Zen ja flow

yks zeniläinen

Moi!

Olen yrittänyt pohtia zenin valaistumisen (tai buddhalaisuuden yleensä) ja modernin flow-käsitteen suhdetta.

Tarkoitan flow:lla sellaista syvää innostusta, jossa ihminen uppoutuu täysin tekemiseensä ja kadottaa sekä ajan että tilan tajun. Tässä tilassa ihminen on täysin keskittynyt yhteen ajatukseen tai tekemiseen ja elää tavallaan ajattomassa hetkessä. Siinä suhteessa se on lähellä buddhalaisuuden "tässä hetkessä elämistä". Yhteistä on sekin, että flow:ssa ei tekijä tunne olevansa tekijä, eli tavallaan (ainakin tietoinen) itse tai ego myös katoaa - on vain tuo tekeminen, hetki.

Mutta iso ero tulee siinä, että buddhalainen valaistuminen (tai satori) on käsittääkseni paljon tuota laajempi tila, eli tavallaan ääretöntä keskittymistä kaikkeen, ei johonkin tiettyyn kohteeseen. Flow:ssa tarkkaavaisuus ympäristöä kohtaan katoaa ja valaistumisessa ei. Flow:n voi myös nähdä äärimmäisenä ajatuksena, jossa koko mieli on alistettu palvelemaan yhtä ajatusta ja ruokkii täten lähinnä egon tarpeita. Ikään kuin siis valaistumisen mekanismi egon palveluksessa.

Kysymykseni siis kuuluu, näettekö tuon flow:n enemmän hyvänä vai haitallisena buddhalaisuuden ihanteiden näkökulmasta? Ovat ne toisia tukevia asioita vai vastakkaisia?

11

413

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 123nimimerkki

      Kyllä hengitykseen keskittymällä voi saavuttaa jonkinlaisen flow -tilan tuottaa eli intensiivisen keskittymisen, mielihyvän tekemisestä itsestään ja tekijän tippuminen pois. Tuo nyt vaan käytännössä vaatii yleensä sellaiset olosuhteet että harjoitusta voidaan tehdä intensiivisesti, mutta jos on enemmän harjoitustaustaa niin tuollaiset kokemukset alkavat olla aika todennäköisiä.

      Minusta se ei tarkoita valaistumista vaan enemmänkin mielen kokoamista meditaatioharjoituksessa (samadhia).

      http://www.youtube.com/watch?v=G5oRb6c71Qk

      http://en.wikipedia.org/wiki/Dhyāna_in_Buddhism

      Mikäs siinä jos flow -kokemuksistaan nauttii ja ne auttavat pitämään yllä positiivista asennetta elämään ja vähän venyttämään mielen rajoja. Tuskin tuossa kauheasti kukaan vahingoittuu.

      Flow on poikkeava tajunnantila siinä missä jhanatkin, jotka kaikki menevät ja tulevat omien sääntöjensä mukaan. Valaistuminen on pysyvä tajunnan muutos joka jättää pysyvät jälkensä siihen miten henkilö kokee olemisensa.

      • yks zeniläinen

        Voisiko siis ajatella, että tuo flow on oikeastaan sama asia kuin nuo jhanat, joskin saavutetaan tekemisen kautta ei meditaation?

        Se minua asiassa häiritsee, että meditaatiossa pyritään "ajatuksettomaan" tilaan, kun taas flow saavutetaan juuri ajatuksen (ulkoisen kohteen) kautta - ehkä se on vain tuo tie erilainen samaan äärimmäisen keskittymisen tilaan.

        Mutta totta on toki sekin, että flowssa ollessaan ihminen ei tiedosta itseään vaan samaistuu täysin tuohon kohteeseensa. Flowssa olevalta puuttuu siis kokonaan käsitys minästä ja sen olemassa olosta.


      • 123nimimerkki
        yks zeniläinen kirjoitti:

        Voisiko siis ajatella, että tuo flow on oikeastaan sama asia kuin nuo jhanat, joskin saavutetaan tekemisen kautta ei meditaation?

        Se minua asiassa häiritsee, että meditaatiossa pyritään "ajatuksettomaan" tilaan, kun taas flow saavutetaan juuri ajatuksen (ulkoisen kohteen) kautta - ehkä se on vain tuo tie erilainen samaan äärimmäisen keskittymisen tilaan.

        Mutta totta on toki sekin, että flowssa ollessaan ihminen ei tiedosta itseään vaan samaistuu täysin tuohon kohteeseensa. Flowssa olevalta puuttuu siis kokonaan käsitys minästä ja sen olemassa olosta.

        Ei voisi sanoa. Ne ovat kokemukellisesti niin eri asioita. Ekaa Jhanaa kuvaa pitin ja sukkhan läsnäolo. Piti on voimakasta fyysistä iloa, joka tuntuu tietynlaisena väreilynä, pistelynä ja sen sellaisena kehossa. Sukkha taas voimakasta onnen ja tyydytyksen tunnetta, jonka suorempi käännös on onni. Nämä menevät selkeästi ohi normaalin kokemuksen ja siinä saavutettavan mielihyvän. Itsellä nyt hyvin rajoitetusti kokemusta kummastakaan, mutta niiden pohjalta voisin melkein sanoa että kyse on aika eri asioista. Access consentration on lähempänä flowta siinä mielessä että siinä koetaan normaalia hyvää oloa ja läsnäoloa.

        Jhanoissa ajatus ei enää ota huomiota mukaansa ja tokassa jhanassa ajatustoiminta lakkaa diskursiivisena kokonaan. Tästä on se hyöty että todelliuuden tarkastelu ja sen toiminnan ymmärtäminen on melkoisesti helpompaa kuin ilman jhanaa. Varhaisissa lähteissä Buddha rinnastaa okean meditaation jhanoihin kerta toisensa jälkeen.


      • yks zeniläinen
        123nimimerkki kirjoitti:

        Ei voisi sanoa. Ne ovat kokemukellisesti niin eri asioita. Ekaa Jhanaa kuvaa pitin ja sukkhan läsnäolo. Piti on voimakasta fyysistä iloa, joka tuntuu tietynlaisena väreilynä, pistelynä ja sen sellaisena kehossa. Sukkha taas voimakasta onnen ja tyydytyksen tunnetta, jonka suorempi käännös on onni. Nämä menevät selkeästi ohi normaalin kokemuksen ja siinä saavutettavan mielihyvän. Itsellä nyt hyvin rajoitetusti kokemusta kummastakaan, mutta niiden pohjalta voisin melkein sanoa että kyse on aika eri asioista. Access consentration on lähempänä flowta siinä mielessä että siinä koetaan normaalia hyvää oloa ja läsnäoloa.

        Jhanoissa ajatus ei enää ota huomiota mukaansa ja tokassa jhanassa ajatustoiminta lakkaa diskursiivisena kokonaan. Tästä on se hyöty että todelliuuden tarkastelu ja sen toiminnan ymmärtäminen on melkoisesti helpompaa kuin ilman jhanaa. Varhaisissa lähteissä Buddha rinnastaa okean meditaation jhanoihin kerta toisensa jälkeen.

        Nuo käsitteet (jhana, sukkha) ovat minulle aika vieraita ja siksi yritän puhua arkikielen termeillä.

        Ehkä koko kysymykseni ydin on siinä, että onko tuo flow-tila haitallinen meditatiivisen tilan saavuttamisen kannalta?

        Itse saavutan tuon flow-tilan aika helposti, mutta meditaatiossa en oikein pysty samaan keskittymiseen. Nyt mietin teenkö meditaatiolleni hallaa, kun päästän itseni tuohon flow-tilaan? Sen jälkeen on hieman "hukassa oleva" tunne, jota ei ole meditaatioistunnon jälkeen. Vai onko kenties niin päin, että jatkuva flow:ssa oleminen on vain eduksi saman keskittymisen löytämiseksi meditaatiossa?


      • 123nimimerkki
        yks zeniläinen kirjoitti:

        Nuo käsitteet (jhana, sukkha) ovat minulle aika vieraita ja siksi yritän puhua arkikielen termeillä.

        Ehkä koko kysymykseni ydin on siinä, että onko tuo flow-tila haitallinen meditatiivisen tilan saavuttamisen kannalta?

        Itse saavutan tuon flow-tilan aika helposti, mutta meditaatiossa en oikein pysty samaan keskittymiseen. Nyt mietin teenkö meditaatiolleni hallaa, kun päästän itseni tuohon flow-tilaan? Sen jälkeen on hieman "hukassa oleva" tunne, jota ei ole meditaatioistunnon jälkeen. Vai onko kenties niin päin, että jatkuva flow:ssa oleminen on vain eduksi saman keskittymisen löytämiseksi meditaatiossa?

        En tiedä onko haitaksi tai hyödyksi. Asiaa tutkimalla selviää.


      • .....
        123nimimerkki kirjoitti:

        Ei voisi sanoa. Ne ovat kokemukellisesti niin eri asioita. Ekaa Jhanaa kuvaa pitin ja sukkhan läsnäolo. Piti on voimakasta fyysistä iloa, joka tuntuu tietynlaisena väreilynä, pistelynä ja sen sellaisena kehossa. Sukkha taas voimakasta onnen ja tyydytyksen tunnetta, jonka suorempi käännös on onni. Nämä menevät selkeästi ohi normaalin kokemuksen ja siinä saavutettavan mielihyvän. Itsellä nyt hyvin rajoitetusti kokemusta kummastakaan, mutta niiden pohjalta voisin melkein sanoa että kyse on aika eri asioista. Access consentration on lähempänä flowta siinä mielessä että siinä koetaan normaalia hyvää oloa ja läsnäoloa.

        Jhanoissa ajatus ei enää ota huomiota mukaansa ja tokassa jhanassa ajatustoiminta lakkaa diskursiivisena kokonaan. Tästä on se hyöty että todelliuuden tarkastelu ja sen toiminnan ymmärtäminen on melkoisesti helpompaa kuin ilman jhanaa. Varhaisissa lähteissä Buddha rinnastaa okean meditaation jhanoihin kerta toisensa jälkeen.

        Piti kuulu kuitenkin vain alempiin jhanoihin. Sukha on hienovaraisempaa tyytyväisyyttä, joka jää jäljelle, kun alempien jhanojen karkeammat mielentilat ovat poistuneet. Pitin kaltaista "kihelmöintiä" esiintyy itselläni flowssa silloin, kun pysäytän hetkeksi sen mitä olin tekemässä ja katselen ympärilleni. Sen sijaan sukkhan kaltainen syvemmältä kumpuava mielihyvä on itselläni flowssa kokoajan vahvasti läsnä.

        Sanoisin, että flowlla on todella paljon tekemistä erityisesti kolmannen jhanan kanssa. Jhanat eivät ole kuin kuvauksia syvempien keskittymistilojen vaikutuksista. Se onko syvä keskittymisen tila saavutettu samadhi-harjoituksella tai vaikka jotain asiaa näpertelemällä on aivan yhdentekevää. Toki korkeimpiin jhanoihin ei välttämättä pääse kuin samadhi-harjoituksella. Keskittymisen syventymisessä on aina kyse tiettyjen häiritsevien tilojen lakkaamisesta, joka sitten heijastuu erilaisina tuntemuksista. Ei ole mitään estettä miksei jopa ajatustyö voisi olla keskittymisen kohde.


    • tuonpuoleinen

      Puh !

      Siinä vaiheessa kun mielesi on "alistettu", et kuulu elävien maailmaan.

      Kun olet "kuolleiden" maailmassa kuulut siis heidän maailmaan materiassa.

      Yhteiskunta on oiva esimerkki vastaavasta maailmasta, jossa jokainen elää.

    • taotaozenzen

      Ajattelen, että joskus flow ja valaistuminen on sama asia - ja joskus taas eivät.

      Flow on hyvä, jos se luo uutta ja tuottaa hyviä asioita ja onnellisuutta. Koen myös, että flouta on hyvä oppia hallitsemaan jollain lailla, silloin pääsee parhaaseen lopputuloksen.

    • PingviiniLiukuuPois

      Slide.....

    • sunray2012

      Buddhalaisessa meditaatiossa pyritään kehittämään kahta elementtiä "calm abiding" ja keskittymisen "single pointedness". Flow-tilan syntyessä ollaan onnistuttu luomaan keskittymisen "single pointedness"i. Flow'ssa oleminen ei kuitenkaan ole meditaatiota koska tässä puuttuu "calm abiding". Flow'n tottuminen autaa meditaation kehittämisessä ja sitä kautta siitä varmasti on hyötyä harjoitukselle. Mutta valaistumien tulee meditaation kautta sitten kun on tullakseen.

    • Zhen

      Ehkä kiinnostava tieto tämän alueen lukijoille on että flow-käsitteen isän Mihalyi Csikszentmihalyin poika on taolaisuuteen erikoistunut tutkija. Mielestäni tässä on hyvin looginen jatkumo.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jorma Uotisen ex, julkkis-povipommi, Suomen tunnetuin kauppias... Farmi Suomi -kisaajat julki!

      No nyt on aikamoista jengiä! Mitä mieltä olet kisaajista, ovatko mieleesi? Katso tästä, ketkä kaikki julkkikset ovat mukana Farmi Suomi -realityssä:
      Suomalaiset julkkikset
      67
      6750
    2. Suutuitko mulle mies

      Nyt lopullisesti?
      Ikävä
      157
      2788
    3. Sofian vastenmielinen menneisyys ja nykyisyys

      Sofia oli jo teininä vastenmielinen jopa omien vanhempiensa mielestä ja lensi kotoa pihalle kuin leppäkeihäs. Sen jälkeen vastenmielisyys miesten hyvä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      142
      2262
    4. Mulla on niin ikävä sua mies

      taas senki hunajakipon mies. Tai aina :)
      Ikävä
      260
      1535
    5. Martinan kirja myyntilistan ykkönen!!

      Kyllä ostajia löytyy ja taas rahaa kilisee Martinalle.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      1405
    6. Slava Ukraine-mölisijöiden vuoksi Suomi syöksyy nyt synkkään lamaan

      Eivät tainneet mölisijät tajuta millaisia kustannusseurauksia tästä maalle ja sen kansalaisille seuraa.
      Maailman menoa
      404
      1362
    7. Ikuinen hiljaisuus

      On aina parempi kuin kaikki turha draama. Joten kuuntele nainen nyt enää sitä, sillä hiljaisuus vastaa jokaiseen kysymykseesi minusta.
      Tunteet
      178
      1310
    8. Mä niin tarvin sua mies..

      Kumpa laittaisit viestiä
      Ikävä
      56
      1251
    9. Mies, kun kohtaaminen vihdoinkin tapahtuu

      - Mitä odotat/toivot näkeväsi?
      Ikävä
      39
      992
    10. Saanks mä kultanalle

      juoda vähän viiniä tänään? Valkkaria? Ei mulla nyt muuta ookaan vaikka yleensä tykkään punasesta enempi. Rakastan.
      Ikävä
      164
      874
    Aihe