Miksi vesikiertoinen lattialämmitys?

http://raksakimppa.com/vesikiertoinen-lattialammitys/

"Meinaatko että kiertovesipumppu ei kuluta sähköä ja sen hyötysuhde on 100%?"

Kuluttaa sähköä, mutta käytännössä 100% käytetystä sähköstä muuttuu lämmöksi.

"Vettä pitää ensin lämmittää ja se lämmin vesi pitää saada kiertämään (sähköä kuluttavalla pumpulla) ja se vesi siirtää lämpöä eri tavalla kuin sähkökaapeli... ei niin tehokkaasti. "

Mitähän tällä haetaan? Ei niin tehokkaasti? Lämpöhäviötä tulee alapohjaan varmasti molemmissa jonkun verran, mutta mistä ero? Ei niin tehokkaasti siirtyvä energia ei kai silti huku mihinkään..?

15+3 kirjoitti:

"Meinaatko että kiertovesipumppu ei kuluta sähköä ja sen hyötysuhde on 100%?"

Kuluttaa sähköä, mutta käytännössä 100% käytetystä sähköstä muuttuu lämmöksi.

"Vettä pitää ensin lämmittää ja se lämmin vesi pitää saada kiertämään (sähköä kuluttavalla pumpulla) ja se vesi siirtää lämpöä eri tavalla kuin sähkökaapeli... ei niin tehokkaasti. "

Mitähän tällä haetaan? Ei niin tehokkaasti? Lämpöhäviötä tulee alapohjaan varmasti molemmissa jonkun verran, mutta mistä ero? Ei niin tehokkaasti siirtyvä energia ei kai silti huku mihinkään..?

Lue lisää

Meillä kiertovesipumppu on teknisessä tilassa. Siellä muutenkin turhan lämmintä (about 10 astetta), eli tuo pumpun tuottama lämpö menee hukkaan.

Aloittajalle: hyöty tulee siitä, että lämmitystavan voi vailita ja vaihtaa vapaammin.

Toisaalta, miksei ilmalla?

The_Rat kirjoitti:

Meillä kiertovesipumppu on teknisessä tilassa. Siellä muutenkin turhan lämmintä (about 10 astetta), eli tuo pumpun tuottama lämpö menee hukkaan.

Aloittajalle: hyöty tulee siitä, että lämmitystavan voi vailita ja vaihtaa vapaammin.

Toisaalta, miksei ilmalla?

Lue lisää

Rotta varmaan luulee, että pumpun energia kuluu pumpun lämmittämiseen. Mieti menikö oikein, vai tekeekö pumppu tuolla energialla jotain muuta.

The_Rat kirjoitti:

Meillä kiertovesipumppu on teknisessä tilassa. Siellä muutenkin turhan lämmintä (about 10 astetta), eli tuo pumpun tuottama lämpö menee hukkaan.

Aloittajalle: hyöty tulee siitä, että lämmitystavan voi vailita ja vaihtaa vapaammin.

Toisaalta, miksei ilmalla?

Lue lisää

The_Rat:n kertoma on kyllä totta....jos haluaa vaihtaa.

Ilmakin kyllä voisi olla aika mielenkiintoinen tapa jakaa lattiaan lämpöä. Olisiko hyvää linkkiä kyseisiin järjestelmiin`?

Ei näin kirjoitti:

Rotta varmaan luulee, että pumpun energia kuluu pumpun lämmittämiseen. Mieti menikö oikein, vai tekeekö pumppu tuolla energialla jotain muuta.

Pumpun tuottama energia menee pumpun lämmittämiseen. Se, mihin tuo energia pumpusta siirtyy ja missä määrin, riippuu pumpun rakenteesta. Teoriassa maksimissaan 1:1 siirtyy energia lämmöksi käyttöveteen, mutta ainakin minun tuntemissani pumpuissa myös pumpun pinta lämpenee aika reilusti. Siitä karkaa sitten sekä pumpun tuottamaa, että luultavasti myös veden sisältämää energiaa ympäröivään tilaan. Enemmän tai vähemmän, riippuen ympäröivän tilan lämmöstä lähinnä...

The_Rat kirjoitti:

Pumpun tuottama energia menee pumpun lämmittämiseen. Se, mihin tuo energia pumpusta siirtyy ja missä määrin, riippuu pumpun rakenteesta. Teoriassa maksimissaan 1:1 siirtyy energia lämmöksi käyttöveteen, mutta ainakin minun tuntemissani pumpuissa myös pumpun pinta lämpenee aika reilusti. Siitä karkaa sitten sekä pumpun tuottamaa, että luultavasti myös veden sisältämää energiaa ympäröivään tilaan. Enemmän tai vähemmän, riippuen ympäröivän tilan lämmöstä lähinnä...

Lue lisää

Eiköhän energiasta suurin osa kuitenkin mene veden siirtämiseen, joka kitkan myötä lämmittää vettä ja putkia. Ainoastaan pieni osa pumpun tehosta lämmittää pumppua.

Eli pumpun tuottama energia ei mene pumpun lämmittämisen vaikka kuinka muuta väität. Jos se menisi, niin pumpun voisi hyvin korvata vaikka vastuksella.

Jos sinua niin häiritsee tuo pumpun lämpiäminen, niin voithan aina eristää pumpun.

Ei edellen näin kirjoitti:

Eiköhän energiasta suurin osa kuitenkin mene veden siirtämiseen, joka kitkan myötä lämmittää vettä ja putkia. Ainoastaan pieni osa pumpun tehosta lämmittää pumppua.

Eli pumpun tuottama energia ei mene pumpun lämmittämisen vaikka kuinka muuta väität. Jos se menisi, niin pumpun voisi hyvin korvata vaikka vastuksella.

Jos sinua niin häiritsee tuo pumpun lämpiäminen, niin voithan aina eristää pumpun.

Lue lisää

Juu, kyllä.

Ja edelleen meillä se pumpun lämmittämiseen menevä sähkö menee hukkaan.

Merkitystä? Ei kai sillä oikeasti ole. Mutta olettamus, että kaikki lämpö jotenkin maagisesti tulee käytettyä hyväksi on virheellinen.

Esimerkiksi sisävalaistus talvella. Vaikka käytännössä jokainen watti joka lamppuun menee päätyy lämmittämään sisätilaa, on silti tehokkaampiakin tapoja hoitaa lämmitystä jopa suoralla sähkölämmityksellä — tuoda lämpö sinne missä siitä on eniten hyötyä. Ei lämmitetä kattoa, lämmitetään lattiaa. Toimii.

The_Rat kirjoitti:

Juu, kyllä.

Ja edelleen meillä se pumpun lämmittämiseen menevä sähkö menee hukkaan.

Merkitystä? Ei kai sillä oikeasti ole. Mutta olettamus, että kaikki lämpö jotenkin maagisesti tulee käytettyä hyväksi on virheellinen.

Esimerkiksi sisävalaistus talvella. Vaikka käytännössä jokainen watti joka lamppuun menee päätyy lämmittämään sisätilaa, on silti tehokkaampiakin tapoja hoitaa lämmitystä jopa suoralla sähkölämmityksellä — tuoda lämpö sinne missä siitä on eniten hyötyä. Ei lämmitetä kattoa, lämmitetään lattiaa. Toimii.

Lue lisää

Koska pumpun energia tulee käytännössä kaikki veteen, niin se ei tule sinne minne halutaan, koska vedellä lämmitetään jotain muuta?

Se on aivan sama lämmittääkö tuota vetta maagisesti pumppu, vai vastus. Voitko hieman täsmentää vielä. Eli pumpun lämmittämä vesi lämmittää jotain muuta kuin vastuksen lämmittämä vesi. Jatkatko vielä selitystäsi? En selvästi ymmärrä tätä.

Kerrattakoon, että tässähän oli kyse sähkölämmityksestä kaapelit vs. putket.

Todellakin näin kirjoitti:

Koska pumpun energia tulee käytännössä kaikki veteen, niin se ei tule sinne minne halutaan, koska vedellä lämmitetään jotain muuta?

Se on aivan sama lämmittääkö tuota vetta maagisesti pumppu, vai vastus. Voitko hieman täsmentää vielä. Eli pumpun lämmittämä vesi lämmittää jotain muuta kuin vastuksen lämmittämä vesi. Jatkatko vielä selitystäsi? En selvästi ymmärrä tätä.

Kerrattakoon, että tässähän oli kyse sähkölämmityksestä kaapelit vs. putket.

Lue lisää

Tiedän että tämä on vanha.. Mutta ei voi kuin ihmetellä..

Täällä väitellään siitä, miten pumpun kuluttama energia muuttuu lämmöksi ja missä kohtaa... Siis voi tsiisus...

Saa olla aika iso kv-pumppu että sähköä menee yli 60 wattia. Sähkömoottorin hyötysuhde oli reilusti yli 80% jo sinä päivänä kun Nikola Tesla piirsi sellaisen hiekkaan joskus toissavuosisadan puolella. Jos siitä parinkymmenen watin tehosta yli 90% kuluu veden siirtämiseen, niin valtaosa siitä päätyy ihan varmasti suurinpiirtein sinne minne lämmön pitääkin.

Itse suosin vesikiertoista, mutta voin silti sanoa ihan suoraan, että ne häviöt joita vesikiertoisella on, ovat pääasiassa lämmön johtumista eristeiden läpi (tai eristämättömien putkien pinnalta). Suurimmaksi osaksi putkisto on toki siellä missä lämpöäkin tarvitaan, mutta valitettavasti etenkin tekniset tilat tuppaavat olemaan hieman lämpöisiä. Se on totta, ja sitä on valitettavan vaikea muuttaa miksikään.

Olen köyhä.

Entäs kun se pumppu hajoaa...paljnko maksaa uusi?

2412244 kirjoitti:

Entäs kun se pumppu hajoaa...paljnko maksaa uusi?

100-300€ ,kestää 20-30 vuotta

Suurin osa muuttuu liike energiaksi,pieni osa sähkostä kuluu loistehona ja loppu muuttuu hukkalämmöksi 10-20%
Jos kaikki muuttuisi lämmöksi ei sähkömoottori pyörittäisi pumppua ollenkaan.
Q sm = ( 1- ή ) * P * T * K

Q sm = huoneilmaan siirtyvä lämpökuorma, kWh
ή = moottorin hyötysuhde
P = moottorin nimellisteho, kW
T = moottorin käyntiaika, h
K = keskimääräinen kuormituskerroin

ootko köyhä häh? kirjoitti:

Suurin osa muuttuu liike energiaksi,pieni osa sähkostä kuluu loistehona ja loppu muuttuu hukkalämmöksi 10-20%
Jos kaikki muuttuisi lämmöksi ei sähkömoottori pyörittäisi pumppua ollenkaan.
Q sm = ( 1- ή ) * P * T * K

Q sm = huoneilmaan siirtyvä lämpökuorma, kWh
ή = moottorin hyötysuhde
P = moottorin nimellisteho, kW
T = moottorin käyntiaika, h
K = keskimääräinen kuormituskerroin

Lue lisää

Kyllä se liike-energiakin lämmöksi muuttuu... Ja loistehokin taitaa lämmittää jossakin kohtaa.

Lämmöksi se kaikki muuttuu ennemmin tai myöhemmin ja lopulta säteilee avaruuteen. Entropia valtaa maailmankaikkeuden ja kaikki tuhoutuu. Ei mahda mitään. Vähän voi eristeillä yrittää hillitä maailmankaikkeuden loppua.

The_Rat kirjoitti:

Kyllä se liike-energiakin lämmöksi muuttuu... Ja loistehokin taitaa lämmittää jossakin kohtaa.

Lämmöksi se kaikki muuttuu ennemmin tai myöhemmin ja lopulta säteilee avaruuteen. Entropia valtaa maailmankaikkeuden ja kaikki tuhoutuu. Ei mahda mitään. Vähän voi eristeillä yrittää hillitä maailmankaikkeuden loppua.

Lue lisää

Loisteho on kuluttajalle ilmaista, koska maksamme vain pätötehosta.

Mielenkiintoista mitenkä jotkut uskovat omaan asiaansa laput silmillä.

Voitko perustella miksi vesiputket lattiassa kestävät 20 vuotta ja kaapelit 50 vuotta?

Miksi sähkö lämmittää nopeasti, mutta vesi hitaasti, vai mitä tarkoitat tällä hitaalla reagoinnilla?

Kunhan kysyn kirjoitti:

Mielenkiintoista mitenkä jotkut uskovat omaan asiaansa laput silmillä.

Voitko perustella miksi vesiputket lattiassa kestävät 20 vuotta ja kaapelit 50 vuotta?

Miksi sähkö lämmittää nopeasti, mutta vesi hitaasti, vai mitä tarkoitat tällä hitaalla reagoinnilla?

Lue lisää

ei nuo sähkönarupellet taida olla asentanu ensimmäistäkään energiaa säästävää vesikiertoista ratkaisua :) niille jotka pelkäävät vesikiertoa ; putkien takuu jopa 20vuotta, sähkönarussa 2vuotta, lämmönsäätimessä (vesitukki) takuu jopa 20 vuotta, sähkötermarissa jopa 2 vuotta.
säätötapahtumasta ; veden kierto aktiivisesti ulko ja sisälämmön mukaisesti, lisäetuna lattioissa erilliset huonekohtaiset anturit. vettä voidaan lämmittää auringolla, öljyllä, puulla, sähköllä jne...harvoin käytetään enään suorasähköllä pääasiassa lämpiävää varaajaa, kiertovesipumput pystyvät säätämään itse kiertotehoa lämmöntarpeen mukaan (ohjelmoitavissa). vesi ilpoilla saadaan tälläisessa -0 kelissä noin 4/1 lämmitysteho verrattuna suorasähköön jossa hyötysuhde on aina 1/1, varaavuudella ei enää ole merkitystä koska eristysmääräykset kasvaa kokoajan.
vuosikuluituksesta ; puhdasoppinen vesikierto jossa huonesäädöt, aurinko, hybridivaraaja ja esim. vesi ilmalämpöpumppu vilp, saavutetaan suorasähkötaloon verrattuna 23 parempi energiankulutus jolloin joku takaisinmaksusta puhuva voisi ajatella että 5vuodessa alkaa vesikierto säästää 2/3 rahaa tilille versus jos olisi tyytynyt halvimpaan suorasähköratkaisuun, huomioitavaa on myös myyntivaiheessa vaadittava energiatodistus joka ei ole hääppöinen suorasähkötalossa (kuka sellaisen edes enää ostaa, kun uutta tai lähes uutta taloa on hankkimassa, ei kukaan) !!! vuosikulutus 2012 talossa 20000kwh versus 7000kwh esim. 110m2.
joku saattaa mainita ilmaisen puun ja takan, no, molemmissahan se onnistuu joten se siitä ;)

Nopea reagointihan ei automaattisesti vähennä kulutusta, sehän myös reagoi nopeasti toiseen suuntaan eli nostaa kulutusta kun yrittää äkkiä nostaa lämmön takaisin toivottuun.

Vesikiertoisessa on enemmän osia ja siksi myös enemmän vikoja ja enemmän korjattavaa. Vikaantumisajoissa tuskin on suurta eroa, kyllä niitä sähkölämmityksenkin ensimmäisiä termostaatteja saa olla vaihtamassa jo ennen 20 vuoden ikää.

Sähkön suurin etu on siinä että teho tuotetaan tilakohtaisesti, kun taas vesikiertoisessa säädetään koko järjestelmän tehoa.

Vesikiertoinen lattialämmitys ja lämpötila sisälllä 21-23 astetta ulkolämpötilasta riippumatta.
Lämmitysputkiston takuu 40 vuotta.

sähkö paras kirjoitti:

Nopea reagointihan ei automaattisesti vähennä kulutusta, sehän myös reagoi nopeasti toiseen suuntaan eli nostaa kulutusta kun yrittää äkkiä nostaa lämmön takaisin toivottuun.

Vesikiertoisessa on enemmän osia ja siksi myös enemmän vikoja ja enemmän korjattavaa. Vikaantumisajoissa tuskin on suurta eroa, kyllä niitä sähkölämmityksenkin ensimmäisiä termostaatteja saa olla vaihtamassa jo ennen 20 vuoden ikää.

Sähkön suurin etu on siinä että teho tuotetaan tilakohtaisesti, kun taas vesikiertoisessa säädetään koko järjestelmän tehoa.

Lue lisää

"Nopea reagointihan ei automaattisesti vähennä kulutusta, sehän myös reagoi nopeasti toiseen suuntaan eli nostaa kulutusta kun yrittää äkkiä nostaa lämmön takaisin toivottuun".

Kyllä se vähentää sitä koska:
a) vesikiertoisessa joudutaan välillä tuulettamaan liikalämpöä = energiaa ulos.
b) myös vesikiertoinen yrittää tuossa tilanteessa nostaa lämpöä, mutta lämmittääkin ensin vain vettä eikä huoneita. Ja (hankalista) säätökäyristä riippuen voi nopeissa muutoksissa jopa lämmittää yli => taas tuuletetaan...

kaapelivettä kirjoitti:

"Nopea reagointihan ei automaattisesti vähennä kulutusta, sehän myös reagoi nopeasti toiseen suuntaan eli nostaa kulutusta kun yrittää äkkiä nostaa lämmön takaisin toivottuun".

Kyllä se vähentää sitä koska:
a) vesikiertoisessa joudutaan välillä tuulettamaan liikalämpöä = energiaa ulos.
b) myös vesikiertoinen yrittää tuossa tilanteessa nostaa lämpöä, mutta lämmittääkin ensin vain vettä eikä huoneita. Ja (hankalista) säätökäyristä riippuen voi nopeissa muutoksissa jopa lämmittää yli => taas tuuletetaan...

Lue lisää

Mistä tämä vesikiertoisen tuuletus nyt tulee? En ole itse ikinä joutunut tuulettamaan liikalämpöä pois jos ei kesää lasketa, jolloin lämpö on pois päältä.

Miksi vesi olisi hitaampi kuin sähkö? Jos venttiilin ajo auki- asennosta kiinni kestää vaikka 10 sekuntia, niin tuuletatko sinä tuon 10 sekuntia välittömästi?

kaapelivettä kirjoitti:

"Nopea reagointihan ei automaattisesti vähennä kulutusta, sehän myös reagoi nopeasti toiseen suuntaan eli nostaa kulutusta kun yrittää äkkiä nostaa lämmön takaisin toivottuun".

Kyllä se vähentää sitä koska:
a) vesikiertoisessa joudutaan välillä tuulettamaan liikalämpöä = energiaa ulos.
b) myös vesikiertoinen yrittää tuossa tilanteessa nostaa lämpöä, mutta lämmittääkin ensin vain vettä eikä huoneita. Ja (hankalista) säätökäyristä riippuen voi nopeissa muutoksissa jopa lämmittää yli => taas tuuletetaan...

Lue lisää

Nyt höpöttelet ihan omiasi. Vesikiertoista juuri ei tarvi "tuuletella" koska jossain ylilämmitystilanteessa vesikierto voi siirtää lämpöä liian lämpimästä lattiasta toiseen joka on kylmempi. Itse esimerkiksi pidän kesällä lattiakierron "hullunkierrolla", eli vesi kiertää lattioissa mutta sitä ei lämmitetä. Tällöin lämmitän yläkerran lattialla kellarikerroksen lattiaa. Ei onnistu kaapeleilla.

Vesikiertoisen ongelma ei ole nopeus eikä varsinaisesti tarkkuuskaan, vaan ongelma on tasapainoitus. On aika haastavaa säätää koko talon yhteisellä lämmityskierrolla eri lämmitystarpeen omaavia tiloja.

minävaantaas kirjoitti:

ei nuo sähkönarupellet taida olla asentanu ensimmäistäkään energiaa säästävää vesikiertoista ratkaisua :) niille jotka pelkäävät vesikiertoa ; putkien takuu jopa 20vuotta, sähkönarussa 2vuotta, lämmönsäätimessä (vesitukki) takuu jopa 20 vuotta, sähkötermarissa jopa 2 vuotta.
säätötapahtumasta ; veden kierto aktiivisesti ulko ja sisälämmön mukaisesti, lisäetuna lattioissa erilliset huonekohtaiset anturit. vettä voidaan lämmittää auringolla, öljyllä, puulla, sähköllä jne...harvoin käytetään enään suorasähköllä pääasiassa lämpiävää varaajaa, kiertovesipumput pystyvät säätämään itse kiertotehoa lämmöntarpeen mukaan (ohjelmoitavissa). vesi ilpoilla saadaan tälläisessa -0 kelissä noin 4/1 lämmitysteho verrattuna suorasähköön jossa hyötysuhde on aina 1/1, varaavuudella ei enää ole merkitystä koska eristysmääräykset kasvaa kokoajan.
vuosikuluituksesta ; puhdasoppinen vesikierto jossa huonesäädöt, aurinko, hybridivaraaja ja esim. vesi ilmalämpöpumppu vilp, saavutetaan suorasähkötaloon verrattuna 23 parempi energiankulutus jolloin joku takaisinmaksusta puhuva voisi ajatella että 5vuodessa alkaa vesikierto säästää 2/3 rahaa tilille versus jos olisi tyytynyt halvimpaan suorasähköratkaisuun, huomioitavaa on myös myyntivaiheessa vaadittava energiatodistus joka ei ole hääppöinen suorasähkötalossa (kuka sellaisen edes enää ostaa, kun uutta tai lähes uutta taloa on hankkimassa, ei kukaan) !!! vuosikulutus 2012 talossa 20000kwh versus 7000kwh esim. 110m2.
joku saattaa mainita ilmaisen puun ja takan, no, molemmissahan se onnistuu joten se siitä ;)

Lue lisää

Eikä edes maksa paljon tuollainen viimeiseen viety järjestelmä...Ehkä 20te riittää...eikä tule edes 30vuoedssa kalliiksi :)

Kunhan kysyn kirjoitti:

Mielenkiintoista mitenkä jotkut uskovat omaan asiaansa laput silmillä.

Voitko perustella miksi vesiputket lattiassa kestävät 20 vuotta ja kaapelit 50 vuotta?

Miksi sähkö lämmittää nopeasti, mutta vesi hitaasti, vai mitä tarkoitat tällä hitaalla reagoinnilla?

Lue lisää

"Voitko perustella miksi vesiputket lattiassa kestävät 20 vuotta ja kaapelit 50 vuotta?"

Vastaus: muovi. Kaapeleissakin vikaantuminen tapahtuu ensin muovivaipassa, mutta jos kaapeleita ei liikutella se saa mennä aika hauraaksi. Kaupunkien vanhoissa kerrostaloissa on yli 50 v vanhoja kaapeleita, ja jopa katkaisimia yms., jotka toimivat täysin vielä tänäänkin.

Sen sijaa lämmityskierrossa muovin haurastumisen ja happidiffuusion takia on parempi tehdä rempaa 20 v päästä kuin odottaa katastrofia... Yhtään lähellekkään 50 v asennusta ei tunneta ja 80-90 luvun asennuksia on jo pitkään rempattu.

kaapelivettä kirjoitti:

"Voitko perustella miksi vesiputket lattiassa kestävät 20 vuotta ja kaapelit 50 vuotta?"

Vastaus: muovi. Kaapeleissakin vikaantuminen tapahtuu ensin muovivaipassa, mutta jos kaapeleita ei liikutella se saa mennä aika hauraaksi. Kaupunkien vanhoissa kerrostaloissa on yli 50 v vanhoja kaapeleita, ja jopa katkaisimia yms., jotka toimivat täysin vielä tänäänkin.

Sen sijaa lämmityskierrossa muovin haurastumisen ja happidiffuusion takia on parempi tehdä rempaa 20 v päästä kuin odottaa katastrofia... Yhtään lähellekkään 50 v asennusta ei tunneta ja 80-90 luvun asennuksia on jo pitkään rempattu.

Lue lisää

Yksi umpihullu kirjoitti näin:

> Kaupunkien vanhoissa kerrostaloissa on yli 50 v vanhoja kaapeleita, ja jopa katkaisimia yms., jotka toimivat täysin vielä tänäänkin.

Joo, siis vanhoja johtimia on käytössä. Mutta nyt puhuttiin lämmityskaapeleista. Niiden laskennallinen käyttöikä on muistaakseni 20 vuotta. Joo, kyllä ne usein kestävät pidempäänkin, 30 vuotta jne. Toisaalta, kyllä niitä paukkuukin. Esim. jos 10 vuotta vanha kylppäri joudutaan remppaamaan perusteellisesti, niin kyllä se kaapelikin siinä sivussa uusitaan. Koska jo 10 vuotiaan kaapelin ei enää voi odottaa kestävän vielä 20-30 vuotta lisää.

Ja kandee huomata sekin, ettei kaapeli aina kestä edes tuota laskennallista käyttöikää. Tutuilta on poksahtanut suorasähkötalosta muutamia, ikähaarukassa 15-25 vuotta.

Isommassa mitassa näitä laihailaisratkaisuja eli kaapeleita kurassa on tehty vasta 80-luvulta lähtien, joten laajassa mitassa niitä ei vielä ole kypsynyt. Mutta voi jopa tältä palstalta löytää kyselyitä a) kaapelin korjaamisesta b) lattialämmityksen korvaamisesta pattereilla.

Tuo kaapelin korjaaminenhan on sinällään tehtävissä, mutta mistä löytyy alkuperäisen kaltaista parkettia reiän paikkaamiseen. No, kaipa kaapelit kurassa -miäs riemumielin repii parketit pois, jyrsii uraa betoniin ja vetää uudet kaapelit 20-30 vuoden välein.

Vrt. Vesikiertoisen kanssa korjaukset ovat pumppujen ja venttiilien uusimista 20-30 vuoden välein. Ja onpa näitäkin asenneltu muoviputkea käyttäen jo muutama vuosikymmen teräsputkella tehtyjä 50-luvun asennuksia on yhä käytössä.

sähkö = halpa&huono kirjoitti:

Yksi umpihullu kirjoitti näin:

> Kaupunkien vanhoissa kerrostaloissa on yli 50 v vanhoja kaapeleita, ja jopa katkaisimia yms., jotka toimivat täysin vielä tänäänkin.

Joo, siis vanhoja johtimia on käytössä. Mutta nyt puhuttiin lämmityskaapeleista. Niiden laskennallinen käyttöikä on muistaakseni 20 vuotta. Joo, kyllä ne usein kestävät pidempäänkin, 30 vuotta jne. Toisaalta, kyllä niitä paukkuukin. Esim. jos 10 vuotta vanha kylppäri joudutaan remppaamaan perusteellisesti, niin kyllä se kaapelikin siinä sivussa uusitaan. Koska jo 10 vuotiaan kaapelin ei enää voi odottaa kestävän vielä 20-30 vuotta lisää.

Ja kandee huomata sekin, ettei kaapeli aina kestä edes tuota laskennallista käyttöikää. Tutuilta on poksahtanut suorasähkötalosta muutamia, ikähaarukassa 15-25 vuotta.

Isommassa mitassa näitä laihailaisratkaisuja eli kaapeleita kurassa on tehty vasta 80-luvulta lähtien, joten laajassa mitassa niitä ei vielä ole kypsynyt. Mutta voi jopa tältä palstalta löytää kyselyitä a) kaapelin korjaamisesta b) lattialämmityksen korvaamisesta pattereilla.

Tuo kaapelin korjaaminenhan on sinällään tehtävissä, mutta mistä löytyy alkuperäisen kaltaista parkettia reiän paikkaamiseen. No, kaipa kaapelit kurassa -miäs riemumielin repii parketit pois, jyrsii uraa betoniin ja vetää uudet kaapelit 20-30 vuoden välein.

Vrt. Vesikiertoisen kanssa korjaukset ovat pumppujen ja venttiilien uusimista 20-30 vuoden välein. Ja onpa näitäkin asenneltu muoviputkea käyttäen jo muutama vuosikymmen teräsputkella tehtyjä 50-luvun asennuksia on yhä käytössä.

Lue lisää

Kyllä se liikkuva vesi kuluttaa putkia. Laskennallinen käyttöikä on 100 vuotta, mutta kyllä ne ensimmäiset vuodot ja korjaukset on paljon lähempänä.

Vanhemmilla on lähes 40 vuotta vanha talo ja 20 vuotta sitten tehdyssä remontissa laitettiin kylppäriin úusi kaapeli varalle, mutta vanha toimii edelleen. Termostaatti on vaihdettu kerran. Talossa on sähköpatterit ja kahdeksasta on vaihdettu kaksi.

kaapelivettä kirjoitti:

"Voitko perustella miksi vesiputket lattiassa kestävät 20 vuotta ja kaapelit 50 vuotta?"

Vastaus: muovi. Kaapeleissakin vikaantuminen tapahtuu ensin muovivaipassa, mutta jos kaapeleita ei liikutella se saa mennä aika hauraaksi. Kaupunkien vanhoissa kerrostaloissa on yli 50 v vanhoja kaapeleita, ja jopa katkaisimia yms., jotka toimivat täysin vielä tänäänkin.

Sen sijaa lämmityskierrossa muovin haurastumisen ja happidiffuusion takia on parempi tehdä rempaa 20 v päästä kuin odottaa katastrofia... Yhtään lähellekkään 50 v asennusta ei tunneta ja 80-90 luvun asennuksia on jo pitkään rempattu.

Lue lisää

Vai on muovi se ongelma. Sulla on varmaan viemäriputketkin sitten kuparia.

Sinänsä mielenkiintoista, että muovia on käytetty vesiputkissa ja myös noissa viemäriputkissa jo 60- luvulta lähtien.

Kerrotko lisää tuosta happidiffuusiosta mitäköhän se aiheuttaa, niin tulee sitten sekin selväksi. Hieman kyllä alkoi juttusi vaikuttamaan foliohattutouhulta.

kaapelivettä kirjoitti:

"Voitko perustella miksi vesiputket lattiassa kestävät 20 vuotta ja kaapelit 50 vuotta?"

Vastaus: muovi. Kaapeleissakin vikaantuminen tapahtuu ensin muovivaipassa, mutta jos kaapeleita ei liikutella se saa mennä aika hauraaksi. Kaupunkien vanhoissa kerrostaloissa on yli 50 v vanhoja kaapeleita, ja jopa katkaisimia yms., jotka toimivat täysin vielä tänäänkin.

Sen sijaa lämmityskierrossa muovin haurastumisen ja happidiffuusion takia on parempi tehdä rempaa 20 v päästä kuin odottaa katastrofia... Yhtään lähellekkään 50 v asennusta ei tunneta ja 80-90 luvun asennuksia on jo pitkään rempattu.

Lue lisää

Noin minäkin joskus kuvittelin 20 vuotta sitten ja lattiaan tuli lämmityskaapelit. Nyt kokemusta ja tietoa viisampana en laittaisi enään lattialämmityskaapelia valuun mistään hinnasta.
Tilanne on tällä hetkellä se, lattiaa pitäisi piikata kahdesta huoneesta auki, 2/5 lämmityspiiristä kaapelit poikki, todennäköisesti vaihdan lämmitysmuotoa mielummin, kylmät laattalattiat pitää vain sietää. Ensimmäinen kaapeli kesti vain 6 vuotta.

Vertaat lämmityskaapeleita tavallisiin johtimiin, sen typerämpi ei juuri voi olla.
Lattialämmityskaapelin vastus on äärimmäisellä rasituksella, se laajenee huomattavasti lämmetessään, supistuu kylmetessään, materiaali väsyy, useimmiten repää liitos kaapelin päästä. Rasitus kohdistuu heikompaan kohtaan, johdin ei pääse liikkumaan valussa, siihen tulee veto ja puristusjännitystä.
Googlettele lisää tietoa kaapeleiden katkeamisista.

Älkää hyvät ihmiset laittako kaapelia lattiaan, jos pakko, niin tuplana toinen varalle ja kaapelin pää helppoon paikkaan piikata auki. Ilmakiertoinen lattialämmityskanavisto kestää ikuisesti ja on muutenkin turvallisin ja paras ratkaisu.

minävaantaas kirjoitti:

ei nuo sähkönarupellet taida olla asentanu ensimmäistäkään energiaa säästävää vesikiertoista ratkaisua :) niille jotka pelkäävät vesikiertoa ; putkien takuu jopa 20vuotta, sähkönarussa 2vuotta, lämmönsäätimessä (vesitukki) takuu jopa 20 vuotta, sähkötermarissa jopa 2 vuotta.
säätötapahtumasta ; veden kierto aktiivisesti ulko ja sisälämmön mukaisesti, lisäetuna lattioissa erilliset huonekohtaiset anturit. vettä voidaan lämmittää auringolla, öljyllä, puulla, sähköllä jne...harvoin käytetään enään suorasähköllä pääasiassa lämpiävää varaajaa, kiertovesipumput pystyvät säätämään itse kiertotehoa lämmöntarpeen mukaan (ohjelmoitavissa). vesi ilpoilla saadaan tälläisessa -0 kelissä noin 4/1 lämmitysteho verrattuna suorasähköön jossa hyötysuhde on aina 1/1, varaavuudella ei enää ole merkitystä koska eristysmääräykset kasvaa kokoajan.
vuosikuluituksesta ; puhdasoppinen vesikierto jossa huonesäädöt, aurinko, hybridivaraaja ja esim. vesi ilmalämpöpumppu vilp, saavutetaan suorasähkötaloon verrattuna 23 parempi energiankulutus jolloin joku takaisinmaksusta puhuva voisi ajatella että 5vuodessa alkaa vesikierto säästää 2/3 rahaa tilille versus jos olisi tyytynyt halvimpaan suorasähköratkaisuun, huomioitavaa on myös myyntivaiheessa vaadittava energiatodistus joka ei ole hääppöinen suorasähkötalossa (kuka sellaisen edes enää ostaa, kun uutta tai lähes uutta taloa on hankkimassa, ei kukaan) !!! vuosikulutus 2012 talossa 20000kwh versus 7000kwh esim. 110m2.
joku saattaa mainita ilmaisen puun ja takan, no, molemmissahan se onnistuu joten se siitä ;)

Lue lisää

Aikoinani kun sähköurakointia aloitin vuonna 2000, niin silloin oli jo kaapeleilla 10v takuu, nykyään on jopa 20v takuulla olevia. Joten "minavaantaas":n tiedot taitaa olla 90-luvun alusta ja joten lienee kaikki nuo muutkin tiedot ikivanhaa

kertakäyttöistä kirjoitti:

Noin minäkin joskus kuvittelin 20 vuotta sitten ja lattiaan tuli lämmityskaapelit. Nyt kokemusta ja tietoa viisampana en laittaisi enään lattialämmityskaapelia valuun mistään hinnasta.
Tilanne on tällä hetkellä se, lattiaa pitäisi piikata kahdesta huoneesta auki, 2/5 lämmityspiiristä kaapelit poikki, todennäköisesti vaihdan lämmitysmuotoa mielummin, kylmät laattalattiat pitää vain sietää. Ensimmäinen kaapeli kesti vain 6 vuotta.

Vertaat lämmityskaapeleita tavallisiin johtimiin, sen typerämpi ei juuri voi olla.
Lattialämmityskaapelin vastus on äärimmäisellä rasituksella, se laajenee huomattavasti lämmetessään, supistuu kylmetessään, materiaali väsyy, useimmiten repää liitos kaapelin päästä. Rasitus kohdistuu heikompaan kohtaan, johdin ei pääse liikkumaan valussa, siihen tulee veto ja puristusjännitystä.
Googlettele lisää tietoa kaapeleiden katkeamisista.

Älkää hyvät ihmiset laittako kaapelia lattiaan, jos pakko, niin tuplana toinen varalle ja kaapelin pää helppoon paikkaan piikata auki. Ilmakiertoinen lattialämmityskanavisto kestää ikuisesti ja on muutenkin turvallisin ja paras ratkaisu.

Lue lisää

70-luvulla laitetut kaapeli pelaa edelleen, termostaatti on tullu kerran tiensä päähän. Harmittaa kun tuli laitettua vain kosteisiin tiloihin kaapelit ja muualle patterit. Pattereita on mennyt vaihtoon, tosin niistäkin on hajonnut termostaatit eikä varaosia ole saanut. Olisi tietenkin voinut laittaa uudet ulkoiset termostaatiti, mutta olen vaihtanut koko patterin jos on lakannut toimimasta.

Varmin konsti tuhota kaapeli oln laittaa ne tuplana, riteyskohta sulaa, jos sellainen lattiasta löytyy ja ainakin 70-luvun kaapeleista löytyy, kun ne tehtiin ympyrälenkeillä. Nykyisillä voisi tietenkin pujotella kaksi kaapeli vierekkäin, mutta aika turhaa, kun rikkoontumiset ovat harvinaisia ja johtuvat yleensä valussa murjomisesta ja silloin voidaan murjoa kaksikin kaapelia.

432424243 kirjoitti:

Eikä edes maksa paljon tuollainen viimeiseen viety järjestelmä...Ehkä 20te riittää...eikä tule edes 30vuoedssa kalliiksi :)

esim1 . öljy ja vesikierto ; jäspi eco17 junior pro, n.1200-1800€, ouman eh800 n.240-300€, virsbo 18mm 120€/100m (n.40m/huone), tukit 100€kpl (3-5kpl/oktalo) = 2500€, liplast uusi 1000€ (käytetty 100-400€). asennustyö itse, kytkeminen luvilla (200-300€ yht).

esim2. vesi ilpo 17000kwh/arvio n.2000€, varaaja n.1500€, aurinko 3kpl tarvikkeet n.1700€, kytkentä itse, kylmälaiteasennus n.200€ ja lvi noin 400€, samat putket ja tukit kuin yllä.

esim3. maalämpö 6kw n.4500€, poraus n.2200€, kytkentä nesteineen n.500-700€, loput kutenm yllä.

kaikissa energiamuodoissa päästään alle 10000€ ja suorasähköön verrattuna näillä kaikilla pääsee halvemmalla, takaisinmaksuaika suorasähköön esim. maalämmöllä lienee 7 vuotta (keskimääräinen arvio).

verrokkina deviheat, huoneanturit, varaaja sama, ilman aurinko-optiota, kun se on sähkömiehelle turhaa säästöä (myyhän hän kämpän heti kun 2 vuotta tuskaa tulee täyteen). surkein huoneanturi 528 ja10w/m narua n. 1,2kw/huone hintaa kertyy 4h k s about. 800€ säätimet 150€ varaaja 1500€. sähkötyöt luvilla 200-500€ lvi kytkentä n.200€.

Jpe- kirjoitti:

Aikoinani kun sähköurakointia aloitin vuonna 2000, niin silloin oli jo kaapeleilla 10v takuu, nykyään on jopa 20v takuulla olevia. Joten "minavaantaas":n tiedot taitaa olla 90-luvun alusta ja joten lienee kaikki nuo muutkin tiedot ikivanhaa

Lue lisää

mitä 20 vuoden takuu kattaa (huom ei kata asennusvirheitä, vain materiaalipoikkeamat) ? kestääkö sähkönaru betonimiehen päältäkävelyä ?

herra vm. 46 kirjoitti:

70-luvulla laitetut kaapeli pelaa edelleen, termostaatti on tullu kerran tiensä päähän. Harmittaa kun tuli laitettua vain kosteisiin tiloihin kaapelit ja muualle patterit. Pattereita on mennyt vaihtoon, tosin niistäkin on hajonnut termostaatit eikä varaosia ole saanut. Olisi tietenkin voinut laittaa uudet ulkoiset termostaatiti, mutta olen vaihtanut koko patterin jos on lakannut toimimasta.

Varmin konsti tuhota kaapeli oln laittaa ne tuplana, riteyskohta sulaa, jos sellainen lattiasta löytyy ja ainakin 70-luvun kaapeleista löytyy, kun ne tehtiin ympyrälenkeillä. Nykyisillä voisi tietenkin pujotella kaksi kaapeli vierekkäin, mutta aika turhaa, kun rikkoontumiset ovat harvinaisia ja johtuvat yleensä valussa murjomisesta ja silloin voidaan murjoa kaksikin kaapelia.

Lue lisää

Vähänpuoleisesti on sinulla kaapeleista kokemusta, yhdestä lienee kysymys, termostaatteja olisi mennyt muuten enemmän. Odota vaan, kyllä se kaapeli poikki vielä menee ja lattian piikkaus tulee tutuksi. Höpiset jotakin käsittämätöntä risteyskohdista ja sulamisesta. Jos tietäisit asiasta jotakin, tietäisit senkin, kaapelit menevät poikki ilman valussa murjomisiakin.

Näistä vanhoista lenkkikaapeleista, ne kehittävät kämppään voimakkaan mangneettikentän, joka on todettu terveydelle vaaralliseksi.

minävaantaas kirjoitti:

esim1 . öljy ja vesikierto ; jäspi eco17 junior pro, n.1200-1800€, ouman eh800 n.240-300€, virsbo 18mm 120€/100m (n.40m/huone), tukit 100€kpl (3-5kpl/oktalo) = 2500€, liplast uusi 1000€ (käytetty 100-400€). asennustyö itse, kytkeminen luvilla (200-300€ yht).

esim2. vesi ilpo 17000kwh/arvio n.2000€, varaaja n.1500€, aurinko 3kpl tarvikkeet n.1700€, kytkentä itse, kylmälaiteasennus n.200€ ja lvi noin 400€, samat putket ja tukit kuin yllä.

esim3. maalämpö 6kw n.4500€, poraus n.2200€, kytkentä nesteineen n.500-700€, loput kutenm yllä.

kaikissa energiamuodoissa päästään alle 10000€ ja suorasähköön verrattuna näillä kaikilla pääsee halvemmalla, takaisinmaksuaika suorasähköön esim. maalämmöllä lienee 7 vuotta (keskimääräinen arvio).

verrokkina deviheat, huoneanturit, varaaja sama, ilman aurinko-optiota, kun se on sähkömiehelle turhaa säästöä (myyhän hän kämpän heti kun 2 vuotta tuskaa tulee täyteen). surkein huoneanturi 528 ja10w/m narua n. 1,2kw/huone hintaa kertyy 4h k s about. 800€ säätimet 150€ varaaja 1500€. sähkötyöt luvilla 200-500€ lvi kytkentä n.200€.

Lue lisää

Mistä nuo kustannukset on haettu?

minävaantaas kirjoitti:

mitä 20 vuoden takuu kattaa (huom ei kata asennusvirheitä, vain materiaalipoikkeamat) ? kestääkö sähkönaru betonimiehen päältäkävelyä ?

Kestääkö viesikertoisen putket betonimiesten murjomista?

Fujitsu VILP kirjoitti:

Mistä nuo kustannukset on haettu?

tähän en voi vastata.

minävaantaas kirjoitti:

ei nuo sähkönarupellet taida olla asentanu ensimmäistäkään energiaa säästävää vesikiertoista ratkaisua :) niille jotka pelkäävät vesikiertoa ; putkien takuu jopa 20vuotta, sähkönarussa 2vuotta, lämmönsäätimessä (vesitukki) takuu jopa 20 vuotta, sähkötermarissa jopa 2 vuotta.
säätötapahtumasta ; veden kierto aktiivisesti ulko ja sisälämmön mukaisesti, lisäetuna lattioissa erilliset huonekohtaiset anturit. vettä voidaan lämmittää auringolla, öljyllä, puulla, sähköllä jne...harvoin käytetään enään suorasähköllä pääasiassa lämpiävää varaajaa, kiertovesipumput pystyvät säätämään itse kiertotehoa lämmöntarpeen mukaan (ohjelmoitavissa). vesi ilpoilla saadaan tälläisessa -0 kelissä noin 4/1 lämmitysteho verrattuna suorasähköön jossa hyötysuhde on aina 1/1, varaavuudella ei enää ole merkitystä koska eristysmääräykset kasvaa kokoajan.
vuosikuluituksesta ; puhdasoppinen vesikierto jossa huonesäädöt, aurinko, hybridivaraaja ja esim. vesi ilmalämpöpumppu vilp, saavutetaan suorasähkötaloon verrattuna 23 parempi energiankulutus jolloin joku takaisinmaksusta puhuva voisi ajatella että 5vuodessa alkaa vesikierto säästää 2/3 rahaa tilille versus jos olisi tyytynyt halvimpaan suorasähköratkaisuun, huomioitavaa on myös myyntivaiheessa vaadittava energiatodistus joka ei ole hääppöinen suorasähkötalossa (kuka sellaisen edes enää ostaa, kun uutta tai lähes uutta taloa on hankkimassa, ei kukaan) !!! vuosikulutus 2012 talossa 20000kwh versus 7000kwh esim. 110m2.
joku saattaa mainita ilmaisen puun ja takan, no, molemmissahan se onnistuu joten se siitä ;)

Lue lisää

Kulutusarviosi on juuri sitä puutaheinää, mitä kaikki tietävät pellet harrastavat. Seuraava taloni tulee takuu varmasti olemaan suorasähköllä lämpiävä tavalla tai toisella. Ei ainakaan tämä maalämmöllä lämpiävä ole saanut minua vakuuttuneeksi sen eduista. Tuo naapurin 50 m2 suurempi suorasähkätalo, kun vie vain 1000 kW/v enemmän sähköä, kun minun edukas maalämpötalo. Ikinä en saa perustamiskuluja takaisin. Nämä nykyiset "pullot" kuluttavat niin vähän energiaa, että kannattaa todella tehdä vertailuja.

Nikki kaapelivettä puhuu puutaheinää laitteiden kestoiästä.

Omakotitalomme on yli 80 vuotta. Keskuslämmitysputket ovat alkuperäiset, mutta talon sähköverkko on uusittu jo kahteen kertaan. Eikä tämä ole mikään poikkeustapaus.

Evakossa on oltu pienen ajan, siksi että sähköverkkoa on uusittu.

Minulla ei ainakaan ole joka piirissä termostaattia. Osa piireistä kiertää aina ja vain osalla pyritään leikkaamaan ylilämpöä termostaatilla. Jokaisessa huoneessa on termostaatti, mutta vain yhdessä piirissä ja piirejä on 1-3 huoneesta riippuen. Ainakin minun järjestelämä toimii vähän huonosti kun lämmittää takan -> kierron lämpö laskee -> nurkkamakkarerit jäähtyy liian kylmiksi.

sähkö parempi kirjoitti:

Minulla ei ainakaan ole joka piirissä termostaattia. Osa piireistä kiertää aina ja vain osalla pyritään leikkaamaan ylilämpöä termostaatilla. Jokaisessa huoneessa on termostaatti, mutta vain yhdessä piirissä ja piirejä on 1-3 huoneesta riippuen. Ainakin minun järjestelämä toimii vähän huonosti kun lämmittää takan -> kierron lämpö laskee -> nurkkamakkarerit jäähtyy liian kylmiksi.

Lue lisää

No mikset laita sitä termaria ohjaamaan huoneen kaikkia piirejä, jos tuo on ongelma?

Kierron lämpö laskee? Siis termarihan katkaisee piirissä veden kierron. Ei sillä ole mitään tekemistä kierron lämmön laskuun. Eli ei se voi myöskään nurkkamakkareita jäähdyttää kylmiksi.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

No mikset laita sitä termaria ohjaamaan huoneen kaikkia piirejä, jos tuo on ongelma?

Kierron lämpö laskee? Siis termarihan katkaisee piirissä veden kierron. Ei sillä ole mitään tekemistä kierron lämmön laskuun. Eli ei se voi myöskään nurkkamakkareita jäähdyttää kylmiksi.

Lue lisää

Kustannutkset nousee entisestään jos joka piiri varutetaan termostaatin toimilaitteella, en ole siihen lähtenyt vaan pysytellyt ammattilaisen suunnitelmassa, ei tuo ole mikään ongelma, vaan enneminkin ominaisuun jonka kanssa pärjää.

Termostaatti ei tietenkään kylmennä kiertoa, vaan oumanni joka haistaa sisäanturillaan että talon lämpötila on noussut takan lämmittämisen seurauksena. Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa.

sähkö parempi kirjoitti:

Kustannutkset nousee entisestään jos joka piiri varutetaan termostaatin toimilaitteella, en ole siihen lähtenyt vaan pysytellyt ammattilaisen suunnitelmassa, ei tuo ole mikään ongelma, vaan enneminkin ominaisuun jonka kanssa pärjää.

Termostaatti ei tietenkään kylmennä kiertoa, vaan oumanni joka haistaa sisäanturillaan että talon lämpötila on noussut takan lämmittämisen seurauksena. Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa.

Lue lisää

"Kustannutkset nousee entisestään jos joka piiri varutetaan termostaatin toimilaitteella,"

Anteeksi. Pitää taas huomata palstan taso. Olisiko toimilaite jotain 10-20€, eli tässä siis puhutaan joidenkin kymppien investoinnista. Olen aivan varma, että tuossa kustannukset karkaavat monilla.

Siis haloo. Vingutaan, että ei hyvä kustannus muutaman kympin.

"Termostaatti ei tietenkään kylmennä kiertoa, vaan oumanni joka haistaa sisäanturillaan että talon lämpötila on noussut takan lämmittämisen seurauksena. Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa. "

Voit aivan itse miettiä minkä vuoksi yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari.

Eli teikäläsiellä siis on ulkotermari ulkolämpötilaa varten, sen lisäksi sisätermari, joka säätää väärin, jos lämpökuormaa on ja lisäksi osittain huoneissa termarit. Kahdella jälkimmäisellä et nykytoteutuksella tehne mitään.

Piti oikein laske omat piirit ja yhtensä 17. Termareita on 15 ja jokaista piiriä ohjaa termari. Toisaalta voihan tuossa säästää. Lämpöä kuluu kun liian lämpimiä huoneita lämmitetään ja epämukava asua.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

"Kustannutkset nousee entisestään jos joka piiri varutetaan termostaatin toimilaitteella,"

Anteeksi. Pitää taas huomata palstan taso. Olisiko toimilaite jotain 10-20€, eli tässä siis puhutaan joidenkin kymppien investoinnista. Olen aivan varma, että tuossa kustannukset karkaavat monilla.

Siis haloo. Vingutaan, että ei hyvä kustannus muutaman kympin.

"Termostaatti ei tietenkään kylmennä kiertoa, vaan oumanni joka haistaa sisäanturillaan että talon lämpötila on noussut takan lämmittämisen seurauksena. Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa. "

Voit aivan itse miettiä minkä vuoksi yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari.

Eli teikäläsiellä siis on ulkotermari ulkolämpötilaa varten, sen lisäksi sisätermari, joka säätää väärin, jos lämpökuormaa on ja lisäksi osittain huoneissa termarit. Kahdella jälkimmäisellä et nykytoteutuksella tehne mitään.

Piti oikein laske omat piirit ja yhtensä 17. Termareita on 15 ja jokaista piiriä ohjaa termari. Toisaalta voihan tuossa säästää. Lämpöä kuluu kun liian lämpimiä huoneita lämmitetään ja epämukava asua.

Lue lisää

> Voit aivan itse miettiä minkä vuoksi yleisin ja
> paras tapa on laittaa vain ulkotermari.

Jos on vain ulkotermari, miten käy kun pistää takkaan tulet?

En voisi enää nykyään kuvitellakaan rakentavani ratkaisua, jossa ei olisi huonekohtaisia termareita. Mukavaa kun voi helposti tiputtaa jonkun huoneen lämpötilaa kun vaikka muksu on pari viikkoa muualla...

The_Rat kirjoitti:

> Voit aivan itse miettiä minkä vuoksi yleisin ja
> paras tapa on laittaa vain ulkotermari.

Jos on vain ulkotermari, miten käy kun pistää takkaan tulet?

En voisi enää nykyään kuvitellakaan rakentavani ratkaisua, jossa ei olisi huonekohtaisia termareita. Mukavaa kun voi helposti tiputtaa jonkun huoneen lämpötilaa kun vaikka muksu on pari viikkoa muualla...

Lue lisää

Huonekohtaisilla termareilla katkotaan piirin kierto. Niillä ei vaikuteta lämmitysveden lämpötilaan.

Tällaisia yritettiin joskus 80- ja 90 -luvuilla rakentaa, mutta olivat huonoja.

Kerrotko mitä hyötyä on alentaa veden lämpötilaa, jos yhdessä huoneessa on takka lämpimänä, tai sinne paistaa aurinko.

Aivan pakko kysyä luetko tekstisi ennen kirjoittamista, vai onko sinun vain pakko kirjoittaa?

Ei mene näin kuten kirjoitat tässäkään tapauksessa.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

"Kustannutkset nousee entisestään jos joka piiri varutetaan termostaatin toimilaitteella,"

Anteeksi. Pitää taas huomata palstan taso. Olisiko toimilaite jotain 10-20€, eli tässä siis puhutaan joidenkin kymppien investoinnista. Olen aivan varma, että tuossa kustannukset karkaavat monilla.

Siis haloo. Vingutaan, että ei hyvä kustannus muutaman kympin.

"Termostaatti ei tietenkään kylmennä kiertoa, vaan oumanni joka haistaa sisäanturillaan että talon lämpötila on noussut takan lämmittämisen seurauksena. Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa. "

Voit aivan itse miettiä minkä vuoksi yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari.

Eli teikäläsiellä siis on ulkotermari ulkolämpötilaa varten, sen lisäksi sisätermari, joka säätää väärin, jos lämpökuormaa on ja lisäksi osittain huoneissa termarit. Kahdella jälkimmäisellä et nykytoteutuksella tehne mitään.

Piti oikein laske omat piirit ja yhtensä 17. Termareita on 15 ja jokaista piiriä ohjaa termari. Toisaalta voihan tuossa säästää. Lämpöä kuluu kun liian lämpimiä huoneita lämmitetään ja epämukava asua.

Lue lisää

Minulla on 24 piiriä ja niistä vain kahdeksassa on toimilaite ja termostaatti, eli siis yksi per huone.

Tietysti voisin ottaa sisäanturin pois käytöstä ja ylilämmittäisin oleskelutiloja silloin kun lämmitän takan ja tuhalaisin energiaa ja heikentäisin asumismukavuutta. Nythän minä vain säästän, kun takan lämmityksen seurauksena parin huoneen lämpötila laskee ja silloin säästyy energiaa.

Eikä niitä toimilaitteita kympillä saa, saako edes viidellä kympillä. 16 toimilaitetta lisää maksaa jotain 800€.

Aika huvittavaa että laitteista puhuttaessa kustannuksilla ei ole merkitystä, mutta sähköllä ei olisi varaa lämmittää vaikka se on ylivoimaisesti paras lämmityksen muoto.

sähkö parempi kirjoitti:

Minulla on 24 piiriä ja niistä vain kahdeksassa on toimilaite ja termostaatti, eli siis yksi per huone.

Tietysti voisin ottaa sisäanturin pois käytöstä ja ylilämmittäisin oleskelutiloja silloin kun lämmitän takan ja tuhalaisin energiaa ja heikentäisin asumismukavuutta. Nythän minä vain säästän, kun takan lämmityksen seurauksena parin huoneen lämpötila laskee ja silloin säästyy energiaa.

Eikä niitä toimilaitteita kympillä saa, saako edes viidellä kympillä. 16 toimilaitetta lisää maksaa jotain 800€.

Aika huvittavaa että laitteista puhuttaessa kustannuksilla ei ole merkitystä, mutta sähköllä ei olisi varaa lämmittää vaikka se on ylivoimaisesti paras lämmityksen muoto.

Lue lisää

Ensin

"Termostaatti ei tietenkään kylmennä kiertoa, vaan oumanni joka haistaa sisäanturillaan että talon lämpötila on noussut takan lämmittämisen seurauksena. Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa."

"Tietysti voisin ottaa sisäanturin pois käytöstä ja ylilämmittäisin oleskelutiloja silloin kun lämmitän takan ja tuhalaisin energiaa ja heikentäisin asumismukavuutta. Nythän minä vain säästän, kun takan lämmityksen seurauksena parin huoneen lämpötila laskee ja silloin säästyy energiaa."


Kerrataan vielä

"Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa."

" ylilämmittäisin oleskelutiloja silloin kun lämmitän takan ja tuhalaisin energiaa ja heikentäisin asumismukavuutta."

Eli toimii siis hyvin kun et lämmitä takkaa. Nyt koko talon lämpötilaa lasketaan. Itsekin tiedät mikä kanittaa, mutta ilmeisesti sinun on henkisesti tuota jostain syystä vaikea tunnustaa. No aivan sama. Omapa on ongelmasi.

"Eikä niitä toimilaitteita kympillä saa, saako edes viidellä kympillä. 16 toimilaitetta lisää maksaa jotain 800€."

Mielenkiintoista, että itse ostin noita toimilaitteita hieman alta 20€/kpl neljä vuotta sitten. On ollut inflaatio aika huimaa.

"Aika huvittavaa että laitteista puhuttaessa kustannuksilla ei ole merkitystä, mutta sähköllä ei olisi varaa lämmittää vaikka se on ylivoimaisesti paras lämmityksen muoto. "

Täytyy sanoa, että jos muutama kymppi on ongelma,niin kerrostalo on aivan hyvä vaihtoehto. Enkä ota mitenkään kantaa tuohon sähköllä lämmittämiseen. Se on minusta aivan sama millä kukin talonsa lämmittää.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Huonekohtaisilla termareilla katkotaan piirin kierto. Niillä ei vaikuteta lämmitysveden lämpötilaan.

Tällaisia yritettiin joskus 80- ja 90 -luvuilla rakentaa, mutta olivat huonoja.

Kerrotko mitä hyötyä on alentaa veden lämpötilaa, jos yhdessä huoneessa on takka lämpimänä, tai sinne paistaa aurinko.

Aivan pakko kysyä luetko tekstisi ennen kirjoittamista, vai onko sinun vain pakko kirjoittaa?

Ei mene näin kuten kirjoitat tässäkään tapauksessa.

Lue lisää

Niin mitä?

Siis minä haluan huonekohtaiset termarit, sinä kerrot että ne eivät toimi vesikiertoisella lattialämmityksellä. Eikös sitten ole selvää, ettei minun ainakaan kannata vesikiertoista lattialämmitystä laittaa? Sähköllä siis (tai ilmalla, en tiedä miten hyvin se toimii).

> Kerrotko mitä hyötyä on alentaa veden lämpötilaa, jos
> yhdessä huoneessa on takka lämpimänä, tai sinne
> paistaa aurinko.

Kaipa sillä säästetään lämmityskuluissa ja estetään kyseisen tilan ylikuumeneminen. Tämä tietysti vaatisi sen huonekohtaisen termarin...

> Aivan pakko kysyä luetko tekstisi ennen kirjoittamista, vai
> onko sinun vain pakko kirjoittaa?

Minun taas on ihan pakko kysyä, luetko sinä viestit joihin vastaat? Ja miksi nimimerkki "Vastaan, en kysy" ei vastaa esitettyyn kysymykseen:

>> Jos on vain ulkotermari, miten käy kun pistää takkaan tulet?

Muuten:
> Ei mene näin kuten kirjoitat tässäkään tapauksessa.

En kirjoittanut, että menisi mitenkään. Kysyin miten menee ja sanoin, että itse haluan jatkossakin huonekohtaiset termarit.

The_Rat kirjoitti:

Niin mitä?

Siis minä haluan huonekohtaiset termarit, sinä kerrot että ne eivät toimi vesikiertoisella lattialämmityksellä. Eikös sitten ole selvää, ettei minun ainakaan kannata vesikiertoista lattialämmitystä laittaa? Sähköllä siis (tai ilmalla, en tiedä miten hyvin se toimii).

> Kerrotko mitä hyötyä on alentaa veden lämpötilaa, jos
> yhdessä huoneessa on takka lämpimänä, tai sinne
> paistaa aurinko.

Kaipa sillä säästetään lämmityskuluissa ja estetään kyseisen tilan ylikuumeneminen. Tämä tietysti vaatisi sen huonekohtaisen termarin...

> Aivan pakko kysyä luetko tekstisi ennen kirjoittamista, vai
> onko sinun vain pakko kirjoittaa?

Minun taas on ihan pakko kysyä, luetko sinä viestit joihin vastaat? Ja miksi nimimerkki "Vastaan, en kysy" ei vastaa esitettyyn kysymykseen:

>> Jos on vain ulkotermari, miten käy kun pistää takkaan tulet?

Muuten:
> Ei mene näin kuten kirjoitat tässäkään tapauksessa.

En kirjoittanut, että menisi mitenkään. Kysyin miten menee ja sanoin, että itse haluan jatkossakin huonekohtaiset termarit.

Lue lisää

Et sitten kuitenkaan viitsinyt lukea.

""Termostaatti ei tietenkään kylmennä kiertoa, vaan oumanni joka haistaa sisäanturillaan että talon lämpötila on noussut takan lämmittämisen seurauksena. Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa. "

Voit aivan itse miettiä minkä vuoksi yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari. "

- Puhunko tuossa yhtään missään huonekohtaisista termareista?

- Voisiko olla kenties niin, että lainaat irtonaisen lauseen jostain?

- Voisiko olla niin, että kannattaisi lukea koko juttu läpi?

- Voisiko olla niin, että kannattaisi lukea koko juttu läpi, kun toinen vinkkaa?

"> Kerrotko mitä hyötyä on alentaa veden lämpötilaa, jos
> yhdessä huoneessa on takka lämpimänä, tai sinne
> paistaa aurinko.

Kaipa sillä säästetään lämmityskuluissa ja estetään kyseisen tilan ylikuumeneminen. Tämä tietysti vaatisi sen huonekohtaisen termarin..."

Sillä ei estetä kyseisen tilan ylikuumenemista, vaan alennetaan koko talon lämpötilaa. Tämähän oli kyseisen henkilön ongelma. Selviää, jos vaivaudut lukemaan.

Voit aivan lisäbonuksena pohtia tarkoitetaanko tällä sitä, että termareiden hinta kannattaa säästää, vai mitäköhän tuossa oikein ajetaan takaa...

"Piti oikein laske omat piirit ja yhtensä 17. Termareita on 15 ja jokaista piiriä ohjaa termari. Toisaalta voihan tuossa säästää. Lämpöä kuluu kun liian lämpimiä huoneita lämmitetään ja epämukava asua. "

Ei mene edelleenkään niin kuin kirjoitat.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Et sitten kuitenkaan viitsinyt lukea.

""Termostaatti ei tietenkään kylmennä kiertoa, vaan oumanni joka haistaa sisäanturillaan että talon lämpötila on noussut takan lämmittämisen seurauksena. Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa. "

Voit aivan itse miettiä minkä vuoksi yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari. "

- Puhunko tuossa yhtään missään huonekohtaisista termareista?

- Voisiko olla kenties niin, että lainaat irtonaisen lauseen jostain?

- Voisiko olla niin, että kannattaisi lukea koko juttu läpi?

- Voisiko olla niin, että kannattaisi lukea koko juttu läpi, kun toinen vinkkaa?

"> Kerrotko mitä hyötyä on alentaa veden lämpötilaa, jos
> yhdessä huoneessa on takka lämpimänä, tai sinne
> paistaa aurinko.

Kaipa sillä säästetään lämmityskuluissa ja estetään kyseisen tilan ylikuumeneminen. Tämä tietysti vaatisi sen huonekohtaisen termarin..."

Sillä ei estetä kyseisen tilan ylikuumenemista, vaan alennetaan koko talon lämpötilaa. Tämähän oli kyseisen henkilön ongelma. Selviää, jos vaivaudut lukemaan.

Voit aivan lisäbonuksena pohtia tarkoitetaanko tällä sitä, että termareiden hinta kannattaa säästää, vai mitäköhän tuossa oikein ajetaan takaa...

"Piti oikein laske omat piirit ja yhtensä 17. Termareita on 15 ja jokaista piiriä ohjaa termari. Toisaalta voihan tuossa säästää. Lämpöä kuluu kun liian lämpimiä huoneita lämmitetään ja epämukava asua. "

Ei mene edelleenkään niin kuin kirjoitat.

Lue lisää

"paras tapa on laittaa vain ulkotermari." = ei sisätermareita?

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Ensin

"Termostaatti ei tietenkään kylmennä kiertoa, vaan oumanni joka haistaa sisäanturillaan että talon lämpötila on noussut takan lämmittämisen seurauksena. Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa."

"Tietysti voisin ottaa sisäanturin pois käytöstä ja ylilämmittäisin oleskelutiloja silloin kun lämmitän takan ja tuhalaisin energiaa ja heikentäisin asumismukavuutta. Nythän minä vain säästän, kun takan lämmityksen seurauksena parin huoneen lämpötila laskee ja silloin säästyy energiaa."


Kerrataan vielä

"Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa."

" ylilämmittäisin oleskelutiloja silloin kun lämmitän takan ja tuhalaisin energiaa ja heikentäisin asumismukavuutta."

Eli toimii siis hyvin kun et lämmitä takkaa. Nyt koko talon lämpötilaa lasketaan. Itsekin tiedät mikä kanittaa, mutta ilmeisesti sinun on henkisesti tuota jostain syystä vaikea tunnustaa. No aivan sama. Omapa on ongelmasi.

"Eikä niitä toimilaitteita kympillä saa, saako edes viidellä kympillä. 16 toimilaitetta lisää maksaa jotain 800€."

Mielenkiintoista, että itse ostin noita toimilaitteita hieman alta 20€/kpl neljä vuotta sitten. On ollut inflaatio aika huimaa.

"Aika huvittavaa että laitteista puhuttaessa kustannuksilla ei ole merkitystä, mutta sähköllä ei olisi varaa lämmittää vaikka se on ylivoimaisesti paras lämmityksen muoto. "

Täytyy sanoa, että jos muutama kymppi on ongelma,niin kerrostalo on aivan hyvä vaihtoehto. Enkä ota mitenkään kantaa tuohon sähköllä lämmittämiseen. Se on minusta aivan sama millä kukin talonsa lämmittää.

Lue lisää

Vesikiertolämmitys on aina nippu kompromisseja.

Voisin tietysti lisätä toimilaitteita termostaatteihin ja nostaa kiertoveden lämpötilaa. Lämmönkulutus ehkä vähän nousisi, samoin ehkä lämpövaihtelut normaalitilanteessa, tai sitten ei. Pari tilaa on myös kokonaan ilman termostaattia, kun Nereus ei sellaisia katsontu joka paikkaan tarpeellisiksi, no kyllähän niitä saa nykyisin vaikka langattomina, jos sellaisen välttämättä haluaa.

Mutta toisaalta, kun tontilta kaadetut puut ja rakennustähteet on jo poltettu, niin eipä tuota takkaa tulee enää montaa kertaa talvessa lämmitettyä, joten antaa olla, kun muuten toimii ok.

Pistä linkki paikkaan josta toimilaitteita saa kahdella kympillä. Oliko näitä samoja? http://www.nereus.fi/file.php?fid=545

ei mielipidettä kirjoitti:

"paras tapa on laittaa vain ulkotermari." = ei sisätermareita?

Juuri näin.

Veden lämpötilaa on parasta muuttaa ulkolämpötilan funktiona. Siihen ei kannata sisälämpötilaa sotkea.

Tuohon ei kannata sotkea myöskään mukaan kiukaan termaria, uuunin termaria, jääkaapin termaria, pakastimen termaria jne. Nämäkin ovat aivan OK omassa tarkoituksessaan, kuten huonetermarit. Kiertoveden lämpötilaa näillä ei kannata säätää.

Jos joku idiootti näin haluaa tehdä, niin olkoon hyvä vain.

sähkö parempi kirjoitti:

Vesikiertolämmitys on aina nippu kompromisseja.

Voisin tietysti lisätä toimilaitteita termostaatteihin ja nostaa kiertoveden lämpötilaa. Lämmönkulutus ehkä vähän nousisi, samoin ehkä lämpövaihtelut normaalitilanteessa, tai sitten ei. Pari tilaa on myös kokonaan ilman termostaattia, kun Nereus ei sellaisia katsontu joka paikkaan tarpeellisiksi, no kyllähän niitä saa nykyisin vaikka langattomina, jos sellaisen välttämättä haluaa.

Mutta toisaalta, kun tontilta kaadetut puut ja rakennustähteet on jo poltettu, niin eipä tuota takkaa tulee enää montaa kertaa talvessa lämmitettyä, joten antaa olla, kun muuten toimii ok.

Pistä linkki paikkaan josta toimilaitteita saa kahdella kympillä. Oliko näitä samoja? http://www.nereus.fi/file.php?fid=545

Lue lisää

"Voisin tietysti lisätä toimilaitteita termostaatteihin ja nostaa kiertoveden lämpötilaa."

Näinhän tuo ei toimi. Lämmitystarve ulkolämpötilan suhteen on vakio, paitsi jos jokin muuttuja siihen vaikuttaa. Tämä muuttuja voi olla aurinko, takka, uuni, kotiteatteri jne. Jos veden lämpötilaa säätää kyseisten muuttujien vaikuttaessa vaikuttaa koko talon lämmitykseen, eikä vain kyseiseen tilaan. Huone/ tilakohtainen termari on ainoa oikea vaihtoehto. Eikä ole mitään syytä nostaa kiertoveden lämpötilaa, kuten kirjoitat.

Nereuksella on ollut, ja on edelleen, mielenkiintoinen tapa jakaa huone tavallan kahteen piiriin. Ulommaisessa kiertää vesi jatkuvasti ja huoneen keskellä vedenkiertoa pätkitään huonetermarilla. En oikein ole ikinä ymmärtänyt mikä hyöty tällaisesta on, paitsi kevyrakenteinen talo jossa on huonot eristeet, tuuli puhaltaa läpi ja jossa lattiassa on massiivinen laatta. Näin estetään laatan jäähtyminen ulkoreunasta. Menetetään tosin säädöstä suurin osa.

Toisaalta jos ei ole takkaa, aurinko ei paista sisään, ei käytä uunia, ei ole kotiteatteria jne., niin eipä noilla huonekohtaisilla termareillakaan mitään tee.

Itse kannoin viimeksi rakentaessa tavarat Onniselta ulos. Saahan tuotteista maksaa niin paljon kuin huvittaa. Tuolta niitä saa niin paljon kuin haluat kantaa ulos, tai Ahlselliltä jne.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

"Voisin tietysti lisätä toimilaitteita termostaatteihin ja nostaa kiertoveden lämpötilaa."

Näinhän tuo ei toimi. Lämmitystarve ulkolämpötilan suhteen on vakio, paitsi jos jokin muuttuja siihen vaikuttaa. Tämä muuttuja voi olla aurinko, takka, uuni, kotiteatteri jne. Jos veden lämpötilaa säätää kyseisten muuttujien vaikuttaessa vaikuttaa koko talon lämmitykseen, eikä vain kyseiseen tilaan. Huone/ tilakohtainen termari on ainoa oikea vaihtoehto. Eikä ole mitään syytä nostaa kiertoveden lämpötilaa, kuten kirjoitat.

Nereuksella on ollut, ja on edelleen, mielenkiintoinen tapa jakaa huone tavallan kahteen piiriin. Ulommaisessa kiertää vesi jatkuvasti ja huoneen keskellä vedenkiertoa pätkitään huonetermarilla. En oikein ole ikinä ymmärtänyt mikä hyöty tällaisesta on, paitsi kevyrakenteinen talo jossa on huonot eristeet, tuuli puhaltaa läpi ja jossa lattiassa on massiivinen laatta. Näin estetään laatan jäähtyminen ulkoreunasta. Menetetään tosin säädöstä suurin osa.

Toisaalta jos ei ole takkaa, aurinko ei paista sisään, ei käytä uunia, ei ole kotiteatteria jne., niin eipä noilla huonekohtaisilla termareillakaan mitään tee.

Itse kannoin viimeksi rakentaessa tavarat Onniselta ulos. Saahan tuotteista maksaa niin paljon kuin huvittaa. Tuolta niitä saa niin paljon kuin haluat kantaa ulos, tai Ahlselliltä jne.

Lue lisää

Niin tästä keskustelusta jo huomaa mikä näyttää olevan vesikiertoisen suurin ongelma: 99% ihmisitä (= tavalliset pulliaiset) ei osaa sätää sitä niin etteikö se joko tuhlaisi enemmän energiaa tai laskisi asumisen viityvyttä verrattuna autiomaattisesti toimivaan luksusratkaisuun: suorasähkö!

kaapelivettä kirjoitti:

Niin tästä keskustelusta jo huomaa mikä näyttää olevan vesikiertoisen suurin ongelma: 99% ihmisitä (= tavalliset pulliaiset) ei osaa sätää sitä niin etteikö se joko tuhlaisi enemmän energiaa tai laskisi asumisen viityvyttä verrattuna autiomaattisesti toimivaan luksusratkaisuun: suorasähkö!

Lue lisää

Tämä on varmaan osittain totta. Jos heittää tuon ulkoanturin jorpakkoon ja pätkii lämmitystä vain ja ainoastaan huonetermareilla, niin pääsee samaan kuin mitä sähkölämmitys on.

Jokainen voi sitten miettiä kuinka mukavaa, energiatehokasta jne. tämän on. Mutta yksinkertaista yksinkertaisille ihmisille aivan varmasti.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Et sitten kuitenkaan viitsinyt lukea.

""Termostaatti ei tietenkään kylmennä kiertoa, vaan oumanni joka haistaa sisäanturillaan että talon lämpötila on noussut takan lämmittämisen seurauksena. Toimii hienosti, kunhan ei lämmitä takkaa. "

Voit aivan itse miettiä minkä vuoksi yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari. "

- Puhunko tuossa yhtään missään huonekohtaisista termareista?

- Voisiko olla kenties niin, että lainaat irtonaisen lauseen jostain?

- Voisiko olla niin, että kannattaisi lukea koko juttu läpi?

- Voisiko olla niin, että kannattaisi lukea koko juttu läpi, kun toinen vinkkaa?

"> Kerrotko mitä hyötyä on alentaa veden lämpötilaa, jos
> yhdessä huoneessa on takka lämpimänä, tai sinne
> paistaa aurinko.

Kaipa sillä säästetään lämmityskuluissa ja estetään kyseisen tilan ylikuumeneminen. Tämä tietysti vaatisi sen huonekohtaisen termarin..."

Sillä ei estetä kyseisen tilan ylikuumenemista, vaan alennetaan koko talon lämpötilaa. Tämähän oli kyseisen henkilön ongelma. Selviää, jos vaivaudut lukemaan.

Voit aivan lisäbonuksena pohtia tarkoitetaanko tällä sitä, että termareiden hinta kannattaa säästää, vai mitäköhän tuossa oikein ajetaan takaa...

"Piti oikein laske omat piirit ja yhtensä 17. Termareita on 15 ja jokaista piiriä ohjaa termari. Toisaalta voihan tuossa säästää. Lämpöä kuluu kun liian lämpimiä huoneita lämmitetään ja epämukava asua. "

Ei mene edelleenkään niin kuin kirjoitat.

Lue lisää

Vastaa nyt tähän yksinkertaiseen kysymykseen: Miten hoidetaan huonekohtainen lämmönsäätö vesikiertoisessa lämmityksessä siten, että esimerkiksi takkaa lämmitettäessä lattialaatan lämpötilaa lasketaan tässä yhdessä tilassa, muiden "kärsimättä".

Jos tämä ei onnistu, ja niin minä olen päätellyt tähän mennessä lukemastani, niin vesikiertoinen lattialämmitys ei ole minulle tulevaisuudessa(kaan) vaihtoehto.

> Ei mene edelleenkään niin kuin kirjoitat.

Mitä minä oikein kirjoitan? Minä olen yrittänyt esittää yksinkertaisen kysymyksen ja vastaukseksi saan asian ohi menevää romaania ja vittui1ua.

The_Rat kirjoitti:

Vastaa nyt tähän yksinkertaiseen kysymykseen: Miten hoidetaan huonekohtainen lämmönsäätö vesikiertoisessa lämmityksessä siten, että esimerkiksi takkaa lämmitettäessä lattialaatan lämpötilaa lasketaan tässä yhdessä tilassa, muiden "kärsimättä".

Jos tämä ei onnistu, ja niin minä olen päätellyt tähän mennessä lukemastani, niin vesikiertoinen lattialämmitys ei ole minulle tulevaisuudessa(kaan) vaihtoehto.

> Ei mene edelleenkään niin kuin kirjoitat.

Mitä minä oikein kirjoitan? Minä olen yrittänyt esittää yksinkertaisen kysymyksen ja vastaukseksi saan asian ohi menevää romaania ja vittui1ua.

Lue lisää

ei onnistu ei!

mutta isompi ongelma takan kanssa on se, että kun takkaan laittaa tulen, niin kämpässä tulee tuskaisen kuuma.

(t)akaton kirjoitti:

ei onnistu ei!

mutta isompi ongelma takan kanssa on se, että kun takkaan laittaa tulen, niin kämpässä tulee tuskaisen kuuma.

Näin varmasti käy, jos lämmitysjärjestelmä ei osaa tuota huomioida. Sama jos pitää illanistujaiset kymmenelle ihmiselle, siitäkin tulee lisälämpöä aika paljon (varsinkin jos saunaakin lämmittelee)...

The_Rat kirjoitti:

Näin varmasti käy, jos lämmitysjärjestelmä ei osaa tuota huomioida. Sama jos pitää illanistujaiset kymmenelle ihmiselle, siitäkin tulee lisälämpöä aika paljon (varsinkin jos saunaakin lämmittelee)...

Lue lisää

joku voisi nopeasti laskea paljon tuottaa 10hengen illan istujaiset ? omakohtaisen kokemuksen perusteella 20-30 hengen Bileet ei aiheuta niin isoa ongelmaa kuin varaavan takan lämmittäminen helmikuussa.

miten muuten lämmitysjärjestelmän pitäisi huomioida takan sytyttäminen?

The_Rat kirjoitti:

Vastaa nyt tähän yksinkertaiseen kysymykseen: Miten hoidetaan huonekohtainen lämmönsäätö vesikiertoisessa lämmityksessä siten, että esimerkiksi takkaa lämmitettäessä lattialaatan lämpötilaa lasketaan tässä yhdessä tilassa, muiden "kärsimättä".

Jos tämä ei onnistu, ja niin minä olen päätellyt tähän mennessä lukemastani, niin vesikiertoinen lattialämmitys ei ole minulle tulevaisuudessa(kaan) vaihtoehto.

> Ei mene edelleenkään niin kuin kirjoitat.

Mitä minä oikein kirjoitan? Minä olen yrittänyt esittää yksinkertaisen kysymyksen ja vastaukseksi saan asian ohi menevää romaania ja vittui1ua.

Lue lisää

"Miten hoidetaan huonekohtainen lämmönsäätö vesikiertoisessa lämmityksessä siten, että esimerkiksi takkaa lämmitettäessä lattialaatan lämpötilaa lasketaan tässä yhdessä tilassa, muiden "kärsimättä"."

Huonekohtaisilla termareilla. Eikö tämä ole se yleinen tapa? Ei ole merkitystä lämmittääkö lattia vesi, vai kaapelit. Toimivat samalla tavalla.

Minulla on kaksi takkaa, joita polttelen aina satunnaisesti ja aivan hyvin toimii. Kivitalo tietenkin osaltaan tasaa lämpöjä.

Jos takalla haluaa enemmän lämmittää, niin suositeltavaa on saada ohjattua takan lämpöä jollakin tavalla muiden tilojen lämmitykseen. Tällainen voisi olla esim. vesitakka, josta itselläni ei ole kokemusta.

"Jos tämä ei onnistu, ja niin minä olen päätellyt tähän mennessä lukemastani, niin vesikiertoinen lattialämmitys ei ole minulle tulevaisuudessa(kaan) vaihtoehto."

Lattialämmityksen ongelma on aina laattaan varautunut lämpöenergia. Toisaalta jos lattian lämpötila ei ole kovin paljoa isompi kuin huonelämpötila, niin tämä ei ole ongelma.

Todettakoon, että molemmissa takoissa on villat ja huoneet ovat isohkoja, toinen 110m3.

Älä yritä tunkea toisen suuhun sellaista mitä hän ei ole sanonut/kirjoittanut.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

"Miten hoidetaan huonekohtainen lämmönsäätö vesikiertoisessa lämmityksessä siten, että esimerkiksi takkaa lämmitettäessä lattialaatan lämpötilaa lasketaan tässä yhdessä tilassa, muiden "kärsimättä"."

Huonekohtaisilla termareilla. Eikö tämä ole se yleinen tapa? Ei ole merkitystä lämmittääkö lattia vesi, vai kaapelit. Toimivat samalla tavalla.

Minulla on kaksi takkaa, joita polttelen aina satunnaisesti ja aivan hyvin toimii. Kivitalo tietenkin osaltaan tasaa lämpöjä.

Jos takalla haluaa enemmän lämmittää, niin suositeltavaa on saada ohjattua takan lämpöä jollakin tavalla muiden tilojen lämmitykseen. Tällainen voisi olla esim. vesitakka, josta itselläni ei ole kokemusta.

"Jos tämä ei onnistu, ja niin minä olen päätellyt tähän mennessä lukemastani, niin vesikiertoinen lattialämmitys ei ole minulle tulevaisuudessa(kaan) vaihtoehto."

Lattialämmityksen ongelma on aina laattaan varautunut lämpöenergia. Toisaalta jos lattian lämpötila ei ole kovin paljoa isompi kuin huonelämpötila, niin tämä ei ole ongelma.

Todettakoon, että molemmissa takoissa on villat ja huoneet ovat isohkoja, toinen 110m3.

Älä yritä tunkea toisen suuhun sellaista mitä hän ei ole sanonut/kirjoittanut.

Lue lisää

Olet tähän mennessä sanonut termareista mm. seuraavaa:

1.
> yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari.

2.
> Huonekohtaisilla termareilla katkotaan piirin kierto.
> Niillä ei vaikuteta lämmitysveden lämpötilaan.
>
> Tällaisia yritettiin joskus 80- ja 90 -luvuilla rakentaa,
> mutta olivat huonoja.

Minä ymmärsin tämän siten, että huonekohtaisia termostaatteja kokeiltiin 80- ja 90- luvuilla, mutta ne olivat huonoja. Nykyään suositellaan vain yhtä termostaattia ja sitäkin ulkolämpötilan mittaamiseen.

Kuitenkin nyt sanot, että huonekohtainen lämmönsäätö hoidetaan:
> Huonekohtaisilla termareilla. Eikö tämä ole se yleinen tapa

Eikö tässä ole pieni ristiriita? Jos nuo ovat huonoja, miksi niitä rakennetaan? Ainakin sähkölle niitä laitetaan jatkuvasti ja ne ovat ihan hyviä (sähkö käytännössä vaatii termostaatin tai kaksi per alue).

> Älä yritä tunkea toisen suuhun sellaista mitä hän ei ole sanonut/kirjoittanut.

Onko joku lainauksistani ollut sellainen, jota et ole sanonut? Näyttävät olevan samalla nimimerkillä tässä keskustelussa kaikki...

Yritän ihan oikeasti vain ymmärtää, miten tämä lattialämmitys vedellä nyt olisi suositeltavaa rakentaa. Jos ymmärsin oikein, suosittelet vain yhtä termaria, mutta jos haluaa huonekohtaista säätöä, joka huoneeseen oma, mutta se ei ole hyvä. Vaikka onkin ihan samankaltainen kuin sähköllä.

Muuten, meillä lämmönjaosta huolehtii ilmastointi. LTO:n hyötysuhde pyörii jossain 60-80 prossan välillä ja pitää huolen siitä, että esimerkiksi 3-4 tuntia saunan lämmitystä tekee kämpästä todella mukavan lämpöisen vaikka kaikki termarit tietysti napsauttavat lämmityksen pois jo alkuvaiheissa...

koristetakka kirjoitti:

joku voisi nopeasti laskea paljon tuottaa 10hengen illan istujaiset ? omakohtaisen kokemuksen perusteella 20-30 hengen Bileet ei aiheuta niin isoa ongelmaa kuin varaavan takan lämmittäminen helmikuussa.

miten muuten lämmitysjärjestelmän pitäisi huomioida takan sytyttäminen?

Lue lisää

Ihmiskroppa tuottaa lämpöä noin 80 - 800 watin teholla riippuen rasitusasteesta. Voisi kuvitella, että illanistujaisissa, joissa viina virtaa ja laulu raikaa mennään jonnekin 200-300 watin hujakoille.

2-3 kilowattia ylimääräistä siis. Samaa luokkaa varaavan takan kanssa.
Sitten joskus aamuyöllä enää sellaiset vajaa kilowatti, kun porukka sammuu..

Sauna päälle reipasta ruoanlaittoa viihde-elektroniikka hyötykäyttöön... Ei varmaan 5 kilowatin luokkaa oleva piikki ole mitenkään mahdoton.

The_Rat kirjoitti:

Ihmiskroppa tuottaa lämpöä noin 80 - 800 watin teholla riippuen rasitusasteesta. Voisi kuvitella, että illanistujaisissa, joissa viina virtaa ja laulu raikaa mennään jonnekin 200-300 watin hujakoille.

2-3 kilowattia ylimääräistä siis. Samaa luokkaa varaavan takan kanssa.
Sitten joskus aamuyöllä enää sellaiset vajaa kilowatti, kun porukka sammuu..

Sauna päälle reipasta ruoanlaittoa viihde-elektroniikka hyötykäyttöön... Ei varmaan 5 kilowatin luokkaa oleva piikki ole mitenkään mahdoton.

Lue lisää

kuulostaa suunnilleen oikealta :)

ero siis se, että illanistujaisissa kuumuus ei haittaa (päinvastoin ;-) ) verrattuna normipäivän takanlämmitäämisen tuskaisuuteen.

ilmankos tuota takkaa ei tule polteltua...

Vastaan, en kysy kirjoitti:

"Voisin tietysti lisätä toimilaitteita termostaatteihin ja nostaa kiertoveden lämpötilaa."

Näinhän tuo ei toimi. Lämmitystarve ulkolämpötilan suhteen on vakio, paitsi jos jokin muuttuja siihen vaikuttaa. Tämä muuttuja voi olla aurinko, takka, uuni, kotiteatteri jne. Jos veden lämpötilaa säätää kyseisten muuttujien vaikuttaessa vaikuttaa koko talon lämmitykseen, eikä vain kyseiseen tilaan. Huone/ tilakohtainen termari on ainoa oikea vaihtoehto. Eikä ole mitään syytä nostaa kiertoveden lämpötilaa, kuten kirjoitat.

Nereuksella on ollut, ja on edelleen, mielenkiintoinen tapa jakaa huone tavallan kahteen piiriin. Ulommaisessa kiertää vesi jatkuvasti ja huoneen keskellä vedenkiertoa pätkitään huonetermarilla. En oikein ole ikinä ymmärtänyt mikä hyöty tällaisesta on, paitsi kevyrakenteinen talo jossa on huonot eristeet, tuuli puhaltaa läpi ja jossa lattiassa on massiivinen laatta. Näin estetään laatan jäähtyminen ulkoreunasta. Menetetään tosin säädöstä suurin osa.

Toisaalta jos ei ole takkaa, aurinko ei paista sisään, ei käytä uunia, ei ole kotiteatteria jne., niin eipä noilla huonekohtaisilla termareillakaan mitään tee.

Itse kannoin viimeksi rakentaessa tavarat Onniselta ulos. Saahan tuotteista maksaa niin paljon kuin huvittaa. Tuolta niitä saa niin paljon kuin haluat kantaa ulos, tai Ahlselliltä jne.

Lue lisää

Nyt sisäanturi pitää veden lämmön juuri sen lämpöisenä kuin anturin sijoitus tilan lämpö edellyttää. Ei termostaatti nosta kiertoveden lämpöä, vaan sitä on nykyiseen nähden nostettava sen verran että termostaateille jää pois leikattavaa.

No minä nyt olen tässä asiassa Nereuksen uhri. Tosin jos ymmärtäisi tekniikasta vähemmän, niin koko onglemaa olisi tuskin edes tajunnut. Tieto lisää tuskaa.

Edelleen kiinnostaa että mistä niitä toimilaitteita saa kahdella kympillä ja käykö ne Nereuksen venttiileihin. Voisin ainakin muutaman lisätä jos halvalla saisi.

Kaapelit lattiassa olisi ylivoimainen toimnnaltaan. Mitoitustehon saa yhteen huoneeseen kerrallaan, eikä se häiritse tai häiriinny muista huoneista tai ylimääräisistä lämmönlähteistä mitenkään.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Tämä on varmaan osittain totta. Jos heittää tuon ulkoanturin jorpakkoon ja pätkii lämmitystä vain ja ainoastaan huonetermareilla, niin pääsee samaan kuin mitä sähkölämmitys on.

Jokainen voi sitten miettiä kuinka mukavaa, energiatehokasta jne. tämän on. Mutta yksinkertaista yksinkertaisille ihmisille aivan varmasti.

Lue lisää

Kaapelisähkölämmitys säätää termostaatista riippuen lattian ja/tai huonelämpöä, sitä ei sotketa mihinkään suuntaan millään ulkolämmöillä, kun ei ole pienintäkään tarvetta sellaiseen. Energiatehokuushan on suorassa sähkölämmityksessä kaikkein paras, hyötysuhden noin 100%.

Vaikeat ihmiset tarvitsevat vaikean lämmityksen.

sähkö parempi kirjoitti:

Kaapelisähkölämmitys säätää termostaatista riippuen lattian ja/tai huonelämpöä, sitä ei sotketa mihinkään suuntaan millään ulkolämmöillä, kun ei ole pienintäkään tarvetta sellaiseen. Energiatehokuushan on suorassa sähkölämmityksessä kaikkein paras, hyötysuhden noin 100%.

Vaikeat ihmiset tarvitsevat vaikean lämmityksen.

Lue lisää

Toistetaan, koska sitä selvästi täällä vaaditaan.

Heittää vesikiertoisesta ulkotermostaatin jonkkaan ja syötää aina lattiaan 50 asteista vettä. Näin se toimiii paljon paremmin ja vastaa sähkökaapeleita.

Öh vai kuinka se menikään.....

"Energiatehokuushan on suorassa sähkölämmityksessä kaikkein paras, hyötysuhden noin 100%."

Olisko ollut ketjun paras :)

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Toistetaan, koska sitä selvästi täällä vaaditaan.

Heittää vesikiertoisesta ulkotermostaatin jonkkaan ja syötää aina lattiaan 50 asteista vettä. Näin se toimiii paljon paremmin ja vastaa sähkökaapeleita.

Öh vai kuinka se menikään.....

"Energiatehokuushan on suorassa sähkölämmityksessä kaikkein paras, hyötysuhden noin 100%."

Olisko ollut ketjun paras :)

Lue lisää

Maalämmössä vastaava yli 300%

sähkö parempi kirjoitti:

Nyt sisäanturi pitää veden lämmön juuri sen lämpöisenä kuin anturin sijoitus tilan lämpö edellyttää. Ei termostaatti nosta kiertoveden lämpöä, vaan sitä on nykyiseen nähden nostettava sen verran että termostaateille jää pois leikattavaa.

No minä nyt olen tässä asiassa Nereuksen uhri. Tosin jos ymmärtäisi tekniikasta vähemmän, niin koko onglemaa olisi tuskin edes tajunnut. Tieto lisää tuskaa.

Edelleen kiinnostaa että mistä niitä toimilaitteita saa kahdella kympillä ja käykö ne Nereuksen venttiileihin. Voisin ainakin muutaman lisätä jos halvalla saisi.

Kaapelit lattiassa olisi ylivoimainen toimnnaltaan. Mitoitustehon saa yhteen huoneeseen kerrallaan, eikä se häiritse tai häiriinny muista huoneista tai ylimääräisistä lämmönlähteistä mitenkään.

Lue lisää

Toistetaan, toistetaan.

"Nyt sisäanturi pitää veden lämmön juuri sen lämpöisenä kuin anturin sijoitus tilan lämpö edellyttää. "

Taisi juuri löytyä säätötekniikan mestari. Meni selvästi PID säätimet uusiksi :)

"Edelleen kiinnostaa että mistä niitä toimilaitteita saa kahdella kympillä ja käykö ne Nereuksen venttiileihin. Voisin ainakin muutaman lisätä jos halvalla saisi."

Olisikon tuossa edellisessä viestissä vastauksena kaksikin paikkaa.

"Kaapelit lattiassa olisi ylivoimainen toimnnaltaan. Mitoitustehon saa yhteen huoneeseen kerrallaan, eikä se häiritse tai häiriinny muista huoneista tai ylimääräisistä lämmönlähteistä mitenkään. "

Juuri näin ;)

Mitoitustehon se vedellä onkin todella vaikeita ;) Ja miksi se vesi naapurihuoneesta välittää ;) Ja kaapelit todellakin ovat immuneita takalle ;)

Palstahan on kerrassan loistava.

The_Rat kirjoitti:

Olet tähän mennessä sanonut termareista mm. seuraavaa:

1.
> yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari.

2.
> Huonekohtaisilla termareilla katkotaan piirin kierto.
> Niillä ei vaikuteta lämmitysveden lämpötilaan.
>
> Tällaisia yritettiin joskus 80- ja 90 -luvuilla rakentaa,
> mutta olivat huonoja.

Minä ymmärsin tämän siten, että huonekohtaisia termostaatteja kokeiltiin 80- ja 90- luvuilla, mutta ne olivat huonoja. Nykyään suositellaan vain yhtä termostaattia ja sitäkin ulkolämpötilan mittaamiseen.

Kuitenkin nyt sanot, että huonekohtainen lämmönsäätö hoidetaan:
> Huonekohtaisilla termareilla. Eikö tämä ole se yleinen tapa

Eikö tässä ole pieni ristiriita? Jos nuo ovat huonoja, miksi niitä rakennetaan? Ainakin sähkölle niitä laitetaan jatkuvasti ja ne ovat ihan hyviä (sähkö käytännössä vaatii termostaatin tai kaksi per alue).

> Älä yritä tunkea toisen suuhun sellaista mitä hän ei ole sanonut/kirjoittanut.

Onko joku lainauksistani ollut sellainen, jota et ole sanonut? Näyttävät olevan samalla nimimerkillä tässä keskustelussa kaikki...

Yritän ihan oikeasti vain ymmärtää, miten tämä lattialämmitys vedellä nyt olisi suositeltavaa rakentaa. Jos ymmärsin oikein, suosittelet vain yhtä termaria, mutta jos haluaa huonekohtaista säätöä, joka huoneeseen oma, mutta se ei ole hyvä. Vaikka onkin ihan samankaltainen kuin sähköllä.

Muuten, meillä lämmönjaosta huolehtii ilmastointi. LTO:n hyötysuhde pyörii jossain 60-80 prossan välillä ja pitää huolen siitä, että esimerkiksi 3-4 tuntia saunan lämmitystä tekee kämpästä todella mukavan lämpöisen vaikka kaikki termarit tietysti napsauttavat lämmityksen pois jo alkuvaiheissa...

Lue lisää

"Minä ymmärsin tämän siten, että huonekohtaisia termostaatteja kokeiltiin 80- ja 90- luvuilla, mutta ne olivat huonoja. Nykyään suositellaan vain yhtä termostaattia ja sitäkin ulkolämpötilan mittaamiseen."

Lue nyt vielä kerran, niin ehkäpä se siitä pikkuisen alkaa aueta.

80-90- luvulla kokeiltiin ulkotermostaatin lisäksi sisätermostaattia. Näillä siis vaikutetaan lattiassa kiertävän veden lämpötilaan. Huonekohtaisilla termostaateilla ei vaikuteta veden lämpötilaan, vaan niillä suljetaan/avataan piiri.

Aivan samalla tavoin vesipattereiden kanssa. Ulkotermari haistelee kuinka kuumaa vettä pattereihin pusketaan. Joskus aikoinaan lisänä oli myös sisätermostaatti, joka vaikutti myös patteriveden lämpötilaan. Jätän harjoitustehtäväksi sinulle mikä on patteritermostaattien tehtävä. Lisätehtävän on verrata patteritermaria lattialämmityksen huonekohtaisiin termareihin.

Kaikille ei ole yhtä paljon annettu. Tässä tulee sitä v1ttuilua sinulle ensimmäistä kertaa.


"> yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari."

Jos idiootti siteeraa yhtä lausetta, tai yhtä lauseen osaa, niin voi olla että kokonaisuus on hieman toinen.

"> Huonekohtaisilla termareilla katkotaan piirin kierto.
> Niillä ei vaikuteta lämmitysveden lämpötilaan.
>
> Tällaisia yritettiin joskus 80- ja 90 -luvuilla rakentaa,
> mutta olivat huonoja."

Tässä idiootin toiminta jatkuu yhtä idioottimaisena.

"Onko joku lainauksistani ollut sellainen, jota et ole sanonut? "

Lue pari kertaa edelliset viestit läpi ja pinnistä ja ponnista.

Sitten v1ttuilumoodi off.

"Muuten, meillä lämmönjaosta huolehtii ilmastointi. LTO:n hyötysuhde pyörii jossain 60-80 prossan välillä ja pitää huolen siitä, että esimerkiksi 3-4 tuntia saunan lämmitystä tekee kämpästä todella mukavan lämpöisen vaikka kaikki termarit tietysti napsauttavat lämmityksen pois jo alkuvaiheissa... "

Näin sitä monet luulevat, mutta näinhän tuo ei toimi. Kylmemmillä ilmoilla LTOsta puhaltaa edelleen kylmempää ilmaa sisälle kuin mitä sisäilma on. Meillä tämä on aidosti ongelma. Lämmityskauden molemmin puolin makkarit ovat kylmiä, mutta oleskelutiloissa on 25. makkareisssa kun ei ole mitään mikä lämmittää pl. pari energiansäästölamppua ja ventiileistä puhaltaa sisään sisäilmaa kylmempää ilmaa.

Saunan jälkeen tuo kyllä pitää paikkansa, mutta ei muuten.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

"Minä ymmärsin tämän siten, että huonekohtaisia termostaatteja kokeiltiin 80- ja 90- luvuilla, mutta ne olivat huonoja. Nykyään suositellaan vain yhtä termostaattia ja sitäkin ulkolämpötilan mittaamiseen."

Lue nyt vielä kerran, niin ehkäpä se siitä pikkuisen alkaa aueta.

80-90- luvulla kokeiltiin ulkotermostaatin lisäksi sisätermostaattia. Näillä siis vaikutetaan lattiassa kiertävän veden lämpötilaan. Huonekohtaisilla termostaateilla ei vaikuteta veden lämpötilaan, vaan niillä suljetaan/avataan piiri.

Aivan samalla tavoin vesipattereiden kanssa. Ulkotermari haistelee kuinka kuumaa vettä pattereihin pusketaan. Joskus aikoinaan lisänä oli myös sisätermostaatti, joka vaikutti myös patteriveden lämpötilaan. Jätän harjoitustehtäväksi sinulle mikä on patteritermostaattien tehtävä. Lisätehtävän on verrata patteritermaria lattialämmityksen huonekohtaisiin termareihin.

Kaikille ei ole yhtä paljon annettu. Tässä tulee sitä v1ttuilua sinulle ensimmäistä kertaa.


"> yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari."

Jos idiootti siteeraa yhtä lausetta, tai yhtä lauseen osaa, niin voi olla että kokonaisuus on hieman toinen.

"> Huonekohtaisilla termareilla katkotaan piirin kierto.
> Niillä ei vaikuteta lämmitysveden lämpötilaan.
>
> Tällaisia yritettiin joskus 80- ja 90 -luvuilla rakentaa,
> mutta olivat huonoja."

Tässä idiootin toiminta jatkuu yhtä idioottimaisena.

"Onko joku lainauksistani ollut sellainen, jota et ole sanonut? "

Lue pari kertaa edelliset viestit läpi ja pinnistä ja ponnista.

Sitten v1ttuilumoodi off.

"Muuten, meillä lämmönjaosta huolehtii ilmastointi. LTO:n hyötysuhde pyörii jossain 60-80 prossan välillä ja pitää huolen siitä, että esimerkiksi 3-4 tuntia saunan lämmitystä tekee kämpästä todella mukavan lämpöisen vaikka kaikki termarit tietysti napsauttavat lämmityksen pois jo alkuvaiheissa... "

Näin sitä monet luulevat, mutta näinhän tuo ei toimi. Kylmemmillä ilmoilla LTOsta puhaltaa edelleen kylmempää ilmaa sisälle kuin mitä sisäilma on. Meillä tämä on aidosti ongelma. Lämmityskauden molemmin puolin makkarit ovat kylmiä, mutta oleskelutiloissa on 25. makkareisssa kun ei ole mitään mikä lämmittää pl. pari energiansäästölamppua ja ventiileistä puhaltaa sisään sisäilmaa kylmempää ilmaa.

Saunan jälkeen tuo kyllä pitää paikkansa, mutta ei muuten.

Lue lisää

Alkaa selviämään.

Paras tapa on siis laitaa ulkotermari säätämään veden lämpötilaa ja huonekohtaiset sisätermarit säätämään laatan lämpötilaa. Ennen vanhaan sisätermareillakin säädettiin paikallisesti veden lämpötilaa, nykyään vain kierron nopeutta. Uusi tapa toimii, vanha oli huono.

Kiitos.

Sama varmaankin onnistuu myös ilmalla. Pitää tutkia sitä tarkemmin.

The_Rat kirjoitti:

Alkaa selviämään.

Paras tapa on siis laitaa ulkotermari säätämään veden lämpötilaa ja huonekohtaiset sisätermarit säätämään laatan lämpötilaa. Ennen vanhaan sisätermareillakin säädettiin paikallisesti veden lämpötilaa, nykyään vain kierron nopeutta. Uusi tapa toimii, vanha oli huono.

Kiitos.

Sama varmaankin onnistuu myös ilmalla. Pitää tutkia sitä tarkemmin.

Lue lisää

laatta reakoi niin hitaasti, että tuota toimivaksi voi sanoa, siis että yritetään sisätermareilla reakoida.

toimiva vaihtoehto voisi olla... ulkoantureiden mukaan säädetään ja makkarit pysyvät viileempinä (nukkumista varten) kun niissä ei ole niin isoja ikkunoita, eikä juuri muitakaaan ylimääräisiä lämpökuormia, sekä kierto säädetty niin, että lämpö tippuu yön aikana 19-20 asteeseen, josta lähtee lämpenemään niin, että aamulla 7 aikoihin on 21,5-22 astetta.

toinen talvi asuttu ja talven 90 päivästä 87 toimi.

kokemukksia kirjoitti:

laatta reakoi niin hitaasti, että tuota toimivaksi voi sanoa, siis että yritetään sisätermareilla reakoida.

toimiva vaihtoehto voisi olla... ulkoantureiden mukaan säädetään ja makkarit pysyvät viileempinä (nukkumista varten) kun niissä ei ole niin isoja ikkunoita, eikä juuri muitakaaan ylimääräisiä lämpökuormia, sekä kierto säädetty niin, että lämpö tippuu yön aikana 19-20 asteeseen, josta lähtee lämpenemään niin, että aamulla 7 aikoihin on 21,5-22 astetta.

toinen talvi asuttu ja talven 90 päivästä 87 toimi.

Lue lisää

Talothan ovat erilaisia.

Itselläni kun vääntää lämmön pois päältä, niin vuorokaudessa lämpö tippuu n. 1,5 astetta, kun pakkasta on ulkona 30 astetta. Itselleni ei siis tuota mitään hyötyä lämpötilan lasku yön ajaksi.

Tuohon takan vaikutuksen säätämiseen vaikuttaa kolme asiaa. Kuinka varaava takka on, eli luovuttaako se lämpönsä heti, vai pitemmällä aikavälillä, toisekseen kuinka lämmin lattia on, eli alentaako huonetilan nousu merkittävästi lämmitystehoa ja kolmantena talon varaavuus.

Pahin yhdistelmä kevytrakenteinen takka, lattialämpö yli 30 astetta ja kevytrakenteinen talo. Olohuoneesta voi tällöin tehdä helposti huonon saunan.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Talothan ovat erilaisia.

Itselläni kun vääntää lämmön pois päältä, niin vuorokaudessa lämpö tippuu n. 1,5 astetta, kun pakkasta on ulkona 30 astetta. Itselleni ei siis tuota mitään hyötyä lämpötilan lasku yön ajaksi.

Tuohon takan vaikutuksen säätämiseen vaikuttaa kolme asiaa. Kuinka varaava takka on, eli luovuttaako se lämpönsä heti, vai pitemmällä aikavälillä, toisekseen kuinka lämmin lattia on, eli alentaako huonetilan nousu merkittävästi lämmitystehoa ja kolmantena talon varaavuus.

Pahin yhdistelmä kevytrakenteinen takka, lattialämpö yli 30 astetta ja kevytrakenteinen talo. Olohuoneesta voi tällöin tehdä helposti huonon saunan.

Lue lisää

"Itselläni kun vääntää lämmön pois päältä, niin vuorokaudessa lämpö tippuu n. 1,5 astetta, kun pakkasta on ulkona 30 astetta. Itselleni ei siis tuota mitään hyötyä lämpötilan lasku yön ajaksi"

totta, tuo on varmasti ongelma kun lämpö on varattuna isoihin massoihin. Tai ei se mikään ongelma ole jos muuten pidetään oleskelutilat ja nukkumistilat oikeissa lämmöissä.

varaava takka löytyy mutta se oli aivan turha investointi, ehkä nykyään niitäkin on semmoisia, että eivät lämmitä liikaa.

kokemukksia kirjoitti:

"Itselläni kun vääntää lämmön pois päältä, niin vuorokaudessa lämpö tippuu n. 1,5 astetta, kun pakkasta on ulkona 30 astetta. Itselleni ei siis tuota mitään hyötyä lämpötilan lasku yön ajaksi"

totta, tuo on varmasti ongelma kun lämpö on varattuna isoihin massoihin. Tai ei se mikään ongelma ole jos muuten pidetään oleskelutilat ja nukkumistilat oikeissa lämmöissä.

varaava takka löytyy mutta se oli aivan turha investointi, ehkä nykyään niitäkin on semmoisia, että eivät lämmitä liikaa.

Lue lisää

"totta, tuo on varmasti ongelma kun lämpö on varattuna isoihin massoihin. Tai ei se mikään ongelma ole jos muuten pidetään oleskelutilat ja nukkumistilat oikeissa lämmöissä."

En oikein keksi massasta muuta kuin positiivista. En oikein näe mitä haittaa tuosta on.

"varaava takka löytyy mutta se oli aivan turha investointi, ehkä nykyään niitäkin on semmoisia, että eivät lämmitä liikaa. "

Jos takassa ei ole villoja välissä ja kevytrakenteinen talo, niin noinhan tuossa käy. Menikö veikkaus oikein? Pahin vaihtoehto lienee vuolikivitakka. Varaavia takkojakin on siis erilaisia. Alkaa tosin kyllä mennä aika kauaksi jo alkuperäisestä aiheesta.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

"totta, tuo on varmasti ongelma kun lämpö on varattuna isoihin massoihin. Tai ei se mikään ongelma ole jos muuten pidetään oleskelutilat ja nukkumistilat oikeissa lämmöissä."

En oikein keksi massasta muuta kuin positiivista. En oikein näe mitä haittaa tuosta on.

"varaava takka löytyy mutta se oli aivan turha investointi, ehkä nykyään niitäkin on semmoisia, että eivät lämmitä liikaa. "

Jos takassa ei ole villoja välissä ja kevytrakenteinen talo, niin noinhan tuossa käy. Menikö veikkaus oikein? Pahin vaihtoehto lienee vuolikivitakka. Varaavia takkojakin on siis erilaisia. Alkaa tosin kyllä mennä aika kauaksi jo alkuperäisestä aiheesta.

Lue lisää

takassa on villat ja kivitalo. samassa tilassa takan kanssa tulee kuuma jos siis erehtyy käyttämään sitä siinä tarkoituksessa mihin se on myyty :(.

takka liittyy monessa tapauksessa lattialämmityksen toimintaan, joten ei olla kaukana! Ainakaan vesikiertoisessa ja isolla laatalla...

The_Rat kirjoitti:

Vastaa nyt tähän yksinkertaiseen kysymykseen: Miten hoidetaan huonekohtainen lämmönsäätö vesikiertoisessa lämmityksessä siten, että esimerkiksi takkaa lämmitettäessä lattialaatan lämpötilaa lasketaan tässä yhdessä tilassa, muiden "kärsimättä".

Jos tämä ei onnistu, ja niin minä olen päätellyt tähän mennessä lukemastani, niin vesikiertoinen lattialämmitys ei ole minulle tulevaisuudessa(kaan) vaihtoehto.

> Ei mene edelleenkään niin kuin kirjoitat.

Mitä minä oikein kirjoitan? Minä olen yrittänyt esittää yksinkertaisen kysymyksen ja vastaukseksi saan asian ohi menevää romaania ja vittui1ua.

Lue lisää

vastataanpa ; veden lämpötila säädetään seuraavasti (kuten meillä),
takkahuoneen lattiassa kiertää max. 45c vesi (ulkona -30c) sisällä ( 21c).
ouman eh800 säädetty, sisä ja ulkotermarit, kompensaatiota verten.
takka päälle, ja kun pellin saa kiinni, tunti niin alkaa lämmittämään huonetilaa ja eritoten lattiaa, sisätermostaatti viereisessä huoneessa (eteinen) laskee kiertolämpöä noin 3-4 astetta (max) ja huoneilma jäähtyy teoreettisesti alle 20c mutta takan kuoren lämpötila nostaa kaikkien, paitsi makuuhuoneiden lämpöä noin 2-3c, olohuone, takkahuone, eteinen, khh lämpötila seuraavat 8-9 tuntia 21-23C, takkahuoneen lattia tuntuu mukavan lämpimältä, kierto päällä viileämpi vesi ottaa lämpöä lattiasta, eikä lisää sisälämpöä (takan lämmitysvaikutus lattiaan on melkoinen). ei siis mitään ongelmaa.

auringon lämpövaikutus on suurin, meillä painovoimainen joten se korostuu 3-krs perusikkunoilla, toki sen saa kitkettyä selektiiveillä, mutta mukavaahan tuo on kun lämpö tuntuu päivällä, silloin patteriverkon termarit ja patterit on pois päältä (säädetty yläraja 24c täyskatko) lattialämmitys siis tiloissa, joissa laattaa (puolet talosta eli alle 100m2). sisätermari huolehtii pääverkon lämpötilasta, ja se tiputtaa myös lattiat viileämmäksi kuin pilvisellä säällä (huom. meillä ei ole mitään 10cm varaavaa laattaa, vaan hyvin toimiva saneerauslattia koolinkin päällä, joten reagointi toimii heti eikä huomenna).

minävaantaas kirjoitti:

vastataanpa ; veden lämpötila säädetään seuraavasti (kuten meillä),
takkahuoneen lattiassa kiertää max. 45c vesi (ulkona -30c) sisällä ( 21c).
ouman eh800 säädetty, sisä ja ulkotermarit, kompensaatiota verten.
takka päälle, ja kun pellin saa kiinni, tunti niin alkaa lämmittämään huonetilaa ja eritoten lattiaa, sisätermostaatti viereisessä huoneessa (eteinen) laskee kiertolämpöä noin 3-4 astetta (max) ja huoneilma jäähtyy teoreettisesti alle 20c mutta takan kuoren lämpötila nostaa kaikkien, paitsi makuuhuoneiden lämpöä noin 2-3c, olohuone, takkahuone, eteinen, khh lämpötila seuraavat 8-9 tuntia 21-23C, takkahuoneen lattia tuntuu mukavan lämpimältä, kierto päällä viileämpi vesi ottaa lämpöä lattiasta, eikä lisää sisälämpöä (takan lämmitysvaikutus lattiaan on melkoinen). ei siis mitään ongelmaa.

auringon lämpövaikutus on suurin, meillä painovoimainen joten se korostuu 3-krs perusikkunoilla, toki sen saa kitkettyä selektiiveillä, mutta mukavaahan tuo on kun lämpö tuntuu päivällä, silloin patteriverkon termarit ja patterit on pois päältä (säädetty yläraja 24c täyskatko) lattialämmitys siis tiloissa, joissa laattaa (puolet talosta eli alle 100m2). sisätermari huolehtii pääverkon lämpötilasta, ja se tiputtaa myös lattiat viileämmäksi kuin pilvisellä säällä (huom. meillä ei ole mitään 10cm varaavaa laattaa, vaan hyvin toimiva saneerauslattia koolinkin päällä, joten reagointi toimii heti eikä huomenna).

Lue lisää

"lattiassa max 45c vesi". eli ei puhuta ihan uudesta talosta (ainakaan toivottavasti).

ei kokemusta kuin uudehkoista kohteista. Vanhoissa saattaa juurikin noin toimia hienosti. mutta saneeraus ei ole halpa ja asumismukavuus kärsii kun katto lähenee.

kokemukksia kirjoitti:

takassa on villat ja kivitalo. samassa tilassa takan kanssa tulee kuuma jos siis erehtyy käyttämään sitä siinä tarkoituksessa mihin se on myyty :(.

takka liittyy monessa tapauksessa lattialämmityksen toimintaan, joten ei olla kaukana! Ainakaan vesikiertoisessa ja isolla laatalla...

Lue lisää

Mielenkiintoista. Mitä teillä on niin erilailla, koska meillä tuota ongelmaa ei ole.

Vaikka takan jättäisi huomioimatta, niin kuinka teillä voi tippua kivitalossa yön aikana lämpötila monta astetta?

Betonin ominaislämpökapasiteeti on 0,8kJ/kg/C. Meillä eristeiden sisäpuolella on massaa n. 300t. Asteen lasku rakenteissa vastaa siis 70kWh.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Mielenkiintoista. Mitä teillä on niin erilailla, koska meillä tuota ongelmaa ei ole.

Vaikka takan jättäisi huomioimatta, niin kuinka teillä voi tippua kivitalossa yön aikana lämpötila monta astetta?

Betonin ominaislämpökapasiteeti on 0,8kJ/kg/C. Meillä eristeiden sisäpuolella on massaa n. 300t. Asteen lasku rakenteissa vastaa siis 70kWh.

Lue lisää

meidän varaavan takan pintalämpö nousee yli 40 asteen ja se tekee takan läheisyyden tuskaisen lämpimäksi.

" kuinka teillä voi tippua kivitalossa yön aikana lämpötila monta astetta? "

tämä oli aikoinaan jo suunnitteluvaiheessa vaatimus. ts. makkarissa pitää pystyä myös nukkumaan.

minävaantaas kirjoitti:

vastataanpa ; veden lämpötila säädetään seuraavasti (kuten meillä),
takkahuoneen lattiassa kiertää max. 45c vesi (ulkona -30c) sisällä ( 21c).
ouman eh800 säädetty, sisä ja ulkotermarit, kompensaatiota verten.
takka päälle, ja kun pellin saa kiinni, tunti niin alkaa lämmittämään huonetilaa ja eritoten lattiaa, sisätermostaatti viereisessä huoneessa (eteinen) laskee kiertolämpöä noin 3-4 astetta (max) ja huoneilma jäähtyy teoreettisesti alle 20c mutta takan kuoren lämpötila nostaa kaikkien, paitsi makuuhuoneiden lämpöä noin 2-3c, olohuone, takkahuone, eteinen, khh lämpötila seuraavat 8-9 tuntia 21-23C, takkahuoneen lattia tuntuu mukavan lämpimältä, kierto päällä viileämpi vesi ottaa lämpöä lattiasta, eikä lisää sisälämpöä (takan lämmitysvaikutus lattiaan on melkoinen). ei siis mitään ongelmaa.

auringon lämpövaikutus on suurin, meillä painovoimainen joten se korostuu 3-krs perusikkunoilla, toki sen saa kitkettyä selektiiveillä, mutta mukavaahan tuo on kun lämpö tuntuu päivällä, silloin patteriverkon termarit ja patterit on pois päältä (säädetty yläraja 24c täyskatko) lattialämmitys siis tiloissa, joissa laattaa (puolet talosta eli alle 100m2). sisätermari huolehtii pääverkon lämpötilasta, ja se tiputtaa myös lattiat viileämmäksi kuin pilvisellä säällä (huom. meillä ei ole mitään 10cm varaavaa laattaa, vaan hyvin toimiva saneerauslattia koolinkin päällä, joten reagointi toimii heti eikä huomenna).

Lue lisää

Anteeksi, mutta oikein yrittämällä kokeilin, enkä saanut kirjotuksestasi selvää, mutta kokeillaan.

En nyt itsekkään puhtaasti kirjoita, mutta pisteen käyttö esim auttaa asiaa.

Jos vesi on maks 45 asteista, niiin ei varmaan puhuta mistään nykytaloista. Eikö tuo ole jo erittäin epämukaa? Tarvitaan reinot jalkaan, mutta ei sen vuoksi, että jalkoja paleltaa?

Kuinka kierto ottaa lämpöä lattiasta? Ei kai teillä olohuoneen lämpötila ole yli 45 astetta -30 asteen pakksella, että näin tapahtuu?

Miksi sisätermostaatit on säädetty 24 asteeseen makkaerissa? Eikö tuo ole suhteelisen paljon?

kokemukksia kirjoitti:

meidän varaavan takan pintalämpö nousee yli 40 asteen ja se tekee takan läheisyyden tuskaisen lämpimäksi.

" kuinka teillä voi tippua kivitalossa yön aikana lämpötila monta astetta? "

tämä oli aikoinaan jo suunnitteluvaiheessa vaatimus. ts. makkarissa pitää pystyä myös nukkumaan.

Lue lisää

Siis ymmärsinkö oikein?

Teillä makkareissa oli vaatimuksena, että lämpötila pystyy muuttumaan nopeasti? Miksi tätä haluatte? Minkälainen tarve teillä on laskea lämpötilaa yöksi ja nostaa päiväksi?

Kuinka olette tähän päässeet? Olette jättäneet tuuletusreikiä seiniin? Onneton LTO? Noiden lisäksi edellyttää, että harkot on eristetty sisäpuolelta.

17 kirjoitti:

Maalämmössä vastaava yli 300%

> Maalämmössä vastaava yli 300%

Eipä ole kokonaisenergiankulutuksessa lähellekkään tuota. Jos talo on nykymääräysten mukaisesti eristetty niin n. 50% sen vuosittaisesta koko energian kulutuksesta menee lämmitykseen ja toinen 50% käyttösähköön. Tällöin COP:lla 3 tuosta 50%:sta säästetään 2/3 osaa eli säästö on 33% kokonaisenergiasta. Ja tehokkuus/hyötysuhde on tällöin 150%.

Tämä siis hieman yksinkertaistaen, mutta täysin verrannollisena suorasähkön 100% tehokkuuteen/hyötysuhteeseen.

Pelkän "lämmitykseen" menevän energian tarkastelu ja laskenta muusta energiankultuksesta erillisenä on täysin huuhaata.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Siis ymmärsinkö oikein?

Teillä makkareissa oli vaatimuksena, että lämpötila pystyy muuttumaan nopeasti? Miksi tätä haluatte? Minkälainen tarve teillä on laskea lämpötilaa yöksi ja nostaa päiväksi?

Kuinka olette tähän päässeet? Olette jättäneet tuuletusreikiä seiniin? Onneton LTO? Noiden lisäksi edellyttää, että harkot on eristetty sisäpuolelta.

Lue lisää

Ainakin itse haluan, että nukkumaan mentäessä makkarit ovat noin 18 astetta. Herätessä taas pitäisi olla 22...

Nyt ei ole. Seuraavassakaan tuskin. Mutta sinne päin...

Syy? Aineenvaihdunta hidastuu reilusti yön aikana. Nukahtaminen on helpompaa viileässä, mutta aamuyöstä pitäisi olla lämpimämpää, ettei tule kylmä. On myös mukavampi nousta ylös, kun ilma on selvästi lämmin...

The_Rat kirjoitti:

Ainakin itse haluan, että nukkumaan mentäessä makkarit ovat noin 18 astetta. Herätessä taas pitäisi olla 22...

Nyt ei ole. Seuraavassakaan tuskin. Mutta sinne päin...

Syy? Aineenvaihdunta hidastuu reilusti yön aikana. Nukahtaminen on helpompaa viileässä, mutta aamuyöstä pitäisi olla lämpimämpää, ettei tule kylmä. On myös mukavampi nousta ylös, kun ilma on selvästi lämmin...

Lue lisää

No halunsa kullakin.

Minä haluan nukkua tasalämpöisessä mielummin, niin ei tarvitse illalla palella ja aamulla piehtaroida hiestä märkänä peittoa pois, tai toiseen suuntaan. Tiedän, että jos lämpötila laskee tarpeeksi yön aikana, niin herään kylmään.

Kun on viileätä, niin aineenvaihdunta hidastuu ja alkaa väsyttämään. Kaikki jotka ovat ulkona kylmässä pitkän aikaa olleet tietävät tämän. Nukkuessa aineenvaihdunta laskee ja tämä edesauttaa nukkumista. Tapahtuu automaattisesti eikä tarvitse ulkopuolista säätöä.

Mielenkiintoista, että havaintoni mukaan usein nämä ihmiset jotka haluavat nukkua viileässä käyttävät paksuja peittoja.

Toisaalta itseäni ei ole ikinä unettomuus vaivannut ja nukahdan ennen kuin peitto tippuu päälle, joten jätän parin asteen vaikutukset nukahtamiseen pohdinnat muille. Tulipa asuttua aikoinaan pari vuotta ulkomailla ja sisälämpötila oli yöllä 28-30 asteen välillä ja uni tuli simmuun aivan hyvin tuollakin.

kaapelivettä kirjoitti:

> Maalämmössä vastaava yli 300%

Eipä ole kokonaisenergiankulutuksessa lähellekkään tuota. Jos talo on nykymääräysten mukaisesti eristetty niin n. 50% sen vuosittaisesta koko energian kulutuksesta menee lämmitykseen ja toinen 50% käyttösähköön. Tällöin COP:lla 3 tuosta 50%:sta säästetään 2/3 osaa eli säästö on 33% kokonaisenergiasta. Ja tehokkuus/hyötysuhde on tällöin 150%.

Tämä siis hieman yksinkertaistaen, mutta täysin verrannollisena suorasähkön 100% tehokkuuteen/hyötysuhteeseen.

Pelkän "lämmitykseen" menevän energian tarkastelu ja laskenta muusta energiankultuksesta erillisenä on täysin huuhaata.

Lue lisää

Loistavaa :)

Vastaan, en kysy kirjoitti:

No halunsa kullakin.

Minä haluan nukkua tasalämpöisessä mielummin, niin ei tarvitse illalla palella ja aamulla piehtaroida hiestä märkänä peittoa pois, tai toiseen suuntaan. Tiedän, että jos lämpötila laskee tarpeeksi yön aikana, niin herään kylmään.

Kun on viileätä, niin aineenvaihdunta hidastuu ja alkaa väsyttämään. Kaikki jotka ovat ulkona kylmässä pitkän aikaa olleet tietävät tämän. Nukkuessa aineenvaihdunta laskee ja tämä edesauttaa nukkumista. Tapahtuu automaattisesti eikä tarvitse ulkopuolista säätöä.

Mielenkiintoista, että havaintoni mukaan usein nämä ihmiset jotka haluavat nukkua viileässä käyttävät paksuja peittoja.

Toisaalta itseäni ei ole ikinä unettomuus vaivannut ja nukahdan ennen kuin peitto tippuu päälle, joten jätän parin asteen vaikutukset nukahtamiseen pohdinnat muille. Tulipa asuttua aikoinaan pari vuotta ulkomailla ja sisälämpötila oli yöllä 28-30 asteen välillä ja uni tuli simmuun aivan hyvin tuollakin.

Lue lisää

Voidaan yleisesti sanoa, että kukin nukkuu tavallaan! Monen mielestä pääasia on herätä hyvin nukkuneena.

Evoluutio on vain niin hidas, että näillä leveyspiireillä ollaan totuttu nukkumaan vähän viileämmässä. Itse kuulun tähän 99% osaan väestöstä.

(r)evulution kirjoitti:

Voidaan yleisesti sanoa, että kukin nukkuu tavallaan! Monen mielestä pääasia on herätä hyvin nukkuneena.

Evoluutio on vain niin hidas, että näillä leveyspiireillä ollaan totuttu nukkumaan vähän viileämmässä. Itse kuulun tähän 99% osaan väestöstä.

Lue lisää

Ja 90% on läskejä, jotka hikoilevat kuin siat tavallisessa lämmössä.

Tässähän on syy siihen, että laihoilla italialaisilla ei kaikilla ole ilmastointia autossa, mutta Suomessa sellainen pitää löyty kaikilta, ainakin noilta 90% ihmisistä.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

"Minä ymmärsin tämän siten, että huonekohtaisia termostaatteja kokeiltiin 80- ja 90- luvuilla, mutta ne olivat huonoja. Nykyään suositellaan vain yhtä termostaattia ja sitäkin ulkolämpötilan mittaamiseen."

Lue nyt vielä kerran, niin ehkäpä se siitä pikkuisen alkaa aueta.

80-90- luvulla kokeiltiin ulkotermostaatin lisäksi sisätermostaattia. Näillä siis vaikutetaan lattiassa kiertävän veden lämpötilaan. Huonekohtaisilla termostaateilla ei vaikuteta veden lämpötilaan, vaan niillä suljetaan/avataan piiri.

Aivan samalla tavoin vesipattereiden kanssa. Ulkotermari haistelee kuinka kuumaa vettä pattereihin pusketaan. Joskus aikoinaan lisänä oli myös sisätermostaatti, joka vaikutti myös patteriveden lämpötilaan. Jätän harjoitustehtäväksi sinulle mikä on patteritermostaattien tehtävä. Lisätehtävän on verrata patteritermaria lattialämmityksen huonekohtaisiin termareihin.

Kaikille ei ole yhtä paljon annettu. Tässä tulee sitä v1ttuilua sinulle ensimmäistä kertaa.


"> yleisin ja paras tapa on laittaa vain ulkotermari."

Jos idiootti siteeraa yhtä lausetta, tai yhtä lauseen osaa, niin voi olla että kokonaisuus on hieman toinen.

"> Huonekohtaisilla termareilla katkotaan piirin kierto.
> Niillä ei vaikuteta lämmitysveden lämpötilaan.
>
> Tällaisia yritettiin joskus 80- ja 90 -luvuilla rakentaa,
> mutta olivat huonoja."

Tässä idiootin toiminta jatkuu yhtä idioottimaisena.

"Onko joku lainauksistani ollut sellainen, jota et ole sanonut? "

Lue pari kertaa edelliset viestit läpi ja pinnistä ja ponnista.

Sitten v1ttuilumoodi off.

"Muuten, meillä lämmönjaosta huolehtii ilmastointi. LTO:n hyötysuhde pyörii jossain 60-80 prossan välillä ja pitää huolen siitä, että esimerkiksi 3-4 tuntia saunan lämmitystä tekee kämpästä todella mukavan lämpöisen vaikka kaikki termarit tietysti napsauttavat lämmityksen pois jo alkuvaiheissa... "

Näin sitä monet luulevat, mutta näinhän tuo ei toimi. Kylmemmillä ilmoilla LTOsta puhaltaa edelleen kylmempää ilmaa sisälle kuin mitä sisäilma on. Meillä tämä on aidosti ongelma. Lämmityskauden molemmin puolin makkarit ovat kylmiä, mutta oleskelutiloissa on 25. makkareisssa kun ei ole mitään mikä lämmittää pl. pari energiansäästölamppua ja ventiileistä puhaltaa sisään sisäilmaa kylmempää ilmaa.

Saunan jälkeen tuo kyllä pitää paikkansa, mutta ei muuten.

Lue lisää

Ei noista sun jutuista ota kukaan selvää.

Alitetaan nyt siitä että se ulkolämpötilaa mittaava elin ei ensinnäkään ole mikään termostaatti.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Toistetaan, toistetaan.

"Nyt sisäanturi pitää veden lämmön juuri sen lämpöisenä kuin anturin sijoitus tilan lämpö edellyttää. "

Taisi juuri löytyä säätötekniikan mestari. Meni selvästi PID säätimet uusiksi :)

"Edelleen kiinnostaa että mistä niitä toimilaitteita saa kahdella kympillä ja käykö ne Nereuksen venttiileihin. Voisin ainakin muutaman lisätä jos halvalla saisi."

Olisikon tuossa edellisessä viestissä vastauksena kaksikin paikkaa.

"Kaapelit lattiassa olisi ylivoimainen toimnnaltaan. Mitoitustehon saa yhteen huoneeseen kerrallaan, eikä se häiritse tai häiriinny muista huoneista tai ylimääräisistä lämmönlähteistä mitenkään. "

Juuri näin ;)

Mitoitustehon se vedellä onkin todella vaikeita ;) Ja miksi se vesi naapurihuoneesta välittää ;) Ja kaapelit todellakin ovat immuneita takalle ;)

Palstahan on kerrassan loistava.

Lue lisää

Voisitko jättää esittämättä kysymykset vastausten sijaan jos et kerran asiasta mitään ymmärrä?

et tiedä itsekään kirjoitti:

Ei noista sun jutuista ota kukaan selvää.

Alitetaan nyt siitä että se ulkolämpötilaa mittaava elin ei ensinnäkään ole mikään termostaatti.

Näitä kaltaisiasi pilkunhöhhääjiä aina löytyy.

Ei ole termostaatti ei, mutta kansan suussa noita kutsutaan termostaateiksi.

Ilmeisesti sinäkin asian tajusit, mutta jotenkin piti päätä vain sieltä nostaa.

Alitetaan vaikka kertomalla sinulle, että se on oikealta nimeltään ulkoanturi.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Mielenkiintoista. Mitä teillä on niin erilailla, koska meillä tuota ongelmaa ei ole.

Vaikka takan jättäisi huomioimatta, niin kuinka teillä voi tippua kivitalossa yön aikana lämpötila monta astetta?

Betonin ominaislämpökapasiteeti on 0,8kJ/kg/C. Meillä eristeiden sisäpuolella on massaa n. 300t. Asteen lasku rakenteissa vastaa siis 70kWh.

Lue lisää

Mitenköhän heillä voi lämpö laskea kun teillä on noin paljon betonia. On se hämmästyttävää.

kummastelen, en taju kirjoitti:

Mitenköhän heillä voi lämpö laskea kun teillä on noin paljon betonia. On se hämmästyttävää.

Taisi molemmat olla harkktaloja?

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Näitä kaltaisiasi pilkunhöhhääjiä aina löytyy.

Ei ole termostaatti ei, mutta kansan suussa noita kutsutaan termostaateiksi.

Ilmeisesti sinäkin asian tajusit, mutta jotenkin piti päätä vain sieltä nostaa.

Alitetaan vaikka kertomalla sinulle, että se on oikealta nimeltään ulkoanturi.

Lue lisää

Älä ala tinkaamaan idiootin kanssam, hän voi tehdä samoin.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Toistetaan, toistetaan.

"Nyt sisäanturi pitää veden lämmön juuri sen lämpöisenä kuin anturin sijoitus tilan lämpö edellyttää. "

Taisi juuri löytyä säätötekniikan mestari. Meni selvästi PID säätimet uusiksi :)

"Edelleen kiinnostaa että mistä niitä toimilaitteita saa kahdella kympillä ja käykö ne Nereuksen venttiileihin. Voisin ainakin muutaman lisätä jos halvalla saisi."

Olisikon tuossa edellisessä viestissä vastauksena kaksikin paikkaa.

"Kaapelit lattiassa olisi ylivoimainen toimnnaltaan. Mitoitustehon saa yhteen huoneeseen kerrallaan, eikä se häiritse tai häiriinny muista huoneista tai ylimääräisistä lämmönlähteistä mitenkään. "

Juuri näin ;)

Mitoitustehon se vedellä onkin todella vaikeita ;) Ja miksi se vesi naapurihuoneesta välittää ;) Ja kaapelit todellakin ovat immuneita takalle ;)

Palstahan on kerrassan loistava.

Lue lisää

"Mitoitustehon se vedellä onkin todella vaikeita ;) "

No on se ainakin vaikeampaa kuin sähköllä. Jos huoneen lattiaan on upotettu 2000W kaapeli, niin sen huoneen termostaatin ohjaama teho on 2000W.

Vesikiertoisessa teho on jotain joka riippuu kiertoveden lämmöstä, virtauksen suuruudesta ja jopa lattian pintamateriaalin laadusta sekä huoneen lämpötilasta. Et voi tietää tehoa tarkasti, hyvä jos edes summittaisesti.

Hymiö poju hölmöilee kirjoitti:

"Mitoitustehon se vedellä onkin todella vaikeita ;) "

No on se ainakin vaikeampaa kuin sähköllä. Jos huoneen lattiaan on upotettu 2000W kaapeli, niin sen huoneen termostaatin ohjaama teho on 2000W.

Vesikiertoisessa teho on jotain joka riippuu kiertoveden lämmöstä, virtauksen suuruudesta ja jopa lattian pintamateriaalin laadusta sekä huoneen lämpötilasta. Et voi tietää tehoa tarkasti, hyvä jos edes summittaisesti.

Lue lisää

Anteeksi kirjoitusvirheeni. Väärin

"Mitoitustehon se vedellä onkin todella vaikeita ;) "

Piti oleman

"Mitoitustehohan se vedellä onkin todella vaikeaa idiooteille ;) "

Sähköllä pitää lukea sitä ihmeellistä ampeerimittari. Vedellä joutuu jopa laskemaan virtaus x lämpötilaero x vakio. Aivan sairaan vaikeaa. Siis joillekkin.

Kun tuo edellä oleva mystinen lasku on laskettu, niin aivan sama merkitys lattian pintamateriaaleilla ja huonelämpötilalla. Aivan samalla tavalla se mystinen sähkökin ensin lämmittää laattaa ja vasta sen jälkeen huonetta.

Onko siinä sähkössä jotain elektrolyyttejä?!?

Vastaan, en kysy kirjoitti:

Anteeksi, mutta oikein yrittämällä kokeilin, enkä saanut kirjotuksestasi selvää, mutta kokeillaan.

En nyt itsekkään puhtaasti kirjoita, mutta pisteen käyttö esim auttaa asiaa.

Jos vesi on maks 45 asteista, niiin ei varmaan puhuta mistään nykytaloista. Eikö tuo ole jo erittäin epämukaa? Tarvitaan reinot jalkaan, mutta ei sen vuoksi, että jalkoja paleltaa?

Kuinka kierto ottaa lämpöä lattiasta? Ei kai teillä olohuoneen lämpötila ole yli 45 astetta -30 asteen pakksella, että näin tapahtuu?

Miksi sisätermostaatit on säädetty 24 asteeseen makkaerissa? Eikö tuo ole suhteelisen paljon?

Lue lisää

jep, en puhu uudesta talosta :) enkä piittaa äidinkielestäni...

lähtövesi on max -30c tuo 45c ja se lämmittää kosteita tiloja ensimmäiseksi, tulopiirin mittarissa silloin 37c. tämä mittaus PÄÄPIIRIN kierrosta, lattiapiirit säädetään portaattomasti kuristamalla, tai katkomalla, lattiat tuntuvat mukavan lämpimiltä, joita tietty voi säätää pienemmälle jos huvittaa...mutta olen koettanut että alle 28c lähtöveden kierto tuntuu jo lattialaatassa kylmältä. lattialämmitys on meillä lähinnä mukavuustekijä, kun ei muovimattoja viitsinyt lattioihin laittaa.

takkaa lämmittämällä kierto lähes katkeaa ko.tilosta koska takan lämpövaikutus lämmittää lattiaa ihan riittävästi kun pellin saa kiinni. samalla kiertovesi lattian PÄÄPIIRISSÄ tippuu melkoisesti muutamaksi tunniksi. (ihan kuin takan lämpövaikutus lämmittäisi lattiapiirejäkin?)

sisätermostaatit on säädetty 21c patterivekossa huonekohtaisesti, mutta sisäyksiköllä ohjataan PÄÄPIIREJÄ joilla katko 24c (auringon takia).
huonelämpötila pysyy alueella -30c to 15c mukavasti 20,8c-23,8c välillä.

kulutus tässä teitä ihmetyttävässä 160/198m2 vm.72 talossa on 1600L/talvikausi sekä sähköä 240-280kwh/kk (koko sähkönkulutus). ja kaikki tosiaan toimii kuten pitää. emmekä ole mitään pihejä eläkeläisiä, jotka sammuttelevat pannujansa joka viikko kun aurinko näyttäytyy ;)

ps. tuskin teillä uudemmissa taloissa lattialämmitystä raatsitaan pitää kunnolla lämpimänä, mutta me olemme tottuneet mukavuuteen, ja kivilaatta ilman kunnollista lämmitystä on yhtä helvettiä kävellä ilman niitä reiskoja. ja tuloilmaa saa säätää pienemmälle lämmölle, niin tekin alatte säästää selvää kyhnyä perstaskuunne (laskekaa vaikka hyötysuhteesta)... :)

minävaantaas kirjoitti:

jep, en puhu uudesta talosta :) enkä piittaa äidinkielestäni...

lähtövesi on max -30c tuo 45c ja se lämmittää kosteita tiloja ensimmäiseksi, tulopiirin mittarissa silloin 37c. tämä mittaus PÄÄPIIRIN kierrosta, lattiapiirit säädetään portaattomasti kuristamalla, tai katkomalla, lattiat tuntuvat mukavan lämpimiltä, joita tietty voi säätää pienemmälle jos huvittaa...mutta olen koettanut että alle 28c lähtöveden kierto tuntuu jo lattialaatassa kylmältä. lattialämmitys on meillä lähinnä mukavuustekijä, kun ei muovimattoja viitsinyt lattioihin laittaa.

takkaa lämmittämällä kierto lähes katkeaa ko.tilosta koska takan lämpövaikutus lämmittää lattiaa ihan riittävästi kun pellin saa kiinni. samalla kiertovesi lattian PÄÄPIIRISSÄ tippuu melkoisesti muutamaksi tunniksi. (ihan kuin takan lämpövaikutus lämmittäisi lattiapiirejäkin?)

sisätermostaatit on säädetty 21c patterivekossa huonekohtaisesti, mutta sisäyksiköllä ohjataan PÄÄPIIREJÄ joilla katko 24c (auringon takia).
huonelämpötila pysyy alueella -30c to 15c mukavasti 20,8c-23,8c välillä.

kulutus tässä teitä ihmetyttävässä 160/198m2 vm.72 talossa on 1600L/talvikausi sekä sähköä 240-280kwh/kk (koko sähkönkulutus). ja kaikki tosiaan toimii kuten pitää. emmekä ole mitään pihejä eläkeläisiä, jotka sammuttelevat pannujansa joka viikko kun aurinko näyttäytyy ;)

ps. tuskin teillä uudemmissa taloissa lattialämmitystä raatsitaan pitää kunnolla lämpimänä, mutta me olemme tottuneet mukavuuteen, ja kivilaatta ilman kunnollista lämmitystä on yhtä helvettiä kävellä ilman niitä reiskoja. ja tuloilmaa saa säätää pienemmälle lämmölle, niin tekin alatte säästää selvää kyhnyä perstaskuunne (laskekaa vaikka hyötysuhteesta)... :)

Lue lisää

"jep, en puhu uudesta talosta :) enkä piittaa äidinkielestäni..."

Surullista, että osaa ihmisistä ei kiinnosta mitä he mongertavat.

"lähtövesi on max -30c tuo 45c ja se lämmittää kosteita tiloja ensimmäiseksi, "

On tässä ollut kyllä oikea LVI- alan nero asialla. Eli ensin lattialämityksen kuuma vesi johdetaan kosteisiin tiloihin ja tuolta muualle taloon. Suihkussa lattian on vesi pakkasella 45. Onnea vain :) Joutuuu ottamaan talvella kylmiä suihkuja, että pystyy seisomaan suihkun lattialla. Ehkä tuohon yhdellä jalalla hyppelyyn, välillä jalkaa vaihtaen, suihkussa ollessa tottuu :)

"takkaa lämmittämällä kierto lähes katkeaa ko.tilosta koska takan lämpövaikutus lämmittää lattiaa ihan riittävästi kun pellin saa kiinni. samalla kiertovesi lattian PÄÄPIIRISSÄ tippuu melkoisesti muutamaksi tunniksi. (ihan kuin takan lämpövaikutus lämmittäisi lattiapiirejäkin?)"

Tämähän siinä idioottimaista onkin. Eli kun takkahuoneen kuumuuden seurauksena lämpöä laitetaan pienemmälle, niin peräkammarissa palellaan. Sitten vain juoksemaan tilojen väliä, niin keskimäärin on hyvä olla :)

Mahdatko muuten oikein ymmärtää kuinka tuo oikeasti toimii. Siteerataanpa hieman

"sisätermostaatti viereisessä huoneessa (eteinen) laskee kiertolämpöä noin 3-4 astetta (max)"

"samalla kiertovesi lattian PÄÄPIIRISSÄ tippuu melkoisesti muutamaksi tunniksi. (ihan kuin takan lämpövaikutus lämmittäisi lattiapiirejäkin?)"

Oletko tosiaan sama henkilö, vai joku joka käyttää vain samaa nimimerkkiä? Vai unohtuiko tuo toiminta tässä välillä?

Hieman kyllä ristiriitaa tässäkin

"160/198m2 vm.72 talossa on 1600L/talvikausi sekä sähköä 240-280kwh/kk (koko sähkönkulutus). ja kaikki tosiaan toimii kuten pitää. emmekä ole mitään pihejä eläkeläisiä,"

:) :) :)

Lopuista mongerruksista en oikein saanut selvää.

Mutta onnea vain viritykseesi. :) En oikein katso tarpeelliseksi jatkaa enempää.

Vastaan, en kysy kirjoitti:

"jep, en puhu uudesta talosta :) enkä piittaa äidinkielestäni..."

Surullista, että osaa ihmisistä ei kiinnosta mitä he mongertavat.

"lähtövesi on max -30c tuo 45c ja se lämmittää kosteita tiloja ensimmäiseksi, "

On tässä ollut kyllä oikea LVI- alan nero asialla. Eli ensin lattialämityksen kuuma vesi johdetaan kosteisiin tiloihin ja tuolta muualle taloon. Suihkussa lattian on vesi pakkasella 45. Onnea vain :) Joutuuu ottamaan talvella kylmiä suihkuja, että pystyy seisomaan suihkun lattialla. Ehkä tuohon yhdellä jalalla hyppelyyn, välillä jalkaa vaihtaen, suihkussa ollessa tottuu :)

"takkaa lämmittämällä kierto lähes katkeaa ko.tilosta koska takan lämpövaikutus lämmittää lattiaa ihan riittävästi kun pellin saa kiinni. samalla kiertovesi lattian PÄÄPIIRISSÄ tippuu melkoisesti muutamaksi tunniksi. (ihan kuin takan lämpövaikutus lämmittäisi lattiapiirejäkin?)"

Tämähän siinä idioottimaista onkin. Eli kun takkahuoneen kuumuuden seurauksena lämpöä laitetaan pienemmälle, niin peräkammarissa palellaan. Sitten vain juoksemaan tilojen väliä, niin keskimäärin on hyvä olla :)

Mahdatko muuten oikein ymmärtää kuinka tuo oikeasti toimii. Siteerataanpa hieman

"sisätermostaatti viereisessä huoneessa (eteinen) laskee kiertolämpöä noin 3-4 astetta (max)"

"samalla kiertovesi lattian PÄÄPIIRISSÄ tippuu melkoisesti muutamaksi tunniksi. (ihan kuin takan lämpövaikutus lämmittäisi lattiapiirejäkin?)"

Oletko tosiaan sama henkilö, vai joku joka käyttää vain samaa nimimerkkiä? Vai unohtuiko tuo toiminta tässä välillä?

Hieman kyllä ristiriitaa tässäkin

"160/198m2 vm.72 talossa on 1600L/talvikausi sekä sähköä 240-280kwh/kk (koko sähkönkulutus). ja kaikki tosiaan toimii kuten pitää. emmekä ole mitään pihejä eläkeläisiä,"

:) :) :)

Lopuista mongerruksista en oikein saanut selvää.

Mutta onnea vain viritykseesi. :) En oikein katso tarpeelliseksi jatkaa enempää.

Lue lisää

1. vesi joutuu tulemaan max 45 asteisena pannuhuoneesta tukeille (3kpl)
ja vai 1kpl kiertovesipumppua suntti ei pysty säätään erikseen pattereita.

2. lattiapiirit säädetty niin että lattian max noin 33-35c (vaikea säätää tarkemmin, lyhyet linjat auttaa tässä virtausvastus-säädössä. toki oma suntti ja oma kirto voisi helpottaa mutten näe sitä tarpeeliseksi.)

3. peräkammarissa on ne patterit, jotka pitävät huonetilan n. 20,8c - 23,8c,
on toki samassa suntissa kiinni niin oumanni laskee niidenkin kiertolämpöä,
mutta kyllä meillä tönössä lämmöt riittää.

4. tämän toiminta on mietitty mahd. yksinkertaiseksi, ehkäpä liiankin....mutta on halpa tehdä näin.

5. vanha talo on vanha, näillä eväillä 1600L/vuosi öljyä ei tunnu pahalta, eihän :)

Itse laskin aikoinaan lattialämmityksen putket, jakotukit ja termostaatit, maksaa saman kuin kaapelit ja termostaatit. Vesikiertoinen maksaa silloin enenmmän sen mitä menee pannuhuoneessa pumppuihin, lämmityskattilaan ja säätöpiireihin.

tuplat tai triplat kirjoitti:

Itse laskin aikoinaan lattialämmityksen putket, jakotukit ja termostaatit, maksaa saman kuin kaapelit ja termostaatit. Vesikiertoinen maksaa silloin enenmmän sen mitä menee pannuhuoneessa pumppuihin, lämmityskattilaan ja säätöpiireihin.

Lue lisää

Ja unohdit sitten sen lämmitysjärjestelmän kustannukset joka sitä vettä lämmittää. Noissa kappeleissahan se on jo mukana.

Hupsheijaa kirjoitti:

Ja unohdit sitten sen lämmitysjärjestelmän kustannukset joka sitä vettä lämmittää. Noissa kappeleissahan se on jo mukana.

Minähän en tästä asiasta mitään tiedä, mutta veikkaisin että se lämmitysjärjestelmä olisi tuo lämmityskattila, mikä tuossa on mainittu...

Jos en täysin muuten erehdy, niin vesikiertoinen tarvitsee paisuntasäiliön. Käyttövesi ei kai välttämättä? Ei toki iso kustannus.

Hupsheijaa kirjoitti:

Ja unohdit sitten sen lämmitysjärjestelmän kustannukset joka sitä vettä lämmittää. Noissa kappeleissahan se on jo mukana.

Lämmitysjärjestelmä maksaa 2300e, mutta siitä voi vähentää suoraan lämminvesivaraajan hinnan, eli n.700e.

Hupsheijaa kirjoitti:

Ja unohdit sitten sen lämmitysjärjestelmän kustannukset joka sitä vettä lämmittää. Noissa kappeleissahan se on jo mukana.

Ai jaa... missä se lämmitysjärjestelmä sitten on jos ei pannuhuoneessa?

Opettele lukemaan!!!

"Vesikiertoinen maksaa silloin enenmmän sen mitä menee pannuhuoneessa pumppuihin, lämmityskattilaan ja säätöpiireihin"

Ei kun ihan itselle. Ylimääräistä rahaa ei ole, joten joutuu miettimän noita kustannuksia... ja koska sähkö tulee olemaan lämmönlähde niin lämmittipä sitä lattiaa veden kautta tai suoraan sähköllä niin käyttökustanukset on lähes samat. Sähköllä suoraan ehkä hieman pienemmät (ainakin parin talon otannalla). Ja alkuinvestointi tulee olemaan sähkökaapeleissa pienempi. Toki sähkölämmönlähteenä on käyttökuluiltaan kalliimpaa, mutta onneksi uudet talot ei sitä lämpöä niin älyttömästi kuluta. Käyttösähköön taitaa mennä enemmän.

Jos olisi ylimääräistä niin laittaisin maalämmön aurinkokeräimet sähköä kaveriksi.

Ja jos olisi paljon ylimääräistä ostain oman pikku ydinvoimalan, niiden voiminhan ne mm. jotkut laivat, sukellusveneet ja jokunen panssarivaunukin liikkuvat...

Grynderillä ja fiksulla on sama ominaisuus, kumpikin tekee kustannustehokkaita ratkasuita, eikä osta kaliita syysteememejä vaikka myyjä vetoaa tunteisiin.

twertretet kirjoitti:

Ei kun ihan itselle. Ylimääräistä rahaa ei ole, joten joutuu miettimän noita kustannuksia... ja koska sähkö tulee olemaan lämmönlähde niin lämmittipä sitä lattiaa veden kautta tai suoraan sähköllä niin käyttökustanukset on lähes samat. Sähköllä suoraan ehkä hieman pienemmät (ainakin parin talon otannalla). Ja alkuinvestointi tulee olemaan sähkökaapeleissa pienempi. Toki sähkölämmönlähteenä on käyttökuluiltaan kalliimpaa, mutta onneksi uudet talot ei sitä lämpöä niin älyttömästi kuluta. Käyttösähköön taitaa mennä enemmän.

Jos olisi ylimääräistä niin laittaisin maalämmön aurinkokeräimet sähköä kaveriksi.

Ja jos olisi paljon ylimääräistä ostain oman pikku ydinvoimalan, niiden voiminhan ne mm. jotkut laivat, sukellusveneet ja jokunen panssarivaunukin liikkuvat...

Lue lisää

Jos on rahaa, niin silloin lämmittää sähköllä, koska se on paras lämmitys.

Ja oikeesti, jos on kyse lapsiperheestä, niin silloin talo lämpiää taulutelkkareilla ja tietokoneilla, joten on typerää panostaa halpaan lämmitysenergiaan kun joka tapauksessa lämmittää taloussähköllä.

katsotaan niitä maalämpöjä sitten kun kakarat on omillaan. Varmaan saa saneeraukseen jotain energia-avustustakin, toisin kuin uudiskohteeseen.

palataan astialle kirjoitti:

Jos on rahaa, niin silloin lämmittää sähköllä, koska se on paras lämmitys.

Ja oikeesti, jos on kyse lapsiperheestä, niin silloin talo lämpiää taulutelkkareilla ja tietokoneilla, joten on typerää panostaa halpaan lämmitysenergiaan kun joka tapauksessa lämmittää taloussähköllä.

katsotaan niitä maalämpöjä sitten kun kakarat on omillaan. Varmaan saa saneeraukseen jotain energia-avustustakin, toisin kuin uudiskohteeseen.

Lue lisää

Itselläni sähkölämmitys (sekä lattia- että kattoläämitys). Jos rakentaisin uuden laittaisin vesikirtoisen lattialämmityksen, monta hyvää asia verrattuna sähkölämmitykseen: paremmat säätöominaisuudet ja vapaasti valittavissa energianlähde.

vastauksia asiaan kirjoitti:

Itselläni sähkölämmitys (sekä lattia- että kattoläämitys). Jos rakentaisin uuden laittaisin vesikirtoisen lattialämmityksen, monta hyvää asia verrattuna sähkölämmitykseen: paremmat säätöominaisuudet ja vapaasti valittavissa energianlähde.

Lue lisää

Mistä kohti vesikiertoinen on paremmin säädettävä kuin sähkölämmitys? Sähkö on ylivoimaisesti paras säätämään lämpöjä.

lämmön lähteen vaihtomahdollisuus on aino syy valita vesikiertoinen, mitään muuta etua siinä ei ole sähköön nähden. Haittoja kyllä ja juuri säädettävyyden suhteen.

no älä viitsi.... kirjoitti:

Mistä kohti vesikiertoinen on paremmin säädettävä kuin sähkölämmitys? Sähkö on ylivoimaisesti paras säätämään lämpöjä.

lämmön lähteen vaihtomahdollisuus on aino syy valita vesikiertoinen, mitään muuta etua siinä ei ole sähköön nähden. Haittoja kyllä ja juuri säädettävyyden suhteen.

Lue lisää

Vesikiertoinen lattialämmitys on hyvin pitkälti ns. itsesäätyvä. Eihän lattiaa pidetä kuin aste tai kaksi huoneilmaa korkeammassa lämpötilassa & lattiassa kiertävä vesikään ei ole paljoa huoneilmaa lämpimämpää. Tällä on sellainen sivuvaikutus, että huonelämpötilan noustessa parilla asteella, lämmönluovutus loppuu automaattisesti.

Em. syystä johtuen on vähän niin ja näin, kandeeko mitään termostaatteja laittaa. Tästähän on kaksi koulukuntaa kättä vääntänyt viimeiset 20 vuotta....

Järjestelmän "korkein äly" on joka tapauksessa automatiikassa, joka säätää menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan/lämmöntarpeen mukaan, jolloin em. itsesäätyvyys toimii.

Sähköllä ei pääse säätöjärjestelmien suhteen ihan yhtä helpolla. Lattiaa ei voi pitää vakiolämpötilassa, mikä olisi helppo toteuttaa, koska lämmöntarve vaihtelee. Eli säädetään huonelämpötilaa, mutta mukana pitää olla myös lattian lämpötilan mittaus & rajoitus. Monimutkaisuus tarkoittaa myös monimutkaisia ongelmia, kun säätölaite piiputtaa (esim. toinen anturi antaa virheellisiä lukemia).

se on itsesäätyvä kirjoitti:

Vesikiertoinen lattialämmitys on hyvin pitkälti ns. itsesäätyvä. Eihän lattiaa pidetä kuin aste tai kaksi huoneilmaa korkeammassa lämpötilassa & lattiassa kiertävä vesikään ei ole paljoa huoneilmaa lämpimämpää. Tällä on sellainen sivuvaikutus, että huonelämpötilan noustessa parilla asteella, lämmönluovutus loppuu automaattisesti.

Em. syystä johtuen on vähän niin ja näin, kandeeko mitään termostaatteja laittaa. Tästähän on kaksi koulukuntaa kättä vääntänyt viimeiset 20 vuotta....

Järjestelmän "korkein äly" on joka tapauksessa automatiikassa, joka säätää menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan/lämmöntarpeen mukaan, jolloin em. itsesäätyvyys toimii.

Sähköllä ei pääse säätöjärjestelmien suhteen ihan yhtä helpolla. Lattiaa ei voi pitää vakiolämpötilassa, mikä olisi helppo toteuttaa, koska lämmöntarve vaihtelee. Eli säädetään huonelämpötilaa, mutta mukana pitää olla myös lattian lämpötilan mittaus & rajoitus. Monimutkaisuus tarkoittaa myös monimutkaisia ongelmia, kun säätölaite piiputtaa (esim. toinen anturi antaa virheellisiä lukemia).

Lue lisää

Itsesäätyvä.

Sähkölämmityksellä kaapeleilla voidaan huone / halutessa aluekohtaisesti ohjata esim. lattian lämpö 19-28 ja huonetta esim 21.

Säätö toimii siten että lattian lämpö ei koskaan alita 19 eikä ylitä 28
( parketin valmistajat kieltävät koekeamman lämmön )

Huone termostaatti pitää huonelämmön tasaisena.

Säätö toimii eriomaisesti uusissa matalalämpötaloissa.

Ulkoilman ohjausta ei nyky taloissa tarvita.

se on itsesäätyvä kirjoitti:

Vesikiertoinen lattialämmitys on hyvin pitkälti ns. itsesäätyvä. Eihän lattiaa pidetä kuin aste tai kaksi huoneilmaa korkeammassa lämpötilassa & lattiassa kiertävä vesikään ei ole paljoa huoneilmaa lämpimämpää. Tällä on sellainen sivuvaikutus, että huonelämpötilan noustessa parilla asteella, lämmönluovutus loppuu automaattisesti.

Em. syystä johtuen on vähän niin ja näin, kandeeko mitään termostaatteja laittaa. Tästähän on kaksi koulukuntaa kättä vääntänyt viimeiset 20 vuotta....

Järjestelmän "korkein äly" on joka tapauksessa automatiikassa, joka säätää menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan/lämmöntarpeen mukaan, jolloin em. itsesäätyvyys toimii.

Sähköllä ei pääse säätöjärjestelmien suhteen ihan yhtä helpolla. Lattiaa ei voi pitää vakiolämpötilassa, mikä olisi helppo toteuttaa, koska lämmöntarve vaihtelee. Eli säädetään huonelämpötilaa, mutta mukana pitää olla myös lattian lämpötilan mittaus & rajoitus. Monimutkaisuus tarkoittaa myös monimutkaisia ongelmia, kun säätölaite piiputtaa (esim. toinen anturi antaa virheellisiä lukemia).

Lue lisää

Vänkäät vastaan selvästä asiasta joko tyhmyyttäsi tai piruuttasi. Sähkölämmitys on parempi koska se on huonekohtainen eikä tarvita mitään suuntaa-antavaa "keskussäätöä".

Tapio Saari kirjoitti:

Itsesäätyvä.

Sähkölämmityksellä kaapeleilla voidaan huone / halutessa aluekohtaisesti ohjata esim. lattian lämpö 19-28 ja huonetta esim 21.

Säätö toimii siten että lattian lämpö ei koskaan alita 19 eikä ylitä 28
( parketin valmistajat kieltävät koekeamman lämmön )

Huone termostaatti pitää huonelämmön tasaisena.

Säätö toimii eriomaisesti uusissa matalalämpötaloissa.

Ulkoilman ohjausta ei nyky taloissa tarvita.

Lue lisää

Sähkölämmitys on ylivoimaisesti paras, kaikilla vaan ei näköjään ole siihen varaa, ja pitää juosta halvan energian perässä, joka taas vaatii vesikiertoisen lämmityksen.

hohhoijakkaa kirjoitti:

Vänkäät vastaan selvästä asiasta joko tyhmyyttäsi tai piruuttasi. Sähkölämmitys on parempi koska se on huonekohtainen eikä tarvita mitään suuntaa-antavaa "keskussäätöä".

Kyllähän sähköpatteri on paras säädettävyydeltään, mutta eihän kukaan sellaisiakaan halua, sama se on kaapeleiden kanssa. Ihan turhaa vänkäämistä sinultakin.

rfwtfgwetf kirjoitti:

Kyllähän sähköpatteri on paras säädettävyydeltään, mutta eihän kukaan sellaisiakaan halua, sama se on kaapeleiden kanssa. Ihan turhaa vänkäämistä sinultakin.

Missä kohtaa kaapeli on huonompi lämmitin kuin vesiputki?

Ainoa syy valita vesikiertoinen, on se että ei ole varaa sähköön.

näin se vaan on kirjoitti:

Missä kohtaa kaapeli on huonompi lämmitin kuin vesiputki?

Ainoa syy valita vesikiertoinen, on se että ei ole varaa sähköön.

Kyllähän tilanne taitaa olla toiste päin. Kaapelit laitetaan kun ei ole varaa parempaan lämmitysjärjestelmään.

"Ainoa syy valita vesikiertoinen, on se että ei ole varaa sähköön. "

Kerrotko vielä, että miten lämmönjakotapa vaikuttaa varallisuuteen? Kai sen vedenkin voi sähköllä lämmittää?

rfevgrdgsfc kirjoitti:

Kyllähän tilanne taitaa olla toiste päin. Kaapelit laitetaan kun ei ole varaa parempaan lämmitysjärjestelmään.

"Ainoa syy valita vesikiertoinen, on se että ei ole varaa sähköön. "

Kerrotko vielä, että miten lämmönjakotapa vaikuttaa varallisuuteen? Kai sen vedenkin voi sähköllä lämmittää?

Lue lisää

siis juurikin niin, todella rikkaat (rahallisesti, ei järjellisesti välttämättä) laittavat vettä lämmittämään järkyttävän ylihintaisen maalämpöpumpun ja vielä ylisyvällä porakaivolla! Porakaivonkin porauttavat ilmeisesti timanttiterällä, porauksen ylihinnast päätellen.

rfevgrdgsfc kirjoitti:

Kyllähän tilanne taitaa olla toiste päin. Kaapelit laitetaan kun ei ole varaa parempaan lämmitysjärjestelmään.

"Ainoa syy valita vesikiertoinen, on se että ei ole varaa sähköön. "

Kerrotko vielä, että miten lämmönjakotapa vaikuttaa varallisuuteen? Kai sen vedenkin voi sähköllä lämmittää?

Lue lisää

Jos haluaa parasta mahdollista lämmitysmukavuutta, niin lämmittää sähköllä. Mitä et tajua?

miten vaikeaa? kirjoitti:

Jos haluaa parasta mahdollista lämmitysmukavuutta, niin lämmittää sähköllä. Mitä et tajua?

Miten sähköllä lämmitetty vesi eroaa öljyllä lämmitetystä? Mikä siihen tuo lisää mukavuutta?

r3q2tffwt kirjoitti:

Miten sähköllä lämmitetty vesi eroaa öljyllä lämmitetystä? Mikä siihen tuo lisää mukavuutta?

Näin sivullisena näen, ettei sähkölämmitys vaadi muuta osallistumista kuin laskun maksamisen.

Taas öljylämmitys vaatii kattilan puhdistusta ja huoltoa ja öljyntilaamisia jne....

r3q2tffwt kirjoitti:

Miten sähköllä lämmitetty vesi eroaa öljyllä lämmitetystä? Mikä siihen tuo lisää mukavuutta?

Ei tarvi joka kymmenes vuosi piikata jonkin huoneen lattiaa auki, kun taas yksi kaapeli kypsyi. Kuten täällä on jo tuotukin esiin, termareita pääsee yleensä uusimaan jo ensimmäisten 10 vuoden aikana ja "hyvällä" tuurilla on 20 ikävuoteen mennessä jo pari kaapeliakin kyrvähtänyt. Toki tuurilla voi mennä 30 vuottakin ilman kaapelirikkoja. Eräänlaista lottoamista tämäkin. Siis köyhien harrastus (vähävaraiset ovat innokkaimpia lottoamaan).

Ei tarvi ihmetellä lämpötilansäädön kummallisuuksia, kun ultrahieno, sekä huoneilman että lattia lämpötilaa säätävä termostaatti rupeaa piiputtamaan (jompi kumpi anturi rikki tai muuten vaan asetukset solmussa).

Tapio Saari kirjoitti:

Itsesäätyvä.

Sähkölämmityksellä kaapeleilla voidaan huone / halutessa aluekohtaisesti ohjata esim. lattian lämpö 19-28 ja huonetta esim 21.

Säätö toimii siten että lattian lämpö ei koskaan alita 19 eikä ylitä 28
( parketin valmistajat kieltävät koekeamman lämmön )

Huone termostaatti pitää huonelämmön tasaisena.

Säätö toimii eriomaisesti uusissa matalalämpötaloissa.

Ulkoilman ohjausta ei nyky taloissa tarvita.

Lue lisää

> Sähkölämmityksellä kaapeleilla voidaan huone / halutessa aluekohtaisesti ohjata esim. lattian lämpö 19-28 ja huonetta esim 21.

> Säätö toimii siten että lattian lämpö ei koskaan alita 19 eikä ylitä 28

Tämä on juuri sitä monimutkaisuutta. Yhtä asiaa säätää tosiasiassa kaksi termostaattia. Toinen potkii lämmitystä päälle ja pois huonelämpötilan mukaan ja toinen potkii lämmitystä päälle (huoneilman lämpötilaa säätävän termostaatin toiminnasta riippumatta), jos lattian lämpötila menee alle 19 ja estää lämmityksen, jos lattian lämpötila menee yli 28.

Ihan kiva, kun toimii. Vähemmän kiva, kun a) käyttäjä säätää asetusarvot sopivasti ristiin b) jompi kumpi säätöpiiri vikaantuu (esim. lämpötila-anturi antaa virheellistä tietoa). Termostaatti voi edelleen näyttää toimivan oikein (pätkii lämmitystä jne.) mutta lopputulos on ihan jotain muuta kuin toivotaan.

Mikä muuten rikkoo kaapelit?

twetwt kirjoitti:

Mikä muuten rikkoo kaapelit?

Lattian rakenteiden liikkuminen. Rikkoo myös vesiputket.

Toinen mikä saattaa "katkaista" kaapelin on alunperin huonot liitokset.

Sreiska kirjoitti:

Lattian rakenteiden liikkuminen. Rikkoo myös vesiputket.

Toinen mikä saattaa "katkaista" kaapelin on alunperin huonot liitokset.

Ei valu mihinkään liiku siten, että kaapelit poikki menee, kaapelin vastus väsyy jatkuvaan venymiseen ja kutistumiseen lämmönvaihtelun seurauksena. On luonnollista että se menee aikanaan poikki, joko hyvin pian, tai vasta vuosienpäästä.

älä satuile kirjoitti:

Ei valu mihinkään liiku siten, että kaapelit poikki menee, kaapelin vastus väsyy jatkuvaan venymiseen ja kutistumiseen lämmönvaihtelun seurauksena. On luonnollista että se menee aikanaan poikki, joko hyvin pian, tai vasta vuosienpäästä.

Lue lisää

No no "älä satuile" mies. Mihinkäs se kaapelin vastus "väsyisi" jos vaikka vähän vastustaisikin?
Pannaan pöytään kuitenkin ensin realiteetit. En ymmärrä ensinnäkään näitä
naamamustana sormet tikuilla pannuhuoneessa häärääviä. Mitä te kuvittelette voittavanne sillä kun ensin rahtaatte ne märät puut metsästä pihalle. Sitten siirtelette niitä pihalla pinoon ja pinosta pannuhuoneeseen jne. Kyllä se vain niin on, että sähköllä lämmittäminen on ensinnäkin:
-suht koht edullista
-vaivatonta
-tarkkaa lämmönsäädöltään
-varmaa
-centleman miesten hommaa

En jaksa perustella koska täällä palstalla on niitä kymmeniätuhansia
euroja systeemeihinsä laittaneita. Eihän niille mene kaaliin.


*Öljylämmitys on menneen talven lumia
*Ilmalämpöpumppu lämmittämiset täyttä skeidaa
*maalämpömiehet hmmm
*hybridimiehet kompastuneet omaan mahdottomuuteensa

Lopuksi lämmitysmuodot paremmuusjärjestykseen

-Sähkölämmitys (lattialämmitys) ja jos ei laattaa niin patterilämmitys
-Vesikiertoinen lattialämmitys vastuksilla
- Maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys
-Öljylämmitys
-ilmalämpöpumppu
-hybridihulluus

ja mitään ette voi

jatämäteilletiedoksi kirjoitti:

No no "älä satuile" mies. Mihinkäs se kaapelin vastus "väsyisi" jos vaikka vähän vastustaisikin?
Pannaan pöytään kuitenkin ensin realiteetit. En ymmärrä ensinnäkään näitä
naamamustana sormet tikuilla pannuhuoneessa häärääviä. Mitä te kuvittelette voittavanne sillä kun ensin rahtaatte ne märät puut metsästä pihalle. Sitten siirtelette niitä pihalla pinoon ja pinosta pannuhuoneeseen jne. Kyllä se vain niin on, että sähköllä lämmittäminen on ensinnäkin:
-suht koht edullista
-vaivatonta
-tarkkaa lämmönsäädöltään
-varmaa
-centleman miesten hommaa

En jaksa perustella koska täällä palstalla on niitä kymmeniätuhansia
euroja systeemeihinsä laittaneita. Eihän niille mene kaaliin.


*Öljylämmitys on menneen talven lumia
*Ilmalämpöpumppu lämmittämiset täyttä skeidaa
*maalämpömiehet hmmm
*hybridimiehet kompastuneet omaan mahdottomuuteensa

Lopuksi lämmitysmuodot paremmuusjärjestykseen

-Sähkölämmitys (lattialämmitys) ja jos ei laattaa niin patterilämmitys
-Vesikiertoinen lattialämmitys vastuksilla
- Maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys
-Öljylämmitys
-ilmalämpöpumppu
-hybridihulluus

ja mitään ette voi

Lue lisää

Lähes kolme viikkoa täytyi tuotakin vastausta miettiä. Se kertonee jotain sähkölämmittäjän järjenjuoksusta...

Niin kyllä tuo vesikiertoinen lattialämmitys on ihan jees ja lämmitysmuotona
ihan mukava. Jos rehellisiä ollaan niin eniten pelkään vesiputkiiin tulevia vuotoja.
Muoviputket ovat muoviputkia ja ne vanhenevat siinä missä mikä tahansa materiaali olletikki kun siellä kiertää lämmin vesi. Putkissa voi olla materiaalivirheitä. Valun aikana saattaa tulla piileviä vikoja jotka eivät näy välttämättä painekokeessa. Menee vuosi ja pots lojo. Paskamainen korjata.

Liujlkkille sen verran että mistä sulle on tullut semmonen käsitys, että
sähkökaapelin korjattavuus olisi huonompi. Sähkökaapelin vikapaikan voi mitata ja
ja piikata sen esiin. Toki vittumainen homma mutta itse kaapelin korjaus on hauskaa jatkoa periaatteella. Melko usein vikapaikka on joko kylmäpään liitoksesa tai loppupäätteessä. Selvää on , että sähkökaapelikin vanhenee ja eristyslujuus muovissa heikkenee mutta kyllä se yhden miehen eliniän kestää.
Sen jälkeen on talokin jo purkukunnossa.

Kun sähkökaapelit on saanut laatan sisään hyvin ja eristysvastukset on juoppojen
valutalkoomiesten jälkeen kunnossa on aika ruuvailla termostaatteihin
mukavuuslämpö. Seuraavaksi noin kymmenen vuoden päästä termostaattien vaihto ja taas kymmenen vuotta eteenpäin ilman ongelmia. Tätä on sähkölämmittäminen.

jatämäteilletiedoksi kirjoitti:

Niin kyllä tuo vesikiertoinen lattialämmitys on ihan jees ja lämmitysmuotona
ihan mukava. Jos rehellisiä ollaan niin eniten pelkään vesiputkiiin tulevia vuotoja.
Muoviputket ovat muoviputkia ja ne vanhenevat siinä missä mikä tahansa materiaali olletikki kun siellä kiertää lämmin vesi. Putkissa voi olla materiaalivirheitä. Valun aikana saattaa tulla piileviä vikoja jotka eivät näy välttämättä painekokeessa. Menee vuosi ja pots lojo. Paskamainen korjata.

Liujlkkille sen verran että mistä sulle on tullut semmonen käsitys, että
sähkökaapelin korjattavuus olisi huonompi. Sähkökaapelin vikapaikan voi mitata ja
ja piikata sen esiin. Toki vittumainen homma mutta itse kaapelin korjaus on hauskaa jatkoa periaatteella. Melko usein vikapaikka on joko kylmäpään liitoksesa tai loppupäätteessä. Selvää on , että sähkökaapelikin vanhenee ja eristyslujuus muovissa heikkenee mutta kyllä se yhden miehen eliniän kestää.
Sen jälkeen on talokin jo purkukunnossa.

Kun sähkökaapelit on saanut laatan sisään hyvin ja eristysvastukset on juoppojen
valutalkoomiesten jälkeen kunnossa on aika ruuvailla termostaatteihin
mukavuuslämpö. Seuraavaksi noin kymmenen vuoden päästä termostaattien vaihto ja taas kymmenen vuotta eteenpäin ilman ongelmia. Tätä on sähkölämmittäminen.

Lue lisää

Meillä asuttu kolme vuotta talossa ja kahdesti hakattu auki lattiaa vikautuneen lämpökaapelin takia. Se kestävyydestä. Ammattilaiset tekivät asennukset ja valutyöt.

jatämäteilletiedoksi kirjoitti:

Niin kyllä tuo vesikiertoinen lattialämmitys on ihan jees ja lämmitysmuotona
ihan mukava. Jos rehellisiä ollaan niin eniten pelkään vesiputkiiin tulevia vuotoja.
Muoviputket ovat muoviputkia ja ne vanhenevat siinä missä mikä tahansa materiaali olletikki kun siellä kiertää lämmin vesi. Putkissa voi olla materiaalivirheitä. Valun aikana saattaa tulla piileviä vikoja jotka eivät näy välttämättä painekokeessa. Menee vuosi ja pots lojo. Paskamainen korjata.

Liujlkkille sen verran että mistä sulle on tullut semmonen käsitys, että
sähkökaapelin korjattavuus olisi huonompi. Sähkökaapelin vikapaikan voi mitata ja
ja piikata sen esiin. Toki vittumainen homma mutta itse kaapelin korjaus on hauskaa jatkoa periaatteella. Melko usein vikapaikka on joko kylmäpään liitoksesa tai loppupäätteessä. Selvää on , että sähkökaapelikin vanhenee ja eristyslujuus muovissa heikkenee mutta kyllä se yhden miehen eliniän kestää.
Sen jälkeen on talokin jo purkukunnossa.

Kun sähkökaapelit on saanut laatan sisään hyvin ja eristysvastukset on juoppojen
valutalkoomiesten jälkeen kunnossa on aika ruuvailla termostaatteihin
mukavuuslämpö. Seuraavaksi noin kymmenen vuoden päästä termostaattien vaihto ja taas kymmenen vuotta eteenpäin ilman ongelmia. Tätä on sähkölämmittäminen.

Lue lisää

Meillä vaihdettiin ekan lejän vuoden aikana 8 Devireg 550 termostaattia ja nyt 10v rakentamisesta yksi termari on täysin pimeänä ja kaikkien kellot heittää vuodessa tunni verran eli ruuvaamista riittää jokusen kerran vuodessa. Lämpötila menee vähän miten sattuu.

Maalämmön paras puoli on ilmainen määkylmä. Vajaan kuukauden päästä alkaa taas jäähdytysaika ja pari ILPiä jäähdyttää ja puhaltaa kylmää vetoa koko kesän.

ei kaapeleille jos.. kirjoitti:

Meillä asuttu kolme vuotta talossa ja kahdesti hakattu auki lattiaa vikautuneen lämpökaapelin takia. Se kestävyydestä. Ammattilaiset tekivät asennukset ja valutyöt.

Vaikuttaa siltä, että ammattilaisella ja ns. ammattilaisella on eroa. Meidän ammattilaiset asensivat sähkökaapelit lattiaan n. 20 vuotta sitten. Tähän päivään mennessä ei yhtään ongelmaa. Tosin valutyön tein itse.

Ei koskaan pidä vetää ainakaan varmoja johtopäätöksiä yhden tapauksen perusteella.

Se siitä varmuudesta kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että ammattilaisella ja ns. ammattilaisella on eroa. Meidän ammattilaiset asensivat sähkökaapelit lattiaan n. 20 vuotta sitten. Tähän päivään mennessä ei yhtään ongelmaa. Tosin valutyön tein itse.

Ei koskaan pidä vetää ainakaan varmoja johtopäätöksiä yhden tapauksen perusteella.

Lue lisää

Itsehän niitä johtopäätöksiä teit, kun aliarvioit toisen ns. ammattilaisia pelkästään oman kokemuksesi perusteella.

pata kattilaa... kirjoitti:

Itsehän niitä johtopäätöksiä teit, kun aliarvioit toisen ns. ammattilaisia pelkästään oman kokemuksesi perusteella.

En ole vetänyt mitään johtopäätöksiä järjestelmien paremmuudesta. Todellisuus vain on opettanut, että ns. susi ei korjaamalla parane. Kestävyys on liiankin usein kiinni työn laadusta.

Molemmat järjestelmät ovat hyvia, jos ne hyvin tehdään.

Se siitä varmuudesta kirjoitti:

En ole vetänyt mitään johtopäätöksiä järjestelmien paremmuudesta. Todellisuus vain on opettanut, että ns. susi ei korjaamalla parane. Kestävyys on liiankin usein kiinni työn laadusta.

Molemmat järjestelmät ovat hyvia, jos ne hyvin tehdään.

Lue lisää

Jos tehdään hyvin...voi vttu mitä pskaa, kaapeli hajoaa vaikka se olisi miten asennettu, siinä voi olla valmistus, materiaali, tai suunnitteluvikoja, jotka ei näy päälle ja tulevat julki vuosien päästä.

Jos päädytte kaapelilämmitykseen, pistäkää laattaan edes varalle putket,
voi olla paha myytävä joskus sähkölämmitteinen talo.