän luultavasti olisi sitä jo ehdottanut kysymyksessään... Minne mennään syömään? Minä haluaisin kotiruokaa... esim..

        Ja miehen pitää viedä sitten, kun nainen epäröi tai ei tiedä suuntaa. Ei naisetkaan mitään lapasia sentään ole. Osa on ihan jämäkkiä ja varmaan monesti heikompiluonteinen mies jää jalkoihin näille. Minun naisenikin on varma ihminen, mutta silti hän kaipaa tukea.

        No mulle tulee mieleen, että romanssista tuleekin parempaa, kun edettäs ystävyyden kautta. Se on vähän kuten anonyymius täällä. Suoja mihin voi tarpeentullen paeta, jos alkaa kuumottamaan asiat liikaa. Monesti ihmisillä onkin liian suuret kuvitelmat toisesta ja ne romahtaa usein ja koko ihminen lysähtää niiden alle. Ystävyys antaa panoksettoman ilmapiirin ja tutustuminen toiseen on jotenkin rennompaa. Vinkvink... saa käyttää kirjaan. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No nainen tuntee olonsa turvalliseksi ja voi olla nainen, kun mies on määrätietoinen ja varma päätöksistään. Esimerkki... Nainen kysyy mieheltä minne mennään syömään? Määrätietoinen mies vastaa: Rossoon. Epävarma: Mihin vaan...aivan sama...Mihin sinä haluat? Jos nainen haluaa johonkin, hän luultavasti olisi sitä jo ehdottanut kysymyksessään... Minne mennään syömään? Minä haluaisin kotiruokaa... esim..

        Ja miehen pitää viedä sitten, kun nainen epäröi tai ei tiedä suuntaa. Ei naisetkaan mitään lapasia sentään ole. Osa on ihan jämäkkiä ja varmaan monesti heikompiluonteinen mies jää jalkoihin näille. Minun naisenikin on varma ihminen, mutta silti hän kaipaa tukea.

        No mulle tulee mieleen, että romanssista tuleekin parempaa, kun edettäs ystävyyden kautta. Se on vähän kuten anonyymius täällä. Suoja mihin voi tarpeentullen paeta, jos alkaa kuumottamaan asiat liikaa. Monesti ihmisillä onkin liian suuret kuvitelmat toisesta ja ne romahtaa usein ja koko ihminen lysähtää niiden alle. Ystävyys antaa panoksettoman ilmapiirin ja tutustuminen toiseen on jotenkin rennompaa. Vinkvink... saa käyttää kirjaan. :D

        No mulla tässä kirjan luvussa kuvataan yhtä rakkauden puolta, mutta tarinassa onkin niin, että tämä tämä Luke ihannoin Yhdysvalloissa lukion rinnakkaisluokalla olevan tytön vuonna 2015. Tämä on muuttanut pohjoisesta napapiiriltä Alaskasta suurkaupunki Los Angelesiin. Lukella on muodostunut ihanoitu kuva tästä naisesta. Rakkauden huuma menee ohi, mutta hän pyytää voisi sanoa entistä suurta ihastustaan Eurooppaan matkalle. He kokevat juuri tätä mainitsemaasi ystävyyttä ja rakkautta eri tavalla. Vielä toukokuussa Luke teki mieli vilkuilla ikkunasta retkimajalla sitä, kun tämä ihastuksen kohde meni uimaan. Hirvittävästi kiinnosti tämän vartalo bikineissä, mutta jotenkin tämä eroottinen palo ja hormonien tuoma pilvessä olo rakastumisen jälkeen meni ohi. Mutta elokuussa 2015 Euroopan matkalla on jotakin muuta rakkautta. He käyvät Euroopassa ja kokevat jotain vastarakkautta ystävyytenä, sillä kaikki ei ole vain eroottista "Eros"-rakkautta ja seksuaalista intohimoa. Muistettavaa se, että nämä kaksi ovat vasta 18-vuotiaita, joten mitä kovin hurjaa ei heidän kohtalleen voi kirjoittaa! :)

        Käväisen seuraavan kerran sitten kello 11 jälkeen. Nyt pitää mennä syömään!

        Kiitos neuvoista!

        Nähdään!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No mulla tässä kirjan luvussa kuvataan yhtä rakkauden puolta, mutta tarinassa onkin niin, että tämä tämä Luke ihannoin Yhdysvalloissa lukion rinnakkaisluokalla olevan tytön vuonna 2015. Tämä on muuttanut pohjoisesta napapiiriltä Alaskasta suurkaupunki Los Angelesiin. Lukella on muodostunut ihanoitu kuva tästä naisesta. Rakkauden huuma menee ohi, mutta hän pyytää voisi sanoa entistä suurta ihastustaan Eurooppaan matkalle. He kokevat juuri tätä mainitsemaasi ystävyyttä ja rakkautta eri tavalla. Vielä toukokuussa Luke teki mieli vilkuilla ikkunasta retkimajalla sitä, kun tämä ihastuksen kohde meni uimaan. Hirvittävästi kiinnosti tämän vartalo bikineissä, mutta jotenkin tämä eroottinen palo ja hormonien tuoma pilvessä olo rakastumisen jälkeen meni ohi. Mutta elokuussa 2015 Euroopan matkalla on jotakin muuta rakkautta. He käyvät Euroopassa ja kokevat jotain vastarakkautta ystävyytenä, sillä kaikki ei ole vain eroottista "Eros"-rakkautta ja seksuaalista intohimoa. Muistettavaa se, että nämä kaksi ovat vasta 18-vuotiaita, joten mitä kovin hurjaa ei heidän kohtalleen voi kirjoittaa! :)

        Käväisen seuraavan kerran sitten kello 11 jälkeen. Nyt pitää mennä syömään!

        Kiitos neuvoista!

        Nähdään!

        Nähdäänpä vaan. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Nähdäänpä vaan. :)

        Juttelin yliopiston ravintolassa kahden naisen ja yhden miehen kanssa. He kaikki ovat teologianopiskelijoita, joista yksi nainen ei ollut tuttu. Se mies henkilö siinä pöydässä oli kiva ja se yksi tuntemani naisteologian opiskelija seurustelee. Eli on hänkin kiva, jos hänellä on parisuhde.

        Mitenkä mies jakaa kivaa minänsä lasten ja parisuhteen välillä? Töissä pitää käydä ja parisuhteelle pitää antaa aikaa, mutta mitenkä lapset limittyvät muuhun elämään? Itselläni ei ole lapsia ja kiinnostaa kuulla. Tämän osion nimi on "parisuhde ja lapset" tai jotakin sinne päin ja keskustelun nimike "miehet ovat kivoja". Ei tarvitse mennä johdatteluun, mutta saa nyt puhua tuoreen kihloilla vahvistetun aloittaneena sitä, entäs ne lapset? Miten lapset ovat parisuhteessa mukana ja hänen lapsensa? Vai onko sellainen aihe, jos et halua puhua?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Juttelin yliopiston ravintolassa kahden naisen ja yhden miehen kanssa. He kaikki ovat teologianopiskelijoita, joista yksi nainen ei ollut tuttu. Se mies henkilö siinä pöydässä oli kiva ja se yksi tuntemani naisteologian opiskelija seurustelee. Eli on hänkin kiva, jos hänellä on parisuhde.

        Mitenkä mies jakaa kivaa minänsä lasten ja parisuhteen välillä? Töissä pitää käydä ja parisuhteelle pitää antaa aikaa, mutta mitenkä lapset limittyvät muuhun elämään? Itselläni ei ole lapsia ja kiinnostaa kuulla. Tämän osion nimi on "parisuhde ja lapset" tai jotakin sinne päin ja keskustelun nimike "miehet ovat kivoja". Ei tarvitse mennä johdatteluun, mutta saa nyt puhua tuoreen kihloilla vahvistetun aloittaneena sitä, entäs ne lapset? Miten lapset ovat parisuhteessa mukana ja hänen lapsensa? Vai onko sellainen aihe, jos et halua puhua?

        No ei huono aihe. Itseasiassa hiljattain mietin, että naiselle ja varsinkin äidille lapset ovat yleensä sydäntä lähinnä...jos siis kaikki on oikein. On lapset minullekin tärkeitä, ne menevät kyllä naisestakin ohi, mutta toisaalta en vertaakaan heitä keskenään, ei onneksi tarvitse, vaan ihan voin nauttia niin naisen, kuin lastenkin huomiosta ja huomioimisesta.

        Ja yksi ehdoton edellytys oli minulla, että on oltava samanlaiset elämänarvot, että lapset huomioidaan. Toisaalta taas tämä lapsienkin huomioiminen on oltava kohtuudessa. Moni nainen joutuu keskittymään paljon lapsiin, mutta osa taas tekee sitä tarpeettoman paljon...sama varmaan voi osua miehillekin. Mutta minusta oikeanlainen kohtuus kaikessa on hyvä.

        Nyt on hiukka väsynyt mieli, ei oikein meinaa lähteä ajatus liitämään...


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No ei huono aihe. Itseasiassa hiljattain mietin, että naiselle ja varsinkin äidille lapset ovat yleensä sydäntä lähinnä...jos siis kaikki on oikein. On lapset minullekin tärkeitä, ne menevät kyllä naisestakin ohi, mutta toisaalta en vertaakaan heitä keskenään, ei onneksi tarvitse, vaan ihan voin nauttia niin naisen, kuin lastenkin huomiosta ja huomioimisesta.

        Ja yksi ehdoton edellytys oli minulla, että on oltava samanlaiset elämänarvot, että lapset huomioidaan. Toisaalta taas tämä lapsienkin huomioiminen on oltava kohtuudessa. Moni nainen joutuu keskittymään paljon lapsiin, mutta osa taas tekee sitä tarpeettoman paljon...sama varmaan voi osua miehillekin. Mutta minusta oikeanlainen kohtuus kaikessa on hyvä.

        Nyt on hiukka väsynyt mieli, ei oikein meinaa lähteä ajatus liitämään...

        Joo parisuhteessa samanlaiset elämänarvot ovat tärkeitä. Eipä ole vielä tarvinnut omien lasten perään katsoa, kun niitä ei vielä ole. Lähinnä olen siinä vaiheessa, että sitä parisuhdetta vielä etsitään.

        Arvoihin liittyvät tavoitteet on oleellisia. Itselläni olla tässä ihan oikeasti miehenä vauvakuume ja aloin naista etsimään tosi tarkoituksella. Sitten satuin tapaamaan yhden ja heti tavattuani kysyin häneltä vähän vitsinä ulkomaalaisten seurassa "May I propose you?" Kysyin sitä, että voinko kosia häntä (tulevaisuudessa)? Sillä lauseella ilmaisin kiinnostustani ja hänestä heti ensihetkestä pitämistä. Meistä tuli ystäviä, jotka alkoivat etsimään sitä voisiko meistä tulla pari. Lopulta tämä orastava parisuhde kaatui hivenen arvoihin liittyviin tavoite-eroihin. Tämä nainen haaveili olevansa koko elämänsä ulkomailla lähetyssaarnaajana. Hän penäsi minulta "lähetyssaarnaja-asenetta", mutta minulla oli avioliitossa oleva "lähestyssaarnaaja-asento" enemmän mielessä. Meidän tavoitteemme ja haaveemme eivät kohdanneet, sillä minua ei kiinnosta ollaan jossain Afrikassa tai Aasiassa vuosia tai koko ikänsä lähetyssaarnaajana.

        Minä taidan lopettaa puolenpäivän osalta, sillä minullakin on vähän väsynyt mieli ja ajatus liitelee vähän miten sattuu.

        Luen sen kirjoittamasi sitten työpäiväsi jälkeen ja vastaan!

        Entä työvuorot seuraavina päivinä?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Joo parisuhteessa samanlaiset elämänarvot ovat tärkeitä. Eipä ole vielä tarvinnut omien lasten perään katsoa, kun niitä ei vielä ole. Lähinnä olen siinä vaiheessa, että sitä parisuhdetta vielä etsitään.

        Arvoihin liittyvät tavoitteet on oleellisia. Itselläni olla tässä ihan oikeasti miehenä vauvakuume ja aloin naista etsimään tosi tarkoituksella. Sitten satuin tapaamaan yhden ja heti tavattuani kysyin häneltä vähän vitsinä ulkomaalaisten seurassa "May I propose you?" Kysyin sitä, että voinko kosia häntä (tulevaisuudessa)? Sillä lauseella ilmaisin kiinnostustani ja hänestä heti ensihetkestä pitämistä. Meistä tuli ystäviä, jotka alkoivat etsimään sitä voisiko meistä tulla pari. Lopulta tämä orastava parisuhde kaatui hivenen arvoihin liittyviin tavoite-eroihin. Tämä nainen haaveili olevansa koko elämänsä ulkomailla lähetyssaarnaajana. Hän penäsi minulta "lähetyssaarnaja-asenetta", mutta minulla oli avioliitossa oleva "lähestyssaarnaaja-asento" enemmän mielessä. Meidän tavoitteemme ja haaveemme eivät kohdanneet, sillä minua ei kiinnosta ollaan jossain Afrikassa tai Aasiassa vuosia tai koko ikänsä lähetyssaarnaajana.

        Minä taidan lopettaa puolenpäivän osalta, sillä minullakin on vähän väsynyt mieli ja ajatus liitelee vähän miten sattuu.

        Luen sen kirjoittamasi sitten työpäiväsi jälkeen ja vastaan!

        Entä työvuorot seuraavina päivinä?

        Pari aamua vielä pitäis jaksaa... Josko tänään sais mentyä aikasemmin nukkumaan...Kello soi väkisin 05:00. :/


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Pari aamua vielä pitäis jaksaa... Josko tänään sais mentyä aikasemmin nukkumaan...Kello soi väkisin 05:00. :/

        Minulla se kello soi arkisin 6.45. Nopeasti toimittuna ehdin aamulla linja-autoon. Sinun yövuorosi aikaan ei juuri tule oltua hereillä. Kello 22-6 on juuri se paras nukkumisaika.

        Muuten tuli tässä mietittyä moniavioisuutta sen, romaanihenkilö Luken silmin. Tavallaan hän eläisi parisuhteessa monen naisen kanssa ja hänellä olisi sitten joskus lukion jälkeen kaikkien kanssa lapsia. Luken varsinainen ensimmäinen rakkaus tarinassa on Marie, johon hän rakastui 15-vuotiaana. Ketään eläessään Luke ei ole intohoisemmin halunnut. Luke voisi kuvitella sen, että hän meni nuorena Marien kanssa naimisiin. Seuraavana kerran hän rakastui 18-vuotiaana. "Nuori rikas sheikki" menee naimisiin myös Matildan kanssa. Kolmas vaimo on 19-vuotiaana löydetty Maria. Kaikkia kolmea Luke rakastaa. Islamissa moniavioisuus on sallittu, mutta voiko sinusta joku rikas mies todella olla kolmesti nuorena naimisissa ja hommata sitten vanhoilla päivillään vielä uuden nuoremman vaimo, kun entiset vaimot ovat ohittaneet lastentekoiän.

        Sovitaan, että Luke on miljonääri, jota emme taida olla. Taloudellisesti ei mahdotonta monen suhteen ylläpitäminen ja lapsi lauman elättäminen. En tälläista kirjoita mihinkään kirjaan, mutta jotenkin tuli mieleen se, että romaanini henkilö rakastaa samalla sekä ensirakkauttaan Marieta, seuraavaa suurta ihastusta Matildaa että vielä on ihastunut voimakkaasti itseään nuorempaan Mariaan.

        Voiko miehellä olla monta parisuhdetta ja "monia" perheitä lapsineen vai onko tämä täysin vierasajatus suomalaiseen yhteiskuntaan? Mitä tuo mieleen, tämä nyt taisi olla minun omaa provoiluani, mutta miten mies on kivasti monen naisen kanssa? M&M&M ja Luke?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Minulla se kello soi arkisin 6.45. Nopeasti toimittuna ehdin aamulla linja-autoon. Sinun yövuorosi aikaan ei juuri tule oltua hereillä. Kello 22-6 on juuri se paras nukkumisaika.

        Muuten tuli tässä mietittyä moniavioisuutta sen, romaanihenkilö Luken silmin. Tavallaan hän eläisi parisuhteessa monen naisen kanssa ja hänellä olisi sitten joskus lukion jälkeen kaikkien kanssa lapsia. Luken varsinainen ensimmäinen rakkaus tarinassa on Marie, johon hän rakastui 15-vuotiaana. Ketään eläessään Luke ei ole intohoisemmin halunnut. Luke voisi kuvitella sen, että hän meni nuorena Marien kanssa naimisiin. Seuraavana kerran hän rakastui 18-vuotiaana. "Nuori rikas sheikki" menee naimisiin myös Matildan kanssa. Kolmas vaimo on 19-vuotiaana löydetty Maria. Kaikkia kolmea Luke rakastaa. Islamissa moniavioisuus on sallittu, mutta voiko sinusta joku rikas mies todella olla kolmesti nuorena naimisissa ja hommata sitten vanhoilla päivillään vielä uuden nuoremman vaimo, kun entiset vaimot ovat ohittaneet lastentekoiän.

        Sovitaan, että Luke on miljonääri, jota emme taida olla. Taloudellisesti ei mahdotonta monen suhteen ylläpitäminen ja lapsi lauman elättäminen. En tälläista kirjoita mihinkään kirjaan, mutta jotenkin tuli mieleen se, että romaanini henkilö rakastaa samalla sekä ensirakkauttaan Marieta, seuraavaa suurta ihastusta Matildaa että vielä on ihastunut voimakkaasti itseään nuorempaan Mariaan.

        Voiko miehellä olla monta parisuhdetta ja "monia" perheitä lapsineen vai onko tämä täysin vierasajatus suomalaiseen yhteiskuntaan? Mitä tuo mieleen, tämä nyt taisi olla minun omaa provoiluani, mutta miten mies on kivasti monen naisen kanssa? M&M&M ja Luke?

        No Paasilinnalta sun pitäis tuota kysyä? Sehän kirjoitti aina tuolleen, että miehellä monta vaimoa... :D

        Jotenkin itse olen yksiavioisuuden puolella... Toisaalta taas en pitäis tavallaan mahdottomana ajatusta useammastakin, niin että se toimisi...

        Mut nyt pitää lähtee kotiin. :) Palataan illemmalla ehkä?


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No Paasilinnalta sun pitäis tuota kysyä? Sehän kirjoitti aina tuolleen, että miehellä monta vaimoa... :D

        Jotenkin itse olen yksiavioisuuden puolella... Toisaalta taas en pitäis tavallaan mahdottomana ajatusta useammastakin, niin että se toimisi...

        Mut nyt pitää lähtee kotiin. :) Palataan illemmalla ehkä?

        Ei käy oikein illalla, sillä mulla on menoja. Menen yhteen mielenkiintoiseen tilaisuuteen. Olen sanonut sinne meneväni, joten pitää pitää lupaus. :) Mutta nähdään sitten aamulla jossain kahdeksan maissa, jos sinulla on taas aamuvuoro. Huomenna kahdeksasta eteenpäin mietin opiskelujuttuja, enkä vain kirjoita jotain kirjaa. Huomenna ennätän välillä tänne nettiin silloin, kun sinä olet töissä.

        No minäkin olen yksiavioisuuden kannalta, mutta toisaalta haluaisin joskus olla yhdessä useamman kuin yhden naisen kanssa. Täällä tietysti voi jutella useamman naisen kanssa ilman sitoomuksia. Joskus kun tuntuu siltä, että sydämeen mahtuu muukin kuin yksi ämmä! M-kirjaimia ei ole yksi, mutta joskus ei ajattele ainoastaan yhtä naista! En kumminkaan ole mikään vieraissa käyvä tyyppi, mutta siitä huolimatta ei haluaisi välttämättä elää vain yhden kanssa koko elämäänsä, vaikka tunteissaan joskus romanttisesti uskoo! :) Ehkä tämän takia minua ei ole vielä sidottu, vaikka muutama on voimakkaasti ihastunut tai rakastunut.

        Ehkä sitä oikeaa ei ole vielä kohtalleni sitten sattunut, miksi kirjoittelen tämänkaltaista!

        Nähdään huomenna!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Ei käy oikein illalla, sillä mulla on menoja. Menen yhteen mielenkiintoiseen tilaisuuteen. Olen sanonut sinne meneväni, joten pitää pitää lupaus. :) Mutta nähdään sitten aamulla jossain kahdeksan maissa, jos sinulla on taas aamuvuoro. Huomenna kahdeksasta eteenpäin mietin opiskelujuttuja, enkä vain kirjoita jotain kirjaa. Huomenna ennätän välillä tänne nettiin silloin, kun sinä olet töissä.

        No minäkin olen yksiavioisuuden kannalta, mutta toisaalta haluaisin joskus olla yhdessä useamman kuin yhden naisen kanssa. Täällä tietysti voi jutella useamman naisen kanssa ilman sitoomuksia. Joskus kun tuntuu siltä, että sydämeen mahtuu muukin kuin yksi ämmä! M-kirjaimia ei ole yksi, mutta joskus ei ajattele ainoastaan yhtä naista! En kumminkaan ole mikään vieraissa käyvä tyyppi, mutta siitä huolimatta ei haluaisi välttämättä elää vain yhden kanssa koko elämäänsä, vaikka tunteissaan joskus romanttisesti uskoo! :) Ehkä tämän takia minua ei ole vielä sidottu, vaikka muutama on voimakkaasti ihastunut tai rakastunut.

        Ehkä sitä oikeaa ei ole vielä kohtalleni sitten sattunut, miksi kirjoittelen tämänkaltaista!

        Nähdään huomenna!

        Niin. Jos nimimerkkisi numerot kielii syntymävuotta, niin kyllä sulla on aikaa miettiä suhteita vielä pitkään.

        Ja en minä ainakaan näe mitään väärää monen kanssa samaanaikaan olemisessa, jos kaikki osapuolet sen hyväksyy. Ketään ei saa satuttaa. Minä itse joskus olin se toinen. Ajattelin hiukan, että miten voin, mutta naisen mies oli sika. Mutta enpä ajatellutkaan, että hän ei eroakaan, vaan sain hetken hurmion jälkeen todeta, että en häntä saakaan. Niinpä sit se jäi siihen kertaan. Ja toiste en moiseen suostuis. Siperia opettaa. :-D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Niin. Jos nimimerkkisi numerot kielii syntymävuotta, niin kyllä sulla on aikaa miettiä suhteita vielä pitkään.

        Ja en minä ainakaan näe mitään väärää monen kanssa samaanaikaan olemisessa, jos kaikki osapuolet sen hyväksyy. Ketään ei saa satuttaa. Minä itse joskus olin se toinen. Ajattelin hiukan, että miten voin, mutta naisen mies oli sika. Mutta enpä ajatellutkaan, että hän ei eroakaan, vaan sain hetken hurmion jälkeen todeta, että en häntä saakaan. Niinpä sit se jäi siihen kertaan. Ja toiste en moiseen suostuis. Siperia opettaa. :-D

        No täyttyy tunnustaa se, että syntymävuosi ei ole sama kuin 1992. Olen aiemmin syntynyt, mutta anonyymiteetin takia en sitä kerro, kun olen jo kertonut yliopistoni, asuinkaupunkini ja pituuteni.

        Minä näen siinä, että lukion kolmasluokkalaiselle ei mennä ihastuksesta kertomaan, mutta oltaisiin sitten läheisissä jonkun toisen kanssa. Minusta pitää valita se toinen nainen, mutta valitettavasti tällä hetkellä pidän paljon kahdesta naisesta. Tämän ristiriidan takia ilmeisesti kumpaakaan saa tai sitten saan kummatkin, mutta vain kaveritasolla.

        On minulla tällä hetkellä kaveri/ystävä tasolla naisia, mutta ei ole varsinaisesti sitä tyttöystävää. Koen niin, että niitä varsinaisia tyttöystäviä voi kivalla miehellä olla vain yksi kerrallaan, vaikka "sydämeen" mahtuisi kaksi "ämmää". Sydämessä voi olla vain yksi todellinen tyttöystävä.

        Näköään olikin aikaa kirjoitella vielä ilta aikaan. Huomenna ennen kahdeksaa tulen seuraavaan kerran nettiin!

        Törmäillään! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No täyttyy tunnustaa se, että syntymävuosi ei ole sama kuin 1992. Olen aiemmin syntynyt, mutta anonyymiteetin takia en sitä kerro, kun olen jo kertonut yliopistoni, asuinkaupunkini ja pituuteni.

        Minä näen siinä, että lukion kolmasluokkalaiselle ei mennä ihastuksesta kertomaan, mutta oltaisiin sitten läheisissä jonkun toisen kanssa. Minusta pitää valita se toinen nainen, mutta valitettavasti tällä hetkellä pidän paljon kahdesta naisesta. Tämän ristiriidan takia ilmeisesti kumpaakaan saa tai sitten saan kummatkin, mutta vain kaveritasolla.

        On minulla tällä hetkellä kaveri/ystävä tasolla naisia, mutta ei ole varsinaisesti sitä tyttöystävää. Koen niin, että niitä varsinaisia tyttöystäviä voi kivalla miehellä olla vain yksi kerrallaan, vaikka "sydämeen" mahtuisi kaksi "ämmää". Sydämessä voi olla vain yksi todellinen tyttöystävä.

        Näköään olikin aikaa kirjoitella vielä ilta aikaan. Huomenna ennen kahdeksaa tulen seuraavaan kerran nettiin!

        Törmäillään! :)

        No minä taisin löytää mielenkiintoisen keskustelun. Joku feministinainen siellä aloittanut. Ihan pitää hieroa käsiä vastakkain, että saako kunnon väittelyt aikaan. :-D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No minä taisin löytää mielenkiintoisen keskustelun. Joku feministinainen siellä aloittanut. Ihan pitää hieroa käsiä vastakkain, että saako kunnon väittelyt aikaan. :-D

        No vähän harmitti, että just kyseinen feministi ei vastannut keskusteluun, mutta joku pete kylläkin. Vaikuttaa fiksulta kaverilta.

        Just joskus naiseni kanssa mietittiin, että miehet ei kovin puhele parisuhteistaan tai naisistaan esim. saunailloissa. Ihan yksittäistapauksia lukuunottamatta.
        Minullakaan ei juurikaan ole ystävissä sellaisia, joiden kanssa vois rupatella ihan kaikki. Ja eipä sen puoleen, että lähtisin heille kaikkea kertomaankaan. En tiedä miten yksityiskohtaisesti naiset sitten saunailloissa tai vastaavissa sit suhdettaan purkaa? Käyvätkö he seksiä läpi tai muuta vastaavaa?

        Mutta tuosta tasa-arvokeskustelusta vielä, että se tekniikkasukeltaja oli tuuminut jotain ja lisäsin hänen kommenttiin jotain epätasa-arvosta miehiä kohtaan. Minusta on jotenkin väärin, että jos nainen on suhteessa, jossa mies sortaa, niin nainen on uhri, mutta jos nainen sortaa, on mies lapanen ja vätys, oikeastaan kaikkien mielestä. Sillä on aika vinha ero. Monet käsitteet on kyllä muuttuneet, mutta minusta tälläiset ei. Tasa-arvosta puhuttaessa monesti se käsitetään vain naisten oikeuksien parantamisena, mutta nimikin jo kertoo, että kyse olisi myös miesten oikuksien parantamisena. Taidan laittaa tästä aloituksen tälle päivälle. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No vähän harmitti, että just kyseinen feministi ei vastannut keskusteluun, mutta joku pete kylläkin. Vaikuttaa fiksulta kaverilta.

        Just joskus naiseni kanssa mietittiin, että miehet ei kovin puhele parisuhteistaan tai naisistaan esim. saunailloissa. Ihan yksittäistapauksia lukuunottamatta.
        Minullakaan ei juurikaan ole ystävissä sellaisia, joiden kanssa vois rupatella ihan kaikki. Ja eipä sen puoleen, että lähtisin heille kaikkea kertomaankaan. En tiedä miten yksityiskohtaisesti naiset sitten saunailloissa tai vastaavissa sit suhdettaan purkaa? Käyvätkö he seksiä läpi tai muuta vastaavaa?

        Mutta tuosta tasa-arvokeskustelusta vielä, että se tekniikkasukeltaja oli tuuminut jotain ja lisäsin hänen kommenttiin jotain epätasa-arvosta miehiä kohtaan. Minusta on jotenkin väärin, että jos nainen on suhteessa, jossa mies sortaa, niin nainen on uhri, mutta jos nainen sortaa, on mies lapanen ja vätys, oikeastaan kaikkien mielestä. Sillä on aika vinha ero. Monet käsitteet on kyllä muuttuneet, mutta minusta tälläiset ei. Tasa-arvosta puhuttaessa monesti se käsitetään vain naisten oikeuksien parantamisena, mutta nimikin jo kertoo, että kyse olisi myös miesten oikuksien parantamisena. Taidan laittaa tästä aloituksen tälle päivälle. :)

        "Just joskus naiseni kanssa mietittiin, että miehet ei kovin puhele parisuhteistaan tai naisistaan esim. saunailloissa. Ihan yksittäistapauksia lukuunottamatta.
        Minullakaan ei juurikaan ole ystävissä sellaisia, joiden kanssa vois rupatella ihan kaikki."

        Rupatellaan sitten naisista. En luonnollisesti kerro kaikkea tänne, mutta minä aloitan.

        No minä puhelen naisistani. Soittelin eilen kahdelle naiselle. Molemmat ovat sellaisia, jotka voi säilyttää ystävinä, vaikka alkaisi seurustelemaan vakavasti jonkun kanssa. Toinen naisista on 29-vuotias ja noin 160 kiloinen. Hänen kanssaan kukaan nainen ei voi kuvitella sitä, että minulla olisi hänen kanssaan seksiä. Kyseessä on vain ystävyyssuhde, sillä minä en ole hänestä kiinnostunut ja oikeastaan ei hän sillä tavalla minusta. Olemme vaan friendejä. Se toinen nainen jolle soitin taas voisi olla ikänsä puolesta äitini. Tavallaan hän onkin vähän jotain sinne suuntaan, sillä äitini on kuollut. Sekin on vain ystävyyssuhde ja hän nuorelle naiselle liian vanha, jotta olisi kilpailija. Hänetkin voi säilyttää ystävänä, vaikka alkaisi seurustelemaan.

        Tämä nyt 29-vuotias määritteli minulle hänen ollessa 28-vuotiaana, että minulle sopivan ikäinen nainen on 25-vuotias. Samaa mieltä oli joku 20/21-vuotias nuori mies, joka oli mennyt nuorena naimisiin. Hänkin spontaanisesti määritteli minulle oikeaksi ikäluokaksi 25-vuotiaan eli opintojensa loppuvaiheessa olevan yliopisto-opiskelijan tai jo valmistuneen. Molempien mukaan nykyinen mielenkiinnon kohteeni lukiolainen on minulle liian nuori. Tämä oli sillon kuin hän oli lukion toisella luokalla ja 17-vuotias. Nyt tämä nuori nainen lukion kolmannella ja 18-vuotias. Ensi vuonna hän täyttää 19 vuotta. Vähän arveluttaa toisten arvioitten mukaan ehdottaa treffejä lukiolaiselle, kun kahden mukaan naisviitekehykseni olisi 25 vuotta ja jopa siitä ylöspäin.

        No täytyy tunnustaa se, että haluan lähinnä vain katsoa tätä lukiolaista silmiin ja tavata uudemman kerran. Haluni on katsella häntä silmiin. Lisäksi pidän paljon yhdestä neljännen vuoden opiskelijasta, joka on ilmeisesti 23-vuotias. Oikeastaan rakastan tätä neljännen vuoden opiskelijaa kuin sisarta tai jotakin sinne päin. Tapasin hänet eilen ja puhuimme muutaman sanan sunnuntaisesta kuorokonsertista, jossa myös hän kävi. Minulle hän edustaa sielua, jota olisi kiva pitää kädestä kiinni Taivaassa. Maan päällä hänen kätensä on melko kylmä, mutta sydän lämmin. Hän on jotenkin ihannetyttöni ja jos joku kysyy minulta, että rakastanko häntä niin joudun myöntämään kyllä. Mutta joudun lisäämään siihen, että rakastan montaa muutakin naista esimerkiksi siskojani.

        Enempää naisjuttuja sinkun ei kannata kertoa, mutta toivottavasti tämä jotain mielessä herätti kivalla miehellä.

        Parisuhdetta minulla ei ole tällä hetkellä ja lapsia. Tunsin vanhuuden päiviä vietän naimisissa olematta, mutta en tiedä sitä onko minulla välttämättä jälkikasvua.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Just joskus naiseni kanssa mietittiin, että miehet ei kovin puhele parisuhteistaan tai naisistaan esim. saunailloissa. Ihan yksittäistapauksia lukuunottamatta.
        Minullakaan ei juurikaan ole ystävissä sellaisia, joiden kanssa vois rupatella ihan kaikki."

        Rupatellaan sitten naisista. En luonnollisesti kerro kaikkea tänne, mutta minä aloitan.

        No minä puhelen naisistani. Soittelin eilen kahdelle naiselle. Molemmat ovat sellaisia, jotka voi säilyttää ystävinä, vaikka alkaisi seurustelemaan vakavasti jonkun kanssa. Toinen naisista on 29-vuotias ja noin 160 kiloinen. Hänen kanssaan kukaan nainen ei voi kuvitella sitä, että minulla olisi hänen kanssaan seksiä. Kyseessä on vain ystävyyssuhde, sillä minä en ole hänestä kiinnostunut ja oikeastaan ei hän sillä tavalla minusta. Olemme vaan friendejä. Se toinen nainen jolle soitin taas voisi olla ikänsä puolesta äitini. Tavallaan hän onkin vähän jotain sinne suuntaan, sillä äitini on kuollut. Sekin on vain ystävyyssuhde ja hän nuorelle naiselle liian vanha, jotta olisi kilpailija. Hänetkin voi säilyttää ystävänä, vaikka alkaisi seurustelemaan.

        Tämä nyt 29-vuotias määritteli minulle hänen ollessa 28-vuotiaana, että minulle sopivan ikäinen nainen on 25-vuotias. Samaa mieltä oli joku 20/21-vuotias nuori mies, joka oli mennyt nuorena naimisiin. Hänkin spontaanisesti määritteli minulle oikeaksi ikäluokaksi 25-vuotiaan eli opintojensa loppuvaiheessa olevan yliopisto-opiskelijan tai jo valmistuneen. Molempien mukaan nykyinen mielenkiinnon kohteeni lukiolainen on minulle liian nuori. Tämä oli sillon kuin hän oli lukion toisella luokalla ja 17-vuotias. Nyt tämä nuori nainen lukion kolmannella ja 18-vuotias. Ensi vuonna hän täyttää 19 vuotta. Vähän arveluttaa toisten arvioitten mukaan ehdottaa treffejä lukiolaiselle, kun kahden mukaan naisviitekehykseni olisi 25 vuotta ja jopa siitä ylöspäin.

        No täytyy tunnustaa se, että haluan lähinnä vain katsoa tätä lukiolaista silmiin ja tavata uudemman kerran. Haluni on katsella häntä silmiin. Lisäksi pidän paljon yhdestä neljännen vuoden opiskelijasta, joka on ilmeisesti 23-vuotias. Oikeastaan rakastan tätä neljännen vuoden opiskelijaa kuin sisarta tai jotakin sinne päin. Tapasin hänet eilen ja puhuimme muutaman sanan sunnuntaisesta kuorokonsertista, jossa myös hän kävi. Minulle hän edustaa sielua, jota olisi kiva pitää kädestä kiinni Taivaassa. Maan päällä hänen kätensä on melko kylmä, mutta sydän lämmin. Hän on jotenkin ihannetyttöni ja jos joku kysyy minulta, että rakastanko häntä niin joudun myöntämään kyllä. Mutta joudun lisäämään siihen, että rakastan montaa muutakin naista esimerkiksi siskojani.

        Enempää naisjuttuja sinkun ei kannata kertoa, mutta toivottavasti tämä jotain mielessä herätti kivalla miehellä.

        Parisuhdetta minulla ei ole tällä hetkellä ja lapsia. Tunsin vanhuuden päiviä vietän naimisissa olematta, mutta en tiedä sitä onko minulla välttämättä jälkikasvua.

        Joo. Siis huomaan, että itsekin turvaudut naispuoleisiin ystäviin jos puhut suhteista naisiin...sitä minä tarkoitinkin...paitsi nyt sitten minun kanssa. :) Ja tämä on minustakin ihan uutta ja kiinnostavaa.

        No minäkin mietin vähän tuota ikäeroa? Mutta toisaalta jos ikäeroa olisi vaikka 10 vuotta, niin se ei taas sitten myöhemmin merkkaakaan niin paljoa...50 vuotias mies ja 40 vuotias nainen ei ole tavatonta. Jopa isompiakin eroja on. Mutta itsekkään en ole mikään ikärasisti. Minun nainen on minua 4 vuotta vanhempi. Edellinen avioliitto taas päättyi 4 vuotta minua nuoremman kanssa, että sekin pää on koettu...

        Olin joskus aloittelemassa taas 47 vuotiaan naisen kanssa suhdetta, siis hän oli minua liki sen 10 vuotta vanhempi. Häntä se häiritsi alussa enemmän, mutta kun hän pääsi siitä yli, niin sitten minä vuorostaan aloin sitä funtsia. Minulla on lapset, en niitä tarvitse enää todellakaan lisää tänne, että ei se ikä mulle naisessa ole se päällimmäinen asia. Mutta kyllä mä vähän en päässyt ajatuksesta, että kun minä olen 70, niin hän on jo liki 80... sitten se alkaa taas vaikuttaa tuo ikäero...näköjään nuorena ja vanhana...ei se tässä puolivälissä niin vaikuta.

        No mikä syy on sitten, että 18 vuotias ja 28 vuotias ei oikein soveltuis yhteen? Minusta muuten kyllä ihan, mutta ongelma on sen 18 vuotiaan vähäinen kokemus aikuisten maailmasta. Hän on juuri astunut sinne. Kaikki on niin uutta ja paljon on vielä kokematta. Se riippuu paljon suhteenlaadusta tietenkin, mutta jos hän aloittaa sinun kanssa suhteen nyt, niin paljonko häneltä jää kokematta sitten sitä varhaisaikuusuuden elämää? Se saattaa myöhemmin harmittaa häntä....Itsekin olet kaiketi saanut viettää halutessasi kaveriiltoja, bileitä jne. Jos olisit suhteessa ja saisitkin lähteä, niin mikisi lähtisit, jos sulla on oma kulta kotona? Et varmaan joka viikonloppu olisi radalla???

        Oletko miettinyt asiaa tästä kantilta?


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. Siis huomaan, että itsekin turvaudut naispuoleisiin ystäviin jos puhut suhteista naisiin...sitä minä tarkoitinkin...paitsi nyt sitten minun kanssa. :) Ja tämä on minustakin ihan uutta ja kiinnostavaa.

        No minäkin mietin vähän tuota ikäeroa? Mutta toisaalta jos ikäeroa olisi vaikka 10 vuotta, niin se ei taas sitten myöhemmin merkkaakaan niin paljoa...50 vuotias mies ja 40 vuotias nainen ei ole tavatonta. Jopa isompiakin eroja on. Mutta itsekkään en ole mikään ikärasisti. Minun nainen on minua 4 vuotta vanhempi. Edellinen avioliitto taas päättyi 4 vuotta minua nuoremman kanssa, että sekin pää on koettu...

        Olin joskus aloittelemassa taas 47 vuotiaan naisen kanssa suhdetta, siis hän oli minua liki sen 10 vuotta vanhempi. Häntä se häiritsi alussa enemmän, mutta kun hän pääsi siitä yli, niin sitten minä vuorostaan aloin sitä funtsia. Minulla on lapset, en niitä tarvitse enää todellakaan lisää tänne, että ei se ikä mulle naisessa ole se päällimmäinen asia. Mutta kyllä mä vähän en päässyt ajatuksesta, että kun minä olen 70, niin hän on jo liki 80... sitten se alkaa taas vaikuttaa tuo ikäero...näköjään nuorena ja vanhana...ei se tässä puolivälissä niin vaikuta.

        No mikä syy on sitten, että 18 vuotias ja 28 vuotias ei oikein soveltuis yhteen? Minusta muuten kyllä ihan, mutta ongelma on sen 18 vuotiaan vähäinen kokemus aikuisten maailmasta. Hän on juuri astunut sinne. Kaikki on niin uutta ja paljon on vielä kokematta. Se riippuu paljon suhteenlaadusta tietenkin, mutta jos hän aloittaa sinun kanssa suhteen nyt, niin paljonko häneltä jää kokematta sitten sitä varhaisaikuusuuden elämää? Se saattaa myöhemmin harmittaa häntä....Itsekin olet kaiketi saanut viettää halutessasi kaveriiltoja, bileitä jne. Jos olisit suhteessa ja saisitkin lähteä, niin mikisi lähtisit, jos sulla on oma kulta kotona? Et varmaan joka viikonloppu olisi radalla???

        Oletko miettinyt asiaa tästä kantilta?

        No minä en ollut se 28-vuotias vaan se naisystäväni, joka täytti viime kesänä 29-vuotta. Ehkä ne määritteli sen lukion kakkosluokkalaisena nuoreksi, kun kuulivat vuoden alussa hänen olevan 17-vuotias. Sovin joulukuussa 2015 treffit 19-vuotiaan yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijan kanssa. Hän perui sitten treffit 1.1.2016. Kysyin häneltä myöhempään olenko vapaa ja saanko yrittää 17-vuotiasta lukiolaista treffeille hänen sijaan. 19-vuotias ei kokenut minua vanhaksi suostuessaan treffeille, mutta hänestä kaksi vuotta nuorempi lukiolainen oli minulle hänestä liian nuori. Kun hän näin sanoi niin minua alkoi arveluttaa lähestyminen tätä lukion tokaluokkalaista.

        Ehdotin tässä aikaisemmin yhdelle Subwayn sandwich-artistille pikaravintolassa treffejä. Hän sanoi, että olisi suostunut treffeille, mutta hänellä on jo poikaystävä. Luulin tätä 22-vuotiaaksi opiskelijaksi, mutta tämä olikin 18-vuotias lukion kolmannen vuoden opiskelija. Olisimme siis menneet treffeille, jos hänellä ei olisi ollut varattu. Tämä 18-vuotias luuli minua 27-vuotiaaksi yliopisto-opiskelijaksi ulkonäön perusteella. En sano tuliko liian vähän tai liian paljon ikää, mutta sen ikäiseltä omastakin mielestä suunnilleen näytin, kun peiliin katsoin.

        18-vuotias lukiolainen siis voi suostua treffeille kanssani, jos on vähän Subwayn lukiolaisen työntekijän suuntaan. Mutta entäs sitten? Hänellä on edessä kolmannella luokalla ylioppilaskirjoitukset ja minulla edessä "viimeinen" sivuainetentti, jotta minulla olisi tutkintoon vaadittavat sivuaineet koossa. Opiskelen vielä varmasti kaksi ja puoli lukuvuotta, joten hän voisi olla ensilukuvuonna opiskelija samassa yliopistossa. Nyt maailmamme on vähän erilaisia: toinen lukiossa ja toinen yliopistossa. Lisäksi kaverimme ovat eri ikäisiä, kun minulla on kavereina pitkälti lähes 25-vuotiaista jopa yli 30-vuotiaisiin. Kaverini ovat pääosin syntyneet 80-luvulla, mutta hänen ystävänsä ovat ilmeisesti 90-luvun lopulta, sillä hänen syntymävuotensa on 1998.

        Jostain syystä en ole vielä miettinyt vakavaa seurustelua, sillä ensi pitäisi tavata hänet ja varmentaa oliko hänen toistuva silmiin katselunsa hymyilyneen mielenkiinnon&ihastumisen merkki? Minä kaipaan vain hänen seuraansa ja silmiään tässä vaiheessa. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No minä en ollut se 28-vuotias vaan se naisystäväni, joka täytti viime kesänä 29-vuotta. Ehkä ne määritteli sen lukion kakkosluokkalaisena nuoreksi, kun kuulivat vuoden alussa hänen olevan 17-vuotias. Sovin joulukuussa 2015 treffit 19-vuotiaan yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijan kanssa. Hän perui sitten treffit 1.1.2016. Kysyin häneltä myöhempään olenko vapaa ja saanko yrittää 17-vuotiasta lukiolaista treffeille hänen sijaan. 19-vuotias ei kokenut minua vanhaksi suostuessaan treffeille, mutta hänestä kaksi vuotta nuorempi lukiolainen oli minulle hänestä liian nuori. Kun hän näin sanoi niin minua alkoi arveluttaa lähestyminen tätä lukion tokaluokkalaista.

        Ehdotin tässä aikaisemmin yhdelle Subwayn sandwich-artistille pikaravintolassa treffejä. Hän sanoi, että olisi suostunut treffeille, mutta hänellä on jo poikaystävä. Luulin tätä 22-vuotiaaksi opiskelijaksi, mutta tämä olikin 18-vuotias lukion kolmannen vuoden opiskelija. Olisimme siis menneet treffeille, jos hänellä ei olisi ollut varattu. Tämä 18-vuotias luuli minua 27-vuotiaaksi yliopisto-opiskelijaksi ulkonäön perusteella. En sano tuliko liian vähän tai liian paljon ikää, mutta sen ikäiseltä omastakin mielestä suunnilleen näytin, kun peiliin katsoin.

        18-vuotias lukiolainen siis voi suostua treffeille kanssani, jos on vähän Subwayn lukiolaisen työntekijän suuntaan. Mutta entäs sitten? Hänellä on edessä kolmannella luokalla ylioppilaskirjoitukset ja minulla edessä "viimeinen" sivuainetentti, jotta minulla olisi tutkintoon vaadittavat sivuaineet koossa. Opiskelen vielä varmasti kaksi ja puoli lukuvuotta, joten hän voisi olla ensilukuvuonna opiskelija samassa yliopistossa. Nyt maailmamme on vähän erilaisia: toinen lukiossa ja toinen yliopistossa. Lisäksi kaverimme ovat eri ikäisiä, kun minulla on kavereina pitkälti lähes 25-vuotiaista jopa yli 30-vuotiaisiin. Kaverini ovat pääosin syntyneet 80-luvulla, mutta hänen ystävänsä ovat ilmeisesti 90-luvun lopulta, sillä hänen syntymävuotensa on 1998.

        Jostain syystä en ole vielä miettinyt vakavaa seurustelua, sillä ensi pitäisi tavata hänet ja varmentaa oliko hänen toistuva silmiin katselunsa hymyilyneen mielenkiinnon&ihastumisen merkki? Minä kaipaan vain hänen seuraansa ja silmiään tässä vaiheessa. :)

        Joo, en mä tuijota numeroita. Ehkä jotain pientä tarkennusta varmaan tarvitaan jos ollaan kyseessä alle 18 vuotiaissa...siinä ollaan jo niin lähellä murrosikää vielä...

        Ei se minusta ainakaan se ikäero sinäällään ole haastavaa tuossa, vaan yleensä se naisen nuoruus... Toisaalta sitten kun taas miettii, että voihan hän olla omanikäisenkin kanssa vaikka sen 5 vuotta ja sitten miettiä, että jäi elämättä elämää välissä.... Että ei oikeen perusteita löydy miksi ei...

        Olet aika romanttinen mies. :) Ja se on aika kiva ja hyvä juttu. Mutta vaikka suhde naiseen onkin romanttinen, niin on se muutakin. Nainen ajattelee suhteen monesti ulkoisesti aika romanttiseksi... He puhuvat niistä paljon ja haluavat huomiota jne. Mutta jotenkin olen oppinut huomaamaan, että se on aika pintaa heillä yleensä. Itsekin olen yltiöromanttinen mies. Mutta en ole vielä tavannut naista, joka olisi yhtään samaa tasoa. Se "arki" tupsautetaan aina siihen nopeasti. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo, en mä tuijota numeroita. Ehkä jotain pientä tarkennusta varmaan tarvitaan jos ollaan kyseessä alle 18 vuotiaissa...siinä ollaan jo niin lähellä murrosikää vielä...

        Ei se minusta ainakaan se ikäero sinäällään ole haastavaa tuossa, vaan yleensä se naisen nuoruus... Toisaalta sitten kun taas miettii, että voihan hän olla omanikäisenkin kanssa vaikka sen 5 vuotta ja sitten miettiä, että jäi elämättä elämää välissä.... Että ei oikeen perusteita löydy miksi ei...

        Olet aika romanttinen mies. :) Ja se on aika kiva ja hyvä juttu. Mutta vaikka suhde naiseen onkin romanttinen, niin on se muutakin. Nainen ajattelee suhteen monesti ulkoisesti aika romanttiseksi... He puhuvat niistä paljon ja haluavat huomiota jne. Mutta jotenkin olen oppinut huomaamaan, että se on aika pintaa heillä yleensä. Itsekin olen yltiöromanttinen mies. Mutta en ole vielä tavannut naista, joka olisi yhtään samaa tasoa. Se "arki" tupsautetaan aina siihen nopeasti. :D

        No, minulla on tarkoitus olla se ihastumisen tai rakastumisen huuma hänen kanssaan, jos hän viime kerralla tosissaan ihastui niin kuin tulkitsin. Nyt se ihastuksen tunne on häneltä ehkä jo haihtunut, sillä emme ole nähneet kahteen viikkoon toisiamme. Haluaisin olla ihastuneen tai rakastuneen nuoren naisen kanssa yhdessä. Tiedän sen, että arki tulee sitten aikanaan ja hänellä siinä arjessa on ylioppilaskirjoitukset. Sitten hänellä ei ole aikaa minulle, mutta saatamme säilyä ystävinä aina ensikesään asti. En hae romanssia, mutta sellainenkin kelpaa, jos ei muuta saa. Arkikin on käynyt mielessä, sillä kuvittelin hänen ryhtyvän oleskelemaan tai vähän asumaan asunnollani. Kahden arki olisi yhteen saatettava, mutta siinä kuvitellussa arjessa hän on ollut jo ylioppilas ja vähän kypsempi.

        Kysyin tuossa kahdelta kaveriltani ikiä ja syntymävuosia. Ensimmäinen juuri äsken yliopiston ravintolassa kohtaamani oli syntynyt vuonna 1991 ja 25-vuotias. Toinen kohtaamani oli 1992 ja 24-vuotias. He ovat vielä samalta vuosikymmeneltä kuin tämä 1998, 18-vuotias. Heidän suhteensa ikäero kaveripiirissä ei ole huono, mutta sitten tulee ne 80-luvulla syntyneet ystävät ja yksi 1979 syntynyt. Se 70-luvulla syntynyt voisi olla hänen isänsä. Oikeastaan minulla on Joensuussa vielä kaksi miesystävää, jotka ovat vanhempia. Heidän syntymävuotensa ovat 1970 ja 1962. Teoreettisesti tuo ainut 60-luvulla syntynyt ystäväni voisi olla hänen isoisänsä teoreettisesti ja ja nuo kaksi 70-luvun nyt luonani kävijästä voisivat olla hänen isiään. Jos olen yliopistolla ensi lukuvuonna hänen seurassaan niin hänen kaverinsa ovat ihan eri ikäluokkaa. Ystävien ja heidän kokemusmaailmansa osin tyysin erilainen.

        Nyt olen hetken poista netistä, mutta vastailen sitten joskus kello 13 Sinun mahdolliseen viestiisi!

        Enempää ei tällä kerralla naisista ironnut ja "parisuhteesta".


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No, minulla on tarkoitus olla se ihastumisen tai rakastumisen huuma hänen kanssaan, jos hän viime kerralla tosissaan ihastui niin kuin tulkitsin. Nyt se ihastuksen tunne on häneltä ehkä jo haihtunut, sillä emme ole nähneet kahteen viikkoon toisiamme. Haluaisin olla ihastuneen tai rakastuneen nuoren naisen kanssa yhdessä. Tiedän sen, että arki tulee sitten aikanaan ja hänellä siinä arjessa on ylioppilaskirjoitukset. Sitten hänellä ei ole aikaa minulle, mutta saatamme säilyä ystävinä aina ensikesään asti. En hae romanssia, mutta sellainenkin kelpaa, jos ei muuta saa. Arkikin on käynyt mielessä, sillä kuvittelin hänen ryhtyvän oleskelemaan tai vähän asumaan asunnollani. Kahden arki olisi yhteen saatettava, mutta siinä kuvitellussa arjessa hän on ollut jo ylioppilas ja vähän kypsempi.

        Kysyin tuossa kahdelta kaveriltani ikiä ja syntymävuosia. Ensimmäinen juuri äsken yliopiston ravintolassa kohtaamani oli syntynyt vuonna 1991 ja 25-vuotias. Toinen kohtaamani oli 1992 ja 24-vuotias. He ovat vielä samalta vuosikymmeneltä kuin tämä 1998, 18-vuotias. Heidän suhteensa ikäero kaveripiirissä ei ole huono, mutta sitten tulee ne 80-luvulla syntyneet ystävät ja yksi 1979 syntynyt. Se 70-luvulla syntynyt voisi olla hänen isänsä. Oikeastaan minulla on Joensuussa vielä kaksi miesystävää, jotka ovat vanhempia. Heidän syntymävuotensa ovat 1970 ja 1962. Teoreettisesti tuo ainut 60-luvulla syntynyt ystäväni voisi olla hänen isoisänsä teoreettisesti ja ja nuo kaksi 70-luvun nyt luonani kävijästä voisivat olla hänen isiään. Jos olen yliopistolla ensi lukuvuonna hänen seurassaan niin hänen kaverinsa ovat ihan eri ikäluokkaa. Ystävien ja heidän kokemusmaailmansa osin tyysin erilainen.

        Nyt olen hetken poista netistä, mutta vastailen sitten joskus kello 13 Sinun mahdolliseen viestiisi!

        Enempää ei tällä kerralla naisista ironnut ja "parisuhteesta".

        Eilen oli paska päivä kaikenkaikkiaan. Menin ihan sekaisin oikeastaan. Vajosin niin alas synkkyyteen, että puistattaa vieläkin. :(

        Mietin kaikkea elämääni ja sain kaikesta niin jotenkin synkän kuvan, että en edes tajua miten? Tänä aamuna heräsin jo neljältä kuselle, mutta en saanut unta enää. Keittelin siinä kahvit ja mietin edellistä iltaa ja miten kaivauduinkaan niin synkkiin mietteisiin. Minulla oli ikävä lapsia ja naistani. Niin ikävä, että en mitään muuta edes ajatellut. Ja mitä enemmän mietin ikävääni, sen pahemmaks se tuli. Itkin itsekseni ja tunsin itseni niin onnettomaksi ja tilanteen niin lohduttomaksi, että ei mitään määrää.

        Mietin mitä voin asialle tehdä...aika perusmiesmäisyyttä..tehdä? Itseasiassa mä ehkä sit keksinkin....pitää tehdä...tehdä juttuja. En saa enää jäädä makaamaan sohvalle ja kirjoittamaan tänne puhelimella vaan laittaa verkkarit ja lenkkarit jalkaan ja painua vaikka lenkille. Siivota autotalli. Kellari. Hoitaa asioita ja elää hitto tätä elämää. Olla saakelisoikoon se mies, mikä hoitaa kämppänsä, itsensä ja rakkaampansa...Siis elämänsä.

        Eli nyt mä en enää katsele näitä sivuja vapaa-ajallani. Vaan silloin hoidan ihan omia asioitani. Tänään se saa alkaa. Ja alkakoot tämän kirjoittamisella ja aamupuurolla. Sit tuosta aamupuurosta tuli mieleen. Mä alan hoitaa myös itseäni paremmin. Pyrin syömään hyvin ja monipuolisesti. Inhoan lenkkeilyä, mutta se on ainoa tapa pitää fyysisestä kunnosta huolta. Eli jos mulla on aikaa, niin meen kävelemään/juoksemaan. Säbää pelaan jos sattuu vuoro kohdalleen. Mutta vaikka kaksi kertaa viikossa tunti liikuntaa, oli se sit missä muodossa tahansa. Sitten koitan olla tipattomalla niinpitkään kuin pystyn. Alkoholia ei mene paljoa mulla, mutta mietin, että mitä mä sillä oikeasti edes teen sitä vähääkään? Hyvässä seurassa ehkä sit vaan.

        Ja sit mä en oo keksinyt ihan miten mä saisin jotenkin ikäväni naiseen pienentymään siedettävälle tasolle? Ehkä siihenkin auttaa tuo, että vaan tekis asioita ja tapais sit eläviä ihmisiä enemmän? Mulla on sukulaisia ja kavereita täällä kaupungissa pilvin pimein, että ehkä pitäis hiukan käyttää aikaa niihinkin? Odotan nyttenkin naiselta hyvän aamun toivotuksia, mikä on oikeastaan aika rassaavaa. Hän tuntuu selviävän tästä paremmin ja hänellä onkin se oma elämä aika hyvin hantuukissa. Touhuilee kaikkee, eikä mieti asioita niin. Ikävähän hälläkin on, mutta eipä se auta kailottamalla sitä kaikkialle, niinkuin itse tein... Eli tähänkin luulen, että tekeminen on paras lääke. Mitä enemmän asioita vaan tekee, sen vähemmän joutavia miettii.

        No tällänen aamukirjoitus nyt lähti....


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Eilen oli paska päivä kaikenkaikkiaan. Menin ihan sekaisin oikeastaan. Vajosin niin alas synkkyyteen, että puistattaa vieläkin. :(

        Mietin kaikkea elämääni ja sain kaikesta niin jotenkin synkän kuvan, että en edes tajua miten? Tänä aamuna heräsin jo neljältä kuselle, mutta en saanut unta enää. Keittelin siinä kahvit ja mietin edellistä iltaa ja miten kaivauduinkaan niin synkkiin mietteisiin. Minulla oli ikävä lapsia ja naistani. Niin ikävä, että en mitään muuta edes ajatellut. Ja mitä enemmän mietin ikävääni, sen pahemmaks se tuli. Itkin itsekseni ja tunsin itseni niin onnettomaksi ja tilanteen niin lohduttomaksi, että ei mitään määrää.

        Mietin mitä voin asialle tehdä...aika perusmiesmäisyyttä..tehdä? Itseasiassa mä ehkä sit keksinkin....pitää tehdä...tehdä juttuja. En saa enää jäädä makaamaan sohvalle ja kirjoittamaan tänne puhelimella vaan laittaa verkkarit ja lenkkarit jalkaan ja painua vaikka lenkille. Siivota autotalli. Kellari. Hoitaa asioita ja elää hitto tätä elämää. Olla saakelisoikoon se mies, mikä hoitaa kämppänsä, itsensä ja rakkaampansa...Siis elämänsä.

        Eli nyt mä en enää katsele näitä sivuja vapaa-ajallani. Vaan silloin hoidan ihan omia asioitani. Tänään se saa alkaa. Ja alkakoot tämän kirjoittamisella ja aamupuurolla. Sit tuosta aamupuurosta tuli mieleen. Mä alan hoitaa myös itseäni paremmin. Pyrin syömään hyvin ja monipuolisesti. Inhoan lenkkeilyä, mutta se on ainoa tapa pitää fyysisestä kunnosta huolta. Eli jos mulla on aikaa, niin meen kävelemään/juoksemaan. Säbää pelaan jos sattuu vuoro kohdalleen. Mutta vaikka kaksi kertaa viikossa tunti liikuntaa, oli se sit missä muodossa tahansa. Sitten koitan olla tipattomalla niinpitkään kuin pystyn. Alkoholia ei mene paljoa mulla, mutta mietin, että mitä mä sillä oikeasti edes teen sitä vähääkään? Hyvässä seurassa ehkä sit vaan.

        Ja sit mä en oo keksinyt ihan miten mä saisin jotenkin ikäväni naiseen pienentymään siedettävälle tasolle? Ehkä siihenkin auttaa tuo, että vaan tekis asioita ja tapais sit eläviä ihmisiä enemmän? Mulla on sukulaisia ja kavereita täällä kaupungissa pilvin pimein, että ehkä pitäis hiukan käyttää aikaa niihinkin? Odotan nyttenkin naiselta hyvän aamun toivotuksia, mikä on oikeastaan aika rassaavaa. Hän tuntuu selviävän tästä paremmin ja hänellä onkin se oma elämä aika hyvin hantuukissa. Touhuilee kaikkee, eikä mieti asioita niin. Ikävähän hälläkin on, mutta eipä se auta kailottamalla sitä kaikkialle, niinkuin itse tein... Eli tähänkin luulen, että tekeminen on paras lääke. Mitä enemmän asioita vaan tekee, sen vähemmän joutavia miettii.

        No tällänen aamukirjoitus nyt lähti....

        Huomenta. Minä tein eilen myös päätöksiä. Seuraavan kerran syön sokeria kesäkuussa 2017.. Alkoholikin on pannassa siihen asti. Vaikeaa se on, mutta puoli vuotta on mahdollista kestää. Liikunta myös lisään. Paino näyttää olevan yli 100 kiloa, miksi olisi vähän syytä laihduttaa.

        Itsekin tänä aamuna kaipailin sitä naista, josta kaikkein eniten olen kiinnostunut. Valitettavasti kahteen viikkoon en ole nähnyt häntä. Ajelin viime perjantaista lähtien ennen kahdeksaa yliopistolle, jotta mahdollisesti törmäisin tähän lukiolaiseen. Valitettavasti niitä aamu-linja-autoja kulkee samaan aikaan useita, joten en välttämättä osu oikeaan tösään, missä hän on. Pahimmassa tapauksessa en näe häntä kuukausiin tai teoriassa en koskaan! :(

        Elämässä välillä masentaa. Välillä on hyviä hetkiä ja kyynel tulee silmään pelkästä ilosta, kuten minulle kävi sunnuntain konsertissa, kun kuoro lauloi laulun "Romanssi". Jotenkin se liikutti pieniin kyyneliin asti. Välillä taas olemme murheenalhossa ja allapäin, mutta sen jälkeen ne hyvä hetket vasta hyviltä tuntuvat! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Huomenta. Minä tein eilen myös päätöksiä. Seuraavan kerran syön sokeria kesäkuussa 2017.. Alkoholikin on pannassa siihen asti. Vaikeaa se on, mutta puoli vuotta on mahdollista kestää. Liikunta myös lisään. Paino näyttää olevan yli 100 kiloa, miksi olisi vähän syytä laihduttaa.

        Itsekin tänä aamuna kaipailin sitä naista, josta kaikkein eniten olen kiinnostunut. Valitettavasti kahteen viikkoon en ole nähnyt häntä. Ajelin viime perjantaista lähtien ennen kahdeksaa yliopistolle, jotta mahdollisesti törmäisin tähän lukiolaiseen. Valitettavasti niitä aamu-linja-autoja kulkee samaan aikaan useita, joten en välttämättä osu oikeaan tösään, missä hän on. Pahimmassa tapauksessa en näe häntä kuukausiin tai teoriassa en koskaan! :(

        Elämässä välillä masentaa. Välillä on hyviä hetkiä ja kyynel tulee silmään pelkästä ilosta, kuten minulle kävi sunnuntain konsertissa, kun kuoro lauloi laulun "Romanssi". Jotenkin se liikutti pieniin kyyneliin asti. Välillä taas olemme murheenalhossa ja allapäin, mutta sen jälkeen ne hyvä hetket vasta hyviltä tuntuvat! :)

        No mä mietin, että tään masennuksen kyllä aiheutin ihan itse. Ja tähän tilaan voi vaikuttaa itse, että se ei uusi. Ja sen aion todellakin tehdä.

        Tänään tulee muksut mulle koulustaan ja sitten meinasin kysellä mitä heille kuuluu. Sitten kerron naisen kihlaamisesta ja oikeastaan niin, että pyysin häntä naimisiin kanssani...se kertoo todellisemman kuvan tuosta toimituksesta, kuin kihlaaminen vaan.. Sitten käyn kaupasta urheilukellon itselleni. Se kertoo ja kannustaa pitämään itsestä huolta. Testaan sen heti illalla, kun menen pojan harjoituksiin...olen muutamissa käynytkin, mihin olen vaan töiltäni kerennyt ja pääsen tänään ja huomennakin. Maanantainakin kerkeän niihin, vaikka minulla on yövuoroa. Mutta sama se on poikien kanssa pelata ja punnertaa...tsempataan toisiamme siinä. :)

        Sitten tuossa viestitin naisen kanssa. Eilen tuli sille kirjoitettua jos vaikka mitä siinä olossa. Ei se pahoittanut mieltänsä, mutta varmaan hiukan mietti, että mikä mulle tuli. Kerroin hälle hiukan olosta, mutta en liikaa. Enkä halua sitä itsekkään analysoida enempää. Kaikki pitäisi olla ihan entisellään...niin se riittää mulle.

        Nyt on vielä vaikeaa olla, kun oon täällä töissä. Onneks jotain työtäkin on vähän, mutta ajattelin siivoilla vaikka paikkoja täällä, niin saa jotain ajankulua ja ei miettis kaikenmaailman asioita. Tännekin vois ottaa oikeastaan jotain kirjallisuutta mukaan ja heittäytyä sellaiseen maailmaan, niin ei pyöris päässä kaikenmaailman ikävät ja sen sellaiset. Monta asiaa voi tehdä toisella tavalla ja se parantaa mielialaa...

        Sen verran kyllä mietin, että d-vitamiinia alan popsimaan. Mä en juo oikeestaan kun kahvissa maitoo ja aurinko ei tod paista, niin senkin puutetta voi olla... :(


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No mä mietin, että tään masennuksen kyllä aiheutin ihan itse. Ja tähän tilaan voi vaikuttaa itse, että se ei uusi. Ja sen aion todellakin tehdä.

        Tänään tulee muksut mulle koulustaan ja sitten meinasin kysellä mitä heille kuuluu. Sitten kerron naisen kihlaamisesta ja oikeastaan niin, että pyysin häntä naimisiin kanssani...se kertoo todellisemman kuvan tuosta toimituksesta, kuin kihlaaminen vaan.. Sitten käyn kaupasta urheilukellon itselleni. Se kertoo ja kannustaa pitämään itsestä huolta. Testaan sen heti illalla, kun menen pojan harjoituksiin...olen muutamissa käynytkin, mihin olen vaan töiltäni kerennyt ja pääsen tänään ja huomennakin. Maanantainakin kerkeän niihin, vaikka minulla on yövuoroa. Mutta sama se on poikien kanssa pelata ja punnertaa...tsempataan toisiamme siinä. :)

        Sitten tuossa viestitin naisen kanssa. Eilen tuli sille kirjoitettua jos vaikka mitä siinä olossa. Ei se pahoittanut mieltänsä, mutta varmaan hiukan mietti, että mikä mulle tuli. Kerroin hälle hiukan olosta, mutta en liikaa. Enkä halua sitä itsekkään analysoida enempää. Kaikki pitäisi olla ihan entisellään...niin se riittää mulle.

        Nyt on vielä vaikeaa olla, kun oon täällä töissä. Onneks jotain työtäkin on vähän, mutta ajattelin siivoilla vaikka paikkoja täällä, niin saa jotain ajankulua ja ei miettis kaikenmaailman asioita. Tännekin vois ottaa oikeastaan jotain kirjallisuutta mukaan ja heittäytyä sellaiseen maailmaan, niin ei pyöris päässä kaikenmaailman ikävät ja sen sellaiset. Monta asiaa voi tehdä toisella tavalla ja se parantaa mielialaa...

        Sen verran kyllä mietin, että d-vitamiinia alan popsimaan. Mä en juo oikeestaan kun kahvissa maitoo ja aurinko ei tod paista, niin senkin puutetta voi olla... :(

        En tiedä onko jonkinlaiseen masennukseen hyötyä d-vitamiinista. Enemmän siihen auttaa joku ainesosa, jota on juustossa, viinirypäleissä ja suklaassa. Sen on todettu kohentavan mielialaa. Suklaa ei ole ehkä hyvä valinta, sillä siinä lihottavaa rasvaa ja sokeria. Sen sijaan voisit kokeilla ostaa viinirypäleitä ja juustoa. Itse olen huomannut ainakin Oltermanni-juuston kohentavan mielialaani. En ole kyllä vaikutuksesta varma, mutta niin ainakin kuvittelen.

        Itselläni oli tässä hirmuiset paineet isästä, mutta olin siitä huolimatta hyvällä tuulella ainakin ajoittain, sillä olin ihastunut tähän yhteen naiseen. Hänen ajattelunsa sai aivot onnelliseksi. Joskus se aurinko paistaa risukasaan.

        Lähden tänään puolelta päivin junalla faijan luokse. Junassa en voi kirjoitella kannettavalla kuin tunnin, sillä sitten akku pettää. (On siellä jossain pistorasioita, joista saa virtaa, mutta viimeksi huomasin koneeni sammuneen tunnin junamatkan jälkeen.) Ei ole enää täysin uusi tietokone ja kannettavan akku ei ole uuden veroinen. Kirjoittelen jonnekin kello 13 asti junamatkan aikana. Sen jälkeen ei kannata viestejä enää odottaa, sillä sinulla taitaa loppua työaika. Milloin on seuraava työvuoro, jos et kirjoittele kuin työvuorojen aikana?

        Kokeile kotona vaikka sitä Oltermannia leivän päällä tai viinirypäleitä. Jos ei auta niin syö vähän suklaata, silläkin mieliala voi kohentua hetkeksi. Hermoston toiminta on sähkökemiaalista ja syödyllä voi vaikuttaa mielialaan. Jos liikaa käyttää syömistä mielialan kohottajana niin huomaa kyllä pian olevansa tosi lihava mahdollisesti!

        Viinirypäleistä kaikki viinirypäleet eivät taineet vaikuttaa mielialaa kohentavasti vain tietyt lajikkeet. Alkoholia en suosittele masentuneena juomaan, sillä saattaa masentaa vielä enemmän.

        Ehkä lasten tapaaminen piristää ja jonkun ystävän kohtaaminen! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        En tiedä onko jonkinlaiseen masennukseen hyötyä d-vitamiinista. Enemmän siihen auttaa joku ainesosa, jota on juustossa, viinirypäleissä ja suklaassa. Sen on todettu kohentavan mielialaa. Suklaa ei ole ehkä hyvä valinta, sillä siinä lihottavaa rasvaa ja sokeria. Sen sijaan voisit kokeilla ostaa viinirypäleitä ja juustoa. Itse olen huomannut ainakin Oltermanni-juuston kohentavan mielialaani. En ole kyllä vaikutuksesta varma, mutta niin ainakin kuvittelen.

        Itselläni oli tässä hirmuiset paineet isästä, mutta olin siitä huolimatta hyvällä tuulella ainakin ajoittain, sillä olin ihastunut tähän yhteen naiseen. Hänen ajattelunsa sai aivot onnelliseksi. Joskus se aurinko paistaa risukasaan.

        Lähden tänään puolelta päivin junalla faijan luokse. Junassa en voi kirjoitella kannettavalla kuin tunnin, sillä sitten akku pettää. (On siellä jossain pistorasioita, joista saa virtaa, mutta viimeksi huomasin koneeni sammuneen tunnin junamatkan jälkeen.) Ei ole enää täysin uusi tietokone ja kannettavan akku ei ole uuden veroinen. Kirjoittelen jonnekin kello 13 asti junamatkan aikana. Sen jälkeen ei kannata viestejä enää odottaa, sillä sinulla taitaa loppua työaika. Milloin on seuraava työvuoro, jos et kirjoittele kuin työvuorojen aikana?

        Kokeile kotona vaikka sitä Oltermannia leivän päällä tai viinirypäleitä. Jos ei auta niin syö vähän suklaata, silläkin mieliala voi kohentua hetkeksi. Hermoston toiminta on sähkökemiaalista ja syödyllä voi vaikuttaa mielialaan. Jos liikaa käyttää syömistä mielialan kohottajana niin huomaa kyllä pian olevansa tosi lihava mahdollisesti!

        Viinirypäleistä kaikki viinirypäleet eivät taineet vaikuttaa mielialaa kohentavasti vain tietyt lajikkeet. Alkoholia en suosittele masentuneena juomaan, sillä saattaa masentaa vielä enemmän.

        Ehkä lasten tapaaminen piristää ja jonkun ystävän kohtaaminen! :)

        Joo. Lapset tuo varmasti iloa jo kummasti. Ja en tiedäkään mitä tuo d-vitamiini tuo vai tuoko mitään, mutta sitä keksin saavani aika helkutin vähän. Ja voihan siinä ainakin se plaseboilmiö tulla.

        Mutta kyllä tuo muukin sosiaalinen elämä on saatava toimimaan. Porukatkin asuu täällä ja harvoin tulee käytyä. Siellä käymisen vois ottaa tavaksi, lisäksi eno tarvitsee turinakaveria ja on mulla yksi kummilapsikin täällä, mitä pitäis käydä näkemässä. Itseasiassa sillä onkin lauantaina synttärit. :)

        Ehkä tää tästä helpottaa pian. Ja toivottavasti saan pidettyä itseni kurissa ja keskittyä ihan elämiseen, enkä nyyhkimiseen sohvalla... Ylös, ulos ja menoks-meiningillä vaan. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. Lapset tuo varmasti iloa jo kummasti. Ja en tiedäkään mitä tuo d-vitamiini tuo vai tuoko mitään, mutta sitä keksin saavani aika helkutin vähän. Ja voihan siinä ainakin se plaseboilmiö tulla.

        Mutta kyllä tuo muukin sosiaalinen elämä on saatava toimimaan. Porukatkin asuu täällä ja harvoin tulee käytyä. Siellä käymisen vois ottaa tavaksi, lisäksi eno tarvitsee turinakaveria ja on mulla yksi kummilapsikin täällä, mitä pitäis käydä näkemässä. Itseasiassa sillä onkin lauantaina synttärit. :)

        Ehkä tää tästä helpottaa pian. Ja toivottavasti saan pidettyä itseni kurissa ja keskittyä ihan elämiseen, enkä nyyhkimiseen sohvalla... Ylös, ulos ja menoks-meiningillä vaan. :)

        Niin ja lauantaina muuten alkais yövuorojakso.

        Voihan tänne kuitenkin kirjoitella aina, kaikki löytyy niin näppärästi täältä aina. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. Lapset tuo varmasti iloa jo kummasti. Ja en tiedäkään mitä tuo d-vitamiini tuo vai tuoko mitään, mutta sitä keksin saavani aika helkutin vähän. Ja voihan siinä ainakin se plaseboilmiö tulla.

        Mutta kyllä tuo muukin sosiaalinen elämä on saatava toimimaan. Porukatkin asuu täällä ja harvoin tulee käytyä. Siellä käymisen vois ottaa tavaksi, lisäksi eno tarvitsee turinakaveria ja on mulla yksi kummilapsikin täällä, mitä pitäis käydä näkemässä. Itseasiassa sillä onkin lauantaina synttärit. :)

        Ehkä tää tästä helpottaa pian. Ja toivottavasti saan pidettyä itseni kurissa ja keskittyä ihan elämiseen, enkä nyyhkimiseen sohvalla... Ylös, ulos ja menoks-meiningillä vaan. :)

        Elimistössäsi on ilmeisesti pimeähormonia, serotoriinia, huono määrä. Se voi masentaa näin pimeänä aikana, kun joutuu pimeässä väsyneenä menemään töihin. Myös muita hormoneja ja välitttäjäaineita vaikuttaa olotilaasi. Mutta ei niitä välttämättä napata noin vain jostain purkista. Enemmänkin niitä saa monipuolisella ja riittävällä ruokavaliolla. Voisin luetella montakin parempaa oloa tuovaa ainetta, kuten dopamiini yms. , mutta monesti nämä hyvänolon aineet välittyvät elimistöön esimerkiksi rakkainta suudellessa ja häntä sylissä pitäessä. Ehkä rakkaimman ajatteleminen voi herättää jotain hyvää oloa. Kokeile piristäisikö se, että haaveilet siitä päivästä, jolloin saatte parisuhteessanne oikein "tankata" toisianne talven pimeän hetken eron päiviä varten! :)

        Lasten ja ihmisten seurassa piristyy. Huumausaineilla kuten kokaiini olosi saisi loistavaksi hetkeksi esimerkiksi niiden dopamiini tasoa nostavalla vaikutuksella, mutta niissä on se hyvä puoli, että elimistö sopeutuu aineisiin ja pitemmän päälle lähtötaso on surkea huumeidenkäyttäjällä ja enää ei päästä mihinkään todella hyvää olotilaan niin kuin alussa. Sama on ehkä siinä, että jos aina on loistavaa niin monet hyvät hetket elämässä eivät tunnukaan niin hyviltä, kun aina menee loistavasti.

        Elämä - perusruoka, lapset ja se rakkain - ovat paras "huume" ja olotilan kohottaja näin pimeään vuoden aikaan. Nyt kannattaa nukkua pitkään silloin, kun siihen on mahdollisuus.

        Yövuorosi aikaan en tänne kirjoittele, sillä tarkoitus on nukkua jo kymmenen maissa, jos se on vain mahdollista. Viimeistään kello 23 joka ilta on tarkoitus olla untenmailla.

        Luenpa tekstisi sitten tänään illalla ja mahdolliset lauantain yöjuttusi sunnuntaina.

        Tämän enempää en kirjoittele tänään työvuorosi aikana vaan matkustan junassa ja välillä surffaan muualla junassa. PItää laittaa tämä kannettava välillä täällä pistorasiaan, sillä akku ei kovin paljon kestä!

        Nähdään!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Elimistössäsi on ilmeisesti pimeähormonia, serotoriinia, huono määrä. Se voi masentaa näin pimeänä aikana, kun joutuu pimeässä väsyneenä menemään töihin. Myös muita hormoneja ja välitttäjäaineita vaikuttaa olotilaasi. Mutta ei niitä välttämättä napata noin vain jostain purkista. Enemmänkin niitä saa monipuolisella ja riittävällä ruokavaliolla. Voisin luetella montakin parempaa oloa tuovaa ainetta, kuten dopamiini yms. , mutta monesti nämä hyvänolon aineet välittyvät elimistöön esimerkiksi rakkainta suudellessa ja häntä sylissä pitäessä. Ehkä rakkaimman ajatteleminen voi herättää jotain hyvää oloa. Kokeile piristäisikö se, että haaveilet siitä päivästä, jolloin saatte parisuhteessanne oikein "tankata" toisianne talven pimeän hetken eron päiviä varten! :)

        Lasten ja ihmisten seurassa piristyy. Huumausaineilla kuten kokaiini olosi saisi loistavaksi hetkeksi esimerkiksi niiden dopamiini tasoa nostavalla vaikutuksella, mutta niissä on se hyvä puoli, että elimistö sopeutuu aineisiin ja pitemmän päälle lähtötaso on surkea huumeidenkäyttäjällä ja enää ei päästä mihinkään todella hyvää olotilaan niin kuin alussa. Sama on ehkä siinä, että jos aina on loistavaa niin monet hyvät hetket elämässä eivät tunnukaan niin hyviltä, kun aina menee loistavasti.

        Elämä - perusruoka, lapset ja se rakkain - ovat paras "huume" ja olotilan kohottaja näin pimeään vuoden aikaan. Nyt kannattaa nukkua pitkään silloin, kun siihen on mahdollisuus.

        Yövuorosi aikaan en tänne kirjoittele, sillä tarkoitus on nukkua jo kymmenen maissa, jos se on vain mahdollista. Viimeistään kello 23 joka ilta on tarkoitus olla untenmailla.

        Luenpa tekstisi sitten tänään illalla ja mahdolliset lauantain yöjuttusi sunnuntaina.

        Tämän enempää en kirjoittele tänään työvuorosi aikana vaan matkustan junassa ja välillä surffaan muualla junassa. PItää laittaa tämä kannettava välillä täällä pistorasiaan, sillä akku ei kovin paljon kestä!

        Nähdään!

        Joo. En mitään poppakonsteja tähän olotilaan meinaakaan. Reippaampi asenne ja hyvä ruoka saa riittää. Lisäks tuo liikunta on sellainen, että se sopii mulle kuin nenä naamaan. Varsinkin joukkuelajit vie mennessään. Helposti tunti/puolitoista nurin ja sen jälkeen on raukee olo. Itseasiassa taijan lisätä sellaiseen perusliikkumiseen puolipakolliset lenkit. Pitää roplata kellosta kaikki irti.

        Olen ehkä aina innoikas aloittamaan kaikenlaista, mutta sitten arjen vaikeudet tekee niistä luopumisen helpoks. Kun on väsynyt, niin siihen ei aina terveellistä ruokaa tule laitettua, vaan einekseks lipsahtaa helposti.

        Sitten jos on sellaista luppoaikaa, niin eipä tule lenkille juuri lähdettyä, kun ennemmin sitten vaikka kommentoi tänne kotisohvalta. Siksi minä meinasin tämän jättää tänne töihin. Ja sitten kun kello on ranteessa, niin se huomioi myös arkitouhujenkin teon. Jos imuroi kämppää tai siivoilee muuten, niin se huomioi senkin.

        Just naiselle naureskelin, että pakko laittaa se vyö rakastelunkin ajaks. Voi seurata, että minkä verran parisuhteen moottorina toimiva seksi kuluttaa energiaa. Ainakin minulla on monesti pää ihan märkänä siitä touhusta. Ja kun meillä se ei ole ihan hetken sutkaus, vaan siinä saattaapi mennä 30-60 minuuttiakin... Olen usein jopa jatkanut pienen tauon jälkeen uudelleen, kunhan pikkuaseveli on toipunut. :D

        No mä mielellään miettisin kyllä noita mukavia juttuja naisestani ja on vaikka mitä ihania muistoja, mutta pelkäämpä, että ikävä saa siitä vaan tuulta alleen lisää. Siksi ehkä jopa pikkuisen koitan ainakin nyt tässä alussa unohtaa hänet... Vai mahtaakohan olla liian voimakas ilmaus... ehkä en ajattele häntä kokoajan. :)

        Mutta palaillaan vaan astioille taas. Lauantaina tulen jälleen tänne kurkkimaan mitä on muistutuksiin tullut. Ja varmaan annan sinulle raporttia elämänmuutoksen alkupäivistä. Ja miten se on vaikuttanut mielialaan. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. En mitään poppakonsteja tähän olotilaan meinaakaan. Reippaampi asenne ja hyvä ruoka saa riittää. Lisäks tuo liikunta on sellainen, että se sopii mulle kuin nenä naamaan. Varsinkin joukkuelajit vie mennessään. Helposti tunti/puolitoista nurin ja sen jälkeen on raukee olo. Itseasiassa taijan lisätä sellaiseen perusliikkumiseen puolipakolliset lenkit. Pitää roplata kellosta kaikki irti.

        Olen ehkä aina innoikas aloittamaan kaikenlaista, mutta sitten arjen vaikeudet tekee niistä luopumisen helpoks. Kun on väsynyt, niin siihen ei aina terveellistä ruokaa tule laitettua, vaan einekseks lipsahtaa helposti.

        Sitten jos on sellaista luppoaikaa, niin eipä tule lenkille juuri lähdettyä, kun ennemmin sitten vaikka kommentoi tänne kotisohvalta. Siksi minä meinasin tämän jättää tänne töihin. Ja sitten kun kello on ranteessa, niin se huomioi myös arkitouhujenkin teon. Jos imuroi kämppää tai siivoilee muuten, niin se huomioi senkin.

        Just naiselle naureskelin, että pakko laittaa se vyö rakastelunkin ajaks. Voi seurata, että minkä verran parisuhteen moottorina toimiva seksi kuluttaa energiaa. Ainakin minulla on monesti pää ihan märkänä siitä touhusta. Ja kun meillä se ei ole ihan hetken sutkaus, vaan siinä saattaapi mennä 30-60 minuuttiakin... Olen usein jopa jatkanut pienen tauon jälkeen uudelleen, kunhan pikkuaseveli on toipunut. :D

        No mä mielellään miettisin kyllä noita mukavia juttuja naisestani ja on vaikka mitä ihania muistoja, mutta pelkäämpä, että ikävä saa siitä vaan tuulta alleen lisää. Siksi ehkä jopa pikkuisen koitan ainakin nyt tässä alussa unohtaa hänet... Vai mahtaakohan olla liian voimakas ilmaus... ehkä en ajattele häntä kokoajan. :)

        Mutta palaillaan vaan astioille taas. Lauantaina tulen jälleen tänne kurkkimaan mitä on muistutuksiin tullut. Ja varmaan annan sinulle raporttia elämänmuutoksen alkupäivistä. Ja miten se on vaikuttanut mielialaan. :)

        No minäkin tässä tulin vielä lukaisemaan sen, mitä olit vastannut. Itse muutin tässä matkan aikana vähän mieleni. Junassa tulin toisiin ajatuksiin siitä, että milloinka aloitan uuden elämän sokerin suhteen. 11. joulukuuta minulle tulee elokuvavieraita. Kolme naista ja yksi mies. Silloin pitäisi isäntänä syödä sokeria, jos he syövät. Samoin jouluna on oikestaan olla syömättä siskon loihtimia sokeriherkkuja. Uuden vuoden aattona tarjoan kavereilleni luonai cocktailia, mutta en meinannut itse juoda alkoholia tai nauttia sokeria ollenkaan. Ryhmähengen mukaan on hyvä nauttia sitä sokerista alkoholijuomaa itsekin uuden vuoden tulemisen kunniaksi. Sitten seuraavana vuonna olen vaivaiset neljä kuukautta täysin ilman sokeria ja alkoholia. Ei viinin tippakaan ja ei yhtään piparin palastakaan. Tavoitteena on totuttaa elemistö vähemmälle sokerille niin olen hetken kokonaan ilman. Sitten kesällä saa taas syödä sokeria ja herkutella jäätelöllä. Haaveilen siitä, että vappuna olisi aurinkoista ja pääsisi tereasille nauttimaan oluen keran keväästä/kesästä. Tänä vuonna Joensuussa oli kesä jo vappuna, sillä terminen kesä alkoi jo ennen vapunaattoa huhtikuun lopussa. :)

        Kerron tämän sen takia, jos nyt pimeän aikaan vähän masentaa - niin kohta tulee taas kesä jolloin on lämpimiä aurinkoisia päiviä! :) Ainiaan ei kestä pimeä ja kylmä talvi! :D


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No minäkin tässä tulin vielä lukaisemaan sen, mitä olit vastannut. Itse muutin tässä matkan aikana vähän mieleni. Junassa tulin toisiin ajatuksiin siitä, että milloinka aloitan uuden elämän sokerin suhteen. 11. joulukuuta minulle tulee elokuvavieraita. Kolme naista ja yksi mies. Silloin pitäisi isäntänä syödä sokeria, jos he syövät. Samoin jouluna on oikestaan olla syömättä siskon loihtimia sokeriherkkuja. Uuden vuoden aattona tarjoan kavereilleni luonai cocktailia, mutta en meinannut itse juoda alkoholia tai nauttia sokeria ollenkaan. Ryhmähengen mukaan on hyvä nauttia sitä sokerista alkoholijuomaa itsekin uuden vuoden tulemisen kunniaksi. Sitten seuraavana vuonna olen vaivaiset neljä kuukautta täysin ilman sokeria ja alkoholia. Ei viinin tippakaan ja ei yhtään piparin palastakaan. Tavoitteena on totuttaa elemistö vähemmälle sokerille niin olen hetken kokonaan ilman. Sitten kesällä saa taas syödä sokeria ja herkutella jäätelöllä. Haaveilen siitä, että vappuna olisi aurinkoista ja pääsisi tereasille nauttimaan oluen keran keväästä/kesästä. Tänä vuonna Joensuussa oli kesä jo vappuna, sillä terminen kesä alkoi jo ennen vapunaattoa huhtikuun lopussa. :)

        Kerron tämän sen takia, jos nyt pimeän aikaan vähän masentaa - niin kohta tulee taas kesä jolloin on lämpimiä aurinkoisia päiviä! :) Ainiaan ei kestä pimeä ja kylmä talvi! :D

        No minun kesä tulee aiemmin. Minun kesälomat on nimittäin talvella. Ja ensi vuonna pääsen nauttimaan vielä pitkästä lomasta. Se kyllä tekee mielen heti paremmaksi, kun ei tarvia töihin tulla moniin viikkoihin. :) Ja saa varmasti olla naisen ja lasten kanssa mielinmäärin. Voi kuinka odotankaan sitä aikaa. :)

        No minäkin voisin kokeilla tuota lähes sokerittomuutta. En ihan ehdoton aio olla, mutta karkkipusseja tulee ostettua varsinkin yövuoroihin piristämään. Toinen herkku on noi sipsit ja nekin vois jätellä pois. Rasvaa en kyllä jätä ja aion suosia ihan eläinrasvaa, eli voita. Kasvisrasvahommat on minusta huuhaata...

        Olisi kyllä kiva nähdä jo itsensä ilman tuota hassua kumpua vyötärön päällä. Vaikka kilot ei lähtis, niin lähtis ainakin se. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No minun kesä tulee aiemmin. Minun kesälomat on nimittäin talvella. Ja ensi vuonna pääsen nauttimaan vielä pitkästä lomasta. Se kyllä tekee mielen heti paremmaksi, kun ei tarvia töihin tulla moniin viikkoihin. :) Ja saa varmasti olla naisen ja lasten kanssa mielinmäärin. Voi kuinka odotankaan sitä aikaa. :)

        No minäkin voisin kokeilla tuota lähes sokerittomuutta. En ihan ehdoton aio olla, mutta karkkipusseja tulee ostettua varsinkin yövuoroihin piristämään. Toinen herkku on noi sipsit ja nekin vois jätellä pois. Rasvaa en kyllä jätä ja aion suosia ihan eläinrasvaa, eli voita. Kasvisrasvahommat on minusta huuhaata...

        Olisi kyllä kiva nähdä jo itsensä ilman tuota hassua kumpua vyötärön päällä. Vaikka kilot ei lähtis, niin lähtis ainakin se. :D

        MInulla ei nyt mitään hirvittävää kumpua ole, sillä olen lähes kaksimetrinen ja se vähäinen ylipaino ei sen takia niin selvästi näy. Nyt on kylläkin suuntana se, että paino on nousussa ja ei kiinnosta olla selvästi yli sata kiloinen. Sen takia pitää pistää ainakin hetkeksi sokerinsyönti kuriin ja omaksua samalla vähän parempia elintapoja.

        Vai pidät sipseistä, mutta nekin taitaa lihottaa. Ystäväni samasta kerrostalosta pitää sipseistä ja monta kertaa tulee illalla luokseni katsomaan sipsipussin kanssa televisiota. Monesti syömme illalla myös puoleksi maksaen jonkun suklaa Ainon. Eilen piti näin käydä ja annoin ystävälleni rahaa noin kaksi euroa, jotta osallistun puolikkaaseen Ainoon. Sitten soittelin hänelle sitä, että en jaksakaan syödä mitään vaan alan aikaisin yhdeksän jälkeen nukkumaan. Näin ei tullut lisää kaloreita! :)

        Nuku muuten sinä nyt, kun ei ole työtä. Ehkä nyt tuntuu vähän hankalamalta oleminen, jos ei ole riittävästi nukkunut. Rasittava työ sinulla, kun joutuu tekemään viikosta toiseen kolmea vuoroa.

        Olin tässä töissä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Siellä jotkut tekivät sellaista työtä, että viikossa oli kolme työvuoroa. He olivat kolme kertaa kymmenentuntia putkeen töissä. Yksi kymmenen tunnin vuorosta oli yövuoro. Palkallisia tunteja viikossa tuli yövuorolisien takia noin 40 tuntia eli he saivat kolmella työvuorolla viikossa "maksimipalkan". Muu aika oli vapaa-aikaa, mutta en heitä kadehti oikein, sillä ei ollut kiva se yksi viikon yövuoro kymmenine tunteineen. Lentokenttä on auki 24 tuntia vuorokaudessa, minkä takia heidän piti sotkea vuorokausirytminsä yhdeksi vuorokauden ajaksi. Meneekö sinulta vaihtelun takia vuorokausirytmi sekaisin?

        Luen sitten lauantaina juttujasi, mitä olet kirjoittanut lauantaina yöllä. Nähdään paremmilla kuin yövuoroillasi. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        MInulla ei nyt mitään hirvittävää kumpua ole, sillä olen lähes kaksimetrinen ja se vähäinen ylipaino ei sen takia niin selvästi näy. Nyt on kylläkin suuntana se, että paino on nousussa ja ei kiinnosta olla selvästi yli sata kiloinen. Sen takia pitää pistää ainakin hetkeksi sokerinsyönti kuriin ja omaksua samalla vähän parempia elintapoja.

        Vai pidät sipseistä, mutta nekin taitaa lihottaa. Ystäväni samasta kerrostalosta pitää sipseistä ja monta kertaa tulee illalla luokseni katsomaan sipsipussin kanssa televisiota. Monesti syömme illalla myös puoleksi maksaen jonkun suklaa Ainon. Eilen piti näin käydä ja annoin ystävälleni rahaa noin kaksi euroa, jotta osallistun puolikkaaseen Ainoon. Sitten soittelin hänelle sitä, että en jaksakaan syödä mitään vaan alan aikaisin yhdeksän jälkeen nukkumaan. Näin ei tullut lisää kaloreita! :)

        Nuku muuten sinä nyt, kun ei ole työtä. Ehkä nyt tuntuu vähän hankalamalta oleminen, jos ei ole riittävästi nukkunut. Rasittava työ sinulla, kun joutuu tekemään viikosta toiseen kolmea vuoroa.

        Olin tässä töissä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Siellä jotkut tekivät sellaista työtä, että viikossa oli kolme työvuoroa. He olivat kolme kertaa kymmenentuntia putkeen töissä. Yksi kymmenen tunnin vuorosta oli yövuoro. Palkallisia tunteja viikossa tuli yövuorolisien takia noin 40 tuntia eli he saivat kolmella työvuorolla viikossa "maksimipalkan". Muu aika oli vapaa-aikaa, mutta en heitä kadehti oikein, sillä ei ollut kiva se yksi viikon yövuoro kymmenine tunteineen. Lentokenttä on auki 24 tuntia vuorokaudessa, minkä takia heidän piti sotkea vuorokausirytminsä yhdeksi vuorokauden ajaksi. Meneekö sinulta vaihtelun takia vuorokausirytmi sekaisin?

        Luen sitten lauantaina juttujasi, mitä olet kirjoittanut lauantaina yöllä. Nähdään paremmilla kuin yövuoroillasi. :)

        En malttanut olla tulematta kehumaan. :-D

        Tänään siivosin kello kädessä ja sykevyö päällä. 560 kcal lähti. Sit illalla aattelin kokeilla, vieläkö irtoo juoksu. Hölkyttelin 7,5 km 45 minuuttiin. Ja yllättävän kivuttomasti jaksoin. Oikeastaan liukas keli kävi jalkoihin vähän, mutta muuten kyllä kivasti hurahti lenkki. :-D

        Päivän saldo on säännölliselle (1-3h/vko) 3050 kcal päivään. Eli jämäkästi sit aloittelin. Huomenaamuna sit jäille ja vähän pelailua päälle. Saa nähdä mitä tekee äkkiliikunnan lisäys kropalle. Sit tulee vähän huilia, mut ti iltana ainakin 5 km juoksen vaikka itkun kaa. :-D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        En malttanut olla tulematta kehumaan. :-D

        Tänään siivosin kello kädessä ja sykevyö päällä. 560 kcal lähti. Sit illalla aattelin kokeilla, vieläkö irtoo juoksu. Hölkyttelin 7,5 km 45 minuuttiin. Ja yllättävän kivuttomasti jaksoin. Oikeastaan liukas keli kävi jalkoihin vähän, mutta muuten kyllä kivasti hurahti lenkki. :-D

        Päivän saldo on säännölliselle (1-3h/vko) 3050 kcal päivään. Eli jämäkästi sit aloittelin. Huomenaamuna sit jäille ja vähän pelailua päälle. Saa nähdä mitä tekee äkkiliikunnan lisäys kropalle. Sit tulee vähän huilia, mut ti iltana ainakin 5 km juoksen vaikka itkun kaa. :-D

        Mahtavaa. Se "outokumpu" häviää vähitellen pois tuolla menolla. Kiva oli lukea juttujasi, kuten aiemminkin. Sinulla onkin mielenkiintoisia juttuja. Laitoin sinut seuraavaan aiheeseen kiehtovana miehenä täällä palstalla. Se oli osoitettu naisille, mutta sanottiin aloituksessa sen, että miehetkin saavat vastata.

        http://keskustelu.suomi24.fi/t/14592154/kysymys-naisille#comment-87523849

        Pidän siis sinua ja Ratikkakuski tämän palstan mielenkiintoisimpina miehinä.

        Ehkä se ajatus, että vaan työaikana kirjoittelet ole aina niin järkevä. Voi sitä olla joskus työajan ulkopuolellakin jotakin sanottavaa tai katsottavaa. Itsekin olen nyt tänään vielä kymmenen jälkeen täällä netissä, vaikka aikaisemmin päätin, että kirjoittele enää kello 22 jälkeen.

        Minäkin ilmeisesti aloitan toukokuun alussa lenkkeilykauden joka kestää elokuun loppuun. En hankki sykevyötä ja kalorimittaria vaan käyn säännöllisesti lenkkillä. Ilmeisesti ensivuonna minulla on neljä kuukautta ensinnäkin sokerilakko täydellisesti. Sen jälkeen saa syödä sokeri, jos käy lenkillä juoksemassa ja paino ei nouse. Syyskuusta lähtin käyn loput vuoden neljästä kuukaudesta yliopiston kuntosalilla, koska se taitaa maksaa alle 20 euroa neljältä kuukaudelta Syke-tarralla. Siinä on minun ohjelmani. Ensisyksynä alan opiskelemaan myös sivuaineena teologiaa. Suoritan kahdessa lukuvuodessa teologiasta sivuaineena perusopinnot ja aineopinnot eli "cumun". Jospa siinä kasvaisi myös henkisesti - tai ehkä vain hämmentyy teologisesti.

        Laadi pitkä suunnnitelma kuntoilulle ja aina sopivasti jousta suunnitelmassa menojen&töitten&terveyden mukaan. Ylimääräiset kilot karisevat! :)

        Menestystä alkamallesi kuntoiluharrastukselle! :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        En malttanut olla tulematta kehumaan. :-D

        Tänään siivosin kello kädessä ja sykevyö päällä. 560 kcal lähti. Sit illalla aattelin kokeilla, vieläkö irtoo juoksu. Hölkyttelin 7,5 km 45 minuuttiin. Ja yllättävän kivuttomasti jaksoin. Oikeastaan liukas keli kävi jalkoihin vähän, mutta muuten kyllä kivasti hurahti lenkki. :-D

        Päivän saldo on säännölliselle (1-3h/vko) 3050 kcal päivään. Eli jämäkästi sit aloittelin. Huomenaamuna sit jäille ja vähän pelailua päälle. Saa nähdä mitä tekee äkkiliikunnan lisäys kropalle. Sit tulee vähän huilia, mut ti iltana ainakin 5 km juoksen vaikka itkun kaa. :-D

        Nytkö kiva mies saapui yövuoroon? Kirjoittelen täällä jonnekin kello 23 asti. Sen jälkeen alan nukkumaan, sillä vähän jo väsyttää.

        Hyvää yötä ja työtä, jos ei tänään lauantaina vielä täällä törmätä! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Nytkö kiva mies saapui yövuoroon? Kirjoittelen täällä jonnekin kello 23 asti. Sen jälkeen alan nukkumaan, sillä vähän jo väsyttää.

        Hyvää yötä ja työtä, jos ei tänään lauantaina vielä täällä törmätä! :)

        Kiva mies? No niin kai, mutta en kerennyt aikasemmin tänne. :(


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Kiva mies? No niin kai, mutta en kerennyt aikasemmin tänne. :(

        Valitettavasti alan siinä 15-20 minuutin päässä nukkumaan, sillä en halua sotkea rytmiä. Mitenkä muuten on seuraavat työvuorot?

        Kivan miehen merkki on yleensä se, että joku nainen tähän mieheen rakastuu ja miehellä on samaan aikaan myös miespuolisia ystäviä. Täällä jotkut on vähemmän kivoja ja mättävät tänne negatiivisia aloituksia.

        Nyt valitettavasti tämä yön kirjoittelu minun osalta loppuu melko pian! :(


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Valitettavasti alan siinä 15-20 minuutin päässä nukkumaan, sillä en halua sotkea rytmiä. Mitenkä muuten on seuraavat työvuorot?

        Kivan miehen merkki on yleensä se, että joku nainen tähän mieheen rakastuu ja miehellä on samaan aikaan myös miespuolisia ystäviä. Täällä jotkut on vähemmän kivoja ja mättävät tänne negatiivisia aloituksia.

        Nyt valitettavasti tämä yön kirjoittelu minun osalta loppuu melko pian! :(

        No mä teen putkeen toisen vuoron, että oon täällä jokseenkin sen 15 tuntia vielä. :/


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No mä teen putkeen toisen vuoron, että oon täällä jokseenkin sen 15 tuntia vielä. :/

        No sitten minä olen joskus aamulla kirjoittamassa Sinulle sen toisen vuoron alkupuolella. En kirjoita vielä mitään kello 8 aamulla, mutta sen jälkeen voi katsoa mahdollisia vastauksiani.

        Hyvää yötä näiltä osin! Olen vielä sellaiset viisi minuuttia täällä ja odotan sitä, että joku kirjoittaisi jotakin. Siihen vastaan ja lopetan sitten! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No sitten minä olen joskus aamulla kirjoittamassa Sinulle sen toisen vuoron alkupuolella. En kirjoita vielä mitään kello 8 aamulla, mutta sen jälkeen voi katsoa mahdollisia vastauksiani.

        Hyvää yötä näiltä osin! Olen vielä sellaiset viisi minuuttia täällä ja odotan sitä, että joku kirjoittaisi jotakin. Siihen vastaan ja lopetan sitten! :)

        No mäkin taijan hiipua ihan unille, ei tässä töissäkään mitään ole ja ei ole erikoisempi kirjoitusfiiliskään. Ehkä sit huomenna. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No mäkin taijan hiipua ihan unille, ei tässä töissäkään mitään ole ja ei ole erikoisempi kirjoitusfiiliskään. Ehkä sit huomenna. :)

        Joko on töissä herätty. Täällä oli vähän käynistymisvaikeuksia, kun väsytti kahdeksan maissa. Tuntuu siltä, että ei olisi jaksanut huolehtia mahdollisesta vaimosta ja lapsista. Onneksi ei ole vastuuta työstä, parisuhteesta ja lapsista. Kun näitä vastuita ei ollut niin sai maata väsyneenä sängyssä pitempään.

        Pyöriikö sinulla koko elämä työn, parisuhteen ja lasten ympärillä?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Joko on töissä herätty. Täällä oli vähän käynistymisvaikeuksia, kun väsytti kahdeksan maissa. Tuntuu siltä, että ei olisi jaksanut huolehtia mahdollisesta vaimosta ja lapsista. Onneksi ei ole vastuuta työstä, parisuhteesta ja lapsista. Kun näitä vastuita ei ollut niin sai maata väsyneenä sängyssä pitempään.

        Pyöriikö sinulla koko elämä työn, parisuhteen ja lasten ympärillä?

        No mä selailin aamun lehtiä netistä ja join kahvia ilman sokeria...yök...

        Ja sit söin aamupuuron, kävin huuhkimassa ulkona töitä ja nyt onkin jo nälkä.
        On jännä, kun on tullut nälkä takaisin...ei ole pitkiinaikoihin oikeenlaista nälkää ole ollut...

        No ei sentään kaikki minun mielessä pyöri tuon kolmikon kanssa.. Työtä koitan vähentää silleen, että en suotta panosta siihen ja en mieti niitä asioita niin vapaa-aikana. Parisuhde on ollut nyt aluillaan ja siksi varmaan päällimmäisempiä asioita viimeisen puolen vuoden aikana. Lapsista koitan huolehtia mahdollisimman paljon, mutta toisaalta unohtamatta itseäni. On kavereita, sukulaisia...harrastuksia ja tietenkin se koti..


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No mä selailin aamun lehtiä netistä ja join kahvia ilman sokeria...yök...

        Ja sit söin aamupuuron, kävin huuhkimassa ulkona töitä ja nyt onkin jo nälkä.
        On jännä, kun on tullut nälkä takaisin...ei ole pitkiinaikoihin oikeenlaista nälkää ole ollut...

        No ei sentään kaikki minun mielessä pyöri tuon kolmikon kanssa.. Työtä koitan vähentää silleen, että en suotta panosta siihen ja en mieti niitä asioita niin vapaa-aikana. Parisuhde on ollut nyt aluillaan ja siksi varmaan päällimmäisempiä asioita viimeisen puolen vuoden aikana. Lapsista koitan huolehtia mahdollisimman paljon, mutta toisaalta unohtamatta itseäni. On kavereita, sukulaisia...harrastuksia ja tietenkin se koti..

        Itselläni tässä tuo kolmikko - työ, parisuhde ja lapset - pyöri tänä aamuna mielessä. Milloinka nuo kolme saattaa elämässä aikaan vai tuleeko niitä kaikkia koskaan? Tänään tuntui siltä, että kun ei ole kaikkia tai oikestaan yhtään niistä - niin on vapaa vastuusta. Ei aamulla tarvinnut nousta lumia luomaan ja auto laittamaan kuntoon. Ei tarvinnut viedä lapsia tarhaan ja pussata vaimo lähtiessä töihin. Ehkä jotain elämästä on menettänyt, sillä moni on tuon jo ikäisistäni saavuttanut. Siskon pentua, joskus tullut lastentarhaan vietyä ja jotakin naista joskus suudeltua, mutta minkälaista oli pussata parisuhteessa avioliitossa ja huolehtia omista lapsistaan? Tuntuu siltä, että monesta huolesta nyt paitsi, mutta samalla menettänyt jotain oleellista elämästä. Mitä hyvältä parisuhteelta ja lapsilta saa?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Itselläni tässä tuo kolmikko - työ, parisuhde ja lapset - pyöri tänä aamuna mielessä. Milloinka nuo kolme saattaa elämässä aikaan vai tuleeko niitä kaikkia koskaan? Tänään tuntui siltä, että kun ei ole kaikkia tai oikestaan yhtään niistä - niin on vapaa vastuusta. Ei aamulla tarvinnut nousta lumia luomaan ja auto laittamaan kuntoon. Ei tarvinnut viedä lapsia tarhaan ja pussata vaimo lähtiessä töihin. Ehkä jotain elämästä on menettänyt, sillä moni on tuon jo ikäisistäni saavuttanut. Siskon pentua, joskus tullut lastentarhaan vietyä ja jotakin naista joskus suudeltua, mutta minkälaista oli pussata parisuhteessa avioliitossa ja huolehtia omista lapsistaan? Tuntuu siltä, että monesta huolesta nyt paitsi, mutta samalla menettänyt jotain oleellista elämästä. Mitä hyvältä parisuhteelta ja lapsilta saa?

        No et sinä silleen mistään vaille ole jäänyt. Mieti vaikka asiaa niin, että oisit voinut olla vaikka Hanno Möttölä, kun oisit panostanut koripalloon. Voisit olla NBAssa nyt. Saisit tehdä sitä mitä haluat ja olisit rikas, eikä tarviis varmaan tyttöjäkään jahdata, vaan jonotuslippukone laittaa...Mutta varmaan teidät, että asiat ei mene niin. Lapsista, avioliitosta ja työstä saa tietenkin jotain, mutta toisaalta tuo se vastuuta ja kaikkee muutakin mitä sä jo tunnut tietävän. Mutta yhtä kaikissa on, että kaikkia noita kannattaa haluta. Itse en ensimmäistä avioliittoa oikeastaan halunnut, lapsista en juurikaan välittänyt, mutta ei minulla niitä vastaan mitään ollut...ja työ on ollut ainut, mistä olen välittänyt todella paljon. No nyt on taas toisinpäin...rakkaat ihmiset ovat tärkein asia maailmassa nyt.

        Minusta sinä kerkeät vielä. Vaikka se 92 ei ollut syntymävuosi, niin silti pidän sua vielä miehenä, joka voi nuo kaikki vielä saavuttaa ja saavuttaa ne niin, että tiedät mitä niistä haluat. :)

        ps. Otin pikkutirsat tuossa. Nainen tulee ihan kohta tänne ja halaan hänet ruttuun ja pussaan punaseks...ollut järjetön ikävä. Ja lapsetkin käyn hakemassa...ehkä pelataan jotain yhdessä ja nautitaan toistemme seurasta. Ehkä sinä voit tehdä niin menemällä siskosi luo ja ottamalla erän vaikka jotain lautapeliä... :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No et sinä silleen mistään vaille ole jäänyt. Mieti vaikka asiaa niin, että oisit voinut olla vaikka Hanno Möttölä, kun oisit panostanut koripalloon. Voisit olla NBAssa nyt. Saisit tehdä sitä mitä haluat ja olisit rikas, eikä tarviis varmaan tyttöjäkään jahdata, vaan jonotuslippukone laittaa...Mutta varmaan teidät, että asiat ei mene niin. Lapsista, avioliitosta ja työstä saa tietenkin jotain, mutta toisaalta tuo se vastuuta ja kaikkee muutakin mitä sä jo tunnut tietävän. Mutta yhtä kaikissa on, että kaikkia noita kannattaa haluta. Itse en ensimmäistä avioliittoa oikeastaan halunnut, lapsista en juurikaan välittänyt, mutta ei minulla niitä vastaan mitään ollut...ja työ on ollut ainut, mistä olen välittänyt todella paljon. No nyt on taas toisinpäin...rakkaat ihmiset ovat tärkein asia maailmassa nyt.

        Minusta sinä kerkeät vielä. Vaikka se 92 ei ollut syntymävuosi, niin silti pidän sua vielä miehenä, joka voi nuo kaikki vielä saavuttaa ja saavuttaa ne niin, että tiedät mitä niistä haluat. :)

        ps. Otin pikkutirsat tuossa. Nainen tulee ihan kohta tänne ja halaan hänet ruttuun ja pussaan punaseks...ollut järjetön ikävä. Ja lapsetkin käyn hakemassa...ehkä pelataan jotain yhdessä ja nautitaan toistemme seurasta. Ehkä sinä voit tehdä niin menemällä siskosi luo ja ottamalla erän vaikka jotain lautapeliä... :)

        Siskot vaan asuavat kaukana pääkaupunkiseudulla lapsineen. Joensuusta sinne on pitkä matka mennä leikkimään. Kiitos kirjoitit kivan tekstin, jonka taidan lukea toisenkin kerran läpi.

        Lapset ovat jänniä, varsinkin viisivuotiaat. Isosiskoni poika kysyi tädiltään: "Pelkäsitkö sinä silloin pienenä, kun kadulla käveli vastaan dinosauruksia?" Täti vastasi: "Piip- kulta en minä aivan niin vanha ole mitä sinä luulet." Sitten kun tällä pikkusiskollani oli viisivuotias poika niin tämä ilmoitti äidilleen uravalinnoistaan sen, että "minusta tulee isona dinosaurus". Hänen äitinsä ilmoitti, että ei se ole oikein mahdollista. Hetken poika mietti ja ilmoitti uuden uravalinnan "minusta tulee isona Pokemon-kouluttaja". Ehkä jotakin tämänkaltaista menettää, jos ei ole vanhemmuuden iloja! :)

        Hyvää vapaa-aikaa rakkaintensa parissa 16 tunnin työrupeaman jälkeen!

        Hyvät sunnuntait koko poppoolle! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Siskot vaan asuavat kaukana pääkaupunkiseudulla lapsineen. Joensuusta sinne on pitkä matka mennä leikkimään. Kiitos kirjoitit kivan tekstin, jonka taidan lukea toisenkin kerran läpi.

        Lapset ovat jänniä, varsinkin viisivuotiaat. Isosiskoni poika kysyi tädiltään: "Pelkäsitkö sinä silloin pienenä, kun kadulla käveli vastaan dinosauruksia?" Täti vastasi: "Piip- kulta en minä aivan niin vanha ole mitä sinä luulet." Sitten kun tällä pikkusiskollani oli viisivuotias poika niin tämä ilmoitti äidilleen uravalinnoistaan sen, että "minusta tulee isona dinosaurus". Hänen äitinsä ilmoitti, että ei se ole oikein mahdollista. Hetken poika mietti ja ilmoitti uuden uravalinnan "minusta tulee isona Pokemon-kouluttaja". Ehkä jotakin tämänkaltaista menettää, jos ei ole vanhemmuuden iloja! :)

        Hyvää vapaa-aikaa rakkaintensa parissa 16 tunnin työrupeaman jälkeen!

        Hyvät sunnuntait koko poppoolle! :)

        No mutta, kohta on joulua tulossa ja yliopistoelämähän taitaa olla aika sellaista, että siellä näkee tuttuja ja on tapahtumia. Lisäksi on naapureita ja vaikka mitä. Siitäkin elämästä sulle jää vielä hieno muisto, mistä voit kertoo lapsilles, tai ainakin niille siskon lapsille, kun ne miettii jatko-opintojaan. :)

        Joo, no lapsista saa kyllä kaikenlaista hauskaa kokemusta ja niiden aivoitukset ovat jänniä. Minäkin pienenä kysyin mummolta, että oliko teillä ankeeta ennenvanhaan, kun ei ollut värejä... No mä olin katsellut pienenä mustavalkoisia elokuvia ja aattelin tietty, että ei niillä ollut mitään värejä siihen aikaan. :D

        No lasten kanssa tuli pelailtuu ja nainen oli kanssa mukana. Mutta olisin vienyt heidät aikaisemmin jo exälle, että ois kerennyt vähän rakastelee ennen työvuoroa, mutta joko exä teki tahallaan tai muuten, niin jäi suorittamatta, kun vein muksut vasta töihinmennessä. No olipahan aikaa pelata. :)

        Nyt vois nukkuukin työvuoronsa, niin aamulla teen senn ensimmäiseks, mitä tänään jäi välistä. :) Toisaalta vielä jännempi. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No mutta, kohta on joulua tulossa ja yliopistoelämähän taitaa olla aika sellaista, että siellä näkee tuttuja ja on tapahtumia. Lisäksi on naapureita ja vaikka mitä. Siitäkin elämästä sulle jää vielä hieno muisto, mistä voit kertoo lapsilles, tai ainakin niille siskon lapsille, kun ne miettii jatko-opintojaan. :)

        Joo, no lapsista saa kyllä kaikenlaista hauskaa kokemusta ja niiden aivoitukset ovat jänniä. Minäkin pienenä kysyin mummolta, että oliko teillä ankeeta ennenvanhaan, kun ei ollut värejä... No mä olin katsellut pienenä mustavalkoisia elokuvia ja aattelin tietty, että ei niillä ollut mitään värejä siihen aikaan. :D

        No lasten kanssa tuli pelailtuu ja nainen oli kanssa mukana. Mutta olisin vienyt heidät aikaisemmin jo exälle, että ois kerennyt vähän rakastelee ennen työvuoroa, mutta joko exä teki tahallaan tai muuten, niin jäi suorittamatta, kun vein muksut vasta töihinmennessä. No olipahan aikaa pelata. :)

        Nyt vois nukkuukin työvuoronsa, niin aamulla teen senn ensimmäiseks, mitä tänään jäi välistä. :) Toisaalta vielä jännempi. :)

        Kiitos viestistäsi. Hauska juttu tuo mummon mustavalkoinen nuoruus. :)

        Milloinka on seuraavia vuoroja? Itse en voi nyt aamulla pitkään kirjoitella, sillä pitäisi saada myös jotain aikaiseksi. Sen takia tämä viesti jäi näin lyhyeksi. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Kiitos viestistäsi. Hauska juttu tuo mummon mustavalkoinen nuoruus. :)

        Milloinka on seuraavia vuoroja? Itse en voi nyt aamulla pitkään kirjoitella, sillä pitäisi saada myös jotain aikaiseksi. Sen takia tämä viesti jäi näin lyhyeksi. :)

        No mullakin meni alkuvuoro ihan naisen kanssa viestitellessä. Me ollaan taas vankistettu suhdettamme niin fyysisellä tavalla... ;) ja sitten keskustelemalla. Hän on kyllä ihmeellinen nainen kertakaikkiaan. Olen varmaan itsekin kehittynyt keskustelemaan asioista ja toisaalta uskallan tuoda tunteitani ja ajatuksia mukaan keskusteluihin. Ja niin hänkin, vaikka selkeästi hän on aavistuksen verran siinä varovaisempi..mutta se ei haittaa. Ehkä naisen ikä on tuonut sellaista harkitsevuutta ja naiset ovat harkitsevaisempia monessa asiassa kuin me miehet.

        Itse olen huomannut olevani kyllä aika kriittinen itseäni kohtaan. No se ei ehkä ole huonoakaan, mutta sitten kun itseään arvostelee, niin ainakin minun kohdalla on vaikea antaa anteeksi tunteitaan tai ajatuksiaan. Siinä menee aina tovi. Nytkin minua harmitti se viimeviikkoinen ilta pitkään. Se että vajosin sellaiseen monttuun taas, että tuli mahdottoman kurja olla. Järki sanoo, että asiat on niin hyvin, kuin vaan voi olla, mutta sydän riutuneena väittää muuta ja katkerana vähän puin nyrkkiä sinne ja tänne, sekä vaivuin itsesääliin ja jonkinlaiseen lohduttomuuteen.

        Nainenkin kysyi, mitä voisi tehdä tuossa tilanteessa. Jos multa tulee lohdotonta viestiä ja jopa sellaisia, että tekee omankin olonsa kurjaks. En kyllä keksinyt siihen mitään muuta, kuin että sanoo jatkossa, että nyt tulee sellaista viestiä, että nyt mietitään ainakin yön yli. Ja sovitaan aika, kun seuraavaks viestitään asiasta. Tai sit vaikka mä meen nenätysten käymään siellä. Kumpikin ollaan ihan täysin varmoja, että myö jos ketkä saadaan asiat järjestymään ja saadaan rauha maan päälle. :)

        Kyllä se vaan aina niin on, että ei tää auvoa ole ikinä. Vaikka rakkautta ois kuinka ja hyvää tahtoa, niin ihminen aina ajattelee ja tuntee... jotain kitkaa tulee aina... Ja tärkeintä on että asiat voi selvittää ja tunteet saa rauhan. Se on vähän kuin luonto. Ei aina voi olla kesä, tarvitaan se talvikin. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No mullakin meni alkuvuoro ihan naisen kanssa viestitellessä. Me ollaan taas vankistettu suhdettamme niin fyysisellä tavalla... ;) ja sitten keskustelemalla. Hän on kyllä ihmeellinen nainen kertakaikkiaan. Olen varmaan itsekin kehittynyt keskustelemaan asioista ja toisaalta uskallan tuoda tunteitani ja ajatuksia mukaan keskusteluihin. Ja niin hänkin, vaikka selkeästi hän on aavistuksen verran siinä varovaisempi..mutta se ei haittaa. Ehkä naisen ikä on tuonut sellaista harkitsevuutta ja naiset ovat harkitsevaisempia monessa asiassa kuin me miehet.

        Itse olen huomannut olevani kyllä aika kriittinen itseäni kohtaan. No se ei ehkä ole huonoakaan, mutta sitten kun itseään arvostelee, niin ainakin minun kohdalla on vaikea antaa anteeksi tunteitaan tai ajatuksiaan. Siinä menee aina tovi. Nytkin minua harmitti se viimeviikkoinen ilta pitkään. Se että vajosin sellaiseen monttuun taas, että tuli mahdottoman kurja olla. Järki sanoo, että asiat on niin hyvin, kuin vaan voi olla, mutta sydän riutuneena väittää muuta ja katkerana vähän puin nyrkkiä sinne ja tänne, sekä vaivuin itsesääliin ja jonkinlaiseen lohduttomuuteen.

        Nainenkin kysyi, mitä voisi tehdä tuossa tilanteessa. Jos multa tulee lohdotonta viestiä ja jopa sellaisia, että tekee omankin olonsa kurjaks. En kyllä keksinyt siihen mitään muuta, kuin että sanoo jatkossa, että nyt tulee sellaista viestiä, että nyt mietitään ainakin yön yli. Ja sovitaan aika, kun seuraavaks viestitään asiasta. Tai sit vaikka mä meen nenätysten käymään siellä. Kumpikin ollaan ihan täysin varmoja, että myö jos ketkä saadaan asiat järjestymään ja saadaan rauha maan päälle. :)

        Kyllä se vaan aina niin on, että ei tää auvoa ole ikinä. Vaikka rakkautta ois kuinka ja hyvää tahtoa, niin ihminen aina ajattelee ja tuntee... jotain kitkaa tulee aina... Ja tärkeintä on että asiat voi selvittää ja tunteet saa rauhan. Se on vähän kuin luonto. Ei aina voi olla kesä, tarvitaan se talvikin. :)

        Ehkä elämässä pitää kasvaa ja kehittyä. Jos kaikki olisi aina auvoisessa autuaan rauhantilassa niin asiat eivät menisi eteenpäin vaan kaikki junnaisi paikoillaan.

        Itse olen taas opistolla aamulla kirjoittelen vastauksia edellisen päivän viesteihin. Aloin nukkumaan jo kahdeksan jälkeen illalla ja en olisi vastaillut yövuorosi alussa viesteihisi. Aamulla nousin ylös jo kello 5 ja kävin netissä ennen kello 6:ta. Huomasin tämän silloin, mutta vasta nyt oli aikaa vastata, sillä tämä oli viimeinen viesti joka oli kirjoitettu. Vastailin pääasiassa viesteihin siinä järjestyksessä kuin ne olivat tulleet.

        Mitäs vuoroja on jatkossa, jos sattuisimme silloin olemaan samaan aikaan netin ääressä. Yövuorosi aikaan pääasiassa nukun, mutta aamuvuoro ja iltavuoron aikaan minulla on aikaa ainakin piipahtaa täällä! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Ehkä elämässä pitää kasvaa ja kehittyä. Jos kaikki olisi aina auvoisessa autuaan rauhantilassa niin asiat eivät menisi eteenpäin vaan kaikki junnaisi paikoillaan.

        Itse olen taas opistolla aamulla kirjoittelen vastauksia edellisen päivän viesteihin. Aloin nukkumaan jo kahdeksan jälkeen illalla ja en olisi vastaillut yövuorosi alussa viesteihisi. Aamulla nousin ylös jo kello 5 ja kävin netissä ennen kello 6:ta. Huomasin tämän silloin, mutta vasta nyt oli aikaa vastata, sillä tämä oli viimeinen viesti joka oli kirjoitettu. Vastailin pääasiassa viesteihin siinä järjestyksessä kuin ne olivat tulleet.

        Mitäs vuoroja on jatkossa, jos sattuisimme silloin olemaan samaan aikaan netin ääressä. Yövuorosi aikaan pääasiassa nukun, mutta aamuvuoro ja iltavuoron aikaan minulla on aikaa ainakin piipahtaa täällä! :)

        No perjantaina taitaa alkaa iltavuoro, siinä keretään olla "livenä", mutta en taas sit tiedä, että miten mahtaa olla muu viestiliikenne? Mutta niitä taas sit tiedossa 4 peräkkäin...

        No oli taas niiin valloittava aamu naisen kanssa, että huokailen täällä töissä ihan pää sekaisin. Jotain niin mahtavaa koin taas, etten tiedä maailmassa sellaista olevankaan. Mutta näköjään on. Hän katsoi minua silmiin rakastellessa niin, että se porautui minun sieluun se katse. Olin menettää järkeni... :/ Uskomatonta...

        mut huomenna sit sinnepäin. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No perjantaina taitaa alkaa iltavuoro, siinä keretään olla "livenä", mutta en taas sit tiedä, että miten mahtaa olla muu viestiliikenne? Mutta niitä taas sit tiedossa 4 peräkkäin...

        No oli taas niiin valloittava aamu naisen kanssa, että huokailen täällä töissä ihan pää sekaisin. Jotain niin mahtavaa koin taas, etten tiedä maailmassa sellaista olevankaan. Mutta näköjään on. Hän katsoi minua silmiin rakastellessa niin, että se porautui minun sieluun se katse. Olin menettää järkeni... :/ Uskomatonta...

        mut huomenna sit sinnepäin. :)

        Kiva kuulla se, että rakkaudessa menee hyvin! :)

        Törmätään sitten perjantai-iltana, jos sinulla on aikaa. Mahdollisesti ymmärsin millä alalla ehkä olet. Aamullako on lumitöitä ulkona ja päivällä huoltotöitä sekä illalla asiakkaitten palvelua esimerkiksi ovien avaamisia, kun jotkut ovat unohtaneet avaimet sisälle? Puhelimeen joutuu välillä vastailemaan, mutta yöaikana ei juuri mitään ole, kun ihmiset nukkuvat. S. Holmes taas vauhdissa. :)

        Hyvää menevää viikkoa ja kuun vaihtumista! Lapsesi eivät enää taida joulukalentereja harrastaa?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Kiva kuulla se, että rakkaudessa menee hyvin! :)

        Törmätään sitten perjantai-iltana, jos sinulla on aikaa. Mahdollisesti ymmärsin millä alalla ehkä olet. Aamullako on lumitöitä ulkona ja päivällä huoltotöitä sekä illalla asiakkaitten palvelua esimerkiksi ovien avaamisia, kun jotkut ovat unohtaneet avaimet sisälle? Puhelimeen joutuu välillä vastailemaan, mutta yöaikana ei juuri mitään ole, kun ihmiset nukkuvat. S. Holmes taas vauhdissa. :)

        Hyvää menevää viikkoa ja kuun vaihtumista! Lapsesi eivät enää taida joulukalentereja harrastaa?

        Joo. On mukavaa. :-)

        Nyt on sherlokki ihan ulkona. Ei taida huoltomies ihan yövuorossa varsinaisesti olla? Olen kyllä joskus 14 vuotta sitten niitäkin hommia tehnyt. :-) Oikeesti mun homma on niin paljastavaa, että en uskalla avata enempää. :-)

        No kyllä vaan kalenterit on tärkeitä vielä lapsille. Mummo teki heille oman. Tarpeellista pikkutavaraa ja namia...

        Käytiin eilen metsästämässä kalentereita muuten naisen tytöllekin ja eioota tuli rankasti vastaan.. Kannattaa siis ajoissa olla kalenterikaupoilla.

        Ja voinhan mä katsella näitä kännylläkin, kunhan se ei vie yhteistä aikaa. Näin mietin. :-)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. On mukavaa. :-)

        Nyt on sherlokki ihan ulkona. Ei taida huoltomies ihan yövuorossa varsinaisesti olla? Olen kyllä joskus 14 vuotta sitten niitäkin hommia tehnyt. :-) Oikeesti mun homma on niin paljastavaa, että en uskalla avata enempää. :-)

        No kyllä vaan kalenterit on tärkeitä vielä lapsille. Mummo teki heille oman. Tarpeellista pikkutavaraa ja namia...

        Käytiin eilen metsästämässä kalentereita muuten naisen tytöllekin ja eioota tuli rankasti vastaan.. Kannattaa siis ajoissa olla kalenterikaupoilla.

        Ja voinhan mä katsella näitä kännylläkin, kunhan se ei vie yhteistä aikaa. Näin mietin. :-)

        Kyllä niitä huoltomiehiä yöpäivystyksessä on taloyhtiöissä ja muissa siltä varalta, että jotakin tapahtuu. Yöaikaakin saa huoltomiehen paikalle, jos on unohtanut avaimensa sisälle tai jotain muuta vastaavaa. Sain vain päähäni sen, että olet huoltomies, mutta nähtävästi olen väärillä jäljillä.

        No minä ostin eilen Kinder- suklaakalenterin kaupasta. Oli viimeinen jäljellä oleva. Avasin jo eilen kaikki luukut, sillä iski makean himo. Ainoastaan oli vähän kallista suklaata, kun maksoin noin kahdeksan euroa kalenterista! :)

        Minä en juuri katsele näitä älypuhelimella, sillä vastatessa puhelin ei ole hyvä. Minusta on vaikea syöttää viestiä virtuaalinäppäimistöllä. Tietokoneen näppäimistö on paljon parempi ja silloin voi etsiä tarvittaessa jotain linkkejä juttunsa lisäksi.

        Hyvää päivän jatkoa, sillä pitäisi jo aloitella jo juttuja opistolla. Jotain pitäisi taas tänään aikaan saada. Eilinen aamu meni saunoessa.

        Mitenkä on ne työvuorosi jatkossa? En muista ulkoa. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Kyllä niitä huoltomiehiä yöpäivystyksessä on taloyhtiöissä ja muissa siltä varalta, että jotakin tapahtuu. Yöaikaakin saa huoltomiehen paikalle, jos on unohtanut avaimensa sisälle tai jotain muuta vastaavaa. Sain vain päähäni sen, että olet huoltomies, mutta nähtävästi olen väärillä jäljillä.

        No minä ostin eilen Kinder- suklaakalenterin kaupasta. Oli viimeinen jäljellä oleva. Avasin jo eilen kaikki luukut, sillä iski makean himo. Ainoastaan oli vähän kallista suklaata, kun maksoin noin kahdeksan euroa kalenterista! :)

        Minä en juuri katsele näitä älypuhelimella, sillä vastatessa puhelin ei ole hyvä. Minusta on vaikea syöttää viestiä virtuaalinäppäimistöllä. Tietokoneen näppäimistö on paljon parempi ja silloin voi etsiä tarvittaessa jotain linkkejä juttunsa lisäksi.

        Hyvää päivän jatkoa, sillä pitäisi jo aloitella jo juttuja opistolla. Jotain pitäisi taas tänään aikaan saada. Eilinen aamu meni saunoessa.

        Mitenkä on ne työvuorosi jatkossa? En muista ulkoa. :)

        No huoltomiehet päivystää, eli nukkuvat luurin vieressä, että ei ihan sama. Ovat siis kotonaan. :-)

        No on iskenyt makeannälkä! :-D

        No voihan tälläkin kopsata linkkejä... Mut ei tietty sama kun tietsikka...

        No mua hirvittää tää lumen määrä... Kokoajan mättää lisää ja mulla iltaa ja sen jälkeen tuplaa tidossa. :-o


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No huoltomiehet päivystää, eli nukkuvat luurin vieressä, että ei ihan sama. Ovat siis kotonaan. :-)

        No on iskenyt makeannälkä! :-D

        No voihan tälläkin kopsata linkkejä... Mut ei tietty sama kun tietsikka...

        No mua hirvittää tää lumen määrä... Kokoajan mättää lisää ja mulla iltaa ja sen jälkeen tuplaa tidossa. :-o

        "No huoltomiehet päivystää, eli nukkuvat luurin vieressä, että ei ihan sama. Ovat siis kotonaan. :-) "

        Huoltomiehet istuvat jossain toimistolla ja eivät välttämättä oikein nuku. Yöaikaan niillä saattaa olla jotain lumitöitä aamuyöstä joissain paikoin.

        "No on iskenyt makeannälkä! :-D "

        Joo, joulukalenteri meni kurkusta alas marraskuun viimeisenä päivänä.

        "No voihan tälläkin kopsata linkkejä... Mut ei tietty sama kun tietsikka..."

        Minä en osaa oikein linkkejä ottaa älypuhelimessa, vaikka se on yli 5 tuumainen. Jotenkin puhelin on kömpelö surffausalusta.

        "No mua hirvittää tää lumen määrä... Kokoajan mättää lisää ja mulla iltaa ja sen jälkeen tuplaa tidossa. :-o "

        Tiedän yhden huoltomiehenä olleen tyypin, joka sanoo, että sataa rahaa taivaalta. Hän joutuu lähtemään yöllä lumitöihin ja saa yölisää palkkaansa sekä ylimääräistä palkkaa peruspalkkansa päälle. Kaikille se ei siis ole hirvitys! :) Itse joudun tekemään lumitöitä Faijan luona aina kun käyn. No, kesä on kivaa aikaa, kun ei tarvitse tehdä lumitöitä! Pian nämä pois sulavat, nämä lumet ja talvi on ohi!

        Milloinka sinulla on siis vuoroja? Tänään illalla ja vielä yövuoro päälle?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "No huoltomiehet päivystää, eli nukkuvat luurin vieressä, että ei ihan sama. Ovat siis kotonaan. :-) "

        Huoltomiehet istuvat jossain toimistolla ja eivät välttämättä oikein nuku. Yöaikaan niillä saattaa olla jotain lumitöitä aamuyöstä joissain paikoin.

        "No on iskenyt makeannälkä! :-D "

        Joo, joulukalenteri meni kurkusta alas marraskuun viimeisenä päivänä.

        "No voihan tälläkin kopsata linkkejä... Mut ei tietty sama kun tietsikka..."

        Minä en osaa oikein linkkejä ottaa älypuhelimessa, vaikka se on yli 5 tuumainen. Jotenkin puhelin on kömpelö surffausalusta.

        "No mua hirvittää tää lumen määrä... Kokoajan mättää lisää ja mulla iltaa ja sen jälkeen tuplaa tidossa. :-o "

        Tiedän yhden huoltomiehenä olleen tyypin, joka sanoo, että sataa rahaa taivaalta. Hän joutuu lähtemään yöllä lumitöihin ja saa yölisää palkkaansa sekä ylimääräistä palkkaa peruspalkkansa päälle. Kaikille se ei siis ole hirvitys! :) Itse joudun tekemään lumitöitä Faijan luona aina kun käyn. No, kesä on kivaa aikaa, kun ei tarvitse tehdä lumitöitä! Pian nämä pois sulavat, nämä lumet ja talvi on ohi!

        Milloinka sinulla on siis vuoroja? Tänään illalla ja vielä yövuoro päälle?

        No minä kun olin kiinteistöhuoltomiehenä, niin päivystin ihan kotosalla. Ja lumiaamuna sit piti vaan herätä aikasemmin ja herätellä muutkin. :)

        No mua lähinnä hirvitti, että täällä kotona on hirmu kinokset lunta, kun Joensuussakin satoi aikalailla, mutta ei ollut kauheesti. Mutta tein vaan pikaisesti pihaan auton kokoisen kolosen ja painuin Prisman kautta töihin. Kävin ostamassa kunnon juoksukengät. Ja kuulottimet. Voi sit hiipparoida kunnolla.

        Kävin sielläkin naiseni kanssa ensin 4 km kevyemmin ja päälle toiset 4 km vähän rivakammin. Ja ihan helposti meni. :)

        Siis, nyt on ilta ja huomenna aamu ja ilta...sit vielä pari iltaa perään... :/


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No minä kun olin kiinteistöhuoltomiehenä, niin päivystin ihan kotosalla. Ja lumiaamuna sit piti vaan herätä aikasemmin ja herätellä muutkin. :)

        No mua lähinnä hirvitti, että täällä kotona on hirmu kinokset lunta, kun Joensuussakin satoi aikalailla, mutta ei ollut kauheesti. Mutta tein vaan pikaisesti pihaan auton kokoisen kolosen ja painuin Prisman kautta töihin. Kävin ostamassa kunnon juoksukengät. Ja kuulottimet. Voi sit hiipparoida kunnolla.

        Kävin sielläkin naiseni kanssa ensin 4 km kevyemmin ja päälle toiset 4 km vähän rivakammin. Ja ihan helposti meni. :)

        Siis, nyt on ilta ja huomenna aamu ja ilta...sit vielä pari iltaa perään... :/

        Itse en pahemmin Prismassa käy ja autoile. Kaverin autolla tulee liikuttua ja katseltua, kun hän tekee lumitöitä. Ei kuulu minun maailmaani kuin silloin, kun olen Faijan luona.

        Itse aloitan tammikuussa ilmeisesti kuntosalilla käymisen. Toukokuussa alan juoksemaan lenkillä. Touko, kesä, heinä ja elokuu on tarkoitus juosta. Syyskuussa alan taas polkemaan kuntopyörää ja nostelemaan painoja.

        On hyvä juosta tai yleensä hoitaa kuntoaan. Kuinka oikein uskallat juosta talvikelillä? Silloinhan on liukastumisen vaara?

        Jos sinulla on huomenna aamu ja ilta - niin silloin huomenna kirjoitellaan. Käyn kyllä päivällä yliopistolla ja otan sieltä yhden tekstin koneelta. Työstän tätä tekstiä kotona, mutta aina välissä kerkiää vierailemaan täällä netissä. Sunnuntain pidän sitten lepopäivänä ja käyn mitä ilmeisemmin kirkossa, kun viime sunnuntai jäi väliin sen takia, kun olin Faijan luona.

        Ei tuolla nyt tuota lunta näytä satavan. Kohta tulee ulkona pimeä täällä Itä-Suomessa.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Itse en pahemmin Prismassa käy ja autoile. Kaverin autolla tulee liikuttua ja katseltua, kun hän tekee lumitöitä. Ei kuulu minun maailmaani kuin silloin, kun olen Faijan luona.

        Itse aloitan tammikuussa ilmeisesti kuntosalilla käymisen. Toukokuussa alan juoksemaan lenkillä. Touko, kesä, heinä ja elokuu on tarkoitus juosta. Syyskuussa alan taas polkemaan kuntopyörää ja nostelemaan painoja.

        On hyvä juosta tai yleensä hoitaa kuntoaan. Kuinka oikein uskallat juosta talvikelillä? Silloinhan on liukastumisen vaara?

        Jos sinulla on huomenna aamu ja ilta - niin silloin huomenna kirjoitellaan. Käyn kyllä päivällä yliopistolla ja otan sieltä yhden tekstin koneelta. Työstän tätä tekstiä kotona, mutta aina välissä kerkiää vierailemaan täällä netissä. Sunnuntain pidän sitten lepopäivänä ja käyn mitä ilmeisemmin kirkossa, kun viime sunnuntai jäi väliin sen takia, kun olin Faijan luona.

        Ei tuolla nyt tuota lunta näytä satavan. Kohta tulee ulkona pimeä täällä Itä-Suomessa.

        No Joensuun Prismasta jo katsoin yhet acikset, mutta löytyi vaan yksi kenkä! :D Nyt sit kävin Salomonit täältä.

        No mä huomasin, että sellainen tasaisen sykkeen tillustaminen syö enempi rasvaa. Ja energiaakin palaa aikalailla samaa tahtia, oliko syke korkea tai ei. Tietty lihasvoimaa ja kestävyyttä, niin ja hapenottokykyä voi tulla sellaisella raskaammalla juoksulla enempi. Ensin haluisinkin tuon outokummun pois vyötärön päältä ja sit vaikka sitä lihasta. Pitäis jossainvaiheessa varmaan alkaa jotain rappuja juoksemaan tai ylämäkee. Mutta sit pitää kyllä proteiiniakin syödä tai juoda lisäks...

        No mä hommasin näppärät kumipohjalliset, missä on nastat. Alle 12 euroa Prismasta. Ja hyvin pitää lenkkari. :)

        Joo, täältä mää löydyn huomenna sen 16 tuntia, riippuen töistä ja muusta viestiliikenteestä. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No Joensuun Prismasta jo katsoin yhet acikset, mutta löytyi vaan yksi kenkä! :D Nyt sit kävin Salomonit täältä.

        No mä huomasin, että sellainen tasaisen sykkeen tillustaminen syö enempi rasvaa. Ja energiaakin palaa aikalailla samaa tahtia, oliko syke korkea tai ei. Tietty lihasvoimaa ja kestävyyttä, niin ja hapenottokykyä voi tulla sellaisella raskaammalla juoksulla enempi. Ensin haluisinkin tuon outokummun pois vyötärön päältä ja sit vaikka sitä lihasta. Pitäis jossainvaiheessa varmaan alkaa jotain rappuja juoksemaan tai ylämäkee. Mutta sit pitää kyllä proteiiniakin syödä tai juoda lisäks...

        No mä hommasin näppärät kumipohjalliset, missä on nastat. Alle 12 euroa Prismasta. Ja hyvin pitää lenkkari. :)

        Joo, täältä mää löydyn huomenna sen 16 tuntia, riippuen töistä ja muusta viestiliikenteestä. :)

        Minäkin joskus meinasin juoksenella Joensuussa. Ongelmaksi tuli liukkaat kelit ja vaatetus talvella. Tyydyin sitten vain kävelemään. Tuli yhdessä vaiheessa käveltyä säännöllisesti paljon talvella. Nyt jostain syystä uudessa asunnossa asuessa tämä harrastus on jäänyt pitkälti. Enää illalla ei tule lähdettyä lenkille kävelemään. Pitää ensi vuonna muuttaa ilmeisesti muuttaa näitä tapoja.

        Jos sulla on nastalliset kengät niin et ilmeisesti et kaadu. Itse asuin Joensuussa lähellä juoksija Keskitaloa, kun tämä oli vielä aktiivijuoksija. Monta kertaa näin hänet lenkillä. Koskan hän kerran liukastui niin minäkin aloin varoamaan sitä, että en samoilla seuduilla liukastu ja kaadu tapaturmallisesti.

        Meinaatko jatkaa juoksuharrastusta sitten lumien sulettua? Itse olen joskus juossut kolmiolenkkiä lähellä Joensuun uimahallia, Joensuu Areenaa ja jäähallia. Kolmiolenkin pituus 1,6 kilometriä eli maili. Naisystävän kanssa voisi juosta sitä kesäisin ympäri ja ottaa välillä itse kovempia kierroksia toisen juostessa hitaampaa vauhtia. Kolmiolenkin ympärillä on polkuja naisystäväsi voisi oikasita Sinun juostessa pitemmän täyden lenkin.

        Eipä enempää nyt tullut mieleen!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Minäkin joskus meinasin juoksenella Joensuussa. Ongelmaksi tuli liukkaat kelit ja vaatetus talvella. Tyydyin sitten vain kävelemään. Tuli yhdessä vaiheessa käveltyä säännöllisesti paljon talvella. Nyt jostain syystä uudessa asunnossa asuessa tämä harrastus on jäänyt pitkälti. Enää illalla ei tule lähdettyä lenkille kävelemään. Pitää ensi vuonna muuttaa ilmeisesti muuttaa näitä tapoja.

        Jos sulla on nastalliset kengät niin et ilmeisesti et kaadu. Itse asuin Joensuussa lähellä juoksija Keskitaloa, kun tämä oli vielä aktiivijuoksija. Monta kertaa näin hänet lenkillä. Koskan hän kerran liukastui niin minäkin aloin varoamaan sitä, että en samoilla seuduilla liukastu ja kaadu tapaturmallisesti.

        Meinaatko jatkaa juoksuharrastusta sitten lumien sulettua? Itse olen joskus juossut kolmiolenkkiä lähellä Joensuun uimahallia, Joensuu Areenaa ja jäähallia. Kolmiolenkin pituus 1,6 kilometriä eli maili. Naisystävän kanssa voisi juosta sitä kesäisin ympäri ja ottaa välillä itse kovempia kierroksia toisen juostessa hitaampaa vauhtia. Kolmiolenkin ympärillä on polkuja naisystäväsi voisi oikasita Sinun juostessa pitemmän täyden lenkin.

        Eipä enempää nyt tullut mieleen!

        No siis mä ostin sellaiset irtokumipohjalliset, mitkä asennetaan lenkkariin venyttämällä ne niitten päälle. Näppärät. :)

        Joo, naisystävä kertoi kolmiolenkistä. :) On käynyt siellä kipittämässä ja varmaan käydään myökin siellä. Laululavan ja Lykynlammen portaitakin vois testata...tosin Lykky taitaa olla hiihtokäytössä jo nyt. :)
        Porrasjuoksu on kivaa ja raakaa. :D

        Joo, siis mä mielummin pelaisin säbää, mutta ei oikein kerkee kuin satunnaisille vuoroille, siispä kipitän sit. Ja ostin nyt satasen Salomonit ja oikeen kunnon juoksupuvun, niin pakkohan se on, tai sit tuntuu kalliilta....vähän kuin sun kalenteriostokset. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No siis mä ostin sellaiset irtokumipohjalliset, mitkä asennetaan lenkkariin venyttämällä ne niitten päälle. Näppärät. :)

        Joo, naisystävä kertoi kolmiolenkistä. :) On käynyt siellä kipittämässä ja varmaan käydään myökin siellä. Laululavan ja Lykynlammen portaitakin vois testata...tosin Lykky taitaa olla hiihtokäytössä jo nyt. :)
        Porrasjuoksu on kivaa ja raakaa. :D

        Joo, siis mä mielummin pelaisin säbää, mutta ei oikein kerkee kuin satunnaisille vuoroille, siispä kipitän sit. Ja ostin nyt satasen Salomonit ja oikeen kunnon juoksupuvun, niin pakkohan se on, tai sit tuntuu kalliilta....vähän kuin sun kalenteriostokset. :D

        "Joo, naisystävä kertoi kolmiolenkistä. :) On käynyt siellä kipittämässä ja varmaan käydään myökin siellä. Laululavan ja Lykynlammen portaitakin vois testata...tosin Lykky taitaa olla hiihtokäytössä jo nyt. :)
        Porrasjuoksu on kivaa ja raakaa. :D "

        Urheilukentällä pääkatsomon portaitakin voi juosta. Jotkut käyvät juoksemassa Lykynlammen portaita, mutta ennen Lykylampea on Noljakanmäki. Puiston puolella sen jyrkimmillään ja jotkut urheilijat käyttävät sitä testamaan kuntoaan. Eli lähdet sieltä uimahallin ja Joensuu Areenan välistä pyörätietä eteenpäin. Pitkän matkaa on tasaista, mutta sitten tulee melko jyrkkä mäki pyörätiellä, joka puistossa ei ole asfaltoitu. Sitä kannattaa juosta kuntoilu mielessä ylös ja alas. Kunto varmasti kohenee. Samalla voi ulkoilla rakkaimmansa kanssa! :)

        Sitten ostostesi myöten sinulla on välineet kunnossa! Hyvä! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Joo, naisystävä kertoi kolmiolenkistä. :) On käynyt siellä kipittämässä ja varmaan käydään myökin siellä. Laululavan ja Lykynlammen portaitakin vois testata...tosin Lykky taitaa olla hiihtokäytössä jo nyt. :)
        Porrasjuoksu on kivaa ja raakaa. :D "

        Urheilukentällä pääkatsomon portaitakin voi juosta. Jotkut käyvät juoksemassa Lykynlammen portaita, mutta ennen Lykylampea on Noljakanmäki. Puiston puolella sen jyrkimmillään ja jotkut urheilijat käyttävät sitä testamaan kuntoaan. Eli lähdet sieltä uimahallin ja Joensuu Areenan välistä pyörätietä eteenpäin. Pitkän matkaa on tasaista, mutta sitten tulee melko jyrkkä mäki pyörätiellä, joka puistossa ei ole asfaltoitu. Sitä kannattaa juosta kuntoilu mielessä ylös ja alas. Kunto varmasti kohenee. Samalla voi ulkoilla rakkaimmansa kanssa! :)

        Sitten ostostesi myöten sinulla on välineet kunnossa! Hyvä! :)

        Joo, no mä luotan naisluotsiin siellä, se kyllä neuvoo mielellään kaikki juoksupaikat. :)
        Ja vähän se eilen oli pikkuisen pettynyt, kun ei ihan samaa jaksanut kuin mä, mutta mä kannustin sitä vaan, että ei sitä tarviikkaan samaa jaksaa kuin mä. Kunhan pääsee tosiaan vaikka kävelemään kahdestaan...enpä kyllä olis uskonut, että joskus olisin tätäkin mieltä, mutta kyllähän se seurastakin riippuu. :)

        No nyt päätin rohkeesti satsata. Nainen ehkä vähän potki persuuksille pehmeästi, mutta nyt ei voi ainakaan vehkeitä syyttää, jos ei lenkiltä löydä minua. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo, no mä luotan naisluotsiin siellä, se kyllä neuvoo mielellään kaikki juoksupaikat. :)
        Ja vähän se eilen oli pikkuisen pettynyt, kun ei ihan samaa jaksanut kuin mä, mutta mä kannustin sitä vaan, että ei sitä tarviikkaan samaa jaksaa kuin mä. Kunhan pääsee tosiaan vaikka kävelemään kahdestaan...enpä kyllä olis uskonut, että joskus olisin tätäkin mieltä, mutta kyllähän se seurastakin riippuu. :)

        No nyt päätin rohkeesti satsata. Nainen ehkä vähän potki persuuksille pehmeästi, mutta nyt ei voi ainakaan vehkeitä syyttää, jos ei lenkiltä löydä minua. :D

        Hieno yhteinen harrastus, jos se vaikka on juokseminen. Vahvistaa parisuhdetta ja yleistä jaksamista.

        Itseni luona on kaveri, joten vähän aikaan joudun olemaan täältä poista, jotta en ole epäkohtelias. Kun kaveri tulee luokseni niin tietysti hänen kanssaan pitää jutella.

        Mitä juttelette lenkillä naisesi kanssa?

        Itse pidän nyt täältä hetken tauon!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Hieno yhteinen harrastus, jos se vaikka on juokseminen. Vahvistaa parisuhdetta ja yleistä jaksamista.

        Itseni luona on kaveri, joten vähän aikaan joudun olemaan täältä poista, jotta en ole epäkohtelias. Kun kaveri tulee luokseni niin tietysti hänen kanssaan pitää jutella.

        Mitä juttelette lenkillä naisesi kanssa?

        Itse pidän nyt täältä hetken tauon!

        Pidä toki, ei tää niin ole, että täällä tarttee roikkua. :)

        Joo, no ois meillä montakin harrastusta yhteistä, mutta tää on helpoin järjestää heti ja nyt, kun siltä tuntuu. :)

        Mitäs me siellä? Ihan tavallista, mutta vähäsanaista. Alkuun nainen pupatti enemmän, mutta lopussa alkoi jo olla niin hengästynyt. Mutta hän on urheilijaluonne, kun nyt löytyy kirittäjä, niin alkaa tapahtuu. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Pidä toki, ei tää niin ole, että täällä tarttee roikkua. :)

        Joo, no ois meillä montakin harrastusta yhteistä, mutta tää on helpoin järjestää heti ja nyt, kun siltä tuntuu. :)

        Mitäs me siellä? Ihan tavallista, mutta vähäsanaista. Alkuun nainen pupatti enemmän, mutta lopussa alkoi jo olla niin hengästynyt. Mutta hän on urheilijaluonne, kun nyt löytyy kirittäjä, niin alkaa tapahtuu. :D

        Nyt se ystävä lähti luotani pois niin pääsi takaisin nettiin. :)

        "Joo, no ois meillä montakin harrastusta yhteistä, mutta tää on helpoin järjestää heti ja nyt, kun siltä tuntuu. :) "

        Hyvä, jos on montakin yhteisharrastusta. Itse meinasin sen lukiolaisen kanssa katsella Awkward-televisiosarjaa, jos häntä kiinnostaa. Tarkoitus oli katsoa teini sarjasta lukion kaksi ensimmäistä vuotta, jossa lukiolaisteinit jenkeissä (näyttelijät) ovat olevinaan meidän 9-luokkalaisten ja lukion ekaluokkalaisten ikäisiä. Meidän lukion kolmasluokkalaiset vastaavat iältään jenkkien lukion neljättä luokkaa. Jenkeissä on elementary school ja sitten kaksivuotinen meidän yläastetta vastaava junior highschool. Sen jälkeen on neljävuotinen lukio. Tuo teiniaika suomalaisessa lukiossa meillä olisi yhteistä ihastukseni kanssa ja hänellä tuoreessa muistissa. Oli haavena katsoa viimeisiä jaksoja hän kainalossa.

        En tiedä toteutuuko tämä "parisuhde", sillä en ole häntä nähnyt kolmeen viikkoon. Sitä ennen oli yli puoli vuotta niin, etten nähnyt häntä ollenkaan. Nyt pitäisi hänet tavata pian ennen kuin hänellä alkaa ylioppilaskirjoitukset. Niihin hän joutuu sitten keskittymään. Sain sen vaikutelman, että viime kerralla tavatassamme sattumalta hän ihastui minuun. En kerinnyt vaihtaa yhteistietoja, sillä tämä mahdollisen ihastumisen havaitseminen tapahtui aivan viime hetkillä. Hän nousi tösästä ja minä jatkoin matkaa.

        Katsoimme toisiamme silmiin pupillit laajana ja hymyilimme toisillemme. Se oli sellaista toisen silmissä elämistä. Ehkä tapaan hänet sitten uudemman kerran, kun kaikki on liian myöhäistä! :(

        Miltä kuulostaa? Mitä tulee mieleen?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Nyt se ystävä lähti luotani pois niin pääsi takaisin nettiin. :)

        "Joo, no ois meillä montakin harrastusta yhteistä, mutta tää on helpoin järjestää heti ja nyt, kun siltä tuntuu. :) "

        Hyvä, jos on montakin yhteisharrastusta. Itse meinasin sen lukiolaisen kanssa katsella Awkward-televisiosarjaa, jos häntä kiinnostaa. Tarkoitus oli katsoa teini sarjasta lukion kaksi ensimmäistä vuotta, jossa lukiolaisteinit jenkeissä (näyttelijät) ovat olevinaan meidän 9-luokkalaisten ja lukion ekaluokkalaisten ikäisiä. Meidän lukion kolmasluokkalaiset vastaavat iältään jenkkien lukion neljättä luokkaa. Jenkeissä on elementary school ja sitten kaksivuotinen meidän yläastetta vastaava junior highschool. Sen jälkeen on neljävuotinen lukio. Tuo teiniaika suomalaisessa lukiossa meillä olisi yhteistä ihastukseni kanssa ja hänellä tuoreessa muistissa. Oli haavena katsoa viimeisiä jaksoja hän kainalossa.

        En tiedä toteutuuko tämä "parisuhde", sillä en ole häntä nähnyt kolmeen viikkoon. Sitä ennen oli yli puoli vuotta niin, etten nähnyt häntä ollenkaan. Nyt pitäisi hänet tavata pian ennen kuin hänellä alkaa ylioppilaskirjoitukset. Niihin hän joutuu sitten keskittymään. Sain sen vaikutelman, että viime kerralla tavatassamme sattumalta hän ihastui minuun. En kerinnyt vaihtaa yhteistietoja, sillä tämä mahdollisen ihastumisen havaitseminen tapahtui aivan viime hetkillä. Hän nousi tösästä ja minä jatkoin matkaa.

        Katsoimme toisiamme silmiin pupillit laajana ja hymyilimme toisillemme. Se oli sellaista toisen silmissä elämistä. Ehkä tapaan hänet sitten uudemman kerran, kun kaikki on liian myöhäistä! :(

        Miltä kuulostaa? Mitä tulee mieleen?

        No tulee mieleen täysin ihastunut nuori mies! :) Ja kuulostaa aivan nuoren ihastuneen miehen suunnitelmillekin. :)

        Joo, mäkin aina nuorempana suunnittelin ja haaveilin mielessäni. Teen sitä yhä. Tosin elämänvarrella on tullut opittua, että on niitä muuttujia aikapaljon. Kovin paljon ei kannata suunnitella ja tyyliin a,b, c ja d vaihtoehtoja laatia. Elämä vaan rullaa painollaan ja tärkeintä on reagoida oikealla hetkellä. Olla spontaani ja miettiä mikä itselle on tärkeää. Siten on helpompi tehdä polkuvalintoja, koska ne tulee yllättävän nopeasti ja kokojan mennään eteenpäin... Miettijät jatkavat suoraan ja kohta huomaa, että mitään ei ole tapahtunut... :D

        Eli mä tarkoitan sitä suomeks...että tärkeämpää on ottaa naista hihasta tai hypätä dösästä spontaanisti perään ja ottaa ne yhteystiedot, kun miettiä, että pitäisikö! Jo lyhyellä miettimisellä sä voit ynnäillä, että mitä sä menetät siinä? Yhen bussin, myöhästyt jostain kerran? Joudut kävelemään? Saat pakit? Se suostuu! Mietippä noita....haittaako niistä oikeesti sua yksikään? :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No tulee mieleen täysin ihastunut nuori mies! :) Ja kuulostaa aivan nuoren ihastuneen miehen suunnitelmillekin. :)

        Joo, mäkin aina nuorempana suunnittelin ja haaveilin mielessäni. Teen sitä yhä. Tosin elämänvarrella on tullut opittua, että on niitä muuttujia aikapaljon. Kovin paljon ei kannata suunnitella ja tyyliin a,b, c ja d vaihtoehtoja laatia. Elämä vaan rullaa painollaan ja tärkeintä on reagoida oikealla hetkellä. Olla spontaani ja miettiä mikä itselle on tärkeää. Siten on helpompi tehdä polkuvalintoja, koska ne tulee yllättävän nopeasti ja kokojan mennään eteenpäin... Miettijät jatkavat suoraan ja kohta huomaa, että mitään ei ole tapahtunut... :D

        Eli mä tarkoitan sitä suomeks...että tärkeämpää on ottaa naista hihasta tai hypätä dösästä spontaanisti perään ja ottaa ne yhteystiedot, kun miettiä, että pitäisikö! Jo lyhyellä miettimisellä sä voit ynnäillä, että mitä sä menetät siinä? Yhen bussin, myöhästyt jostain kerran? Joudut kävelemään? Saat pakit? Se suostuu! Mietippä noita....haittaako niistä oikeesti sua yksikään? :D

        No, oikeastaan se oli silleesti, että tajusin tilanteen vasta, kun tösän (minulla tösä, ei dösä) ovi oli mennyt kiinni. Ihastuneen oloinen nuori nainen onnellisena käveli ulkona. Silloin vasta jotenkin tajusi, että jotain meni ohi. Maailman suurin kokemus oli hetkeä aikaisemmin katsella häntä silmästä silmään. Jotenkin oli kiva katsella ihastuneesti hymyilevää lukion kolmasluokkalaista, jolla oli kauniit silmät, suloiset kasvot ja kukoistavat hiukset. Hänen silmänsä pyörivät mielessäni ja olin hirvittävän onnellinen, vaikka isä oli sairaalassa. Huoleni hävisivät hänen silmiin ja olin riemua täynnä sydämeni hymyilessä aurinkoisesti. :)

        Seuraava viikko oli ihana! :D

        Mutta valitettavasti en ole nähnyt häntä yli kolmeen viikkoon ja ihastumisen huuma alkaa mennä ohi. :) Koska en ole sitoutunut mihinkään niillä täällä saa vapaasti kirjoitella naisille, mutta sydämessäni olen vielä hetken varattu hänelle, jos kerran kohtaisin hänet onnellisesti. Jostain syystä suurin haluni on vain katsoa vielä kerran elämässäni häntä silmiin ja hymyillä hänelle! :))


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No, oikeastaan se oli silleesti, että tajusin tilanteen vasta, kun tösän (minulla tösä, ei dösä) ovi oli mennyt kiinni. Ihastuneen oloinen nuori nainen onnellisena käveli ulkona. Silloin vasta jotenkin tajusi, että jotain meni ohi. Maailman suurin kokemus oli hetkeä aikaisemmin katsella häntä silmästä silmään. Jotenkin oli kiva katsella ihastuneesti hymyilevää lukion kolmasluokkalaista, jolla oli kauniit silmät, suloiset kasvot ja kukoistavat hiukset. Hänen silmänsä pyörivät mielessäni ja olin hirvittävän onnellinen, vaikka isä oli sairaalassa. Huoleni hävisivät hänen silmiin ja olin riemua täynnä sydämeni hymyilessä aurinkoisesti. :)

        Seuraava viikko oli ihana! :D

        Mutta valitettavasti en ole nähnyt häntä yli kolmeen viikkoon ja ihastumisen huuma alkaa mennä ohi. :) Koska en ole sitoutunut mihinkään niillä täällä saa vapaasti kirjoitella naisille, mutta sydämessäni olen vielä hetken varattu hänelle, jos kerran kohtaisin hänet onnellisesti. Jostain syystä suurin haluni on vain katsoa vielä kerran elämässäni häntä silmiin ja hymyillä hänelle! :))

        No ensinnäkin...vaikka sä ihastuisit keneenkä tahaansa, niin silti voit kirjoitella täällä. Ei täältä kannata ketään etsiä... :D

        No oisit huutanut kuskille että seiis ja perään juosten...ja seuraavalla tuollaisella tapauksella tiedät miten toimia. :)
        Mutta ymmärsitkö mitä mä tarkoitin?
        Ei elämää voi suunnitella, varsinkaan mitään parisuhdetta. Ne on vaan haaveita. Totuus muodostuu ihan kahden ihmisen mukaan, jos on muodostuakseen... Mutta tärkeintä mitä voit itsellesi tehdä ja tulevalle parisuhteelle, on tutustua totaalisesti itseesi. Sinä olet tässä maapallolla ainot ihminen, joka tietää mitä sä haluut...ei kukaan muu. Mutta kun sä tiedät mitä sä haluut, niin sitten sä osaat sen etsiä. Ja tiedätkin miten sen löytää. Opit tapoja, tapaat ihmisiä...thats the way to go, bro! :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No ensinnäkin...vaikka sä ihastuisit keneenkä tahaansa, niin silti voit kirjoitella täällä. Ei täältä kannata ketään etsiä... :D

        No oisit huutanut kuskille että seiis ja perään juosten...ja seuraavalla tuollaisella tapauksella tiedät miten toimia. :)
        Mutta ymmärsitkö mitä mä tarkoitin?
        Ei elämää voi suunnitella, varsinkaan mitään parisuhdetta. Ne on vaan haaveita. Totuus muodostuu ihan kahden ihmisen mukaan, jos on muodostuakseen... Mutta tärkeintä mitä voit itsellesi tehdä ja tulevalle parisuhteelle, on tutustua totaalisesti itseesi. Sinä olet tässä maapallolla ainot ihminen, joka tietää mitä sä haluut...ei kukaan muu. Mutta kun sä tiedät mitä sä haluut, niin sitten sä osaat sen etsiä. Ja tiedätkin miten sen löytää. Opit tapoja, tapaat ihmisiä...thats the way to go, bro! :D

        Nyt haluan vain katsoa häntä silmiin ja keskustella hänen kanssaan. En tiedä mihin se johtaa, mutta hänet haluan vielä tavata. Runsaan viikon päästä yritän matkustaa sellaisina aikoina linja-autolla eli dösällä kuin hän. Kait sitä pitää puhua dösästä eikä tösästä, vaikka se on minun kielessäni tösä. Hän asuu kohtalaisen lähellä samassa kaupunginosassa kuin minä. Tiedän missä lukiossa hän oppilaana, mutta jotenkin hävettää mennä etsimään häntä sieltä. Ajelen dösällä ja jonainen päivänä hänet tapaan. Ensimmäisen kerran tapasin hänet ilmeisesti lokakuussa 2015 linja-autopysäkillä yliopiston luona. Seuraavan kerran istuunnuin hänen viereensä pakaspäivänä tammikuussa 2016. Hänellä oli hattu päässä, mutta hänen hymynsä hurmasi jo silloin. Tammikuussa minulla oli viikko pää pyörällä hänestä viikon eli jo silloin jotenkin ihastuin häneen. Joskus helmi-maaliskuussa törmäsin häneen uudemman kerran ohi mennen samassa kaupunginosassa, kun hän oli nostamassa rahaa pankkiautomaatilla. Silloin hänellä oli valtava kiire. Marraskuussa törmäsin häneen linja-autossa ja menin istumaan häntä vasta päätä. Juttelimme dösä-matkan keskustaan. Silloin ihastuin lopullisesti tai ehkä parempi sanoa, että ihastuimme. Tai kenties se on minun toiveajattelua ja tulkitsin hänen silmänsä sekä katseensa väärin. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Nyt haluan vain katsoa häntä silmiin ja keskustella hänen kanssaan. En tiedä mihin se johtaa, mutta hänet haluan vielä tavata. Runsaan viikon päästä yritän matkustaa sellaisina aikoina linja-autolla eli dösällä kuin hän. Kait sitä pitää puhua dösästä eikä tösästä, vaikka se on minun kielessäni tösä. Hän asuu kohtalaisen lähellä samassa kaupunginosassa kuin minä. Tiedän missä lukiossa hän oppilaana, mutta jotenkin hävettää mennä etsimään häntä sieltä. Ajelen dösällä ja jonainen päivänä hänet tapaan. Ensimmäisen kerran tapasin hänet ilmeisesti lokakuussa 2015 linja-autopysäkillä yliopiston luona. Seuraavan kerran istuunnuin hänen viereensä pakaspäivänä tammikuussa 2016. Hänellä oli hattu päässä, mutta hänen hymynsä hurmasi jo silloin. Tammikuussa minulla oli viikko pää pyörällä hänestä viikon eli jo silloin jotenkin ihastuin häneen. Joskus helmi-maaliskuussa törmäsin häneen uudemman kerran ohi mennen samassa kaupunginosassa, kun hän oli nostamassa rahaa pankkiautomaatilla. Silloin hänellä oli valtava kiire. Marraskuussa törmäsin häneen linja-autossa ja menin istumaan häntä vasta päätä. Juttelimme dösä-matkan keskustaan. Silloin ihastuin lopullisesti tai ehkä parempi sanoa, että ihastuimme. Tai kenties se on minun toiveajattelua ja tulkitsin hänen silmänsä sekä katseensa väärin. :)

        Niin. No tösä tai dösä, mulle sopii kumpikin. :)

        Oletkos miettinuyt mitä sanot, jos hänet taas tapaat?

        Oletkos kokeillut vaikkapa haarukoida facesta? Se on aika kiva stalkkausmesta! :D Vinkvink! Vaikka aloitat annika joensuu lukio tms...sit b, c...tai yleisimmät nimet ja niillä. :) Saattaa tuottaa nopeampaa tulosta tuo tapa... ja sit vaan yksityisviestiä. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Niin. No tösä tai dösä, mulle sopii kumpikin. :)

        Oletkos miettinuyt mitä sanot, jos hänet taas tapaat?

        Oletkos kokeillut vaikkapa haarukoida facesta? Se on aika kiva stalkkausmesta! :D Vinkvink! Vaikka aloitat annika joensuu lukio tms...sit b, c...tai yleisimmät nimet ja niillä. :) Saattaa tuottaa nopeampaa tulosta tuo tapa... ja sit vaan yksityisviestiä. :)

        En ole facessa itse ja en tiedä tuolaisesta. Luulin tapaavani hänet aamulla linja-autossa, kun hän menee lukioonsa. Valitettavasti samaan aikaan menee useita dösiä peräkkäin ja näin hän ei välttämättä eksy samaan linja-autoon kuin minä.

        Oikeastaan minulla on suunnitelma. Kirjoitin hänestä siihen kirjaan neljä sivua. Kaverini piti tekstiä hyvänä, kun tarkisti sen tarinan. Hän on tarinassa meksikkolainen kaunotar, joka opiskelee Los Angelesin alueella. Kerron tarinassani aidosta ihastuksestani "häneen" Enkelten kaupungin pojan kautta. Hänelle tulostamassani paperissa on sähköpostiosoitteeni johon hän voi antaa palautetta, jos haluaa. Sillä tavalla saa ilmeisesti kontaktin häneen, kun hän vastaa. Siitä voi jatkaa, että haluan näyttää hänelle lukiolaissarjaa Awkward hänelle. "Häneen" tarinassani ihastunut Luke opiskelee Losissa tässä Awkward-maailmassa ja on kyseisen sarjan päähenkilön pikkuveli. Jos minulla olisi rahaa niin veisin tämän lukiolaisen hänen lukionsa jälkeen Los Angelesiin ja näyttäisin hänelle - mikä on se maailma paikan päällä johon hänet on tarinassani sijoitettu. Pysyitkö kärryillä jutussani?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        En ole facessa itse ja en tiedä tuolaisesta. Luulin tapaavani hänet aamulla linja-autossa, kun hän menee lukioonsa. Valitettavasti samaan aikaan menee useita dösiä peräkkäin ja näin hän ei välttämättä eksy samaan linja-autoon kuin minä.

        Oikeastaan minulla on suunnitelma. Kirjoitin hänestä siihen kirjaan neljä sivua. Kaverini piti tekstiä hyvänä, kun tarkisti sen tarinan. Hän on tarinassa meksikkolainen kaunotar, joka opiskelee Los Angelesin alueella. Kerron tarinassani aidosta ihastuksestani "häneen" Enkelten kaupungin pojan kautta. Hänelle tulostamassani paperissa on sähköpostiosoitteeni johon hän voi antaa palautetta, jos haluaa. Sillä tavalla saa ilmeisesti kontaktin häneen, kun hän vastaa. Siitä voi jatkaa, että haluan näyttää hänelle lukiolaissarjaa Awkward hänelle. "Häneen" tarinassani ihastunut Luke opiskelee Losissa tässä Awkward-maailmassa ja on kyseisen sarjan päähenkilön pikkuveli. Jos minulla olisi rahaa niin veisin tämän lukiolaisen hänen lukionsa jälkeen Los Angelesiin ja näyttäisin hänelle - mikä on se maailma paikan päällä johon hänet on tarinassani sijoitettu. Pysyitkö kärryillä jutussani?

        On niin monimutkaista, että sä varmaan saisit rakennettua niitä veneitä pulloon! :D Mutta kuule, sun tarviisi vaan sanoa, että hänen kauniit silmät ja mitä kaunista hänessä näetkin, saa sinut ihastumaan häneen. Sitten sanot, että haluaisit tavata häntä vaikka kahvilla jossain kaupungilla. Että olisi kiva tutustua. Sitten hän vastaa kyllä siihen. Jos kirjoitat hänelle tuollaisia, ilman että hän sinua kunnolla tuntee, niin luultavasti pitää kahelina. Oikeesti...

        Sinä kyllä sitten siellä kahvilla voit kertoa itsestäsi ja kertoa vaikka tuosta kirjoittelusta. Ja sitten voit vaikka kertoa, että tarinassa on hänestä kummunnut hahmo. Jos hän pitää sitä mielenkiintoisena, voit antaa sen näytteen.

        Jos minä olisin nainen ja sinä tulla päksähtäsit ja antaisit vaan tuollaisen kirjoituksen ja sanoisit, että tää kertoo susta, niin säikähtäisin... Jos minä taas olisin sinun kanssa kirjoitellut kuten me nyt ollaan, niin asia on toinen... Pitää ensin tutustua. Ei saa hätäillä velihyvä. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        On niin monimutkaista, että sä varmaan saisit rakennettua niitä veneitä pulloon! :D Mutta kuule, sun tarviisi vaan sanoa, että hänen kauniit silmät ja mitä kaunista hänessä näetkin, saa sinut ihastumaan häneen. Sitten sanot, että haluaisit tavata häntä vaikka kahvilla jossain kaupungilla. Että olisi kiva tutustua. Sitten hän vastaa kyllä siihen. Jos kirjoitat hänelle tuollaisia, ilman että hän sinua kunnolla tuntee, niin luultavasti pitää kahelina. Oikeesti...

        Sinä kyllä sitten siellä kahvilla voit kertoa itsestäsi ja kertoa vaikka tuosta kirjoittelusta. Ja sitten voit vaikka kertoa, että tarinassa on hänestä kummunnut hahmo. Jos hän pitää sitä mielenkiintoisena, voit antaa sen näytteen.

        Jos minä olisin nainen ja sinä tulla päksähtäsit ja antaisit vaan tuollaisen kirjoituksen ja sanoisit, että tää kertoo susta, niin säikähtäisin... Jos minä taas olisin sinun kanssa kirjoitellut kuten me nyt ollaan, niin asia on toinen... Pitää ensin tutustua. Ei saa hätäillä velihyvä. :D

        Hän tietää sen, että minä sepitin yhtä toista kirjaa varten tarinaa hänestä. Hän kiinnostui ja sanoi, että jospa minä kirjoitan sen vielä. Tämä laukasi sen, että siirsin oikeastaan osan aiemmin toisaalle kehittelemästäni tähän jo melkein valmiiseen romaniin. Olen kyllä miettinyt se, että tämä ei välttämättä toimi. Ehkä pyydän häntä kaupungin kirjaston kahvioon vaikka kahville tai teelle niin kuin neuvoit. Kirjaston edessä näimme viimeksi. Hän meni siitä Lyseon lukioon, joka alunperin on kuulema Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen "oppikoulu". Jyväskylässä on vain vanhempi. Hänen koulunsa on muistaakseni aloittanut vuonna 1865.

        Ehkä olen vähän aloittelija melkein naisten suhteen joissain asioissa! :)

        Jutellan huomenna lisää! Nyt tuli kirjoituksia minulle paljon!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Hän tietää sen, että minä sepitin yhtä toista kirjaa varten tarinaa hänestä. Hän kiinnostui ja sanoi, että jospa minä kirjoitan sen vielä. Tämä laukasi sen, että siirsin oikeastaan osan aiemmin toisaalle kehittelemästäni tähän jo melkein valmiiseen romaniin. Olen kyllä miettinyt se, että tämä ei välttämättä toimi. Ehkä pyydän häntä kaupungin kirjaston kahvioon vaikka kahville tai teelle niin kuin neuvoit. Kirjaston edessä näimme viimeksi. Hän meni siitä Lyseon lukioon, joka alunperin on kuulema Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen "oppikoulu". Jyväskylässä on vain vanhempi. Hänen koulunsa on muistaakseni aloittanut vuonna 1865.

        Ehkä olen vähän aloittelija melkein naisten suhteen joissain asioissa! :)

        Jutellan huomenna lisää! Nyt tuli kirjoituksia minulle paljon!

        Joo. Siis kannattaa itsensäkin vuoksi tutustua ihmiseen kunnolla, ennenkuin ihan laskee kaiken tulemaan. Suhteet alkaa todella pienestä yleensä. Nuorilla saattaa kestää pitkäänkin, ennenkuin mitään merkittävää tapahtuu. Ja osa vanhemmistakin vitkuttelee pitkään ns. lähtökuopissa. Mutta maltti on valttia, toisaalta sitten kun tuntee toisen ja sellaiset elämänarvot ja muut suunnat kohtaa, niin mikäs siinä sit enää miettimään...antaa mennä. :)

        No elä ajattele, että naisten kanssa...ajattele, että ihmisten kanssa. Se jo helpottaa ajatteluasi. Ei nainen ole sen kummempi otus kuin me. Nainenkin on ihminen. Me miehet ajatellaan liikaa, että mitä nainen ajattelee ja mitä se tekee...kun sen voi ihan miettiä, että mitä minä tekisin, mitä ajattelisin. Varsinkin sinä tunnut olevan varsin fiksu nuori mies. Kohtele naista, kuten haluaisit, että sua kohdeltas. :)

        Jutellaan vaan. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. Siis kannattaa itsensäkin vuoksi tutustua ihmiseen kunnolla, ennenkuin ihan laskee kaiken tulemaan. Suhteet alkaa todella pienestä yleensä. Nuorilla saattaa kestää pitkäänkin, ennenkuin mitään merkittävää tapahtuu. Ja osa vanhemmistakin vitkuttelee pitkään ns. lähtökuopissa. Mutta maltti on valttia, toisaalta sitten kun tuntee toisen ja sellaiset elämänarvot ja muut suunnat kohtaa, niin mikäs siinä sit enää miettimään...antaa mennä. :)

        No elä ajattele, että naisten kanssa...ajattele, että ihmisten kanssa. Se jo helpottaa ajatteluasi. Ei nainen ole sen kummempi otus kuin me. Nainenkin on ihminen. Me miehet ajatellaan liikaa, että mitä nainen ajattelee ja mitä se tekee...kun sen voi ihan miettiä, että mitä minä tekisin, mitä ajattelisin. Varsinkin sinä tunnut olevan varsin fiksu nuori mies. Kohtele naista, kuten haluaisit, että sua kohdeltas. :)

        Jutellaan vaan. :)

        Niin minulla on tarkoitus. Epäilenkin sitä, että ei siitä välttämättä suurta rakkautta ehkä tulekaan. Tarkoitus on mennä hänen kanssaan kahvilaan juttelemaan. Olen sen tehnyt sen verran monta kertaa, että en ole siinä vasta-alkaja naisten suhteen. Otan mukaan sen tulostamani kirja version, jossa hän esiintyy. Kerron siitä ja jos hän on kiinnostunut niin annan mukaan. Kirjassani se yhden isonluvun ja kolme aliluvun päähenkilö ymmärtää sen, että hänen tulee tutustua siihen ihmiseen todella ja rakastaa sitä toista ihmistä, joka hän todella on. Kirjan luvun Luke on ihastunut, mutta halua tavata sen meksikolaisen kaunottaren niin kuin tämä on eikä niin kuin hän näkee ihastuuneen silmin hänet haaveissaan ja haluissaan.

        Luulin sen, että sinulta loppui työ jo kello 20, mutta muistinkin väärin. Työsi loppuu kello 22. Huomennahan olet töissä kello 6-22, mikäli oikein ymmärsin?

        Minkälainen on hyvä kirja rakkaudesta? Mikä rakkaudessa on oleellista? Mikä parisuhteessa ja lapsissa on keskeistä?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Niin minulla on tarkoitus. Epäilenkin sitä, että ei siitä välttämättä suurta rakkautta ehkä tulekaan. Tarkoitus on mennä hänen kanssaan kahvilaan juttelemaan. Olen sen tehnyt sen verran monta kertaa, että en ole siinä vasta-alkaja naisten suhteen. Otan mukaan sen tulostamani kirja version, jossa hän esiintyy. Kerron siitä ja jos hän on kiinnostunut niin annan mukaan. Kirjassani se yhden isonluvun ja kolme aliluvun päähenkilö ymmärtää sen, että hänen tulee tutustua siihen ihmiseen todella ja rakastaa sitä toista ihmistä, joka hän todella on. Kirjan luvun Luke on ihastunut, mutta halua tavata sen meksikolaisen kaunottaren niin kuin tämä on eikä niin kuin hän näkee ihastuuneen silmin hänet haaveissaan ja haluissaan.

        Luulin sen, että sinulta loppui työ jo kello 20, mutta muistinkin väärin. Työsi loppuu kello 22. Huomennahan olet töissä kello 6-22, mikäli oikein ymmärsin?

        Minkälainen on hyvä kirja rakkaudesta? Mikä rakkaudessa on oleellista? Mikä parisuhteessa ja lapsissa on keskeistä?

        No niin. Toivottavasti tapaat tytön. :)

        Joo, loppuu kympiltä ja alkaa aamulla kuudelta ja taas kymppiin illalla. :)

        Minusta rakkautta on niin monenlaista... Että ensin pitäisi tietää, mistä rakkaudesta puhutaan? Isänmaata kohtaan, naista kohtaan, lapsia, vanhempia, sisaruksia...kohtaan. Oletan että tarkoitat siis vaikkapa naisen ja miehen välistä rakkautta? Siinä oleellisinta olisi kertoa jokin erikoisempi tapa rakastaa. Nykyään ihmiset miettii liian homostereotyyppisesti rakkaudesta. Se voisi vaikka olla joku järjestetty suhde... Ja kertoa, miten rakentaa suhde kun toista ei halua elämään...vaikka...

        Mikä on oleellista? Se, että sitä haluaa. Se haluaminen on rakkaudessa ja ihan missätahansa tärkein asia. Jos jotain ei halua, tai ei ole ihan varma, niin se ei ole mahdollistakaan olla lähelle täydellistä. (huom. ei täydellistä olekaan)

        Keskeisintä? Minulle just tuossa laittoi ystävä viestiä, että heidän pikkutyttönsä kovassa kuumeessa ja ei maistu mikään... Mä sanoin, että nestettä pakko saada. Kuulemma ei juo mitään ja on tosi surkee. Siinä joutuu jompikumpi vanhempi nyt tekemään rakkaudesta omaan lapseensa sellaisen tempun, mitä kukaan vanhempi ei koskaan halua tehdä. Juottaa pakolla itkuiselle poloiselle puolustuskyvyttömälle lapselle nestettä, koska muuten käy huonosti. Se heikompiluonteinen lähtee itkien pois huoneesta/talosta ja toinen juottaa kauheankuuloisesti sen muksun. Siinä on rakkautta ja se on sitä, että tekee toisen puolesta ihan mitä vaan... Minä juotin meillä.


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No niin. Toivottavasti tapaat tytön. :)

        Joo, loppuu kympiltä ja alkaa aamulla kuudelta ja taas kymppiin illalla. :)

        Minusta rakkautta on niin monenlaista... Että ensin pitäisi tietää, mistä rakkaudesta puhutaan? Isänmaata kohtaan, naista kohtaan, lapsia, vanhempia, sisaruksia...kohtaan. Oletan että tarkoitat siis vaikkapa naisen ja miehen välistä rakkautta? Siinä oleellisinta olisi kertoa jokin erikoisempi tapa rakastaa. Nykyään ihmiset miettii liian homostereotyyppisesti rakkaudesta. Se voisi vaikka olla joku järjestetty suhde... Ja kertoa, miten rakentaa suhde kun toista ei halua elämään...vaikka...

        Mikä on oleellista? Se, että sitä haluaa. Se haluaminen on rakkaudessa ja ihan missätahansa tärkein asia. Jos jotain ei halua, tai ei ole ihan varma, niin se ei ole mahdollistakaan olla lähelle täydellistä. (huom. ei täydellistä olekaan)

        Keskeisintä? Minulle just tuossa laittoi ystävä viestiä, että heidän pikkutyttönsä kovassa kuumeessa ja ei maistu mikään... Mä sanoin, että nestettä pakko saada. Kuulemma ei juo mitään ja on tosi surkee. Siinä joutuu jompikumpi vanhempi nyt tekemään rakkaudesta omaan lapseensa sellaisen tempun, mitä kukaan vanhempi ei koskaan halua tehdä. Juottaa pakolla itkuiselle poloiselle puolustuskyvyttömälle lapselle nestettä, koska muuten käy huonosti. Se heikompiluonteinen lähtee itkien pois huoneesta/talosta ja toinen juottaa kauheankuuloisesti sen muksun. Siinä on rakkautta ja se on sitä, että tekee toisen puolesta ihan mitä vaan... Minä juotin meillä.

        "Mikä on oleellista? Se, että sitä haluaa. Se haluaminen on rakkaudessa ja ihan missätahansa tärkein asia. Jos jotain ei halua, tai ei ole ihan varma, niin se ei ole mahdollistakaan olla lähelle täydellistä. (huom. ei täydellistä olekaan)"

        Saako tuon kirjoittaa siihen kirjaan mukaan? Siellä yksi kirjan luku käsittelee rakkaudellista haluamista. Siinä rakkauden haluamisessa on kolme alalukua. Oikeastaan olet samassa kohti kuin tämä Joensuun Lyseon lukiolainen, joka on kirjassa meksikolaisena kaunottarena. Sinut mainitaan nettituttavana, joka sanoi noin keskustelussa kahden 18-vuotiaan nuoren välillä Italian matkalla aikaisemassa alaluvussa. Tietysti olet amerikkalainen työssä oleva mieshenkilö. Nimenkin saat keksiä itsellesi, kunhan sen vain on hyväksyttyvä. Kirjalla on julkaisu mahdollisuuksia siinä formaatissa, jonka olen kehitellyt. Ainakin joku muu kuin minä uskoo siihen. Pitää vain viimeistellä se. Minun juttujani on julkaistu, vaikka kuinka paljon, kun olen ollut sanomalehtitoimittaja.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Mikä on oleellista? Se, että sitä haluaa. Se haluaminen on rakkaudessa ja ihan missätahansa tärkein asia. Jos jotain ei halua, tai ei ole ihan varma, niin se ei ole mahdollistakaan olla lähelle täydellistä. (huom. ei täydellistä olekaan)"

        Saako tuon kirjoittaa siihen kirjaan mukaan? Siellä yksi kirjan luku käsittelee rakkaudellista haluamista. Siinä rakkauden haluamisessa on kolme alalukua. Oikeastaan olet samassa kohti kuin tämä Joensuun Lyseon lukiolainen, joka on kirjassa meksikolaisena kaunottarena. Sinut mainitaan nettituttavana, joka sanoi noin keskustelussa kahden 18-vuotiaan nuoren välillä Italian matkalla aikaisemassa alaluvussa. Tietysti olet amerikkalainen työssä oleva mieshenkilö. Nimenkin saat keksiä itsellesi, kunhan sen vain on hyväksyttyvä. Kirjalla on julkaisu mahdollisuuksia siinä formaatissa, jonka olen kehitellyt. Ainakin joku muu kuin minä uskoo siihen. Pitää vain viimeistellä se. Minun juttujani on julkaistu, vaikka kuinka paljon, kun olen ollut sanomalehtitoimittaja.

        No ei taida olla ihan mun keksintö, että kaikin mokomin vaan. :)

        Jaa, oikeen nimi. Ilmeisesti se pitää olla joku kirjaan sopiva. Sit Leon Smith. :D

        No mä jossain muistan sun sanoneen, että lehtiin oot kirjoitellut. :) Mun ystävän mistä kerroin, vaimo kirjoittaa kanssa keskisuomessa lehteen. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No ei taida olla ihan mun keksintö, että kaikin mokomin vaan. :)

        Jaa, oikeen nimi. Ilmeisesti se pitää olla joku kirjaan sopiva. Sit Leon Smith. :D

        No mä jossain muistan sun sanoneen, että lehtiin oot kirjoitellut. :) Mun ystävän mistä kerroin, vaimo kirjoittaa kanssa keskisuomessa lehteen. :)

        "Sit Leon Smith. :D "

        Se on sitten tämän päähenkilön 38-vuotias setä. Luvun päähenkilö nimi on nimeltä Luke Smith. Eli hänellä on Leon Smith niminen isän nuorempi veli. Luke Smithin isä on siinä 39-vuotias yrityksen keskijohtoon kuuluva nuorehko kolmen lapsen isä. Mitä tämä setä sitten tekee työkseen. Hänestä ei paljon kirjoiteta, mutta hänet mainitaan ja ehkä jotain muutakin sanomistasi. Sellaisessa kohdassa, jossa halu liittyy vastarakkauteen. Se kohta sellaista "rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi" ja kertoo Lukesta ja yhdestä ihastuksen kohteesta, joka on myös seurakunta nuori. Käsittelen kohdan kristillisillä viittauksilla, vaikka se kristillisyys ei kovin keskeinen monessa kohdissa romaani oikein ole. Tämä kohdalla yritän kerto kristittyjen käsityksestä rakkaudellisesta halusta vastarakkautena. Mitä sinulla herää mieleen eli "mitä muuta Leon Smith voisi sanoa veljensä pojalleen opastukseksi elämän polulle"? Mitä Sinulle tulee mieleen vastarakkaudesta ja haluista siihen liittyen? Sekö teen niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Sit Leon Smith. :D "

        Se on sitten tämän päähenkilön 38-vuotias setä. Luvun päähenkilö nimi on nimeltä Luke Smith. Eli hänellä on Leon Smith niminen isän nuorempi veli. Luke Smithin isä on siinä 39-vuotias yrityksen keskijohtoon kuuluva nuorehko kolmen lapsen isä. Mitä tämä setä sitten tekee työkseen. Hänestä ei paljon kirjoiteta, mutta hänet mainitaan ja ehkä jotain muutakin sanomistasi. Sellaisessa kohdassa, jossa halu liittyy vastarakkauteen. Se kohta sellaista "rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi" ja kertoo Lukesta ja yhdestä ihastuksen kohteesta, joka on myös seurakunta nuori. Käsittelen kohdan kristillisillä viittauksilla, vaikka se kristillisyys ei kovin keskeinen monessa kohdissa romaani oikein ole. Tämä kohdalla yritän kerto kristittyjen käsityksestä rakkaudellisesta halusta vastarakkautena. Mitä sinulla herää mieleen eli "mitä muuta Leon Smith voisi sanoa veljensä pojalleen opastukseksi elämän polulle"? Mitä Sinulle tulee mieleen vastarakkaudesta ja haluista siihen liittyen? Sekö teen niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän?

        Mä vastailen aamulla... Ja jos ei ala vastausta kuulumaan 12;sta mennessä, niin laita viesti. Sit oon unohtanut. Herään klo 05:00 ja nyt klo 0:37 eli hiukka voi olla väsynpiikkiin sit. Vähän iski viestitulva. :-D


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Sit Leon Smith. :D "

        Se on sitten tämän päähenkilön 38-vuotias setä. Luvun päähenkilö nimi on nimeltä Luke Smith. Eli hänellä on Leon Smith niminen isän nuorempi veli. Luke Smithin isä on siinä 39-vuotias yrityksen keskijohtoon kuuluva nuorehko kolmen lapsen isä. Mitä tämä setä sitten tekee työkseen. Hänestä ei paljon kirjoiteta, mutta hänet mainitaan ja ehkä jotain muutakin sanomistasi. Sellaisessa kohdassa, jossa halu liittyy vastarakkauteen. Se kohta sellaista "rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi" ja kertoo Lukesta ja yhdestä ihastuksen kohteesta, joka on myös seurakunta nuori. Käsittelen kohdan kristillisillä viittauksilla, vaikka se kristillisyys ei kovin keskeinen monessa kohdissa romaani oikein ole. Tämä kohdalla yritän kerto kristittyjen käsityksestä rakkaudellisesta halusta vastarakkautena. Mitä sinulla herää mieleen eli "mitä muuta Leon Smith voisi sanoa veljensä pojalleen opastukseksi elämän polulle"? Mitä Sinulle tulee mieleen vastarakkaudesta ja haluista siihen liittyen? Sekö teen niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän?

        No tämä setä vois olla vaikka tavallaan sellainen taiteilijarenttu. :D Syntymähumalassa selittää asioita kuin Johnny Deppin hahmo piat of caribean-leffoissa. :D

        Niin, vastarakkaus pitää olla myös aidosta halusta pyyteettömästi ja painottomasti tarjottua rakkautta. Se ei voi tulla vaan siksi, että toinen rakastaa. Siinä pitää olla halua tehdä se. Siksi mä ehdotinkin rakkausleffaks järjestettyä avioliittoa. Voiko ihmisen opettaa rakastamaan?
        Leffa elämä murmelina on ehkä aika hyvä esimerkki siitä, että siinä mies sai älyttömän monta mahdollisuutta etsiä tie naisen sydämmeen. No siinä ehkä ne oli tapoja, ei niinkään tunteita... Mutta ideana hyvä, ehkä moni mies tai nainen tarvitsisikin tuollaisen hetken elämässään, että jumis yhteen päivään niin pitkään, että oppis arvostamaan muita ihmisiä. :)

        Niin siinäpä se tuli. Tarvitaan arvostusta. Rakkaus ja arvostus kulkee käsikädessä, jos niistä jompikumpi jää jälkeen, ei parisuhde enää toimi... Kummatkin tarvitaan. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No tämä setä vois olla vaikka tavallaan sellainen taiteilijarenttu. :D Syntymähumalassa selittää asioita kuin Johnny Deppin hahmo piat of caribean-leffoissa. :D

        Niin, vastarakkaus pitää olla myös aidosta halusta pyyteettömästi ja painottomasti tarjottua rakkautta. Se ei voi tulla vaan siksi, että toinen rakastaa. Siinä pitää olla halua tehdä se. Siksi mä ehdotinkin rakkausleffaks järjestettyä avioliittoa. Voiko ihmisen opettaa rakastamaan?
        Leffa elämä murmelina on ehkä aika hyvä esimerkki siitä, että siinä mies sai älyttömän monta mahdollisuutta etsiä tie naisen sydämmeen. No siinä ehkä ne oli tapoja, ei niinkään tunteita... Mutta ideana hyvä, ehkä moni mies tai nainen tarvitsisikin tuollaisen hetken elämässään, että jumis yhteen päivään niin pitkään, että oppis arvostamaan muita ihmisiä. :)

        Niin siinäpä se tuli. Tarvitaan arvostusta. Rakkaus ja arvostus kulkee käsikädessä, jos niistä jompikumpi jää jälkeen, ei parisuhde enää toimi... Kummatkin tarvitaan. :)

        "Niin, vastarakkaus pitää olla myös aidosta halusta pyyteettömästi ja painottomasti tarjottua rakkautta. Se ei voi tulla vaan siksi, että toinen rakastaa. Siinä pitää olla halua tehdä se."

        Luke ihastuu lukiossa ollessaan seitsemäntoista vuotiaana yhteen tyttöön, joka on muuttanut Alaskasta Kaliforniaan ja on sellainen luonnontyttö. Luke tuntee olevansa rakastunut jollain uudella tavalla kuin sillon ensimmäisellä kerralla ensirakkaudessaan, jossa haluaminen oli paljolti seksuaalista haluamista. Ensimmäisellä kerralla hän halusi seksuaalisesti hänet, ensirakkautensa, halu oli polttava. Mutta lukion toisena vuonna hän ihannoi Kaliforniaan lukioon tulleen Alaskan tytön, jolle antaa nimen Enkeli. Luke ei oikein uskalla aluksi Enkeliä lähestyä, mutta tunnustaa yhdelle Enkelin luokkatoverille sen, että jos Enkeli kosisi häntä tai jotain muuta vastaava niin Luke sanoisi kyllä. Luke haluaa vastata rakkauteen, jos Enkeli sellaista tarjoaa. Hänellä ei ole samalla tavalla seksuaalinen omistava intohimoinen rakkaus päällä niin kuin hivenen onnettoman ensirakkauden kohdalla.

        Onko tuo sitä mitä yritit sanoa? Onko mitään tarkentamista tai lisättävää minun tarinaani?

        Hyvää huomenta! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Niin, vastarakkaus pitää olla myös aidosta halusta pyyteettömästi ja painottomasti tarjottua rakkautta. Se ei voi tulla vaan siksi, että toinen rakastaa. Siinä pitää olla halua tehdä se."

        Luke ihastuu lukiossa ollessaan seitsemäntoista vuotiaana yhteen tyttöön, joka on muuttanut Alaskasta Kaliforniaan ja on sellainen luonnontyttö. Luke tuntee olevansa rakastunut jollain uudella tavalla kuin sillon ensimmäisellä kerralla ensirakkaudessaan, jossa haluaminen oli paljolti seksuaalista haluamista. Ensimmäisellä kerralla hän halusi seksuaalisesti hänet, ensirakkautensa, halu oli polttava. Mutta lukion toisena vuonna hän ihannoi Kaliforniaan lukioon tulleen Alaskan tytön, jolle antaa nimen Enkeli. Luke ei oikein uskalla aluksi Enkeliä lähestyä, mutta tunnustaa yhdelle Enkelin luokkatoverille sen, että jos Enkeli kosisi häntä tai jotain muuta vastaava niin Luke sanoisi kyllä. Luke haluaa vastata rakkauteen, jos Enkeli sellaista tarjoaa. Hänellä ei ole samalla tavalla seksuaalinen omistava intohimoinen rakkaus päällä niin kuin hivenen onnettoman ensirakkauden kohdalla.

        Onko tuo sitä mitä yritit sanoa? Onko mitään tarkentamista tai lisättävää minun tarinaani?

        Hyvää huomenta! :)

        No lähinnä sitä, mitä Bruce taivaanlahja-elokuvassakin oli. Vapaa tahto pitää olla. Rakkautta ei voi niinkuin tehdä, vaan se pitää syntyä vilpittömästi ja vapaasta halusta/tahdosta. Jos vaikka järjestetyssä avioliitossa, mitä varsinkin kolmansissa maissa harrastetaan, tulee rakkautta, niin siinäkin kaksi ihmistä haluaa vilpittömästi rakastaa toisiaan. Ei se minusta mitään tavatonta ole.

        Niin ja huomenta. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No lähinnä sitä, mitä Bruce taivaanlahja-elokuvassakin oli. Vapaa tahto pitää olla. Rakkautta ei voi niinkuin tehdä, vaan se pitää syntyä vilpittömästi ja vapaasta halusta/tahdosta. Jos vaikka järjestetyssä avioliitossa, mitä varsinkin kolmansissa maissa harrastetaan, tulee rakkautta, niin siinäkin kaksi ihmistä haluaa vilpittömästi rakastaa toisiaan. Ei se minusta mitään tavatonta ole.

        Niin ja huomenta. :)

        Bruce taivaanlahja -elokuva ei minulle paljon sano. Saatan olla nähnyt, mutta oliko se, jossa lasottiin kuu ja jaettiin neste aamiaislautasella kahtia, kun säämies sai Jumalan voimat. Vai onko kyseessä elokuva, jossa joku on kuin Nooa ja keräsi eläimiä arkkiin?

        Ei oikein selvinnyt tämä vapaa tahto tämän elokuvaesimerkkisi kautta. Tarinassani Enkelistä ja Lukesta ei tule paria silleesti, mutta jonkinlaisessa rakkauden ilmapiirissä hyvinä tuttavina he käyvät kahdestaan Euroopassa Italiassa. Lisäksi on mahdollista se, että he tanssivat kahdestaan Promin kesällä 2017. Lukion päättäjäistansseissa he ovat ehkä pari, mutta se on enemmänkin kahden seurakuntanuoren yhteispäätös vapaasta tahdosta kuin minkään rakkauden sanelemana. Tarinassa he ovat seurakuntanuoria, joiden välillä veljes-sisarrakkautta ja sillä tavalla vastarakkautta. Tietysti Luke tunsi jotain aluksi muutakin Enkeliä kohtaan, mutta tämä rakkaus sai muodon, että rakastettiin jonkinlaisena kaverina ja annettiin toisella sydämensä pohjasta kaikkea hyvää.

        Mitäs tästä tulee mieleen?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Bruce taivaanlahja -elokuva ei minulle paljon sano. Saatan olla nähnyt, mutta oliko se, jossa lasottiin kuu ja jaettiin neste aamiaislautasella kahtia, kun säämies sai Jumalan voimat. Vai onko kyseessä elokuva, jossa joku on kuin Nooa ja keräsi eläimiä arkkiin?

        Ei oikein selvinnyt tämä vapaa tahto tämän elokuvaesimerkkisi kautta. Tarinassani Enkelistä ja Lukesta ei tule paria silleesti, mutta jonkinlaisessa rakkauden ilmapiirissä hyvinä tuttavina he käyvät kahdestaan Euroopassa Italiassa. Lisäksi on mahdollista se, että he tanssivat kahdestaan Promin kesällä 2017. Lukion päättäjäistansseissa he ovat ehkä pari, mutta se on enemmänkin kahden seurakuntanuoren yhteispäätös vapaasta tahdosta kuin minkään rakkauden sanelemana. Tarinassa he ovat seurakuntanuoria, joiden välillä veljes-sisarrakkautta ja sillä tavalla vastarakkautta. Tietysti Luke tunsi jotain aluksi muutakin Enkeliä kohtaan, mutta tämä rakkaus sai muodon, että rakastettiin jonkinlaisena kaverina ja annettiin toisella sydämensä pohjasta kaikkea hyvää.

        Mitäs tästä tulee mieleen?

        Siis bruce taivaanlahja oli tuo alkuun mainitsemasi...

        No mä painin oikeastaan itseni kanssa tässä suurista tunteista muutenkin, niin nyt ulkopuoliset rakkausjutut meinaa kimmota pois väkisin.
        Mä koitan ottaa pikkunokoset ja luen sit uudelleen jutun. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Siis bruce taivaanlahja oli tuo alkuun mainitsemasi...

        No mä painin oikeastaan itseni kanssa tässä suurista tunteista muutenkin, niin nyt ulkopuoliset rakkausjutut meinaa kimmota pois väkisin.
        Mä koitan ottaa pikkunokoset ja luen sit uudelleen jutun. :)

        No niin. Pikkuiset tirsat kirkasti ajatuksen juoksua. :)

        Niin, siis ystävyyssuhteen kautta lämpimät tunteet kahden nuoren välille onkin kiehtova rakkaus. Ja siinä on jotain sellaista puhtautta, mitä rakkauden alussa pitäisikin olla, eikä mitään maallisen halujen, himojen tai muunkaan sanelua. :)

        Tuossa sanoin painivani tunteiden kanssa. No oikeastaan se on aika jännä tunnetila... Siis tunnetta tunteesta:D

        Rakastan naistani aivan mahdottomasti, haluaisin hälle sen osoittaa ja kertoa, mutta tietysti minulle ei riitä, että sanon, että se on ääretöntä, vaan koitan sen myös näyttää. No eihän ääretöntä voi näyttää ja siksi on vähän sellainen pystymättömyyden tunne, mikä ärsyttääkin. :D

        Hassua. :D Mutta ei aina niin kivaakaan...


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No niin. Pikkuiset tirsat kirkasti ajatuksen juoksua. :)

        Niin, siis ystävyyssuhteen kautta lämpimät tunteet kahden nuoren välille onkin kiehtova rakkaus. Ja siinä on jotain sellaista puhtautta, mitä rakkauden alussa pitäisikin olla, eikä mitään maallisen halujen, himojen tai muunkaan sanelua. :)

        Tuossa sanoin painivani tunteiden kanssa. No oikeastaan se on aika jännä tunnetila... Siis tunnetta tunteesta:D

        Rakastan naistani aivan mahdottomasti, haluaisin hälle sen osoittaa ja kertoa, mutta tietysti minulle ei riitä, että sanon, että se on ääretöntä, vaan koitan sen myös näyttää. No eihän ääretöntä voi näyttää ja siksi on vähän sellainen pystymättömyyden tunne, mikä ärsyttääkin. :D

        Hassua. :D Mutta ei aina niin kivaakaan...

        "Rakastan naistani aivan mahdottomasti, haluaisin hälle sen osoittaa ja kertoa, mutta tietysti minulle ei riitä, että sanon, että se on ääretöntä, vaan koitan sen myös näyttää. No eihän ääretöntä voi näyttää ja siksi on vähän sellainen pystymättömyyden tunne, mikä ärsyttääkin. :D "

        Tuota minä tälle lukiolaiselle juuri näytän. Kirjan neljännen luvun kolmas alaluku kertoo niistä ihastuksen tunteista, joita tämä "meksikolainen lukiolainen" herättää. Ystäväni piti tarinaa hyvänä. Lähinnä kerroin sitä, miten tämän Joensuun lyseon lukiolainen herättää minussa. Onnistuin laittamaan aidot ihastumisen tunteet paperille. Tunnustan sen, että todellisessa rakkaudessa pitäisi tuntea ihminen todella ennen kuin voi sanoa rakastavansa. Itse tavoitin sen ääretömän ihastumisen tunteet ja ilon siitä toisesta ihanasta ihmisestä. Valitettavasti sitä ei voi tänne laittaa, sillä pitää suojata omia tekijänoikeuksiaan.

        Tarinan Luke ensiksi ihastuu yhteen ensi-ihastuksena 13-vuotiaana. Sitten seuraa ensi-rakkaus 15-vuotiaana. Jonkinlainen rakastuminen "Enkeliin" 17-vuotiaana. Lopulta 18-vuotiaana hän ihastuu Mariaan, meksikolaiseen kaunottareen, joka on samalla luokka-asteella lukiossa, mutta eri koulussa.

        Tällaista tuli kirjoiteltu nyt. Jotenkin ei ole paras meno päällä. Aurinko kyllä ihanasti paistaa tuolla ulkona! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Rakastan naistani aivan mahdottomasti, haluaisin hälle sen osoittaa ja kertoa, mutta tietysti minulle ei riitä, että sanon, että se on ääretöntä, vaan koitan sen myös näyttää. No eihän ääretöntä voi näyttää ja siksi on vähän sellainen pystymättömyyden tunne, mikä ärsyttääkin. :D "

        Tuota minä tälle lukiolaiselle juuri näytän. Kirjan neljännen luvun kolmas alaluku kertoo niistä ihastuksen tunteista, joita tämä "meksikolainen lukiolainen" herättää. Ystäväni piti tarinaa hyvänä. Lähinnä kerroin sitä, miten tämän Joensuun lyseon lukiolainen herättää minussa. Onnistuin laittamaan aidot ihastumisen tunteet paperille. Tunnustan sen, että todellisessa rakkaudessa pitäisi tuntea ihminen todella ennen kuin voi sanoa rakastavansa. Itse tavoitin sen ääretömän ihastumisen tunteet ja ilon siitä toisesta ihanasta ihmisestä. Valitettavasti sitä ei voi tänne laittaa, sillä pitää suojata omia tekijänoikeuksiaan.

        Tarinan Luke ensiksi ihastuu yhteen ensi-ihastuksena 13-vuotiaana. Sitten seuraa ensi-rakkaus 15-vuotiaana. Jonkinlainen rakastuminen "Enkeliin" 17-vuotiaana. Lopulta 18-vuotiaana hän ihastuu Mariaan, meksikolaiseen kaunottareen, joka on samalla luokka-asteella lukiossa, mutta eri koulussa.

        Tällaista tuli kirjoiteltu nyt. Jotenkin ei ole paras meno päällä. Aurinko kyllä ihanasti paistaa tuolla ulkona! :)

        No niin.

        Minäkin innostuin kirjoittamaan fiktiivistä tarinaa naiselleni. Aion hassutella nyt, en kirjoita mitään romantiikkaa, enkä erotiikkaa vaan sellaisen seikkailujutun. Onneton nainen ja hiljainen mies kohtaavat hassusti...saa nähdä mitä tulee... taijan kopioida sulle tähän pätkän...

        "Mies tumppaa savukkeen ja puhaltaa viimeiset savut korkealle ilmaan. Hörppää viimeiset kahvit kupista ja on lähdössä jo sisälle hakemaan täydennystä kuppiinsa, kun kuuluu kauheaa rytinää. Mies kuulostelee mistä ääni kuuluu ja säntää äänen suuntaan. Navetan takaa se tuli. Mies kävelee rivakasti, mutta vanhat kengät on kantaosastaan litattu, eikä meinaa kestää jalassa ja vauhti, sekä kävelytyyli on sen mukainen. Tiellä ei kuitenkaan näy autoa, eikä konetta, mutta joku täällä meteliä piti. Mies sytyttää vaistomaisesti uuden tupakan, kun häntä hermostuttaa tilanne. Tupakka suussa ja kasvot mietteisinä hän suorastaan hiihtää kengillään tietä pitkin. Mäen päälle päästyään hän huomaa jäljet tiessä ja kaukana metsässä savuavan autonraadon. -Taitaa olla skeida? Mies tuumaa ja lähtee autoa kohden. Auto savuaa pahasti ja mies kiihdyttää vauhtiaan. Toivottavasti ei löydy mitään pahaa jälkeä täältä. Mies pääsee jo aivan auton viereen... -Perkele, nainen! Mies katsoo ihmeissään turvavöissä retkottavaa naista ja kurkkii autoon, ei muita. Mies alkaa nykimään naista olkapäästä ja herätellä häntä. -Hei, rouva. Herätys, oletko kunnossa? Nainen raottaa silmäänsä hitaasti ja mies ottaa roikkuvat aurinkolasit hänen päästään."

        Ja tarina vasta alussa... :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No niin.

        Minäkin innostuin kirjoittamaan fiktiivistä tarinaa naiselleni. Aion hassutella nyt, en kirjoita mitään romantiikkaa, enkä erotiikkaa vaan sellaisen seikkailujutun. Onneton nainen ja hiljainen mies kohtaavat hassusti...saa nähdä mitä tulee... taijan kopioida sulle tähän pätkän...

        "Mies tumppaa savukkeen ja puhaltaa viimeiset savut korkealle ilmaan. Hörppää viimeiset kahvit kupista ja on lähdössä jo sisälle hakemaan täydennystä kuppiinsa, kun kuuluu kauheaa rytinää. Mies kuulostelee mistä ääni kuuluu ja säntää äänen suuntaan. Navetan takaa se tuli. Mies kävelee rivakasti, mutta vanhat kengät on kantaosastaan litattu, eikä meinaa kestää jalassa ja vauhti, sekä kävelytyyli on sen mukainen. Tiellä ei kuitenkaan näy autoa, eikä konetta, mutta joku täällä meteliä piti. Mies sytyttää vaistomaisesti uuden tupakan, kun häntä hermostuttaa tilanne. Tupakka suussa ja kasvot mietteisinä hän suorastaan hiihtää kengillään tietä pitkin. Mäen päälle päästyään hän huomaa jäljet tiessä ja kaukana metsässä savuavan autonraadon. -Taitaa olla skeida? Mies tuumaa ja lähtee autoa kohden. Auto savuaa pahasti ja mies kiihdyttää vauhtiaan. Toivottavasti ei löydy mitään pahaa jälkeä täältä. Mies pääsee jo aivan auton viereen... -Perkele, nainen! Mies katsoo ihmeissään turvavöissä retkottavaa naista ja kurkkii autoon, ei muita. Mies alkaa nykimään naista olkapäästä ja herätellä häntä. -Hei, rouva. Herätys, oletko kunnossa? Nainen raottaa silmäänsä hitaasti ja mies ottaa roikkuvat aurinkolasit hänen päästään."

        Ja tarina vasta alussa... :)

        Tuo taisi olla siitä - kuinka Sinä tapasit hänet? ;) Olihan tuo ihan mielenkiintoista luettavaa. Kirjassa vaan pitää kehitellä pitkälti tarinaa ja jotain juonta. Ei riitä vain lyhyt mielenkiintoinen tarina vaan sitä tarinaa pitää jatkua pitkälti kirjan loppuun asti. Kirjassa alkuhuippu ja loppuhuipennus sekä viimeiset sanat. Ehkä kirjoitatkin lyhyttä tarinaa ja omaksi huviseksi sekä sen naisesi.

        No tarinasi on vasta alussa.

        Elämä on kuin Venetsia kävellen ja siinä ei koskaan tiedä mitä seuraavan mutkan tai saaren jälkeen tulee. Elämässä voi oikoa kanaaleja pitkin veneellä niin kuin Venetsiassa, mutta silloin siinä ei samanlaista jännitystä, vaikka gondoolia soutaisikin laulava mies. Ehkä sinulla on nyt jännitystä siitä miten tarina jatkuu.

        Toivottavasti mies päähenkilö on kiva? :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Tuo taisi olla siitä - kuinka Sinä tapasit hänet? ;) Olihan tuo ihan mielenkiintoista luettavaa. Kirjassa vaan pitää kehitellä pitkälti tarinaa ja jotain juonta. Ei riitä vain lyhyt mielenkiintoinen tarina vaan sitä tarinaa pitää jatkua pitkälti kirjan loppuun asti. Kirjassa alkuhuippu ja loppuhuipennus sekä viimeiset sanat. Ehkä kirjoitatkin lyhyttä tarinaa ja omaksi huviseksi sekä sen naisesi.

        No tarinasi on vasta alussa.

        Elämä on kuin Venetsia kävellen ja siinä ei koskaan tiedä mitä seuraavan mutkan tai saaren jälkeen tulee. Elämässä voi oikoa kanaaleja pitkin veneellä niin kuin Venetsiassa, mutta silloin siinä ei samanlaista jännitystä, vaikka gondoolia soutaisikin laulava mies. Ehkä sinulla on nyt jännitystä siitä miten tarina jatkuu.

        Toivottavasti mies päähenkilö on kiva? :)

        No mä mietin, että tässä töissä ollessa kyllä kerkeis kirjoitella vaikka kirjankin. Pitäisi vaan saada jokin sellainen sopiva aihe. Ja minusta juoni on elintärkeä. Se pitää laatia kuin selkäranka, sit tuollaisia tarinoita sen ympärille. Minä näen kirjan kuten kuusen. Vahva juoni joka ohenee huippuun ja monituisia tarinoita siinä matkanvarrella, jotka johdattavat loppuun.

        Joo, no näissä tää juttu muovautuu aika ohkasen juonen päälle, että ei ihmeitä tähän vaadita, mutta kivaa ajankulua tää on. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No mä mietin, että tässä töissä ollessa kyllä kerkeis kirjoitella vaikka kirjankin. Pitäisi vaan saada jokin sellainen sopiva aihe. Ja minusta juoni on elintärkeä. Se pitää laatia kuin selkäranka, sit tuollaisia tarinoita sen ympärille. Minä näen kirjan kuten kuusen. Vahva juoni joka ohenee huippuun ja monituisia tarinoita siinä matkanvarrella, jotka johdattavat loppuun.

        Joo, no näissä tää juttu muovautuu aika ohkasen juonen päälle, että ei ihmeitä tähän vaadita, mutta kivaa ajankulua tää on. :)

        Itse meinaan kohta juoda puoli pullo vodkaa ja puoli pullo banaanilikööriä. Saattaa juttujen sävy vähän muuttua. Teen Coca-Colan kanssa näistä Ampiaista. Ehkä juon tästä sekoituksesta loput huomenna tai seuraavina päivinä.

        Katson parhaimmillaan Manchester City - Chelsea -ottelua. Kiinnostaako Sinua futis?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Itse meinaan kohta juoda puoli pullo vodkaa ja puoli pullo banaanilikööriä. Saattaa juttujen sävy vähän muuttua. Teen Coca-Colan kanssa näistä Ampiaista. Ehkä juon tästä sekoituksesta loput huomenna tai seuraavina päivinä.

        Katson parhaimmillaan Manchester City - Chelsea -ottelua. Kiinnostaako Sinua futis?

        En oikein ole futismiehiä, mutta toivottavasti kuudelta näkyy töissä tuo Timosen paidan jäädytys peli. :D

        kännit aattelit sipasta? Ei huono! :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        En oikein ole futismiehiä, mutta toivottavasti kuudelta näkyy töissä tuo Timosen paidan jäädytys peli. :D

        kännit aattelit sipasta? Ei huono! :D

        Täytyy tunnustaa se, että en koskaan juo känniin. Tyylini on enintään litra siideriä tai jotain vastaavaa. Vähän voi olla alholin vaikutuksen alainen, mutta ei varsinaisesti koskaan humalassa. Vähän on vain tullut juotua sitä vodkan liköörin coca-colan sekoitusta. Futista on lähinnä tullut seurattua. Valitettavasti kaverit jäivät pitkälti tänään tulematta, sillä heillä oli muita menoja. Ehkä yksi tulee katsomaan tunnin päästä alkavaa El Classicoa eli Barcelonan ja Real Madridin kohtaamista.

        Nyt Chelsea voittaa nähtävästi Cityn parhaillaan menossa olevassa ottelussa.

        Olet siis jääkiekkomiehiä? Eikö se Timonen ollut Kalpan miehiä niin kuin Kapanen? Vai jäädytetäänkö sen paita NHL:ssä? Itse olen pelannut jääkiekkoa kuusi vuotta junioreissa. Joukkuetta en sano.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Täytyy tunnustaa se, että en koskaan juo känniin. Tyylini on enintään litra siideriä tai jotain vastaavaa. Vähän voi olla alholin vaikutuksen alainen, mutta ei varsinaisesti koskaan humalassa. Vähän on vain tullut juotua sitä vodkan liköörin coca-colan sekoitusta. Futista on lähinnä tullut seurattua. Valitettavasti kaverit jäivät pitkälti tänään tulematta, sillä heillä oli muita menoja. Ehkä yksi tulee katsomaan tunnin päästä alkavaa El Classicoa eli Barcelonan ja Real Madridin kohtaamista.

        Nyt Chelsea voittaa nähtävästi Cityn parhaillaan menossa olevassa ottelussa.

        Olet siis jääkiekkomiehiä? Eikö se Timonen ollut Kalpan miehiä niin kuin Kapanen? Vai jäädytetäänkö sen paita NHL:ssä? Itse olen pelannut jääkiekkoa kuusi vuotta junioreissa. Joukkuetta en sano.

        No Kuopiohallin kattoonhan se päätyy. Änärissä sit voi olla erijuttu, mutta veikkaan, että ihan sinne sitä ei jäädytetä. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No Kuopiohallin kattoonhan se päätyy. Änärissä sit voi olla erijuttu, mutta veikkaan, että ihan sinne sitä ei jäädytetä. :)

        Ne numeron NHL -jäädyttämiset siellä taitavat koskea numeroita 99 ja 66 yms. Eli tosi isoja staroja. 99 ei saa muistaakseni olla millään seuralla, sillä Gretzky on niin iso stara.

        Itse olen joskus puolustajana pelannut Kalpan ykkösketjua vastaan junioreissa. Oli valtakunnan tasolla ihan hyvä joukkue. Kalpalla on paljon potentiaalia omissa junioreissa. Ei ole ihme se, että joukkue on Liigan piikkipaikalla. Joskus aikaisemmin joukkue on ollut kolmen joukossa Suomen sarjassa. Oletko Kalpan kannattaja?

        Itselläni Jokerit on inhokkijoukkue Suomen sarjassa (ilman Teemu Selännettä). Jokereitten vanhojakin otteluita voisi katsoa, jos Teemu Selänne pelaa. Katsoin aina tarkkaan olympiakisaottelut, joissa Selänne oli mukana. Sen jälkeen kiinnostus vähän lopahti, kun hän lopetti. Tämän vuoden kaksi juniorimestaruutta ja aikuisten MM-hopea kyllä kiinnosti. Minulla näkyy sekä NHL ja KHL maksullisilla kaapelikanavilla, mutta niitä otteluita ei tule oikeastaan katseltua. Seuraatko sinä jääkiekkoa siis?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Ne numeron NHL -jäädyttämiset siellä taitavat koskea numeroita 99 ja 66 yms. Eli tosi isoja staroja. 99 ei saa muistaakseni olla millään seuralla, sillä Gretzky on niin iso stara.

        Itse olen joskus puolustajana pelannut Kalpan ykkösketjua vastaan junioreissa. Oli valtakunnan tasolla ihan hyvä joukkue. Kalpalla on paljon potentiaalia omissa junioreissa. Ei ole ihme se, että joukkue on Liigan piikkipaikalla. Joskus aikaisemmin joukkue on ollut kolmen joukossa Suomen sarjassa. Oletko Kalpan kannattaja?

        Itselläni Jokerit on inhokkijoukkue Suomen sarjassa (ilman Teemu Selännettä). Jokereitten vanhojakin otteluita voisi katsoa, jos Teemu Selänne pelaa. Katsoin aina tarkkaan olympiakisaottelut, joissa Selänne oli mukana. Sen jälkeen kiinnostus vähän lopahti, kun hän lopetti. Tämän vuoden kaksi juniorimestaruutta ja aikuisten MM-hopea kyllä kiinnosti. Minulla näkyy sekä NHL ja KHL maksullisilla kaapelikanavilla, mutta niitä otteluita ei tule oikeastaan katseltua. Seuraatko sinä jääkiekkoa siis?

        No varmaan seuraisin enemmän jos kerkeis katsomaan. Mutta lähinnä mm-kisat ja mitkä näkyy ilmaiseksi, minä en kehtaa maksaa siitä kun en kerkee kuitenkaan katsomaan. No nyt katson tai kuuntelen osittain samalla kun rustaan juttua. :)

        Juttu alkaa olla loppusuoralla. Tässä nainen sössii päivänsä totaalisesti ja ajaa autonsa ihan paskaksi, mies lähtee mukaan huijaukseen, jossa auto väitetään varastetuks. Sit pikkuisen huumoria sinne ja loppuun ehkä hiukan romantiikkaa ja eroottiinen loppusilaus...tai sen jätän lukijan mielikuvituksen varaan... :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No varmaan seuraisin enemmän jos kerkeis katsomaan. Mutta lähinnä mm-kisat ja mitkä näkyy ilmaiseksi, minä en kehtaa maksaa siitä kun en kerkee kuitenkaan katsomaan. No nyt katson tai kuuntelen osittain samalla kun rustaan juttua. :)

        Juttu alkaa olla loppusuoralla. Tässä nainen sössii päivänsä totaalisesti ja ajaa autonsa ihan paskaksi, mies lähtee mukaan huijaukseen, jossa auto väitetään varastetuks. Sit pikkuisen huumoria sinne ja loppuun ehkä hiukan romantiikkaa ja eroottiinen loppusilaus...tai sen jätän lukijan mielikuvituksen varaan... :)

        "Tässä nainen sössii päivänsä totaalisesti ja ajaa autonsa ihan paskaksi, mies lähtee mukaan huijaukseen, jossa auto väitetään varastetuks."

        Hyi, sinä moraalittomia kirjoittelet. Sitä paitsi poliisi ilmeisesti tutkisi sen auton ja ei löytäisi sieltä vierasta dna:ta kuljettajan paikalta. Huijaus epäonnistuisi ainakin minun mielestäni. Alku oli mielenkiintoinen, mutta nyt ei mene oikein minun mieleni mukaan tarina. Saa kokeilla mitä se rakkaasi siitä pitää?

        Barcelona - Real Madrid 0-0. Toinen puoliaika alkoi juuri. Kohta muuta desi tissuteltu cocktailia. Vain vähän vaikuttaa!

        Mitenkä on seuraavat päivä? Mitä vuoroja on?

        Minusta se romaanisi mies ei ole ehkä kiva, kun auttaa naista huijaamaan vakuutusyhtiötä. Autetusta naisesta se saattaa tuntua kivalta, mutta ei minun kaltaisesta moralisitista joka ei polta tupakkaa eikä vedätä vakuutusyhtiötä. ;)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Tässä nainen sössii päivänsä totaalisesti ja ajaa autonsa ihan paskaksi, mies lähtee mukaan huijaukseen, jossa auto väitetään varastetuks."

        Hyi, sinä moraalittomia kirjoittelet. Sitä paitsi poliisi ilmeisesti tutkisi sen auton ja ei löytäisi sieltä vierasta dna:ta kuljettajan paikalta. Huijaus epäonnistuisi ainakin minun mielestäni. Alku oli mielenkiintoinen, mutta nyt ei mene oikein minun mieleni mukaan tarina. Saa kokeilla mitä se rakkaasi siitä pitää?

        Barcelona - Real Madrid 0-0. Toinen puoliaika alkoi juuri. Kohta muuta desi tissuteltu cocktailia. Vain vähän vaikuttaa!

        Mitenkä on seuraavat päivä? Mitä vuoroja on?

        Minusta se romaanisi mies ei ole ehkä kiva, kun auttaa naista huijaamaan vakuutusyhtiötä. Autetusta naisesta se saattaa tuntua kivalta, mutta ei minun kaltaisesta moralisitista joka ei polta tupakkaa eikä vedätä vakuutusyhtiötä. ;)

        Moraalittomia! :D

        No auto paloi poroksi...ei jää dna:ata. :D

        Kiben paita lähtee kohta kattoon. :)

        Ollaanpa sitä kunniakkaita ihmisiä nyt! :D Enhän minäkään huijaa, mutta tää ajautui tälläseks moraalittomaks. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Moraalittomia! :D

        No auto paloi poroksi...ei jää dna:ata. :D

        Kiben paita lähtee kohta kattoon. :)

        Ollaanpa sitä kunniakkaita ihmisiä nyt! :D Enhän minäkään huijaa, mutta tää ajautui tälläseks moraalittomaks. :D

        "Ollaanpa sitä kunniakkaita ihmisiä nyt! :D Enhän minäkään huijaa, mutta tää ajautui tälläseks moraalittomaks. :D "

        No, olin minäkin vähän moraaliton, kun annoin toisten täällä luulla itseni naiseksi.

        Oikeastaan tarina saattaa olla vähän mielenkiintoisempi, kun kyseessä rikos. Omassa romaanissa on muutama pahis rakkaudessa ja sillä tavalla se on mielenkiintoisempi. Kirjassani yksi ystävä varastelee ja muuten käyttäytyy norminvastaisesti ollen kaikkea muuta kuin ystävä (ystävänrakkaudessa). Hän on oikea PIru romaanissa. Hänestä on tekstiä yhdessä kohdin kirjaa paljon.

        Joko paita on katossa?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Ollaanpa sitä kunniakkaita ihmisiä nyt! :D Enhän minäkään huijaa, mutta tää ajautui tälläseks moraalittomaks. :D "

        No, olin minäkin vähän moraaliton, kun annoin toisten täällä luulla itseni naiseksi.

        Oikeastaan tarina saattaa olla vähän mielenkiintoisempi, kun kyseessä rikos. Omassa romaanissa on muutama pahis rakkaudessa ja sillä tavalla se on mielenkiintoisempi. Kirjassani yksi ystävä varastelee ja muuten käyttäytyy norminvastaisesti ollen kaikkea muuta kuin ystävä (ystävänrakkaudessa). Hän on oikea PIru romaanissa. Hänestä on tekstiä yhdessä kohdin kirjaa paljon.

        Joko paita on katossa?

        Joo. paita katossa ja peli käynnissä. :)

        No kannattaahan sitä vähän olla väriä tarinoissa. Voi jotain suunnitella itsekin, vaikka voishan tuollaisen selvittääkin...ja oikeastaan harvoin sitä samaan vuorokauteen mitään tuollaista selvitetäänkään. Saattoihan se slvitäkin jatkossa. :)

        Että lukija voi laittaa julmat vakuutusroistot linnaan. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. paita katossa ja peli käynnissä. :)

        No kannattaahan sitä vähän olla väriä tarinoissa. Voi jotain suunnitella itsekin, vaikka voishan tuollaisen selvittääkin...ja oikeastaan harvoin sitä samaan vuorokauteen mitään tuollaista selvitetäänkään. Saattoihan se slvitäkin jatkossa. :)

        Että lukija voi laittaa julmat vakuutusroistot linnaan. :D

        Nyt jäi ymmärtämättä mitä tämä monesti käytetty "selvittää" tarkoitti?

        Kaveri tuli luokseni käymään ja vaati sen, että näytän tietokoneella videoita. Meni vähän täällä kirjoittelu putki pois päältä. :(

        Se kaveri on niistä "vakuutusroistoista" tuossa lähellä "niin" tuulella. En tainut osata selittää sitä, mitä sinä oikein kirjoittelit. Ei tainut aivan ymmärtää pointia. En minäkään nähnyt tarinaa, mutta ehkä se voisi olla vähän paremman suuntainen. Näytä sille naisellesi, jos hän pitäisi tekstistäsi.

        Jotekin ystävän paikalla olo häiritsee täällä kirjoittelua, kun joutuu hänen kanssaan samalla juttelemaan. Taidan tulla uudelleen tänne, kun hän on poistunut.

        Nähdään vielä tänään! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Nyt jäi ymmärtämättä mitä tämä monesti käytetty "selvittää" tarkoitti?

        Kaveri tuli luokseni käymään ja vaati sen, että näytän tietokoneella videoita. Meni vähän täällä kirjoittelu putki pois päältä. :(

        Se kaveri on niistä "vakuutusroistoista" tuossa lähellä "niin" tuulella. En tainut osata selittää sitä, mitä sinä oikein kirjoittelit. Ei tainut aivan ymmärtää pointia. En minäkään nähnyt tarinaa, mutta ehkä se voisi olla vähän paremman suuntainen. Näytä sille naisellesi, jos hän pitäisi tekstistäsi.

        Jotekin ystävän paikalla olo häiritsee täällä kirjoittelua, kun joutuu hänen kanssaan samalla juttelemaan. Taidan tulla uudelleen tänne, kun hän on poistunut.

        Nähdään vielä tänään! :)

        No nähdään vaan. :)

        Ja selvittäminen tarkoittaa tuossa ihan rikoksen selvittämistä. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No nähdään vaan. :)

        Ja selvittäminen tarkoittaa tuossa ihan rikoksen selvittämistä. :)

        Nyt tuli sellainen tunne, että en haluakaan naista vaan olla sinkku. Kaveri on luonani ja katselee edelleen luonani televisiota. Sieltä tulee elokuva, jota hän alkoi seuraamaan. Jotenkin tekisi mieli potkia tämä kaveri luotani pois, sillä haluaisi nyt olla yksin. Sama on varmaan naisen kanssa, eikä välttämättä joka hetki haluakaan olla hänen seurassaan. Joskus voi olla erimielisyyksiä mitä katsotaan tai tehdään. Jotenkin tuli nyt sellainen tunne, että haluan olla sinkku, mutta en täysin yksin.

        Tuntuu mielenkiintoisemmalta olla yksin, mutta toisaalta haluaa katsella häntä silmiin. Lisäksi kiinnostaisi pitää häntä sylissä. Elämä ei olekaan niin kauheaa olla sinkku ja oman elämänsä herra. :)

        Nyt se kaveri vaihtoi kanavaa ja alkoi katsomaan Top Gearia, joka on mielenkiintoisempi kuin se elokuva!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Nyt tuli sellainen tunne, että en haluakaan naista vaan olla sinkku. Kaveri on luonani ja katselee edelleen luonani televisiota. Sieltä tulee elokuva, jota hän alkoi seuraamaan. Jotenkin tekisi mieli potkia tämä kaveri luotani pois, sillä haluaisi nyt olla yksin. Sama on varmaan naisen kanssa, eikä välttämättä joka hetki haluakaan olla hänen seurassaan. Joskus voi olla erimielisyyksiä mitä katsotaan tai tehdään. Jotenkin tuli nyt sellainen tunne, että haluan olla sinkku, mutta en täysin yksin.

        Tuntuu mielenkiintoisemmalta olla yksin, mutta toisaalta haluaa katsella häntä silmiin. Lisäksi kiinnostaisi pitää häntä sylissä. Elämä ei olekaan niin kauheaa olla sinkku ja oman elämänsä herra. :)

        Nyt se kaveri vaihtoi kanavaa ja alkoi katsomaan Top Gearia, joka on mielenkiintoisempi kuin se elokuva!

        No siis voihan naisen kanssa olla muutenkin kuin asua samankaton alla...

        Ja onhan siinä sinkkuudessa omat puolensa, kuka tykkää kuka ei. Minun sisko esimerkiks ei enää haluais ketään pyörimään nurkkiin. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No siis voihan naisen kanssa olla muutenkin kuin asua samankaton alla...

        Ja onhan siinä sinkkuudessa omat puolensa, kuka tykkää kuka ei. Minun sisko esimerkiks ei enää haluais ketään pyörimään nurkkiin. :D

        No, meni tuo tunne minulta ohi. Luin osan kirjoittamastani kaverille naureskellen. Ei sitä nyt pois tee mieli potkia. "21 tapaa pilata avioliitto" on kohta ohi. Top Gearin juttu päättyi. Kohta molemmat on ohi. Ehkä minulla on menossa joku tapa pilata ystävyys tai sitten ei.

        Ehkä olen vielä sinkku, sillä ei ole ollut totaallista halua muuttaa yhteen. Naisen kanssa voi tosissaan olla muuten kuin asua saman katon alla.

        Nyt se perkulleen kaveri otti jääkaapista minun cocktailiani. Ehkä meillä olisi suhde, jos olisimme eri sukupuolta, sillä niin paljon aikaa hän välillä viettää luonani. Nyt meillä on vain ystävyyssuhde, mutta sekin on paljon.

        Hyvää työpäivän loppua! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No, meni tuo tunne minulta ohi. Luin osan kirjoittamastani kaverille naureskellen. Ei sitä nyt pois tee mieli potkia. "21 tapaa pilata avioliitto" on kohta ohi. Top Gearin juttu päättyi. Kohta molemmat on ohi. Ehkä minulla on menossa joku tapa pilata ystävyys tai sitten ei.

        Ehkä olen vielä sinkku, sillä ei ole ollut totaallista halua muuttaa yhteen. Naisen kanssa voi tosissaan olla muuten kuin asua saman katon alla.

        Nyt se perkulleen kaveri otti jääkaapista minun cocktailiani. Ehkä meillä olisi suhde, jos olisimme eri sukupuolta, sillä niin paljon aikaa hän välillä viettää luonani. Nyt meillä on vain ystävyyssuhde, mutta sekin on paljon.

        Hyvää työpäivän loppua! :)

        No mä saan tänään naiseni taas vuorostaan tänne. Parhaillaan taitaa kurvailla tännepäin. Tulee tähän töihin käymään ja sit menee mun luo. Kivaa taas nähdä häntä. :)

        Tänäänkin kävin juoksentelemassa. Aamusta läksin ja vaikka oli 15 pakkasta, niin ihan kivasti meni reilu 5 km. Mutta huomasin, että pitää tankata ennen aamulenkkiä, kun loppu selkeesti energiat. Loppu oli aika tuskasta, tai ei tuskasta, vaan huippas ja sisulla piti jo tulla, mutta hölkkäsin kyllä koko matkan. Ja aika kuurainen oli partakin. :D

        Päsäyttikö cocktailit rapulaa? :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No mä saan tänään naiseni taas vuorostaan tänne. Parhaillaan taitaa kurvailla tännepäin. Tulee tähän töihin käymään ja sit menee mun luo. Kivaa taas nähdä häntä. :)

        Tänäänkin kävin juoksentelemassa. Aamusta läksin ja vaikka oli 15 pakkasta, niin ihan kivasti meni reilu 5 km. Mutta huomasin, että pitää tankata ennen aamulenkkiä, kun loppu selkeesti energiat. Loppu oli aika tuskasta, tai ei tuskasta, vaan huippas ja sisulla piti jo tulla, mutta hölkkäsin kyllä koko matkan. Ja aika kuurainen oli partakin. :D

        Päsäyttikö cocktailit rapulaa? :D

        "Päsäyttikö cocktailit rapulaa? :D"

        Kaveri joi noin desin eilen. Minä olen kitannut sitä nyt kaksi päivää eli 1,4 litraa. Tänään join runsaat puolet pois. Tai on sitä vielä lasin pohjalla puolidesiä jäljellä. Puoli pulloa vodkaa ja puoli pulloa banaanilikööriä siinä vaikuttaa. Ei niin vähästä tule rapulaa ellei puolessa tunnissa juo koko pulloa eli puoltatoista litraa. Ehkä ei sittenkään tule.

        Vai on sulla partakin, kun on kuurassa. Itse ulkoilin tuolla ulkona vähän ennen puolta päivää, kun aurinko paistoi. Auringonpaiste sai hyvälle tuulelle! :)

        Sinä taidat olla hyvällä tuulella kuin rakkaimpasi tulee Sinun luoksesi! :)

        Milloinka on niitä työvuoroja alkavalla viikolla?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Päsäyttikö cocktailit rapulaa? :D"

        Kaveri joi noin desin eilen. Minä olen kitannut sitä nyt kaksi päivää eli 1,4 litraa. Tänään join runsaat puolet pois. Tai on sitä vielä lasin pohjalla puolidesiä jäljellä. Puoli pulloa vodkaa ja puoli pulloa banaanilikööriä siinä vaikuttaa. Ei niin vähästä tule rapulaa ellei puolessa tunnissa juo koko pulloa eli puoltatoista litraa. Ehkä ei sittenkään tule.

        Vai on sulla partakin, kun on kuurassa. Itse ulkoilin tuolla ulkona vähän ennen puolta päivää, kun aurinko paistoi. Auringonpaiste sai hyvälle tuulelle! :)

        Sinä taidat olla hyvällä tuulella kuin rakkaimpasi tulee Sinun luoksesi! :)

        Milloinka on niitä työvuoroja alkavalla viikolla?

        No eipä se vodkasta rapula oikein tulekaan. Jotenkin en vaan itse osaa viinaksia juoda. Se tuppaa käymään niin, että otan mukillisen, ei tunnu missään, toisen..ei tunnu missään, kolmas...ei mitään odottaakin vaikka vähän aikaa ja sit neljännen puoleen väliin ja sit pitääkin jo ehtiä tasaista kohtaa nukuskella. :D

        No joo, piti ne movemberviikset kasvattaa, niin siihen pitää tueksi myös parta kasvattaa, muuten näyttää ihan himonussialta. :D

        No ihan oon kyllä mukavalla tuulella. Muksut tuli jo mun luo ja nainen meni sinne myös. Siellä on sit kaikki rakkaat, kun menen kotiin. Se onkin aika mukavaa. :)

        No nää illat jatkuu tuonne maanantaille ja sit oiskin vasta torstaiaamuun meno. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No eipä se vodkasta rapula oikein tulekaan. Jotenkin en vaan itse osaa viinaksia juoda. Se tuppaa käymään niin, että otan mukillisen, ei tunnu missään, toisen..ei tunnu missään, kolmas...ei mitään odottaakin vaikka vähän aikaa ja sit neljännen puoleen väliin ja sit pitääkin jo ehtiä tasaista kohtaa nukuskella. :D

        No joo, piti ne movemberviikset kasvattaa, niin siihen pitää tueksi myös parta kasvattaa, muuten näyttää ihan himonussialta. :D

        No ihan oon kyllä mukavalla tuulella. Muksut tuli jo mun luo ja nainen meni sinne myös. Siellä on sit kaikki rakkaat, kun menen kotiin. Se onkin aika mukavaa. :)

        No nää illat jatkuu tuonne maanantaille ja sit oiskin vasta torstaiaamuun meno. :)

        Kyllä siitä vodkasta voi tulla rapula, jos samalla juo sekoittena banaalikööriä. En ole ollut sitten rapulassa 18 ikävuoden jälkeen. En juo koskaan tarkoituksella humalaa. Kerran olin tässä vahingossa, mutta alkoholimääräni ovat hyvin kohtuullisia.

        Hienoa, jos kaikki rakkaat ovat kasassa siellä jossain.

        Minä lähden vähän yllättäin Faijan luokse huomenna maanantaina ja näillä näkymin palaan torstaina takaisin opiskelupaikkakunnalleni. Huomenna matkustan päivällä, mutta jossain vaiheessa joudan myös tänne kirjoittamaan. :)

        Kysy siltä rakkaimmalta haluaako hän Sinulle parran vai haluaako hän säilyttää Sinut "himonussijana" (mikä se termi oli?) ;)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Kyllä siitä vodkasta voi tulla rapula, jos samalla juo sekoittena banaalikööriä. En ole ollut sitten rapulassa 18 ikävuoden jälkeen. En juo koskaan tarkoituksella humalaa. Kerran olin tässä vahingossa, mutta alkoholimääräni ovat hyvin kohtuullisia.

        Hienoa, jos kaikki rakkaat ovat kasassa siellä jossain.

        Minä lähden vähän yllättäin Faijan luokse huomenna maanantaina ja näillä näkymin palaan torstaina takaisin opiskelupaikkakunnalleni. Huomenna matkustan päivällä, mutta jossain vaiheessa joudan myös tänne kirjoittamaan. :)

        Kysy siltä rakkaimmalta haluaako hän Sinulle parran vai haluaako hän säilyttää Sinut "himonussijana" (mikä se termi oli?) ;)

        No hänestä parta on kiva ja toisaalta saan tehdä karvoille mitä lystää. Tietynkokoinen sänki on kuulemma sit hiukan kehno suudellessa, kun pistelee inhoittavasti, mutta ei haittaa kuulemma sekään, kun pitää niin suutelusta. :)

        Järkyttävä keli vaan tuli tänne. Tuulee ja sataa lunta, sekä yhä on pakkasta. Hyrrrr.

        Mutta sisälläpä sitä ollaan, niin jokseenkin sama, paitsi savustustauoilla, kun pitää mennä ulkoilmaan. :/


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No hänestä parta on kiva ja toisaalta saan tehdä karvoille mitä lystää. Tietynkokoinen sänki on kuulemma sit hiukan kehno suudellessa, kun pistelee inhoittavasti, mutta ei haittaa kuulemma sekään, kun pitää niin suutelusta. :)

        Järkyttävä keli vaan tuli tänne. Tuulee ja sataa lunta, sekä yhä on pakkasta. Hyrrrr.

        Mutta sisälläpä sitä ollaan, niin jokseenkin sama, paitsi savustustauoilla, kun pitää mennä ulkoilmaan. :/

        Joo törmätään sitten huomenna. Heti työvuorosi alussa en ole täällä kirjoittelemassa, mutta sitten illalla jossain määrin. Työvuorosihan loppuu vasta kello 22.

        Itselläni on joskus ollut viikset. Oikeastaan mulla oli viikset jo seiskaluokalla kaikkein ensimmäisenä koulun seiskaluokkalaisista. Ja joskus lukiossa oli viikset luokkakuvassa. Sen jälkeen en ole pitänyt viiksiä ollenkaan paitsi pari kertaa, kun ollut pienen hetken täysi parta. Joten minullakin on kokemuksia naama karvoista! :)

        Hyvää sunnuntaita, sillä ajattelin lopettaa tähän tämän päivä osalta! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Joo törmätään sitten huomenna. Heti työvuorosi alussa en ole täällä kirjoittelemassa, mutta sitten illalla jossain määrin. Työvuorosihan loppuu vasta kello 22.

        Itselläni on joskus ollut viikset. Oikeastaan mulla oli viikset jo seiskaluokalla kaikkein ensimmäisenä koulun seiskaluokkalaisista. Ja joskus lukiossa oli viikset luokkakuvassa. Sen jälkeen en ole pitänyt viiksiä ollenkaan paitsi pari kertaa, kun ollut pienen hetken täysi parta. Joten minullakin on kokemuksia naama karvoista! :)

        Hyvää sunnuntaita, sillä ajattelin lopettaa tähän tämän päivä osalta! :)

        Joo, näin on. Klo 22:00.

        No itse olen muutenkin niin laiska ajamaan partaa, että se sinäänsäkin sopii mulle. :D

        Myös kepeää sunnuntaita sinnekin. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo, näin on. Klo 22:00.

        No itse olen muutenkin niin laiska ajamaan partaa, että se sinäänsäkin sopii mulle. :D

        Myös kepeää sunnuntaita sinnekin. :)

        Muuten. Mäkin mietin jo ihan tosissaan sitä kirjan kirjoittamista. Minun vaan pitäisi keksiä jokin aihe ensin... Ja sitten siihen se juoni keksiä. Minua hirveesti kiinnostaisi jokin sellainen jännä sivuelämäjuttu. Eli mies olisi vaikkapa jokin just kirjailija, mutta sitten tekisikin vaikka jotain hämäriä hommia siinä sivussa. Saisi aina tehtävät jostain osoitteettomasti ja kävis vaan ne hoitamassa... Vaikka nyt esimerkiksi laittamassa jonkun kansanedustajan työhuoneeseen joku tuloste, mistä sit tulee skandaali, tai paljastamassa jotenkin jonkun muun jutun jostain nimettömästi. Eli jonkinlainen taustapiru ohjaisi miestä, kunnes mies tajuaisi, että vaikka hän saa siitä kelpo korvauksen, niin moraali alkaa kolkuttamaan pikkuhiljaa... Hmmm. Oisko hyvä?

        Välillä tulee nimittäin mieleen tuollaiset pikkuisen salaliittoteoriat, kun päättäjät tekee ihan päättömiäkin päätöksiä. Ihan kuin joku vaan vetelisi naruista ja ne on nukkeja narujen toisessa päässä. No joskushan sielläkin voi olla moraalisia tai jotka alkavat miettiä, että ei mene asiat oikein, niin mies on palkattu ojentamaan heitä ensin uhkaamalla ja sit toteuttamalla. Ja saa hulppeen elintason sillä...kunnes alkaa katumaan itsekin...ehkä se vois olla sit hemaiseva nainen, joka hänet saa moralisoitumaan?

        Joo. Tästähän se alkais juontumaan. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Muuten. Mäkin mietin jo ihan tosissaan sitä kirjan kirjoittamista. Minun vaan pitäisi keksiä jokin aihe ensin... Ja sitten siihen se juoni keksiä. Minua hirveesti kiinnostaisi jokin sellainen jännä sivuelämäjuttu. Eli mies olisi vaikkapa jokin just kirjailija, mutta sitten tekisikin vaikka jotain hämäriä hommia siinä sivussa. Saisi aina tehtävät jostain osoitteettomasti ja kävis vaan ne hoitamassa... Vaikka nyt esimerkiksi laittamassa jonkun kansanedustajan työhuoneeseen joku tuloste, mistä sit tulee skandaali, tai paljastamassa jotenkin jonkun muun jutun jostain nimettömästi. Eli jonkinlainen taustapiru ohjaisi miestä, kunnes mies tajuaisi, että vaikka hän saa siitä kelpo korvauksen, niin moraali alkaa kolkuttamaan pikkuhiljaa... Hmmm. Oisko hyvä?

        Välillä tulee nimittäin mieleen tuollaiset pikkuisen salaliittoteoriat, kun päättäjät tekee ihan päättömiäkin päätöksiä. Ihan kuin joku vaan vetelisi naruista ja ne on nukkeja narujen toisessa päässä. No joskushan sielläkin voi olla moraalisia tai jotka alkavat miettiä, että ei mene asiat oikein, niin mies on palkattu ojentamaan heitä ensin uhkaamalla ja sit toteuttamalla. Ja saa hulppeen elintason sillä...kunnes alkaa katumaan itsekin...ehkä se vois olla sit hemaiseva nainen, joka hänet saa moralisoitumaan?

        Joo. Tästähän se alkais juontumaan. :)

        "Vaikka nyt esimerkiksi laittamassa jonkun kansanedustajan työhuoneeseen joku tuloste, mistä sit tulee skandaali, tai paljastamassa jotenkin jonkun muun jutun jostain nimettömästi."

        Voihan tuosta aiheesta kehitellä jotakin, mutta kansanedustajien työhuoneisiin ei ainakaan eduskuntatalolla niin vai mennä mitään tuloisteita laittamaan. Minä olen käynyt siellä. Sinne on turvatarkastukset. Kansanedustajat ja heidän avustajansa sinne kivuttomasti pääsevät, mutta jostain kirjailijoista en niin tiedä. Se kirjailija voi päästä jonnekin täysistuntoon lehtereille kuuntelemaan istuntosalissa käytävää keskustelua, mutta monesti monet asiat on mietitty turvallisuusjärjestelmissä tarkasti. Poliisi on mennyt niin pitkälle, että heillä jotkut operaatiotietokonehuoneet on täysin eristetty ulkopuolisilta. Verkonkautta sille kansanedustajalle tietysti voi lähettää postia sähköpostina tai ihan normaalin postikirjeen, mutta lähtökohta ideasasi on vähän kyseenalainen.

        Itse kehittelen tarinaa hakkerista, joka rakastuu venäläiseen naiseen ja muuttaa Pietariin. Suomalaisella hakkerilla on vähän työtä Venäjällä ja hän ajatuu Venäjän tiedustelupalvelun leipiin. Siellä hänestä tulee crackeri eli murtautuja. Aluksi toiminta kohdistuu kokeeksi Suomeen, mutta lopulta hän pääsee murtautumaan amerikkalaisiin kohteisiin.

        Enempää en tapahtumaa avaa, mutta olen käyttänyt vähän mielikuvitusta ja jotakin otan omasta elämästäni. Jos minusta tulee joskus kirjailija niin tarjoan muutaman kirjan jälkeen aihetta, joinekin näytteineen kustantajalle. Jos kustantaja kiinnostuu niin suomalaisesta murtautujasta voi kirjoittaa kirjan.

        Niitä salaliittoteorioita voi keksiä vaikka minkälaisia. Itse kerran yhdessä ravintolassa juttelin moskovalaisen seuruun kanssa. Ensiksi luulin seuruetta Venäjän mafian edustajaksi. Seuraavaksi epäilin porukan johtajaa rikkaaksi liikemieheksi, jolla oli saattue ja turvamiehiä. Sitten kysyin suoraan mieheltä kuka hän on? Hän sanoi olevansa virkamies Moskovasta.

        Ravintolan ulkopuolella minulle huomautti eräs mies, että "älä veljeile venäläisten kanssa". Mielenkiintoiseksi tämän huomautuksen teki se, että tämä mies oli vastavakoiluun erikoistuneesta yksiköstä suojelupoliisista. Ainakin siellä Supossa myönsivät myöhemmin, että kyseessä oli heidän miehensä. Tästä tuli mieleen se, että ota kirjoista selkoa vaikka Suposta ja venäläisistä, sillä on olemassa ihan oikeaa tiedustelutoimintaa puolin ja toisin. Kirjoita agenttitarina mielikuvistusta peliin laittaen. Aiheesta on olemassa kirjoja. Mukaan voi heittää amerikkalaisia ja sijoittaa tapahtuman jonnekin menneisyyteen. Toisen maailmasodan aikaisesta vakoilusta ja vanhemmasta on kirjoja olemassa.

        Itse en luonnollisesti ole missään tekemisissä vakoilun tai hakkeroinnin. Jos olisin niin en siitä kyllä julkisesti kirjoittaisi. Niissä vakoilu ja rikostarinoissa pitäisi olla jonkinlainen asiantuntija ennen kuin saa hyviä tarinoita aikaan!

        Mitäs tästä tuli mieleen? Saavuin juuri Faijan luokse. Läksin kahdeltatoista matkaan. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Vaikka nyt esimerkiksi laittamassa jonkun kansanedustajan työhuoneeseen joku tuloste, mistä sit tulee skandaali, tai paljastamassa jotenkin jonkun muun jutun jostain nimettömästi."

        Voihan tuosta aiheesta kehitellä jotakin, mutta kansanedustajien työhuoneisiin ei ainakaan eduskuntatalolla niin vai mennä mitään tuloisteita laittamaan. Minä olen käynyt siellä. Sinne on turvatarkastukset. Kansanedustajat ja heidän avustajansa sinne kivuttomasti pääsevät, mutta jostain kirjailijoista en niin tiedä. Se kirjailija voi päästä jonnekin täysistuntoon lehtereille kuuntelemaan istuntosalissa käytävää keskustelua, mutta monesti monet asiat on mietitty turvallisuusjärjestelmissä tarkasti. Poliisi on mennyt niin pitkälle, että heillä jotkut operaatiotietokonehuoneet on täysin eristetty ulkopuolisilta. Verkonkautta sille kansanedustajalle tietysti voi lähettää postia sähköpostina tai ihan normaalin postikirjeen, mutta lähtökohta ideasasi on vähän kyseenalainen.

        Itse kehittelen tarinaa hakkerista, joka rakastuu venäläiseen naiseen ja muuttaa Pietariin. Suomalaisella hakkerilla on vähän työtä Venäjällä ja hän ajatuu Venäjän tiedustelupalvelun leipiin. Siellä hänestä tulee crackeri eli murtautuja. Aluksi toiminta kohdistuu kokeeksi Suomeen, mutta lopulta hän pääsee murtautumaan amerikkalaisiin kohteisiin.

        Enempää en tapahtumaa avaa, mutta olen käyttänyt vähän mielikuvitusta ja jotakin otan omasta elämästäni. Jos minusta tulee joskus kirjailija niin tarjoan muutaman kirjan jälkeen aihetta, joinekin näytteineen kustantajalle. Jos kustantaja kiinnostuu niin suomalaisesta murtautujasta voi kirjoittaa kirjan.

        Niitä salaliittoteorioita voi keksiä vaikka minkälaisia. Itse kerran yhdessä ravintolassa juttelin moskovalaisen seuruun kanssa. Ensiksi luulin seuruetta Venäjän mafian edustajaksi. Seuraavaksi epäilin porukan johtajaa rikkaaksi liikemieheksi, jolla oli saattue ja turvamiehiä. Sitten kysyin suoraan mieheltä kuka hän on? Hän sanoi olevansa virkamies Moskovasta.

        Ravintolan ulkopuolella minulle huomautti eräs mies, että "älä veljeile venäläisten kanssa". Mielenkiintoiseksi tämän huomautuksen teki se, että tämä mies oli vastavakoiluun erikoistuneesta yksiköstä suojelupoliisista. Ainakin siellä Supossa myönsivät myöhemmin, että kyseessä oli heidän miehensä. Tästä tuli mieleen se, että ota kirjoista selkoa vaikka Suposta ja venäläisistä, sillä on olemassa ihan oikeaa tiedustelutoimintaa puolin ja toisin. Kirjoita agenttitarina mielikuvistusta peliin laittaen. Aiheesta on olemassa kirjoja. Mukaan voi heittää amerikkalaisia ja sijoittaa tapahtuman jonnekin menneisyyteen. Toisen maailmasodan aikaisesta vakoilusta ja vanhemmasta on kirjoja olemassa.

        Itse en luonnollisesti ole missään tekemisissä vakoilun tai hakkeroinnin. Jos olisin niin en siitä kyllä julkisesti kirjoittaisi. Niissä vakoilu ja rikostarinoissa pitäisi olla jonkinlainen asiantuntija ennen kuin saa hyviä tarinoita aikaan!

        Mitäs tästä tuli mieleen? Saavuin juuri Faijan luokse. Läksin kahdeltatoista matkaan. :)

        No tuota turvallisuushommaa mäkin heti mietin. Mut se oli vaan esimerkki. Mä oikeesti olen töpinöissäni nyt tästä. Ei sen niin monimutkaista tarvii olla. Mä kirjoitin tuossa naiselleni sellaisen "trailerin" Mies on ihan tavallisenoloinen ja näköinen mies. Mutta hän saa rahaa aivan ihme hommista, jotka hän saa vaan joltain. Pitää vaikka käydä pätkäsemässä joltain joogaopettajahipiltä hiukset. Mies ei kuitenkaan ihan väkivaltaa tai muuta sellaista näkyvää juttua käytä hommaan, vaan tekee sen niin, että se kohde tekee sen itse tai ei ainakaan muista miksi niin teki. Hienosäätöä ja ajatusta siis pitää olla jokaisessa tarinassa, mutta kyllä ne sieltä tulee. Mutta siis idea on se, että joku laittaa jollekin päättäjälle uhkauksen, että olet jotain tiettyä mieltä tai.... Sit lähtee joltain tutulta joogaopettajalta hiukset...ja ne lähtee, vaikka se on sanonut, ettei niitä ikinä leikkaa... Sitä sit päättäjä miettii, että ohhoh... ja toinen uhkaus voi olla vaikka, että oma lemmikkikoira vaihtuu ihan samannäköiseen, mutta erisukupuoleiseen ykskaks... Tämäntyyppisiä hommia. Ei siis mitään huippuagenttihommaa vaan röyhkeää ja suunnitelmallista.

        Mies on jokseenkin alussa kirjaa vaan ylpeä elämästään, mutta sitten alkaa miettimään sen elämän mielekkyyttä ja tarkoitusperää. Niinkuin me kaikki oikeastaan elämässä tehdään. Onhan näitä tälläisiäkin varmaan, mutta jotenkin ois kiva koittaa tälläinen kyhäillä. Ja enpä mä tässä mitään menetä? Aikaa menee ja töissä kun on hiljaista, niin mikäs tässä on kirjoitella. :)

        Jaa, no hyvinkö matka meni? Täällä on ainakin ollut kokopäivän ihan paska keli.. :/


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No tuota turvallisuushommaa mäkin heti mietin. Mut se oli vaan esimerkki. Mä oikeesti olen töpinöissäni nyt tästä. Ei sen niin monimutkaista tarvii olla. Mä kirjoitin tuossa naiselleni sellaisen "trailerin" Mies on ihan tavallisenoloinen ja näköinen mies. Mutta hän saa rahaa aivan ihme hommista, jotka hän saa vaan joltain. Pitää vaikka käydä pätkäsemässä joltain joogaopettajahipiltä hiukset. Mies ei kuitenkaan ihan väkivaltaa tai muuta sellaista näkyvää juttua käytä hommaan, vaan tekee sen niin, että se kohde tekee sen itse tai ei ainakaan muista miksi niin teki. Hienosäätöä ja ajatusta siis pitää olla jokaisessa tarinassa, mutta kyllä ne sieltä tulee. Mutta siis idea on se, että joku laittaa jollekin päättäjälle uhkauksen, että olet jotain tiettyä mieltä tai.... Sit lähtee joltain tutulta joogaopettajalta hiukset...ja ne lähtee, vaikka se on sanonut, ettei niitä ikinä leikkaa... Sitä sit päättäjä miettii, että ohhoh... ja toinen uhkaus voi olla vaikka, että oma lemmikkikoira vaihtuu ihan samannäköiseen, mutta erisukupuoleiseen ykskaks... Tämäntyyppisiä hommia. Ei siis mitään huippuagenttihommaa vaan röyhkeää ja suunnitelmallista.

        Mies on jokseenkin alussa kirjaa vaan ylpeä elämästään, mutta sitten alkaa miettimään sen elämän mielekkyyttä ja tarkoitusperää. Niinkuin me kaikki oikeastaan elämässä tehdään. Onhan näitä tälläisiäkin varmaan, mutta jotenkin ois kiva koittaa tälläinen kyhäillä. Ja enpä mä tässä mitään menetä? Aikaa menee ja töissä kun on hiljaista, niin mikäs tässä on kirjoitella. :)

        Jaa, no hyvinkö matka meni? Täällä on ainakin ollut kokopäivän ihan paska keli.. :/

        Matka meni hyvin. Joensuussa oli vähän huonokeli, mutta ei täällä missä olen.

        Turvallisuus asioista ei passaa aina kirjoittaa. Esimerkiksi saisin ilmeisesti vankilaa, jos alkaisin selittämään poliisin sisältä jotain juttua. Samoiten ei pidettäisi joistain tarinoista Helsinki-Vantaan lentokentältä. Valitettavasti kaikki mielenkiintoisia juttuja ei voi laittaa esille, sillä niitä lukisivat ihan oikeasti rikolliset ja mahdollisesti terroristi. Jos laittaisin tänne ohjeet siitä, miten pommin voi mahdollisesti viedä lentokoneeseen - niin se teksti häviäisi täältä alta aikayksikön ja lisäksi lentokentän sisäisillä tiedoilla väritetyn tarinan kertominen ei olisi järkevää. Jostain jutuista pitää vaieta.

        Itse kerran keksin lentokentällä turvallisuusaukon, mutta unohdin sen sitten seuraavana päivänä, kun iskin pääni niin pahasti, että olin muutaman päivän sairaslomalla ja en muistanut pankkiautomaatikortin numerosarjaa yms. Sitten vuosien päästä tuli mieleen tämä turvallisuusaukko ja marssin seuraavana päivänä poliisiin kertomaan sen. Sattui olemaan Suojelupoliisi, jonka jutuksi katsoin terrorismin ehkäisyn. Ottivat tiedot ylös ja sanoivat tarkastavansa onko Helsinki-Vantaalla sellainen turvallisuusaukko niin kuin väitin. Harmikseni sitä tosi juttua ei voi käyttää missään dekkarissa, koska en halua ketään oikeata terroristi löytämään idean minulta saatuaan heikkoja kohtia lentokentiltä. Samaisia puutteita saattaa olla monilla muilla kansainvälisillä lentokentillä.

        Tämän takia rikos ja vastaavat jutut ovat vähän ongelmallisia kirjoittaa. Kannattaa miettiä mitä kirjoittaa, jos meinaa tekstit todella julkaista. Hyvä dekkari ei minusta saisi ketään inspiroida rikoksiin tai terroritekoihin.

        Itse suunnitelen kirjoittavani muita kirjoja kuin dekkareita. Yhdessä historiallisessa romaanissa on ehkä dekkarin aineksia. Mutta jos keksit hyvä dekkarin - niin onneksi olkoon, sillä ne voivat myydä hyvin. Jotkut rakastavat dekkareita!

        Miksi töissä oli huono päivä?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Matka meni hyvin. Joensuussa oli vähän huonokeli, mutta ei täällä missä olen.

        Turvallisuus asioista ei passaa aina kirjoittaa. Esimerkiksi saisin ilmeisesti vankilaa, jos alkaisin selittämään poliisin sisältä jotain juttua. Samoiten ei pidettäisi joistain tarinoista Helsinki-Vantaan lentokentältä. Valitettavasti kaikki mielenkiintoisia juttuja ei voi laittaa esille, sillä niitä lukisivat ihan oikeasti rikolliset ja mahdollisesti terroristi. Jos laittaisin tänne ohjeet siitä, miten pommin voi mahdollisesti viedä lentokoneeseen - niin se teksti häviäisi täältä alta aikayksikön ja lisäksi lentokentän sisäisillä tiedoilla väritetyn tarinan kertominen ei olisi järkevää. Jostain jutuista pitää vaieta.

        Itse kerran keksin lentokentällä turvallisuusaukon, mutta unohdin sen sitten seuraavana päivänä, kun iskin pääni niin pahasti, että olin muutaman päivän sairaslomalla ja en muistanut pankkiautomaatikortin numerosarjaa yms. Sitten vuosien päästä tuli mieleen tämä turvallisuusaukko ja marssin seuraavana päivänä poliisiin kertomaan sen. Sattui olemaan Suojelupoliisi, jonka jutuksi katsoin terrorismin ehkäisyn. Ottivat tiedot ylös ja sanoivat tarkastavansa onko Helsinki-Vantaalla sellainen turvallisuusaukko niin kuin väitin. Harmikseni sitä tosi juttua ei voi käyttää missään dekkarissa, koska en halua ketään oikeata terroristi löytämään idean minulta saatuaan heikkoja kohtia lentokentiltä. Samaisia puutteita saattaa olla monilla muilla kansainvälisillä lentokentillä.

        Tämän takia rikos ja vastaavat jutut ovat vähän ongelmallisia kirjoittaa. Kannattaa miettiä mitä kirjoittaa, jos meinaa tekstit todella julkaista. Hyvä dekkari ei minusta saisi ketään inspiroida rikoksiin tai terroritekoihin.

        Itse suunnitelen kirjoittavani muita kirjoja kuin dekkareita. Yhdessä historiallisessa romaanissa on ehkä dekkarin aineksia. Mutta jos keksit hyvä dekkarin - niin onneksi olkoon, sillä ne voivat myydä hyvin. Jotkut rakastavat dekkareita!

        Miksi töissä oli huono päivä?

        Öö! Ei töissä ole sen kummasemmin huono päivä, vaan tuo keli on aivan kamala.

        Aaamusta oli vissiin ollut plussan puolella ja sit puolistapäivin, kun aloin kolaamaan pihaa, oli alla ihan loskaa. Ja pakkanen oli kiristynyt, niin voit varmaan laskea 1 1, kun puperopakkaslunta yrittää työntää kolalla, missä on pohjilla loskaa ja on pakkasta.... Juuri niin. Koko kola oli jäässä alta aikayksikön. Ja lisäksi tulee kauheesti ja lunta leijailee lisää. Minua ainakin suututtaa moinen keli.

        Autokin on ihan jäässä jokapuolelta. Ihan kuin ajaisi kivireellä, joka on tehty pellistä. Kolisee ja rämisee, kun jäätä on ihan jokapuolella ja pakkasta on sen verran, että ei ole toivoakaan saada sitä jäätä pois. Auton pesukaan ei auta, koska kohta se on uuden jääkerroksen valtaama. Tarvitsen autotallini tyhjennyksen...tosin se osaa jäätyä täällä työpaikan pihassakin, että kylmän tallin siivous ei riitä.

        Joo, naiseni piti ainakin dekkari-ideasta. Katsotaan mitä mä saan aikaiseksi vielä. Pitää vielä hioa juonta ja miettiä perusongelmia, koska kirjahan ei voi minusta mennä ihan suorilta peruskäsikirjoituksen mukaan, vaan lukijaa pitää piinata loppumetreille, että kiinnostus säilyy. Vaikka moni pitäisi omassa elämässään, että kaikki menisi kuin suunnittelee, niin kirjoissa ja elokuvissa sellainen ei myisi. Pitää olla draamaa, vaikka itse aihe olisikin jo sitä. :)

        No ensin idea ja sit toteutus... Mutta mistähän vaan aloittaisi? Ja mihin mä niitä laittaisin ylös? :) Pitää miettiä. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Öö! Ei töissä ole sen kummasemmin huono päivä, vaan tuo keli on aivan kamala.

        Aaamusta oli vissiin ollut plussan puolella ja sit puolistapäivin, kun aloin kolaamaan pihaa, oli alla ihan loskaa. Ja pakkanen oli kiristynyt, niin voit varmaan laskea 1 1, kun puperopakkaslunta yrittää työntää kolalla, missä on pohjilla loskaa ja on pakkasta.... Juuri niin. Koko kola oli jäässä alta aikayksikön. Ja lisäksi tulee kauheesti ja lunta leijailee lisää. Minua ainakin suututtaa moinen keli.

        Autokin on ihan jäässä jokapuolelta. Ihan kuin ajaisi kivireellä, joka on tehty pellistä. Kolisee ja rämisee, kun jäätä on ihan jokapuolella ja pakkasta on sen verran, että ei ole toivoakaan saada sitä jäätä pois. Auton pesukaan ei auta, koska kohta se on uuden jääkerroksen valtaama. Tarvitsen autotallini tyhjennyksen...tosin se osaa jäätyä täällä työpaikan pihassakin, että kylmän tallin siivous ei riitä.

        Joo, naiseni piti ainakin dekkari-ideasta. Katsotaan mitä mä saan aikaiseksi vielä. Pitää vielä hioa juonta ja miettiä perusongelmia, koska kirjahan ei voi minusta mennä ihan suorilta peruskäsikirjoituksen mukaan, vaan lukijaa pitää piinata loppumetreille, että kiinnostus säilyy. Vaikka moni pitäisi omassa elämässään, että kaikki menisi kuin suunnittelee, niin kirjoissa ja elokuvissa sellainen ei myisi. Pitää olla draamaa, vaikka itse aihe olisikin jo sitä. :)

        No ensin idea ja sit toteutus... Mutta mistähän vaan aloittaisi? Ja mihin mä niitä laittaisin ylös? :) Pitää miettiä. :)

        Kirjoita vain luonnokseksi näytölle. Tuntien, päivien, viikkojen ja kuukausien sisällä sinä sitten työstät sitä, jos se tuntuu sen arvoiselta. Pitkän ajan päästä sinulla on sitten valmista tekstiä. Tietysti voi olla alunperin idea mihin pyritään ja missä mennään, mutta voin luvata sen, että kyllä sinä tulet vielä muuttamaan alkua ja loppua, jos siitä tosissaan julkaistava kirja kypsyy. Sitä paitsi voit olla onnellinen sitä kirjoittaessasi työaikanasi, kun vähän hiljaisempaa työhommissasi.

        Aloittaisin sinua lukemisesta. Lue kirjoja. Itse suosittelen kirjojen kuuntelua työaikana, jos se vain on mahdollista. Esimerkiksi runsaan kuukauden takaa valitsin jälleen kuunneltavaksi Tolkienin "Hobitin". Se jännä ja hyvää kieltä. Sitä kuuntelee toistamiseen runsaan kuukauden tauon jälkeen. Motiivi kuuntelemiseen se, että minun luokseni tulee sunnuntaina 11.12. katsomaan kahta Hobitti-elokuvaa. Kiinnostaa kuulla tarina edeltä juuri ennen elokuvailtaa. Lainaa kirjastosta äänikirjana Hobitti. Toinen tarinankerronnan mestariteos esimerkiksi Dumaan (Dumas) "Monte Criston kreivi". Myös suomalaisista mielenkiintoinen on Mika Waltarin "Sinuhe Egyptiläinen". Lukemalla opitti kirjoittamaan ja tietysti kirjoittamalla. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Kirjoita vain luonnokseksi näytölle. Tuntien, päivien, viikkojen ja kuukausien sisällä sinä sitten työstät sitä, jos se tuntuu sen arvoiselta. Pitkän ajan päästä sinulla on sitten valmista tekstiä. Tietysti voi olla alunperin idea mihin pyritään ja missä mennään, mutta voin luvata sen, että kyllä sinä tulet vielä muuttamaan alkua ja loppua, jos siitä tosissaan julkaistava kirja kypsyy. Sitä paitsi voit olla onnellinen sitä kirjoittaessasi työaikanasi, kun vähän hiljaisempaa työhommissasi.

        Aloittaisin sinua lukemisesta. Lue kirjoja. Itse suosittelen kirjojen kuuntelua työaikana, jos se vain on mahdollista. Esimerkiksi runsaan kuukauden takaa valitsin jälleen kuunneltavaksi Tolkienin "Hobitin". Se jännä ja hyvää kieltä. Sitä kuuntelee toistamiseen runsaan kuukauden tauon jälkeen. Motiivi kuuntelemiseen se, että minun luokseni tulee sunnuntaina 11.12. katsomaan kahta Hobitti-elokuvaa. Kiinnostaa kuulla tarina edeltä juuri ennen elokuvailtaa. Lainaa kirjastosta äänikirjana Hobitti. Toinen tarinankerronnan mestariteos esimerkiksi Dumaan (Dumas) "Monte Criston kreivi". Myös suomalaisista mielenkiintoinen on Mika Waltarin "Sinuhe Egyptiläinen". Lukemalla opitti kirjoittamaan ja tietysti kirjoittamalla. :)

        Joo. Kyhäilen ajatusta kasaan ja mielellään kirjoittelen hahmotelmia. Pitää sit pyytää vaikka äiti lukemaan sen tarkkuus tai eno. Kummatkin kovia lukijoita. :)

        Pitää miettiä tarkkaan tyylikin, tai tapa kertoa. Vähän kuten näkökulma mistä kirjaa kirjoitetaan, sen saa varmaan parhaiten lukien muita teoksia tai kuunnellen. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo. Kyhäilen ajatusta kasaan ja mielellään kirjoittelen hahmotelmia. Pitää sit pyytää vaikka äiti lukemaan sen tarkkuus tai eno. Kummatkin kovia lukijoita. :)

        Pitää miettiä tarkkaan tyylikin, tai tapa kertoa. Vähän kuten näkökulma mistä kirjaa kirjoitetaan, sen saa varmaan parhaiten lukien muita teoksia tai kuunnellen. :)

        Johonkin hahmojen kohtiin voi purkaa sitten omia kokemuksia. Itse esimerkiksi kirjoitan yhdessä luvun alaluvussa yksinkertaisesti siitä, miten tapasin tämän puhumani lukiolaisnuoren esimmäisen kerran, sen jälkeen kerron toisesta tapaaamiskerrasta, kolmannesta ja lopulta neljännestä. Näistä sainkin kaverin mukaan tarinan aikaiseksi, vaikka on siihen lisätty paljon muuta luvun päähenkilön amerikkalaisen nuoren maailmasta. Aikaisemmin lukijalle on tuttu esimerkiksi Leon Smith (Tähänsekaappi), joka sanoo jotain mietteitään elämästä ja rakkaudesta muusikko-hippinä. Ajallisesti hän ei kuulu hippien sukupolveen, sillä on 70-luvun lopussa syntyneenä toista sukupolvea, mutta hengeltään hän on boheemi-muusikko-hippi. Häneltä Luke saa setällisisiä ystävällisiä neuvoja. Joten sinäkin pääset romaaniin mukaan! ;)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Johonkin hahmojen kohtiin voi purkaa sitten omia kokemuksia. Itse esimerkiksi kirjoitan yhdessä luvun alaluvussa yksinkertaisesti siitä, miten tapasin tämän puhumani lukiolaisnuoren esimmäisen kerran, sen jälkeen kerron toisesta tapaaamiskerrasta, kolmannesta ja lopulta neljännestä. Näistä sainkin kaverin mukaan tarinan aikaiseksi, vaikka on siihen lisätty paljon muuta luvun päähenkilön amerikkalaisen nuoren maailmasta. Aikaisemmin lukijalle on tuttu esimerkiksi Leon Smith (Tähänsekaappi), joka sanoo jotain mietteitään elämästä ja rakkaudesta muusikko-hippinä. Ajallisesti hän ei kuulu hippien sukupolveen, sillä on 70-luvun lopussa syntyneenä toista sukupolvea, mutta hengeltään hän on boheemi-muusikko-hippi. Häneltä Luke saa setällisisiä ystävällisiä neuvoja. Joten sinäkin pääset romaaniin mukaan! ;)

        Joo, mäkin mietin, että otan päähenkilöön mun jotain ajatuksia mukaan. Ja varmaan osittain sellaisia luonteenpiirteitä, mitä ainakin toivoisin itsellä olevan. Ainakin mä joskus toivoisin olevani kylmän laskeskeleva ja määrätietoisempi. En meinaa kuitenkaan tehdä tästä päähenkilöstä mitään superihmistä joka on jonkun bondin oloinen tai mikään kovis, vaan siis ihan tuikitavallinen, mutta ehkä piirun verran kuitenkin sellainen jämäkämpi, koska eihän tuollaiseenkaan ihan kuka tahansa lähtis...


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo, mäkin mietin, että otan päähenkilöön mun jotain ajatuksia mukaan. Ja varmaan osittain sellaisia luonteenpiirteitä, mitä ainakin toivoisin itsellä olevan. Ainakin mä joskus toivoisin olevani kylmän laskeskeleva ja määrätietoisempi. En meinaa kuitenkaan tehdä tästä päähenkilöstä mitään superihmistä joka on jonkun bondin oloinen tai mikään kovis, vaan siis ihan tuikitavallinen, mutta ehkä piirun verran kuitenkin sellainen jämäkämpi, koska eihän tuollaiseenkaan ihan kuka tahansa lähtis...

        Lainaan siihen päähenkilöön ominaisuuksia joistakin tutuista. Yhdistele useampaa henkilöä?

        Ota vaikka joku serkku tai joku sellainen esikuvaksi. Itsekin voisin käyttää esimerkiksi yhtä isäni serkun poikaa jossain. Tämä pikkuserkkuni pelaa Suomen salibändymaajoukkueessa. Jos tuntisin hänet hyvin niin hänestä voisi ottaa palan sieltä ja täältä. Jostain toisesta henkilöstä voisi ottaa jotakin muuta. Näin saattaisi syntyä mielenkiintoinen henkilöhahmo! Yhdistele useampaa henkilöä. Ei heille tarvitse kertoa sitä, että ovat dekkarissa yhdistettynä päähenkilö Hannu Vares. Nimi tietysti voisi olla joku muu kuin Vares. :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Lainaan siihen päähenkilöön ominaisuuksia joistakin tutuista. Yhdistele useampaa henkilöä?

        Ota vaikka joku serkku tai joku sellainen esikuvaksi. Itsekin voisin käyttää esimerkiksi yhtä isäni serkun poikaa jossain. Tämä pikkuserkkuni pelaa Suomen salibändymaajoukkueessa. Jos tuntisin hänet hyvin niin hänestä voisi ottaa palan sieltä ja täältä. Jostain toisesta henkilöstä voisi ottaa jotakin muuta. Näin saattaisi syntyä mielenkiintoinen henkilöhahmo! Yhdistele useampaa henkilöä. Ei heille tarvitse kertoa sitä, että ovat dekkarissa yhdistettynä päähenkilö Hannu Vares. Nimi tietysti voisi olla joku muu kuin Vares. :)

        No varmaan noin siinä käykin. Mä esimerkiksi kadehdin ystäväni luonnetta. Hänellä on aina vaihtoehto b ja c mietittynä. Lisäksi hän osaa laskea päässään monenlaiset vaihtoehdot hyvin. Olisi ja itseasiassa onkin aika hyvä pokerissa. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No varmaan noin siinä käykin. Mä esimerkiksi kadehdin ystäväni luonnetta. Hänellä on aina vaihtoehto b ja c mietittynä. Lisäksi hän osaa laskea päässään monenlaiset vaihtoehdot hyvin. Olisi ja itseasiassa onkin aika hyvä pokerissa. :)

        Itse pelasin joskus tulitikuilla pokeria yhtä naisystävää(jonkunlainen tyttöystävä) vastaan. Emme pelanneet rahasta vain tulitikuista. Pelaa tämän ystäväsi kanssa jostain muusta kuin rahasta niin voit oppia miten hän pelaa. Pokerinkin voi oppia ja taidon laskea vaihtoehtoja. Harjoitus tekee mestarin melkein missä lajissa tahansa! :)

        Itse lähden kohta ulkoilemaan taidan ryhtyä nukkumaan ennen kello 22. Joskus vielä 21.30 vastailen, mutta nyt kirjoittaminen vähän viimeisimmillään.

        Mitenkä on ne vuorosi jatkossa? Torstaina olet töissä, mutta mihinkä aikaan?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Itse pelasin joskus tulitikuilla pokeria yhtä naisystävää(jonkunlainen tyttöystävä) vastaan. Emme pelanneet rahasta vain tulitikuista. Pelaa tämän ystäväsi kanssa jostain muusta kuin rahasta niin voit oppia miten hän pelaa. Pokerinkin voi oppia ja taidon laskea vaihtoehtoja. Harjoitus tekee mestarin melkein missä lajissa tahansa! :)

        Itse lähden kohta ulkoilemaan taidan ryhtyä nukkumaan ennen kello 22. Joskus vielä 21.30 vastailen, mutta nyt kirjoittaminen vähän viimeisimmillään.

        Mitenkä on ne vuorosi jatkossa? Torstaina olet töissä, mutta mihinkä aikaan?

        No tulitikuilla tai ei, niin pokerissa on yksinkertaiset suhteet, jotka kyllä ymmärtää, mutta yleisin virhe, mihin itsekin sorrun useasti on jo sijoitetun panoksen menettäminen mahdottomalta tuntuvaa todennäköisyyttä vastaan. Siinä tulee ne pokerinaamat ja sitten moni muu asia, missä jokseenkin "konemaiset ihmiset" on aika hyviä. Mutta oppisi sen kai kuka vaan, mutta silti tietty ihmistyyppi tai luonne on tässä vaan eduksi. :)

        Torstaina olis aamuvuoroa. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No tulitikuilla tai ei, niin pokerissa on yksinkertaiset suhteet, jotka kyllä ymmärtää, mutta yleisin virhe, mihin itsekin sorrun useasti on jo sijoitetun panoksen menettäminen mahdottomalta tuntuvaa todennäköisyyttä vastaan. Siinä tulee ne pokerinaamat ja sitten moni muu asia, missä jokseenkin "konemaiset ihmiset" on aika hyviä. Mutta oppisi sen kai kuka vaan, mutta silti tietty ihmistyyppi tai luonne on tässä vaan eduksi. :)

        Torstaina olis aamuvuoroa. :)

        Minä en rahasta ala pelamaan pokeria kuin peliautomaattissa. Jotenkin äidin isä iskosti mieleen se, että se on syntiä. Äidin isä oli uskovainen ja metsäpomo, joka vei palkkarahat savotoille silloin, kun oli nuorempi ja työelämässä. Ilmeisesti siellä pelattiin rahasta korttia ja kenties osa porukoista menetti palkkarahojaan, miksi mutsin faija oli korttipelejä vastaan.

        Tuon takia ei ole oikein kokemusta pokerinaamoista kuin Lady Gagan biisinä Pokerface. ;)

        Väsyttää tässä ja minä alan nukkumaan, joten nähdään sitten torstaina aamulla.

        Hyvää yötä!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Minä en rahasta ala pelamaan pokeria kuin peliautomaattissa. Jotenkin äidin isä iskosti mieleen se, että se on syntiä. Äidin isä oli uskovainen ja metsäpomo, joka vei palkkarahat savotoille silloin, kun oli nuorempi ja työelämässä. Ilmeisesti siellä pelattiin rahasta korttia ja kenties osa porukoista menetti palkkarahojaan, miksi mutsin faija oli korttipelejä vastaan.

        Tuon takia ei ole oikein kokemusta pokerinaamoista kuin Lady Gagan biisinä Pokerface. ;)

        Väsyttää tässä ja minä alan nukkumaan, joten nähdään sitten torstaina aamulla.

        Hyvää yötä!

        Joo, uhkapelaaminen on aina uhkapelaamista, vaikka voi sitäkin harrastaa niin, että se on tosiaan harrastus, eikä talouden tuki.

        Mutta hyvää yötä ja palaillaan. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo, uhkapelaaminen on aina uhkapelaamista, vaikka voi sitäkin harrastaa niin, että se on tosiaan harrastus, eikä talouden tuki.

        Mutta hyvää yötä ja palaillaan. :)

        Muuten yksi kirjoitti positiivisesti Sinusta. Kysyttiin, että kehenkä palstalaiseen halusi suhteen rakentaa. Vastasi seuraavastii Sinusta. Hän on Valtakunta: "Leikkimielisesti,"Kaapin paikka "vai mikä sen nimi on. Mutta johtuu vain kummallakin perhe elätettävänä. Minkä vuoksi helpoiten koen samaa mielipidettä..." Eli sinusta pidetään täällä palstalla! :)

        Nyt on taas työt alkaneet? Jostain syystä heräsin aikaisin kello 6 ja tulin pian tänne nettiin. Tuliko kuntoiltua vapaa päivinä tai oltua rakkaimman kanssa?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Muuten yksi kirjoitti positiivisesti Sinusta. Kysyttiin, että kehenkä palstalaiseen halusi suhteen rakentaa. Vastasi seuraavastii Sinusta. Hän on Valtakunta: "Leikkimielisesti,"Kaapin paikka "vai mikä sen nimi on. Mutta johtuu vain kummallakin perhe elätettävänä. Minkä vuoksi helpoiten koen samaa mielipidettä..." Eli sinusta pidetään täällä palstalla! :)

        Nyt on taas työt alkaneet? Jostain syystä heräsin aikaisin kello 6 ja tulin pian tänne nettiin. Tuliko kuntoiltua vapaa päivinä tai oltua rakkaimman kanssa?

        Aha. Joo, mä jutskailin Valtiksen kanssa taannoin kaikenlaisista. Nyt hiukan ymmärrän häntäkin paremmin. Kirjoituksen outoudelle tuli pätevä syy ja monessa muussakin asiassa sain ihan toisenlaisen käsitteen. Mukavanoloinen nainen ihan ja yksi mitä mä arvostan naisessa on intohimoisuus ja tuossa naisessa tuntuu sitä olevan. :)

        Joo, täällä sitä ollaan. Otin tuossa aamulla vähän topakampaa aamupalaakin mukaan. Naiseni hiukan opasti mua tässä kuntoiluhommassa. Pitää muistaa niitä protskujakin syödä, niinpä otin kananmunia ja pekonia aamupalaks. Eilen kipitin 6.66 km. Piti ihan laittaa naiselle, että saatanalliset lukemat tuli juostua. :D

        Eilen nainen lähti kotiin omiin menoihin. Ja viikonloppuna ollaan omien muksujen kanssa. Vähän taas vuorostaan naista ahdisti kaikenlaiset lieveilmiöt tässä suhteen päällä...tai omassa elämässään. Tuli mieleen, että suhteessa varmaan aina toinen on alamaissa ja toinen taas potkii pepulle toista sit ja valaa uskoa huomiseen ja siksikin on näitä parisuhteita. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Aha. Joo, mä jutskailin Valtiksen kanssa taannoin kaikenlaisista. Nyt hiukan ymmärrän häntäkin paremmin. Kirjoituksen outoudelle tuli pätevä syy ja monessa muussakin asiassa sain ihan toisenlaisen käsitteen. Mukavanoloinen nainen ihan ja yksi mitä mä arvostan naisessa on intohimoisuus ja tuossa naisessa tuntuu sitä olevan. :)

        Joo, täällä sitä ollaan. Otin tuossa aamulla vähän topakampaa aamupalaakin mukaan. Naiseni hiukan opasti mua tässä kuntoiluhommassa. Pitää muistaa niitä protskujakin syödä, niinpä otin kananmunia ja pekonia aamupalaks. Eilen kipitin 6.66 km. Piti ihan laittaa naiselle, että saatanalliset lukemat tuli juostua. :D

        Eilen nainen lähti kotiin omiin menoihin. Ja viikonloppuna ollaan omien muksujen kanssa. Vähän taas vuorostaan naista ahdisti kaikenlaiset lieveilmiöt tässä suhteen päällä...tai omassa elämässään. Tuli mieleen, että suhteessa varmaan aina toinen on alamaissa ja toinen taas potkii pepulle toista sit ja valaa uskoa huomiseen ja siksikin on näitä parisuhteita. :)

        Kananmunat ja kinkku on protskuna ihan hyviä, mutta rasvasesta pekonista en niin tiedä varsinkaan, jos pannulla paistetaan rasvassa. Itse kävin joskus aamulla ABC:lla syömässä aamiaislautasen. Siinä oli pekonia ja en pitemmän päälle oikein vakuuttunut oliko aamiainen juuri sen pekonin takia niin terveellinen. Lopetin aamusyömästä aamiaislautasta sen jälkeen, kun luovuin kahvin juomisesta. :)

        Muuten eilen illalla myöhään huvitti se, että yksi esitti teoriaa minun "kaksoisvedätyksestä". Hän käytti sellaista termiä siitä, että minä olen mahdollisesti nainen, joka esittää miestä. Olen mukamassa naiskirjoittaja, joka on alkanut esittämään mieskirjoittajaa ja tämä on kaksoisvetädys. Kaikkea ne keksii. Juuri vähän ennen tätä pohdintaa kirjoittelin yhden kanssa armeijasta. Onhan naisia nykyään armeijassa, mutta ei ne kyllä sellaista tekstiä kirjoita kuin minä.

        Nyt täällä aamulla on aikaa kirjoitella, kun ei ole oikein muuta tekemistä. Aamun sanomalehteä tietysti voisi lukea! :)


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Kananmunat ja kinkku on protskuna ihan hyviä, mutta rasvasesta pekonista en niin tiedä varsinkaan, jos pannulla paistetaan rasvassa. Itse kävin joskus aamulla ABC:lla syömässä aamiaislautasen. Siinä oli pekonia ja en pitemmän päälle oikein vakuuttunut oliko aamiainen juuri sen pekonin takia niin terveellinen. Lopetin aamusyömästä aamiaislautasta sen jälkeen, kun luovuin kahvin juomisesta. :)

        Muuten eilen illalla myöhään huvitti se, että yksi esitti teoriaa minun "kaksoisvedätyksestä". Hän käytti sellaista termiä siitä, että minä olen mahdollisesti nainen, joka esittää miestä. Olen mukamassa naiskirjoittaja, joka on alkanut esittämään mieskirjoittajaa ja tämä on kaksoisvetädys. Kaikkea ne keksii. Juuri vähän ennen tätä pohdintaa kirjoittelin yhden kanssa armeijasta. Onhan naisia nykyään armeijassa, mutta ei ne kyllä sellaista tekstiä kirjoita kuin minä.

        Nyt täällä aamulla on aikaa kirjoitella, kun ei ole oikein muuta tekemistä. Aamun sanomalehteä tietysti voisi lukea! :)

        No en minäkään erityisemmin munasta ja pekonistakaan ainakaan pelkältään tykkää, mutta enpä tykkää monesta muustakaan, ehkä siinä on ollutkin se miksi tuossa omien munien päällä on tuo pienenevä kumpu. :D Mutta jo sokerin jättäminen kahvista ja hiilareitten välttäminen on tiputtanut ainakin painoa. Voihan se olla, että suurin osa on vaan nestettä joka on poistunut, mutta kyllä se 5-7 kiloa kepeämpänä on jo helpompi itseään liikutella, kun se on noin 10 % kokonaispainosta.

        Ja jos tässä hiukan meinaa aktiivisemmin liikkua, niin proteiinia on saatava, tai narut luitten päällä ohenee entisestään. Eikä tarjoitus ole olla mikään pulkannaru kuitenkaan. :D Rasva on jännä homma. Tuossa olen katsellut lehtileikkeitä ja kirjoituksia, mitkä käy järkeen. Esimerkiksi keskieuroopassa eläinrasvaa on käytetty maailmansivu reippaasti, mutta hiilareita vältetty, on sokeritautia vähemmän, liikalihavuutta ja verisuonitauteja (sepelvaltimotukoksia) Jotenkin myös d-vitamiinitason terveysvaikutuksista suomessa on vaiettu, vaikka tanskalainen aika kattava väitöstutkimus puhuu ihan toista kieltä. 70 luvulta lähtien tehty tutkimus noin 100 000 ihmiselle on aika kattava, mutta Suomessa silti d-vitamiinin vaikutusta vähätellään. No mä napsin niitäkin nykyään 100 mikrogrammaa per päivä. :D

        No mulla ei työjuttuja juurikaan ole ja ei vielä sitä kirjaakaan jaksa kirjoittaa, niin sama täällä kirjoitella. Nainen kyllä kovasti haluis jatkoa sille trailerille. :D


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No en minäkään erityisemmin munasta ja pekonistakaan ainakaan pelkältään tykkää, mutta enpä tykkää monesta muustakaan, ehkä siinä on ollutkin se miksi tuossa omien munien päällä on tuo pienenevä kumpu. :D Mutta jo sokerin jättäminen kahvista ja hiilareitten välttäminen on tiputtanut ainakin painoa. Voihan se olla, että suurin osa on vaan nestettä joka on poistunut, mutta kyllä se 5-7 kiloa kepeämpänä on jo helpompi itseään liikutella, kun se on noin 10 % kokonaispainosta.

        Ja jos tässä hiukan meinaa aktiivisemmin liikkua, niin proteiinia on saatava, tai narut luitten päällä ohenee entisestään. Eikä tarjoitus ole olla mikään pulkannaru kuitenkaan. :D Rasva on jännä homma. Tuossa olen katsellut lehtileikkeitä ja kirjoituksia, mitkä käy järkeen. Esimerkiksi keskieuroopassa eläinrasvaa on käytetty maailmansivu reippaasti, mutta hiilareita vältetty, on sokeritautia vähemmän, liikalihavuutta ja verisuonitauteja (sepelvaltimotukoksia) Jotenkin myös d-vitamiinitason terveysvaikutuksista suomessa on vaiettu, vaikka tanskalainen aika kattava väitöstutkimus puhuu ihan toista kieltä. 70 luvulta lähtien tehty tutkimus noin 100 000 ihmiselle on aika kattava, mutta Suomessa silti d-vitamiinin vaikutusta vähätellään. No mä napsin niitäkin nykyään 100 mikrogrammaa per päivä. :D

        No mulla ei työjuttuja juurikaan ole ja ei vielä sitä kirjaakaan jaksa kirjoittaa, niin sama täällä kirjoitella. Nainen kyllä kovasti haluis jatkoa sille trailerille. :D

        "Nainen kyllä kovasti haluis jatkoa sille trailerille. :D "

        Mitä sinä sillä trailerilla tarkoitat - sitä kirjaluonnostasi ja sen esittelyäkö? Kiva, jos hän piti tarinastasi.

        Itse meinaan keskittyä todella ennen joulua omaan kirjahankkeeseeni. Tammikuussa pitäisi olla yksi uusi versio valmiina, sillä olen luvannut lähettää sen muutamalle.

        Aamun lehdet tuli luettua. Oli lehdessä juttua Linnanjuhlista ja sen semoista. Tuliko itsenäisyyspäivänä seurattua jotakin Linnanjuhlia vai menikö se muuten vain rakkaimpien kanssa olemiseksi?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        "Nainen kyllä kovasti haluis jatkoa sille trailerille. :D "

        Mitä sinä sillä trailerilla tarkoitat - sitä kirjaluonnostasi ja sen esittelyäkö? Kiva, jos hän piti tarinastasi.

        Itse meinaan keskittyä todella ennen joulua omaan kirjahankkeeseeni. Tammikuussa pitäisi olla yksi uusi versio valmiina, sillä olen luvannut lähettää sen muutamalle.

        Aamun lehdet tuli luettua. Oli lehdessä juttua Linnanjuhlista ja sen semoista. Tuliko itsenäisyyspäivänä seurattua jotakin Linnanjuhlia vai menikö se muuten vain rakkaimpien kanssa olemiseksi?

        Joo, kirjoitin hälle sellaisen trailerityyppisen tarinan miehestä joka tekee sellaisia pikkuisia ilkeyksiä päättäjille tai muille tärkeille ihmisille tai heidän läheisilleen uhkailumielessä.

        No katsottiin me naisen kanssa ne kättelyt...tai pikemminkin hän katsoi ja arvosteli puvut. :D Minusta se on huvittavaa ja en itse saa niistä koltuista mitään irti, mutta en aliarvioi toisten huvia, vaikka kuinka huvittaisi. Jos minulla oisi valta vaikuttaa juhlapukeutumiseen, niin mä kieltäisin ainakin miehiltä kaikki frakit ja ahtaat kauluspaidat yms. Tunnen itseni ainakin ihan pelleksi niissä ja ahdistuneeksi. Mutta monta naista ne vaan tuntuu kiinnostavan ja ovat kuulemma hyvännäköisiä...


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Joo, kirjoitin hälle sellaisen trailerityyppisen tarinan miehestä joka tekee sellaisia pikkuisia ilkeyksiä päättäjille tai muille tärkeille ihmisille tai heidän läheisilleen uhkailumielessä.

        No katsottiin me naisen kanssa ne kättelyt...tai pikemminkin hän katsoi ja arvosteli puvut. :D Minusta se on huvittavaa ja en itse saa niistä koltuista mitään irti, mutta en aliarvioi toisten huvia, vaikka kuinka huvittaisi. Jos minulla oisi valta vaikuttaa juhlapukeutumiseen, niin mä kieltäisin ainakin miehiltä kaikki frakit ja ahtaat kauluspaidat yms. Tunnen itseni ainakin ihan pelleksi niissä ja ahdistuneeksi. Mutta monta naista ne vaan tuntuu kiinnostavan ja ovat kuulemma hyvännäköisiä...

        Itsekin olen ollut sellaisten hienopukuisten ihmisten juhlissa rusettikaulussa. Samalla pöytäsivustalla kuin minä oli kansanedustaja ja monia yliopiston professoreita. Hienoissa juhlissa on aina daami ja hänen vieressään istui mies. Daami-mies-daami-mies-daami... tällä kaavalla meni. Minun toisella puolella istui naishistorianopiskelija yliopistostani ja toisella puolella ranskanlukija Helsingin yliopistossa. Tämä ranskanlukija opiskeli myös arkeologiaa. Tietysti ne historiaa ja arkeologiaa alkoivat keskustelemaan jostain arkeologiasta minun yli ja ei voinut vähempi kiinnostaa.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkeologia

        Muinaisjäännöksistä keskustelu ei oikein kiinnosta yläluokan juhlissa. Minä en tuntenut itseäni pelleksi, mutta jostain syystä ei todella hienostuneet juhlat välttämättä maailman kiinnostavampia ole. Moni on kylläkin varmaan mielissään, jos saattasivat päästä jonnekin Linnanjuhlille.

        Lähtisitkö sinnä itsenäisyyspäivänjuhlille, jos pitäisi mennä se frakkipäällä sinne? Ehkä sinut kutsuttaisiin sinne Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittajana tai Nobelin kirjallisuuspalkinnonsaajana. Tiedä vaikka se, että kirjasi julkaistaan vielä ja istuvan presidentin puoliso tai presidentti tykkää siitä niin paljon, että kutsu tulee, vaikka et voittaisi mitään palkintoa! :) Onhan Jari Tervokin kutsuttu ilman mitään palkintoa!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Itsekin olen ollut sellaisten hienopukuisten ihmisten juhlissa rusettikaulussa. Samalla pöytäsivustalla kuin minä oli kansanedustaja ja monia yliopiston professoreita. Hienoissa juhlissa on aina daami ja hänen vieressään istui mies. Daami-mies-daami-mies-daami... tällä kaavalla meni. Minun toisella puolella istui naishistorianopiskelija yliopistostani ja toisella puolella ranskanlukija Helsingin yliopistossa. Tämä ranskanlukija opiskeli myös arkeologiaa. Tietysti ne historiaa ja arkeologiaa alkoivat keskustelemaan jostain arkeologiasta minun yli ja ei voinut vähempi kiinnostaa.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkeologia

        Muinaisjäännöksistä keskustelu ei oikein kiinnosta yläluokan juhlissa. Minä en tuntenut itseäni pelleksi, mutta jostain syystä ei todella hienostuneet juhlat välttämättä maailman kiinnostavampia ole. Moni on kylläkin varmaan mielissään, jos saattasivat päästä jonnekin Linnanjuhlille.

        Lähtisitkö sinnä itsenäisyyspäivänjuhlille, jos pitäisi mennä se frakkipäällä sinne? Ehkä sinut kutsuttaisiin sinne Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittajana tai Nobelin kirjallisuuspalkinnonsaajana. Tiedä vaikka se, että kirjasi julkaistaan vielä ja istuvan presidentin puoliso tai presidentti tykkää siitä niin paljon, että kutsu tulee, vaikka et voittaisi mitään palkintoa! :) Onhan Jari Tervokin kutsuttu ilman mitään palkintoa!

        No vitsailtiinkin aiheesta saunassa naisen kanssa. :) Sanoin kyllä, että hänen päällään näyttäisi joku iltapuku kauniilta. Ja voisin ihan hänen mielikseen pukea vaikka frakin, mutta hän saisi toimia kyllä stailistina, minä en oikein osaa siistiä pukua ostaa tai vuokrata. Mutta on mulla kuulemma ihan hyvä ryhti ja näytän komealta monen naisen mielestä, vaikka itse tuntee olonsa ihan pelleksi.

        Joskus kävin kaverin tytön varpajaisissa, niin siellä oli armeijan miehistöä paikalla. Heistä joku oli ostanut virosta kauluspaitoja ja muita sellaisia hienoja kuteita ja summat oli järkyttäviä, mutta kuulemma kohtuullisia mittatilaustuotteista. Minä kuuntelin huuli pyöreänä, mutta veikkaan, että he joutuvat käyttämään niitä työssään ja vapaa-ajallaankin useammin, että sitten kai pitää ollakin sopivat ja mukavat nuo asut päällä. Mutta kauheita summia kuitenkin pistävät mokomiin rytkyihin... :o


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No vitsailtiinkin aiheesta saunassa naisen kanssa. :) Sanoin kyllä, että hänen päällään näyttäisi joku iltapuku kauniilta. Ja voisin ihan hänen mielikseen pukea vaikka frakin, mutta hän saisi toimia kyllä stailistina, minä en oikein osaa siistiä pukua ostaa tai vuokrata. Mutta on mulla kuulemma ihan hyvä ryhti ja näytän komealta monen naisen mielestä, vaikka itse tuntee olonsa ihan pelleksi.

        Joskus kävin kaverin tytön varpajaisissa, niin siellä oli armeijan miehistöä paikalla. Heistä joku oli ostanut virosta kauluspaitoja ja muita sellaisia hienoja kuteita ja summat oli järkyttäviä, mutta kuulemma kohtuullisia mittatilaustuotteista. Minä kuuntelin huuli pyöreänä, mutta veikkaan, että he joutuvat käyttämään niitä työssään ja vapaa-ajallaankin useammin, että sitten kai pitää ollakin sopivat ja mukavat nuo asut päällä. Mutta kauheita summia kuitenkin pistävät mokomiin rytkyihin... :o

        No jätetään Linnanjuhlat väliin, sillä ei meitä sinne ilmeisesti koskaan kutsuta! :)

        Kuuntelin eilen muuten Hobitti -äänikirjan läpi. Sellainen voisi olla sinulle parin päivän viihdyke työssä. Hobitti sisältää yhdeksän cd:tä ja on löytettävissä ilmeisesti jokseenkin kaikista Suomen kirjastoista. Suosittelen työn ohessa viihteeksi. Kuunneltuna kirjana mahtava elämys. Samalla voi surffata, vaikka täällä, kun kuuntelee. :)

        Kymmenen maissa minulle tulee tauko ja ehkä vähän aikaisemmin. Koko aikaa en jouda netissä roikkumaan Sinun työaikanasi.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        No jätetään Linnanjuhlat väliin, sillä ei meitä sinne ilmeisesti koskaan kutsuta! :)

        Kuuntelin eilen muuten Hobitti -äänikirjan läpi. Sellainen voisi olla sinulle parin päivän viihdyke työssä. Hobitti sisältää yhdeksän cd:tä ja on löytettävissä ilmeisesti jokseenkin kaikista Suomen kirjastoista. Suosittelen työn ohessa viihteeksi. Kuunneltuna kirjana mahtava elämys. Samalla voi surffata, vaikka täällä, kun kuuntelee. :)

        Kymmenen maissa minulle tulee tauko ja ehkä vähän aikaisemmin. Koko aikaa en jouda netissä roikkumaan Sinun työaikanasi.

        No just kokkailin aamupalan. :D

        Käristin voissa ensin pekonit, sit kananmunat ja nyt sit maistetaan, miltä nää maistuu... Ei kyllä hirveesti houkuta, mutta toisaalta on aika kova nälkä jo. En oikeen aikaisemmin syönyt mitään aamulla, vaan sitten päivemmällä ruokaa. Nyt oon koittanut aamullakin syödä ja päivällä onkin jo eritavalla nälkä. Jännä juttu sinäänsä. Laihtua voi syömällä enemmän? Mutta näin se näköjään käy. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No just kokkailin aamupalan. :D

        Käristin voissa ensin pekonit, sit kananmunat ja nyt sit maistetaan, miltä nää maistuu... Ei kyllä hirveesti houkuta, mutta toisaalta on aika kova nälkä jo. En oikeen aikaisemmin syönyt mitään aamulla, vaan sitten päivemmällä ruokaa. Nyt oon koittanut aamullakin syödä ja päivällä onkin jo eritavalla nälkä. Jännä juttu sinäänsä. Laihtua voi syömällä enemmän? Mutta näin se näköjään käy. :)

        Enemmän se laihtuminen taitaa olla kiinni kaloreitten kuluttamisesta kuin pelkästä syömisen vähentämisestä. Joskus olen katsonut The Biggest Losers -ohjelmaa, jossa ylipainoiset hikoilevat kuntosalilla ja treenaten tiputtavat painoaan. Laihtuminen heillä perustuu tietysti myös kaloreiten välttämiseen, mutta eniten muutos he saavat fyysisellä treenaamisella. :)

        Kohta joudun pitämään tauon, sillä tulee vieras käymään.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Enemmän se laihtuminen taitaa olla kiinni kaloreitten kuluttamisesta kuin pelkästä syömisen vähentämisestä. Joskus olen katsonut The Biggest Losers -ohjelmaa, jossa ylipainoiset hikoilevat kuntosalilla ja treenaten tiputtavat painoaan. Laihtuminen heillä perustuu tietysti myös kaloreiten välttämiseen, mutta eniten muutos he saavat fyysisellä treenaamisella. :)

        Kohta joudun pitämään tauon, sillä tulee vieras käymään.

        No mä taas uskon siihen, että kaloreita kyllä kannattaa seurata, mutta luotan lähinnä omaan nälkään. Mulla ei sinäänsä ole ollut nälkä juurikaan ennen tätä diettiä/kuntoilua. Jotenkin se ruokailu ollut sellaista "kai sitä jotain pitäis syödä"-systeemiä, kun nyt taas on ihan nälkä. Ja en nyt ihan Atkinssondiettiin rupee, mutta kuitenkin uskon, että rasvan saa palamaan kropasta keskittämällä ravinnon enemmän rasvaiseks, kuin hiilihydraattiseks. Ja vielä tässäkin mietin luonnollisuutta. Monet eläimet, eivät juurikaan syö makeita vaan rasvaisia ruokia. Annappa vaikka kissalle eteen voita tai margariinia ja vaikka karkki, niin kissa syö voin. Samoin kyllä ihan lapsikin, siis konttausikäinen.

        Minusta on jotenkin järjetöntä tää nykyinen vouhotus noista kevytruuista. Itsekin koitin joskus syödä kevyesti ja liikkua, mutta painolle ei tapahtunut mitään. En ole ennenkään herkutellut liiemmin, mutta nyt jo pienet muutokset saavat aikaiseksi painon putoamista. Ja sinäällään painoa ei tarvitse pudottaa, vaan kunhan tuo maha pienenee. Ja on se pienentynyt jo. Eikä sellaista turvotusta ole. Tosin huomaan, että ihan ei elimistö ole tähän tottunut. Vähän on höperö olo kokoajan. :) Pitää vielä seurata pumppuakin, ja mittailla verenpainetta, kun sellainen mittarikin kotoa löytyy. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No mä taas uskon siihen, että kaloreita kyllä kannattaa seurata, mutta luotan lähinnä omaan nälkään. Mulla ei sinäänsä ole ollut nälkä juurikaan ennen tätä diettiä/kuntoilua. Jotenkin se ruokailu ollut sellaista "kai sitä jotain pitäis syödä"-systeemiä, kun nyt taas on ihan nälkä. Ja en nyt ihan Atkinssondiettiin rupee, mutta kuitenkin uskon, että rasvan saa palamaan kropasta keskittämällä ravinnon enemmän rasvaiseks, kuin hiilihydraattiseks. Ja vielä tässäkin mietin luonnollisuutta. Monet eläimet, eivät juurikaan syö makeita vaan rasvaisia ruokia. Annappa vaikka kissalle eteen voita tai margariinia ja vaikka karkki, niin kissa syö voin. Samoin kyllä ihan lapsikin, siis konttausikäinen.

        Minusta on jotenkin järjetöntä tää nykyinen vouhotus noista kevytruuista. Itsekin koitin joskus syödä kevyesti ja liikkua, mutta painolle ei tapahtunut mitään. En ole ennenkään herkutellut liiemmin, mutta nyt jo pienet muutokset saavat aikaiseksi painon putoamista. Ja sinäällään painoa ei tarvitse pudottaa, vaan kunhan tuo maha pienenee. Ja on se pienentynyt jo. Eikä sellaista turvotusta ole. Tosin huomaan, että ihan ei elimistö ole tähän tottunut. Vähän on höperö olo kokoajan. :) Pitää vielä seurata pumppuakin, ja mittailla verenpainetta, kun sellainen mittarikin kotoa löytyy. :)

        Joo, liian nopea painopudotus ei ole välttämättä hyväksi vaan elimistö pitäisi sopeutua painopudotukseen.

        "Tosin huomaan, että ihan ei elimistö ole tähän tottunut. Vähän on höperö olo kokoajan. :) "

        Tuo ehkä johtuu liian nopeasta painotippumisesta. Itse meinaan tiputtaa painoani noin viisitoista kiloa, mutta vähitellen. Lisäksi tarkoitus on nostella vähän painoja ja juosta lenkillä, jotta yleiskunto kohentuisi. Jos lihasmassaa tulee vähän niin joiltain osin paino ei niin paljon tipukkaan. Painotiputtamisessa pitäisi kuntoilla, sillä painontippuessa myös lihasmassaa häviää. Ehkä sinä tiedät nämä asiat minua paremmin, joten ei siitä sen enempää.

        Vieras lähti ja minä vaihdoin kuvan nickiini. Mitä olet mieltä uudesta kuvasta? Meinasin laittaa sen pysyväksi, jos vain ihmiset eivät anna siitä huonoa palautetta. Joissain tapauksessa on ilmeisesti hyväksi, että kuviin ei paljon kiinnitettäisi huomiota vaan siihen mitä kirjoittaja sanoo.


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Joo, liian nopea painopudotus ei ole välttämättä hyväksi vaan elimistö pitäisi sopeutua painopudotukseen.

        "Tosin huomaan, että ihan ei elimistö ole tähän tottunut. Vähän on höperö olo kokoajan. :) "

        Tuo ehkä johtuu liian nopeasta painotippumisesta. Itse meinaan tiputtaa painoani noin viisitoista kiloa, mutta vähitellen. Lisäksi tarkoitus on nostella vähän painoja ja juosta lenkillä, jotta yleiskunto kohentuisi. Jos lihasmassaa tulee vähän niin joiltain osin paino ei niin paljon tipukkaan. Painotiputtamisessa pitäisi kuntoilla, sillä painontippuessa myös lihasmassaa häviää. Ehkä sinä tiedät nämä asiat minua paremmin, joten ei siitä sen enempää.

        Vieras lähti ja minä vaihdoin kuvan nickiini. Mitä olet mieltä uudesta kuvasta? Meinasin laittaa sen pysyväksi, jos vain ihmiset eivät anna siitä huonoa palautetta. Joissain tapauksessa on ilmeisesti hyväksi, että kuviin ei paljon kiinnitettäisi huomiota vaan siihen mitä kirjoittaja sanoo.

        No niinpä näköjään on vaihtunut. Nyt ainakin on selkeemmin miehen nimimerkki.

        Niin enpä kommentoinut sun kaksoishuijaushommaan ollenkaan muuten...

        Niin, no täällä tää yhteisö on aika jännää. Vaikka täällä onkin aika erilaisia ihmisiä, niin tuntuu, että yleiskuva on aika stereotyyppistä. Sukupuolet on tärkeitä kaikessa. Mutta niin se vaan on. En mäkään osaa sanoa, että kumpaako sukupuolta lopulta olet? Mutta ehkä tää mahdollistaakin pikkuhiljaa sun sukupuolineutraaliuden. Ei kukaan osaa varmaks sanoa kumpaa edustat. Olet miehenä vielä sanonut olevasi pitkä ja sitämyöten maskuliininen ja taas naisena ollessa sulla oli mukavanpehmeitä kirjoituksia, joskin nytkin, mutta periaatteessa voisit mullekin olla ihan kumpi sukupuoli vaan. Ja ei se minua oikeastaan edes haittaa kumpaako ihan oikeasti olisit? :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No niinpä näköjään on vaihtunut. Nyt ainakin on selkeemmin miehen nimimerkki.

        Niin enpä kommentoinut sun kaksoishuijaushommaan ollenkaan muuten...

        Niin, no täällä tää yhteisö on aika jännää. Vaikka täällä onkin aika erilaisia ihmisiä, niin tuntuu, että yleiskuva on aika stereotyyppistä. Sukupuolet on tärkeitä kaikessa. Mutta niin se vaan on. En mäkään osaa sanoa, että kumpaako sukupuolta lopulta olet? Mutta ehkä tää mahdollistaakin pikkuhiljaa sun sukupuolineutraaliuden. Ei kukaan osaa varmaks sanoa kumpaa edustat. Olet miehenä vielä sanonut olevasi pitkä ja sitämyöten maskuliininen ja taas naisena ollessa sulla oli mukavanpehmeitä kirjoituksia, joskin nytkin, mutta periaatteessa voisit mullekin olla ihan kumpi sukupuoli vaan. Ja ei se minua oikeastaan edes haittaa kumpaako ihan oikeasti olisit? :)

        Tuo innostamana minä otan tuon tähden takaisin ja kirjoittelen jokseenkin neutraalisti. Onko sillä väliä kumpaa sukupuolta on, sillä ei täällä kenenkään kanssa olla naimisiin menossa palstalla! :)

        Olen siis mies, mutta taidan poistaa tuon kasvokuvan, sillä haluan korostaa tekstin merkitystä. Lisäksi ei tuo kuva ehkä ole niin edustava, kun yksi keskustelukumppani naisesta se oli peloittava.

        Puolilta päivin lähden Faijan kanssa käymään kaupassa ja kaupungilla. Sen hetken ole poissa, mutta joskus yhden jälkeen piipahdan vielä tänne.

        Nähdään!


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Tuo innostamana minä otan tuon tähden takaisin ja kirjoittelen jokseenkin neutraalisti. Onko sillä väliä kumpaa sukupuolta on, sillä ei täällä kenenkään kanssa olla naimisiin menossa palstalla! :)

        Olen siis mies, mutta taidan poistaa tuon kasvokuvan, sillä haluan korostaa tekstin merkitystä. Lisäksi ei tuo kuva ehkä ole niin edustava, kun yksi keskustelukumppani naisesta se oli peloittava.

        Puolilta päivin lähden Faijan kanssa käymään kaupassa ja kaupungilla. Sen hetken ole poissa, mutta joskus yhden jälkeen piipahdan vielä tänne.

        Nähdään!

        No minäkin taidan ottaa tirsat, kun työhommat antaa siihen mahkut. Sit illalla jaksaa lähtee säbäilee. :)

        Palaillaan. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No minäkin taidan ottaa tirsat, kun työhommat antaa siihen mahkut. Sit illalla jaksaa lähtee säbäilee. :)

        Palaillaan. :)

        Työajan loppuminen taisi katkaista pienet unet! :-) Mitenkä on jatkossa työvuoroja? Viikonloppuna meinaan kirjoitella täällä. Onko sinulla silloin työvuoroja ja perjantaina?

        Säbäily - valmennatko illalla vai pelailet niitä miesten pelejä?


      • TÄHTI92 kirjoitti:

        Työajan loppuminen taisi katkaista pienet unet! :-) Mitenkä on jatkossa työvuoroja? Viikonloppuna meinaan kirjoitella täällä. Onko sinulla silloin työvuoroja ja perjantaina?

        Säbäily - valmennatko illalla vai pelailet niitä miesten pelejä?

        No joo, mä heräilin pariinkin otteeseen. Puhelin pirulainen soi ja sitten jokin vaan kolahti. Mutta pienetkin tirsat piristi. Ja tuossa söin jo, niin nyt on kyllä tosi pirteä olo. Kerkeän vielä ennen pelaamaan lähtöä jotain tekemään, mutta en nyt ihan keksi mitä. Mutta eiköhän sitä jotain keksi. :)

        Siis nyt ihan pelailen itse. On sellainen 5 divaria pelaavan joukkuuen "harjoitusvuoro". He eivät varsinaisesti mitään harjoittele, vaan pelailevat vaan ja mä lähden sparrausjoukkueeseen pelaamaan. Ihan kivaa 5 vs 5 peliä, toivottavasti on vaan vaihtoukkoja, niin pysyy sellainen mukava vauhti siinä kokoajan. Joskus sparrausporukassa oli niin vähän ukkoja, että oli tosi hidast peliä ja sit taas kerran mä otin sinne hyviä kavereita jotka on pelannut 2 divarissa, niin sit taas pääsivät opettelemaan puolustuspeliä kovalla kädellä. Että tasaisen vastuksen kun sais sinne, niin olis parhaat pelit kaikille. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        No joo, mä heräilin pariinkin otteeseen. Puhelin pirulainen soi ja sitten jokin vaan kolahti. Mutta pienetkin tirsat piristi. Ja tuossa söin jo, niin nyt on kyllä tosi pirteä olo. Kerkeän vielä ennen pelaamaan lähtöä jotain tekemään, mutta en nyt ihan keksi mitä. Mutta eiköhän sitä jotain keksi. :)

        Siis nyt ihan pelailen itse. On sellainen 5 divaria pelaavan joukkuuen "harjoitusvuoro". He eivät varsinaisesti mitään harjoittele, vaan pelailevat vaan ja mä lähden sparrausjoukkueeseen pelaamaan. Ihan kivaa 5 vs 5 peliä, toivottavasti on vaan vaihtoukkoja, niin pysyy sellainen mukava vauhti siinä kokoajan. Joskus sparrausporukassa oli niin vähän ukkoja, että oli tosi hidast peliä ja sit taas kerran mä otin sinne hyviä kavereita jotka on pelannut 2 divarissa, niin sit taas pääsivät opettelemaan puolustuspeliä kovalla kädellä. Että tasaisen vastuksen kun sais sinne, niin olis parhaat pelit kaikille. :)

        Ainiin ja aamua on tuonne lauantaille, sit oon loppuviikonlopun muksujen kaa. :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Ainiin ja aamua on tuonne lauantaille, sit oon loppuviikonlopun muksujen kaa. :)

        Nähdään sitten lauantaina aamulla. Aloitin uuden Suklaata rakkaalle aiheen saa vastata. Löytyy minun sinisestä valikoistani ainakin, jos ei ole suhteet ylätasolla esillä! :)


      • tähänsekaappi kirjoitti:

        Ainiin ja aamua on tuonne lauantaille, sit oon loppuviikonlopun muksujen kaa. :)

        Kiva jos viikonloppuna on aikaa muksuille! Vastaa lauantaina seuraavaan aloittamaani aiheeseen. Sinulla on varmaan haluja kirjoittaa suklaasta ja rakkaimmasta. Nyt voit yhdistää nämä aiheen joulun alla! Mitä suklaata rakastat ja haluaisit antaa lahjaksi rakkaalle? Mielestäni tämä antaa laajat kädet kirjoitella kaikenlaista.

        http://keskustelu.suomi24.fi/t/14613633/mita-suklaata-rakastat#comment-87725687


    • jdfajfljaöfaö

      Miehet ei osaa olla ilman naista, kun lapensa äit teki kaikki heille valmiiksi, sitten tyttöystävä ja lopuski vaimo. Eron jälkeen pitää haalia kuka tahansa nainen kunhan joku vaan on siivoomassa ja suokaa laittamassa.
      Miehet on lapsia jääneet mieleltään 10 v tasolle. Laiskoja, saamattomia ja itseään täynnä olevia.
      Kun etsit miehen muista että meihen pitää olla sua ainakin 10 v anhempi jotta on samalla tasolla älyllisesti kuin nainen.

      • nimimerkki edellä: "Miehet on lapsia jääneet mieleltään 10 v tasolle. Laiskoja, saamattomia ja itseään täynnä olevia. Kun etsit miehen muista että meihen pitää olla sua ainakin 10 v anhempi jotta on samalla tasolla älyllisesti kuin nainen."

        Vai niin. 20-vuotiaalle miehelle kymmenvuotias. 25-vuotiaalle 15-vuotias nainen enintään. 30-vuotias mies saa jopa kaksikymppisen? Mikäs se tämmöinen oppi on? Yleensä ikäeroa ei taida olla muuta vuosi miehen hyväksi todellisuudessa. On niitä tapauksia, joissa nainen on vanhempi, vähän. Kyllä vanhemmille naisille jossain määrin nuoret miehet kelpaavat, vaikka melko tarkkaan he etsivät kumminkin noin itsensä ikäistä partneria.

        Yleensä parisuhteessa kasvaa ja kyllä nuoret isät joutuvat venymään miehen mittoihin. Lapset, perhe ja parisuhde taitaa olla se elämänkoulu(miestenkoulu) eikä armeija. Eivät he yleensä sen jälkeen aivan sitä ole mitä sinä kuvaat. Joissain asioissa voi esiintyä sellaista, että lasten äiti parisuhteessa huolehtii myös puolisostaan, mutta ehkä se on sitä rakkautta! :)


      • TotuusSattuu

        "Miehet ei osaa olla ilman naista, kun lapensa äit teki kaikki heille valmiiksi, sitten tyttöystävä ja lopuski vaimo."

        Pakkoko se on ottaa sellainen pilalle passattu mies? Ota mies joka on elänyt myös omillaan ja selvinnyt siitä hyvin niin saat miehen joka tekee saman myös parisuhteessa.


    • Helppohoitonen

      Tykkään myös miehistä, vaikka ne pohjimmiltaan ovatkin niin lapsellisia. Omanikin on tosi lutunen ja helppo pitää tyytyväisenä.

      • Ohikulkija856

        Millä perusteella miehet ovat lapsellisia? Omasi on lutunen ja helppohoitoinen tyytyväiseksi? Onko hän myös lapsellinen vai juuri hän on se yleensä miehet esikuva? Olet siis tyytyväinen parisuhteeseesi, jossa on ilmeisesti myös lapsia? Miten nämä lapset eroavat miehestä?


      • Helppohoitoinen
        Ohikulkija856 kirjoitti:

        Millä perusteella miehet ovat lapsellisia? Omasi on lutunen ja helppohoitoinen tyytyväiseksi? Onko hän myös lapsellinen vai juuri hän on se yleensä miehet esikuva? Olet siis tyytyväinen parisuhteeseesi, jossa on ilmeisesti myös lapsia? Miten nämä lapset eroavat miehestä?

        Onko tuo kirjoitettu konekäännöksellä, kun en oikein ymmärrä tai oikeastaan en ymmärtänyt lainkaan, mitä kirjoitit Ohikulkija856?

        Miehet ovat pohjimmiltaan yleensä hyvin lapsellisia ja hyvä niin. Olen pitkässä parisuhteessa ja meillä on yhteisiä lapsia. Lapsemme ovat tyttöjä, joten he ovat jo aikuistuneet ja menneet isästään ohi. Isä katsoo edelleen tv:stä lastenohjelmia ja lukee Aku Ankkaa, mutta ei se haittaa.


    • tobyyy

      Banitko kaiken..

    • totuusnaiista

      Miehet ei oiekesti halua olla naimisissa, mutta kunovat niin lapsellisia niin suotuu kaikkeen mitänainen ehdottaa. Mies on ikuinen raakile, joka etsii ja etsiimuttei löydä kun ei tiedä mitä etsii.
      Miehen ajatukset lentää huomenna itään ja tänään kaakkoon.
      Mies ottaa semmosen naisen joka on kova tekemään thyötä ettei miehen itsensä tartte. Mies maksaa naisenkin elämisen kun ei tiedä että nainen tienaa jos menee töihin.
      Mies tykkää lapsista kun tietää et nainen haluaa niitä, mutta kun eroovat mies antaa lapset naiselle kun ei itse jaksa heitä hoitaa, elareilla pääsee helpommalla.
      Mies ottaa uduen naisen kun ei jaksa siivoo eikä tehdä ruokaa, siksi on nainen että passaa.
      Mies tykkää vaan autoista ja ne ovatkin parempaa seuraa kuin yksikään nainen.
      Mut parasta on se ettei yksikään nainen, koskaan tiedä mitä mies ajattelee, siinä on tämän romanssin suola.
      Naiselle suhde on totista totta, mutta miehelle pelkkää helppoa elämää, nainen tekee mies on vaan.
      Miksi se nainen ottaa miehen? Raataakseen ja passatakseen, no niin, mutta nyttääkseen kaikille että on saanut vihdoinkin miehen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      71
      4992
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      15
      2320
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1857
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      13
      1556
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      39
      1538
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1348
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1257
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      4
      1181
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      13
      1176
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1166
    Aihe