Neuvokaahan minua. Ero tullut voimaan 12 vuotta sitten, aikuisia lapsia kolme, jotka asuvat muulla paikkakunnalla. Lasten isä (ex-mieheni) kuoli viime viikolla. Avioero oli aikanaan katkera ja minulle erittäin väsyttävä ja masennuin pariksi vuodeksi, lapset jäivät silloin asumaan isänsä kanssa taloomme. Isänsä myöskin hankaloitti välejämme mustamaalaamalla minua hulluksi ja olemalla tuomatta lapsia luokseni tapaamisiin.
Myöhemmin lasteni kanssa on välit korjautuneet todella läheisiksi. Ex-puolisoni kanssa emme ole juurikaan saaneet keskusteluyhteyttä myöhemminkään, hän asuu samassa talossa edelleen (avokkinsa kanssa). Omaisuuden ositus jäi silloin tekemättä, eikä siitä ole sen jälkeen keskuteltu. Miten minun tulee toimia, tai tarviiko minun toimia mitenkään tekemättä olevan osituksen suhteen? Kyseessä on tietysti lapsille tuleva perintö ja ehkä nykyiselle avokille jäänyt hallintaoikeus taloon tai jotakin vastaavaa. Pitääkö ositus olla tehtynä lain perusteella ja onko se jäämistön arvioinnissa automaattisesti mukana, jollei sitä ole tehty?
ex-puoliso kuoli, ositus edelleen tekemättä?
21
4939
Vastaukset
- voi avokki parka
Jos omaisuus on sinun EX-miehen nimissä ja sinun niin silloi ei ole mitään epäselvää.Ja jos lapset ovat sinun ja miehesi lapsia niin mielestäni tämä niinsanottu avokki lähtee tyhjin käsin pihelle ellei ole joitakin papereita että omistaa jotakin.
- nasse-setä.
Kun ositus välillänne on toimittamatta, sinä - lastenne ohella - olet ex-miehesi kuolinpesän osakas. Näin, ellei välillänne ollut avio-oikeuden pois sulkevaa avioehtoa. Teidän on syytä huolehtia perunkirjoituksen toimittamisesta. Perukirjassa tämä ositusasia tulee kertoa.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat kuolinajankohtana. Kun ositus on toimittamatta, se tulee toimittaa ennen perinnönjakoa (missä lapset jakavat isänsä perinnön). Ositus on syytä tehdä mahdollisimman pian ja toimittaa osituskirja perukirjan liitteenä ennen perintöveroasian käsittelyä verotoimistoon.
Osituksessa otetaan huomioon se varallisuus ja velat, mitä teillä puolin ja toisin oli sinä ajankohtana, jolloin avioerohakemus (I vaihe) toimitettiin käräjäoikeuteen. Lähtökohtaisesti ositus toimitetaan siten, että nettovaranne lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella; varakkaampi osapuoli sitten antaa köyhemmälle ns. tasinkoa niin paljon, että puntit ovat tasan. Todennäköisesti siis sinä tulisit saamaan tasinkoa exäsi perillisiltä, jotka keskenään jakavat sen, mitä heidän osalleen tasingon antamisen jälkeen jää. Mutta jos sinä olisit se varakkaampi osapuoli, voisit kieltäytyä tasingon antamisesta ja pitää varasi, vaikka ne ylittäisivät puolet yhteenlasketuista varoista.
Exäsi avokille voi kuulua hallintaoikeus taloon vain testamentin perusteella. Tällainen testamentti on kuitenkin lakiosansa vaativaa perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää perillistä saamasta lakiosaansa (joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta) heti hallintaansa. Sinun oikeutesi tasinkoon taas menee avokin oikeuden edelle, jollei tasinkoon riittäviä varoja talon lisäksi ole.- Paperit kuntoon
Kiitos "nasse-setä" kattavasta vastauksesta.
Avioehtoa ei ollut, koko omaisuus "tienattiin" yhdessä, toki talo rakennettiin silloin miehen kotitilan maille ja puut taloon saatiin hänen vanhempiensa metsästä. En edes tiedä onko molempien nimet lainapapereissa tai muissa yhteiselämän papereissa. Lähdin talosta silloin eron aikana vain omat henkilökohtaiset vaatteni mukana, muuta en tohtinut ottaa. Hän on perinyt sen jälkeen myös kuolleilta vanhemmiltaan perintöosansa (metsää, maita ym.).
Ex-mieheni oli silloin ja nyt kuollessaan varakkaampi, mutta lapsethan saavat nyt viimeinkin jotain siltä suunnalta (eivät ole opiskeluun tai muuhun saaneet avustusta isältään).
Nyt tuli huoli myös siitä, josko exäni ja hänen avokkinsa ovatkin menneet naimisiin hiljaisesti (se voi olla mahdollista), kerrotko vielä miten lasten perinnön silloin käy ja tämän minun avio-osituksen?
Enkä missään tapauksessa halua avokille huonoa, hän on menettänyt puolisonsa ja lisäksi varmaankin pelkää taloudellisia ongelmia. Enkä usko, että lapsista kukaan haluaa muuttaa asumaan isänsä taloon, kun se on kaukana kaikesta.
Tuli niin paljon asiaa ja minulle ihan outoa tekstiä, että joudun varmaankin ottamaan yhteyttä paikalliseen lakihenkilöön tai -toimistoon. - kukamitäkin
Paperit kuntoon kirjoitti:
Kiitos "nasse-setä" kattavasta vastauksesta.
Avioehtoa ei ollut, koko omaisuus "tienattiin" yhdessä, toki talo rakennettiin silloin miehen kotitilan maille ja puut taloon saatiin hänen vanhempiensa metsästä. En edes tiedä onko molempien nimet lainapapereissa tai muissa yhteiselämän papereissa. Lähdin talosta silloin eron aikana vain omat henkilökohtaiset vaatteni mukana, muuta en tohtinut ottaa. Hän on perinyt sen jälkeen myös kuolleilta vanhemmiltaan perintöosansa (metsää, maita ym.).
Ex-mieheni oli silloin ja nyt kuollessaan varakkaampi, mutta lapsethan saavat nyt viimeinkin jotain siltä suunnalta (eivät ole opiskeluun tai muuhun saaneet avustusta isältään).
Nyt tuli huoli myös siitä, josko exäni ja hänen avokkinsa ovatkin menneet naimisiin hiljaisesti (se voi olla mahdollista), kerrotko vielä miten lasten perinnön silloin käy ja tämän minun avio-osituksen?
Enkä missään tapauksessa halua avokille huonoa, hän on menettänyt puolisonsa ja lisäksi varmaankin pelkää taloudellisia ongelmia. Enkä usko, että lapsista kukaan haluaa muuttaa asumaan isänsä taloon, kun se on kaukana kaikesta.
Tuli niin paljon asiaa ja minulle ihan outoa tekstiä, että joudun varmaankin ottamaan yhteyttä paikalliseen lakihenkilöön tai -toimistoon.Varmaan nasse vastaa tarkemmin, kun ilta ehtii.
Epäilemäsi uusi avioliitto ei muuta sinun asemasi em. osituksessa, mutta tieto talon olemisesta eronne aikaan appiukon maalla alentaa siltäosin osituksessa käytettävää käypää hintaa.
Epäilemäsi avioliitto ilman avioehtoa ja täysin varattoman lesken kanssa puolittaisi lasten perinnön ja ellet omistakaan siivua talosta, niin se kuuluu pesään ja jää lesken elinikäiseen hallintaan riippumatta miten sen omistus jaetaan osituksessa.
Tätä lakiin perustuvaa lesken hallintaoikeutta ei kavenna lasten lakiosa. - nasse-setä.
Paperit kuntoon kirjoitti:
Kiitos "nasse-setä" kattavasta vastauksesta.
Avioehtoa ei ollut, koko omaisuus "tienattiin" yhdessä, toki talo rakennettiin silloin miehen kotitilan maille ja puut taloon saatiin hänen vanhempiensa metsästä. En edes tiedä onko molempien nimet lainapapereissa tai muissa yhteiselämän papereissa. Lähdin talosta silloin eron aikana vain omat henkilökohtaiset vaatteni mukana, muuta en tohtinut ottaa. Hän on perinyt sen jälkeen myös kuolleilta vanhemmiltaan perintöosansa (metsää, maita ym.).
Ex-mieheni oli silloin ja nyt kuollessaan varakkaampi, mutta lapsethan saavat nyt viimeinkin jotain siltä suunnalta (eivät ole opiskeluun tai muuhun saaneet avustusta isältään).
Nyt tuli huoli myös siitä, josko exäni ja hänen avokkinsa ovatkin menneet naimisiin hiljaisesti (se voi olla mahdollista), kerrotko vielä miten lasten perinnön silloin käy ja tämän minun avio-osituksen?
Enkä missään tapauksessa halua avokille huonoa, hän on menettänyt puolisonsa ja lisäksi varmaankin pelkää taloudellisia ongelmia. Enkä usko, että lapsista kukaan haluaa muuttaa asumaan isänsä taloon, kun se on kaukana kaikesta.
Tuli niin paljon asiaa ja minulle ihan outoa tekstiä, että joudun varmaankin ottamaan yhteyttä paikalliseen lakihenkilöön tai -toimistoon.Jos exä on mennyt uusiin naimisiin, hänen kuoltuaan toimitetaan (ennen perinnönjakoa) kaksi ositusta, ensin exän ja sinun välinen avioeroon perustuva, ja sitten exän ja lesken välinen kuolemaan perustuva. Lesken oikeus ei vaikuta sinulle osituksessa tulevan tasingon määrään tai sen hallintaan.
Sinulla on avio-oikeus exän siihen omaisuuteen, jota hänellä oli, kun avioeroasianne tuli oikeudessa vireille. Sen jälkeen saadut perinnöt tai muu omaisuus eivät teidän väliseenne ositukseen kuulu.
Avioeskellä on lakiin (PK 3 luku) perustuva oikeus hallita elinaikansa jakamattomana puolisoiden asuntoa (jollei leski itse omista kodikseen sopivaa asuntoa) ja asuntoirtaimistoa. Tämä oikeus on vahvempi kuin perillisten perintöoikeus. Jos pesässä ei ole perillisten perintöön riittäviä muita varoja, perilliset joutuvat odottamaan perinnön saamista hallintaansa lesken elinajan. Edellä sanottu koskee myös lakiosaa.
Edellä sanottua asunnon hallintaoikeutta leskellä ei ole, jos sinä jo olet asunnon osaomistaja tai jos osituksessa saat tasinkona omistukseesi osan asunnosta. - Paperit kuntoon
nasse-setä. kirjoitti:
Jos exä on mennyt uusiin naimisiin, hänen kuoltuaan toimitetaan (ennen perinnönjakoa) kaksi ositusta, ensin exän ja sinun välinen avioeroon perustuva, ja sitten exän ja lesken välinen kuolemaan perustuva. Lesken oikeus ei vaikuta sinulle osituksessa tulevan tasingon määrään tai sen hallintaan.
Sinulla on avio-oikeus exän siihen omaisuuteen, jota hänellä oli, kun avioeroasianne tuli oikeudessa vireille. Sen jälkeen saadut perinnöt tai muu omaisuus eivät teidän väliseenne ositukseen kuulu.
Avioeskellä on lakiin (PK 3 luku) perustuva oikeus hallita elinaikansa jakamattomana puolisoiden asuntoa (jollei leski itse omista kodikseen sopivaa asuntoa) ja asuntoirtaimistoa. Tämä oikeus on vahvempi kuin perillisten perintöoikeus. Jos pesässä ei ole perillisten perintöön riittäviä muita varoja, perilliset joutuvat odottamaan perinnön saamista hallintaansa lesken elinajan. Edellä sanottu koskee myös lakiosaa.
Edellä sanottua asunnon hallintaoikeutta leskellä ei ole, jos sinä jo olet asunnon osaomistaja tai jos osituksessa saat tasinkona omistukseesi osan asunnosta.No huhhuh ja kiitos vastauksista. Tämä on tosiaan monimutkainen juttu. Olisi pitänyt hoitaa tuo ositus pois aikaisemmin., mutta turha jossitella.
Lapset eivät aikoneet muuttaa isänsä taloon. Pitää nyt kysyä avuksi joku asiaa tunteva henkilö ja ruveta hautauksen jälkeen selvittämään mahdolliset omat omistusoikeuteni sen aikaisiin talokirjoihin ym. ja tehdä se ositus ensin.
Samoin perunkirjat on tehtävä, ilmeisesti yhteistyössä lasteni ja nykyisen lesken kanssa, koska hänellä lienee tarkin käsitys nykytilanteesa. Samalla selvinnee hänen avo-aviosuhteensa laatu ja lasten perinöt.
No, laitan ystävällisen lakiasiantuntijan selvittämään ja sopimaan ajankohdat asioiden selvittämiseksi, ettei tule kenellekään harmeja lisää.
Kyllä tämä tastä. Kiitos neuvoista. - aina vain exä
nasse-setä. kirjoitti:
Jos exä on mennyt uusiin naimisiin, hänen kuoltuaan toimitetaan (ennen perinnönjakoa) kaksi ositusta, ensin exän ja sinun välinen avioeroon perustuva, ja sitten exän ja lesken välinen kuolemaan perustuva. Lesken oikeus ei vaikuta sinulle osituksessa tulevan tasingon määrään tai sen hallintaan.
Sinulla on avio-oikeus exän siihen omaisuuteen, jota hänellä oli, kun avioeroasianne tuli oikeudessa vireille. Sen jälkeen saadut perinnöt tai muu omaisuus eivät teidän väliseenne ositukseen kuulu.
Avioeskellä on lakiin (PK 3 luku) perustuva oikeus hallita elinaikansa jakamattomana puolisoiden asuntoa (jollei leski itse omista kodikseen sopivaa asuntoa) ja asuntoirtaimistoa. Tämä oikeus on vahvempi kuin perillisten perintöoikeus. Jos pesässä ei ole perillisten perintöön riittäviä muita varoja, perilliset joutuvat odottamaan perinnön saamista hallintaansa lesken elinajan. Edellä sanottu koskee myös lakiosaa.
Edellä sanottua asunnon hallintaoikeutta leskellä ei ole, jos sinä jo olet asunnon osaomistaja tai jos osituksessa saat tasinkona omistukseesi osan asunnosta.Mieheni kuoli. Hän oli eronnut ja ositus on tekemättä, vuosi 1993. Oli erovuosi.Olen siis leski, olimme 9 vuotta aviossa. Kuuluuko exä perikuntaan, miten voidaan muistaa 20 vuoden takaa vanhoja asioita. Sen tiedän että he olivat talon myyneet ennen eroa, onko se asumuseron virallisesti alkamisen päivämäärä tärkeämpi kuin itse eropäivä,
- Aluksi
aina vain exä kirjoitti:
Mieheni kuoli. Hän oli eronnut ja ositus on tekemättä, vuosi 1993. Oli erovuosi.Olen siis leski, olimme 9 vuotta aviossa. Kuuluuko exä perikuntaan, miten voidaan muistaa 20 vuoden takaa vanhoja asioita. Sen tiedän että he olivat talon myyneet ennen eroa, onko se asumuseron virallisesti alkamisen päivämäärä tärkeämpi kuin itse eropäivä,
Exä on kuolinpesän osakas, kunnes heidän välisensä ositus on tehty.
- Anonyymi
Ei ole noin yksinkertaista, ei todellakaan. Uusia puolisoita, uusia lapsia, mitä enemmän on sakkia kärkkymässä, niin ongelmia tulee, voittajista ei ole epäselvyyttä: tuomarit.
No tässä jo kertoo, että epäselvyys tulee: erottu jo 12 v sitten, eikö ole saanut/edes vaatinut osuuttaan erossa? Suomeksi sanottuna: ex maksanut ulos? Kuka hulku lähtee tosta vaan saamatta senttiäkään? - Anonyymi
Paperit kuntoon kirjoitti:
Kiitos "nasse-setä" kattavasta vastauksesta.
Avioehtoa ei ollut, koko omaisuus "tienattiin" yhdessä, toki talo rakennettiin silloin miehen kotitilan maille ja puut taloon saatiin hänen vanhempiensa metsästä. En edes tiedä onko molempien nimet lainapapereissa tai muissa yhteiselämän papereissa. Lähdin talosta silloin eron aikana vain omat henkilökohtaiset vaatteni mukana, muuta en tohtinut ottaa. Hän on perinyt sen jälkeen myös kuolleilta vanhemmiltaan perintöosansa (metsää, maita ym.).
Ex-mieheni oli silloin ja nyt kuollessaan varakkaampi, mutta lapsethan saavat nyt viimeinkin jotain siltä suunnalta (eivät ole opiskeluun tai muuhun saaneet avustusta isältään).
Nyt tuli huoli myös siitä, josko exäni ja hänen avokkinsa ovatkin menneet naimisiin hiljaisesti (se voi olla mahdollista), kerrotko vielä miten lasten perinnön silloin käy ja tämän minun avio-osituksen?
Enkä missään tapauksessa halua avokille huonoa, hän on menettänyt puolisonsa ja lisäksi varmaankin pelkää taloudellisia ongelmia. Enkä usko, että lapsista kukaan haluaa muuttaa asumaan isänsä taloon, kun se on kaukana kaikesta.
Tuli niin paljon asiaa ja minulle ihan outoa tekstiä, että joudun varmaankin ottamaan yhteyttä paikalliseen lakihenkilöön tai -toimistoon."En edes tiedä"...
Tuota, tuo kertoo todella paljon sinusta.
Eikä se mairittele sinua.
- tertere
jatkan tähän vanhaan ketjuun, vähän sama tilanne ehkä joskus. erosta pari vuotta ja ositus tekemättä, omistamme puoliksi talomme ja tontin, jos eron jälkeen toinen ottaa pikavippejä tms (taloa vastaan emme kumpikaan voi ottaa mitään lainaa ilman toisen suostumusta, sovittu pankissa, velaton talo), niin voinko joutua jossain tilanteessa maksamaan niitä omalla talon puolikkaalla, kun ositusta ei ole?
- Osittamaan
Et joudu entisesi uusia velkoja maksamaan, koska ositus tehdään avioerohakemuksen jättöpäivän tilanteen mukaan.
Jälkeenpäin vaan on joskus vaikea tietää, tai ainakaan todistaa, mikä tilanne oli, joten kyllä ositus kannattaa tehdä piakkoin erosta - eikä siitä kuoleman, tai vaikka varhaisen muistisairauden, tulostakaan koskaan tiedä, onpahan sitten asiat ainakin osituksen kohdalta kunnossa. - Anonyymi
Mielenkiintoinen kysymys:
Voiko vainajan edellisen liiton lapsilla olla oikeus ex puolison omaisuuteen, jos ositusta ei eron hetkellä oltu tehty? Yhteisiä lapsia ei ole avioliitosta.- Anonyymi
Ei voi. Vain vanhempansa jälkeen jäävään perintöön sen jälkeen kun ositusasiat ovat ok.
- Anonyymi
Menikö oikein Chat GPT
Kun ex-puoliso on kuollut eikä ositusta ole tehty, määräävä hetki tasingon arvon määrittelylle on yleensä avioeron vireilletulohetki eikä ex-puolison kuolema. Tämä johtuu siitä, että vaikka ex-puolisoon ei enää sovelleta puolisoa koskevia lakeja, ositusta tehdään edelleen avioliiton päättyessä, oli kyseessä sitten avioero tai toisen puolison kuolema.
Avioeron vireilletulohetki määrittelee sen hetken, jolloin ositusperuste syntyy, ja tämän perusteella määritellään ositukseen kuuluva omaisuus ja sen arvo. Vaikka ex-puolison kuolema voi olla merkittävä tapahtuma, joka vaikuttaa ositukseen, ositusperusteenä käytetään yleensä avioeron vireilletulohetkeä, jolloin avioliiton päättyminen käynnistyy virallisesti.
On kuitenkin tärkeää huomata, että jokainen tilanne voi olla ainutlaatuinen, ja tulkinnat voivat vaihdella. Siksi on suositeltavaa hakea oikeudellista neuvontaa asianajajalta tai oikeudelliselta asiantuntijalta varmistaaksesi oikean menettelyn noudattamisen tapauksessasi. - Anonyymi
Perunkirjoittaja ottaa tuollaisissa tilanteissa yhteyttä.
- Anonyymi
Jos ei eron yhteydessä tehty mitään pesänjakoa niin asia on jo vanhentunut.
Asia selviää parhaiten käyttämällä pätevää asianajajaa. Se tosin voi maksaa kymmeniä tuhansia ja jos vastapuolikin tekee samoin, niin ainoat hyötyjät jupakasta ovat asianajajat itse. Asianosaiset jäävät useimmiten nuolemaan näppejään.- Anonyymi
Tekemättä jäänyt ositus ei vanhene. Se on tehtävä viimeistään ex puolison kuoltua,että selviää mitä exän lapset perivät. Perinnönjakoa ei voi tehdä ennen ositusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tekemättä jäänyt ositus ei vanhene. Se on tehtävä viimeistään ex puolison kuoltua,että selviää mitä exän lapset perivät. Perinnönjakoa ei voi tehdä ennen ositusta.
Kenen maksettavaksi ositus ja siihen liittyvän ositus selvityksen tekeminen määrämuotoisien kriteerein tulee silloin tehtäväksi, jotta sitä ei tultaisi moittimaan. Voiko verottaja moittia ositusta jos se muuten jäisi moittimatta ja tätäkö pitää sitten jännittää 6kk jolloin moittimisaika raukeaa? Täytyykö pankin antaa ex-puolisolle kaikki tiedot entisestä puolisosta useampien kymmenien vuosin takaiselta ajalta, jotta ositus selvitys saadaan tehtyä määrämuotoisesti? Kuka maksaa ositusselvitys kulut Ex -puoliso vai kuolinpesä?
Onko ennakkotapaus laintulkinnasta ex-puolison oikeuksista nyt rinnastettava Lesken oikeuksiin vai voiko laintulkintaa vieläkin muuttaa uusissa riitatapauksissa eri oikeusasteilla? Eihän ex-puoliso saa kuitenkaan kaikkia lesken oikeuksia kuten oikeutta asua koko ikäänsä kuolleen puolison asunnossa vai voiko senkin saada jos perusteluja löytyy?
Käräjäoikeuden tuomio 11.9.2015
Käräjäoikeus katsoi, ettei avioliittolain 103 §:n 2 momentin sanamuodosta voinut päätellä, koskeeko säännös myös eronnutta puolisoa. Säännöksen esitöistä (HE 90/1974 vp) ilmenevä tarkoitus suojata eloonjäänyttä puolisoa henkilökohtaisesti puolsi säännöksen soveltamista myös silloin, kun puolisot olivat eronneet. Epäkohtana säännöksen soveltamisessa myös eronneen puolison eduksi oli, että kysymyksessä olevan oikeuden syntyminen toisen eronneen puolison kuollessa oli omiaan aiheuttamaan epävarmuutta osituksessa ja johtamaan siihen, että varakkaamman puolison olisi edullista pyrkiä pitkittämään ositusta entisen puolison kuolemasta hänelle aiheutuvan varallisuusetuuden vuoksi. Käräjäoikeus katsoi, ettei näillä epävarmuustekijöillä ollut niin suurta painoarvoa, että niiden perusteella tulisi syrjäyttää eloonjääneen puolison oikeus vedota hänen suojakseen tarkoitettuun säännökseen. Sen vuoksi käräjäoikeus katsoi, ettei B ollut velvollinen suorittamaan tasinkoa A:n perillisille, ja hylkäsi kanteen.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Arto Lintunen.
Lähde: https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2017/20170087
- Anonyymi
Sinulla ei ole osaa eikä arpaa exäsi perintöasioihin, ei millään muotoa. Se on aikuisten lastesi asia. Sinä ET mene sotkemaan asioita. Olet täysin ulkopuolinen exäsi perintöasioihin!
- Anonyymi
Tasinkoprivilegi on voimassa vain lesken elinaikana ja vain leskellä itsellään. Normaalitilanteessa tasingon voi jättää vaatimatta eikä siitä aiheudu veroseuraamuksia, mutta koska kyseessä on kuolinpesä ja asia tuntuu kovin epäselvältä, ottakaa ehdottomasti yhteyttä lakimieheen joka laatii sopimuksen ja varmistaa veroseuraamukset.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .633903Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen493030Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631312961Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3842055Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111163Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2101156- 731152
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde28983- 50951
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että110944