Arvoisat tieäjät.
Mieltäni on askarruttanut seuraava kysymys:
Miksi sisäperämoottorissa on eritäin suositeltavaa olla makeavesijäähdytys, mutta perämoottoreissahan on aina raakavesijäähdytys?
Lisäksi sisäperissä ei suositella alumiini imusarjoja jne, mutta perämoottoreissa ne on.
Miksi toinen moottorityyppi ruostuu ja toinen ei, näin karkeasti sanottuna?
Raakavesijäähdytys/Makeavesijäähdytys kysymys
Kysyjä tumpelo
47
895
Vastaukset
- Ruostuu
Karkeasti sanottuna, kaikki ruostuu.
Perämoottoreiden kohdalla raakavesijäähdytyksen käyttö perustunee siihen, että moottorin koko pyritään pitämään kompaktina. Sisäperämoottorin kohdalla lämmönvaihtajan vaatima lisätila ei juuri haittaa.
Toinen peruste on kustannussäästö, raakavesijäähdytteisen moottorin valmistaminen on halvempaa. - Wickström W 3
Korkealaatuinen valuteräs kestää Suomenlahdessa vähintäänkin 40 vuotta käyttökunnossa. Tiedän ajettavan yhä vuoden 1938 mallisella (73 vuota!) Wickströmillä edelleen.
On nämä seosmetallit, joiden suhteen tulee sähköinen ilmiö. Juuri mm. imusarja, joka koskettaa teräksistä kantta tai moottoriblogi, jossa teräksinen öljypohja. Se mikä siinä ainetta kuluttaa on sähkögalvaaninen kemian prosessi. Siinä tarvitaan hieman suolavettä ja happosadetta ja tasavirtaa.
Galvaaniset pinnoitteet, kuten Aulis Merenkulkijan teräsveneen kuparointi, meni 97% täällä lukijoilta ohi ymmärryksen.
Kysymyshän oli vain ohuen kuparipinnan siirtämisestä sähkökemiallisesti suojaamaan terästä aluksen pinnassa hapettumiselta. Taidon on ihmiskunta osannut jo 1800- luvulta! Siinä ei siis spreijattu kuparin näköistä litkua aluksen pintaan aerosolipullosta!
Kyllä galvaanisen pinnoituksen idean voi googlessakin lukea, mutta se vaatii vähän jäsentelytajua tekstistä. Siellä tulee käsitteitä ionisaatio, eri metallien "arvo" toisiinsa, molekyyli ja anodin ja katodin merkitys tasavirrassa. Tämä näkemykseni noin yleensä laajemminkin "googlaajapojille" jota tänne intoilevat sitten tietoineen.
Alkuaikoina perämoottoreita tehtiin ilmajäähdytyksellä. Sitten valmistajat päättelivät liikalämmön siirron olevan tehokkaampaa nesteeseen. Samoin pienitehoiset keskimoottorit olivat ilmajäähdytteisiä.
Nykyään jotkut moottorin vaihtamiseen joutuvat pohtivat ilmajäähdytteisiä Same ja Deutz- moottoreita isompiin veneisiinsä, niiden yksinkertaisuuden ja halpuuden vuoksi.
Jää paljon pois putkia, letkuja, liittimiä, läpivientejä, pumppuja, liemiä, pönttöjä ja muuta rikkoutuvaa ja kallista sälää. Niin ja sen galvaanisen suolanesteen ja sähkön syövyttävä vaikutus eri metalleissa moottorin sisuksissa.- kanzalainen
Hyvä Wickström W!
Harvoin täällä saa lukea noin hyvää kansantajuista juttua. Galvaanisen syöpymisen ja pinnoitteen teon erokin näyttää tosiaan menneen joiltakin ohi.
Galvaaninen korroosio syntyy ilman ulkoista virtaa tai happoja, riittää kun kaksi jännitepotentiaaliltaan erilaista metalia on sähköä johtavassa nesteessä tai kaasussa ja mekaanisessa yhteydessä toisiinsa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Galvaaninen_korroosio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metallien_sähkökemiallinen_jännitesarja
Yksinkertaistettuna, epäjalompi metalli suojaa "uhrautumalla" jalompaa korroosiolta.
Tämä on se syy, miksi sinkkianodeja käytetään ja miksi alumiini syöpyy teräksen yhteydessä ym.
Samasta syystä "AulisMerenkulkijan " veneen kuparointi osoittaa että kirjailija ei ole ymmärtänyt lainkaan asiaa, koko pinnan peittäminen katodimetalilla on nopein tapa saada teräs ruostumaan.
Tämäntasoiset asiat käsitellään kaiketi jo lukion kemiantunneilla.- Saat sinä kooklata
e.d.k kirjoitti:
Galvaanisen syöpymisen ja pinnoitteen teon erokin näyttää tosiaan menneen joiltakin ohi.
Galvaaninen korroosio syntyy ilman ulkoista virtaa tai happoja, riittää kun kaksi jännitepotentiaaliltaan erilaista metalia on sähköä johtavassa nesteessä tai kaasussa ja mekaanisessa yhteydessä toisiinsa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Galvaaninen_korroosio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metallien_sähkökemiallinen_jännitesarja
Yksinkertaistettuna, epäjalompi metalli suojaa "uhrautumalla" jalompaa korroosiolta.
Tämä on se syy, miksi sinkkianodeja käytetään ja miksi alumiini syöpyy teräksen yhteydessä ym.
Samasta syystä "AulisMerenkulkijan " veneen kuparointi osoittaa että kirjailija ei ole ymmärtänyt lainkaan asiaa, koko pinnan peittäminen katodimetalilla on nopein tapa saada teräs ruostumaan.
Tämäntasoiset asiat käsitellään kaiketi jo lukion kemiantunneilla.Kumma juttu, että se (E.d.K.) joka puoli vuotta jäkätti Merenkulkijan kanssa väärillä Google-tiedoillaan taas ensimmäisenä alkoi googlata ja esittää omaa erikoista kotikemiaansa suolestaan.
Sinut edkki ja muut nimet viime vuonna jo palautettiin moneen kertaan tässä kuparoinnissa maanpinnalle. Ei näytä sulle menevän mikään perille. Joten mitä pitääkään päässä olla?
Odottelen kiihkolla Välittäjää ja sitten a.k.o:a perään kertomaan, että emäs on happoa ja tasavirtaa ei ole olemassakaan, mutta Suorat Putken voi olla tiivistämättä vannasputkiksi käyrinä ja vesi ei tule sisään. - kujy545t34r
Tämäkö oli Välittäjä ilman rek?
Puuttuu a.k.o. - ny5w2q45ny254ny
e.d.k kirjoitti:
Galvaanisen syöpymisen ja pinnoitteen teon erokin näyttää tosiaan menneen joiltakin ohi.
Galvaaninen korroosio syntyy ilman ulkoista virtaa tai happoja, riittää kun kaksi jännitepotentiaaliltaan erilaista metalia on sähköä johtavassa nesteessä tai kaasussa ja mekaanisessa yhteydessä toisiinsa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Galvaaninen_korroosio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metallien_sähkökemiallinen_jännitesarja
Yksinkertaistettuna, epäjalompi metalli suojaa "uhrautumalla" jalompaa korroosiolta.
Tämä on se syy, miksi sinkkianodeja käytetään ja miksi alumiini syöpyy teräksen yhteydessä ym.
Samasta syystä "AulisMerenkulkijan " veneen kuparointi osoittaa että kirjailija ei ole ymmärtänyt lainkaan asiaa, koko pinnan peittäminen katodimetalilla on nopein tapa saada teräs ruostumaan.
Tämäntasoiset asiat käsitellään kaiketi jo lukion kemiantunneilla.Sekö hirvittävä lentokone on taas edkillä lentovalmiina, jolla lennetään maanvetovoima sammuksiin? Älä lennä kun kaikki sitten lentää avaruuteen ilman vetovoimaa. Himalajastakin lentää irtokivet taivaalle ja Suomenlahdesta vesi että vain hups..
- jou.upukki on totta
e.d.k kirjoitti:
Galvaanisen syöpymisen ja pinnoitteen teon erokin näyttää tosiaan menneen joiltakin ohi.
Galvaaninen korroosio syntyy ilman ulkoista virtaa tai happoja, riittää kun kaksi jännitepotentiaaliltaan erilaista metalia on sähköä johtavassa nesteessä tai kaasussa ja mekaanisessa yhteydessä toisiinsa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Galvaaninen_korroosio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metallien_sähkökemiallinen_jännitesarja
Yksinkertaistettuna, epäjalompi metalli suojaa "uhrautumalla" jalompaa korroosiolta.
Tämä on se syy, miksi sinkkianodeja käytetään ja miksi alumiini syöpyy teräksen yhteydessä ym.
Samasta syystä "AulisMerenkulkijan " veneen kuparointi osoittaa että kirjailija ei ole ymmärtänyt lainkaan asiaa, koko pinnan peittäminen katodimetalilla on nopein tapa saada teräs ruostumaan.
Tämäntasoiset asiat käsitellään kaiketi jo lukion kemiantunneilla.Yksinkertaistettuna, epäjalompi metalli suojaa "uhrautumalla" jalompaa korroosiolta..............
Kaikki riippuu tasavirran suunnasta, eikä mistään uhrautumisesta. - Se moottorimies
jou.upukki on totta kirjoitti:
Yksinkertaistettuna, epäjalompi metalli suojaa "uhrautumalla" jalompaa korroosiolta..............
Kaikki riippuu tasavirran suunnasta, eikä mistään uhrautumisesta.Googlaa...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uhrimetalli
Mikä tässä onkaan se virran suunta ? ? - myyyäääh
Se moottorimies kirjoitti:
Googlaa...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uhrimetalli
Mikä tässä onkaan se virran suunta ? ?...olen Wickströmin kanssa samaa mieltä, että jäsentelykykyä pitää olla. Ei riitä, että kooklaa ja luulee... he heee
- Reikä päässä
Oliskohan niin että siellä perämoottorissa suolavesi ei makaa jatkuvasti korroosiota tekemässä toisin kuin sisäperämoottorin jäähdytysjärjestelmässä? Luulisin perämoottorien olevan tehty niin että kun kone kipataan yläasentoon, suolavesi valuu ulos. Tällöin koko koneen elinajasta siinä olisi vettä sisällä melko lyhyt aika.
- Deutz-mannen
Wickströmille tiedoksi. Olet muuten aivan oikeassa asiassa ja ytimessä!
Haimme 913 eko Deutzin tammikuussa. Pidimme 6 päivän talviloman samalla. Ajoimme laivalla Saksaan ja siitä Alppien yli Italiaan. Kävimme tehtaan myymälällä ja yövyimme sen hotellissa. Seuraavaksi yövyimme Puolassa ja sitten Tallinnassa. Tulimme Baltian kautta pois.
Moottori oli Ducaton pakussa takana kiinnitetty trukkilavaan ja maksettu käteisellä. Hintaa en viitsi sanoa, kun alkaa taas se fittuilu ja tietäminen tyhmiltä sönkiltä. Niin halpa se oli, että maahantuojalla loksahtaisi.
Nordlandiasta ajoimme Jätkään ja vähän odottelimme, että olisi saanut tullata, jos tavaran vapaa liikkuminen sitä edellytti. Ei ketään kiinnostanut.
Moottori on jo paatissa ja muutoksen jälkeen jäi tilaakin sammuttimille ja muille välineille entisen Perkinkinsin jäljiltä moottoritilaan.- Kade-Kalle vaan
Keskipakoispuhaltimen vihellystä on sitten veneessä ensi kesäksi tarpeeksi. Viheltääkö vielä turbokin? Minne välijäähdytys laitettu?
Ei se moottorina huono ole. Vanha rakenne 1950- luvulta, jota uudisteltu kuten pitänytkin. MAN- labbissysteemin kehittämä rivipumppu, jossa sisäkalut viimeisintä huutoa, samoin ruiskusuuttimet. Ei niistä muuta, kuin rivipumppu on pappakeksintö pitkine korkeapaineputkineen.
Vielä siinä on hyvää suuri 13 litran öljytilavuus. Sillä merellä on turvallisempi mieli, kuin 3,5 litran tuopillisella. Tietysti se keveys ja monipuolinen tapa kiinnittää veneessä. Sopiiko vanhaan vaihteistoon, vai tuliko sekin uusi? Deutzillahan on oma tuotanto.
Miksikö olen näin katkera? Siksi, että telakalla on oma veneeni Fordin moottorikansi auki. Todettu loppuun ajetuksi ja sylinteriseinät koloissa. Rahaa ei olisi uuteen ja korjauskin ottaa 3500 - 5000 ja tuskin ehtii juhannukseksi paikalleen.
Minäkin hakisin Deutzin maailman äärestä, jos alle viisi tonnia saisi. - Deutz-mannen
Kade-Kalle vaan kirjoitti:
Keskipakoispuhaltimen vihellystä on sitten veneessä ensi kesäksi tarpeeksi. Viheltääkö vielä turbokin? Minne välijäähdytys laitettu?
Ei se moottorina huono ole. Vanha rakenne 1950- luvulta, jota uudisteltu kuten pitänytkin. MAN- labbissysteemin kehittämä rivipumppu, jossa sisäkalut viimeisintä huutoa, samoin ruiskusuuttimet. Ei niistä muuta, kuin rivipumppu on pappakeksintö pitkine korkeapaineputkineen.
Vielä siinä on hyvää suuri 13 litran öljytilavuus. Sillä merellä on turvallisempi mieli, kuin 3,5 litran tuopillisella. Tietysti se keveys ja monipuolinen tapa kiinnittää veneessä. Sopiiko vanhaan vaihteistoon, vai tuliko sekin uusi? Deutzillahan on oma tuotanto.
Miksikö olen näin katkera? Siksi, että telakalla on oma veneeni Fordin moottorikansi auki. Todettu loppuun ajetuksi ja sylinteriseinät koloissa. Rahaa ei olisi uuteen ja korjauskin ottaa 3500 - 5000 ja tuskin ehtii juhannukseksi paikalleen.
Minäkin hakisin Deutzin maailman äärestä, jos alle viisi tonnia saisi.Älä menetä toiverikkauttasi. Tuolla on mm. turbo-marinoitu Perkins ja Ford ja venäläisillä parikin venemoottoria alle 5000.
http://www.machineryzone.fi/kaytetty/1/moottorit.html
muista, että tinkiminen on poikaa noissa piireissä, jos englanti tai saksa sujuu.... - Parts&partsia
Deutz-mannen kirjoitti:
Älä menetä toiverikkauttasi. Tuolla on mm. turbo-marinoitu Perkins ja Ford ja venäläisillä parikin venemoottoria alle 5000.
http://www.machineryzone.fi/kaytetty/1/moottorit.html
muista, että tinkiminen on poikaa noissa piireissä, jos englanti tai saksa sujuu....Noi yksityisten pyynnöt ovat pyrstöstä!
Saksalainen kauppiaaksi merkitty ei uskalla myydä aivan sontaa. Siksi niiden pyynnötkin on järkeviä. Paikallinen kuluttajalautakunta siellä vaatii aina rekisteröidyltä maahantuoja/kauppiaalta vakuuden korvaustapauksiin. Se käsittely maksaa enemmän, kuin 2000 käytetty moottori, joten eivät juuri kuseta.
Niitä 6 sylinteristä 912 ja 913 Deutzia on Saksa käytettynä pullollaan. Se on yleinen pikkutraktoreiden moottori ja paikalliskäytössä farmareilla. Osalla ei ole käyttötunteja, kuin muutamia satoja. Saksmann huoltaa laitteensa hyvin. Vahingoittunut traktori Saksassa menee aina vakuutuksen kautta purkuun. Nyt ne ovat myyneet Puolaan, Unkariin ja Baltiaan kaikki vanhat kamansa. Alkaa tulla parempaa myyntiin. Noita nettikauppasivuja on paljon parempia ja järkevämpiäkin.
Minä tuon sieltä lähinnä raskaan kaluston vaihdelaatikkoa, perää, Mannin ja Mersun moottoreita. On ollut kaksi kertaa vaikeuksia laadussa. Molemmilla kerroilla puolalaissyntyinen myyjä. Joten niitä vältä. - Kade-Kalle vaan
Parts&partsia kirjoitti:
Noi yksityisten pyynnöt ovat pyrstöstä!
Saksalainen kauppiaaksi merkitty ei uskalla myydä aivan sontaa. Siksi niiden pyynnötkin on järkeviä. Paikallinen kuluttajalautakunta siellä vaatii aina rekisteröidyltä maahantuoja/kauppiaalta vakuuden korvaustapauksiin. Se käsittely maksaa enemmän, kuin 2000 käytetty moottori, joten eivät juuri kuseta.
Niitä 6 sylinteristä 912 ja 913 Deutzia on Saksa käytettynä pullollaan. Se on yleinen pikkutraktoreiden moottori ja paikalliskäytössä farmareilla. Osalla ei ole käyttötunteja, kuin muutamia satoja. Saksmann huoltaa laitteensa hyvin. Vahingoittunut traktori Saksassa menee aina vakuutuksen kautta purkuun. Nyt ne ovat myyneet Puolaan, Unkariin ja Baltiaan kaikki vanhat kamansa. Alkaa tulla parempaa myyntiin. Noita nettikauppasivuja on paljon parempia ja järkevämpiäkin.
Minä tuon sieltä lähinnä raskaan kaluston vaihdelaatikkoa, perää, Mannin ja Mersun moottoreita. On ollut kaksi kertaa vaikeuksia laadussa. Molemmilla kerroilla puolalaissyntyinen myyjä. Joten niitä vältä.Tiedätkö mitä maksaisi kunnossa oleva Deutz tuotuna Suomeen? Mulla olisi määräraha noin kolmeen tonniin nopeassa kaupassa.
Riittäisi vapaasti hengittävä vaikkapa vanhempi 912-sarjan kuutonen. - Parts&partsia
Kade-Kalle vaan kirjoitti:
Tiedätkö mitä maksaisi kunnossa oleva Deutz tuotuna Suomeen? Mulla olisi määräraha noin kolmeen tonniin nopeassa kaupassa.
Riittäisi vapaasti hengittävä vaikkapa vanhempi 912-sarjan kuutonen.Laita yhteystieto, niin katsotaan....
- 40 v Wärtsilässä
Perämoottorit on ainakin toistaiseksi sen verran pieniä kooltaan että niiden korroosionesto on helpommin hoidettavissa mm. altaissa.
Sisäperämoottorit on yleensä muuhun käyttöön alunperin suunniteltuja ja linjalta otetaan valmis moottori marinoitavaksi ja maalataan vain ulkopuolisesti jollain suojamaalilla.
" Korkealaatuinen valuteräs kestää Suomenlahdessa vähintäänkin 40 vuotta käyttökunnossa."
Mitä tarkoitetaan korkealaatuisella ?
Vanhat runsaasti hiiltä ym- ja epäpuhtauksia sisältävät valuteräkset kestivät hyvin korroosiota, mutta vaativat muiden huonojen ominaisuuksiensa takia suuria ainevahvuuksia, nykyiset valut on sitten kuin päinvastoin ja suojaa yritetään lisätä sinkkianodein ja välttämällä jalompia metalleja nestekierrossa. - en tiedä mitään
e.d.k
10.3.2012 17:06
0
Sulje
"Galvaanisen syöpymisen ja pinnoitteen teon erokin näyttää tosiaan menneen joiltakin ohi.
Yksinkertaistettuna, epäjalompi metalli suojaa "uhrautumalla" jalompaa korroosiolta."
Edk on siis sitä mieltä, että messinkiesineitä päällystetään hopealla ja kullalla, niin se messinki on jalompaa? Hopealusikan pesä kullataan alempiarvoisella kullalla?
Just joo ...olen Wickströmin kanssa samaa mieltä, että jäsentelykykyä pitää olla. Ei riitä, että kooklaa ja luulee... he heee- Tyhmien kokousko ?
Ulkopuolisia virtalähteitä käytetään mm. galvaanisen syöpymisen ehkäisyyn kumoamaan potentiaalieroista aiheutuvaa virtaa.
Googlatkaa lapsukaiset ja ymmärrätte mikä ero on pinnoitteen teolla, tarkoituksella ja korroosiolla. - Et tosiaan
Googlaa...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uhrimetalli
Mikä tässä onkaan se virran suunta ? ?
Toivottavasti opit hieman. - myyäääähh
Et tosiaan kirjoitti:
Googlaa...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uhrimetalli
Mikä tässä onkaan se virran suunta ? ?
Toivottavasti opit hieman....olen Wickströmin kanssa samaa mieltä, että jäsentelykykyä pitää olla. Ei riitä, että kooklaa ja luulee... he heee
- Sivusta seurannut
Voiko tämä olla totta että itseään moottoriveneasiantuntijoina pitävät kirjoittajat eivät edes tiedä mitä on sähköinen korroosio tai miksi anodeja yleensä käytetään tai kuinka se suojaa.
Suorastaan huvittavaa seurata kun yksi kirjoittaja hieman sekoaa ajatuksissaan ja asialliseen oikaisuun ryhtyy massiiviseen hyökkäykseen eri nimimerkkien takaa !
Normaalikäytökseen yleensä kuuluu että asiaa selvitellään ja väärässä ollut myöntää erehtyneensä tai perustelee väitteensä oikeudellisuutta.
Jotenkin kai pitäisi ymmärtääkin näitä turvonneen egon omaavia , mielestään top3-tyyppejä, mutta väärän tiedon ja lapsellisen asianvierestä raakkumisen sietäminen alkaa käydä jo tympäiseväksi.
- Wickström W 3
Deutz-mannen
10.3.2012 12:23
1
Sulje
Wickströmille tiedoksi. Olet muuten aivan oikeassa asiassa ja ytimessä!
Haimme 913 eko Deutzin tammikuussa."
Tiedän, että täällä länsisuunnalla ajaa parikin ilmajäähdytyksellä olevaa venettä. Toinen on kapea ja pitkä, jossa laaja avotila, jonne moottori on peitetty. Toinen on rautavene, joka usein kalastamassa ja kokemassa verkkoja Planktgrundetin vesillä.
Särkisalolaisella veneilijällä on Deutz- veneessään, joten pääset jo kokeneeseen joukkoon.
Täällähän on hauskaa tarinaa. Nimimerkki edkki väittää, että kulta, hopea ja kupari ovat epäjalompia kuin rauta ja siksi "uhrautuvat" raudan puolesta sen pintaan suojaamaan. Se on kuulkaa sitä kookle-kemiaa parhaasta päästä!- Hyvä Wickströmi
Olet kai ainoa joka on puolustanut teräsveneen kuparointia, joten olisiko mahdollista että kertoisit edes jonkun syyn , kun annat ymmärtää tietäväsi asiasta.
Itse ainakin , asiaa enemmälti tuntematta tai siitä paljon tajuamatta olen päätynyt lukemani perusteella e.d.k.n kanssa samaan tulokseen että kuparipinta nimenomaan syövyttää terästä.
Lainaus >Epäjalompi metalli, jolla on siis matalampi potentiaali, muodostuu sähköisessä parissa anodiksi ja syöpyy. <
Kupari kuuluu katodimetalleihin ja sen potentiaali on rautaa paljon korkeampi, ainakin jännitesarjan mukaan, joten kuinka voit tulkita kuparipinnan suojaavan terästä merivedessä.
Voitko selittää asiaa vaikka vain omin sanoin, että tällainen maallikkokin ymmärtäisi tuon kuparoinnin idean.
Kiitos etukäteen. - Aika halpamaista
Wickström W 3
10.3.2012 08:38
"Galvaaniset pinnoitteet, kuten Aulis Merenkulkijan teräsveneen kuparointi,...
Kysymyshän oli vain ohuen kuparipinnan siirtämisestä sähkökemiallisesti suojaamaan terästä aluksen pinnassa hapettumiselta. "
Eipä e.d.k tai kukaan muukaan itseäsi lukuunottamatta ole sanonut että jalommat metallit "uhrautuvat" ja suojaavat terästä.
Taisi käydä vaan niin että huomasit viimeinkin kuinka väärässä olet taas koko ajan ollut, ja yrität selvitä nolosta tilanteesta keksimällä tapoja kääntää huomio pois omista sekoiluistasi.
Häpeäisit edes ! - Lopeta kooklaus!
Hyvä Wickströmi kirjoitti:
Olet kai ainoa joka on puolustanut teräsveneen kuparointia, joten olisiko mahdollista että kertoisit edes jonkun syyn , kun annat ymmärtää tietäväsi asiasta.
Itse ainakin , asiaa enemmälti tuntematta tai siitä paljon tajuamatta olen päätynyt lukemani perusteella e.d.k.n kanssa samaan tulokseen että kuparipinta nimenomaan syövyttää terästä.
Lainaus >Epäjalompi metalli, jolla on siis matalampi potentiaali, muodostuu sähköisessä parissa anodiksi ja syöpyy. <
Kupari kuuluu katodimetalleihin ja sen potentiaali on rautaa paljon korkeampi, ainakin jännitesarjan mukaan, joten kuinka voit tulkita kuparipinnan suojaavan terästä merivedessä.
Voitko selittää asiaa vaikka vain omin sanoin, että tällainen maallikkokin ymmärtäisi tuon kuparoinnin idean.
Kiitos etukäteen.Kerrohan edkki miksi Hagmanin kuparoima teräskattila ei syövy? Siinä on melkein aina käytössä suola, vesi ja staattista sähköä. Tekeekö edk Hagman sen aivan piruuttaan? Onko kuparointiin jokin syy?
Oletko vieraillut Lontoossa tai Pietarissa? Kummassakin kaupungissa on upeita siltoja. Niiden siltojen yleisin rakenneaine on kivi, mutta paljon on tako- ja valuterästä. Katsohan seuraavaksi niitä pylväitä ja suojaseinämiä tarkkaan. Niissä on kuparinen pinta! Thamesjoen paskavesi ei ole pysytynyt niihin 150 vuoden aikana!
Kukaan ei sinulle edkki jaksa kertoa enmpää selvää asiaa! - Ei Erkki
Aika halpamaista kirjoitti:
Wickström W 3
10.3.2012 08:38
"Galvaaniset pinnoitteet, kuten Aulis Merenkulkijan teräsveneen kuparointi,...
Kysymyshän oli vain ohuen kuparipinnan siirtämisestä sähkökemiallisesti suojaamaan terästä aluksen pinnassa hapettumiselta. "
Eipä e.d.k tai kukaan muukaan itseäsi lukuunottamatta ole sanonut että jalommat metallit "uhrautuvat" ja suojaavat terästä.
Taisi käydä vaan niin että huomasit viimeinkin kuinka väärässä olet taas koko ajan ollut, ja yrität selvitä nolosta tilanteesta keksimällä tapoja kääntää huomio pois omista sekoiluistasi.
Häpeäisit edes !Onko E.d.K. taas ehtinyt pyyhkiä kirjoituksiaan pois, kuten aina joutuessaan häpeään?
- Ei Erkki
Aika halpamaista kirjoitti:
Wickström W 3
10.3.2012 08:38
"Galvaaniset pinnoitteet, kuten Aulis Merenkulkijan teräsveneen kuparointi,...
Kysymyshän oli vain ohuen kuparipinnan siirtämisestä sähkökemiallisesti suojaamaan terästä aluksen pinnassa hapettumiselta. "
Eipä e.d.k tai kukaan muukaan itseäsi lukuunottamatta ole sanonut että jalommat metallit "uhrautuvat" ja suojaavat terästä.
Taisi käydä vaan niin että huomasit viimeinkin kuinka väärässä olet taas koko ajan ollut, ja yrität selvitä nolosta tilanteesta keksimällä tapoja kääntää huomio pois omista sekoiluistasi.
Häpeäisit edes !e.d.k
10.3.2012 17:06
Yksinkertaistettuna, epäjalompi metalli suojaa "uhrautumalla" jalompaa korroosiolta....................
Ei edkki ole ehtinyt kaikkea pyyhkiäkkään! Osaatko lukea, vai käännänkö jyddishiksi? - NO NO POJAT
Lopeta kooklaus! kirjoitti:
Kerrohan edkki miksi Hagmanin kuparoima teräskattila ei syövy? Siinä on melkein aina käytössä suola, vesi ja staattista sähköä. Tekeekö edk Hagman sen aivan piruuttaan? Onko kuparointiin jokin syy?
Oletko vieraillut Lontoossa tai Pietarissa? Kummassakin kaupungissa on upeita siltoja. Niiden siltojen yleisin rakenneaine on kivi, mutta paljon on tako- ja valuterästä. Katsohan seuraavaksi niitä pylväitä ja suojaseinämiä tarkkaan. Niissä on kuparinen pinta! Thamesjoen paskavesi ei ole pysytynyt niihin 150 vuoden aikana!
Kukaan ei sinulle edkki jaksa kertoa enmpää selvää asiaa!http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka_f1_korroosionesto_perusteet.html
- Jani-Petteri mat.yo
Hyvin ymmärrettävästi kerrottu. Kolmen laudaturin ylioppilaana tajuan asian. Reaalissa tein kemian ja fysiikan tehtävät.
"Kysymyshän oli vain ohuen kuparipinnan siirtämisestä sähkökemiallisesti suojaamaan terästä aluksen pinnassa hapettumiselta. Taidon on ihmiskunta osannut jo 1800- luvulta! Siinä ei siis spreijattu kuparin näköistä litkua aluksen pintaan aerosolipullosta!
Kyllä galvaanisen pinnoituksen idean voi googlessakin lukea, mutta se vaatii vähän jäsentelytajua tekstistä. Siellä tulee käsitteitä ionisaatio, eri metallien "arvo" toisiinsa, molekyyli ja anodin ja katodin merkitys tasavirrassa. Tämä näkemykseni noin yleensä laajemminkin "googlaajapojille" jota tänne intoilevat sitten tietoineen."- Voi Jani-Petteri
Olet ymmärtänyt asian väärin joko tahallasi tai vielä kokemattomuuttasi.
Pinnoitteen teko teräksen tai muunkaan pinnalle ei ollut asia josta oli erimielisyyttä, vaan tästä :
" ... suojaamaan terästä aluksen pinnassa hapettumiselta"
Katselepa rauhassa täälläkin esitettyjä linkkejä ja huomannet kyllä kuinka järkevää olisi pinnoittaa teräs kuparilla tai kuinka todennäköistä että joku edes olisi ollut niin typerä. - Jani-Petteri mat.yo
Voi Jani-Petteri kirjoitti:
Olet ymmärtänyt asian väärin joko tahallasi tai vielä kokemattomuuttasi.
Pinnoitteen teko teräksen tai muunkaan pinnalle ei ollut asia josta oli erimielisyyttä, vaan tästä :
" ... suojaamaan terästä aluksen pinnassa hapettumiselta"
Katselepa rauhassa täälläkin esitettyjä linkkejä ja huomannet kyllä kuinka järkevää olisi pinnoittaa teräs kuparilla tai kuinka todennäköistä että joku edes olisi ollut niin typerä.Jos joku on valmistanut mustarautaveneen ja saanut sen pintaan kuparin kiinni elektrolyysillä, niin kyllä se kupari siinä pysyy maailman tappiin. Se päin vastoin tiivistää atomisidoksiaan raudan kanssa ja on viimeisenä atomina rautaisen sidoksen pinnassa maailman lopussa.
Kullatut lusikat menettää kultansa mekaanisen kulumisen vuoksi. Eivät ne suuhappojen tai tiskivesien vuoksi ohennu. Kulta vain sattuu olla niin pehmeää pintamolekyylikokoisenakin, että kuluu.
En ole jaksanut lukea tuolta vuosien takaa sitä kuparivenejuttua, mutta ei se mikään jumalan ihme ole ollut. Kääntäkää virran suuna toisin päin ja ihmetelkää, miten arvokkaampi aine kulkee vähäarvoisen pintaan, kuten messinkirunkoisissa kynttilänjaloissa tai kulhoissa. . - Hyvä Jani-Petteri
Jani-Petteri mat.yo kirjoitti:
Jos joku on valmistanut mustarautaveneen ja saanut sen pintaan kuparin kiinni elektrolyysillä, niin kyllä se kupari siinä pysyy maailman tappiin. Se päin vastoin tiivistää atomisidoksiaan raudan kanssa ja on viimeisenä atomina rautaisen sidoksen pinnassa maailman lopussa.
Kullatut lusikat menettää kultansa mekaanisen kulumisen vuoksi. Eivät ne suuhappojen tai tiskivesien vuoksi ohennu. Kulta vain sattuu olla niin pehmeää pintamolekyylikokoisenakin, että kuluu.
En ole jaksanut lukea tuolta vuosien takaa sitä kuparivenejuttua, mutta ei se mikään jumalan ihme ole ollut. Kääntäkää virran suuna toisin päin ja ihmetelkää, miten arvokkaampi aine kulkee vähäarvoisen pintaan, kuten messinkirunkoisissa kynttilänjaloissa tai kulhoissa. .Tiedät varsin hyvin että muutaman kymmenen µ .n kuparipinta hiekkapuhalletulla teräspinnalla ei voi pysyä ehjänä, pelkkä kevyt pyyhkäisy kynnellä riittää rikkomaan pehmeän kuparipinnan ja syöpyminen alkaa tosi vauhdilla, katodipintaa kun riittää.
Myös olet oppinut koulussa, että kupari ei muodosta raudan kanssa elektrolyysissä edes molekyylitason yhdisteitä, atomitaso taisi olla lipsahdus, ja senkin kai opit, että katodimetalien välistä syöpymistä tai yleensäkään ns, hapettumista/ruostumista ei samassa mitassa esiinny kuin anodimetalleilla ja esim kultaus , hopeointi ym koristepinnoite tehdään jollekin katodimetalipinnalle, ei koskaan suoraan syöpyvän metallin päälle.
Ja sitten vilkaisu ympärille !
Jos kuparipinnoitteella olisi vähäisintäkään suojaavaa vaikutusta tai pientä muutakaan etua, niin miksi siitä ei kukaan ole edes kuullut, Aulis-tarinaa lukuunottamatta.
Fys. op. - googletieto
Hyvä Jani-Petteri kirjoitti:
Tiedät varsin hyvin että muutaman kymmenen µ .n kuparipinta hiekkapuhalletulla teräspinnalla ei voi pysyä ehjänä, pelkkä kevyt pyyhkäisy kynnellä riittää rikkomaan pehmeän kuparipinnan ja syöpyminen alkaa tosi vauhdilla, katodipintaa kun riittää.
Myös olet oppinut koulussa, että kupari ei muodosta raudan kanssa elektrolyysissä edes molekyylitason yhdisteitä, atomitaso taisi olla lipsahdus, ja senkin kai opit, että katodimetalien välistä syöpymistä tai yleensäkään ns, hapettumista/ruostumista ei samassa mitassa esiinny kuin anodimetalleilla ja esim kultaus , hopeointi ym koristepinnoite tehdään jollekin katodimetalipinnalle, ei koskaan suoraan syöpyvän metallin päälle.
Ja sitten vilkaisu ympärille !
Jos kuparipinnoitteella olisi vähäisintäkään suojaavaa vaikutusta tai pientä muutakaan etua, niin miksi siitä ei kukaan ole edes kuullut, Aulis-tarinaa lukuunottamatta.
Fys. op.no nyt tuli Välittäjä-tietoa ja lisättynä google-google-google-tiedon äitinä!
- Raakamerivesi
Kyllä raaka merivesikone on mielestäni luotettavin, yksinkertaisempi ei keitä ainankaan sen takia että vesi vähenee. Itselläni ollut 35v merivesikoneita uudemmat niistä bukh -86 ja yanmar -84 kumpikaan ei ole vielä puhki ruostunut ja voi olla että ensikesänä puhkeaa kuka tietää mutta kun alkaa muutenkin olla vaihtokunnossa niin mitä iloa olisi ollut makea vesijäähdytteisestä ainoa etu jos ottaa lämppärille nestekierron. Talveksi kunnon makeavesihuuhtelu ja klykoolit sisään uudet sinkit ja öljyt.
- pukki20
kiinnostaa henk.kohtaisesti tuon Bukhin kestävyys. Ostin veneen jossa -79 Bukh 20 . On huollettu hyvin ja sinkit aina vaihdettu. Mitä kokemuksia, vaihdanko heti vai vieläkö odotettavissa elonpäiviä minkä verran. Mikä Bukhissa poksahtaa ensimmäiseksi?
pukki20 kirjoitti:
kiinnostaa henk.kohtaisesti tuon Bukhin kestävyys. Ostin veneen jossa -79 Bukh 20 . On huollettu hyvin ja sinkit aina vaihdettu. Mitä kokemuksia, vaihdanko heti vai vieläkö odotettavissa elonpäiviä minkä verran. Mikä Bukhissa poksahtaa ensimmäiseksi?
Yritä käsin kaksin käsin pyöräyttää sitä vauhtipyörästä:
- Ei pyörähdä = elinaikaa saattaa olla jäljellä
- Pyörähtää = vaihtoon
Tätä helpompaa testi tuskin löydät, soveltuu tosin vain dieseleihin joissa vauhtipyörä on etupäässä :)- Raaka merivesi
pukki20 kirjoitti:
kiinnostaa henk.kohtaisesti tuon Bukhin kestävyys. Ostin veneen jossa -79 Bukh 20 . On huollettu hyvin ja sinkit aina vaihdettu. Mitä kokemuksia, vaihdanko heti vai vieläkö odotettavissa elonpäiviä minkä verran. Mikä Bukhissa poksahtaa ensimmäiseksi?
BUKH. Ensimmäiseksi poksahtaa muiden koneet. Jos hyvin huollettu saattaa kestää pitkäänkin ensimmäinen joka ruostuu puhki on yleensä pako käyrä noin 15-20v välein menee yhtälailla makeavesikoneistakin koska niihinkin tulee sinne merivesi.
- h52w4hw25
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Yritä käsin kaksin käsin pyöräyttää sitä vauhtipyörästä:
- Ei pyörähdä = elinaikaa saattaa olla jäljellä
- Pyörähtää = vaihtoon
Tätä helpompaa testi tuskin löydät, soveltuu tosin vain dieseleihin joissa vauhtipyörä on etupäässä :)Tiivistämätön putki konetilaan?
- DV20
pukki20 kirjoitti:
kiinnostaa henk.kohtaisesti tuon Bukhin kestävyys. Ostin veneen jossa -79 Bukh 20 . On huollettu hyvin ja sinkit aina vaihdettu. Mitä kokemuksia, vaihdanko heti vai vieläkö odotettavissa elonpäiviä minkä verran. Mikä Bukhissa poksahtaa ensimmäiseksi?
Mulla on DV20 vuodelta -85. Siitä meni kansi kymmenkunta vuotta sitten ja se onkin tyypillisesti ensimmäinen pettävä kohta. Palotilassa on poraus suutinta varten ja sen porauksen nurkassa seinämäpaksuus vesitilaan on on paitsi ohuimmillaan, siinä on myö terävä nurkka. Viitisen vuotta sitten uusin pakosarjan asiantuntijan neuvosta, tyypillinen kestoikä oli kuulemma lopuillaan ja sen pettäminen käynnissä olisi aiheuttanut ison vahingon.
Noiden osien uusiminen on vielä selvästi taloudellisesti kannattavaa ja useammalta taholta on vakuutettu käyttövuosia olevan vielä paljon jäljellä. Konehan painaa kuin synti, mutta isoine vauhtipyörineen ja vastapainoakseleineen varsin tasakäyntinen. Kaipa ne Bukhin kaikki mahdolliset hyväksynnät pelastusvenekäyttöön ym. jotain siitä kertoo. - Utelias.
DV20 kirjoitti:
Mulla on DV20 vuodelta -85. Siitä meni kansi kymmenkunta vuotta sitten ja se onkin tyypillisesti ensimmäinen pettävä kohta. Palotilassa on poraus suutinta varten ja sen porauksen nurkassa seinämäpaksuus vesitilaan on on paitsi ohuimmillaan, siinä on myö terävä nurkka. Viitisen vuotta sitten uusin pakosarjan asiantuntijan neuvosta, tyypillinen kestoikä oli kuulemma lopuillaan ja sen pettäminen käynnissä olisi aiheuttanut ison vahingon.
Noiden osien uusiminen on vielä selvästi taloudellisesti kannattavaa ja useammalta taholta on vakuutettu käyttövuosia olevan vielä paljon jäljellä. Konehan painaa kuin synti, mutta isoine vauhtipyörineen ja vastapainoakseleineen varsin tasakäyntinen. Kaipa ne Bukhin kaikki mahdolliset hyväksynnät pelastusvenekäyttöön ym. jotain siitä kertoo.Tyhmä kysymys, Bukhia kun en ole omistanut, että onko siinä 2-pyttysessä tasavälinen sytytys ?
Käynti olisi pienillä kierroksilla tasainen mutta vaatinee tasapainotus akselit ?
Jos, niin löytyykö yhtään toista samanlaista.? - pukki20
DV20 kirjoitti:
Mulla on DV20 vuodelta -85. Siitä meni kansi kymmenkunta vuotta sitten ja se onkin tyypillisesti ensimmäinen pettävä kohta. Palotilassa on poraus suutinta varten ja sen porauksen nurkassa seinämäpaksuus vesitilaan on on paitsi ohuimmillaan, siinä on myö terävä nurkka. Viitisen vuotta sitten uusin pakosarjan asiantuntijan neuvosta, tyypillinen kestoikä oli kuulemma lopuillaan ja sen pettäminen käynnissä olisi aiheuttanut ison vahingon.
Noiden osien uusiminen on vielä selvästi taloudellisesti kannattavaa ja useammalta taholta on vakuutettu käyttövuosia olevan vielä paljon jäljellä. Konehan painaa kuin synti, mutta isoine vauhtipyörineen ja vastapainoakseleineen varsin tasakäyntinen. Kaipa ne Bukhin kaikki mahdolliset hyväksynnät pelastusvenekäyttöön ym. jotain siitä kertoo.Mistä ostit kannen/pakosarjan?
- Porista saa
pukki20 kirjoitti:
Mistä ostit kannen/pakosarjan?
Varaosien myynti oli silloin vielä suoraan maahantuojalla. Nyt niitä saa vain jälleenmyyjien kautta ja viimeksi jotain pientä tarvitessani osoittivat tänne: www.porinvene-jamoottorikorjaamo.com/ Hyvin sieltä tavaran toimittivat.
- DV20
Utelias. kirjoitti:
Tyhmä kysymys, Bukhia kun en ole omistanut, että onko siinä 2-pyttysessä tasavälinen sytytys ?
Käynti olisi pienillä kierroksilla tasainen mutta vaatinee tasapainotus akselit ?
Jos, niin löytyykö yhtään toista samanlaista.?Kyllä Bukhin sytytys on tasavälinen ja tasapainotusakselitkin siinä on.
- Utelias.
DV20 kirjoitti:
Kyllä Bukhin sytytys on tasavälinen ja tasapainotusakselitkin siinä on.
Jep kiitos.
Käsittääkseni aika harvinainen ratkaisu ja löytyneekö markkinoilta muita vastaavanlaisia kampiakseliratkaisuja.
- Raaka merivesi
Joo niin saa , kannattaa istua kun kysyy hintaa. Kysy myös teknomarinelta saattaa olla hinta eroja. Halvin paikka siirpyyn moottorikorjaamo. Vielä tuohon moottorin ja lähinnä kannen kestämiseen, on tärkeää antaa moottorin lämmetä ennen kun sitä kovasti kuormittaa myös sama ennenkuin sammuttaa antaa jäähtyä rauhassa tyhjäkäynnillä tai tulee matalilla kierroksilla rantaan riitävän pitkän aikaa.
(hiusmurtumat) Myös katso ettei potkuri ole liian raskas -300 krm max muuten kone käy liian kuumana aiheuttaen ns. kattilakiveä (merivesi koneet) joka tukii jäähdytys järjestelmää ja kansi lämpeää / jäähtyy epätasaisesti mikä väistämättä johtaa aikaamyöden kannen ennen aikaiseen vaurioitumiseen.
Syksyllä perusteelinen makeavesi ajo uusi sinkki ja klykoolit sisään.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuvat! Dannyyn liitetty Helmi Loukasmäki, 22, on puhjennut naisena kukkaan - Some sekoaa: "Sä..."
Ooo, kaunis aikuinen nainen Helmistä on kasvanut siinä yli 80-vuotiaan Dannyn rinnalla! Katso uudet kuvat: https://ww685463- 613664
Suodatinpussin kastelemalla saa parempaa kahvia
Kokeilin niksiä ja kyllä tämä kahvi on parempaa nyt. Ei lainkaan maistu paperiselta. Huljuttelee hanan alla suppiloa pap1522708Tidätkö nainen
että suoraan sanottuna v.tut.aa että pääsit näin lähelle minua. Ei olisi oikeasti aikaa tähän mutta silti aina välillä o1052156Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.1021943Oho! Arja Koriseva paljastaa TTK:n ekasta suorasta lähetyksestä: "On vähän ärsyttävä yhtälö!"
Upea Arja Koriseva! Tsemppiä haasteelliseen tilanteeseen! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-arja-koriseva-211299Onkohan sinulla kaikki hyvin?
Nyt vähän sellainen outo tunne tuli. Sinun asiasi niin ei minulle toki tarvitse kertoa. Kunhan mietin...381277En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois961258Huikeeta, mahtavaa, ihan mielettömän upeeta
Me ostettiin talo Espanjasta. Tosin saadaan käyttää sitä vain muutama viikko vuodessa kun on monta muutakin ostajaa! M1951212- 1731136