kiinteistöön kaavoitettu

"tekään ette voi myydä omaa tonttianne. Ensin on lunastettava tämä ylimääräinen maa-alue, jolloin se tulee osaksi kiinteistöänne (ja tonttianne)"

Kiinteistön edellinen omistaja osti 600 m2 vuokratontin omakseen ja se siirtyi kaupassa meille. Lisäosa ei kauppaan kuulunut. Miten myyjä siis saattoi myydä tontin, kun sanomasi perusteella tämän ei pitäisi olla mahdollista?

Ko. myyjä huijasi meitä muutenkin talokaupassa. Vetikö välistä vielä tässäkin?

Vähän lisäystä edelliseen vaikken olekaan varsinainen kaavoitettujen alueiden expertti. Niinkuin selitetty ei kaavanmuutos tuo omistusoikeutta lisäalueeseen. Jos kyseessä on asemakaavatontti (sitovan tonttijaon alue) niin voitte lunastaa tontin lisämaan itsellenne.

Sensijaan väärin on sanoa ettette te muka voisi myydä vajaata tonttia. Tietysti voitte. Samoin lisämaan omistaja voi periaatteessa myydä lisämaan kenelle haluaa (eri asia kuka suostuu ostamaan maapalan joka voidaan minä hetkenä tahansa lunastaa) Ainoa rajoitus on ettei lisämaata voi myydä määräalana (eli pelkkä lisämaa) vaan koko kiinteistönä (tehtaineen kaikkineen) koska määräalaa ei voi lohkoa omaksi kiinteistökseen kaavan vastaisesti. Sama koskee teitä jos haluette myydä jostainsyystä OSAN tontistanne. Koko kiinteistönne myynti kyllä onnistuu ilman lisämaatakin koska kiinteistönmuodostamista ei tarvitse tehdä. Käräjäoikeus ei nähdäkseni tarkasta ollenkaan lainhuutoa myöntäessään osittamisrajoitusten (kaavanmukaisuus) olemassaoloa. Se voi hyvinkin myöntää lainhuudon määräalaan joka on myyty asemakaavan vastaisesti. Vasta lohkomisessa se sitten kaavanmukaisuus tarkastetaan ja mahdollisesti jätetään lohkomatta.

Ja tämä siis pätee vain asemakaava-alueella jossa on sitova tonttijako (tai tehty erillinen tonttijako), ei haja-asutusalueella tai rakennuskaava-alueella tai asemakaava-alueella jossa ei ole sitovaa tonttijakoa.

Niin ja vielä lunastuksesta pieni korjaus. Viimekädessä lunastushinnan määrää toimitusinsinööri (tai toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä jos joku asianosainen 3 henkilön kokoonpanoa vaatii). Mikäli toimituksesta valitetaan niin sitten tuomioistuin (maaoikeus) päättää lopullisen hinnan.

Maanmittari (se aito oikea :-) kirjoitti:

Vähän lisäystä edelliseen vaikken olekaan varsinainen kaavoitettujen alueiden expertti. Niinkuin selitetty ei kaavanmuutos tuo omistusoikeutta lisäalueeseen. Jos kyseessä on asemakaavatontti (sitovan tonttijaon alue) niin voitte lunastaa tontin lisämaan itsellenne.

Sensijaan väärin on sanoa ettette te muka voisi myydä vajaata tonttia. Tietysti voitte. Samoin lisämaan omistaja voi periaatteessa myydä lisämaan kenelle haluaa (eri asia kuka suostuu ostamaan maapalan joka voidaan minä hetkenä tahansa lunastaa) Ainoa rajoitus on ettei lisämaata voi myydä määräalana (eli pelkkä lisämaa) vaan koko kiinteistönä (tehtaineen kaikkineen) koska määräalaa ei voi lohkoa omaksi kiinteistökseen kaavan vastaisesti. Sama koskee teitä jos haluette myydä jostainsyystä OSAN tontistanne. Koko kiinteistönne myynti kyllä onnistuu ilman lisämaatakin koska kiinteistönmuodostamista ei tarvitse tehdä. Käräjäoikeus ei nähdäkseni tarkasta ollenkaan lainhuutoa myöntäessään osittamisrajoitusten (kaavanmukaisuus) olemassaoloa. Se voi hyvinkin myöntää lainhuudon määräalaan joka on myyty asemakaavan vastaisesti. Vasta lohkomisessa se sitten kaavanmukaisuus tarkastetaan ja mahdollisesti jätetään lohkomatta.

Ja tämä siis pätee vain asemakaava-alueella jossa on sitova tonttijako (tai tehty erillinen tonttijako), ei haja-asutusalueella tai rakennuskaava-alueella tai asemakaava-alueella jossa ei ole sitovaa tonttijakoa.

Niin ja vielä lunastuksesta pieni korjaus. Viimekädessä lunastushinnan määrää toimitusinsinööri (tai toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä jos joku asianosainen 3 henkilön kokoonpanoa vaatii). Mikäli toimituksesta valitetaan niin sitten tuomioistuin (maaoikeus) päättää lopullisen hinnan.

Lue lisää

eli kansankielellä tämä tarkoittaa jotain sellaista, että voimme lisäalalle porkkanapenkin perustaa. Maan käyttöä ei kuitenkaan ole erikseen meiltä kielletty? Vuokrasopimusta tästä alueesta emme ole tehneet. Lisäala kuuluu siis tehtaalle, joka on vuokrannut aikanaan työntekijöilleen maita ja mantuja. Tehas itsessään sijaitsee n. 2 km päässä.

Voiko esim. naapuri lunastaa lisäalan itselleen? Voinko minä siitä huolimatta ostaa ko. alueen omiin nimiini vaikka hän olisi sinne teoriassa vaikka uima-altaan laittanut?

tontti kirjoitti:

eli kansankielellä tämä tarkoittaa jotain sellaista, että voimme lisäalalle porkkanapenkin perustaa. Maan käyttöä ei kuitenkaan ole erikseen meiltä kielletty? Vuokrasopimusta tästä alueesta emme ole tehneet. Lisäala kuuluu siis tehtaalle, joka on vuokrannut aikanaan työntekijöilleen maita ja mantuja. Tehas itsessään sijaitsee n. 2 km päässä.

Voiko esim. naapuri lunastaa lisäalan itselleen? Voinko minä siitä huolimatta ostaa ko. alueen omiin nimiini vaikka hän olisi sinne teoriassa vaikka uima-altaan laittanut?

Lue lisää

Eli siis tämä tarkoittaa käytännössä sitä että ette voi edes porkkanapenkkiä omin luvin lisämaalle perustaa jos ette kerta omista sitä. Yleensä lienee tapana että naapurin maata saa käyttää naapurin suostumuksella eikä niin että naapurin maata saa käyttää niikauan kunnes naapuri sen kieltää.

Lunastusoikeudesta senverran että tapauksessasi kyseessä olisi Kiinteistönmuodostamislain mukainen tontinosan lunastus. Tässä lunastusoikeus on sillä joka omistaa arvokkaamman palan tontista. Koska sinunpuolellasi on jo rakennus niin se ilmanmuuta on arvokkaampi kuin tehtaan omistama lisämaa. Kukaan muu ei voi lisämaata lunastaa

Maanmittari (se aito oikea :-) kirjoitti:

Vähän lisäystä edelliseen vaikken olekaan varsinainen kaavoitettujen alueiden expertti. Niinkuin selitetty ei kaavanmuutos tuo omistusoikeutta lisäalueeseen. Jos kyseessä on asemakaavatontti (sitovan tonttijaon alue) niin voitte lunastaa tontin lisämaan itsellenne.

Sensijaan väärin on sanoa ettette te muka voisi myydä vajaata tonttia. Tietysti voitte. Samoin lisämaan omistaja voi periaatteessa myydä lisämaan kenelle haluaa (eri asia kuka suostuu ostamaan maapalan joka voidaan minä hetkenä tahansa lunastaa) Ainoa rajoitus on ettei lisämaata voi myydä määräalana (eli pelkkä lisämaa) vaan koko kiinteistönä (tehtaineen kaikkineen) koska määräalaa ei voi lohkoa omaksi kiinteistökseen kaavan vastaisesti. Sama koskee teitä jos haluette myydä jostainsyystä OSAN tontistanne. Koko kiinteistönne myynti kyllä onnistuu ilman lisämaatakin koska kiinteistönmuodostamista ei tarvitse tehdä. Käräjäoikeus ei nähdäkseni tarkasta ollenkaan lainhuutoa myöntäessään osittamisrajoitusten (kaavanmukaisuus) olemassaoloa. Se voi hyvinkin myöntää lainhuudon määräalaan joka on myyty asemakaavan vastaisesti. Vasta lohkomisessa se sitten kaavanmukaisuus tarkastetaan ja mahdollisesti jätetään lohkomatta.

Ja tämä siis pätee vain asemakaava-alueella jossa on sitova tonttijako (tai tehty erillinen tonttijako), ei haja-asutusalueella tai rakennuskaava-alueella tai asemakaava-alueella jossa ei ole sitovaa tonttijakoa.

Niin ja vielä lunastuksesta pieni korjaus. Viimekädessä lunastushinnan määrää toimitusinsinööri (tai toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä jos joku asianosainen 3 henkilön kokoonpanoa vaatii). Mikäli toimituksesta valitetaan niin sitten tuomioistuin (maaoikeus) päättää lopullisen hinnan.

Lue lisää

Taitaa se myynti tosiaan onnistua, mutta kaavan vastaiselle tontille ei kyllä voi saada rakennuslupaa, jos omistaja haluaa lisärakentamista ryhtyä harrastamaan.

Niinpä kiinteistön ostaja voisi vaatia korvauksia asian johdosta, jos ei olisi ollut selvillä kiinteistön kaavan vastaisuudesta.

Maanmittari kirjoitti:

Taitaa se myynti tosiaan onnistua, mutta kaavan vastaiselle tontille ei kyllä voi saada rakennuslupaa, jos omistaja haluaa lisärakentamista ryhtyä harrastamaan.

Niinpä kiinteistön ostaja voisi vaatia korvauksia asian johdosta, jos ei olisi ollut selvillä kiinteistön kaavan vastaisuudesta.

Lue lisää

Nimenomaan tuo rakennusluvan saaminen ei onnistu jos ei omista koko tonttia. Sinänsä vähäan asian vierestä mutta joskus kunnan kaavamuutokset aiheuttavat isojakin ongelmia tonttialueella. Joskus kuullut kollegoilta kun kaavamuutoksessa on joissakinpaikoin vain vähän viilattu teittenpaikkoja niin että useampikin entinen kaavanmukainen tontti tuli muutamia neliömetrejä kaavanvastaiseksi ja esti alueella lisärakentamisen. Lopputulos oli suuret (joskaan eivät neliömetreinä mitattuna) maanvaihdot kaupungin ja tontinomistajien kesken

Itseasiassa eräskin kaupunki yritti jopa sitä että pienensi kaavateitä ja liitti kaavassa nämä kaavateitten osat rakennettuihin tonteihin. Kaavatiet oli alunperin lunastatettu ilmaisluovutusvelvollisuudella ko. tonteilta ja kaavateitä ei oltu ikinä rakennettu siihen leveyteen jonka takia alue oli ilmaisluovutettu. Kaavanmuutoksen jälkeen kaupunki yritti myydä tontinomistajille tuon ilmaisluovutuksella saaman maan takaisin, jotta tontista tulisi taasen rakennuskelpoinen. Kieltämättä kiitettävä rahastusyritys kaupungilta mutta muistaakseni kilpistyi asiasta nousseeseen kohuun ja kaupunki antoi maita tontinomistajille ilmaisiksi. Mutta kiinteistöinsinööri ainakin sai töitä kun kaikki nuo palat piti lohkoa uudestaan tontteihin, ja muistaakseni maanomistajat joutuivat maksamaan lohkomiskulut. (viimeinen tieto epävarma)

Maanmittari kirjoitti:

Nimenomaan tuo rakennusluvan saaminen ei onnistu jos ei omista koko tonttia. Sinänsä vähäan asian vierestä mutta joskus kunnan kaavamuutokset aiheuttavat isojakin ongelmia tonttialueella. Joskus kuullut kollegoilta kun kaavamuutoksessa on joissakinpaikoin vain vähän viilattu teittenpaikkoja niin että useampikin entinen kaavanmukainen tontti tuli muutamia neliömetrejä kaavanvastaiseksi ja esti alueella lisärakentamisen. Lopputulos oli suuret (joskaan eivät neliömetreinä mitattuna) maanvaihdot kaupungin ja tontinomistajien kesken

Itseasiassa eräskin kaupunki yritti jopa sitä että pienensi kaavateitä ja liitti kaavassa nämä kaavateitten osat rakennettuihin tonteihin. Kaavatiet oli alunperin lunastatettu ilmaisluovutusvelvollisuudella ko. tonteilta ja kaavateitä ei oltu ikinä rakennettu siihen leveyteen jonka takia alue oli ilmaisluovutettu. Kaavanmuutoksen jälkeen kaupunki yritti myydä tontinomistajille tuon ilmaisluovutuksella saaman maan takaisin, jotta tontista tulisi taasen rakennuskelpoinen. Kieltämättä kiitettävä rahastusyritys kaupungilta mutta muistaakseni kilpistyi asiasta nousseeseen kohuun ja kaupunki antoi maita tontinomistajille ilmaisiksi. Mutta kiinteistöinsinööri ainakin sai töitä kun kaikki nuo palat piti lohkoa uudestaan tontteihin, ja muistaakseni maanomistajat joutuivat maksamaan lohkomiskulut. (viimeinen tieto epävarma)

Lue lisää

"Kaavanmuutoksen jälkeen kaupunki yritti myydä tontinomistajille tuon ilmaisluovutuksella saaman maan takaisin, jotta tontista tulisi taasen rakennuskelpoinen. Kieltämättä kiitettävä rahastusyritys kaupungilta mutta muistaakseni kilpistyi asiasta nousseeseen kohuun ja kaupunki antoi maita tontinomistajille ilmaisiksi."

Olen valitettavasti itse törmännyt vastaavaan ja silloin kaupunki onnistui tuossa rahastuksessa. Onnistuminen johtui varmaankin siitä, että tapauksessa oli kyse vain yhdestä tontista ja sellaisesta ei saa kohua nostettua. Uskomatonta, mutta laillista touhua.

Maanmittari kirjoitti:

"Kaavanmuutoksen jälkeen kaupunki yritti myydä tontinomistajille tuon ilmaisluovutuksella saaman maan takaisin, jotta tontista tulisi taasen rakennuskelpoinen. Kieltämättä kiitettävä rahastusyritys kaupungilta mutta muistaakseni kilpistyi asiasta nousseeseen kohuun ja kaupunki antoi maita tontinomistajille ilmaisiksi."

Olen valitettavasti itse törmännyt vastaavaan ja silloin kaupunki onnistui tuossa rahastuksessa. Onnistuminen johtui varmaankin siitä, että tapauksessa oli kyse vain yhdestä tontista ja sellaisesta ei saa kohua nostettua. Uskomatonta, mutta laillista touhua.

Lue lisää

Mainitsemassani tapauksessa kaavamuutos koski muistaakseni useita kymmeniä tontinomistajia joten se määrä riitti jo saamaan hälyn valtuustossakin.

Omasta mielestäni tässä tapauksessa lain suurin ongelma on se että se sallii kunnan ottaa kadut haltuun ilmaisluovutusvelvollisuudella jo heti kaavan tultua voimaan. Kadun rakentamiseen ei velvollisuutta kunnalle synny. Luonnollista olisi että katualueet saisi ilmaiseksi ottaa haltuun vasta sitten kun katua oikeasti ruvettaisiin rakentamaan.

Rakentaminen tarkoittaa kaikkea sellaista toimintaa johon tarvitset rakennusluvan. Koiranhäkki ei ainakaan vaadi rakennuslupaa ja eivät leikkimökki tai puutarhavajakaan jos eivät ole kovin hulppeita sellaisia. Asiasta kannattaa kysellä kuntasi rakennustarkastajalta mikä on kunnan käytäntö eli kuinka suuri vaja tai mökki vaatii rakennusluvan.

Maanmittari kirjoitti:

Rakentaminen tarkoittaa kaikkea sellaista toimintaa johon tarvitset rakennusluvan. Koiranhäkki ei ainakaan vaadi rakennuslupaa ja eivät leikkimökki tai puutarhavajakaan jos eivät ole kovin hulppeita sellaisia. Asiasta kannattaa kysellä kuntasi rakennustarkastajalta mikä on kunnan käytäntö eli kuinka suuri vaja tai mökki vaatii rakennusluvan.

Lue lisää

Kiitokset sinulle ajasta ja vaivannäöstä. Kiva, kun on tuollaisia ystävällisiä ihmisiä, jotka viitsivät neuvoa meitä "tyhmempiä" = ei asiaa tuntevia.

Hyvät kesänjatkot sinulle.