En uskalla mennä Helluntaiseurakuntaan...

Anneli

Pieni osa musta pohtii, pitäisikö mennä, pitkästä aikaa. Selailen paikallislehden seurakuntailmoituksia, ja huomaan, että tänään olisi taas kokous, ihan tuossa lähellä. Mielenkiintoinen puhujavieras, tuttu jo monien vuosien takaa.

Mutta... ajatus ahdistaa. Mitä jos joku kysyy, missä olen ollut ja miksen ole käynyt aikoihin? Vanhat kaverit istuvat lastenhuoneessa katraineen ja katsovat säälien: "niin, ei tuokaan raukka ole vielä edes naimisissa". Vielä ahdistavampaa olisi, että tulisivat juttelemaan ja kutsumaan vaikka kylään - irgh, en halua, haluaisin vain livahtaa hiljaa peräpenkkiin, istua huomaamattomana. Voisin laulaa hiljaa tuttuja yhteislauluja, niitä joita jo lapsuudessa rakastin. Kuunnella lastenkuoron laulua, nauttia pyhäpäivän tunnelmasta. Mulle ei tarvisi tulla juttelemaan, hymyillä voi ja sanoa hei.

Mitä jos tuntisin oloni kurjaksi? Muistan vielä viimeisen kerran, kun kävin tuossa paikassa, monta vuotta sitten. Silloin tunsin niin vahvasti, että en sovi tähän kuvioon, näiden pyhien helluntailaisten joukkoon. Tulisiko se sama tunne taas?

Ei, en uskalla lähteä, tänäänkään. Käperryn mieluummin turvallisesti sohvannurkkaan hyvän kirjan kanssa. Minua lohduttaa tieto siitä, että Jumala on läsnä täälläkin, ei vaan Helluntaitemppeleissä.

73

695

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ölö

      "Käperryn mieluummin turvallisesti sohvannurkkaan hyvän kirjan kanssa"

      Hyvä päätös.

      • hyä päätös

        erittäin hyvä päätös.


    • Spirit-Special

      "Minua lohduttaa tieto siitä, että Jumala on läsnä täälläkin, ei vain Helluntaitemppeleissä."

      Näin on.

      Täällä hellaripalstalla näkee koko Suomen siionin hädän ja tuskan, kuinka paljon ihmiset etsivät todellisen Jumalan läsnäoloa!

      Jatka vain Anneli kaikessa rauhassa, hyvällä omallatunnolla ja ole Jumalasi rauhassa aivan rauhassa, täällä sivuilla mun mielestä riittää aivan riittävästi tekemistä näinä päivinä, ja jotenkin musta tuntuu että lisääntymään päin on vain hätä ja tuska, kun rauhassa ei yksinkertaisesti tuolla ulkona, seurakunnissa osaa ja pysty ja voi toimia.

      Siispä täällä. Minäkin=)

      Netti on upea keksintö, olen itse asiassa saanut sen verran jykevän profetian tapaisen JHWH .lta netin toiminnasta Herran Jeesuksen käytössä jo ehkä lähitulevaisuudessa, että en sullekaan 'Anneli' oikeastaan tällä hetkellä suosittele mitään muuta paikkaa kirjoitella ja olla, kuin tämä Suomi24 ja Kristinusko-alueet, koska jos Herraan Jeesukseen kaiken toivosi elämässäsi olet laittanut, niin tämä paikka mielestäni kaikista paras ja toimivin toimintapaikka -täällä, uskon, Herra pystyy myös jatkossa auttamaan niitä joilla hätä suurin.

      Siunausta sulle!

      • Eksytystä välttelevä

        Ystävät, olen vuosia tehnyt evankeliumin työtä Iltalehden keskustelusivuilla, joihin ei ainakaan vielä ole tarvinnut edes rekisteröityä.

        Katselkaapas sieltä otsikoilla: Kotimaa, Politiikka ja Ulkomaat-palstat, sinne voi aina sopivan tilaisuuden tullen livauttaa Evankeliumin tekstiä. Alussa ottivat ne pois, mutta eivät enää.

        Ja ulkomaan palsta on oiva paikka puolustaa Israelia, kun siellä niin kovin Pyhää maata ja juutalaisia pilkkaavat.

        On hyvä kertoa pakanoille ihan oikeita totuuksia Israelin maasta ja kansasta, koska heillä on todellakin asioista niin tavattoman vääristyneet, valheellisen mediamme tuomat käsitykset tästä toisesta kotimaastamme, Israelista.

        Voimme samalla ehkäistä kirjoitteluillamme maassamme yhä enemmän rehottavaan antisemitismiin, jolle EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA saa antaa periksi!!!


      • Spirit-Special
        Eksytystä välttelevä kirjoitti:

        Ystävät, olen vuosia tehnyt evankeliumin työtä Iltalehden keskustelusivuilla, joihin ei ainakaan vielä ole tarvinnut edes rekisteröityä.

        Katselkaapas sieltä otsikoilla: Kotimaa, Politiikka ja Ulkomaat-palstat, sinne voi aina sopivan tilaisuuden tullen livauttaa Evankeliumin tekstiä. Alussa ottivat ne pois, mutta eivät enää.

        Ja ulkomaan palsta on oiva paikka puolustaa Israelia, kun siellä niin kovin Pyhää maata ja juutalaisia pilkkaavat.

        On hyvä kertoa pakanoille ihan oikeita totuuksia Israelin maasta ja kansasta, koska heillä on todellakin asioista niin tavattoman vääristyneet, valheellisen mediamme tuomat käsitykset tästä toisesta kotimaastamme, Israelista.

        Voimme samalla ehkäistä kirjoitteluillamme maassamme yhä enemmän rehottavaan antisemitismiin, jolle EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA saa antaa periksi!!!

        "Alussa ottivat ne pois mutta eivät enää."

        Hieno homma. Kertoo paljon lehden sisäisestä hengellisestä mentaliteetista!


      • huithapeleita

        Ateistit jehovantodistajat ja okkultistit täällä pääasiassa riehuuvat kristittyjä pilkkaamassa ja omaa sontaansa syöttämässä. Täällä samoin kun kaikilla muillakin uskovien keskustelupalstoilla Suomi24.fi:n saitilla.

        Vihollisella on oiva herkullinen tilaisuus kylvää uskossaan heikoille, varsinkin nuorille, harhaoppeja tällaisten roskapostipalstojen kautta.

        Vaikka en olekaan helluntailainen, tiedän ettei tämän palstan sisältö edusta heitä, tunnen sen verran uskovia sieltäkin.

        Te joilla iankaikkisuusasiat ovat vähänkin hakusessa, neuvoni on älkää lukeko näitä palstoja.


      • K
        huithapeleita kirjoitti:

        Ateistit jehovantodistajat ja okkultistit täällä pääasiassa riehuuvat kristittyjä pilkkaamassa ja omaa sontaansa syöttämässä. Täällä samoin kun kaikilla muillakin uskovien keskustelupalstoilla Suomi24.fi:n saitilla.

        Vihollisella on oiva herkullinen tilaisuus kylvää uskossaan heikoille, varsinkin nuorille, harhaoppeja tällaisten roskapostipalstojen kautta.

        Vaikka en olekaan helluntailainen, tiedän ettei tämän palstan sisältö edusta heitä, tunnen sen verran uskovia sieltäkin.

        Te joilla iankaikkisuusasiat ovat vähänkin hakusessa, neuvoni on älkää lukeko näitä palstoja.

        Näistä mainitsemistasi ryhmistä uskoville vaarallisia ei ole kuin jehovantodistajat. Ei ateistit ole vaaraksi, paholainen on vaarallinen valkeuden enkelinä, eli uskovaisen kaavussa, mutta mukana vaarallinen ripaus eksytystä. Semmoisia paholaisen palvojia nämä palstat, varsinkin tämä, ovat täynnä.


    • sama täällä

      Kuulostaa niin tutulta.

      Joskus olen kokeillut mennä, mutta:

      "Mistäs nyt tuulee, kun sinäkin tänne?"
      "Mistäs sinä suutuit, kun ei sinua ole näkynyt täällä aikoihin?"
      "Tervetuloa, mukavaa kun sinäkin, pitkästä aikaa."

      ....

      Miksi siitä on tehtävä niin iso numero? Miksi?

      • tode*

        miksi juuri seurakunnassa ei saa kyselllä kuulumisia?

        Olin jokunen aika sitten sairaana, enkä päässyt harrastuksieni pariin, ja kun muutaman kuukauden päästä palasin tapahtumapaikalle, niin jopa kaikki olivat rinkinä ympärilläni ja ilmaisivat ilonsa siitä, että olin taas porukassa mukana.
        "Tervetuloa, mukavaa kun sinäkin, pitkästä aikaa!"
        "Onko jotain sattunut, kun et ole päässyt mukaan?"

        Minusta se ei ollut ison numeron tekemistä, eikä se useimmiten ole seurakunnassakaan tapahtuneessa vastaavanlaisessa tilanteessa tehty iso numero.
        Me ihmiset nyt vain olemme sellaisia, useimmiten aika sosiaalisia ja ulospäin suuntautuneita, emmekä ymmärrä, että joku toinen tahtoo olla yhteisönkin sisällä omissa oloissaan.
        Ei seurakunta ole tässä suhteessa millään tavalla erilainen yhteisö, eikä usko valitettavasti tee ihmisesta sosiaalisten tilanteiden huippuosaajaa.

        Ketjun aihe on tärkeä ja sen soisi olevan enemmän esillä seurakuntien opetussisällöissä. Samaa probleemaa potevat kaikki kirkot, eivät helluntailaiset yhteisöt tee tässä poikkeusta.


      • Jeesus tie
        tode* kirjoitti:

        miksi juuri seurakunnassa ei saa kyselllä kuulumisia?

        Olin jokunen aika sitten sairaana, enkä päässyt harrastuksieni pariin, ja kun muutaman kuukauden päästä palasin tapahtumapaikalle, niin jopa kaikki olivat rinkinä ympärilläni ja ilmaisivat ilonsa siitä, että olin taas porukassa mukana.
        "Tervetuloa, mukavaa kun sinäkin, pitkästä aikaa!"
        "Onko jotain sattunut, kun et ole päässyt mukaan?"

        Minusta se ei ollut ison numeron tekemistä, eikä se useimmiten ole seurakunnassakaan tapahtuneessa vastaavanlaisessa tilanteessa tehty iso numero.
        Me ihmiset nyt vain olemme sellaisia, useimmiten aika sosiaalisia ja ulospäin suuntautuneita, emmekä ymmärrä, että joku toinen tahtoo olla yhteisönkin sisällä omissa oloissaan.
        Ei seurakunta ole tässä suhteessa millään tavalla erilainen yhteisö, eikä usko valitettavasti tee ihmisesta sosiaalisten tilanteiden huippuosaajaa.

        Ketjun aihe on tärkeä ja sen soisi olevan enemmän esillä seurakuntien opetussisällöissä. Samaa probleemaa potevat kaikki kirkot, eivät helluntailaiset yhteisöt tee tässä poikkeusta.

        Sanoppa muuta, nimimerkki tode*. Toki on huomioitava että joku kokee kyselemiset seurakunnassa kiusallisina. Seurakunta on selvästi eri paikka, kun muut harrastuspaikat. Syyllisyys pelko ja häpeä kulminoituvat helposti seurakunnassa.

        Niinpä seurakunnan tulisikin olla kuin sairaala väsyneille. Menestyksen ja onnistumisten teologia ei kuulu Kristuksen seurakuntaan.

        Liha ja Henki ovat ainaisessa ristiriidassa silloin, kun Kristuksen oppi puhtaana julistetaan. Seurakunnassa korotetaan ja ylistetään Kristusta, - ei ihmisiä ja heidän mahdollisia saavutuksiaan.


    • DoctorT

      Tervehenkisiä sisaria ja veljiä?! Voi miten suloista on kasvaa Herransa läsnäolossa ihan yksin! Seurakunnissa on niin paljon kaikenlaista hulabaloota, ettei sinne voi mennä itseään kiusaamaan! Tämä on niin surullista, mutta totta!

      Ei ole niinkään varmaa, että saa osallistua vanhojen hengelllisten laulujen lauluun. Siellä edessä hoilaa resupekkaorkesteri omia "ylistyslaulujaan". Lauluja, joista ei saa selvää saunassakaan, missä kohtaan ne olivat hengellisiä!! Ei sanakaan Jeesuksesta tai Jumalasta! JA SITTEN SE PORUKKA ON NIISSÄ ARKIKAMPPEISSAAN JUMALANPALVELUSVASTUUSSA!!! Oi aikoja, voi tapoja.

      Vanhukset ja seurakunnan todelliset tukipylväät, ei ketään kiinnosta mitä he sieltä saavat.Tai oikeastaan heidän kukkaronsa ja testamenttinsa seurakunnalle, se kiinnostaa toki.

      Levätkää siskot Herrassa ja Hänen Henkensä läsnäolossa!

      • eksytystä välttelevä

        Doctor T, Olet niin oikeassa. Seurakuntamme tilanne on todella surkea tällä hetkellä, kirkon tuvalla kävin vähän aikaa ja jotenkin ajattelin, ettei se eksytys muka siellä niin olisikaan mummojen ja pappojen keskuudessa, vaan vähänpä minä tiesin.

        Samat eksyttäjät löysivät tiensä sinnekin, enkä voi nyt sielläkään käydä.

        Kunpa jotkut siihen oikeaan Evankeliumiin ja Jeesukseen uskovat perustaisivat seurakuntia, niin olisi meillä piskuisella laumallakin paikkoja jossa käydä.

        Vaan luulenpa, että saamme, kuten tähänkin asti elää Herrassa omien rukousten ja Raamatun luvun, Tv7:n valikoitujen ohjelmien ja nettikeskustelujen avulla Pyhässä Hengessä ja kulkea sitä tietä, mitä Herra meitä johdattaa.

        Sitäpaitsi H ä n, J E E S U S on jo T U L O S S A !!! :) :) :)


      • Spirit-Special
        eksytystä välttelevä kirjoitti:

        Doctor T, Olet niin oikeassa. Seurakuntamme tilanne on todella surkea tällä hetkellä, kirkon tuvalla kävin vähän aikaa ja jotenkin ajattelin, ettei se eksytys muka siellä niin olisikaan mummojen ja pappojen keskuudessa, vaan vähänpä minä tiesin.

        Samat eksyttäjät löysivät tiensä sinnekin, enkä voi nyt sielläkään käydä.

        Kunpa jotkut siihen oikeaan Evankeliumiin ja Jeesukseen uskovat perustaisivat seurakuntia, niin olisi meillä piskuisella laumallakin paikkoja jossa käydä.

        Vaan luulenpa, että saamme, kuten tähänkin asti elää Herrassa omien rukousten ja Raamatun luvun, Tv7:n valikoitujen ohjelmien ja nettikeskustelujen avulla Pyhässä Hengessä ja kulkea sitä tietä, mitä Herra meitä johdattaa.

        Sitäpaitsi H ä n, J E E S U S on jo T U L O S S A !!! :) :) :)

        Meidän pitäisi ymmärtää että jos me emme aloita yhteistä rukouspalvelua täällä netissä, niin mikään ei muutu. Mitään ei tapahdu jos emme Sanan mukaan uudista mieltämme aina valmiiksi palvelemaan jo täällä. Rukoillaan kaikkien täällä kirjoittavien sielujen puhdistumisen ja kirkastumisen puolesta, niin mä ainakin uskon että jo vain alkaa tapahtua, koska kun olemme uskon siemenelle uskolliset niin miksikä Herra ei antaisi meille sitä kaikkea muuta, minkä hän sanassaan lupaa : etsikää ensin Taivasten Valtakuntaa niin siinä sivussa teille KAIKKI MUU myös annetaan. Ihania lupauksia, jatketaan yhteistä rukoustaipaletta näissä tutuissa pysyen ja niissä kasvaen. Siunausta edelleen.


      • tode*

        doctorin lausahdus "JA SITTEN SE PORUKKA ON NIISSÄ ARKIKAMPPEISSAAN JUMALANPALVELUSVASTUUSSA!!!" kertoo juuri siitä kontrolloimisesta, jota ennenvanhaan seurakunnassa harrastettiin. Toisten pukeutumista kytättiin, samoin kuin muutakin elämää, kenen kanssa seurustelee arkielämässään, jne..

        Onneksemme sentään jokainen saa nykyisellään pukeutua haluammallaan tavalla , rei`ittää korvansa tai olla rei`ittämättä, pitää nutturaa tai olla pitämättä, laulaa uusia tai vanhoja ylistyslauluja...

        "Resupekkaorkesteri" viitannee nuorisoon, jota Doctor yrittänee laittaa omaan muottiinsa?


      • Eksytystä välttelevä
        tode* kirjoitti:

        doctorin lausahdus "JA SITTEN SE PORUKKA ON NIISSÄ ARKIKAMPPEISSAAN JUMALANPALVELUSVASTUUSSA!!!" kertoo juuri siitä kontrolloimisesta, jota ennenvanhaan seurakunnassa harrastettiin. Toisten pukeutumista kytättiin, samoin kuin muutakin elämää, kenen kanssa seurustelee arkielämässään, jne..

        Onneksemme sentään jokainen saa nykyisellään pukeutua haluammallaan tavalla , rei`ittää korvansa tai olla rei`ittämättä, pitää nutturaa tai olla pitämättä, laulaa uusia tai vanhoja ylistyslauluja...

        "Resupekkaorkesteri" viitannee nuorisoon, jota Doctor yrittänee laittaa omaan muottiinsa?

        No äläs nyt tode*, minä ymmärrän hyvin Doctor T:tä. Katsos kun ennen vanhaan oli tapana, että sunnuntaina laitettiin aina kaikkein kauneimmat vaatteet päälle Jumalan kunniaksi.

        Jopa meillä kotonakin, meidän perheellä oli kaikilla pyhävaatteet kun mentiin yhdessä Pyhän kolminaisuuden tai Uspenskin katetraaliin pyhä-aamuna Helsingissä.

        Siellä tuohusten ja kauniiden kattokruunujen lämpimässä valossa, kirkkosuitsukkeen ruusuisessa tuoksussa osallistuimme Herran Pyhää ehtoollisen viettoon kotikirkossamme.

        Kuoro lauloi taivaita hipovia ortodoksilauluja, mieli ylentyi kohti Jumalan rauhaa ja pehmeästi mutisevien pappien ja kirkkokansan kumarrusten sekä rukouksen tuomaa euforiaa.

        Ja minä, pieni tyttö katselin kultaisia, rubiinisia, timanttisia ikoneja ja katselin kirkon kupolin kaartuvaa kultaisten tähtien sinitaivasta ja oman iso-isäni julistaessa Jumalan Sanaa pehmeän slaavilaisella äänellään.

        Tällaista oli lapsuudessani, kultaiset muistot ovat vielä tallella.


      • Eksytystä välttelevä
        Spirit-Special kirjoitti:

        Meidän pitäisi ymmärtää että jos me emme aloita yhteistä rukouspalvelua täällä netissä, niin mikään ei muutu. Mitään ei tapahdu jos emme Sanan mukaan uudista mieltämme aina valmiiksi palvelemaan jo täällä. Rukoillaan kaikkien täällä kirjoittavien sielujen puhdistumisen ja kirkastumisen puolesta, niin mä ainakin uskon että jo vain alkaa tapahtua, koska kun olemme uskon siemenelle uskolliset niin miksikä Herra ei antaisi meille sitä kaikkea muuta, minkä hän sanassaan lupaa : etsikää ensin Taivasten Valtakuntaa niin siinä sivussa teille KAIKKI MUU myös annetaan. Ihania lupauksia, jatketaan yhteistä rukoustaipaletta näissä tutuissa pysyen ja niissä kasvaen. Siunausta edelleen.

        Niin, ei pidä halveksia pienten alkujen päiviä.

        Voi Rakas Taivaan Isä, kuule ja armahda meitä lopun ajan uskovia, ihan itkettää tämä seurakuntiemme alasajo.

        Annathan Isä meille tänne nettiin rukouspaikan, jossa voisimme kokea yhteyttä Sinussa ja rukoilla toistemme sielujen puhdistusten ja kirkastumisten puolesta, sekä kaikkien seurakuntiemme ja tämän maan ihmisten ja presidenttimme Niinistön, hänen vaimonsa ja kaikkien päättäjiemme puolesta.

        Johdata Abba-Isä meitä kaikessa, kiitos ettet sinä ikinä, koskaan, milloinkaan hylkää meitä, kun me vaan pysymme Sinussa. Kiitos, että Sinä pidät meidät Sinussa.

        Armahda sinä Taivaan isä meitä syntisiä ja anna meille, meidän kaikki syntimme anteeksi.

        Kiitos, että autat meitä kaikessa, anna meille kaikessa viisautta, sekä rauhaa ja rakkautta toisiamme kohtaan.

        Näitä asioista pyydämme Rakkaan Poikasi Jeesuksen, meidän Vapahtajamme nimessä. Amen.


      • Spirit-Special
        Eksytystä välttelevä kirjoitti:

        Niin, ei pidä halveksia pienten alkujen päiviä.

        Voi Rakas Taivaan Isä, kuule ja armahda meitä lopun ajan uskovia, ihan itkettää tämä seurakuntiemme alasajo.

        Annathan Isä meille tänne nettiin rukouspaikan, jossa voisimme kokea yhteyttä Sinussa ja rukoilla toistemme sielujen puhdistusten ja kirkastumisten puolesta, sekä kaikkien seurakuntiemme ja tämän maan ihmisten ja presidenttimme Niinistön, hänen vaimonsa ja kaikkien päättäjiemme puolesta.

        Johdata Abba-Isä meitä kaikessa, kiitos ettet sinä ikinä, koskaan, milloinkaan hylkää meitä, kun me vaan pysymme Sinussa. Kiitos, että Sinä pidät meidät Sinussa.

        Armahda sinä Taivaan isä meitä syntisiä ja anna meille, meidän kaikki syntimme anteeksi.

        Kiitos, että autat meitä kaikessa, anna meille kaikessa viisautta, sekä rauhaa ja rakkautta toisiamme kohtaan.

        Näitä asioista pyydämme Rakkaan Poikasi Jeesuksen, meidän Vapahtajamme nimessä. Amen.

        Herra siunatkoon ja varjelkoon sinua 'Eksytystä välttelevä',

        Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen.

        Herra kääntäköön sinulle kasvonsa,

        ja antakoon sinulle 'Eksytystä välttelevä' rauhan.

        Isän, ja Pojan, ja Pyhän Hengen nimeen - Aamen.


      • eksytystä välttelevä
        Spirit-Special kirjoitti:

        Herra siunatkoon ja varjelkoon sinua 'Eksytystä välttelevä',

        Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen.

        Herra kääntäköön sinulle kasvonsa,

        ja antakoon sinulle 'Eksytystä välttelevä' rauhan.

        Isän, ja Pojan, ja Pyhän Hengen nimeen - Aamen.

        Kiitos taas kovasti Ystäväni Spirit-Special, sinä olet sitten rakastettava ihminen. :-)

        Minä rukoilen sinulle saman ihanan rukouksen:

        Herra Siunatkoon ja varjelkoon sinua, "Spirit-Special",

        Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen.

        Herra kääntäköön sinulle kasvonsa

        ja antakoon sinulle "Spirit-Special" rauhan.

        Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.


      • tode*
        Eksytystä välttelevä kirjoitti:

        No äläs nyt tode*, minä ymmärrän hyvin Doctor T:tä. Katsos kun ennen vanhaan oli tapana, että sunnuntaina laitettiin aina kaikkein kauneimmat vaatteet päälle Jumalan kunniaksi.

        Jopa meillä kotonakin, meidän perheellä oli kaikilla pyhävaatteet kun mentiin yhdessä Pyhän kolminaisuuden tai Uspenskin katetraaliin pyhä-aamuna Helsingissä.

        Siellä tuohusten ja kauniiden kattokruunujen lämpimässä valossa, kirkkosuitsukkeen ruusuisessa tuoksussa osallistuimme Herran Pyhää ehtoollisen viettoon kotikirkossamme.

        Kuoro lauloi taivaita hipovia ortodoksilauluja, mieli ylentyi kohti Jumalan rauhaa ja pehmeästi mutisevien pappien ja kirkkokansan kumarrusten sekä rukouksen tuomaa euforiaa.

        Ja minä, pieni tyttö katselin kultaisia, rubiinisia, timanttisia ikoneja ja katselin kirkon kupolin kaartuvaa kultaisten tähtien sinitaivasta ja oman iso-isäni julistaessa Jumalan Sanaa pehmeän slaavilaisella äänellään.

        Tällaista oli lapsuudessani, kultaiset muistot ovat vielä tallella.

        huomenta! Minäkin välttelen ekstyksiä, suorastaan kartan niitä, kierrän kaukaa, joskin koetan ottaa selvää, mitä kulloinkin tarjolla oleva liikehdintä tai opetus pitää sisällään.

        Minäkin olen sen ajan lapsi, joka kuunteli taivaita hipovia lauluja, niitä Doctorin mukaan "ainoita oikeita, Pyhästä Hengestä syntyneitä helluntailauluja".
        Muistot ovat minullakin kultaiset, eikä niitä tarvitse kullalla siloitella, elinhän minä kaikinpuolin onnellisen palsuuden myös siltä osin, mitä tulee kotini hengelliseen perintöön.
        Tuolloin pukeutuminen oli toisenlaista kaikkialla muuallakin. Ei ollut "hiphop-farkkuja", ei punk-kampauksia, ei liioin hiusten värjäystä. Ravintolat ja tanssipaikat pysyivät tiukasti kiinni juhlapyhinä, erototen Pääsiäisenä. Pyhä ja arki erottuivat yhteiskunnassamme selvästi toisistaan.

        Nyt nuo edellämainituyt asiat ovat toisin.
        En silti tahdo ymmärtää Doctorin ja edustamansa liikkeen asennetta tuomita ihmiset ulkoisen habituksen mukaan. En halua yhtyä siihen mielipiteeseen, jonka mukaan "resupekkakuoron" esittämät laulut ovat syntyneet ilman Jumalan Hengen inspiraatiota.
        Jos Jumalan Hnegen läsnöolo on kiinni pukeutumisesta, niin ollaan kaukana siitä sanan opetuksesta, jonka mukaan Pyhä hneki toimii niinkuin itse tahtoo.

        Mikä siis on eksytystä ja mikä ei? Minun mielestäni suurin eksytys on se ajatusrakennelma, joka saa meidät tekemään irtiottoja seurakunnan yhteydestä. Vaikka Jumala rakentaa uskovaa myös tämän yksin ollessa, niin Jumalan Sanassaan ilmoittamaa paikallisseurakuntamallia vastaan taisteleminen on eksytys numero 1.


      • Ahdistaa?

        Ompa hyvä analyysi nyky uskovaisten kokouksesta. Rokki räikää ja vinkuu, selvä vaikutus maailmanmusiikista joka ei kuulu Jumalan temppeliin.Doktor T, olet selvästi Herran Jeesuksen pelastama.Tuota ei sinulle ole ilmoittanut kukaan muu kuin Herra Jeesus. Iloa Herrassa Jeesuksessa ja Isässä Jumalassa.


    • tode*

      niin, seurakunta on yhteisö, ja kaikki eivät ole sosiaalisia. Vaikka paikallisseurakunta on Jumalan tahto ja suunnitelma, se ei kuitenkaan ole armonväline eli siihen kuuluminen ja siinä vaikuttaminen eivät ole pelastumisen ehto.

      En tiedä, tuntisitko vuosikymmenten takaa tutun erakkouden tunteen nyt. Saattaa olla, että sekä sinä, että tuo "pyhien joukko" olette muuttuneet. Ehkäpä siellä ei vaaditakaan enää sellaista toimintaan antautumista, kuin silloin vuosikymmenet sitten? Ehkäpä sinä olet jo sinut sinkkuutesi kanssa, ja jopa piipahtaa iltakahveella jonkun "pyhän" huushollissa? Ota huomioon, että myös sinä olet Raamatun mukaan pyhä.

      • Spirit-Special

        Mä koen kyllä itseni sosiaaliseksi posetiivisessa seurassa, mutta tämä epäsosiaalisuuden henki lehahtaa kyllä paikalle heti - kun teeskentelyä tai jopa selvää valehtelua vaistoan ihmisissä ympärilläni.

        On se vaan jännä juttu että koskaan ei tunnu synkronoituneena olevan ajatukset ja puheet ja teot! Tämä psykologinen 'kolminaisuus' ja niiden väliset ristiriidat, ehkä kiinnostaa minua eniten oman hengellisen tasapainon jälkeen.

        Mitä enemmän nuo edellämainitsemani synkassa, sitä enemmän kehon kieli välittää muille, että ihminen totisesti synkassa sydämensä kanssa - Jumalaansa nähden!


      • Eksytystä välttelevä
        Spirit-Special kirjoitti:

        Mä koen kyllä itseni sosiaaliseksi posetiivisessa seurassa, mutta tämä epäsosiaalisuuden henki lehahtaa kyllä paikalle heti - kun teeskentelyä tai jopa selvää valehtelua vaistoan ihmisissä ympärilläni.

        On se vaan jännä juttu että koskaan ei tunnu synkronoituneena olevan ajatukset ja puheet ja teot! Tämä psykologinen 'kolminaisuus' ja niiden väliset ristiriidat, ehkä kiinnostaa minua eniten oman hengellisen tasapainon jälkeen.

        Mitä enemmän nuo edellämainitsemani synkassa, sitä enemmän kehon kieli välittää muille, että ihminen totisesti synkassa sydämensä kanssa - Jumalaansa nähden!

        Tuo on kyllä totta minunkin kohdallani - Olen hyvin innostuva ja sosiaalinen, iloisessa vapaassa seurassa. Jos tulee jäykempää porukkaa, sulkeudun kuoreeni ja haluan mennä yksinäisyyteeni.

        Sanotaan näin meidän kesken, että olen aika paljon kärsinyt täällä usein jäykkien, virallisten ja puhumattomien länsi-suomalaisten joukossa Tampereella. Työn takia emme voi muuttaa täältä poiskaan, ainakaan vielä.

        Omat juureni ovat aika erikoiset ja onkin ollut aika vaikeaa löytää ystäviä, joilla olisi samanlaista kemiaa kuin itselläni.

        Lähinnä karjalaisten, ulkomaalaisten ja savolaisten kanssa tulen oikein hyvin juttuun. Sattuneestä syystä Israelissa olen oikein elementissäni, vaan kukapa uskova ei siellä tuntisi kodikkuutta - Toisessa kotimaassamme.


      • Spirit-Special
        Eksytystä välttelevä kirjoitti:

        Tuo on kyllä totta minunkin kohdallani - Olen hyvin innostuva ja sosiaalinen, iloisessa vapaassa seurassa. Jos tulee jäykempää porukkaa, sulkeudun kuoreeni ja haluan mennä yksinäisyyteeni.

        Sanotaan näin meidän kesken, että olen aika paljon kärsinyt täällä usein jäykkien, virallisten ja puhumattomien länsi-suomalaisten joukossa Tampereella. Työn takia emme voi muuttaa täältä poiskaan, ainakaan vielä.

        Omat juureni ovat aika erikoiset ja onkin ollut aika vaikeaa löytää ystäviä, joilla olisi samanlaista kemiaa kuin itselläni.

        Lähinnä karjalaisten, ulkomaalaisten ja savolaisten kanssa tulen oikein hyvin juttuun. Sattuneestä syystä Israelissa olen oikein elementissäni, vaan kukapa uskova ei siellä tuntisi kodikkuutta - Toisessa kotimaassamme.

        "Lähinnä karjalaisten, ulkomaalaisten ja savolaisten kanssa tulen oikein hyvin juttuun."

        No minä olenkin puoliksi karjalainen, puoleksi savolainen, ei mikään ihme että meillä tuntuukin sitten synkkaavan! Hymiö sulle Eksytystä välttelevä!


      • Eksytystä välttelevä
        Spirit-Special kirjoitti:

        "Lähinnä karjalaisten, ulkomaalaisten ja savolaisten kanssa tulen oikein hyvin juttuun."

        No minä olenkin puoliksi karjalainen, puoleksi savolainen, ei mikään ihme että meillä tuntuukin sitten synkkaavan! Hymiö sulle Eksytystä välttelevä!

        No minähän arvasin, että jotain tässä on erikoista, kun niin olemme samoilla linjoilla jatkuvasti kaikessa kanssasi Spirit-Special!!! :)

        Se on jännää, että karjalaiset ja savolaiset ovat sukulaiskansaa ja siksi olemme niin samantyylisiä. Itse olen molempien puolelta karjalaista ja sitten osa suvuista muista maista.


    • body

      " Anneli "

      hengellisyys ei ole masokismia ja jos meno sinne ei tunnu hyvältä, niin älä mene,
      sillä miksi kiduttaa itseään, niin miksi.??

      Usko ei ole kollektiivista tavaraa, se on yksilöllistä ja ihmisen tulee iloita siitä mistä voi iloita, näin se menee.

      Taivaslippua ei tarvitse joka asemalla tarkistuttaa.

    • Gospodi pomiluj!

      Anneli on selvästi syyllistetty aikoinaan, monellakin tavoin.

      Paras pysyä poissa seurakunnasta joka vielä vuosiakin jälkeenpäin hallitsee alitajuntaa ja saa aikaan pahanolon tunteita. Sinulla ei ole mitään velvollisuutta mennä sinne. Pelastus ja todellinen rauha löytyy muualta(kin). Ole vapaa, katsele taivasta ja tähtiä!

      Se kaipaus sinne takapenkkiin johtuu romanttisista muistoistasi siltä ajalta kun vielä kuuluit helluntaiseurakuntaan. Olit silloin tietynlaisessa "uskossa" ja se usko ja seurakunta vaikuttivat voimakkaasti tunne-elämääsi. Haluaisit kuitenkin vielä mennä sinne kuin elokuviin tai teatteriin: nähdä ja kokea vanhat muistot, kuitenkin turvallisesti ulkoapäin katsellen! Miksi? Siksi että sinua loukattiin siellä, et ollut hyväksytty.

      Sinun ei tarvitse enää mennä sinne. He eivät ole mitään Jumalasta seuraavia, vaikka pyrkivätkin luomaan sitä mielikuvaa.

      Vapaudu heistä, älä enää anna heidän halpamaisen "pyhän" käyttäytymisensä hallita itseäsi, ajatuksiasi, tunteitasi ja elämääsi. Elämässä on paljon parempaakin! On myös muita uskontokuntia: kristillisiä kirkkoja, joiden takapenkeissä saa rauhassa hiljentyä, ilman että sinulta heti sisääntullessasi tivataan ja kuulustellaan: "oletko uskossa?!"

      • tode*

        ei se, ettei osaa käyttäytyä hengellisessä mielessä korrektisti, ole välttämättä halpamaista käyttäytymistä.


    • Useissa

      viesteissä oli monenlaisia ihmisten tuntoja. Olen kokenut aikanaan samanlaisia tuntoja kuin aloittaja. Aloin sisäistämään Raamatun opetusta uskovan vapaudesta. Galatalaiskirj Paavali vakuuttaa että vapauteen Kristus vapautti meidät, ettei pidä antaa uudestaan sitoa itseään orjuuden ikeeseen.

      Vapautta on käydä seurakunnassa silloin kun itse kokee tarvetta siihen. Toisten vaatimukset saa jättää omaan arvoonsa. Seurakunnassa käynti ja toiminta siellä ei ole mikään hengellisyyden mittari. Armosta pelastutaan, ei tekojen kautta.

    • rohkeutta sinulle

      Hyvä kirjoitus Annelilta. mutta jospa koittasit kuitenkin joku kerta mennä ihan itsesi voittamisen takia? Ehkei se niin kauheeta oliskaan ja jos nyt joku jotain kysäisis niin kerranhan se vaan kirpasis? Ei ne montaa kertaa kehtaa samaa asiaa kysellä ja tuo naimattomuus eihän se nyt heti sinne lastenhoitohuoneeseen näkyis? Menet hiuan myöhässä ja lähdet ajoissa, niin saat liikkua ihan rauhassa. Ei kukaan kesken kokouksen ala tenttaan.

      • käynti sekin

        Höh! Kerran käväisin helluntailaisten kokouksessa, ihan vaan uteliaisuuttani. Keskenkaiken menin ja hiiviin takapenkkiin, niin eikö jo joku ollut kuiskuttelemassa korvaani; oletko pelastettu? Enhän minä, mitä minä siihen olisin osannut vastata. Ei kun se vaan hihasta vetämään, että jonnekin sivuhuoneeseen pelastettavaksi. Minä otin pitkät, enkä sen jälkeen ole tohtinut sinne istuutumaan.


      • Matka-Veikko
        käynti sekin kirjoitti:

        Höh! Kerran käväisin helluntailaisten kokouksessa, ihan vaan uteliaisuuttani. Keskenkaiken menin ja hiiviin takapenkkiin, niin eikö jo joku ollut kuiskuttelemassa korvaani; oletko pelastettu? Enhän minä, mitä minä siihen olisin osannut vastata. Ei kun se vaan hihasta vetämään, että jonnekin sivuhuoneeseen pelastettavaksi. Minä otin pitkät, enkä sen jälkeen ole tohtinut sinne istuutumaan.

        Minä taas käyn matkustelua vaativan työni vuoksi eri seurakunnissa aina, kun vain mahdollista,eikä koskaan kukaan ole tullut kyselemään pelastuksestani. Eikä kukaan ole toiseen huoneeseen hihasta vetäen.

        Kertomasi tilanne, jossa käytettiin ilmaisua "Oletko pelastettu?", ei istu helluntailaisuuteen.


      • käynti sekin
        Matka-Veikko kirjoitti:

        Minä taas käyn matkustelua vaativan työni vuoksi eri seurakunnissa aina, kun vain mahdollista,eikä koskaan kukaan ole tullut kyselemään pelastuksestani. Eikä kukaan ole toiseen huoneeseen hihasta vetäen.

        Kertomasi tilanne, jossa käytettiin ilmaisua "Oletko pelastettu?", ei istu helluntailaisuuteen.

        Kyllä se helluntailaisten tilaisuus oli ja just noilla sanoilla; oletko pelastettu? Sivuhuoneessa lupasi pelastaa minut.

        Sitä en sitten mene sanomaan oisko teemana oikein ollut joku pelastuskokous. Mistä sitä meikä kaikenlaista.

        Monenlaisissa kirkonmenoissa olen minäkin elämäni aikana käynyt, mutta kyllä muualla yleensä saa istua ihan rauhassa.


      • Matka-Veke
        käynti sekin kirjoitti:

        Kyllä se helluntailaisten tilaisuus oli ja just noilla sanoilla; oletko pelastettu? Sivuhuoneessa lupasi pelastaa minut.

        Sitä en sitten mene sanomaan oisko teemana oikein ollut joku pelastuskokous. Mistä sitä meikä kaikenlaista.

        Monenlaisissa kirkonmenoissa olen minäkin elämäni aikana käynyt, mutta kyllä muualla yleensä saa istua ihan rauhassa.

        Höpö höpö.


      • käynti sekin
        Matka-Veke kirjoitti:

        Höpö höpö.

        No älä usko. Sille ei voi mittää. Niin vaan kävi. Oonko tosiaan ainut, mitä on yritetty viiä pelastettavaks? Tässähän alkaa tuntea ittensä ainutlaatuseks.


      • Mahdollista se on
        käynti sekin kirjoitti:

        No älä usko. Sille ei voi mittää. Niin vaan kävi. Oonko tosiaan ainut, mitä on yritetty viiä pelastettavaks? Tässähän alkaa tuntea ittensä ainutlaatuseks.

        että noinkin on voinut käydä. Onhan seurakunnissa erilaisia
        yksilöitä ja joku voi innokkuudessaan käyttäytyä noinkin.
        Tuota ei kuitenkaan pidä yleistää kaikkiin uskoviin.


      • Eksytystä välttelevä
        Matka-Veikko kirjoitti:

        Minä taas käyn matkustelua vaativan työni vuoksi eri seurakunnissa aina, kun vain mahdollista,eikä koskaan kukaan ole tullut kyselemään pelastuksestani. Eikä kukaan ole toiseen huoneeseen hihasta vetäen.

        Kertomasi tilanne, jossa käytettiin ilmaisua "Oletko pelastettu?", ei istu helluntailaisuuteen.

        LAINAUS:"Kertomasi tilanne, jossa käytettiin ilmaisua "Oletko pelastettu?", ei istu helluntailaisuuteen".


        No, ei kai helluntalaisetkaan ihan kaavan mukaan kysele, kyllähän eri ihmiset voi toimia vähän eri tavoinkin, näin ainakin olettaisin.

        En ole tosin mikään helluntai-ekspertti, mutta hassulta tuntuisi jos ihmisillä olisi jokin tietty ilmaisu vain sallittu "hellareissa".


      • huikamalaa
        käynti sekin kirjoitti:

        Kyllä se helluntailaisten tilaisuus oli ja just noilla sanoilla; oletko pelastettu? Sivuhuoneessa lupasi pelastaa minut.

        Sitä en sitten mene sanomaan oisko teemana oikein ollut joku pelastuskokous. Mistä sitä meikä kaikenlaista.

        Monenlaisissa kirkonmenoissa olen minäkin elämäni aikana käynyt, mutta kyllä muualla yleensä saa istua ihan rauhassa.

        Ihan outoo? En kyllä lähtis kenenkään matkaan kesken kokouksen mihinkään sivuhuoneiin? Ties mitä on mielessä?


    • ehtoota

      Olisit sanonut, että hyyys hiljaa, kuuntelen puhetta ei saa häiritä. Aika outoo, että tuollai tulee kesken tilaisuutta höpiseen?

    • Hui kauhia sentään, jos ihmistä pelottaa mennä niinkin tavallisiin paikkoihin kuin seurakuntiin ja niiden tilaisuuksiin, niin kyllä silloin on itsetunnossa korjaamisen varaa. Mitä ihmettä sinä välität ihmisten puheista tai kuvittelet mitä he nyt sinusta ajattelevat, kun et ole edes miestä itsellesi saanut. Onko miehen itselleen saaminen joku naisen mitta vai?

      • ...

        Hä: "Mitä ihmettä sinä välität ihmisten puheista tai kuvittelet mitä he nyt sinusta ajattelevat, kun et ole edes miestä itsellesi saanut. Onko miehen itselleen saaminen joku naisen mitta vai?"

        Kyllä vaan, arvoisa "Hä" :) , se on vähän niinkuin naisen mitta, onko lapsia vai ei.
        Paitsi joissakin tapauksissa, jos on valinnut lapsettomuuden vapaaehtoisesti (siis henkilö on naimisissa ja kaikki tietävät, ettei hänellä ole mitään estettä saada lapsia vaan että hän on vapaaehtoisesti valinnut lapsettomuuden).
        Samoin se, että olet naimisissa (tai avoliitossa), on noin niinkuin normaalia. Ja sama kait pätee miestenkin kohdalla.

        Se, mitä jotkut tuntemattomat ihmiset sanoo tai ajattelee, ei ole niin paha asia kuin se, mitä tutut nuoruudenaikaiset kaverit sanoo. Ja vaikka he olisivat ystävällisiäkin niin kyllä siinä se vertailu on olemassa, sanattomanakin.
        Ilkeät puheet tai sääli, kumpaakaan ei välttämättä kaivattaisi.
        Puheet vanhoistapiioista eivät ole mihinkään hävinneet, niitä kuulee nykyäänkin.

        Parasta olisi löytää kokonaan uusi kaveripiiri, vaikka kokonaan uusi seurakunta. Siellä ei olisi menneisyys rasitteena. Tietysti pienellä paikkakunnalla ei ehkä niin ole noita vaihtoehtoja.


      • enthsrknykvsrk
        ... kirjoitti:

        Hä: "Mitä ihmettä sinä välität ihmisten puheista tai kuvittelet mitä he nyt sinusta ajattelevat, kun et ole edes miestä itsellesi saanut. Onko miehen itselleen saaminen joku naisen mitta vai?"

        Kyllä vaan, arvoisa "Hä" :) , se on vähän niinkuin naisen mitta, onko lapsia vai ei.
        Paitsi joissakin tapauksissa, jos on valinnut lapsettomuuden vapaaehtoisesti (siis henkilö on naimisissa ja kaikki tietävät, ettei hänellä ole mitään estettä saada lapsia vaan että hän on vapaaehtoisesti valinnut lapsettomuuden).
        Samoin se, että olet naimisissa (tai avoliitossa), on noin niinkuin normaalia. Ja sama kait pätee miestenkin kohdalla.

        Se, mitä jotkut tuntemattomat ihmiset sanoo tai ajattelee, ei ole niin paha asia kuin se, mitä tutut nuoruudenaikaiset kaverit sanoo. Ja vaikka he olisivat ystävällisiäkin niin kyllä siinä se vertailu on olemassa, sanattomanakin.
        Ilkeät puheet tai sääli, kumpaakaan ei välttämättä kaivattaisi.
        Puheet vanhoistapiioista eivät ole mihinkään hävinneet, niitä kuulee nykyäänkin.

        Parasta olisi löytää kokonaan uusi kaveripiiri, vaikka kokonaan uusi seurakunta. Siellä ei olisi menneisyys rasitteena. Tietysti pienellä paikkakunnalla ei ehkä niin ole noita vaihtoehtoja.

        Mua ainakin säälittää pienten lasten ja murrosikäisten lasten äidit.
        Koskaan en ole halunnut lapsia.

        Meitä on moneks: yks loukkaantuu ku tervehditään ja kysästään kuulumisia ja toinen loukkaantuu jos EI NIIN TEHDÄ.


      • Usot sie?
        enthsrknykvsrk kirjoitti:

        Mua ainakin säälittää pienten lasten ja murrosikäisten lasten äidit.
        Koskaan en ole halunnut lapsia.

        Meitä on moneks: yks loukkaantuu ku tervehditään ja kysästään kuulumisia ja toinen loukkaantuu jos EI NIIN TEHDÄ.

        Testaamalla selviää: Tervehdi, ja jos näyttää hapanta naamaa eikä vastaa - jätä rauhaan.


      • ...
        enthsrknykvsrk kirjoitti:

        Mua ainakin säälittää pienten lasten ja murrosikäisten lasten äidit.
        Koskaan en ole halunnut lapsia.

        Meitä on moneks: yks loukkaantuu ku tervehditään ja kysästään kuulumisia ja toinen loukkaantuu jos EI NIIN TEHDÄ.

        "Meitä on moneks: yks loukkaantuu ku tervehditään ja kysästään kuulumisia ja toinen loukkaantuu jos EI NIIN TEHDÄ."

        Näin on. Jotkut kokee, ettei heistä välitetä, jos jätetään tervehtimättä.


    • Markku Tampio

      Terwehdys Anneli.

      Minulla vaimon kanssa saattaa joskus kulua aikaa kuukausi tai jopa parikin kuukautta, ennenkuin me saadaan otettua itseämme sen verran ikäänkuin "niskasta kiinni", että lähdemme seurakuntaan sanan kuulolle. Ja yleensä me ajoitetaan se seurakuntaan menomme ehtoolliskokoukseen. Meille se kokoukseen lähteminen ja seurakunnan ovesta sisälle astuminen ei tuota vaikeuksia, koska kaksi pitää pahalle paremmin vastarintaa kuin yksi, on kirjoitettu Saarnaajan kirjassa..
      Mutta Sinä kun olet yksin, niin Sinulla on ehkä tullut jo sen seurauksena srk:n kynnys niin korkeaksi, ettet meinaa päästä siitä ylitse..

      Mutta.. jos nyt yhden kerran ikäänkuin repäiset itsesi ylös siitä löhösohvaltasi; ja vaikka kuinka jännittäisi, niin eikunvaan menet etkä meinaa seurakuntaan. Ja vaikka jotkut saattavat alkaa utelemaan sitä, missä olet ollut, niin uteliaille ei tartte vastata muuta kuin näin, että Jeesus tietää ja kertoo heille, jos hän katsoo tarpeelliseksi..
      Yleensä uteliaitten suut menevät suppuun sen seurauksena..

      Älä pohdiskele niinkään sitä, mitä seurakuntalaiset oletettavasti ajattelevat Sinusta, vaan kiitä siitä, että Jeesus rakastaa Sinua sellaisenaan kuin olet..

      Isä Jumalan siunausta Sinulle Anneli! Iloitse Herrastamme Kristuksesta Jeesuksesta, siellä missä olet!

    • Seurakunta ei ole Jumalaa varten, vaan meitä ihmisiä varten. Me sitä tarvitsemme ja se on yksi väline, jonka kautta Jumala voi rakentaa / operoida meitä lapsiaan. Seurakunta on Jumalan suunnitelma sinun ja kaikkien kohdalla ja siksi siellä olisi hyvä käydä. Ei siksi, että pitäisi ikään kuin täyttää jokin velvollisuus / laki, tai että tulisimme siten kelvolliseksi Jumalalle. Seurakunta on suuri siunaus uskovalle ja sen tehtävä on tukea meitä.

      Täydellistä seurakuntaa ei ole ja aina seurakunnasta ei heti löydy ystäviäkään. Jokaisen seurakuntalainen, aina pastoreista lähtien, on vain ihminen ja siksi ajatus siitä, että joku olisi toistaan pyhempi tms., ei ole Jumalan Hengen tuoma, vaan paremminkin vain sinun omaa päätelmääsi. Jokaisella on omat heikkoutensa ja kiusauksensa, jokainen on joskus langennut ja jokainen on epäonnistunut. On erilaisia kipupisteitä, rikkinäisyyttä, ongelmia jne. Kukaan ei ole täydellinen ja siksi juuri me tarvitsemme seurakuntaa, että voisimme rohkaista toinen tosiamme jatkamaan eteenpäin.

      Voimme rakentaa ja rakentua Jumalan Hengen avulla, saamme opetusta / vahvistusta uskoomme. Jumalan Henki puhuu seurakunnalle eri tavoin palvelijoidensa välityksellä. Sinun ei toki ole mikään pakko mennä seurakuntaan, mutta oman etusi vuoksi suosittelen sinulle seurakunta yhteyttä ja uskon, että se jano, joka sinun sisimmässäsi vaikuttaa, on Jumalan Hengen aikaan saamaa. Mene vain rohkeasti mukaan, koska haluat ja koska sisimpäsikin sitä janoaa. Jumalan Henki kutsuu sinua seurakunta yhteyteen.

      • yxexhellari

        Olen kanssasi psalmi 50:15 samaa mieltä siitä, että seurakunta silloin kun se tukee, kannustaa ja rohkaisee uskovaa on sitä mitä sen kuuluukin olla. Se että saa olla selainen kuin on ja epäonnistuneenakin hyväksytään on mitä parhainta terapiaa ihmiselle. Mutta sitten kun se on kaikkea muuta kuin edellämainittua, epäonnistumisista ja lankeemuksista muistutetaan tämän tästä. Saarnoissa piikitellään jos et ole onnellisen näköinen ja hymyile ja ylistä silmät ummessa. Jos olet langennut niin suhtaudutaan alentuvasti jos on pakko olla tekemisissä, ja nostetaan rintaa, että minäpäs olenkin parempi tuota toista. Niin silloin se murentaa mielenterveyttä ja masentaa. Se on kiusaamista. Silloin on paras kun jättää koko yhteisön se ei palvele enää tarkoitustaan.


      • Spirit-Special
        yxexhellari kirjoitti:

        Olen kanssasi psalmi 50:15 samaa mieltä siitä, että seurakunta silloin kun se tukee, kannustaa ja rohkaisee uskovaa on sitä mitä sen kuuluukin olla. Se että saa olla selainen kuin on ja epäonnistuneenakin hyväksytään on mitä parhainta terapiaa ihmiselle. Mutta sitten kun se on kaikkea muuta kuin edellämainittua, epäonnistumisista ja lankeemuksista muistutetaan tämän tästä. Saarnoissa piikitellään jos et ole onnellisen näköinen ja hymyile ja ylistä silmät ummessa. Jos olet langennut niin suhtaudutaan alentuvasti jos on pakko olla tekemisissä, ja nostetaan rintaa, että minäpäs olenkin parempi tuota toista. Niin silloin se murentaa mielenterveyttä ja masentaa. Se on kiusaamista. Silloin on paras kun jättää koko yhteisön se ei palvele enää tarkoitustaan.

        "Se on kiusaamista."

        Näin on. On uskomatonta miten seurakuntaan on yleensäkin voinut pesiytyä tällaista kiusaamisen henkeä, kuka oikein tällaisiin seurakuntiin haluaa mennä, ei kukaan. En tietenkään tarkoita kaikkia seurakuntia, mutta ongelma siinä että kun tarpeeksi monta kertaa pettyy, niin 'miksi ihmeessä menisin edelleen ja edelleen ja edelleen sinne kiusattavaksi', ja uskon aloittajankin kärsivän juuri tästä samasta asiasta.


      • Ihmisten pahuus
        Spirit-Special kirjoitti:

        "Se on kiusaamista."

        Näin on. On uskomatonta miten seurakuntaan on yleensäkin voinut pesiytyä tällaista kiusaamisen henkeä, kuka oikein tällaisiin seurakuntiin haluaa mennä, ei kukaan. En tietenkään tarkoita kaikkia seurakuntia, mutta ongelma siinä että kun tarpeeksi monta kertaa pettyy, niin 'miksi ihmeessä menisin edelleen ja edelleen ja edelleen sinne kiusattavaksi', ja uskon aloittajankin kärsivän juuri tästä samasta asiasta.

        Muuten työttömille on vakituisessa työssä olevilla seurakuntalaisilla AINA sama kysymys, joka lausutaan ihan ensin: Oletko työssä? Ai et vieläkään, no koita rukoilla... tämä sanotaan itsetyytyväisen ja vahingoniloisen ilmeen kera.

        Tiedän monia työttömiä, jotka ovat tuon kysymyksen takia jääneet pois seurakunnasta - ikäänkuin työssäolo, olisi joku ihmisen arvomitta - Järkyttävää kerrassaan!!!

        Tämä kysymys taas esitetään naimisissa oleville, jossa vaimo on vähän lihava vatsasta: Milloin vauvanne syntyy? Ja ilkeä kiilto kuuluu tämän kysymyksen kyselijän silmiin, tottakai.


      • pqeqpnfpq
        Ihmisten pahuus kirjoitti:

        Muuten työttömille on vakituisessa työssä olevilla seurakuntalaisilla AINA sama kysymys, joka lausutaan ihan ensin: Oletko työssä? Ai et vieläkään, no koita rukoilla... tämä sanotaan itsetyytyväisen ja vahingoniloisen ilmeen kera.

        Tiedän monia työttömiä, jotka ovat tuon kysymyksen takia jääneet pois seurakunnasta - ikäänkuin työssäolo, olisi joku ihmisen arvomitta - Järkyttävää kerrassaan!!!

        Tämä kysymys taas esitetään naimisissa oleville, jossa vaimo on vähän lihava vatsasta: Milloin vauvanne syntyy? Ja ilkeä kiilto kuuluu tämän kysymyksen kyselijän silmiin, tottakai.

        Suomalaisessa yhteiskunnassa yleensäkin työ on ihmisarvon mitta ja mielellään sellainen tehokas työskentely. Pitää olla tehokas ja saada aikaiseksi paljon tai ainakin teeskennellä sitä sukulaisille, ystäville, naapureille ja tuttaville, jopa perheenjäsenille, jotta ei saisi saamattoman leimaa otsaansa. Pitää olla monta rautaa tulëssa yhtäaikaa ja olla kiinnostunut monista asioista, pitää olla vitaali ja innostunut uusista asioista kokoajan. Tuttavapiiriä, ystäväpiiriä, yhteyksiä sinne sun tänne pitää olla tai muuten sinut katsotaan syrjäytyneeksi.

        Jos näitä kaikkia elementtejä ei ole, sinut katsotaan lähinnä pystyyn kuolleeksi mitäänsanomattomuudeksi.

        Nämä samat arvot jylläävät seurakunnissakin. Kuitenkin todellisuus on aika monen kohdalla se, että sairaus yllättää, työpaikka häviää alta, taloudelliset vaikeudet saartavat, ystävät kaikkoavat, masennus ja jaksamattomuus vaanii jopa nuoriakin, jotka ovat aivan työelämänsä alussa, koi syö ja ruoste raiskaa ja habitus rupsahtaa väkisinkin pikkuhiljaa, kun maa vetää puoleensa.

        Tässä yhteiskunnassa pidetään sellaista kuplaa yllä, jolla ihmiset aivopestään luulemaan, että he jotenkin voivat hallita elämäänsä loputtomiin, ettei ikäänkuin olisi tai tulisi vastaan jatkuvasti asioita, jolloin asiat eivät vain mene niinkuin odotetaan. Tärkein pointti olisi ymmärtää, että se mitä itse haluaa ja mikä olisi ehkä parhainta, ei olekaan se mitä ulkopuolelta kovasti yritetään syöttää ja erinomaiseksi kehutaan.


    • En minäkään edellisten kokemuksieni takia sinne enää kehtaa mennä.

      Taannoin vieraillessani siellä, seurakunnan pastori antoi kaikille kotitehtänväksi lukea Roomalaiskirjeen seitsemännentoista luvun.
      Seuraavana päivänä pastori pyysi nostamaan niiden kätensä ylös, jotka olivat lukeneet 17.luvun.
      Kaikki muut nosti kätensä, paitsi minä ja siitäkös pastori alkoi minua parjaamaan, "Sinä pahanhenken lähetti, seurakuntaan pesiytynyt käärme....miksi ette ole lukenut?"
      Vastasin: "Roomalaiskirjeessä on 16 lukua".

      • Heh-heh-hei!

        Hahaaaaaaaa! Hah-hah-hah-haaaaaaaa!


      • Spirit-Special
        Heh-heh-hei! kirjoitti:

        Hahaaaaaaaa! Hah-hah-hah-haaaaaaaa!

        Alkaa kyllä väkisten naurattaa aina tällä kohdalla lukiessa=) palstaa...


    • Kristuksen lammas

      Anneli

      Mene vaan,ethän sinä mene sinne ihmisten takia,vaan Herran.Me ihmiset olemme vajaita ja tulemme olemaankin niin kauan kuin me lihassa vaelletaan.Ihminen löytää roskan toisen silmästä.muttei nää hirttä omassa silmässä.Ei meidän pidä pelätä ihmisen tuomiota,vaan Herran.Täydellistä seurakuntaa ei olekkaan,joten sekaan vaan.Mika Taljaa lainatakseni:Tervetuloa ihanien vajaiden ihmisten seuraan.

      Muuten vaimoani arvosteltiin rajusti kun hän meikkas itsensä kun meni kokoukseen.Hän on sen tyylinen ihminen ettei mene ulos kotiovesta ettei meikkaa itseään.Pyhät mummot pilkkasivat,,,kylläpä sitä ollaan niin hienona ja vieläpä etupenkkiin istumaan.Joku vielä rukouksessakin rukoili että anna ihmisten päästä itsensä liallisesta laittamisesta.No ei vaimoni itseään mitenkään voimakkaasti meikannut ja vaikka oliskin niin mitä se kellekään kuuluisi.Toki ymmärän ettei kokoukseen voi mennä nyt kovin räikeänä,mutta OMANA ITSENÄ voi mennä niin kuin olet.No se on mennyttä ja tais joku pyhämummo käydä anteeksi pyytämässäkin ja myöhemmin vaimoni kuskasi heitä kotiin kirkostakin.

    • body

      Ihmiselle täytyy myös hengellisyydessä suoda yksilöllisyys, sillä me olemme yksilöitä.

      Ja jos kokoukseenmeno tuntuu hankalalta, niin sen voi jättää pois tai mennä jonnekin toiseen paikkaan ja sinnekin tuntemattomana.

      Jos on ollut jossain seurakunnassa, niin " kasvot " tunnetaan ja silloin ei saa olla omillaan.

      Joten reviirin vaihto on silloin paikallaan.

      • Perhekirkko

        Juuri näin, eihän sitä ole pakko työntää nokkaansa vaikeisiin paikkoihin, jotka tuottaa ahdistusta, välttely on yes - ainakin joskus!

        Jos paikkakunnalla on hyvä ev.lut. seurakunta, niin sinne vaan.
        Vinkkinä voin sanoa, että perhejumalanpalvelukset ovat vertaansa vailla, siellä on vauvasta vaariin asti ihmisiä, tunnelma on lämmin ja herkkä ja havainnollinen ja evankeliumi julistetaan niin yksinkertaisesti, että lapsukaisetkin sen ymmärtävät.
        Lauletaan paljon. Ilo ja hyvä mieli on ollut käsinkosketeltavaa noissa tilaisuuksissa. Tosin voihan paikkakuntien tarjonnassa tosin olla eroja, mutta kannattaa kokeilla.

        Pakko sanoa, että helpompi on mennä ja tulla anonyyminä ev.lut.seurakunnan tilaisuuksiin kuin paikallisiin helluntaiseurakuntiin, vapikseen, babtistiseurakuntaan, Luther-kirkkoon tai muihin vastaaviin pienempiin seurakuntiin. Toiset tykkää, että tulee nähdyksi, että joku tulee tervehtimään ja toisille se voi olla (tietty elämäntilanteestakin johtuen) kauhunpaikka.


      • Maariankukka
        Perhekirkko kirjoitti:

        Juuri näin, eihän sitä ole pakko työntää nokkaansa vaikeisiin paikkoihin, jotka tuottaa ahdistusta, välttely on yes - ainakin joskus!

        Jos paikkakunnalla on hyvä ev.lut. seurakunta, niin sinne vaan.
        Vinkkinä voin sanoa, että perhejumalanpalvelukset ovat vertaansa vailla, siellä on vauvasta vaariin asti ihmisiä, tunnelma on lämmin ja herkkä ja havainnollinen ja evankeliumi julistetaan niin yksinkertaisesti, että lapsukaisetkin sen ymmärtävät.
        Lauletaan paljon. Ilo ja hyvä mieli on ollut käsinkosketeltavaa noissa tilaisuuksissa. Tosin voihan paikkakuntien tarjonnassa tosin olla eroja, mutta kannattaa kokeilla.

        Pakko sanoa, että helpompi on mennä ja tulla anonyyminä ev.lut.seurakunnan tilaisuuksiin kuin paikallisiin helluntaiseurakuntiin, vapikseen, babtistiseurakuntaan, Luther-kirkkoon tai muihin vastaaviin pienempiin seurakuntiin. Toiset tykkää, että tulee nähdyksi, että joku tulee tervehtimään ja toisille se voi olla (tietty elämäntilanteestakin johtuen) kauhunpaikka.

        Tein aikoinani uskonratkaisun helluntailiikkeen piirissä eräässä itsenäisyyspäivän tilaisuudessa 80-luvun alussa. Kävin siellä aikani, mutta lopulta siirryin takaisin ev.lut.seurakuntaan ihan sen vuoksi, kun tunsin sen enemmän itselleni sopivaksi. Helluntaisrk:ssa tunsin itseni aina jotenkin niin ahdistuneeksi. Olin yksinäinen vailla perhettä (olen vieläkin) ja tunsin ettei siellä riittävästi huomioitu yksinäisiä ihmisiä vaan koko toiminta oli enemmän perheitä varten. Määrätyt perhekeskeiset tilaisuudetkin koin äärimmäisen vaikeiksi omalla kohdallani, kun minulla siis ei ollut sitä miestä eikä niitä lapsiakaan. Myös se, että koin syyllisyyttä siitä, että en käynyt siellä kovin usein ja se sai syyllisyyden vaan lisääntymään. Lopulta en juurikaan rohjennut "nenääni" näyttää uteliaiden kyselyjen pelossa. Mikä huono kristitty olisinkaan muiden silmissä, kun en käy alati niissä kokouksissa. Nykyään olen Sinut oman kristillisyyteni ja myös tämän sinkkuuteni kanssa. Olen tyytyväinen sisäisestä rauhasta, mikä minulla nyt on ja kehotan jokaista tekemään näitäkin seurakuntapäätöksiä oman sisimpänsä mukaan. Kuitenkin, kaikki me ollaan Jumalan lapsia kuuluimmepa mihin seurakuntaan tahansa tai olimmepa kuulumatta. Pääasia on se, että Jeesus asuu sydämissämme.


      • On hyvä olla minä
        Maariankukka kirjoitti:

        Tein aikoinani uskonratkaisun helluntailiikkeen piirissä eräässä itsenäisyyspäivän tilaisuudessa 80-luvun alussa. Kävin siellä aikani, mutta lopulta siirryin takaisin ev.lut.seurakuntaan ihan sen vuoksi, kun tunsin sen enemmän itselleni sopivaksi. Helluntaisrk:ssa tunsin itseni aina jotenkin niin ahdistuneeksi. Olin yksinäinen vailla perhettä (olen vieläkin) ja tunsin ettei siellä riittävästi huomioitu yksinäisiä ihmisiä vaan koko toiminta oli enemmän perheitä varten. Määrätyt perhekeskeiset tilaisuudetkin koin äärimmäisen vaikeiksi omalla kohdallani, kun minulla siis ei ollut sitä miestä eikä niitä lapsiakaan. Myös se, että koin syyllisyyttä siitä, että en käynyt siellä kovin usein ja se sai syyllisyyden vaan lisääntymään. Lopulta en juurikaan rohjennut "nenääni" näyttää uteliaiden kyselyjen pelossa. Mikä huono kristitty olisinkaan muiden silmissä, kun en käy alati niissä kokouksissa. Nykyään olen Sinut oman kristillisyyteni ja myös tämän sinkkuuteni kanssa. Olen tyytyväinen sisäisestä rauhasta, mikä minulla nyt on ja kehotan jokaista tekemään näitäkin seurakuntapäätöksiä oman sisimpänsä mukaan. Kuitenkin, kaikki me ollaan Jumalan lapsia kuuluimmepa mihin seurakuntaan tahansa tai olimmepa kuulumatta. Pääasia on se, että Jeesus asuu sydämissämme.

        Psalmi 139
        13 Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.
        14 Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.
        15 Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
        16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.


      • eksytystä välttelevä
        Perhekirkko kirjoitti:

        Juuri näin, eihän sitä ole pakko työntää nokkaansa vaikeisiin paikkoihin, jotka tuottaa ahdistusta, välttely on yes - ainakin joskus!

        Jos paikkakunnalla on hyvä ev.lut. seurakunta, niin sinne vaan.
        Vinkkinä voin sanoa, että perhejumalanpalvelukset ovat vertaansa vailla, siellä on vauvasta vaariin asti ihmisiä, tunnelma on lämmin ja herkkä ja havainnollinen ja evankeliumi julistetaan niin yksinkertaisesti, että lapsukaisetkin sen ymmärtävät.
        Lauletaan paljon. Ilo ja hyvä mieli on ollut käsinkosketeltavaa noissa tilaisuuksissa. Tosin voihan paikkakuntien tarjonnassa tosin olla eroja, mutta kannattaa kokeilla.

        Pakko sanoa, että helpompi on mennä ja tulla anonyyminä ev.lut.seurakunnan tilaisuuksiin kuin paikallisiin helluntaiseurakuntiin, vapikseen, babtistiseurakuntaan, Luther-kirkkoon tai muihin vastaaviin pienempiin seurakuntiin. Toiset tykkää, että tulee nähdyksi, että joku tulee tervehtimään ja toisille se voi olla (tietty elämäntilanteestakin johtuen) kauhunpaikka.

        Tämä ev.lut kirkkoon meno toimii VAIN silloin, kun tietää, että sen seurakunnan papit ovat OIKEASSA uskossa Jeesukseen Kristukseen, sitoutuvat täysin Raamatuun totuuteen, uskovat sen täysin todeksi ja suhtautuen Room 1 mukaisesti homoihin/lesboihin.

        On myös tärkeää, että seurakunnissa annetaan pelastumattomille ihmsille mahdollisuus palveluksen lopussa antaa elämänsä Jeesukselle Kristukselle ja pyytää anteeksi ja hyljätä kaikki synnit, Jeesuksen nimessä Ja VERESSÄ.

        Myös helvetistä pappien on uskallettava puhua, sillä sekin kuuluu Evankeliumin julistukseen yhtä oleellisesti kuin taivaskin.


    • Sellaistako se on

      ".. se on vähän niinkuin naisen mitta, onko lapsia vai ei"
      Eräs naislähetti eräässä tilaisuudessa kertoi että tuollainen on ajattelutapa jossain Etiopian maaseudulla, 'miehestä ei väliä, mutta lapsi pitää olla'. - Muuten kun täällä palstoilla kovasti tunnutaan pöyhittävän omia tuntemuksia ja näkemyksiä ja ajatuksia, niin mitenkä ne tilanteet kehittyvät siellä teidän esirukousten ja mahdollisen taloudellisen kannatuksen kohteina olevilla lähetyskentillä? Sellaisista asioista tuntuu olevan vähemmän kirjoiteltavaa ja ajatuksia. Vai onko niin että olette tottuneet puhumaan ja jakamaan ajatuksia niistä sekä rukoilemaan lähetyskenttienne tilanteitten puolesta enemmänkin omissa lähetys(rukous)piireissänne? (Vai onko niin että arkiaskareiden jälkeen vielä mahdollisesti jäänyt aika on pitänyt käyttää kauheudenhoidon puitteissa sopivan meikkauksen varmistamiseen tai autokauppatilanteen seurailemiseen?)

      • ...

        Nyt en oikein ymmärtänyt miten etiopialaiset ja lähetystyö liittyy tähän ketjuun, jonka aiheena on se, että nimimerkki Anneli ei uskalla mennä srk:n tilaisuuksiin.


    • ml213.

      Nykyään ajattelen,- joa ihan vakavasti,- ettei ihmisen, joka on kohdannut läheisen ihmisen menetyksen ja on surutyötä tekevä, niin ei tule mennä ns. perushelluntalaisen luo tai näihin kokouksiin. Ongelmat vain pahenevat.

      Toisaalta sekin tulee huomioida,- ettei tule ohjata tilanteita,- joissa he/helluntalaiset joutuvat valehtelemaan.Sekin on ylimääräistä synnintekemistä.

    • von bulke

      Joka tapauksessa, sinulla ON OIKEUS mennä seurakuntaasi. Siellähän ei ole sen pyhempiä, eikä pahempia, kuin sinäkään. Samanlaisia kokemuksia on varsin monella tänä päivänä. Seurakunnan tulisi olla paikka, jonne on tervetullut sellaisenaan. Tunnistan noita tunteitasi itsekin varsin hyvin. Osa niistä kuitenkin selittyy omien taustojemme mukanaan tuomalla epävarmuudella. Sekään ei ole hyvä asia, että tuollaiset kuvailemasi tuntemukset voivat muodostua jopa paranoidisiksi. Silloin kuvittelee ja pelkää sellaista, joka ei oikeasti ole totta. Vaikka haluaakin olla omissa oloissaan, niin eihän ystävällisyys mitään kuitenkaan maksa. Pelko on voimakas ase pahan käytössä. Eristäytyminen voi siis olla täysin itsekeskeisyyden motivoimaa. Omia vaikuttimiaan kannattaa siis aina tarkastella kriittisesti.

      Täydellistä seurakuntaa ei tässä ajassa ole, eikä tule. Asioihin voi myös itse vaikuttaa. Mikäli jokin ärsyttää tai murehduttaa seurakunnan toiminnassa, niin se täytyy ottaa puheeksi.

    • Jokaisella on oikeus yksityisyyteen, se on selvä asia. Voit sanoa kanssasisarellesi, että haluat olla omassa rauhassa tai että et jaksa jutella sen enemmin. Että olet tullut kuuntelemaan Sanaa ja olemaan hiljaa Hänen Henkensä ilmapiiriin, pyhien yhteyteen, miten nyt asiansa kukakin ilmaisee. Ystävällismielisesti kuitenkin. Ihmiset ovat myös yleensä sanomattakin hakoja huomaamaan, ketkä eivät halua luokseen ketään ja antavat olla rauhassa.

      Sen lisäksi oma kokemus on, että juuri silloin, kun on mieli tosisydämestä mennä, mutta jokin 'vastustaa', mene juuri silloin. Mene Jumalan voimassa ja ota kaikki ja koko paketti Hänen kädestään. Jollakin voi olla sinulle lahjana ja virvoituksena joku sananen Hänen sydämeltään. Ei Jumala tee väkivaltaa ohitse meidän persoonamme ja ominaisuuksiemme. Hän tuntee penkissä istujan jokaisen läpikotaisin ja haluaa antaa parastaan juuri sinulle ja sinun tilanteeseesi. Toimittele sinä vaan rauhassa ja omana itsenäsi kanssalampaisiisi nähden, mitä kulloinkin on ajatuksissasi. Ei sinun tarvitse peljätä heissä mitään. Isoista kaupungeista löytyy varmasti myös kokoustarjontaa monista eri seurakunnista. Jos jossakin tuntuu vieraalta, mikä estää sinua piipahtamasta muissakin paikoissa.

      Näillä lyhyillä ajatuksilla, pitkissä kantimissa silti - rohkeutta seuraavaa kokousta varten.

      Terveisin, Psalmiveisu :)

    • gaiku

      Voiko helluntaiseurakunnassa käydä ilman jäsenyyttä ja kasteella käymistä vaikka pidemmän aikaa. Haluaisin käydä siellä mutta tunnen etten ole tarpeeksi hyvä. Olen käynyt silloin tällöin ja rukouskutsun jälkeen rukoiltavana ja heti on ns.avustaja alkanut kysellä osoitetta että tulisi kotiin, en halua ennenkuin on itse pyydän. Helluntaiseurakunnassakin olisi kävijöitä paljon enemmän jos kaikki hyväksyttäisiin omana itsenään mukaan.

      • Eksytystä välttävä

        Minä kävin kerran Tampereen Aleksanterinkadun Helluntai srk:ssa ystäväni kanssa, kun ystävälleni sanottiin, että he eivät rukoile hänen puolestaan, koska hän ei ole helluntailainen. Hänelle sanottiin myös, ettei saa osallistua seurakunnan evankeliointiin eikä soluryhmään, koska ei kuule heihin.

        Seuraavalla kerralla meille sanottiin suoraan ennen ehtoollista, ettei ehtoollista saa ottaa vastaan kukaan sellainen, joka ei kuulu, eikä häntä ole kastettu tähän nimenomaiseen seurakuntaan.

        Kolehtimme kyllä kelpasivat, he kylmyydellään ajoivat meidät iloiset ja palavat karjalaistytöt pois iloitsemasta ja riemuitsemasta Herrassa rukouksin, sanoin ja sävelin.

        Jätimme siis heidät omaan helluntaalaismuseoonsa omaan murjottavaan seuraansa. Parempi kaikille niin.


    • lapsen usko

      Yleensä nämä n.s. lahkolaisseurakunnat ovat tosi sisäänpäinlämpiäviä, että
      ulkopuolisen on aika vaikea sinne sopeutua tai ainakin se vie aikaa. Juuri se uskonnon tyrkyttäminen karkoittaa monen etsivän pois. Kun saisi rauhassa kuunnella ja laulaa hengellisiä lauluja, niin minäkin voisin joskus sinne mennä. Äitini oli helluntalainen ja lapsena olin usein äidin mukana kokouksissa.
      Toisaalta sain tutustua siihen toisenkin laiseen seurakuntalaisten käyttäytymiseen. Äitini itki monta kertaa kokouksesta tullessaan, koska siellä esiintyi kaikenlaista syrjimistä ja ilkeyttä seurakuntalaisten keskuudessa. Saikohan äitini tuntea nahoissaan, kun isäni eikä me lapset olleet uskovaisia. Huomasin vain, että ei se usko näytä ihmisiä parantavan tuosta ilkeyden synnistä.
      Äidin opetuksista on kuitenkin jäänyt jonkinlainen lapsen usko Jumalaan ja Hänen varjelukseensa.

    • Nimim lapsen usko

      Viestisi on koskettava. Varmaan äitisi opetukset ja esirukoukset puolestasi ovat vaikuttaneet uskosi syntymiseen. Oman äitini esirukoukset vaikuttivat sen, että tulin uskoon helluntailaisten kokouksessa. Toivon sinulle rohkeutta mennä niihin kokouksiin, ei siinä mitään häviä, päinvastoin...:)

    • lapsen usko

      Lapsena olin Pelastusarmeijan päiväkodissa ja sen myötä olimme sisareni kanssa Pelastusarmeijan partiossa.

      Sieltä on jäänyt mieleeni mukava tunnelma kokouksista. Siellä ei tyrkytetty uskontoa. Paljon laulettiin ja rumpujen soitto on erikoisesti jäänyt mieleni.

      Kiitos vastauksestasi. Tuskin kuitenkaan menen helluntalaisten kokoukseen. Ovat melko kaukanakin asuinpaikastani. Samoin Pelastusarmeijan tilaisuudet ovat etäällä.

      Tiedän äitini rukoilleen puolestani ja kiitollisuudella häntä muistan.
      Paljon ajattelen näitä asioita, eihän ne tietenkään unohtua voi sellaisen taustan omaavalta kuin minullakin on. Muistan äitini laulaneen usein laulua "Paikenpoika". Siinä sanotaan mm:ssa: Nyt metsä kirkkoni olla saa,
      voi täällä palvella Jumalaa, mun urkuni kauniit soikaa....

      Siispä olen lähellä Jumalaa luonnossa. Se toistaiseksi riittänee.
      Toivotan sinulle siunausta ja uskossasi jaksamista.

      • Paremmassa kokouxessa taitaa me olla täss palstalla kun monessa paikassa suomessa koskaan on pidetty : )

        Mutta olen kuullut että vanhoilislestadiolaisten kokouxessa ihmisille tulee synnintuntoa ihan tosiaan ja että he saa sitten kokea todella JUMALAN TYÖ.
        MITEN JUMALA VAPAUTTAA SYNNEISTÄ IHMINEN JOLLA ON TODELLNEN TARVE SIIHEN......


    • poissa kokouksista

      mitä sinä valtat Anneli. Ei sinne sua kukaan käske eikä pakota. Ole ihan rauhassa poissa!

    • saviruoho

      Erittein hyvä päätös. Pysyttele vain kotosalla. Helluntaiseurakunnassa on monia myrkyllisiä oppeja.

    • vältettävä

      aamen

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      138
      7765
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      38
      1965
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1920
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1633
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      180
      1565
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      107
      1016
    7. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      49
      930
    8. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      4
      909
    9. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      830
    10. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      34
      812
    Aihe