Moi!
Olen yrittänyt pohtia zenin valaistumisen (tai buddhalaisuuden yleensä) ja modernin flow-käsitteen suhdetta.
Tarkoitan flow:lla sellaista syvää innostusta, jossa ihminen uppoutuu täysin tekemiseensä ja kadottaa sekä ajan että tilan tajun. Tässä tilassa ihminen on täysin keskittynyt yhteen ajatukseen tai tekemiseen ja elää tavallaan ajattomassa hetkessä. Siinä suhteessa se on lähellä buddhalaisuuden "tässä hetkessä elämistä". Yhteistä on sekin, että flow:ssa ei tekijä tunne olevansa tekijä, eli tavallaan (ainakin tietoinen) itse tai ego myös katoaa - on vain tuo tekeminen, hetki.
Mutta iso ero tulee siinä, että buddhalainen valaistuminen (tai satori) on käsittääkseni paljon tuota laajempi tila, eli tavallaan ääretöntä keskittymistä kaikkeen, ei johonkin tiettyyn kohteeseen. Flow:ssa tarkkaavaisuus ympäristöä kohtaan katoaa ja valaistumisessa ei. Flow:n voi myös nähdä äärimmäisenä ajatuksena, jossa koko mieli on alistettu palvelemaan yhtä ajatusta ja ruokkii täten lähinnä egon tarpeita. Ikään kuin siis valaistumisen mekanismi egon palveluksessa.
Kysymykseni siis kuuluu, näettekö tuon flow:n enemmän hyvänä vai haitallisena buddhalaisuuden ihanteiden näkökulmasta? Ovat ne toisia tukevia asioita vai vastakkaisia?
Zen ja flow
11
544
Vastaukset
- 123nimimerkki
Kyllä hengitykseen keskittymällä voi saavuttaa jonkinlaisen flow -tilan tuottaa eli intensiivisen keskittymisen, mielihyvän tekemisestä itsestään ja tekijän tippuminen pois. Tuo nyt vaan käytännössä vaatii yleensä sellaiset olosuhteet että harjoitusta voidaan tehdä intensiivisesti, mutta jos on enemmän harjoitustaustaa niin tuollaiset kokemukset alkavat olla aika todennäköisiä.
Minusta se ei tarkoita valaistumista vaan enemmänkin mielen kokoamista meditaatioharjoituksessa (samadhia).
http://www.youtube.com/watch?v=G5oRb6c71Qk
http://en.wikipedia.org/wiki/Dhyāna_in_Buddhism
Mikäs siinä jos flow -kokemuksistaan nauttii ja ne auttavat pitämään yllä positiivista asennetta elämään ja vähän venyttämään mielen rajoja. Tuskin tuossa kauheasti kukaan vahingoittuu.
Flow on poikkeava tajunnantila siinä missä jhanatkin, jotka kaikki menevät ja tulevat omien sääntöjensä mukaan. Valaistuminen on pysyvä tajunnan muutos joka jättää pysyvät jälkensä siihen miten henkilö kokee olemisensa.- yks zeniläinen
Voisiko siis ajatella, että tuo flow on oikeastaan sama asia kuin nuo jhanat, joskin saavutetaan tekemisen kautta ei meditaation?
Se minua asiassa häiritsee, että meditaatiossa pyritään "ajatuksettomaan" tilaan, kun taas flow saavutetaan juuri ajatuksen (ulkoisen kohteen) kautta - ehkä se on vain tuo tie erilainen samaan äärimmäisen keskittymisen tilaan.
Mutta totta on toki sekin, että flowssa ollessaan ihminen ei tiedosta itseään vaan samaistuu täysin tuohon kohteeseensa. Flowssa olevalta puuttuu siis kokonaan käsitys minästä ja sen olemassa olosta. - 123nimimerkki
yks zeniläinen kirjoitti:
Voisiko siis ajatella, että tuo flow on oikeastaan sama asia kuin nuo jhanat, joskin saavutetaan tekemisen kautta ei meditaation?
Se minua asiassa häiritsee, että meditaatiossa pyritään "ajatuksettomaan" tilaan, kun taas flow saavutetaan juuri ajatuksen (ulkoisen kohteen) kautta - ehkä se on vain tuo tie erilainen samaan äärimmäisen keskittymisen tilaan.
Mutta totta on toki sekin, että flowssa ollessaan ihminen ei tiedosta itseään vaan samaistuu täysin tuohon kohteeseensa. Flowssa olevalta puuttuu siis kokonaan käsitys minästä ja sen olemassa olosta.Ei voisi sanoa. Ne ovat kokemukellisesti niin eri asioita. Ekaa Jhanaa kuvaa pitin ja sukkhan läsnäolo. Piti on voimakasta fyysistä iloa, joka tuntuu tietynlaisena väreilynä, pistelynä ja sen sellaisena kehossa. Sukkha taas voimakasta onnen ja tyydytyksen tunnetta, jonka suorempi käännös on onni. Nämä menevät selkeästi ohi normaalin kokemuksen ja siinä saavutettavan mielihyvän. Itsellä nyt hyvin rajoitetusti kokemusta kummastakaan, mutta niiden pohjalta voisin melkein sanoa että kyse on aika eri asioista. Access consentration on lähempänä flowta siinä mielessä että siinä koetaan normaalia hyvää oloa ja läsnäoloa.
Jhanoissa ajatus ei enää ota huomiota mukaansa ja tokassa jhanassa ajatustoiminta lakkaa diskursiivisena kokonaan. Tästä on se hyöty että todelliuuden tarkastelu ja sen toiminnan ymmärtäminen on melkoisesti helpompaa kuin ilman jhanaa. Varhaisissa lähteissä Buddha rinnastaa okean meditaation jhanoihin kerta toisensa jälkeen. - yks zeniläinen
123nimimerkki kirjoitti:
Ei voisi sanoa. Ne ovat kokemukellisesti niin eri asioita. Ekaa Jhanaa kuvaa pitin ja sukkhan läsnäolo. Piti on voimakasta fyysistä iloa, joka tuntuu tietynlaisena väreilynä, pistelynä ja sen sellaisena kehossa. Sukkha taas voimakasta onnen ja tyydytyksen tunnetta, jonka suorempi käännös on onni. Nämä menevät selkeästi ohi normaalin kokemuksen ja siinä saavutettavan mielihyvän. Itsellä nyt hyvin rajoitetusti kokemusta kummastakaan, mutta niiden pohjalta voisin melkein sanoa että kyse on aika eri asioista. Access consentration on lähempänä flowta siinä mielessä että siinä koetaan normaalia hyvää oloa ja läsnäoloa.
Jhanoissa ajatus ei enää ota huomiota mukaansa ja tokassa jhanassa ajatustoiminta lakkaa diskursiivisena kokonaan. Tästä on se hyöty että todelliuuden tarkastelu ja sen toiminnan ymmärtäminen on melkoisesti helpompaa kuin ilman jhanaa. Varhaisissa lähteissä Buddha rinnastaa okean meditaation jhanoihin kerta toisensa jälkeen.Nuo käsitteet (jhana, sukkha) ovat minulle aika vieraita ja siksi yritän puhua arkikielen termeillä.
Ehkä koko kysymykseni ydin on siinä, että onko tuo flow-tila haitallinen meditatiivisen tilan saavuttamisen kannalta?
Itse saavutan tuon flow-tilan aika helposti, mutta meditaatiossa en oikein pysty samaan keskittymiseen. Nyt mietin teenkö meditaatiolleni hallaa, kun päästän itseni tuohon flow-tilaan? Sen jälkeen on hieman "hukassa oleva" tunne, jota ei ole meditaatioistunnon jälkeen. Vai onko kenties niin päin, että jatkuva flow:ssa oleminen on vain eduksi saman keskittymisen löytämiseksi meditaatiossa? - 123nimimerkki
yks zeniläinen kirjoitti:
Nuo käsitteet (jhana, sukkha) ovat minulle aika vieraita ja siksi yritän puhua arkikielen termeillä.
Ehkä koko kysymykseni ydin on siinä, että onko tuo flow-tila haitallinen meditatiivisen tilan saavuttamisen kannalta?
Itse saavutan tuon flow-tilan aika helposti, mutta meditaatiossa en oikein pysty samaan keskittymiseen. Nyt mietin teenkö meditaatiolleni hallaa, kun päästän itseni tuohon flow-tilaan? Sen jälkeen on hieman "hukassa oleva" tunne, jota ei ole meditaatioistunnon jälkeen. Vai onko kenties niin päin, että jatkuva flow:ssa oleminen on vain eduksi saman keskittymisen löytämiseksi meditaatiossa?En tiedä onko haitaksi tai hyödyksi. Asiaa tutkimalla selviää.
- .....
123nimimerkki kirjoitti:
Ei voisi sanoa. Ne ovat kokemukellisesti niin eri asioita. Ekaa Jhanaa kuvaa pitin ja sukkhan läsnäolo. Piti on voimakasta fyysistä iloa, joka tuntuu tietynlaisena väreilynä, pistelynä ja sen sellaisena kehossa. Sukkha taas voimakasta onnen ja tyydytyksen tunnetta, jonka suorempi käännös on onni. Nämä menevät selkeästi ohi normaalin kokemuksen ja siinä saavutettavan mielihyvän. Itsellä nyt hyvin rajoitetusti kokemusta kummastakaan, mutta niiden pohjalta voisin melkein sanoa että kyse on aika eri asioista. Access consentration on lähempänä flowta siinä mielessä että siinä koetaan normaalia hyvää oloa ja läsnäoloa.
Jhanoissa ajatus ei enää ota huomiota mukaansa ja tokassa jhanassa ajatustoiminta lakkaa diskursiivisena kokonaan. Tästä on se hyöty että todelliuuden tarkastelu ja sen toiminnan ymmärtäminen on melkoisesti helpompaa kuin ilman jhanaa. Varhaisissa lähteissä Buddha rinnastaa okean meditaation jhanoihin kerta toisensa jälkeen.Piti kuulu kuitenkin vain alempiin jhanoihin. Sukha on hienovaraisempaa tyytyväisyyttä, joka jää jäljelle, kun alempien jhanojen karkeammat mielentilat ovat poistuneet. Pitin kaltaista "kihelmöintiä" esiintyy itselläni flowssa silloin, kun pysäytän hetkeksi sen mitä olin tekemässä ja katselen ympärilleni. Sen sijaan sukkhan kaltainen syvemmältä kumpuava mielihyvä on itselläni flowssa kokoajan vahvasti läsnä.
Sanoisin, että flowlla on todella paljon tekemistä erityisesti kolmannen jhanan kanssa. Jhanat eivät ole kuin kuvauksia syvempien keskittymistilojen vaikutuksista. Se onko syvä keskittymisen tila saavutettu samadhi-harjoituksella tai vaikka jotain asiaa näpertelemällä on aivan yhdentekevää. Toki korkeimpiin jhanoihin ei välttämättä pääse kuin samadhi-harjoituksella. Keskittymisen syventymisessä on aina kyse tiettyjen häiritsevien tilojen lakkaamisesta, joka sitten heijastuu erilaisina tuntemuksista. Ei ole mitään estettä miksei jopa ajatustyö voisi olla keskittymisen kohde.
Puh !
Siinä vaiheessa kun mielesi on "alistettu", et kuulu elävien maailmaan.
Kun olet "kuolleiden" maailmassa kuulut siis heidän maailmaan materiassa.
Yhteiskunta on oiva esimerkki vastaavasta maailmasta, jossa jokainen elää.Ajattelen, että joskus flow ja valaistuminen on sama asia - ja joskus taas eivät.
Flow on hyvä, jos se luo uutta ja tuottaa hyviä asioita ja onnellisuutta. Koen myös, että flouta on hyvä oppia hallitsemaan jollain lailla, silloin pääsee parhaaseen lopputuloksen.- PingviiniLiukuuPois
Slide.....
Buddhalaisessa meditaatiossa pyritään kehittämään kahta elementtiä "calm abiding" ja keskittymisen "single pointedness". Flow-tilan syntyessä ollaan onnistuttu luomaan keskittymisen "single pointedness"i. Flow'ssa oleminen ei kuitenkaan ole meditaatiota koska tässä puuttuu "calm abiding". Flow'n tottuminen autaa meditaation kehittämisessä ja sitä kautta siitä varmasti on hyötyä harjoitukselle. Mutta valaistumien tulee meditaation kautta sitten kun on tullakseen.
- Zhen
Ehkä kiinnostava tieto tämän alueen lukijoille on että flow-käsitteen isän Mihalyi Csikszentmihalyin poika on taolaisuuteen erikoistunut tutkija. Mielestäni tässä on hyvin looginen jatkumo.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Muovikassikartelli
Kauppaketjut ovat yhdessä sopineet muovikassin yksikköhinnaksi 59 senttiä. Milloin viranomaiset puuttuvat tähän kartell322088Aidon persun tunnistaa Marinin palvonnasta
Oli kyse sitten Halla-ahosta tai Putinista. Ensimmäisenä aidolle persulle tulee mieleen Marin.461705Hallintooikeus..
"Asemakaavapäätös pysyy voimassa.Poikkeamista ja rakentamista koskevat luvat hylättiin" kertoo Pyhäjärven Sanomat netti.1121476Olen rakastunut
varattuun joka ei eroa. Miten tunteista eroon? Tämä ei ole tavanomaista. On elämäni suuri rakkaus.1041226Ootko A-nainen vielä vihainen?
Siitä että en uskaltanut kohdata itseäni silloin kun olit kukassa? Olen tajunnut että tein tosi tökerösti sua kohtaan ja1041024Jos se joskus oli molemminpuolista
niin hyvin me molemmat onnistuttiin pitämään toinen epätietoisena.76968- 59855
Teit yllättävän siirron
Olet tähän saakka ollut tietyllä tapaa varovainen. Voi kai sanoa, että olemme kunnioittaneet toistemme rajoja. Tiedän,34822Laita nyt se viesti
Tiedän että haluat tavata. Kirjoitat, pyyhit, kirjoitat... Lähetä se viesti 😗52789Kaipaatko nainen
Semmoista tosi hankalaa ja arkaa miestä? Pitäisitkö hänet aina omanasi jos saisit hänet? Miten huomioisit hänen herkkyyd101733