Inhoan äitiäni yli kaiken

prkl

Inhoan äitiäni. Hän on itsekäs paskiainen ja ollut suuri luuloinen aina. Hänen oma minä menee kaiken edelle jopa lapsen edelle se meni heti jo äitini kohdussa. Maailman narsistisin akka ja kuvittelee, että on ollut kaunis ja vieläkin kuvittelee, että on sitä, vaikka on aina ollut mielestäni yksi maailman rumimpia eukkoja.

Ihmettelen maailmassa kaikkein eniten sitä miten joku mies esim. isäni on voinu haluta noin tyhmää, rumaa ja itsekästä akkaa koskaan millään lailla tai kukaan muukaan mies.

Kun on ruma, itsekäs, tyhmä ja narsisitinen ei voi paljoaa paemmaksi enää ihminen mennä.

Harmi kun mulla on tuollainen äiti, onneksi en paljoaa yhteydessä siihen olekaan, ja sekin yhteys mitä pidän on vain pakkopullaa.

Toivottavasti kuolisi pian pois,mieluiten tapaturmaisesti, että siitä ois mulle elämäni aikana edes kerran jotainkaan hyötyä(vakuutusrahat)

220

11886

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • no voi voi

      Ei oo tainnu sitte omena kovin kauaksi puusta pudota, vai? Et sä ainakaan kovin kauniilta kuulosta.

      • pruu pröö prat

        aloitus on keksitty juttu

        aloittajan toinen viesti alempana ketjussa kertoo tarpeeksi


      • hallootaskgj

        Mitenkäs sen kauneuden tuolla tavalla kuulemalla arvioit ...? Eikö kaunis ihminen ole koskaan vihainen? -> Luonnoton on kaunista?


      • ÄidinRakkaus

        Ainut virhe jonka äitisi teki, oli se että antoi sinusta kasvaa tollanen sovinisti sika.
        Etkö tajua, että Naisen suurin RAKKAUS on ÄIDIN RAKKAUS! On tosiasiassa mahdotonta se mitä sanot! Kehtaatkin arvostella noin Äitiäsi!


      • Miknäitäakkojavaivaa
        ÄidinRakkaus kirjoitti:

        Ainut virhe jonka äitisi teki, oli se että antoi sinusta kasvaa tollanen sovinisti sika.
        Etkö tajua, että Naisen suurin RAKKAUS on ÄIDIN RAKKAUS! On tosiasiassa mahdotonta se mitä sanot! Kehtaatkin arvostella noin Äitiäsi!

        NO HUHU!


      • tero14

        tuli mieleen monta asiaa äidistä ja äidin rakkaudesta, kerron.
        aina äiti on hyvä ja rakas, niinkuin mamman pitääkin olla, välittää ja rakastaa, niinkuin penikoistaan, meistä.
        tulin joensuuhun viime torstaina, äitin hautajaisiin, olivat lauantaina, kappelissa.
        en vain jaksa ymmärtää, miksi ......
        moni saa miettiä, äiti on aina tärkein, vastailkaa, ystävyydellä tero,


      • tero 14
        ÄidinRakkaus kirjoitti:

        Ainut virhe jonka äitisi teki, oli se että antoi sinusta kasvaa tollanen sovinisti sika.
        Etkö tajua, että Naisen suurin RAKKAUS on ÄIDIN RAKKAUS! On tosiasiassa mahdotonta se mitä sanot! Kehtaatkin arvostella noin Äitiäsi!

        mikä mättää sulla äidistä, ei mulla ainakaan omasta, ilman naisia ei olis meitäkään.
        muista se.
        hauku välillä isää ei äitiä.


      • terolle
        tero14 kirjoitti:

        tuli mieleen monta asiaa äidistä ja äidin rakkaudesta, kerron.
        aina äiti on hyvä ja rakas, niinkuin mamman pitääkin olla, välittää ja rakastaa, niinkuin penikoistaan, meistä.
        tulin joensuuhun viime torstaina, äitin hautajaisiin, olivat lauantaina, kappelissa.
        en vain jaksa ymmärtää, miksi ......
        moni saa miettiä, äiti on aina tärkein, vastailkaa, ystävyydellä tero,

        Jokaisella ihmisellä on vain yksi äiti,
        se ainoa ja paras.
        Kaikki äidit eivät pystyneet olemaan niitä parhaita,
        mutta varmasti he ovat kaikkensa yrittäneet.
        Kaikkea hyvää kaikille,
        varsinkin äideille.


      • Sairaat viranomaiset
        tero14 kirjoitti:

        tuli mieleen monta asiaa äidistä ja äidin rakkaudesta, kerron.
        aina äiti on hyvä ja rakas, niinkuin mamman pitääkin olla, välittää ja rakastaa, niinkuin penikoistaan, meistä.
        tulin joensuuhun viime torstaina, äitin hautajaisiin, olivat lauantaina, kappelissa.
        en vain jaksa ymmärtää, miksi ......
        moni saa miettiä, äiti on aina tärkein, vastailkaa, ystävyydellä tero,

        Jos äiti aidosti rakastaa lastaan se ei käyttäydy narsistimaisesti ajaakseen omia mielihalujaan pakonomaisesti kuten roudaten miehiä kuin bordelliin. Minä olen nähnyt elämässäni samoja asioita kuten myös aloittaja ja ne traumatisoivat pieniä lapsia ympäri maailmaa. Kaikki eivät asioista puhu koska pelkäävät tulleensa leimatuksi ja lisää syrjityksi joka on väärin.

        Moni koulukaverit on puhunut samoista asioista kuin aloittaja on kokenut. Aikuiset eivät sitä asiaa tietenkään näe koska eivät halua sitä nähdä eivätkä myöntää.

        Olenkin tullut siihen tulokseen josta olen lukenut että ne vanhemmat jotka eivät näe tuossa mitään pahaa niin ne vanhemmat, lastensuojeluvirasto ja ensi-ja turvakodit sallivat salaa myös äitien petikaverit ym. pedofiilit. Tuosta ei nimittäin ole enää pitkä matka jos kerta samassa vuoteessa tai huoneessa on lapset ja aikuiset harrastamassa seksiä. Moni lapsi kertoo asioita suoraan että äidin miesystävä ja luottohenkilö on käyttänyt lasta tai lapsia hyväksi. Näitä tapauksia tulee hyvin paljon mutta niistä vaietaan. Tietenkin vaietaan. Tästä olen lukenut ja kuullut että lastensuojelu, ensi -ja turvakodit, pelastekaa lapset sallivat tämän hulluuden vaivihkaa.

        Olenko niin vanhanaikainen että kouluvalistus on jäänyt pois ja äidit ovat aloittaneet seksivalistuksen samassa vuoteessa ?

        Maria Gutzenina voisi puuttua tähän oikein napakasti ja laittaa tekopyhät lastensuojeluvirastot, ensi-ja turvakodit, pelastakaa lapset ry:n ojennukseen. Heittää pellolle pelleviranomaiset ja ne jotka eivät tiedä lastensuojelusta mitään. Moni äiti on puhut edellä mainittujen tahoojen kaksinaismoralista, kaksinaamaisuudesta ja pelkää joutuvansa heidän silmätikuksi ja aivopesuun.

        Näikö tässä yhteiskunnassa ennetaan lasten kärsiä ja voida pahoin.

        Ei helv*tti mikä sosiaalijärjestelmä tämä on. Aivan käsittämätöntä!


      • moraali in
        ÄidinRakkaus kirjoitti:

        Ainut virhe jonka äitisi teki, oli se että antoi sinusta kasvaa tollanen sovinisti sika.
        Etkö tajua, että Naisen suurin RAKKAUS on ÄIDIN RAKKAUS! On tosiasiassa mahdotonta se mitä sanot! Kehtaatkin arvostella noin Äitiäsi!

        No kyllä tuommonen panoukkoja kotiin tuova ÄITI ON IHAN PASKA, en kyllä rakastasi yhtään, sinä äidinrakkaus taidat olla samanlainen TEKÖPYHÄ?


      • ei kaikista ole

        Kun tulet täysi ikäiseksi pääset muuttamaan pois, ei kai niille tunteille mitään voi, kaikista naisista ei vain ole kunnollisiksi äideiksi. Nyt kun olet itse kokemut tuollaista, ymmärrät miksi äitisuhde on tärkeä sitten kun itselläsi on lapsia, älä vaan toista samoja virheitä.


      • 114
        ÄidinRakkaus kirjoitti:

        Ainut virhe jonka äitisi teki, oli se että antoi sinusta kasvaa tollanen sovinisti sika.
        Etkö tajua, että Naisen suurin RAKKAUS on ÄIDIN RAKKAUS! On tosiasiassa mahdotonta se mitä sanot! Kehtaatkin arvostella noin Äitiäsi!

        Olen lähes 50v.mies ja puhun kokemuksesta.ihmisessä on kaksi persoonaa nainen/äiti. Ja mies/isä. Jos naisesta ei löydy äitiä niin ei löydy ja silloin tulee nainen vahvasti esiin ja ajjattelee vain omia halujaan välittämättä lapsista tai puolisoista sama on miehillä jos miehestä ei tule isä esiin niin hän ajattelee vain omaa nautintoa ja halua ja toimii sen mukaan itsekkäästi.näitä asioita ei sivulliset voi muuttaa .kokemusta on ;)


      • jaaha..............
        terolle kirjoitti:

        Jokaisella ihmisellä on vain yksi äiti,
        se ainoa ja paras.
        Kaikki äidit eivät pystyneet olemaan niitä parhaita,
        mutta varmasti he ovat kaikkensa yrittäneet.
        Kaikkea hyvää kaikille,
        varsinkin äideille.

        Niin että sinusta narsistit, alkoholisti, narkomaani äidit sitten yrieeävät ihan tosissaan parhaansa...tämä ihmis ryhmä valitettavasti ei tee muuta kuin ajattela itseään, ja mahdollisesti muista hyötymistä..


      • Sossu
        Sairaat viranomaiset kirjoitti:

        Jos äiti aidosti rakastaa lastaan se ei käyttäydy narsistimaisesti ajaakseen omia mielihalujaan pakonomaisesti kuten roudaten miehiä kuin bordelliin. Minä olen nähnyt elämässäni samoja asioita kuten myös aloittaja ja ne traumatisoivat pieniä lapsia ympäri maailmaa. Kaikki eivät asioista puhu koska pelkäävät tulleensa leimatuksi ja lisää syrjityksi joka on väärin.

        Moni koulukaverit on puhunut samoista asioista kuin aloittaja on kokenut. Aikuiset eivät sitä asiaa tietenkään näe koska eivät halua sitä nähdä eivätkä myöntää.

        Olenkin tullut siihen tulokseen josta olen lukenut että ne vanhemmat jotka eivät näe tuossa mitään pahaa niin ne vanhemmat, lastensuojeluvirasto ja ensi-ja turvakodit sallivat salaa myös äitien petikaverit ym. pedofiilit. Tuosta ei nimittäin ole enää pitkä matka jos kerta samassa vuoteessa tai huoneessa on lapset ja aikuiset harrastamassa seksiä. Moni lapsi kertoo asioita suoraan että äidin miesystävä ja luottohenkilö on käyttänyt lasta tai lapsia hyväksi. Näitä tapauksia tulee hyvin paljon mutta niistä vaietaan. Tietenkin vaietaan. Tästä olen lukenut ja kuullut että lastensuojelu, ensi -ja turvakodit, pelastekaa lapset sallivat tämän hulluuden vaivihkaa.

        Olenko niin vanhanaikainen että kouluvalistus on jäänyt pois ja äidit ovat aloittaneet seksivalistuksen samassa vuoteessa ?

        Maria Gutzenina voisi puuttua tähän oikein napakasti ja laittaa tekopyhät lastensuojeluvirastot, ensi-ja turvakodit, pelastakaa lapset ry:n ojennukseen. Heittää pellolle pelleviranomaiset ja ne jotka eivät tiedä lastensuojelusta mitään. Moni äiti on puhut edellä mainittujen tahoojen kaksinaismoralista, kaksinaamaisuudesta ja pelkää joutuvansa heidän silmätikuksi ja aivopesuun.

        Näikö tässä yhteiskunnassa ennetaan lasten kärsiä ja voida pahoin.

        Ei helv*tti mikä sosiaalijärjestelmä tämä on. Aivan käsittämätöntä!

        Jep, jep...
        Mä olen osa tuota sosiaalihuoltoa ja jo 40v. En valitettavasti voi sanoa, että sosiaalihuollossa toimittaisiin aina oikein. Tuo edellinen ja pari seuraavaa tekstiä saa minut kuohahtamaan. Ensinnäkin edelliselle kirjoittajalle. Ymmärrän täysin kiukkusi, koska jokin mättää sosiaalihuollossa jos nuorille jää olo, ettei kukaan välitä. Meillä ei ole aikuistensuojelulakia vaan lastensuojelulaki, jonka pohjalta toimimme.Me naiset ja miehet istutaan siellä vain ja ainoastaan lapsen takia. Liian usein kuitenkin aikuinen on se, jota suojellaan.
        Tuosta täysi-ikäiseksi tulemisesta... me jokainen ollaan vain kerran lapsia ja nuoria. Ei kenenkään nuoren tarvitse heittää vuosia pois elämästään odotelleessaan, että se oma "äiti" lakkaa rääkkäämästä lastaan.
        Tuo saisit hävetä -kommentti kuulostaa siltä, ettei kirjoittaja paljoakaan omaa elämän kokemusta tai on hakannut omansakin. Yksikään lapsi ei ole mitään velkaa vanhemmilleen. Lapsi on lahja ja vanhemman oma päätös, ei lapsen. Jos vanhempi kunnioittaa lasta lapsena alkaa lapsikin kunnioittaa vanhempaansa. Liian usein olen nähnyt kun esim. viisi vuotias itkee kännisen äitinsä perään. Vanhempi ei välitä ja lapsi näkee jo tuolloin, kuinka paljon se tulee vaikuttamaan heidän elämäänsä.
        Jaksamista kaikille nuorille. Toivon, että jaksatte yrittää. Lohdutukseksi voi sanoa, että meistä aikuisista ei monikaan kestäisi päivääkään turvattoman nuoren elämää.


      • Anonyymi
        ÄidinRakkaus kirjoitti:

        Ainut virhe jonka äitisi teki, oli se että antoi sinusta kasvaa tollanen sovinisti sika.
        Etkö tajua, että Naisen suurin RAKKAUS on ÄIDIN RAKKAUS! On tosiasiassa mahdotonta se mitä sanot! Kehtaatkin arvostella noin Äitiäsi!

        Idiootti


      • Anonyymi
        jaaha.............. kirjoitti:

        Niin että sinusta narsistit, alkoholisti, narkomaani äidit sitten yrieeävät ihan tosissaan parhaansa...tämä ihmis ryhmä valitettavasti ei tee muuta kuin ajattela itseään, ja mahdollisesti muista hyötymistä..

        Taas mies on keksinyt valheellista satua!


      • Anonyymi
        ÄidinRakkaus kirjoitti:

        Ainut virhe jonka äitisi teki, oli se että antoi sinusta kasvaa tollanen sovinisti sika.
        Etkö tajua, että Naisen suurin RAKKAUS on ÄIDIN RAKKAUS! On tosiasiassa mahdotonta se mitä sanot! Kehtaatkin arvostella noin Äitiäsi!

        Jos äiti on narsisti niin siinä suhteessa ei ole rakkautta olemassakaan. STFU


      • Anonyymi
        tero 14 kirjoitti:

        mikä mättää sulla äidistä, ei mulla ainakaan omasta, ilman naisia ei olis meitäkään.
        muista se.
        hauku välillä isää ei äitiä.

        Jos äiti onkin pärjäävä kaunis ja viisas.tyttärellä ei taida asiat olla yhtä hyvin


    • Saisit hävetä nuori

      Näinkö palkitset äitisi? Hänhän on sinut ruokkinut ja vaatettanut. Jokainen meistä on omanlaisemme. Sinäkö olisit tahtonut hänen jakamattoman huomionsa? Eikö hän olisi saanut elää siinä samalla kun sua hoivasi. Olet kiittämätön omaan napaan tuijottava paskiainen. Mietippä vähän kuinka hirveältä oma tekstisi näyttää luettuna.

      • joku muu vastaa

        "Olet kiittämätön omaan napaan tuijottava paskiainen."

        Oletko sitten itsekin samanlainen kuin muutkin?

        Saisit hävetä nuori (2)
        Näinkö palkitset äitisi? Hänhän on sinut ruokkinut ja vaatettanut. Jokainen meistä on omanlaisemme. Sinäkö olisit tahtonut hänen jakamattoman huomionsa? Eikö hän olisi saanut elää siinä samalla kun sua hoivasi. Olet kiittämätön omaan napaan tuijottava paskiainen. Mietippä vähän kuinka hirveältä oma tekstisi näyttää luettuna.


      • 4233

        4242


      • ebetgvedbv
        joku muu vastaa kirjoitti:

        "Olet kiittämätön omaan napaan tuijottava paskiainen."

        Oletko sitten itsekin samanlainen kuin muutkin?

        Saisit hävetä nuori (2)
        Näinkö palkitset äitisi? Hänhän on sinut ruokkinut ja vaatettanut. Jokainen meistä on omanlaisemme. Sinäkö olisit tahtonut hänen jakamattoman huomionsa? Eikö hän olisi saanut elää siinä samalla kun sua hoivasi. Olet kiittämätön omaan napaan tuijottava paskiainen. Mietippä vähän kuinka hirveältä oma tekstisi näyttää luettuna.

        Valitettavasti on näitä aikuisia ihmisiä jotka kuvitttelee että "ruokkiminen ja vaatettaminen" on muka vanhemmuutta, ja lapsen olisi oltava KIITOLLINEN!!! eI KUKAAN MUU KUIN VANHEMPI ITSE OLE SITÄ LASTA HALUNNUT OMAKSI ILOKSEEN, JA KEHTAA VIELÄ KAATAA VASTUUN HUOLENPIDOSTA LAPSELLE ITSELLEEN.Ruuan ja vaatteen saa sosiaalitoimistolta ihan orvotkin ilman vanhempia. Jos on noin vaikeeta ruokkia ja vaatettaa oma lapsi niin jätä tekemättä. Lapsesi adoptoidaan muille jotka arvostaa sitä! Saat elää omaa elämääs>!


      • 15

        NÄÄ ON NIIN PROVOJA !! KUN PAINAA PEUKKUA SE OMAVALTAISESTI LAITTAA IHAN OMIA LUKUJA !! TUOLLAISET MIELIPITEIDEN MUOKKAAJAT JOUTAISI VANKILAAN !! SUOMI 24 ON VASTUUSSA !!


      • Raukkamaiset äidit

        Äiti joka on vetänyt lokaa lasten niskaan ei ansaitse mitään koskaan. Kukaan joka kykynee samaan ei ole ansainnut tippaakaan kunnioitusta.

        Äidit ovat raukkoja, luusereita jolla ei ole itsetuntoa eikä aivoja. Jos olisi eivät tekisi lapsille taikka kenellekään kiusaa.

        Raukkamaisia äitejä harveksutaan eikä suotta!


      • answer me
        Raukkamaiset äidit kirjoitti:

        Äiti joka on vetänyt lokaa lasten niskaan ei ansaitse mitään koskaan. Kukaan joka kykynee samaan ei ole ansainnut tippaakaan kunnioitusta.

        Äidit ovat raukkoja, luusereita jolla ei ole itsetuntoa eikä aivoja. Jos olisi eivät tekisi lapsille taikka kenellekään kiusaa.

        Raukkamaisia äitejä harveksutaan eikä suotta!

        Joo, ei ne äidit aina niin puhtosia oo.

        Tositarina: Äiti jätti 3v. tytön ja 5v. pojan santalaatikolle. Viranomaiset korjas pari paleltunutta lasta lopulta. Sijaiskoti. johon lapset lopulta pääsi oli keskiluokkanen, mutta tämän "kodin äiti" ei voinut ikinä sietää tätä poikaa. Tyttö sen sijaan sai kaiken huomion. Poika oli pelkästään aina vain tiellä ja jaloissa. Tytöllä on nyt kaikki ok. Poika lyötiin vasaralla kuoliaaksi viime jouluna 28 vuotiaana. Eiks jokanen ihminen tarttis vähän rakkautta, että se oppis rakastaa muitakin.
        Santalaatikolle unohtuu kyllä usein muovilelut, mutta aika rajuu unohtaa sinne tahallaan pieniä ihmisiä.

        http://www.youtube.com/watch?v=pbtCdc4jbxE


      • on yksi syy
        Raukkamaiset äidit kirjoitti:

        Äiti joka on vetänyt lokaa lasten niskaan ei ansaitse mitään koskaan. Kukaan joka kykynee samaan ei ole ansainnut tippaakaan kunnioitusta.

        Äidit ovat raukkoja, luusereita jolla ei ole itsetuntoa eikä aivoja. Jos olisi eivät tekisi lapsille taikka kenellekään kiusaa.

        Raukkamaisia äitejä harveksutaan eikä suotta!

        Äitiä voi kunnioittaa koska olet olemassa, mutta älä tee sitten samoja virheitä kun sinulla on itselläsi lapsi.


      • ei-provosoija
        15 kirjoitti:

        NÄÄ ON NIIN PROVOJA !! KUN PAINAA PEUKKUA SE OMAVALTAISESTI LAITTAA IHAN OMIA LUKUJA !! TUOLLAISET MIELIPITEIDEN MUOKKAAJAT JOUTAISI VANKILAAN !! SUOMI 24 ON VASTUUSSA !!

        Siinä olet aivan täysin oikeassa. Ja miksi???

        Suomi24:än säännöt:
        "Myös keksittyjen tarinoiden, joiden motiivina on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kirjoittaminen palstoille on kielletty."


      • persK

        Sinulla taitaa olla vain se yksi silmä, jolla ei paljon katsella.


      • Anonyymi

        Haista kuule saatanan tekopyhä hupakko pyllynreikä. Tuollaista tekstiä kun lukee niin nousee väkisinkin oksennus suuhun. Sietäisit hävetä mitä kehtaat suustasi päästää, sairas paska.


    • prkl

      Mun äiti ei ollut normaali millään asteikolla eikä todellakaan hoivannut mua. Teki mut vain lapsrahojen takia kun tuhlasi lapsrahani itteensä. Tupakoi siinä pienen lapsen vieressä ja jo minua odottaessa ja jätti mut yksin kotiin ihan vauvasta asti kun lähti ravintoloihin bilettään. Lapsena 2-3 vuotiaana vaeltelin yksin pitkin kaupunkia kun ei välittänyt hoitaa mua.

      Toi miehiä ravintolasta SAMAAN SÄNKYYN missä nukuin ja harrastivat seksiä siinä kun ääliö ei kyennyt ostaan mulle omaa sänkyä joten nukuttiin samassa. En saanut uusia vaatteita en edes alusvaatteita vaan käytin lapsena äidin ja mummoni alkkareita. Ja vielä kun tyhmä oli ei viitsinyt hankkia kunnon asuntoa vaan asuimme jossain rottia kuhisevassa ilman lämmitystä ja lämmintä vettä olevassa rotankolossa johin ei edes pultsarit viitsi mennä.

      Jossain vaiheessa ämmä sai kauheita skitsokohtauksia ja koulunkäynti kärsi kun en saanut nukuttua kun se yökaudet oikeestaan 24/7 raivosi itsekseen. Hakkasi paikkoja hajalle jne. Ajatteli itseään joka ikinen hetki. Ekan lapsensa antoikin pois koska halusi bilettää luuseri pultsari äijänsä kanssa ja minut toisen lapsensa teki vain noiden lapsrahojen ym. hyödyn takia. Ja tässä oli vain pieni osa siitä paskasta mitä kerroin.

      • Asuitteko..

        jossain kehitysmaassa?


      • pruu pröö prat

        hyvin sä vedät

        mä vaan oon niin vanha, etten enää jaksa innostua saduista


      • joku pöljähtäny

        outoo....


      • 2+1+0

        Kerrotko tarkemmin, missä paikassa asuttiin ilman lämmitystä, ilman lämmintä vettä, rottien keskellä?
        Et voinut käydä koulua, kun sinulla ei ollut vaatteita, vain mummon vanhoja kalsareita. En taida uskoa sinua....


      • noloyritys

        Äh, huono tarinankertoja. Tämä juttu on jonkun onneton provoyritys, mutta ei valitettavasti onnistu vaan ontuu.


      • notbadworld,peopleba
        pruu pröö prat kirjoitti:

        hyvin sä vedät

        mä vaan oon niin vanha, etten enää jaksa innostua saduista

        Ei ole satuja. Olen 62-vuotias ja nähnyt ja kuullut vastaavaa. Elämä vain on joskus tämmöstä, ikävä kyllä, surullista, tosi surullista.


      • BUL SHITS

        TÄYTTÄ PUPPUA


      • elämä on

        Jos prkl:n kirjoittamana tarina on totta, niin äitis on henkisesti sairas. Hän ei tiedä mitä tekee. Olet jäänyt koukuun omaan surkeuteesi ja haukut äitiäs kaikesta pahasta olostasi. Mennyttä et voi muuttaa. Etkä äitiäsi. Elät tässä hetkessä ja huominen on sinun.

        Minun äitini oli samanlainen, mutta vielä pahempi. Hän hakkasi minut halolla, rallikoukulla jne. Myöhemmin jänellä diagnosoitiin skitsofrenia. Olen antanut äidilleni anteeksi, hän ei tiennyt mitä teki eikä voinut hallita itseään. Häntä hallitsi joku muu.

        Minuakaan ei ole hoivattu, en muista että olisin ollut kenenkään sylissä koskaan. Muta omat lapseni olen hoitanut ja syli on aina ollut avoinna. Myös muille, kuin omille lapsilleni. Olen myös kouluttautunut akateemiseen ammattiin. Huonot lähtökohdat ovat tehneet minusta ainakin selviytyjän. Käytä sinäkin hyödyksesi kokemuksesi. Tiedät miten pitää olla ja käyttäytyä, koska olet kokenut huonoa kohtelua. Älä kohtele sinä ketään samalla tavalla. Älä edes äitiäsi.

        Rauhoitu ihminen ja kasva vihasi yli. Katkeruudella ei voita mitään, ei yhtään mitään.


      • Kuolleet heräänneet

        Tiedän mistä puhut. Mulla on paljon kavereita jotka kokevat samaa tänäpäivänä. He on aivan hajalla eikä uskalla puhua koska pelkäävät. Koulu kärsii eikä mistään tule mitään. Elämä kaatuu ja voimat katoaa kun kukaan ei auta. Kun miettii ihmisten elämää ja tarkoitusta alkaa moni heräämään todellisuuteen.

        Onko niin kuin väitetään että kuolleet ovat eläessään heränneet todellisuuteen ja todenneet sen itse että elämä on kovaa eikä ole elämisen arvoista. Yhteiskunta voi pahoin ikävä kyllä. Julkisuuteen tulee harva tapaus. Jos tietäisitte totuuden suunne loksahtaisi auki.

        http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009121610793093_uu.shtml

        http://www.iltalehti.fi/haku/index.shtml?cx=partner-pub-5390384955801438:hi29lkzeata&cof=FORID:11&ie=ISO-8859-1&q=teki itsemurhan&sa.x=16&sa.y=19&siteurl=www.iltalehti.fi/uutiset/2009121610793093_uu.shtml&ref=www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=iltalehti&source=web&cd=1&sqi=2&ved=0CCoQFjAA&url=http://www.iltalehti.fi/&ei=d5leT8u0DsvU4QTxmrnMBw&usg=AFQjCNHEuDLD-pOMJ4QLX9JrIsXO9Sx-Pw


      • No niinhän

      • en usko enenenenenen

        Vai että mummon vanhat kalsarit...
        Tarinassa menee tiedot ja totuudet niin ristiin ja rastiin, että onneksi tää tarina ei ole totta. Sun tarvis mennä päälääkärille. Mee pian, jooko ?


      • voi se kuules olla!
        2+1+0 kirjoitti:

        Kerrotko tarkemmin, missä paikassa asuttiin ilman lämmitystä, ilman lämmintä vettä, rottien keskellä?
        Et voinut käydä koulua, kun sinulla ei ollut vaatteita, vain mummon vanhoja kalsareita. En taida uskoa sinua....

        Isojenkin kaupunkien viemäriputkistoissa voi olla rottia, hiiriä ainakin löytyy, roskiksista löydät niitä rottia, monet kerrostaoasunnot ovat huonosti lämmitettyjä, ja kuules kyllä se vaan on jossakin sellaista elämä ihan oikeasti, vaikka sitä olisi vaikea itse uskoa.


      • ehehdehauskaa

        Viikon naurut, kiitos. :D


      • 2+1+0 kirjoitti:

        Kerrotko tarkemmin, missä paikassa asuttiin ilman lämmitystä, ilman lämmintä vettä, rottien keskellä?
        Et voinut käydä koulua, kun sinulla ei ollut vaatteita, vain mummon vanhoja kalsareita. En taida uskoa sinua....

        Minä olen nähnyt sellaisen paikan Kiihtelysvaarassa. Siellä ei ole ulkohuussiakaan rakennettu, vaan ihmiset käyvät riu'ulla metsässä. En tiedä, onko se siellä enää. Niin kylmä sisällä, että kalja jäätyy pulloon.


      • Äitittää
        notbadworld,peopleba kirjoitti:

        Ei ole satuja. Olen 62-vuotias ja nähnyt ja kuullut vastaavaa. Elämä vain on joskus tämmöstä, ikävä kyllä, surullista, tosi surullista.

        Yeap, surullisia tarinoita on maailma väärällään. Jos aloittajan juttu on elävästä elämästä, niin äidillähän ei ole ole kaikki palikat korvain väliss' kohillaan. Tämä yhteiskunta huoltaa ja holhoaa vaikka mitä järjetöntä, mutta siihen sillä ei ole mitään sanomista, että kuka tahansa aikuiseksi kehittymätön tekee lapsia, vaikka ei pysty niistä huolehtimaan - kasvatuksesta nyt puhumattakaan.


      • Anonyymi
        pruu pröö prat kirjoitti:

        hyvin sä vedät

        mä vaan oon niin vanha, etten enää jaksa innostua saduista

        HAISTA KUULE SINÄKIN SAATANA VITTU, VITUN PELLE. KOKO ELÄMÄSI ON PELKKÄÄ SATUA, EI KUKAAN EDES USKO ETTÄ OLET OLEMASSA. TROLLI


      • Anonyymi
        noloyritys kirjoitti:

        Äh, huono tarinankertoja. Tämä juttu on jonkun onneton provoyritys, mutta ei valitettavasti onnistu vaan ontuu.

        HAH, SINUN kommenttisi on satua, kukaan ei ota sonua todesta. Mene muualle loruilemaan.


      • Anonyymi
        en usko enenenenenen kirjoitti:

        Vai että mummon vanhat kalsarit...
        Tarinassa menee tiedot ja totuudet niin ristiin ja rastiin, että onneksi tää tarina ei ole totta. Sun tarvis mennä päälääkärille. Mee pian, jooko ?

        PAINU HOUKKA VITTUUN. Uskomatonta miten typeriä ihmisiä on olemassa, Pyhä Yksinkertaisuus. Oletko todella niin tyhmä ja jossain Onnelassa kasvanut, että olet täysin tietämätön maailman pahuudesta? Et usko uutisiakaan mitä luet? Jeesus mikä yksinkertainen houkka.


    • jj

      ymmärrän sinua, minäkin tunnen suurta vihaa ja inhoa äitiäni kohtaan. Olisiko jollain vastauksia tälläisia tunteita kohtaan

      • näitä on todella.

        Samoin minä.
        En halua nähdä äitiäni enää koskaan vaikka on jo yli kahdeksankymmenen.
        Olen aina sanonut että eläimetkin ruokkivat ja hoivaavat jälkeläisensä, toisin kuin äitini. Ihme että olen elossa, olisin kai kuollut jo vauvana mutta sukulsiset armosta ruokkivat.Hän vain makasi, ainut joka häneen sai vipinää oli miehet.
        Epärehellinen, ahne, laiska, en näe hänessä mitään hyvää.


      • Tuuba ja klarinetti

        Tee niinkuin postineiti tekis.Hmm.Lyö leima postimerkin päälle ja lähetä eteenpäin.


      • Lapsiäiti

        Menkää terapiaan, se voi vielä pelastaa teidät, itsekkäät hemmotellut kakarat, jotak etteä ole koskaa joutuneet tekemään töitä ja huolehtimaan mistään, niin äidit, kuin lapsetkin!!!


      • löydä parhaat puoles

      • äitinsä hylkäämä

        Joo, ei kaikki äidit oo äitejä. Mulle sanottiin kun olin täyttäny 40v että en olis sua ees halunnu, velipojan vaan joka on vanhempi :/ ei oo häävit fiilikset, meni lapsuudelta ja koko aikuisiältä pohja pois :(


      • Niiskuttaja67

        Ne tunteet eivät katoa, vaikka äiti haudataan, ei ainakaan minulta kadonneet koskaan... Åitini teki niin paljon pahaa minulle kuin kukaan voi villeimmissä unelmissaankaan kuvitella, vihasin ja vihaan edelleen aivan oikeutetusti...


      • onnenpekkka

        Miehet on sikoja, mutta naiset EMÄSIKOJA. Paitsi mun vaimo.


      • Anonyymi
        Lapsiäiti kirjoitti:

        Menkää terapiaan, se voi vielä pelastaa teidät, itsekkäät hemmotellut kakarat, jotak etteä ole koskaa joutuneet tekemään töitä ja huolehtimaan mistään, niin äidit, kuin lapsetkin!!!

        HAISTA ITSEKÄS MULKERO VITTU


    • pois,pois

      Etkö älyä lähteä äitisi luota pois .
      Soita sos,toimistoon ainakin sinut viedään äitis luota .

    • entä...

      Missä sinä nyt olet ja miten sinulla nyt menee ?

    • mummeli

      minun äiti oli hyvä ja ihana ihminen...mutta totisesti uskon että toisenlaisiakin äitejä löytyy... turha maalata kiiltokuvia ...

      no kannattaa ajatella että ainakin tietää millainen ei halua olla omalle lapselle

      • epävakaa pers

        "no kannattaa ajatella että ainakin tietää millainen ei halua olla omalle lapselle"

        Valitettavasti hyvät aikeet eivät aina auta.

        Vaikka haluaisi itse olla paljon parempi kuin oma vanhempi kykeni koskaan olemaan, niin tunne-elämä saattaa olla niin vaurioitunut kaltoinkohtelun vuoksi, ettei itsekään kovin häävi vanhempi pysty lapsilleen olemaan.

        Täydellinen ei tietenkään tarvitse olla, mutta pitää kyetä rakkauteen ja siihen, ettei kohtele lastaan oman itsensä jatkeena ennen kuin kannattaa lasten teosta edes haaveilla.


    • Se joka toista...

      haukkuu ei todellakaan ole välttämättä itse sellainen, vaikka moni niin lapsellisesti luuleekin. Täälläkin sait heti siihen viittaavaa palautetta että itsesässi olisi vika. Miksi muka olisi ? Uskompa että tuollainen henkilö äitisi on ja harmillista tavallaan mutta et sinä häneen ole sidottu. Muuta pois heti kun voit.

    • 13-3

      Tänne suomen-maahankin mahtuu monenlaista äitiä! Ota yhdeyttä sosiaali.Kyllä ne auttaa sinua!Kun kerrot samanlailla asiani,Mitä olet tänne kirjoittanut!!

    • fkhgfghfjkgfh

      Minunkin äitini oli aika täydellinen: arvosteli, haukkui, löi. Muutamaan otteeseen uhkasi tappaa minut, heilui veitsellä, heitti tuoleilla ja astioilla. Ei ole koskaan, ikinä, sanonut rakastavansa minua tai edes halannut. Toivoi etten olisi koskaan syntynytkään, hänen mielestään olin ruma ja läski (vaikka olin alipainoinen), nolla ja että minusta ei koskaan tule mitään koska olen kaikessa huono.

      Noh, vuosiin en ole ollut väleissä kyseisen akan kanssa. Mutta oli oikeassa ainakin yhdessä asiassa: oon luuseri. Kun on vuosia kuunnellut pelkkää haukkumista ja mollaamista ( koulukiusaaminen), sitä alkaa uskoa itsekin olevansa huono. Ja niistä ajatuksista ei niin vain päästäkkään eroon, vaikka nykyisin menee jo vähän paremmin.

      • fkhgfghfjkgfh

        Niin ja äitini oli täysin absolutisti, eli ongelma ei ollut alkoholin tai muiden huumeiden käytössä.


      • ETÄISHUOLTAJA

        MUTTA SOSSUN TANTATHAT OLIVAT PÄÄTTÄNEET ETTÄ HÄN OLI KELVOLLINEN
        YKSINHUOLTAJA. HEHÄN EIVÄT VOI OLLA VÄÄRÄSSÄ ?


    • pirke-1963

      Valitettavasti tuommoista elämää tapahtuu paljon muuallakin, piilossa. Vaikea huomata mitä naapurissa tapahtuu. Kyllä pitäisi ulkopuolisen puuttua tilanteeseen jos huomaa jotain tuollaista! Soittaa tosiaan sossutädit hakemaan laps pois, ennenkuin tulee lisää traumoja. Noita kokemuksia on teini-iässä ja aikuisena hyvä käydä purkamassa vaikka psykologin juttusilla, muuten jää alitajuntaan iänikuiset pelot ja katkeruudet kalvamaan....

    • emili

      Minun äidissä hyvin samantapaisia piirteitä. Olen. päässyt siitä yli nyt kun yli kakskymppinen ja saanut käsiteltyä asioita. Tähän liittyi kyllä väkivaltaa, yleensä raha-asioiden takia. Sain kuulla 14-vuotiaana, että "osta omat ruokas, viet kaikki minun rahat" hyvä että uskalsi jääkaapille kävellä ilman huutoa. Tuo melkein jokapäiväistä ja koulunkäynti kärsi sekä myöhemmin murrosiällä oma identiteetti. Nyt on pikkuhiljaa saanut vahvistettua itseään tuon jälkeen. Enkä ole nykyään häneen yhteydessä. Harmikseni en tule toimeen isänikään kanssa joka elää 50-luvulla eikä ymmärrä minua tippaakaan, ihan eri maailma. Onneksi äitini on saanut rangaistuksen ja en tunne juurikaan katkeruutta lapsuuteni takia. Aloittajalla ei väkivaltaa ollut? mutta tässä minun äitisuhteeni, kyllä maailmaan syntyy typeriä ihmisiä. Vanhempia jotka ei lapsia ansaitse!

      • ITSEKKYYS

        ISÄLLÄSI ON SIIS OLLUT OIKEAT PERIAATTEET....

        MITÄ KIUKUTTELET


    • rajupusutt

      Elama on aina epareilua jossakin suhteessa. Minun isani jatti minut, kun olin pieni. Elimme veljeni kanssa aidin kanssa. Minut on raiskattu, minua on hakattu, minun oma lapseni on kuollut kohtuuni ja elama on muutoinkin valilla nayttanyt toisen puolensa, silla monia laheisiani on kuollut, kuin omenia puusto pudonnut. Elama ei ole aina reilua, mutta jokaisesta asiasta selviaa, kun paattaa selvita ja jatkaa elamaa. Se ei ole helppoa ja rpia jaa varmasti, mutta se on mahdollista, jos on edes yksi ihminen, johon voi luottaa ja jolle kertoa kaiken. Mina muutin aikanaan pois Suomesta, koska elamani siella oli mahdotonta. Nyt vuosien jalkeen olen loytanyt onnen, tasapainon ja hyvan tyon. Elama on onnellista ja siita osaa nauttia, kun on kokenut kovia. Paljon halauksia ja voimia. Herra ottaa, mutta se myos antaa, kun jaksaa uskoa elamaan.

      • weiiss

        Ihanaa ettet ole menettänyt uskoa elämään, kaiken tuon kokeneena..
        Siunausta.


      • Särkynyt enkeli

        Juu, Herra todellakin ottaa. Mutta ei ole paljoa antanut. joa mitään jumalaa on olemassa se on varmasti sadisti.


      • Kuurot, mykät

        --jos on edes yksi ihminen, johon voi luottaa ja jolle kertoa kaiken--

        Siinä se. Kellä sitten sitten on, useilla ei.


      • fagfuigfa
        Särkynyt enkeli kirjoitti:

        Juu, Herra todellakin ottaa. Mutta ei ole paljoa antanut. joa mitään jumalaa on olemassa se on varmasti sadisti.

        Luotatko siihen että jotain voisi olla luvassa? Nimenomaan sinulle?
        Minä rukoilin että saisin kuolla, niin että sitten saisin parempaa. Mutta kuinka ollakaan, parempi tuli jo tässä elämässä. Ja tosiaan, kun on nähnyt surkeuden, niin osaa oikeasti arvostaa sitä keskinkertaista. Ei tarvitse tavoitella kuuta taivaalta.
        Pitäisikö sittenkin yrittää vielä? Ehkä sinulla on mahdollisuus tavoittaa jotain mitä et olisi osannut kuvitella edes?


    • Äitiin pettynyt

      Mua ainakin äiti inhosi mua. Sanoikin sen: ottaisin mieluummin Marjan (nimi muutettu) lapset itselleni kuin sut. Olin silloin alle kouluikäinen. Ja uhkasi viedä mut kasvatuslaitokseen. Ja minä poloinen en alle kouluikäisenä ymmärtänyt mikä sen on.
      Kun en suostunut menemään sukulaisiin joulua viettämään, hän uhkaili. En viitsi kertoa miten.

    • Ulla P

      Hei sinä.Mielestäni aikuinen on ehdottomasti hän,joka huolehtii ja antaa turvan perilliseen. Olen surullinen siitä, että äitisi on ajatellut todennäköisesti enemmän itseään kuin sinua, just niin kuin sinä kerroit. Hän on vienyt sinulta myös haaveet miehen ja naisen välisestä rakkaudesta , tuodessaan sinun nähtäväksesi omat sänkypuuhansa, joita en soisi yhdenkään lapsen vierestä katsovan. Muista kuitenkin, että sinun ajatuksiasi, eikä sinun sisintäsi voi kukaan muuttaa. Olet oikeilla jäljillä kritisoidessasi ja on oikein olla äidillesi vihainen. Toivottavasti äitisi voisi jossain vaiheessa miettiä, mitä aikuisuuteen ja vanhemmuuteen kuuluu. Vanhemmuuus koostuu vastuusta, välittämisestä, puuttumisesta ja rajojen lapselle asettamisesta. Saattaa olla. että äidilläsi on ollut lapsena vaikeita kokemuksia ja hän on siirtänyt osan sisällä olevasta vihasta sinuun. Toivon sinulle kuitenkin hyviä suhteita ja rakkautta elämääsi. Lue kirjoja, pidä huoli itsestäsi ja näe elämää. Anna äidillesi anteeksi, mutta sitä ennen sinulla tulee olla oikeus sanoa äidillesi kaikki se tuska , mikä sisälläsi myllää. Yritä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, jos sieltä saisit vaikkapa terapiaa sinulle ( uhrille) ja äidillesi ( vallan väärin käyttäjälle) . tsemppiä kaikessa sinulle ja älä ole pahoillasi ilkeistä kommenteista. Kaikki eivät käsitä vanhemmuuden moninaisia mekanismeja eikä äitinä olemisen tärkeyttä, t. Ulla P. Vantaa

    • miettikääs

      ottakaa asioista selvää ennen kun alatte tulla tänne syyttämään. voi kun te tietäisitte millaista on kun oma äiti on narsisti. itse olen sijoitettu (myöh. adoptoitu) lapsi ja olen 16 vuotta asunut perheessä, jossa äiti on narsisti. joskus olen lukenut että narsisti äitinä on pahinta mitä lapselle voi sattua. narsisti pyrkii kontrolloimaan kaikkea ympärillä olevaa ja jos lapsi ei tottele näitä sääntöjä on hän "täysin holtiton riiviö". en tarkoita tällä pelkästään kotiintuloaikoja vaan kaveriporukkaa ja varsinkin tyttö-/poikaystäviä. jos äiti on narsisti, on yleensä tytöllä vaikeampaa kasvaa ja kehittyä aikuiseksi.

      en yhtään ihmettele miksi toivot äitisi kuolemaa. narsistiäiti on auktoriteetti elämäsi loppuun asti. jos pidät yhteyttä äitiisi, hän pystyy joka lauseessa kontrolloimaan tekemiäsi. senpä vuoksi kannattaa olla hyvin vähän yhteydessä äitiisi. parempi olisi kun ei olisi millään tavalla yhteydessä, mutta te ihmiset ette tiedäkkään kuinka vaikea on päästää äidistä irti :( vaikka se on tehnytkin niin paljon pahaa elämässäsi....

      • 19+20

        miettikääs,
        minkälainen äiti/ adoptioäiti/ sijoitusäiti/ hoitaja sinulle olisi kelvannut?
        Millainen on täydellinen äiti? Mieti itseäsi äitinä?


      • IHAN TURHAA

        MITÄ NARSISTIPÖHNÄÄ TAAS TÄMÄ on ?


        JOS ITSE ON LUUSERI NIIN SYYTELLÄÄN MUITA NARSISTEIKSI


    • kolmen nuoren äiti

      Äitiään ei voi valita! Äitikään ei voi valita lastaan, mikäli antaa sen syntyä.

      Olet kuitenkin saanut kodin ja vanhemmat. he ovat elättäneet sinut ja oletko miettinyt sitä että joutuvat asumaan kanssasi, katselemaan kiukutteluasi, kuulemaan arvosteluasi jne.

      Miten heille onkaan voinut syntyä tuollainen nuori?? Tuollainen nuori jolla ei ole käytöstapoja lainkaan.

      Minun käy surku vanhempiasi.

      Klikkasin viestisi asiattomaksi, sillä tuo ei ole mitään muuta kuin täysin kypsymättömän omaan napaansa tuijottavan kakaran kiukuttelua!!

      Äitisi on ilmeisesti sanonut sinulle totuuksia itsestäsi ja niiden kuuleminen ei tainnut sinulle olla lainkaan imartelevaa.

      • 4nuorenaikuisen äiti

        "kolmen nuoren äiti"...taidat juuri olla sellainen narsistinen lapsiaan kontroilloiva äiti, koska yrität jopa tavallaan kontrolloida niitäkin jotka tänne purkavat tuntojaan äideistään, joiden ei koskaan olisi tarvinnut äidiksi tulla, kun eivät osaa lapsiaan rakastaa.
        Kyllä mä luulen että harva lapsi/nuori äitiään haukkuu tuollatavoin jos siihen ei ole mitään aihetta. JOS äiti ei ole ollut äiti vaan hyljeksinyt lastaan ja painanut kaiken aikaa häntä alas...niin onko hän mielestäsi hyvä äiti? JOs niin on, et ole itsekkään yhtään parempi äiti.
        Jos lapsi ei saa rakkutta eikä ymmärrystä osakseen koskaan niin voiko lapsestakaan kasvaa terveen itsetunnon omaavaa ja rakastavaa nuorta/aikuista.

        Säälin todella sinun lapsisi.

        Itselläni on neljä (nyt jo aikuista) lasta. He eivät ole täydellisiä, kuten en minäkään, mutta he ovat rakkainta mitä mulla on...sekä lastenlapseni. Kaikki vanhemmat tekee virheitä, mutta jos lapselleen ei osoita rakkautta ja hyväksyntää, eikä arvosta heitä omina itsenään niin sitten on huonosti asiat. Lapset tarvii rakkautta ja rajoja, kumpaakin sopivassa mittasuhteessa. Ja me vanhemmathan ollaan esimerkkeinä lapsillemme.

        Meidän pitää suoda lapsillemme sellanen lapsuus että heistä kasvaa omilla aivoillaan ajattelevia ja terveellä itsetunnolla varustettuja ja toiset ihmiset huomioon ottavia aikuisia aikanaan. Siten he osaavat myös omille lapsilleen antaa kaikkea sitä hyvää mitä ovat itse lapsuudessaan saaneet :)


      • sattuipa kerran

        Luin tuon alku tarinan ja kovin kuulosti tutulle. Minä olen käynyt läpi juuri tuollaisen ja ehkäpä vielä pahemman lapsuuden...mutta...silloin elettiin 70 lukua!
        Epäilen synkästi että viimeiseen kymmeneen vuoteen ei täällä ole enää eletty rotanloukoissa saati että moinen lapsen elämä olisi mennyt ohi lastensuojelun ja sosiaali toimen.Kyllä siihen olisi joku puuttunut varmasti. Minunkin lapsuudessani sosiaalitäti oli tuttu näky!!! äitini osasi laistaa huostaanoton joka kerta menemällä naimisiin ja johan oli kaikki taas hyvin.
        Sinä kolmen nuoren äiti,sinulle haluan kertoa että pitänee varmaan miettiä mitä sanoo. Minä en ainakaan IKINÄ ollut kovinkaan hankala kiukutteleva, vaativa tms. tyydyin kohtalooni kai jo pienenä. Kiukuttelematta raahasin kaikkialle mukaan jo pikkuveljenikin, jopa tyttökerhoon. Hoisin myös äitini kun se humalassa tai hulluna tai hakattuna apua tarvitsi, vaikka olisin itsekin osani iskuista saanut...sellaista elämä joskus on. Katkera en ole koskaan ollut ja äitini on minulle tärkeä, tosin etäisyyttä nyt aikuis iällä olen ottanut. Sekin siitä syystä että hän tuppaa vieläkin sotkemaan asiat.
        Kannattaa aina miettiä hetken ennen kuin tuomitsee..


      • kolmen nuoren äiti
        4nuorenaikuisen äiti kirjoitti:

        "kolmen nuoren äiti"...taidat juuri olla sellainen narsistinen lapsiaan kontroilloiva äiti, koska yrität jopa tavallaan kontrolloida niitäkin jotka tänne purkavat tuntojaan äideistään, joiden ei koskaan olisi tarvinnut äidiksi tulla, kun eivät osaa lapsiaan rakastaa.
        Kyllä mä luulen että harva lapsi/nuori äitiään haukkuu tuollatavoin jos siihen ei ole mitään aihetta. JOS äiti ei ole ollut äiti vaan hyljeksinyt lastaan ja painanut kaiken aikaa häntä alas...niin onko hän mielestäsi hyvä äiti? JOs niin on, et ole itsekkään yhtään parempi äiti.
        Jos lapsi ei saa rakkutta eikä ymmärrystä osakseen koskaan niin voiko lapsestakaan kasvaa terveen itsetunnon omaavaa ja rakastavaa nuorta/aikuista.

        Säälin todella sinun lapsisi.

        Itselläni on neljä (nyt jo aikuista) lasta. He eivät ole täydellisiä, kuten en minäkään, mutta he ovat rakkainta mitä mulla on...sekä lastenlapseni. Kaikki vanhemmat tekee virheitä, mutta jos lapselleen ei osoita rakkautta ja hyväksyntää, eikä arvosta heitä omina itsenään niin sitten on huonosti asiat. Lapset tarvii rakkautta ja rajoja, kumpaakin sopivassa mittasuhteessa. Ja me vanhemmathan ollaan esimerkkeinä lapsillemme.

        Meidän pitää suoda lapsillemme sellanen lapsuus että heistä kasvaa omilla aivoillaan ajattelevia ja terveellä itsetunnolla varustettuja ja toiset ihmiset huomioon ottavia aikuisia aikanaan. Siten he osaavat myös omille lapsilleen antaa kaikkea sitä hyvää mitä ovat itse lapsuudessaan saaneet :)

        Niinpä niin neljännuorenaikuisen äiti. Aikuinen kuten minä sai viestillään sinut kimppuunsa ja rupeat jopa sinulle tuntemattoman kasvatus menetelmiä arvostelemaan:o)

        Mutta kun luulemasi nuori kirjoittaa sopimattomia äiti vihastaan pitäisi päähän silittää. Vastasin vain provoon samalla lailla. Älä rakenna vieraille ihmisille elämää, yhden viestin perusteella. Ammattilaisetkaan eivät yhden keskustelun perusteella vielä sano juuta eikä jaata.

        Meillä menee hyvin ja on hyvät välit nuoriin. Luottamus toinen toisiimme tekee elämästä hyvän.. Ei ole tarvetta kontrolloida joka asiaa.

        Meillä ei koskaan olisi tuolaista käytöstä hyväksytty ja kun alottajan viestintää seuraa niin selvästi huomaa provon olevan kyseessä.

        Nykyään ihmiset seuraavat toinen toisiaan ja ilmoituksia sosiaalipuolelle tehdään herkästi, jopa turhaan. Kouluissa ollaan silmät auki jne.


      • Oppia ikä kaikki

        Vai että surku vanhempia. Mitä hyvää on äidissä joka ei huolehdi lapsistansa vaan kohtelee kaltoin. Kuinka avuton lapsi onkaan jos vanhemmet vihaavat lastansa. Pelkkä katto päänpäällä ja ruoka ei taida olla rittävää lapsen kehitykselle ja varsinkin jos vanhemmat eivät välitä ja rakasta lastansa. Kuinka lapsen silloin pitäisi rakastaa vanhempiansa.
        Mitä käytöstapoihin tulee niin kyllä vanhempien velvollisuus on opettaa hyvät käytöstavat. Miksi syytää lasta jos ei lapsi osaa käytäytyä, onkohan ollut omia rientoja liikaa kun on jätetty kasvatus velvollisuus suorittamatta. (Eikä muuten alkuperäisellä kirjoittajalla ole huonoja käytöstapoja. Asiallisesti hän kirjoitti asiansa.)

        Kuinka joku voi hyväksyä sellaisen asian että äiti joka juo ja tuo vieraita miehiä sänkyyn jossa lapsi nukkuu vierellä. Ei kyllä minusta kuulosta normaalilta.



        Kyllä


      • Kohdallaan kokenut
        kolmen nuoren äiti kirjoitti:

        Niinpä niin neljännuorenaikuisen äiti. Aikuinen kuten minä sai viestillään sinut kimppuunsa ja rupeat jopa sinulle tuntemattoman kasvatus menetelmiä arvostelemaan:o)

        Mutta kun luulemasi nuori kirjoittaa sopimattomia äiti vihastaan pitäisi päähän silittää. Vastasin vain provoon samalla lailla. Älä rakenna vieraille ihmisille elämää, yhden viestin perusteella. Ammattilaisetkaan eivät yhden keskustelun perusteella vielä sano juuta eikä jaata.

        Meillä menee hyvin ja on hyvät välit nuoriin. Luottamus toinen toisiimme tekee elämästä hyvän.. Ei ole tarvetta kontrolloida joka asiaa.

        Meillä ei koskaan olisi tuolaista käytöstä hyväksytty ja kun alottajan viestintää seuraa niin selvästi huomaa provon olevan kyseessä.

        Nykyään ihmiset seuraavat toinen toisiaan ja ilmoituksia sosiaalipuolelle tehdään herkästi, jopa turhaan. Kouluissa ollaan silmät auki jne.

        Pakko vielä vastata tälle nimimerkille "kolmen nuoren äiti" kun on niin täynnä itseään, että sen jopa tekstistä huomaa.
        En usko minäkään että välit ovat niin "täydelliset" kuin tämä "aikuinen nainen" väittää. Juuri tällaisille "aikuisille naisille" pitää kaiken olla juuri sellaista "täydellistä"... Siis kaiken mikä on häntä itseään. Kaikki eriävä mitä muut kirjoittavat, voi, se on niin provoa, niin provoa (enkä epäilekään että jos huomaat tämän viestin - "klikkasin provoksi", niin).
        Olisi aika herätä siitä satumaailmasta ja huomata, että elämää on muuallakin kuin omassa navassa, ja se elämä voi ihan oikeasti olla kovaa. Varsinkin sellaisten vanhempien lapsille, jotka tekevät lapsia vain osoittaaksen oman täydellisyytensä... ja saadakseen sossun rahat. Koska sitä on olemassa aikuisten oikeasti, ehkä jopa lähempänä kuin haluaisi itse myöntää.
        Sanon vielä että sellaistakin käytöstä on mahdollista ymmärtää. Joskin sen olemassaolo pitäisi itse kunkin tunnustaa, ja tuomita tällaiset käyttäytymismallit. Jos väittää että ei ole olemassa huonoutta, ei ole mahdollista miettiä, kuinka sen muuttaisi paremmaksi!


    • lisää bensaa

      Hyvä hyvä, jatka samaa rataa vain. Ehkäpä jonain päivänä huomaat kuinka oma
      ja lietsomasi viha paistaa peilistä takaisin. Yksin, hyljättynä "raaskuna".

      Hyvin kuljet matkaasi, osta vielä pyörä niin pääset nopeammin perille.

      Kannattaisiko yrittää rakentaa OMAA elämää ilman muiden ja äitisi vihaamista??
      Ehkäpä löytäisit vielä langan pään........tai sitten et.

      • Kaukopää

        Niih.Ehkäpä parempi terveenä ja syrjäytyneenä kuin.Hik.Sairaana ja sosiaalisena.


    • ymmärrystä

      Ymmärrän sinua. Kaikille niille, jotka kehtaavat haukkua täällä kovasta henkisestä tuskasta kärsinyttä sanon, ettei suuressa onnessa elänyt voi käsittää miltä tuntuu, kun oma äiti/isä ei olekaan se sankari, jollaisen jokainen lapsi haluaa. Tosiasia on, että jotkut vain ovat niin itsekkäitä, ettei heidän kuuluisi altistaa sille viattomia lapsia.

      Toki kirjoittajan äiti on hänet "ruokkinut ja vaatettanut", niin kuin joku tässä huomauttaa. Mutta se nyt on vain oman nahan suojelua, kulissit kunnossa.

      Yritä kuitenkin käsitellä tunteesi vaikka psykologin avulla, ettei sinulle jää parisuhteessa tai omassa vanhemmuudessa alitajuisia tapoja tai negatiivisia tuntemuksia.

    • 14+17

      prkl,
      hienoa, että pystyt avautumaan....
      Mutta ovatko kaikki nykyiset ongelmasi vain narsistiäitisi aiheuttamia?
      Ajattele, kirjoita ajatuksiasi, hakeudu terapiaan ( mikäli et jo ole).
      Yritä päästä eroon katkeruudestasi, ajatella positiivisesti.
      Toivon kaikkea hyvää sinulle!

    • voi jessus

      Kyllä täällä käy niin fiksuja "Äitejä" kommentoimassa :D oikeasti syytättekö lasta siitä että äiti ei ymmärrä omaa rooliaan äitinä ja tekee ihan mitä tykkää. pääteekö tuossa nyt joku "kunnioita vanhempiasi" jos tuota tarkastellaan tarkemmin niin se menee niin että vanhempien pitää ansaita arvostuksena. Kolmen lapsen äiti, voi huhhhhuh!

      • epäilys

        minulla on joskus herännyt epäilys että sisarellani on MUNCHAUSEN BY PROXY-syndrooma. Eli äiti vahingoittaa lasta tahallaan saadakseen sairaalahenkilökunnalta huomiota itselleen. Ei hän ole vahingoittanut kuin toista lasta kerran (tietääkseni), mutta luulen että hän tekee lapsia saadakseen itselleen huomiota ja ihailua ja elämää ja jotain tekemistä, ja että hän kokisi olevansa tärkeä ,huomioitu, ja ihailtu, kun on niin kiire.Jotain outoa hänessä on, en vaan osaaa sanoa tarkalleen mitä. Jatkuva draaman kehittäminen ilman oikeaa syytä ja muiden sanomisten kääntäminen niin että näyttäisi että hän itse on uhri ja muut pahoja. Joku marttyyrisyndrooma on jäänyt hänelle päälle. Voi voi kun muut on niin pahoja ja hän on aina niin viaton ja muut on hulluja ja muuta mukavaa.


      • 16+13
        epäilys kirjoitti:

        minulla on joskus herännyt epäilys että sisarellani on MUNCHAUSEN BY PROXY-syndrooma. Eli äiti vahingoittaa lasta tahallaan saadakseen sairaalahenkilökunnalta huomiota itselleen. Ei hän ole vahingoittanut kuin toista lasta kerran (tietääkseni), mutta luulen että hän tekee lapsia saadakseen itselleen huomiota ja ihailua ja elämää ja jotain tekemistä, ja että hän kokisi olevansa tärkeä ,huomioitu, ja ihailtu, kun on niin kiire.Jotain outoa hänessä on, en vaan osaaa sanoa tarkalleen mitä. Jatkuva draaman kehittäminen ilman oikeaa syytä ja muiden sanomisten kääntäminen niin että näyttäisi että hän itse on uhri ja muut pahoja. Joku marttyyrisyndrooma on jäänyt hänelle päälle. Voi voi kun muut on niin pahoja ja hän on aina niin viaton ja muut on hulluja ja muuta mukavaa.

        epäilys;
        voi olla totta. Läheisenä seuraa ja pidä huolta puolustuskyvyttömistä lapsista.
        Ota yhteyttä lastensuojeluun, jos siltä tuntuu.


      • Anonyymi
        epäilys kirjoitti:

        minulla on joskus herännyt epäilys että sisarellani on MUNCHAUSEN BY PROXY-syndrooma. Eli äiti vahingoittaa lasta tahallaan saadakseen sairaalahenkilökunnalta huomiota itselleen. Ei hän ole vahingoittanut kuin toista lasta kerran (tietääkseni), mutta luulen että hän tekee lapsia saadakseen itselleen huomiota ja ihailua ja elämää ja jotain tekemistä, ja että hän kokisi olevansa tärkeä ,huomioitu, ja ihailtu, kun on niin kiire.Jotain outoa hänessä on, en vaan osaaa sanoa tarkalleen mitä. Jatkuva draaman kehittäminen ilman oikeaa syytä ja muiden sanomisten kääntäminen niin että näyttäisi että hän itse on uhri ja muut pahoja. Joku marttyyrisyndrooma on jäänyt hänelle päälle. Voi voi kun muut on niin pahoja ja hän on aina niin viaton ja muut on hulluja ja muuta mukavaa.

        Kuullostaa mun siskoltani.


    • irsku

      Maailmassa vain yksi ihminen sinulle äiti.Se voi olla hyvä ja se voi olla paha.Mutta toista samanlaista ei ole MISSÄÄN.Äitejä ei valitseta.Se ON olemassa tai EI OLE.

      • voi surku

        Sepä se, äitiä ei voi valita, mutta kyllä aloittajalle on tosiaan käynyt huono tuuri äitijaossa. Voisi sanoa, että harmi, kun kaikki voivat olla äitejä.


      • jätä se
        voi surku kirjoitti:

        Sepä se, äitiä ei voi valita, mutta kyllä aloittajalle on tosiaan käynyt huono tuuri äitijaossa. Voisi sanoa, että harmi, kun kaikki voivat olla äitejä.

        " aloittajalle on tosiaan käynyt huono tuuri äitijaossa " miksi muka? Suurin osa ihmisistä muuttaa melko nuorena pois kotoa jonka jälkeen ei käytännössä ole mitään merkitystä onko äitiä vai ei (ellei tarvi rahallista tukea). Mitä aikuinen ihminen (mies tai nainen) tekee kyseisellä henkilöllä ja miten niin muka sitä ei voi edes korvata? Se on totta että kukaan muu sinua ei synnyttänyt mutta ei sinua kukaan voi uudestaan synnyttää, ei edes äitisi. Kuka tahansa random vanha nainen kadulta ajaa samaa asiaa mutta pointti tässä on se että et tarvi sellaista.


    • Totta varmasti, että on olemassa vanhempia, jotka eivät lapsiaan olisi ansainneet, mutta ei maailma ole reilu paikka muutenkaan. Vieläpä niin, että joillakin vanhemmilla, jotka eivät pysty huolehtimaan edes itsestään, on iso liuta jälkikasvua. Lähtökohdat tuollaiseen kotiin syntyneellä ovat ymmärrettävästi heikot.

      Täytyy kuitenkin muistaa, ettei elämää eletä vanhempia varten ja siksi katkeruus on turha asia, vie vain voimia positiivilta asioilta. Sigmund Freud aikanaan määritteli aikuisuuden niin, että "ihminen on aikuinen sitten, kun antaa anteeksi vanhemmilleen." Keskity siis tekemään omassa elämässäsi toisin, kuin äitisi teki sinua kohtaan. Vanhempiaan ja lähtökohtiaan ei voi kuitenkaan koko ikäänsä syyttää, jos oma elämä ei ole hallussa. Sinulla on ollut varoittava esimerkki niin lähellä, että ota siitä opiksi. Onnea matkalle!

    • lässyn lässyn lää

      voi huh huh kolmen lapsen äiti... taidat olla samanlainen idiootti kun tuo aloittajan äiti, siksi suutuit noin, kun osu omaan nilkkaan..

    • Kakaran käytöstä

      Juu, äitiis olet tullut toivomuksinesi.Mitäpä jos sekin vihaa sua?
      Toivoo,ettet olisi ikinä syntynytkään?

      • Isän pieksämä

        Miten kehtaat sinä nm.Kakaran käytöstä. Olet näköjään ääliö kuten kolmen lapsen äitikin, joka varmaan vähän samaa maata kuin alottajan äitikin.
        kirjoitan loppuun lisää.


    • Japap

      Moi,

      sulla on ihan täysi oikeus olla tykkäämättä äidistäsi. Ei se, että on biologinen äiti, oikeuta millään tavalla lasten osoittamaan kunnioitukseen. Kunnioitus ei tule pyytämällä, eikä käskemällä. Se pitää ansaita. Uskon, että lapsuuden kokemuksesi ovat traumaattisia. Ja äitisi on tottakai paljolti niistä vastuussa.

      Meidät opetetaan siihen, että äidistä ei saa sanoa mitään pahaa tai edes kritisoida. Mutta miten lapsi sitten purkaa mahdollisia äitinsä aiheuttamia traumoja?

      Monet näistä, jotka sinua arvostelevat, omistavat hyvän äidin. He eivät tiedä, millaista on omistaa ilkeä äiti. Minä tiedän.

      Mutta kaikesta huolimatta, paremman painon saa esittämälleen asialle, jos pyrkii asialliseen ja perusteltuun esitykseen. Eli se, että julkisesti toivoo jollekin onnettomuutta saa monien niskakarvat pystyyn.

      Toivon, että jaksat hoitaa itseäsi tuossa asiassa. Vältä katkeruutta, koska sellainen vain kuluttaa sinua. Keskustele asiasta vaikka jonkun kanssa niin monta kertaa, että olo helpottuu.

      • Hienoa Japap,
        näin se on. On hyviä, henkisesti tasapainoisia, rakastavia äitejä. Lisäksi on myös erittäin sairaita, äideiksi sopimattomia äitejä ja isiä. Valitettavasti ei ole mitään vanhemmuustestejä, lapsia saavat tehdä kaikki.
        Totta, katkeruus ei auta. Elämää täytyy vain elää eteenpäin. Ja yrittää unohtaa itselle sattuneet vääryydet.


      • Minulla myös narsist

        Itse asiassa luulen, että näillä aloituspostaajan arvostelijoilla on itsellään ollut samanlainen kammotus äitinä ja he ovat vaurioituneet niin pahoin etteivät enää edes tunnista mikä on oikein ja mikä väärin.
        Oikeastaan nämä arvostelijat demonstroivat varsin oivallisesti millaisia narsistit ovat. Kukaan normaali ei taatusti kirjoita noin empatiakyvytöntä tekstiä.

        Ap:lle, haluan sanoa, että kannat varmaan mukanasi suurta häpeää siitä ettet saanut osaksesi rakkautta ja välittämistä. Tai siis sitähän häpeä on. Tunne siitä että on vähempi arvoisempi kuin muut.
        Mutta sinä et ole äitisi eikä sinun tarvitse hävetä mitään koska ethän sinä voi sille mitään, että äitisi on tuollainen. Ne asiat mitä ovat tapahtuneet ovat äitisi tekosia, sinä olet puhdas ja viaton. Sinun ei tarvitse kantaa vastuuta siitä millainen äitisi on (kammottava). Joten anna äitisi hukkua omaan paskaansa. Sinä voit lentää, nousta sen kaiken yläpuolelle.


    • ????????

      Ottiko äiti lapselta tikkarin vai mikäs tuli ?

      • isän pieksämä

        Minua ärsyttää suunnattomasti, että tänne tullaan kyseenalaistamaan aloittajan rehellisyyttä tai omia tuntemuksia ja kokemuksia.
        Miettikääpä ihmiset minkälaisia sarjamurhaajia ja pedofiileja maailma on pullollaan, niin miksi alatte kyseenalaistamaan aloittajan ns.avunpyyntöä kun hän kertoo järkyttävästä äidistään ja kokemuksistaan.
        Suurimmassa osassa kodeista lapsilla on hyvä olla ja heistä huolehditaan, myös se että jotkut ihmiset sulkevat silmänsä mailman pahuudelta eivätkä halua uskoa että tuollaista todellisuus erittäin monella nuorella suomenmaassakin on.
        Kaikenmailman vajakit ja idiootitkin kun saavat lapsia tehdä ja täysin kylmiä ja mitään empatiaakaan omaa lastaan kohtaan tuntevia maailmaan mahtuu.
        Eli se mitä tässä yritän sanoa, ETTÄ herätkää ihmiset tajuamaan että tuollaisia synnyttäjiäkin mailmaan mahtuu joita ei ikinä voi edes Äidiksi kutsua.
        Minun myötätuntoni on suuri aloittajaa kohtaan ja ymmärrän hyvin mitä hän tarkoittaa kun toivoo äitinsä kuolemaa.
        Aloittaja on varmasti nähnyt ystäviensä äitejä ja tietää minkälainen oikean äidin rooli on ja kun itse jää kaikesta hyvästä paitsi ja saa vain täyttä välinpitämättömyyttä ja tuollaista kohtelua nnin onko ihme jos toivoo kuolemaa.
        Minulla itselläni on nimittäin omakohtaista kokemusta siitä kun isäni pahoinpiteli potki persuksille repi hiuksista heitti tulvajokeen vahti kuin mustasukkainen mies hakkasi itse hakemillani risuilla paljaalle pepulle ja kaikki tämä tapahtui noin kahden vuoden sisällä, eli kun olin 12-14vuotias.Myös huorittelua sain kuulla (mitään suhteita minulla ei silloin ollut, menetin neitsyyteni 17 vuotiaana kun olin asunut jo vuosia pois kotoa).
        Aikaisemminkin oli tukasta repimistä ym. Pelätä sai jatkuvasti. Muutin kotoa pois isäni veljen perheeseen ihanien ihmisten huomaan noin vuodeksi jonka jälkeen muutin jo omaan asuntoon ja aloitin työt.
        Sillon kun asuin kotona toivoin todellakin että isäni kuolisi, niin raaka han oli minua kohtaan.
        Myöhemmin olen antanut anteeksi, koska ajattelen että hän ei ymmärtänyt mitä teki, eli ei ollut niin valistunut ja fiksu se oli hänen tyhmyyttään ei minun vikani.
        Eipä isäni kuolema minua kyllä sitten itkettänytkään, säälin äitiäni kun hän oli surullinen ja siitä syystä saatoin parit kyyneleet tirauttaakin.
        Nyt olen 53 ikäinen ja minulla on 20 ja 22 vuotiaat ihanat tytöt joita olenkin sitten kasvattanut täysi eri malliin kuin isäni meitä lapsia.
        Minulla on ihanat välit tyttäriini olen antanut rakkautta ja rajoja ja he ovat olleet aina etusijalla kaikessa.Toki terve itsekkyys ja aikaa itsellekin täytyy antaa, mutta ei lasten kustannuksella.
        Suosittelen sinulle aloittaja, että mene ihmeessä juttelemaan ammattiauttajan kanssa ja jos asut vielä kotona niin muuta pois heti.
        Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jäljet näkyvät itsetunnossa vielä tänäkin päivänä, ite en terapiassa koskaan käynyt (se ei ns.ollut muotia silloin kun sitä olisin varmasti tarvinnut).
        Aina löytyy mailmassa ihmisiä jotka välittää, hakeudu sellaisten ihmisten pariin.
        Kaikkea hyvää sinulle toivottaa paula.


      • neljän teinin äiti
        isän pieksämä kirjoitti:

        Minua ärsyttää suunnattomasti, että tänne tullaan kyseenalaistamaan aloittajan rehellisyyttä tai omia tuntemuksia ja kokemuksia.
        Miettikääpä ihmiset minkälaisia sarjamurhaajia ja pedofiileja maailma on pullollaan, niin miksi alatte kyseenalaistamaan aloittajan ns.avunpyyntöä kun hän kertoo järkyttävästä äidistään ja kokemuksistaan.
        Suurimmassa osassa kodeista lapsilla on hyvä olla ja heistä huolehditaan, myös se että jotkut ihmiset sulkevat silmänsä mailman pahuudelta eivätkä halua uskoa että tuollaista todellisuus erittäin monella nuorella suomenmaassakin on.
        Kaikenmailman vajakit ja idiootitkin kun saavat lapsia tehdä ja täysin kylmiä ja mitään empatiaakaan omaa lastaan kohtaan tuntevia maailmaan mahtuu.
        Eli se mitä tässä yritän sanoa, ETTÄ herätkää ihmiset tajuamaan että tuollaisia synnyttäjiäkin mailmaan mahtuu joita ei ikinä voi edes Äidiksi kutsua.
        Minun myötätuntoni on suuri aloittajaa kohtaan ja ymmärrän hyvin mitä hän tarkoittaa kun toivoo äitinsä kuolemaa.
        Aloittaja on varmasti nähnyt ystäviensä äitejä ja tietää minkälainen oikean äidin rooli on ja kun itse jää kaikesta hyvästä paitsi ja saa vain täyttä välinpitämättömyyttä ja tuollaista kohtelua nnin onko ihme jos toivoo kuolemaa.
        Minulla itselläni on nimittäin omakohtaista kokemusta siitä kun isäni pahoinpiteli potki persuksille repi hiuksista heitti tulvajokeen vahti kuin mustasukkainen mies hakkasi itse hakemillani risuilla paljaalle pepulle ja kaikki tämä tapahtui noin kahden vuoden sisällä, eli kun olin 12-14vuotias.Myös huorittelua sain kuulla (mitään suhteita minulla ei silloin ollut, menetin neitsyyteni 17 vuotiaana kun olin asunut jo vuosia pois kotoa).
        Aikaisemminkin oli tukasta repimistä ym. Pelätä sai jatkuvasti. Muutin kotoa pois isäni veljen perheeseen ihanien ihmisten huomaan noin vuodeksi jonka jälkeen muutin jo omaan asuntoon ja aloitin työt.
        Sillon kun asuin kotona toivoin todellakin että isäni kuolisi, niin raaka han oli minua kohtaan.
        Myöhemmin olen antanut anteeksi, koska ajattelen että hän ei ymmärtänyt mitä teki, eli ei ollut niin valistunut ja fiksu se oli hänen tyhmyyttään ei minun vikani.
        Eipä isäni kuolema minua kyllä sitten itkettänytkään, säälin äitiäni kun hän oli surullinen ja siitä syystä saatoin parit kyyneleet tirauttaakin.
        Nyt olen 53 ikäinen ja minulla on 20 ja 22 vuotiaat ihanat tytöt joita olenkin sitten kasvattanut täysi eri malliin kuin isäni meitä lapsia.
        Minulla on ihanat välit tyttäriini olen antanut rakkautta ja rajoja ja he ovat olleet aina etusijalla kaikessa.Toki terve itsekkyys ja aikaa itsellekin täytyy antaa, mutta ei lasten kustannuksella.
        Suosittelen sinulle aloittaja, että mene ihmeessä juttelemaan ammattiauttajan kanssa ja jos asut vielä kotona niin muuta pois heti.
        Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jäljet näkyvät itsetunnossa vielä tänäkin päivänä, ite en terapiassa koskaan käynyt (se ei ns.ollut muotia silloin kun sitä olisin varmasti tarvinnut).
        Aina löytyy mailmassa ihmisiä jotka välittää, hakeudu sellaisten ihmisten pariin.
        Kaikkea hyvää sinulle toivottaa paula.

        Kyseenalaistan tuollaisia juttuja helposti.
        1. Näkee, että on täysin kakaran kirjoittama
        2. Äiti nyt vaan on "vienyt tikkarin suusta", kirjoituksen perusteella.
        3. Teini pennut eivät tajua elämästä yhtään mitään.
        4. Suurin osa äideistä on edelleen hyviä ihmisiä, vaikka se teinistä tuntuisikin joltain muulta.
        5. Äidit vaan laittaa kakaroille rajoja.
        6. kaikki vanhemmat eivät pahoinpitele lapsiaan, edes siinä tapauksessa, että kakara ei saa mitä haluaa ja vihaa vanhempiaan, kun ei saa mitä haluaa.


    • satuja, satuja...

      Ihanko oikeasti viitsitte tällaista satua vielä kommentoida? Huonoimpia provoja vähään aikaan.

      • isän pieksämä

        SATUJA SATUJA MIstä hemmetistä sinä päättelet että tytön kirjoittama on satua ?????


      • Äitinsä hykäämä

        Herää normaaliin elämään. Kaikki kaunis ja ihana perhe-elämä on enemmän satua kun tämä...


    • tuovi

      hyvä äitisi vihaaja..tarvitset apusm , muutoin käperryt katkeruuteesi ja se vie turmioon.oma vihasi alkaa syöä ja nakerta sinua...hanki apua,,kysy omsasta tervryskeskuksesta, ono sielä psykiatrista sairaanhoitajaa,jonka kansa voisitkeskustella...tai soita johonkinkriisi tai auttava puhelimeen ja keskustele tästä asiasta...et ole terve nyt ja elämäsi myrkyttyy ...toivotan onea tervehtymiseen ja rakauta sinule oikeinpaljon...tv.tuovi

    • tdtydxbyt

      Olen sijaisperheen isä, ja "saan" 24/7 seurata näiden tyttöjen ja poikien tuskaa.
      Ne jotka kirjoittelevat ja haukkuvat näitä "Ätien" ja "isien" jälkikasvua, ette tosiaankaan ole voineet nähdä sitä. Ette voi käsittää sitä tuskan vihlaisua, kun kuulee pidempään meillä asuneen kertovan "tulokkaalle", "Ei täällä isi tai äiti sinua lyö, tai heitä kadulle". Kertokaapa nämä lasten haukkujat, eiköhän lapselta ole viety silloin vähän enemmän kuin tikkari!!!
      Niille, jotka ovat tällaisessa, aloittajan ja muutaman muunkin kirjoittajan kertoman kaltaisessa kodissa, olleet tai ovat toivoisin, että jaksatte ja apua saatte.

      • Aika kasvatusneuvolassa oli minullekin ihana vapaa verrattuna siihen mielettömyyteen, mitä joutui kokemaan kotona. Nykyaikana onneksi sellaisesta pahoinpitelystä langetetaan vankilatuomioita.


    • NN

      Mietippä mitä puhut omasta äidistäsi!
      Olet hoidon tarpeessa,kun tuollaisia laskettelet suustasi!

    • aukaise lukot

      Rakasta ja kunnioita äitiäsi, hän on joka tapauksessa saattanut sinut maailmaan ja elämään. Ei sinua olisi jos ei äitisi olisi sinua synnyttänyt, hän on äitisi vaikka ei ole täydellinen. Jos hän ei ole osannut oikein hoitaa sinua se voi johtua siitä että äidilläsi on huonot eväät lapsuudestaan, jos hän on saanut itse huonoa kohtelua miten voisi itse osata jakaa rakkautta toisille tai omalle lapselleenkaan.Opeta sinä äitiäsi rakastamaan omalla esimerkilläsi, jos osaat sinäkään.

      • 6363563565

        sairas kommentti. "OPETA SINÄ, lapsi äidillesi kuinka rakastetaan". Häpeä! Aikuisella on ollut aikaa oppia. Aikuinen on aikuinen, mitäs lisääntyi tahallaan,


      • vahinko?

        No..."jos lusikalla annetaan, ei voi kauhalla jakaa"...Monet vihaavat vanhempiaan. Rakkauden vastakohta on kuitenkin välinpitämättömyys eikä viha. Vihaan tarvitaan suhde. Aloittajan äiti vaikuttaa välinpitämättömältä, on kykenemätön rakastamaan lastaan. Aloittaja itse sen sijaan tuntuu välittävän kovastikin äidistään. Se on tervettä, ja hieno asia.


      • tarkemmin sanottuna

        Tarkoitat varmaan että "aukaise pullot" ? Nimittäin eihän tuossa höpinässäsi ollut pienintä järjen hiventäkään.


      • Entä sitten jos ei olisi? Joskus tuntuu, että niin olisi ollut parempi.


    • paskat mutsit prceestä

      ap:n kirjoitus oli kuin mun äidistä! Lisäyksenä vielä, että mun äiti valehtelee. Jo ekaluokkalaisena tajusin, et en voi luottaa kyseiseen eukkoon. Vihaan koko akkaa! Onneksi en ole nähnyt häntä yli kymmeneen vuoteen. Kuolis pois niin maailma ois parempi paikka.

    • kaikkea nähnyt

      osaisiko tämä muiden parjkeksima henkilö,kertoa miksi kirjoielee näin.....kertoisin kaikille muile sen että tällä nappuloiden takana on aina elävä..persoona....

    • ytrytrtr

      Nooh kyllä se teiniangsti siitä helpottaa kun täytät 30v ;)

      • isän pieksämä

        isän pieksämä
        12.3.2012 21:39
        0
        Sulje
        Minua ärsyttää suunnattomasti, että tänne tullaan kyseenalaistamaan aloittajan rehellisyyttä tai omia tuntemuksia ja kokemuksia.
        Miettikääpä ihmiset minkälaisia sarjamurhaajia ja pedofiileja maailma on pullollaan, niin miksi alatte kyseenalaistamaan aloittajan ns.avunpyyntöä kun hän kertoo järkyttävästä äidistään ja kokemuksistaan.
        Suurimmassa osassa kodeista lapsilla on hyvä olla ja heistä huolehditaan, myös se että jotkut ihmiset sulkevat silmänsä mailman pahuudelta eivätkä halua uskoa että tuollaista todellisuus erittäin monella nuorella suomenmaassakin on.
        Kaikenmailman vajakit ja idiootitkin kun saavat lapsia tehdä ja täysin kylmiä ja mitään empatiaakaan omaa lastaan kohtaan tuntevia maailmaan mahtuu.
        Eli se mitä tässä yritän sanoa, ETTÄ herätkää ihmiset tajuamaan että tuollaisia synnyttäjiäkin mailmaan mahtuu joita ei ikinä voi edes Äidiksi kutsua.
        Minun myötätuntoni on suuri aloittajaa kohtaan ja ymmärrän hyvin mitä hän tarkoittaa kun toivoo äitinsä kuolemaa.
        Aloittaja on varmasti nähnyt ystäviensä äitejä ja tietää minkälainen oikean äidin rooli on ja kun itse jää kaikesta hyvästä paitsi ja saa vain täyttä välinpitämättömyyttä ja tuollaista kohtelua nnin onko ihme jos toivoo kuolemaa.
        Minulla itselläni on nimittäin omakohtaista kokemusta siitä kun isäni pahoinpiteli potki persuksille repi hiuksista heitti tulvajokeen vahti kuin mustasukkainen mies hakkasi itse hakemillani risuilla paljaalle pepulle ja kaikki tämä tapahtui noin kahden vuoden sisällä, eli kun olin 12-14vuotias.Myös huorittelua sain kuulla (mitään suhteita minulla ei silloin ollut, menetin neitsyyteni 17 vuotiaana kun olin asunut jo vuosia pois kotoa).
        Aikaisemminkin oli tukasta repimistä ym. Pelätä sai jatkuvasti. Muutin kotoa pois isäni veljen perheeseen ihanien ihmisten huomaan noin vuodeksi jonka jälkeen muutin jo omaan asuntoon ja aloitin työt.
        Sillon kun asuin kotona toivoin todellakin että isäni kuolisi, niin raaka han oli minua kohtaan.
        Myöhemmin olen antanut anteeksi, koska ajattelen että hän ei ymmärtänyt mitä teki, eli ei ollut niin valistunut ja fiksu se oli hänen tyhmyyttään ei minun vikani.
        Eipä isäni kuolema minua kyllä sitten itkettänytkään, säälin äitiäni kun hän oli surullinen ja siitä syystä saatoin parit kyyneleet tirauttaakin.
        Nyt olen 53 ikäinen ja minulla on 20 ja 22 vuotiaat ihanat tytöt joita olenkin sitten kasvattanut täysi eri malliin kuin isäni meitä lapsia.
        Minulla on ihanat välit tyttäriini olen antanut rakkautta ja rajoja ja he ovat olleet aina etusijalla kaikessa.Toki terve itsekkyys ja aikaa itsellekin täytyy antaa, mutta ei lasten kustannuksella.
        Suosittelen sinulle aloittaja, että mene ihmeessä juttelemaan ammattiauttajan kanssa ja jos asut vielä kotona niin muuta pois heti.
        Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jäljet näkyvät itsetunnossa vielä tänäkin päivänä, ite en terapiassa koskaan käynyt (se ei ns.ollut muotia silloin kun sitä olisin varmasti tarvinnut).
        Aina löytyy mailmassa ihmisiä jotka välittää, hakeudu sellaisten ihmisten pariin.
        Kaikkea hyvää sinulle toivottaa paula.
        ps. Laitoin uudestaan kun osa vain jatkaa paskanjauhantaa tällä palstalla.


    • kirpu

      ei taida olla kaikki kotona kun omaa äitiäsi haukkut ja mulla ja mun mutsilani on hyvät välitä vaikka riitelenne joskus ja äidin rakkauta ei korvaa mikään !

      • isän pieksämä

        KIRPU-sinulle!
        Jos sulla ja sunmutsilla on kaikki hyvin niin ole onnellinen.
        Kaikilla ei ole hyvää äitiä.
        Miten voit sanoa ettei ole kaikki kotona kun luit mitä tyttö on saanut kokea, silloin ei kuule ole äidin rakkautta jos ei äitikään ole koskaan osannut rakastaa.
        Mielenkiintoista jos osaisit kommentoida jotakin fiksua, eikä tuomoisia typeriä ajattelemattomia lausahduksia.
        Lue ylempänä minun kiroittama pitkä viesti!!!!

        Äly HOI


      • Äitinsä hylkäämä

        Jos äitis sanoo sulle 40 vuoden jälkeen ettei ois ees halunnu sua ja oot luullu koko lapsuutes/aikuisiän ollees hyväksytty ,niin vetää kuule pohjan pois koko 40 vuoden ajalta.. mieti sitä!


      • HHIupxmms

        Ei taida olla sinun ja äitisi välit kunnossa kun jonkun toisen kirjoitus HÄNEN OMASTA ÄIDISTÄÄN saa sinut noin puolustuskannalle ja niin hämilleen että mollaat ap:ta tuollaisella soopalla. Se, että jollain on hyvä äiti ei tarkoita, että jollain toisella olisi.

        Mutsisi taitaa olla vähän samanlainen kuin ap:n mutsi?


      • Äitinsä hylkäämä kirjoitti:

        Jos äitis sanoo sulle 40 vuoden jälkeen ettei ois ees halunnu sua ja oot luullu koko lapsuutes/aikuisiän ollees hyväksytty ,niin vetää kuule pohjan pois koko 40 vuoden ajalta.. mieti sitä!

        Minun äitini sanoi minulle, että hän hylkäsi minut kostoksi siitä, että hänet itsensä hylättiin lapsena. (Mutta silloin oli sota-aika)


    • yh-17 vuotta

      Olen äiti, lapseni mielestä jopa ylihuolehtiva sellainen, olisi kurjaa jos hän kirjoittaisi minusta noin, mutta voisi olla syytäkin. .. Oma äitini on syyllistäjä marttyyri tyyppinen henkilö; meillä lapsilla ei saisi olla omaa elämää jne ja pahin pelkoni on, että itse olisin samanlainen...ikävä kyllä varmaan jotain piirteitä siirtäkin löytyy :(
      Toisaalta olen aina laittanut lapsen etusijalle, en harrastanut irtosuhteita jne, jottei lapseni kärsisi tuollaisesta ja yleensä aina hän oli ykkönen, nyt suurin huoleni on, hänen ollessa aikuisuuden kynnyksellä, miten annan hallitusti hänen ottaa oman elämänsä haltuun ja kuitenkin tukea (ei ylihuolehtia hänestä). Vanhemmuus, äitiys on vaikeaa...tuskin yksikään äiti lapselleen pahaa tahtoo... Minä ainakin haliaisin olla " hyvä" äiti, joka kannustaisi, ei omistaisi, tulisi, muttei lahoisi omaa lastaan... mutta missä menee raja?Jotkut meistä vanhemmistakin elämme ensimmäistä kertaa tätä hetkeä; meillä on lapsi, jonka pitää antaa mennä, ja jota haluaisi suojella (tai ainakin tukea...) Miten olla hyvä äiti???? Ja miten toimia??

      • VAPAUS AIKUISTUA

        ANNA AIKUISTUA...JOKAINEN TEKEE OMAT VIRHEENSÄ

        ET OLE PAAPOJA LOPUN IKÄÄSI


    • tiikeri_82

      Narsismi ym. Mielenterveydelliset häiriöt vaikuttavat kaikkiin sairastuneen ihmisen lähellä oleviin. tajutkaa nyt hyvät ihmiset, ettei kaikki ole IHANIA ÄITI- JA ISÄ KULTIA. - ikävä kylllä , apua on harvoin saatavilla.

    • minävaaaaaaaaaan

      Minäkin ymmärrän aloittajaa. Toivon että en ymmärtäisi. Omasta äidistäni en jaksa kovin pitkästi selittää, mutta se että en puhu mitään ylimääräistä hänelle kertonee jotain väleistämme. Ainahan tuo on minua haukkunut ja arvostellut mutta erään riitamme aikana, kun äitini käski minua siirtymään pois läskiperseeni kanssa, oli se viimeinen niitti. Sen jälkeen en ole syönyt äitini nähden. Tuosta on jo aikaa, mutta syön edelleen suljetun oven takana tai yöllä, kun äiti ei näe. Olen kai oikeasti normaalipainoinen, mutta en näe itseäni sellaisena enkä pidä syömisestä muiden nähden. Välillä itkettää, välillä tunnen suurta vihaa äitiäni kohtaan ja välillä toivon myös hänen kuolemaansa. Ikävä kyllä. En oikein tiedä, mitä ajatella tuosta ihmisestä.

      • minävaaantaas

        Joo ja vaikka tuo pyysi anteeksi tuota läskiperse-kommenttia ja ainakin vaikutti aidosti katuvalta niin en minä sitä ikinä voi unohtaa. Siihen mennessä olin joka ikinen päivä peilannut itseäni ja 'lihavaa kroppaani' ahdistuneena ja sitten sain kuulla ääneen olevani läskiperse. Hankala enää uskoa, että tuo mielipide on vain oman pääni sisällä.


      • ffffffffffffffffffgf
        minävaaantaas kirjoitti:

        Joo ja vaikka tuo pyysi anteeksi tuota läskiperse-kommenttia ja ainakin vaikutti aidosti katuvalta niin en minä sitä ikinä voi unohtaa. Siihen mennessä olin joka ikinen päivä peilannut itseäni ja 'lihavaa kroppaani' ahdistuneena ja sitten sain kuulla ääneen olevani läskiperse. Hankala enää uskoa, että tuo mielipide on vain oman pääni sisällä.

        eihän tuollai saa tyttärelleen sanoa, mutta anteeksi on pyydetty ja asiat kannattaa sopia, mitä sinä hyödyt katkeruutta kantamalla? ohimennen mainitsen, että voihan olla että olet se äitisi mainitsema "läskiperse" jonka olet itsekin peilistä tiedostanut. En kyllä hyväksy että äiti sanoo noin rumasti tyttärelleen, mutta ei kai hänen tai kenenkään muunkaan tarvitse vääristää todellisuudentajuasi uskottelemalla sinulle päinvastaistakaan. Opi hyväksymään läskiperseesi ja "lihava kroppasi" (tai laihduta). Oletko koskaan itse haukkunut äitiäsi? Ehkä hän provosoitui jostain sanomisestasi ja pisti takaisin. Mutta kannattaisiko kuitenkin yrittää korjata välejä äitiisi, menneistä huolimatta, eikä jäädä tänne palstoille vihoittelemaan.


      • Älä lannistu :)

        Sulle nimimerkki minävaaaaaaaaaan,
        Olet varmaan nuori koska asut vielä kotona. Sanoisin tekstin pohjalta että olet siinä vaiheessa, että lähtö pois niistä nurkista on lähellä, sekä henkisesti että fyysisesti reaalitasolla. Älä lannistu, koeta löytää tilanteestasi positiivista. Anna unelmillesi siivet! Pyri siihen ettet niin paljon ajattelisi painoa tai jotain pelkkää persettä... Minäkin ajattelin olevani läski, mutta myöhemmin kun pääsin vapaaksi kaikesta pakkopullasta, pääsi niistä ajatuksistakin melkein kuin itsestään. Myöhemmin ajateltuna olin ehkä vähän pyöreämpi kuin nyt, mutta en pahasti, vaan se oli eniten itsearvostuksesta kiinni. Parempi kun sitä ei ajattelisi liikaa, ettei vaan tekisi itselleen mitään syömishäiriötä tai muuten henkistä ongelmaa. Tee elämästäsi elämisen arvoista, tee asioita joista nautit. Voit edelleen kuunnella mitä muilla on sanottavaa, mutta sinulla on oikeus olla eri mieltä. Se että olette riidelleet äitisi kanssa on hyvä asia sikäli, että selvästi sinullakin on mielipiteitä (minulla ei ollut). Harmit että mielipiteitä ei aina pysty sanomaan rauhallisesti... ja se että äitisi meni sanomaan omasta lapsestaan rumasti, onneksi pyysi anteeksi...
        Sinulla on oikeus tunteisiisi, ne ovat ihan yhtä oikeita tunteita kuin kenellä tahansa. Saat myös vihata... Ei ole mukavaa toivoa omien vanhempien kuolemaa, kokemusta on. Mutta varmasti on joku syy miksi niin toivot... Pyri muuttamaan asioitasi paremmiksi, usko parempaan tulevaisuuteen, äläkä vaan käperry itsesi ja äitisi vihaamiseen. Etsi hyviä ihmisiä kodin ulkopuolelta. Ehkäpä avautuminen omista tunteista jollekin ammattilaiselle voisi helpottaa oloasi?


    • hooh-hoo

      Muista ottaa lääkkeesi !

    • sdfghklm

      Kovin kurjalta ja rakkaudettomalta kuulosti tarinasi, otan osaa.
      Suosittelen tutustumaan ns. sielunhoidolliseen kirjallisuuteen, mm. Seppo Jokisen: Rikotusta eheä taí Terve kiintymys antavat hyviä vinkkejä tuon ongelman käsittelyyn. Vihaamalla sidot vain itsesi, katkeruus vie omat voimat ja aiheuttaa kaikenlaisia psykosomaattisia oireita kuten migreeniä, unettomuuttaa, masennusta... jne. Myös seurakuntien palveluksessa toimii sielunhoitajia, joiden kanssa voit asiaa käsitellä.

    • Joopajoo

      Taisit sitten itsekin tulla narsistiksi ... himoat vaan "vakuutusrahoja" ... oletko varma, että ne tulevat sinulle AIKUISTU .... sinä pikkunarsisti ... Mikset et asunut isäsi luonna ????

    • Ei enää surra, jooko

      Ensinnäkin, älä katkeroidu, hukkaat vain aikaa turhaan.
      Toiseksi, olet selviytynyt, joten elä omaa elämää.
      Kolmanneksi, pura vihasi rakentavasti esim. opiskeluun, harrastuksiin, fyysiseen liikuntaan.
      Neljänneksi, mitä hyödyttää pyöritellä äitisi kohtelua päässä. Et voi muuttaa mitään menneisyydestä etkä voi muuttaa toista ihmistä, joten ole sinut menneisyytesi kanssa, ja jos et voi antaa anteeksi, anna anteeksi edes itsellesi.
      Anna itsellesi mitä sinä et ole saanut eli rakasta itseäsi ja nauti elämästä täysin mitoin, kun olet kerran vapaa.
      Ehkä pidempi etäisyys tekisi hyvää, ei edes pakkopulliin tarvitse suostua.
      OTA VASTUU OMASTA ELÄMÄSTÄ.
      Ihan vain tiedoksi, aika monella on ollut kurjia kokemuksia omista vanhemmista, mutta ei niitä kannata jäädä suremaan, se ei auta mitään, ja saa vain itsensä tuntemaan huonoksi. Hae siis positiivisia kokemuksia itsestäsi.

    • nooh :)

      Ihana kuitenki lukea, että jotkut tosiaan ymmärtävät meitä, joilla on ollu lapsuus, jota ei voi vaihtaa vaikka haluaisikin. Ainakin siitä on jotain opittu, itsetuntemusta on saanut opetella sen mukana kun on yrittänyt hyväksyä itseään sellaisena kun on. Se on ollu nimittäin vaikeaa kaiken sen alentamisen ja halveksimisen jälkeen, väkivallasta puhumattakaan. Sekä näkee maailmaa isommassa näkökulmassa, kaikilla EI ole samanlaiset lähtökohdat elämään, mutta itse siihen voi vaikuttaa myöhemmin, kunhan pääsee kaiken sen p*skan yli! :) Jokanen meistä on arvokas oli vanhempi kohdellut, miten tahansa! Kellekkään en toivo väkivaltaisia tai narsistivanhempia, kyllä me pärjätään !!

    • kivi

      Jos ei voi sietää jotakuta, on parempi pysyä poissa ja unohtaa. Vihan vaaliminen myrkyttää mielen ja voi jopa tuoda mieleen toiveita toisen kuolemasta.

    • Hrrrr hrr hr...

      Ja sit mä heräsin ja housuihin törähti krapularipulit. Haju oli kammottava ja lakanatkin meni pyykkiin. Huomenna laitan Soft Emboa rullan verran persposkien väliin että pääsen hakemaan loiventavat lähisiwasta. Ei tule kaljaripulia lahkeesta ulos.

    • fffsfefw

      oli provo tai ei, itsellänikin ollut hankala äiti ja aina inhonnut häntä, joskus tuntuisi helpommalta jos hän vaan kuolisi niin ei tarvitsisi enään kenenkään nähdä hänen törppöilyjään. isoimmasta vihasta pääsin eroon sillä että totesin itselleni että antaa olla ja elää omaa elämäänsä turhaa mä sitä vihottelen kun on omakin elämä edessä!. sukulaiset jo tietävät että minulle ei puhuta äidistäni yms. poistin hänet vain elämästäni ja nyt elän omaa elämääni!

    • ihme että elossa

      On tervettä sanoa suorat sanat ja vihata, kun on kokenut kovia. Vaikeneminen, salaaminen ja hyssyttely vain pahentavat kaltoin kohdellun olotilaa ja traumat jäävät pinnan alle pilaamaan koko elämän.
      Ymmärrän hyvin aloittajaa ja tunnen myötätuntoa, koska oma lapsuuteni ja nuoruuteni oli kamala, siihen sisältyi henkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa. Valitettavasti on todellakin olemassa vanhempia, jotka ovat rakastavien vanhempien irvikuvia, hirviöitä suorastaan.

      Kolmekymppisenä kävin terapiassa, purin vihaa, katkeruutta, kerroin kokemistani järkyttävistä asioista. Niin puhdistuin, tervehdyin, uudistuin ja sain elämäni paremmaksi. Oli hyvin raskasta repiä kaikki haavat auki, mutta se kannatti.

      Nyt olen nelikymppinen ja voin hyvin, minulla on sisäinen rauha, välillä tosin nousee mieleen ikävät muistot, mutta ne eivät hallitse elämääni.

      Kannustan aloittajaa hakemaan apua, keskustelua-apua ammattiapua, ja etsimään uusia myönteisiä kokemuksia ja ihmissuhteita uuden elämän rakentamiseksi. On mahdollista saada elämä hyväksi ja saada rauha suhteessa menneisiin kokemuksiin.

    • ehkälässyttämistämut

      Ap:lle ja muille ikävän lapsuuden kokeneille suosittelen terapiaa: ihminen ei pysty yksin käsittelemään asioita, vaan tarvitsee toisen ulkopuolisen kuuntelemaan ja keskustelemaan. Tekee vain hallaa itselleen ja myöhemmin ehkä omille lapsilleen, jos jää selvittämättömiä asioita... Viha on vahva, kuluttava ja pelottava tunne. Ihan oikeutettua tuntea, mutta elämä helpottuu paljon, kun voi katsoa rauhassa eteenpäin eikä jatkuvasti palata niihin kipeisiin muistoihin ja elää menneisyydessä. Nyt tuntuu, että vihaa sitä pahantekijää lopun ikäänsä eikä ikinä voi antaa anteeksi, mutta kun siitä on puhunut ja puhunut ja puhunut, se alkaa vähitellen menettää merkityksensä. Ei tietenkään koskaan unhohdu, mutta sen voi oppia hyväksymään. Ja jopa käyttämään voimavarana, esim. halu luoda omille lapsilleen ja läheisilleen ja muille turvallinen, hyvä lapsuus ja normaalit suhteet.

      • Anonyymi

        Miten niin yksin ei pysty käsittelemään asioita vaan tarvitsee toisen kuuntelemaan.
        Olen käynyt pari kertaa juttelemassa asioistani, niin tyhjää on vaan siitä jäänyt. Tyhjän saa pyytämättä ja puhumattakin. Ei tuntemattoman ihmisen kanssa halua yksinpuhelua kun toinen ei ole vuorovaikutteinen.
        Itse olen jäsennellyt yksin asioitani ja olen päässyt niissä parempaan tulokseen. Minulla on usko Jumalaan ja sen myötä intuitiivisuuden avulla olen saanut asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja raameihin ja Hänen avullaan toipunut sellaisista ilkeistä ihmisistä joiden kanssa en ole halunnut tai halua olla missään tekemisissä kun arvomaailmamme eivät kohtaa. Siihen kuuluu toisen ihmisen kunnioitus ja huomioonottaminen. Vastapuolelta on tullut valheellista huomioimista ja oman edun tavoittelua heti alkuun ja hyötymisen yrittämistä.


    • JK

      vAI NIIN

    • 4+20=20+4

      Itse henkilökohtaisesti pidän ja arvostankin enemmän henkilöitä jotka eivät ole kiintyneitä vanhempiinsa. Onhan siinä toki jotain suloista kun jollain on todella läheiset välit vanhempaansa/vanhempiinsa mutta sehän ei millään tavalla liity henkilön ja minun väliseen kanssakäymiseen.

      Suoraan sanottuna sellainen henkilö jolle vanhempi on jatkuvasti mielessä pyörivä idoli on tylsä henkilö.

      • Anonyymi

        Jos luet vielä tätä vanhaa tekstiä jonka joku nosti esille niin määrittele vanhempi joka on idoli.
        JÖSSES sentään


    • Hoh hoijaa, onpa täällä PALJON avohoitopotilaita, ei empatiakykyä, ei ymmärrystä, ei mitään tajua elämästä...tyhmiä kommentteja- niin nimenoaan TYHMIÄ kommentteja- tyypeiltä joiden pitäisi olla pakkoliiveissä jossain hoitolaitoksessa! Ketjun aloittajalla on varmasti ihan hyvä pointti, toisin kuin teillä narkkari-alkoholisti-narsisti-idiooteilla...teille tämä vaan kolahti, koska tiedätte syvällä sisimmässenne kuinka surkeita itse olette!, ja toivottovastti häpeätte itseänne ja LOPETATTE ketjun aloittajan morkkaamisen.! Hyi että. Te olette yhteiskunnan sakkaa....

    • 1+1=?

      Perustetaanko uusi sivusto: Suomen paskeimmat äidit?
      Kellä on kaikkein pahin?
      Tai kuka itse on ilkeä äiti?

    • HAH HAA :) SÄ OLET HYVÄ KIRJOITTAMAAN MUTTA TYYLISI ON HELPOSTI TUNNISTETTAVA :) Asiaa sisko, jatka samaan malliin...........

      • Anonyymi

        Ja sä olet palstaharhan vallassa. Se on yleistä ja melkein jokainen kokee sen. Täällä kukaan ketään tunnista, ei tunnista. Jos luuleekin, niin harhaksi tulee sen kokemaan jos haluaakin sen selvittää. Harhaa se vain on.


    • äitisi

      Kultaseni,
      olet ainoa tyttäreni, rakastan sinua.
      Miksi noin angstinen asenne?

    • Hoopo12

      Noyrry ja kanna taakkasi ei kukaan voi valita vanhempiaan.

    • Historia on historia
    • Ellaroosasofia

      Itse en ole koskaan tullut äitini kanssa hyvin toimeen. Vanhempani menivät naimisiin, kun äitini odotti minua viimeisillään. He olivat todella nuoria ja naiiveja eivätkä tienneet kuinka iso vastuu perheen perustaminen on. Avioliitto alkoi kariutua aika pian syntymäni jälkeen, kun isä alkoholisoitui ja alkoi väkivaltaiseksi. Tällä hetkellä äitini on 5 lapsen yksinhuoltaja ja minä olen esikoinen.
      Ymmärrän hyvin, että aina kun kaikki menee päin persettä on jostain löydettä joku/jokin mitä syyttää. Tässä tapauksessa loogisesti se olen minä, koska minä tulin maailmaan ja pilasin vanhempieni nuoruuden. Nuorempana (jo noin 5-vuotiaana) saatoin jäädä yksin nuorempien sisaruksieni kanssa kotiin kun äiti lähti ystäviensä kanssa bailaan. Joskus äiti tuli yöksi kotiin, yleensä ei. Ja jos hän tuli niin joka kerta oli eri mies kainalossa. Tottakai satunnaisista baarisuhteista sai vain selkäänsä ja äiti purki sen meihin lapsiin, erityisesti minuun. Ei kukaan villi sinkkumies ollut valmis ryhtymään isähahmoksi ja äiti sai paljon pakkeja.
      Olen kokenut nuoruudessani todella paljon väkivaltaa, niin henkistä kuin fyysistäkin. Mutta ainakin opin jo nuorena kuinka lapsia hoidetaan. 8-vuotiaana oli hetki sormi suussa kun vauva alkoikin itkeä eikä äiti ollut lähimaillakaan, mutta kun lapsia tuli melkein vuoden välein niin taidot siinä karttui. Noin 10-vuotiaana aloin ymmärtämään, että se mitä äiti teki ei ollut oikein. Aloin kapinoimaan ja siitä äiti ei pitänyt. Äidin ystävät saattoivat sanoa minulle "Sitten kun sulla on omia lapsia niin ymmärrät ettei niitä jaksa". Suomen parhaat äidit -tittelin ansaitsevaa porukkaa koko sakki. Ollessani yläasteikäinen äitini heitti minut ulos kotoani monta kertaa. Asuin isovanhemmillani melko suuren osan teini-iästäni. Vihasin äitiäni ja toivoin hänen kuolevan. Unelmoin samanlaisista vanhemmista kuin kavereillani oli, ja kuin äidilläni on. Isovanhempani pelastivat elämäni.
      Nyt olen 23-vuotias ja olen jo kauan asunut yksin. En näe äitiäni kovin usein, vaikka asummekin samalla paikkakunnalla. Jos näemme, emme riitele. Ja se on saavutus, iso sellainen. Ymmärrän, ettei äitini ole tarkoituksella "pilannut" lapsuuttani ja on pahoillaan kaikesta mitä on tehnyt vaikkei sitä osaa kunnolla näyttääkään tai sanoa. Tiedän, että osaksi äitini kadehtii sitä kun olen kouluttautunut ja pysynyt kaidalla tiellä. Hän itse joutui keskeyttämään koulunsa kuullessaan raskaudesta. En voi sanoa, että rakastaisin äitiäni. Mutta en myöskään toivo hänelle enää mitään pahaa. Hän teki parhaansa siinä tilanteessa kuin pystyi. Sen olen oppinut ymmärtämään näin vanhempana.
      Jos/kun saan joskus itse lapsia, tiedän millainen vanhempi aion olla. Tiedän, että lasten saaminen on siunaus ja sitä pitää todellakin vaalia. Silti täytyy pitää pieni varaus takaraivossa. Elämä ei mene aina niinkuin elokuvissa. Mutta sen tiedän, että jos ikinä itse hairahdan mihinkään suuntaan niin minulla on sisarukset jotka nostavat ylös ja tukevat. Toivotan suuresti voimia teille kaikille jotka olette joutuneet painimaan vaikeiden äitien kanssa! Jokainen pystyy nousemaan ja rakentamaan oman elämänsä lapsuutensa kurjuuksista huolimatta. Ja ennen kaikkea, joskus se puu kasvaa mäessä ja omena putoaakin hyvin kauas.

    • Narsistinpakkomielle

      Olisko teillä sellainen tilanne että äitisi puhui isästäsi negatiiviseen sävyyn, ehkä joskus haukkui?. ..Entä tuntuiko sinusta että äitisi etäännytti sinua tarkoituksella isästäsi kiusatakseen sinua ja isääsi ?

    • En nyt lähtisi niin hirveästi tuomitsemaan tämän ketjun aloittajaa?
      Omasta lähipiiristäni löytyy periaatteessa vastaavanlainen tapaus jossa äiti totaalisesti hylkää lapsensa ja tuo oikeasti ne "vieraat miehet samaan huoneeseen".
      Tuota kuoleman toivoa en kuitenkaan ymmärrä?
      Käsitän jos tyttölapsi jota isä on käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen toivoo itseltään salaa isänsä kuolemaa mutta tätä en ymmärrä.

      Oma Äitini oli ns äpärälapsi jolla oli samanlainen sisar. Sisar sai äidiltään kaiken ja Äitini ei mitään. Sisar kuoli rappioalkoholistina viinaan ja Äitin sai presidentin myöntämän ansioristin.
      Muistan kun olin pieni ja oli Äitienpäivä niin oma Äitini sanoi ääneen "En osaa lähettää äidilleni edes korttia kun ei hän ole koskaan ollut minua kohtaan Äiti".

      Olin 6 v kun Isäni kuoli ja Äitini kasvatti 4 lasta yksin. Minä olin nuorin ja minusta
      tuli läheisriippuvainen Äidistäni ja olen sitä vieläkin vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo 8 vuotta.
      Äiti on Äiti jos hän omat lapsensa sellaiseksi kasvattaa että he osaavat häntä arvostaa ja rakastaa. Se millainen lapsesta kasvaa ei ole välttämättä lapsen syy ja toisinaan ei Äidinkään syy.
      Aukaiskaa silmänne ja syyllistäkää sitten!

    • Ikävä juttu

      Aivan kun oman tyttäreni suusta. Tosin hän oli 32-vuotias ja pahassa huumekoukussa, kun tuollaisia kirjoitteli ja huusi. Totuuden kanssa ei ollut juuri mitään tekemistä. Pahempi juttu kuitenkin oli, että ihmiset eivät ymmärtäneet tytön olevan esim. psykoosissa, kun hän tuollaisia juttujaan levitteli. Tyttö itsekin uskoin ne täydellisesti.
      Vuosien jälkeen tytär joutui mielisairaalaan, ja saa nyt asianmukaista hoitoa. Aina silloin tällöin repsahtaa, ja sitten alkaa taas sama vanha nauha. Itse olen tyttäreni juttujen takia joutunut kärsimään, mutta julkisesti en ole kehdannut sanoa hänen olevan henkisesti sairas. Koko ajan sitä peittelee, mutta jossainhan se raja sitten tulee vastaan. Sanoisin, että kun viimeksi sain kuulla tyttäreni kertoneen minun olleen prostituoitu, niin siinä vaiheessa kirpaisi todella. Todellisuudessa olen akateeminen ja uskovainen äiti, joka on täysin raitis. Tyttären sairausjaksoina olen hänen mielestään prostituoitu, juoppo, huumeiden väärinkäyttäjä, väkivaltainen alkoholisti. Parempina kausina olen sitten se mikä olen.
      AP:lle sanoisin: Hakeudu pikaisesti hoitoon

    • 2+10

      Suosittelen hankkimaan kirjan Alkuajatus - Elämän pieni käsikirja. Kirjan mukaan opimme lapsuudesta lähtein ajatuksia ympäristöltämme, ja nämä ajatukset aiheuttavat meille kaikenlaista haittaa elämässämme, sillä emme ymmärrä miten ne meihin vaikuttavat.

      Kirja kuvailee sisäisen todellisuuden erittäin tarkalla tavalla, ja sen avulla oppii ymmärtämään ajatusmaailmaansa sekä ratkomaan siellä olevat ajatusten ristiriidat. Tuon seurauksena tietoisuus omasta itsestä kasvaa, ja kun ajatukset lakkaavat ohjaamasta toimintaa, kykenee itse määrittelemään oman elämänsä. Kirja todella toimii, katso www.alkuajatus.org

      • Mun lapsuudessani Suomi oli skitsofreeninen maa, jossa oli asioita, joista ei saanut puhua ja joista ei saanut tietoa.


    • Narsistin kukka

      Narsisti poloiset ei näe asioiden toista puolta koska ovat yksinkertaisia ja aivopestyjä. Joku ehkä osaa nähdä asioita ja syy-yhteyksiä joka ovat siltoja käsittämättömiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Asioita ei haluta nähdä ja vielä vähemmän tehdä mitään asioille. Äitien ja lastensuojelun ja muiden viranomaisten puolelta ehdottomasti kiistetään tosiasiat vaikka itse tietävät puhuvansa ja omaavansa kaksinaismoraalin työssään ehkä vapaa-ajallaakin.

      Mielestäni kaksinaismoraali ei kuulu missään tapauksessa terveeseen ammattietiikkaan. Moni viranomainen ja sosiaalityössä olevat ehkä jossakin vaiheessa tajuaa työnsä kaksinaismoraalin kuten useat sadat ovat jo tajunneet jättää ko. työ ja suunnata moraalisesti itseään lähellä ja perempien ammattien pariin. Moni lastensuojelutyöntekijä avautuu työn nurjista puolista jossa painostetaan erilaisin keinoin. En yhtään ihmette.

      http://www.iltasanomat.fi/kysy-seksista/kysy-seksista-nuoruuteni-seksihurjastelut-hairitsevat-minua/art-1288453861128.html

      http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/sabotoitko-itse-parisuhteesi/art-1288453996110.html

      http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/kun-narsisti-tuhoaa-avioliiton/art-1288454056325.html

    • Äiditön

      Näyttää olevan suurimmalla osalla se käsitys, että äidit ovat aina hyviä, tai ainakin yrittävät parhaansa. Ei näin todellakaan ole. Lapsi haluaisi aina rakastaa vanhempiaan, mutta joskus se todella on vaikeaa. Aikuisena kannattaa ainakin yrittää pitää välimatkaa ja oman itsen kannalta olisi hyvä yrittää miettiä, mistä äidin ongelmat johtuu. Yleensä on niin, että kun ei ole saanut "eväitä" niin ei niitä ole myös antaa.

      • Legioonaan pojat

    • sivustaseurannut

      Sitä tulee luotua kaikenlaista , kun sytyttää vain alapäästä.
      Mikä hemmetin oikeus on kaikkien olla äiti, kun ei rahkeet kestä.
      Ei lapsi mikään esine ole.
      Usein taustalla
      http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksisuuntainen_mielialahäiriö

      Lapsen syytä hakea amattiapua.
      Viha kuuttaa eniten ergiaa. Kai maailmassa muutakin on , kuin piehtaroida mennessä. Valittevasti vaan nuo luonteenpiirteetkin ovat periytyviä. Ketju jatkuu.

      • --------------

        jos "Viha kuuttaa eniten ergiaa"
        niin "rakkaus kuluttaa eniten vaginaa"



        ...?


    • Silläsipuli

      Oletko ajaltellut, että äitisi "voittaa" sinut kun annat hänen jättää jälkensä elämääsi ja katkeroitua sairaan ihmisen teoista?

      Olen vastaavan kokenus. Nyt olen 47-vuotias, onnellinen, tasapainoista elämää viettävä, kahden aikuisen nuoren ylpeä äiti ja hyvässä työssä.

      Historiani on minulle voimavarana sekä muokannut minulle kokemuksen, jonka pidän vahvuutena ja tiedostan sen, mutta elän OMAA elämääni.

      Tsemppiä sinullekin !

    • loistoäippäläinen

      Minä inhoan kakaraani yli kaiken. Harmittaa että tuli tehtyä mokoma pask..a-aivo.
      Jos olisin tiennyt, olisi nekin mällit menneet lakanoille. Hän on ilkeä, itsekeskeinen, hemmetin ruma (isäänsä tullut) saamaton, laiska, tyhmä.
      Hän luulee saavansa minulta perinnön kun kuolen. Haha, kaikki on siirretty muualle, ja vakuutuksen edunsaajana on ihan muu henkilö.
      En edes avaa ovea kun hän tulee rahaa mornuamaan, ja luurin laitan korvaan jos soittaa. Kiva reissata ja elää loistokkaasti, rypeköön pentu läävässään.

      • Sun kakaras ei voinut valita sitä syntyykö hän tänne vai ei, mutta sinä teit valinnan, kärsi sitten seuraukset.


      • kuinmyösmennyttä
        Pre_Kaarina kirjoitti:

        Sun kakaras ei voinut valita sitä syntyykö hän tänne vai ei, mutta sinä teit valinnan, kärsi sitten seuraukset.

        Mun "kakaralle" annettiin murrosiässä vara valita useampaan otteeseen. Hän valitsi epäsosiaaliset kaverit ja huumeet. Kaiken avun hän sai mitä voitiin ja osattiin antaa kotoa ja sosiaalipuolelta, mutta aina voitti kaverit ja huumeet.
        Sydän kirvellen poistin hänet elämästäni. Enään en jaksa luottaa ja auttaa. En inhoa häntä, mutta olen surullinen hänen puolestaan. Minä taas olen mulk..u äiti kun en anna rahaa. Näin olen kuullut.


      • kirssukki
        Pre_Kaarina kirjoitti:

        Sun kakaras ei voinut valita sitä syntyykö hän tänne vai ei, mutta sinä teit valinnan, kärsi sitten seuraukset.

        Joskus ihmettelen mistä johtuu että joistakin tulee vaan kus..päitä. Rikollisia, narkkareita, narsisteja, ilkiöitä, yhteiskunnan loisiia. Ei voi johtua pelkistä kotioloista tai vanhemmista, koska töpeksijöitä löytyy joka yhteiskunta luokista ja orvoista ja erolapsista ja ns. normi kotien muksuista. Sen on pakko olla joku geenimutaatio:=)


      • kuinmyösmennyttä kirjoitti:

        Mun "kakaralle" annettiin murrosiässä vara valita useampaan otteeseen. Hän valitsi epäsosiaaliset kaverit ja huumeet. Kaiken avun hän sai mitä voitiin ja osattiin antaa kotoa ja sosiaalipuolelta, mutta aina voitti kaverit ja huumeet.
        Sydän kirvellen poistin hänet elämästäni. Enään en jaksa luottaa ja auttaa. En inhoa häntä, mutta olen surullinen hänen puolestaan. Minä taas olen mulk..u äiti kun en anna rahaa. Näin olen kuullut.

        Mun elämänkumppanini 15 vuoden ajan omasi juuri tuollaisen historian. Hänen äitinsä ei ollut pitänyt mitään yhteyttä sitten 1980-luvun. Kerran hän heräsi kesken unien ja kysyi minulta, olenko minä hänen äitinsä ja rupesi takomaan minun päätäni kunnes huomasi että minä olin minä.
        Huonot elämäntavat sitten kostautuivat ja hän kuoli 51-vuotiaana. Ei tullut äiti perunkirjoitustilaisuuteen eikä tule hautajaisiin.

        Hän oli ainoa maailmassa, joka ymmärsi minua.
        Minut minun oma äitini hylkäsi, koska kuulun seksuaalivähemmistöön. Hän sanoi, että hänen maineensa kärsii jos muut saa tietää hänen tyttärestään, joten hän kielsi minua tulemasta koko lääniin kymmenen vuoden ajaksi. Sen jälkeen kun menin käymään jouluna, hän käyttäytyi tosi töykeästi. Kun minä kysyin häneltä, miksi hän hylkäsi minut, hän sanoi, että hänet itsensä oli hylätty lapsena ja hän halusi kostaa sen. Minä sanoin, että silloin oli sota ja se oli vähän eri asia, hän sanoi, ettei hän tehnyt mitään hylkäämisen ansaitakseen.

        Nyt en ole ollut puheväleissä kenenkään sukulaisen kanssa kolmeen vuoteen ja minulta kuoli se ihminen, joka ymmärsi, mitä on olla musta lammas.

        Minä en vähättele huumeongelmaa, mutta nykyaikana vallitsee huumemyönteinen ilmapiiri. Huumeita tyrkytetään joka paikassa. Olen itse ollut täysin kielteinen huumeita kohtaan ja niiden käyttäjiä. Mutta jos ne ovat kaikki omien perheittensä hylkäämiä, minä kyllä ymmärrän.


      • kirssukki kirjoitti:

        Joskus ihmettelen mistä johtuu että joistakin tulee vaan kus..päitä. Rikollisia, narkkareita, narsisteja, ilkiöitä, yhteiskunnan loisiia. Ei voi johtua pelkistä kotioloista tai vanhemmista, koska töpeksijöitä löytyy joka yhteiskunta luokista ja orvoista ja erolapsista ja ns. normi kotien muksuista. Sen on pakko olla joku geenimutaatio:=)

        Yhteiskunta, joka on luonteeltaan rikollinen tekee kansalaisistaan rikollisia.


      • tässä vastaus
        kirssukki kirjoitti:

        Joskus ihmettelen mistä johtuu että joistakin tulee vaan kus..päitä. Rikollisia, narkkareita, narsisteja, ilkiöitä, yhteiskunnan loisiia. Ei voi johtua pelkistä kotioloista tai vanhemmista, koska töpeksijöitä löytyy joka yhteiskunta luokista ja orvoista ja erolapsista ja ns. normi kotien muksuista. Sen on pakko olla joku geenimutaatio:=)

        pääsääntöisesti se järjestys on kylläkin niinpäin että "kus..päistä" tulee niitä "Rikollisia, narkkareita, narsisteja, ilkiöitä, yhteiskunnan loisiia"

        tietysti joskus voi mennä toisinkin päin mutta vakiona se suunta on tuo alussa mainitsemani


      • tässä vastaus kirjoitti:

        pääsääntöisesti se järjestys on kylläkin niinpäin että "kus..päistä" tulee niitä "Rikollisia, narkkareita, narsisteja, ilkiöitä, yhteiskunnan loisiia"

        tietysti joskus voi mennä toisinkin päin mutta vakiona se suunta on tuo alussa mainitsemani

        Kus....päistä tulee liikemiehiä, saarnaajia ja kovaäänisiä menestyjiä, kunnes lama tukistaa, mutta ei se mitään, yhteiskunta maksaa pankkitukea.


    • AnneBaa

      Aloittajalta oivia huomioita. Ei huonoille äideille tatvitse olla kiitollinen. Paskoja äitejä on olemassa. Anteeksi ei tarvitse antaa eikä arvostaa, mutta terapia voi auttaa irti katkeruudesta itsesi.

    • nuorimmaiseni sanoi eilen minulle, kun toivottelin hyviä öitä ja lauseeni jäi kesken :" Äiti, kyllä mä tiedän että sä rakastat minua" ja heläytti suuren hymyn kasvoilleen.

      Lämmittää sydäntäni se, että olen onnistunut edes jossakin, lasteni kasvatuksessa ja siinä, että he tietävät kuinka tärkeitä he ovat minulle :)

      En voisi kuvitellakkaaan elämääni ilman heitä.

    • revekka

      Olipa se ilkiä äiti :(

    • Sama minulla, kaiken lisäksi hän on patologinen valehtelija. Onneksi en ole häneen ollut vuosiin enää yhteydessä.

    • Maind

      Äidissä ei mitään hyvää. Ajatteleppas että jotain hyvää kun on antanut sinulle elämän. Ei ole ollut mikään malliäiti mutta tulet ehkä joskus ymmärtämään tai ainakin antamaan anteeksi tuon pahan olosi sekä itsellesi että äidillesi. Sinun elämäsi parhaaksi yritä voittaa nuo vihantunteet. Älä anna niille liiaksi valtaa. Etsi elämääsi hyviä suhteita ja muuta hyvää.

    • fjuoilkll

      Pikku Pimppuhan vetäski hyvän provon! :D

    • ja elämä on..

      "Äidissä ei mitään hyvää. Ajatteleppas että jotain hyvää kun on antanut sinulle elämän."

      Just joo, äidit antaa elmän ja äitejä ei saa syyllistää. Äiti on aina hyvä ihminen, vaikka pystyy pilaamaan lapsensa elämän sadoin eri tavoin.

      Elämä on yliarvostettua. Moni lapsi hirttäytyisi napanuoraan, jos tietäisi millainen elämä heitä odottaa.

    • nakrattaa

      Hauska vitsi tää on! Kiäh-kiäh!

    • Hei aloittaja,

      ymmärrän jotain puheenvuorostasi. Minulla on myös pitkä kokemus itsekkäästä, empatiakyvyttömästä, oikeudenmuakisuudesta mitään käsittämättömästä ja mitään rajoja omalle toiminnalleen asettamattomasta äidistä. Olet vaiheessa, jossa tunnet, tai sinussa oleva pieni tyttönen tuntee, vihaa ja katkeruutta oikeutetusti siitä, että äiti on käyttyäytynyt niin kuin on käyttäytynyt, ollut täysin itsekäs ja piittaamaton sinusta ja sinun tarpeistasi.

      Minun oma kokemus on, että meillä on voimakas ns. äiti-myytti, uhrautuvasta ja tosien parasta ajattelvasta ja yli kaiken lapsiaan rakastavasta äidistä. Ja ihmiset, jotka uskaltavat suhtautua kriittisesti äitinsä tekemisiin joutuvat välittömästi yleensä teilatuksi. Omien kokemusteni myötä olen monen ihmisen kuullut puhuvan äitinsä harjoittamasta henkisestä väkivallasta, mutta kun aihe on tabu, niin siiä on vaikea puhua. Väkivallan uhrithan häpeävät myös väkivallan kohteeksi joutumistaan - tosin täysin perusteettomasti.

      Se mitä ensin tulee mieleen, niin yritä löytää kieltä, jolla täsmällisemmin ilmaiset kokemuksiasi. Luulen, että henkistä väkivaltaa käisttelevistä kirjoista olisi sinulle apua. Näiden kirjojen avulla voisit käsitellä kokemuksiasi myös tiedollisella tasolla, ei ei pelkästään tunteina, joita ilmaiset ehkä tavalla, joka ei parhaalla mahdollisella tavalla herätä ymmärrystä. Minulle on ollut apua näiden henkistä väkivaltaa ja narsisimia koskevien kirjojen lukemisesta. Sitten on tietysti myös todella tärkeä asia se, että ei itse ala käyttäytyä samalla tavalla. Näihin ihmisiinhän ei tehoa myöskään muu kuin väkivalta, he eivät yksinkertaisesti ymmärrä muuta kuin väkivallan kielen..Ainoa keino selviytyä näiden henkistä väkivaltaa harjoittaiven kanssa on pysyä heistä kaukana. He eivät yleensä muutu. Sitten pitää tietysti vielä huolehtia, että ei itse toimi lähi-ihmsitensä ja lastensa kanssa samalla tavalla kuin äitinsä.

      Minäkään en voi kunnioittaa enkä arvostaa äitiäni. Minun äitini eli näennäsien korrektisti, mutta tosiaasiallsiesti oli todella raaka henkisen väkivallan käyttäjä minua kohtaan. Hän oli myös aina ja kaiken keskipiste esittämällä marttyyria, nöyrää ja pelokasta. Tosiasiallisesti kaikki ihmiset ja me lapset heti pienestä alkeaen olimme vain häntä varten. Edessäpäin hän oli ok, mutta ns. puukotti selkään keksimällä esim. minusta täysin perättömiä iljettäviä juttuja (juttuja, joihin ei tavallisen ihmisen mielikuvitus edes riittäisi). Tällä tavoin hän vuosikymmeniä mustamaalasi ja ns. demonisoi minua. Sinänsähän äidillä oli tapana aina moittia jotakuta ei läsnäolevaa lasta. Vähin erin hän tietysti onnistuikin rikkomaan osan meidän lasten keskinäisistä väleistä.

      Surullista tässä on vielä se, että osa sisaruksistani omi häneltä, äidiltämme, elämänarvot, ajattelu-, puhe- ja toimintatavat. Nyt kuusikymppisenä minulla on arkihavaintoja siitä, kuinka tällaiset narsistiset persoonallisuushäiriöiset ja henkistä väkivaltaa (koulu-, työpaikka- ja henkistä lähisuhdeväkivaltaa) harjoittavat ihmiset siirtävät väkivaltakulttuurinsa sukupolvelta toiselle. Minun ei tarvitse ihmetellä, että miksi jo päiväkodissa on kiusaamista. Sitä on, koka jo päiväkoti-ikäinen on oppinut sen vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan, usein myös naispuolisilta, henkinen väkivaltahan on nimenomaan naisten harjoittamaa väkivaltaa. Eikä esim. koulukiusaamisen kitkemiskeinoksi riitä se, että sanotaan, että vanhempien pitäisi neuvoa lastaan. Tällaisissa perheissä vanhemmat ja isovanhemmat ovat samanlaisia ja lapsi on oppinut kiusaamsien heiltä.

      Ainoa keino henksien väkivallan kitkemiseksi olisi sen kriminalisointi. Tällöin nimittelyt ja perättömät puheet pitäisi tehdä rangasitaviksi teoksi. Tämä keino luultavasti purisi melko suureen joukkoon näistä henksien väkivallan harjoittajista, koska he nimenomaan käyttävät henkistä väkivaltaa oman etunsa ajamiseen. Eritysiesti nämä henksien väkivallan harjoittajat käyvät myös sellaisten ihmsiten kimppuun, jotka ovat syystä tai toisesta puolustuskyvyttömiä tai ystävällisempiä ja ymmärtäväisempiä kuin ihmiset keskimäärin. Näinhän toimii myös fyysisen väkivallan harjoittaja, hyökkää sellaisen kimppuun, jonka uskoo voittavansa. Kaiken kaikkiaan pitäis kyllä kiinnittää huomio tähän henksieen väkivaltaan, se jos mikä, tulee yhtiskunnalle kalliiksi, myös taloudellsiesti. Yksilötason kärsimyksiä ei voi edes laskea.

      Hyvää jatkoa sinulle ja voimia selkiinnyttää vielä asioita, lue kirjoja, jospa se auttaisi sinua!

      • KaarinaJ

        Olen kanssasi samaa mieltä siitä, etä asiaan pitää puuttua ja on ilahduttavaa, että jotkut sanovat ääneen sellaisia asoita kuin: " Minun ei tarvitse ihmetellä, että miksi jo päiväkodissa on kiusaamista. Sitä on, koska jo päiväkoti-ikäinen on oppinut sen vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan ".

        Tämä koko asia hyssytellään kuoliaaksi ja niin kauan kuin niin tapahtuu, asialle ei voida tehdä mitään.
        Yksi esimerkki tästä äitimyytistä ja sen vaikutuksista yhteiskunnassa on psykiatriset käytännöt. Jos lapsi voi pahoin, hänet lähetetään terapiaan mutta häntä ei pelasteta sairastuttavasta ilmapiiristä. (Kirjasuositus: Scott M. Peck, Pahan psykologia)

        En tosin tiedä auttasiko henkisen väkivallan kriminalisointi. Voi olla, että kriminalisoinnin jälkeen väkivaltaa peiteltäisiin vielä enemmän ja narsistit syyllistäisivät uhreja entistä enemmän ja uhrien asema vaikeutuisi. Toisaalta taas, henkinen väkivalta voi saada niin hienovaraisia muotoja, että niitä on vaikea tunnistaa ja uhrit ovat yhä enemmän hukassa. Käymme siis jatkuvaa saalis-peto -kehityskilpailua narsisteja vastaan.

        En usko, että tilanne tulee koskaan muuttumaan parempaan suuntaan koska narsisteja ja siihen suuntaan kallellaan olevia (kiusaajien puolustelijoita) on niin paljon ja he usein onnistuvat keplottelemaan itsensä päättäviin asemiin. Suurella enemmistöllä ihmisistä taas ei ole omakohtaisia kokemuksia asioista joten heitä ei ongelman ratkaisu juurikaan kiinnosta.

        Vaikuttaa siltä, että voimme vain toivoa, että vapaus yhteiskunnassa lisääntyy jotta voimme itse valita seuramme ja näin välttää sielun nakertajat.
        Viime syksynä, oliko se nyt Mannerheimin lastensuojeluliitto, järjesti kampanjan kuritusväkivaltaa vastaan. Kampanja oli suunnattu vanhemmille. Mielestäni se oli jokseenkin turhaa koska nämä väkivaltaiset kasvattajat eivät edes omasta mielestään tee mitään väärää joten heillä ei ole motivaatiota muuttua. Ja vaikka suoranainen hakkaaminen saataisiinkin loppumaan (rangaistusten uhalla), niin henkinen väkivalta tulee jatkumaan.
        Mielestäni jokaisella lapsella tulisi olla oikeus paeta kodistaan jos hän ei ole onnellinen siellä.

        Olin kerran myyjänä kaupassa kun sisään tuli perhe. Äiti vaikutti humalaiselta vaikka oli vasta aamupäivä sekä täysin välinpitämättömältä lapsiaan kohtaan. Perheen pieni poika katsoi minua ja sanoi: "Äiti on huono". Mitä olisin voinut sanoa siihen? "Näen kyllä miten kärsit mutta en voi tehdä mitään".


    • mami

      prkl
      Voi miten ruma ja musta olet, mietin mitä annettavaa sinunlaisellasi voi olla
      et ole ainakaan kaikkein oppineemasta päästä nuoria ihmisiä.

      KATSO PEILIIN , SUURIN VIKA ON SIELLÄ, kasva aikuiseksi, pikku paskiainen.

    • Jukujukumaassa

      Lapset valitsevat vanhempansa, ei toisinpäin. AP:ta mollaavat eivät ilmesti ole koskaan tällaista naishirviötä tavanneet.

    • MJOI!

      Vaikka ahistaa, eikä äiti miellytä, niin ei kannattais katkeraksi muuttua. Varo, ettet pilaa elämääs märehtimällä äitisuhdetta! Unohda menneet, ainakin yritä. Pakko ei ole äidin pillin mukaan hyppiä, mutta älä toivo pahaa läheiselle, voi osua omalle kohdalle =(

    • arka nainen

      Itsellänikin oli rankka lapsuus ja joudun vielä kymmeniä vuosiakin jälkeen päin kärsimään sen seurauksista. Hoidin kuitenkin äitiäni parhaani mukaan hänen sairastuttuaan, nyt jo kuollut. En rupea häntä halventamaan enkä kertoilemaan mitä sain kestää. Nyt elän omaa elämääni ja koitan pärjätä parhaani mukaan, joskus on tosi vaikeaa. Hän oli kuitenkin oma äitini.

      • Lapsuuden haavat.

        Äitivammaisuus.

        Psykiatri Martti Paloheimo 1915-2002 käsitteli kirjassaan Kotivammaisuuden synty – suomalaisen lapsuuden haavat. vaikeita äiti tytär suhteita, josta hän alkoi käyttämään ilmaisua “äitivammaisuus”.

        Paloheimon äitivammaisuus käsite perustui hänen psykiatriselle vastaanotolleen hakeutuneiden naisten kertomuksista omasta äiti-tytär suhteesta.

        Kirjassaan sivulla 155-157 osiossa Äidit hän kirjoittaa:
        Olin jo vuosia omassa praktiikassani kiinnittänyt huomiota siihen, miten usein naispotilaani kertoivat joutuneensa oman äitinsä taholta kokemaan karua ja suoranaiseen emotionaaliseen hylkäämiseen verrattavissa olevaa moitiskelua, tai piittaamattomuutta.
        Sellaista nähtiin tapahtuvan ei yksin lapsen ollessa pieni, vaan myöhemminkin, jatkuvasti pitkälle aikuisikään saakka.

        Tämä havainto toistui niin tiheästi, että aloin mielessäni kutsua näitä potilaitani äitivammaisiksi. Tuon sanan keksin jo paljon ennen kuin minulle alkoi hahmottua uusi kotivammaisuus käsite.

        Kun kerran oli keksinyt tämän ajatuksen, rupesin epäilemään, että ehkä juuri äidin aiheuttamat kiusat, lähinnä hänen osoittamansa rakkaudettomuus kaikkine lieveilmiöineen, saattoi olla perimmäinen syy sille, että asianomainen ylipäätään etsiytyi psykiatrin puheille.

        Se ehkä selitti osittain myös, miksi psykiatrien odotushuoneissa aina istui vuoroaan odottamassa enemmän naisia, kuin miehiä.

        Keskustelussa kävikin tavallisesti ilmi, että olin ollut oikeassa.
        Lopulta uskalsin mennä suoraan asiaan ja tiedustella, minkälainen potilaani suhde äitiinsä oli ollut. Ja lähes aina, epämääräisenkin sairaudenkuvan muodostaman arvoituksen selityksenä on lopulta paljastunut myrkyttynyt äitisuhde. Se säätelee aikuisen naisen elämää lukemattomin tavoin.

        Yritän hahmotella, mitkä seikat olisivat luonteenomaisimpia äitivammaisten tragediassa. Pelkistän havaintoni kolmeen painajaiseen, jotka varjostivat heidän elämäänsä:

        Itseluottamus ja omanarvontunne on pysyvästi vaurioitunut. En ansaitse itselleni mitään hyvää. Minun ei ole lupa olla onnellinen. Ei minusta ole siihen eikä sellaisiin tehtäviin. Ei kukaan voi minua rakastaa.

        Mielen taustalla on ärtyisän vihaisen ja usein pilkallisen moitteen pelko. Pelkään jatkuvasti, niin mielettömältä kuin se kuulostaakin: Mitähän äiti sanoo?

        Omaleimainen, psyvä surunkaltainen alakuloisuus. Olen jäänyt vaille jotain tärkeätä elämässä, jotain sellaista, mikä on auttamattomasti ohi ja jota en voi koskaan saada. Se on kuin tienvarrelle peruuttamattomasti jäänyt kaunis rakennus, jonne olisin ehkä voinut päästä asumaan, jos minua ei olisi estetty.

        Jos aihe kiinnostaa lisää lainaa kirja kirjastosta ja lue lisää Kotivammaisuudesta.
        -------


    • 18vn.äiti

      no huh,huh.onpa ollut tosi rankkaa luettavaa.mä,olen 18vyksinhuoltaja äiti.mä olen,aina pitäny lapseni asioita ensisijaisina.olen absolutisti,eli en käytä alkoa,saati et kävisin kapakoissa.pojalle,aina syli ollut auki,olen joka päivä sanonut rakastavani ja aina muistuttanut,että oli odotettu ja haluttu ja rakastettu.myös suvun puolelta.mummit ja vaari.mun järkeen,ei mene miten,voi äiti kohdella lastaan noin?omat tarpeet jääneet tois sijaisiksi,enkä kadu hetkeäkään.T,KAIKKENSA ANTANUT

    • Totta joka sana

      Paloheimon kirjassa. Äitivammaisuus jäytää Suomen naisia, voihan sitä yrittää peittää/voittaa kovuudella, ylpeydellä ym, mutta siellä se asuu sielun maisemassa edelleen.

    • gjfduydkh

      Etpä itsekään kovin hyvältä ihmiseltä kuulosta kun toisen kuolemaa toivot ja havittelet siitä vielä voittoa.Liekö periytyvää.Äiti ja lapsi yhtä hirveitä?

      • Asenne ratkaisee

        Totta kyllä mutta mistä se muuta olisi oppinut? Keneltä? Vaikkakin aikuinen ihminen voi kääntää kurssin ja aloittaa uudella ajattelulla ja asenteella. Jos tahtoo.


      • Samassa veneessä

        Oma narsisti-äitini opetti, että "älä koskaan toivo kenenkään poismenoa" - se oikeus oli ainoastaan hänellä itsellään.

        Moniko ihminen voi muuten sanoa olevansa sellainen pyhimys, ettei koskaan ole toivonut kenenkään vihaamansa ihmisen kuolemaa ?

        "Älä koskaan kysy, kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle" on joku kirjailija joskus sanonut.


    • Sanotaan näin

      Se voitaisiin jo näille vuosituhansille tullessa myöntää, ettei kaikista lisääntyneistä ole vanhemmiksi, tai ainakaan he eivät hoida vanhemmille kuuluvia velvollisuuksiaan.

      Pyhä äiti -myytti estää usein puhumasta äidistä, joka voi olla lapsensa hyväksikäyttäjä, väkivaltainen, niin henkisesti, kuin fyysisestikin, itsekeskeinen narsisti, joka tuhoaa lapsensa elämän. Näitä on ja sama pätee isiin, kenties vielä useammin.

      Köyhiä, heikossa asemassa ja ahdingossa eläviä vanhempia ei tällä pidä syyllistää, heidän vaikeutensa ovat usein näitten "kunnon" ihmisten ahneuden ja itsekkyyden aiheuttamia, jotka tässä yhteiskunnassa eivät ajattele, kuin omaa etuaan, eli levittävät sitä narsismin pyhää sanomaa oikein urakalla ja sitten haukkuvat/syyllistävät pudonneita.

      Kulissit voivat olla vaikka kuinka prameat, mutta se julma henkinen kiusaaminen ja väkivalta silmitöntä. Tuskaa ei saa edes huutaa ulos, koska julkisivu kärsii. Eikä uhri, eli tässä tapauksessa jälkeläinen, sitä alistettuna, lyötynä ja henkisesti murskattuna pysty tekemäänkään. Vihantunne on ymmärrettävää, vanhemmat älkää alistako ja lannistako lastanne, hän on ongelmiinne syytön.

      Se toimeentulo ja perusturva, esim. 2000€/kk perustulona, jokaiselle suomalaiselle elämän perustaksi, vähentäisi niin paljon kärsimystä ja pahaa oloa tässä maassa, että se ilonmäärä nostaisi varmaan jo kansantaloutta itsessään. Byrokratia ja ihmisten juoksuttaminen luukulta toiselle pois, lupaus paremmasta tulevaisuudesta käytännön perusta varmistamalla, olisi viisasta politiikkaa valtiovallalta ja paras turva Suomen lapsille.

    • fakta homma

      Asiahan ei mulle kuulu mitenkään, mutta kyllä ihminen äidin tarvitsee. Kato useimmalla on. Koeta elää sen asian kanssa.

    • afinasesd

      Se saatto olla epäoikeudenmukanen sua kohtaan mutta yritä hakee terapeutille ym! Haukuin mun äitiä aina rumaksi kamalaksi, ym koska se ite kohteli mua kaltoin ja koska se haukku mua ilkeeks jne. Olin todellakin ilkeä. Se oli kyllä kans ja "kasvatti" mut. Muutin 17v pois ja aloin ajattelemaan et ei musta voi tulla samanlainen ihminen, kun pohjimmiltani oon tasapainonen luonteelta.. et oikeesti kannattaa hakea terapeutille ym:) Älä anna äitis pilata sun tulevaisuutta!

      ps oot paljon onnellisempi kun oot ystävällinen ja aidosti osaat välittää ja myönnät myös omat virhees. =) ja onnea kaikes, paljon:)

    • vittuuntunut

      Ja sun isäskö sitten on se Mr. Perfect ja itse herra Täydellisyys?

    • Äidinrakkaus

      Minun äitini on kuollut jo 1977. Enää en voi häntä vihata koska se on turhaa. Silloin kun hän eli monet kerrat vihasin ja ylenkatsoin. Kun hän tuli sairaaksi, kuuroksi, huononäköiseksi en koskaan sanonut että hän on paras äiti mitä minulla on. Äitini olisi antanut ruokansa vaatteensa kaiken minulle, sitä en pitänyt minään. Olin paha.
      Jos vielä näkisin äitini olisin iloinen ja pyytäisin anteeksi kaikkea pahaa mitä olen hänelle aiheuttanut. Ihmisellä voi olla vain yksi äiti ja äitini oli paras. Ilman äitiä en ole mitään. Minä en enää koskaan häntä nää. Maailmassa ei ole mitään muuta oikeaa rakkautta kuin oikea äidinrakkaus, kaikki muu hormonitoimintaa.

    • Tuskin äitisi on noin läpeensä kurja ihminen. Kaikki vanhemmat eivät ole lastensa rakkauden arvoisia, mutta äidin ja lapsen pitäisi yrittää edes sietää toisiaan, sillä he voivat joutua huolehtimaan toisistaan elämän yllättävissä käännekohdissa.

      • että näin

        ei kukaan voi pakottaa sukulaisuuden vuoksi tulemaan keskenään toimeen.


    • Dear Mama

      voi luoja!!!eihän aidistä/äideistä saisi puhua noin!!!toivottavasti(Luulisinkin),että ymmärrät äitiäsi paremmin sitten,kun tulet itse vanhemmaksi!!!Itse rakastin äitiäni,kun hän vielä eli ja kadun,etten ollut parempi/auttavaisempi hänelle,kun hän vielä eli. Parhaani kyllä yritin......

    • rottasukka!

      Taisi jäädä viikkorahat saamatta ku noin närkästynyt olet xD

    • Anonyymi

      musta tuntuu että sun äiti vään rakastaa itseään ja sua kovin paljon mutta hän ei ole ikinä huomannut että on mennyt yli rajan mutta toivoisin että sinä et toivo kuolemaa koska se on väärä ajatus koska joskus sun elämä voimuuttuakin jos kerrot mitä tunne sun äitiäs kohtaan

    • Anonyymi

      Toivon että äitisi testamenttaa rahansa vaikka syöpäsäätiölle kun on noin narsistinen lapsi.

      • Anonyymi

        Kyllä pitäisin äitiä kuin kukkaa kämmenellä, jos olisi elossa!


    • Anonyymi

      Mulla on samanlaisia tuntemuksia isääni kohtaan, se on aivan hirveää rakastaa osaa ihmisestä ja vihata kaikkea paskaa mitä hän on tehnyt. Monesti on hemmetin hieno kiiltokuva vanhempi ulospäin ja kotona hakkaa minkä kerkeää. Omia lapsenlapsiaan ei ilman valvontaa nää. Jättäköön kaikki vaikka puille paljaille. Äiti piti perheen jotenkin kasassa. Otti osumaa ennenkuin kuoli. Lastensuojelu oli vitsi 90 luvulla. Sokeita tanttoja, itkin 10v kun kotiutettiin sairaalasta, kukaan ei vittu vaivautunut kysymään miksi. Kaikkien vanhemmat ei ole sitä mitä se ulospäin näyttää, kukaan sukulaisista ei vieläkään usko että hullu ukko se on. Onneksi on hyvä mies ja oma elämä.

    • Anonyymi

      Avioliitossa on aina kaksi ihmistä ja isästäsikään ei voi sanoa että olisi ihana ihminen.
      Äitisi on varmaan huomannut ettet halua olla tekemisissä ja voin sanoa että älä ole huolissasi vakuutusrahoista sen enempää kuin testamentista nimittäin voi olla että et ole edunsaaja kumpaankaan. Vanhemmat kun voi antaa omaisuutensa nykyään kenelle vaan.

      • Anonyymi

        Lakiosaa ei voi antaa kelle vain .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lakiosaa ei voi antaa kelle vain .

        Omaisuuden voi antaa kenelle vaan, jos kerran tytär kieltää äitinsä ja ei pidä vuosiin yhteyttä niin häntä ei tarvitse muistaa testamentissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lakiosaa ei voi antaa kelle vain .

        Jos onkin vaan velkaa annettavana eikä mitään vakuutuksia? Siirtyykö velat lapsille? Rintaperilliselle


    • Anonyymi

      Viha syö sisältä päin sinua itseäsi.

    • Anonyymi

      Aika huonot perusteet.

    • Anonyymi

      Kylläpä tulee yhden Maritan huonomaineinen tytär tuosta kirjoituksesta mieleen.

    • Anonyymi

      "Toivottavasti kuolisi pian pois,mieluiten tapaturmaisesti, että siitä ois mulle elämäni aikana edes kerran jotainkaan hyötyä(vakuutusrahat)"

      Valitettavasti minäkin toivon pahaa äidilleni, kun hänen likaiset korvansa ovat tukossa luullen minun sanovan jotain muuta asiaa, mikä ei pidä paikkaansa ollenkaan! Minäkin toivon jotain hyötyä elämälleni myös vakuutusrahojen perusteella!

    • Anonyymi

      toivottavasti äitisi ajattelee sinusta samanlailla ku sinä äidistäsi niin olisitte tasoissa ja kumpikin kuolisi samaan aikaan niin ei kummankaan tarvi surra,

    • Anonyymi

      tuntuuko olla hyvältä olla paha omaaa äitiään kohtaa. et todennäköoisesti tiedä häneen kohtaloaan.

    • Anonyymi

      … onpa paljon vihaa. Missä on äidin kunnioitus? Mitä hän sinulle tehnyt, että tunnet noin paljon syvää vihaa.

    • Anonyymi

      En ole sun äitis mutta voin kertoa että tekstisi perusteella olet äitisi kaltainen ja sen lisäksi vielä julma ja ahne.
      Äitisi elämä on tuskin ollut helppoa jos hän on yhtään väittämäsi kaltainen. Ehkä jos juttelesit syvällisiä hänen kanssaan niin saisit valaistusta kaikkeen elämässäsi tapahtuneeseen.
      Olet kuitenkin saanut elämän äitisi kautta ja olet elossa. Itsekkään et tule helpolla täällä selviämään vaikka äitisi vaihtaisi hiippakuntaa, sitten kun aika on.
      Myös minun äiti on laiminlyönyt minua ja on aina tuntunut hyvin etäiseltä. Se sattuu sisäisesti ja olenkin turruttanut sen tunteen. Lisäksi siskoni vihaa minua vaikka en itse edes jaksa vihata häntä. Loukkaantunut kyllä olen, mutta en halua tuhlata energiaani vihaan. Se kuluttaa ja vie voimia. Ymmärrän kuitenkin äitiä hänen oman kokemustensa kautta alkaen hänen lapsuudestaan ja mitä hän on elämässään kokenut.
      Ehkä ymmärrät kaikkea paremmin sitten kun saat ikää lisää ja sen myötä ymmärrystä elämään, joka ei aina ole sitä ruusuilla tanssimista.
      Aina on muös ihmisiä joilla on asia vielä huonommin kuin sinulla. On paljon lapsia jotka kuolevat nälkään tai jotka kokevat sotaa ja sen kauheuksia. Oletko ajatellut heitä.
      Keväällä 2022 Ukrainassa sotilasoperaatiossa niin kuin nuapurin piällysmies sitä nimitti, kuoli pieni elämän alkutaipaleella oleva vauva kylmyyteen, kun ei ollut lämmintä paikkaa missä hän olisi voinut äitinsä kanssa olla turvassa ja lämpimässä. Tämän kertoi toinen äiti, hänen kohtalotoverinsa jonka oma vauva jäi henkiin, kun hänellä oli matkalaukku, jossa hän nukutti pientä vauvaansa pakkasyönä ulkona. Hän kertoi että sen toisen lapsen äitin vauva ei aamulla ollut enää hengissä vaan pienokainen oli kuollut kylmyyteen. Sinä et ollut kumpikaan noista vauvoista tai sinun kohtalosi ei ollut samanlainen kuin heillä.
      Paljon lapsia kuolee myös nälkään. Mitä todennäköisimmin sinun vatsasi ei ole turvonnut nälästä etkä ole mennyt koomaan ja kuollut siihen. Vaikka joillakin ihmisillä on ollut parempi alku kuin sinulla, niin aika monella lapsella on asiat olleet ja ovat edelleen huonommin kuin sinulla.
      Sinä itse voit tehdä elämästäsi parempaa. Se alkaa myös atamalla äidillesi anteeksi. Silloin vapautat myös itsestäsi negatiivisia voimia ja niiden tilalle tulet saamaan positiivisia asioita. Viha ja inho eivät rakenna hyvää elämää. Anteeksianto ja ymmärtäminen saa aikaan positiivisia vaikutuksia ympärilleen ja elämäsi helpottuu sen myötä.
      Olen kokenut, että on tosiasia se, kun tekee jollekkin ihmiselle hyvän teon tai auttaa häntä jossain asiassa vaikka tämä toinen on kohdellut sinua jollakin tavalla väärin. Usko tai älä, kun ihminen voittaa negatiiviset tunteensa ja nousee niiden yläpuolelle ja pystyy olemaan hyvä pahoillekkin ihmisille, niin se tuntuu odottamattoman hyvältä ja voimaannuttavalta. Ihminen silloin hallitsee omia tunteitaan ja pystyy sivuuttamaan negatiivset tunteensa jotka eivät ole hänelle hyväksi.

      Ps. Mistä nyt kiikastaa äitisi suhteen?
      T.unteikas erilaisten asioiden ajattelija

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      156
      2722
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2006
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      22
      2001
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1806
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      67
      1550
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      19
      1313
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1212
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      10
      1201
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1188
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      9
      1171
    Aihe