oikein että lapsen mielipiteet otaan huomioon joka suhteessa?Lapsi joka on 13v saa itse päättää asioista milloin hän tulee kotilomille ja kuinka pitkäkis aikaa,Sama koskee myös kesälomia.Näemme muutenkin vain kerran kk,ssa ja siitäkin suurimman osan 6tuntia.Eikö vanhemman toiveita oteta huomioon ollenkaan?Kyse ei siis ole rajoituksista vaan lapsen tahdosta.Palveritkin ovat 2 kertaa vuodessa vain niin sanottuja läpihuutojuttuja, joissa sovitaan samat asiat lomat ym .vuodesta toiseen samalla kaavalla.
Onko mielestänne
mitä tehdä?
30
428
Vastaukset
- sijari
Kyllä 13 vuotias on jo sen verran iso että hänen mielipiteet otetaan huomioon ja pitääkin ottaa.Tuon ikäiselle alkaa jo kaverit ja omat jutut olla sen verran tärkeitä että haluaisi viettää viikonloput ja lomat niiden parissa. Mutta myös vanhempien toiveilla on merkitystä ja yhdessä on sitten mietittävä kompromissia tapaamistan ja lomien suhteen.
Palaverit ovat monesti läpihuutojuttuja mutta voiko asiasta keskustella yhdessä sijaisperheen, lapsen ja vanhemman kanssa. Meillä tehdään näin ja aina on päästy lopulta yksimielisyyteen. Tai oikeastaan vanhempi ja lapsi ovat pääseet ja molemmat ovat tyytyväisiä. Joskus on käynyt niinkin että lapsi soittaa vanhemman luota ja sanoo että jäänkin vielä yhdeksi yöksi kun täällä on kivaa. Ja joskus käy niin että äiti soittaa että voisitko tulla hakemaan kun lapsi ei enää haluakaan olla täällä. Näin tämä homma toimii ja jokainen osapuoli on tyytyväinen. - ope ope ope
Tohditko kertoa minkä takia lapsi on sijoitettu?
Jos toistuvasti olet kohdellut kaltoin lasta tai jättänyt yksin heitteille tai käyttänyt väkivaltaa niin silloin jotenkin ymmärtää että lapsi ei vain uskalla tulla kotiin. Eli kyllä on minusta ihan oikein antaa lapsen päättää.- Pereiden oikeudet?
Lasten oikeudet tulla kuulluksi ovat olleet hieman rempallaan.
Onko tämän tilaisuuden tarkoituksena saada aikaan muutoksia?
Perhepalvelupäivät järjestetään 9 - 10. 5.2012.
Lue päivien ohjelmasta.
http://www.talentumevents.fi/tapahtumat/conferences/perhepalvelupaivat 2012/a2073855
---------------
- Parental Alienation
Lastaa vaivaa Vieroitus-oireyhtymä ja sen johdosta ei saisi lapsen mielipidettä otta huomioon !
Sossut ja sijoittajat yleensä vetoavat lapsen mielipiteseen (jos heille on tästä hyöyty!)
Olisi hyvää syy otta selvää (käynnistää rikostutkinta,henkinen pahoinpitely!) miksi lapsi ei haluaa kotiin???
1.Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen IÄN ja KEHITYSTASON mukaisesti.
Su
Suomen "tilauslain mukaan" on raja "kiveen hakattu" 12 vuotiasta lähtien, mutta LOS on korkeampi oikeusnormi mikää syrjäytää lastensuojelulain!
1.Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan lapsen oikeutta säilyttää henkilöllisyytensä, myös kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa niin kuin lainsäädännössä niistä määrätään ilman, että niihin puututaan laittomasti.
2.Milloin lapselta on laittomasti riistetty hänen henkilöllisyytensä osittain tai kokonaan, sopimusvaltioiden on annettava hänelle asianmukaista apua ja suojelua pyrkimyksenään nopeasti palauttaa lapselle hänen henkilöllisyytensä. - kuulolla : )
Mitä ajattelet vastauksista??
Voitko tarkentaa aihetta? Äkkiseltään ei tule muu syy mieleen kuin että lapsi ajattelee sinusta jotakin ikävää. Ei noin pitkät väliajat ole mistään kotoisin ilman seikkaperäistä selvitystä. Olisiko syntynyt jokin väärinkäsitys? Onko lapsi loukkaantunut sinulle?
Miten huosta aikanaan tapahtui? Tietääkö lapsi syyt siihen?- ljds
Oletko kysynyt lapselta, miksi ei haluaisi luoksesi? Onko kaverit tärkeitä? Tuossa iässä kun onesti mielummin vietetään aikaa kavereiden, kuin äidin kanssa.
- Asiantuntijoita?
ljds kirjoitti:
Oletko kysynyt lapselta, miksi ei haluaisi luoksesi? Onko kaverit tärkeitä? Tuossa iässä kun onesti mielummin vietetään aikaa kavereiden, kuin äidin kanssa.
NUORISOTUTKIMUSPÄIVIEN 2012 ASIANTUNTIJAT.
Ovatko asiantuntijat riittävän ammattitaistoisia?
Ainakin ensimmäisestä asiantuntijasta on ollut paljon kritiikkiä julkisuudessa.
Asiantuntijat
Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Espoon kaupunki
Eva Gottberg, dosentti, Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Arja Kekoni, perusturvajohtaja, Siilinjärvi
Minna Oulasmaa, perheneuvonnan koordinaattori, pari - ja seksuaaliterapeutti, Väestöliitto
Pekka Kettunen, sosiaalipalvelujen arvioinnin professori, Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Sanna Häkkinen, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Antero Paananen, perhepalvelujohtaja & Marjo Oinonen-Söderström, johtava sosiaalityöntekijä, Kaarina
Helena Terävä, lastenpsykiatrian ylilääkäri, tulosyksikköjohtaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
Tuija Åstedt, lapsi- ja perhetyön johtaja, Helsingin Diakonissalaitos
Marika Paasikoski-Junninen, palvelupäällikkö, lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen palvelut, Hämeenlinna
Hilkka Sundqvist, lastensuojelun johtaja, Vaasa
Meri Larivaara & Arja Hastrup, THL:n Kaste-ohjelmapäällikkö & erikoissuunnittelija, THL
Virpa Puisto, sosiaalineuvos, puheenjohtaja, Ensi- ja Turvakotien liitto
Maritta Törrönen, sosiaalityön professori, Helsingin yliopisto
Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsingin kaupunki
Elina Pekkarinen, Lastensuojelun tieto ja tutkimus –hanke, Lapsuudentutkimuksen seura / Nuorisotutkimusverkosto
------------- - 13+3=?
ljds kirjoitti:
Oletko kysynyt lapselta, miksi ei haluaisi luoksesi? Onko kaverit tärkeitä? Tuossa iässä kun onesti mielummin vietetään aikaa kavereiden, kuin äidin kanssa.
Kaverit voivat tietty olla tärkeitä, mutta jos nuori ei tule ollenkaan ja vanhempi ei ole tehnyt mitään raskauttavaa, niin sitten voisi olla kysymys siitä, että nuori on kitkerä. Kun vanhempi antaa huostan jatkua, niin lapsi kokee, että hänellä ei ole väliä.
Ap ei ole kommentoinut tilannettaan enempää. Oisi hurjan tärkeä tietää oikeasti että mitä nuorelle kuuluu ylipäätään, johan sekin repii vanhempaa ihan sairaasti jos ei tiedä lapsen vointia. Toivottavasti sijaisperhe kertoisi avoimesti päivien ja viikkojen sujumisesta ja eritoten onko koulussa asiat kohdallaan. Jos ap luet näitä, niin lähetä ihmeessä esim kirje lapsellesi ja kerro että kaipaat häntä ja että hän on sinulle rakas:O -Ja jos ap:n elämä on mallillaan niin ehdottomasti lapsen kuuluu päästä kotiin.
- Puhuka sossulle!
TOSI KUMMALLISTA, että lapsi päättää tuollaisista asioista! Mitenkähän suuria paineita, ristiriitoja ja taakkaa hänelle mahtaa tuollaisesta tullakaan, uskomatonta!
Oletteko yrittäneet saada tapaamisia useammin tai edes pitempään kestäviksi kuin tuo vaivainen 6 h kerran kuussa?
Vaikka näissä asioissa monien mielestä vanhemmilla ei saisi olla mitään oikeuksia, niin LAKI on yhtä paljon tapaamisen suhteen niin lasten kuin vanhempienkin puolella ja tuo suomalaiskansallinen tapa vieroittaa lasta perheestään ja entisistä kavereistaan liian harvoilla tapaamisilla on suorastaan lain vastainen. Vähemmälläkin lapsi saadaan vieroittumaan entisestä elämästään. Jos pelkästään nykyiset kaverit ovat tuon ikäiselle niin tärkeitä ja heidän vetovoimansa niin suuri, että kotiin tulo jää helposti kakkoseksi. Mutta se ei vain ole lain mukaista toimintaa tässä kohden.
Lapsella olisi oikeus SEKÄ vanhempiin ETTÄ kavereihin, mutta jos hänet on jo vieraannutettu niistä kavereista, jotka hänellä kotona asuessa olivat, on tässä tärkein syy kotilomien väliin jäämiseen. Mutta on uskomatonta aikuisten taholta laittaa 13-vuotias näin paljon vartijaksi tällaisessa asiassa! Hän haluaisi varmasti säilyttää suhteen molempiin, mutta se on mahdotonta ja voi vain kuvitella syyllisyyden määrää, mitä hän tuntee siitä, että luonnollisen kehityksen myötä kaverit sivuuttavat vanhemmat.
Puhukaapa asiasta sossulle, koska hänen tehtävänsä olisi valvoa, että sovittuja tapaamisia noudatetaan. Ja sossujen tehtävä lastenSUOJELIJANA on pitää huolta myös siitä, että tapaamisten toteutuminen ei jää keskenkasvuisen teini-ikäisen vastuulle ja päätettäväksi. Jos sossu ymmärtää lapsen kehityksestä ja tunne-elämästä yhtään mitään, on paljon mahdollista, että samassa keskustelussa voisitte käsitellä myös tapaamisten lisäämisasian. Sitä kauttahan lapsi voisi solmia suhteita uudelleen myös entisiin kavereihinsa ja kotilomat alkaisivat viehättää siinäkin mielessä nykyistä enemmän. - vierastus
Tämä on nyt asian vierestä, mutta kerron omista muksuistani, jotka eivät olisi välillä millään menneet etävanhemmalle viikonlopuksi eikä lomilla. Osittain syy oli laiskuudessa, piti pakata ja aina ei ollut kyytiä ovelta ovelle. Joskus taas nuoria olisi huvittanut vain pelailu ja laiskottelu omassa huoneessa ja etävanhemman luona oli monipuolisesti virikkeitä ja tekemistä. Molemmat vanhemmat olivat hankalassa tilanteessa, toivoivat että sopimuksista olisi pidetty kiinni.
Yrittäkää pysyä puheväleissä ja ottakaa asia puheeksi asiakasneuvottelussakin!- Lapsen manipulointi.
Yrittääkö jompi kumpi osapuoli, tai viranomaiset manipuloida lasta?
Helsingin Sanomat/ STT 31.10. 2010.
Varatuomari Anja Hannuniemi.
Lapsen manipuloiti voi viedä vanhemmat käräjille.
Lue uutinen, sekä muita aihepiiriin liittyviä uutisia aiheesta.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lapsen manipulointi voi viedä vanhemmat käräjille/1135252523334
--------- - maanantaipv
Laiskuus...?
Lapsihan ei siis itse ole mitenkään syypää eroon tai sijaiskodissa asumiseen. Lasta saa auttaa pakkaamisessa. Matkanteko on ylimääräinen stressi joten lapsen saa myös kyyditä ovelta ovelle. - 14
maanantaipv kirjoitti:
Laiskuus...?
Lapsihan ei siis itse ole mitenkään syypää eroon tai sijaiskodissa asumiseen. Lasta saa auttaa pakkaamisessa. Matkanteko on ylimääräinen stressi joten lapsen saa myös kyyditä ovelta ovelle.Sama tuli munkin mieleen, lapsen sijaivanhemman kuuluu ottaa aktiivinen vaihde käyttöön että sen ap-perheen yhdistäminen tulee mahdolliseksi. Mikähän laiskimus tää sijari oikeen on. Lapsen vuoksi pitää tehdä työtä! Toi pariskunta taitaakin lorvia eikä ymmärrä mikä vastuu heille on annettu. On helppoa antaa lepsen mennä kamuille ja surffailla netissä. Kukahan tuossa siis on laiska. Lapsi vai vastuuseen lupautunut sijari?
- Kenen oikeus?
Lapsesta vastuussa oleva sossun tulee tarkasti asiakassunnitelmassa sopia tapaamisista ja kaikista muistakin asioista, mutta näin ei aina ole toimittu. Välillä on näin, että lapsi saa itse päättää milloin haluaa tavata omaisiaan, välillä sijoituspaikka saa päättää lapsen ja vanhemman tapaamisista.
Tuntuu siltä, että vanhemmalla ei ole mitään oikeuksia vaatia yhtään mitään. - Virpiina
Kyllä avioerotapauksissakin lapsen mielipiteellä on väliä, miksei siis huostaanottotapauksessa? Itse sain ainakin jo 12-vuotiaana päättää milloin menin isäni luokse. Ja harvoinpa huvitti, sillä isän luona oli pakko hoitaa taaperoikäistä pikkusiskopuolta, tiskata, laittaa ruoat, pyykätä isän ja äitipuolen sekä siskopuolen vaatteita, siivota, haravoida, kerätä marjat pensaasta ja ajaa nurmikko sillä aikaa, kun isä ja äitipuoli ryyppäsivät, riitelivät ja makasivat krapulassa.
Ja ei, kyse ei ollut siitä, että kukaan (äiti, sossu tms.) olisi minua manipuloinut, vaan ihan yksinkertaisesti siittä, että en vaan jaksanut olla mikään työorja joka viikonloppu, kun olisi pitänyt ehtiä tekemään läksyjä, lukemaan kokeisiin, viettämään aikaa kavereiden kanssa ja käymään harrastuksissakin.
Isä myöntyi aika pian, koska uusi perhe oli hänelle tärkeämpi kuin minä, ja äijä kai huomasi, etten tullut toimeen äitipuolen kanssa. Äitipuolta orjan menettäminen taisi enemmänkin kismittää, kun lähti aika vauhdilla lätkimään sen jälkeen, kun lakkasin heillä käymästä. Kuten arvata saattaa, siskopuoli jäi isälleni. Nykyinen äitipuoli on samaa maata, ja nyt jo 13-vuotias siskopuoli toimii nykyisin suunnilleen orjana kotona ollessaan - taskurahaa tai viikkorahaa ei tipu, mutta tyttö joutuu tekemään jatkuvasti aika rankkojakin kotitöitä tuon ikäiseksi... En siis puhu mistään pelkistä roskapussin viemisistä.
Nyt aikuisena olen tyytyväinen että minua ei painostettu suuntaan eikä toiseen, vaan sain itse päättää. Itsepä isäni perheensä jätti, ja teki minulle useampaan kertaan selväksi, että uusi perhe on hänelle minua tärkeämpi.
Eli kyllä, minusta on lapsen etu, että lasta kuunnellaan tapaamisasioissa. Ei minusta yhdenkään lapsen tulisi olla pakko viettää aikaa sellaisessa seurassa, mikä aiheuttaa lapselle ahdistusta, mikä on aivan mahdollista, kun et kerro, mistä syistä lapsesi on alun perin huostaanotettu.
Toisaalta, koska kyse on varhaisteinistä, voi hyvinkin olla, että lapsi haluaa yksinkertaisesti viettää aikaa HÄNELLE tärkeiden ihmisten, esimerkiksi KAVEREIDEN kanssa, ja se on tuon ikäiselle täysin normaalia. Voi myös olla, että mikäli lapsesi on ollut sijaisperheessä pitkään, hän saattaa kokea, että sijaisperhe on hänen perheensä, eikä halua viettää aikaa hänelle lähes vieraan ihmisen kanssa.
Avioerolapsena voin kertoa, että oma isänikin tuntui vieraalta aika pian sen jälkeen, kun olin lakannut tapaamasta häntä säännöllisesti. Jo omissa rippijuhlissani muistan ajatelleeni, että mitä tuokin täällä tekee. Enkä pätkääkään kadu valintaani. Olen vain tyytyväinen, että pääsin eroon tuosta manipuloivasta alkoholistista.- tulihan se
Kun ap ei enempää vastaa, tuntuu, että ketjun aloittaja-ap halusikin tuollaisen kommentin laitettavaksi eli hän olikin sijaisen edustaja.
Jos esim minun lapsi ei olisi halunnut tulla käymään kotona, kun vielä oli sijotettuna, olisin varmasti käynyt kaikki osaston tilanteet ja keskustelut läpi että mikä oisi saattanut vaikuttaa kotiintulon haluttomuuteen. Kaveritkin oli oman kodin lähellä, mutta silti lapsi halusi ajoittain vaan nauttia kodin rauhasta ja tehdä kotitehtäviään eikä monasti mennyt kamujen luokse kuin piipahtamaan.
Huihai. Provoilijan alotus. Vertailkaas miten toimitaan käytännössä kun lapsi on haluton olemaan sijaispaikassa! Se lähtee lätkimään ja syyllinen on se "jonka omaa mielipidettä ei kuulla" ja kotilomia ensin vähennetään "kun nuori ei kykene pysymään sopimuksissa, jotka ei aina ole kivoja". Noin siis muotoillaan sijaispuolelta vastaava tilanne... - Virpiina
tulihan se kirjoitti:
Kun ap ei enempää vastaa, tuntuu, että ketjun aloittaja-ap halusikin tuollaisen kommentin laitettavaksi eli hän olikin sijaisen edustaja.
Jos esim minun lapsi ei olisi halunnut tulla käymään kotona, kun vielä oli sijotettuna, olisin varmasti käynyt kaikki osaston tilanteet ja keskustelut läpi että mikä oisi saattanut vaikuttaa kotiintulon haluttomuuteen. Kaveritkin oli oman kodin lähellä, mutta silti lapsi halusi ajoittain vaan nauttia kodin rauhasta ja tehdä kotitehtäviään eikä monasti mennyt kamujen luokse kuin piipahtamaan.
Huihai. Provoilijan alotus. Vertailkaas miten toimitaan käytännössä kun lapsi on haluton olemaan sijaispaikassa! Se lähtee lätkimään ja syyllinen on se "jonka omaa mielipidettä ei kuulla" ja kotilomia ensin vähennetään "kun nuori ei kykene pysymään sopimuksissa, jotka ei aina ole kivoja". Noin siis muotoillaan sijaispuolelta vastaava tilanne...Oletko siis sitä mieltä, etten olisi saanut kertoa omasta kokemuksestani? Että sinun totuutesi on se ainoa oikea? En missään vaiheessa väittänyt, etteikö lapsella olisi oikeutta vierailla biologisen vanhempansa luona, tai vanhemmalla oikeutta tavata lastaan.
Kuitenkin on otettava huomioon kyseisen lapsen kehitys ja etu. Mikäli lapsi ahdistuu suunnattomasti kotilomilla/etävanhemman luona vietettynä aikana, on jotakin selvästi pielessä. Mikäli taas kaverit houkuttelevat, niin tough luck! eivät ne lapset ihan tavallisissa bioperheissäkään vietä kaikkea aikaansa vanhempiensa kanssa! Kyllä ne kaverit silti tuossa iässä vievät useimmiten voiton!
Tuon ikäiselle on ihan normaalia viettää aikaa kavereiden kanssa, ja täytyy ottaa huomioon, että yleensä ne läksyt sun muut on hoidettava viikolla, koska läksyt tarkastetaan usein jo seuraavana päivänä, joten monellekaan lapselle ei viikolla jää juurikaan aikaa "hengailla"/leikkiä kavereiden kanssa. Varsinkin teini-ikäiset hoitavat kaverisuhteitaan sitten viikonloppuisin (enkä nyt puhu mistään Siwan nurkalla kännäämisestä, vaan ihan tavallisten nuorten yhdessäolosta).
Kun tämä vapaa-aika sitten jaetaan useamman paikan välillä (koti/sijaisperhe tai koti/etävanhempi) on nuoren vieläkin vaikeampaa löytää aikaa kavereiden kanssa vietettäväksi - ne kaveritkaan kun eivät aina ole juuri silloin tavattavissa, kun lapsella olisi heille aikaa.
Varmasti jokainen aikuinenkin myöntää, että hyvät ystävät ovat ihmiselle tärkeitä, eikä kunnollisia ystävyyssuhteita muodosteta viettämättä aikaa näiden "kavereiden" kanssa.
Vaikka SINUN lapsesi kaverit olivatkin kodin lähellä ja SINUN lapsesi vietti mieluummin aikaa kotona tehden kotitehtäviään, eivät kaikki lapset ole samanlaisia - toiset ovat sosiaalisempia kuin toiset. Turha siis yleistää "kun MINUNKIN lapseni". Ja mistäpä tiedät, kuinka paljon lapsesi olisi oikeasti halunnut viettää aikaa kavereidensa kanssa? Ehkäpä lapsesi vietti paljon aikaa kotona, koska koki loukkaavansa SINUN tunteitasi olemalla muualla?
Jos lapsi on ollut kauan sijoituksessa, ei niitä kavereita välttämättä enää biologisten vanhempien lähistöllä enää ole. Pitäisikö teinin tässä tapauksessa nyhjöttää biovanhemman kanssa neljän seinän sisällä väkisin? Ja kyllä, voisihan nuori hankkia kavereita myös biovanhemman luota, mutta totta on, että suurin osa kaverisuhteista solmitaan koulussa tai harrastusten parissa, mikä on aika hankalaa, varsinkin jos lapsi on sijaisperheessä toisella puolella Suomea. - Virpiina
Virpiina kirjoitti:
Oletko siis sitä mieltä, etten olisi saanut kertoa omasta kokemuksestani? Että sinun totuutesi on se ainoa oikea? En missään vaiheessa väittänyt, etteikö lapsella olisi oikeutta vierailla biologisen vanhempansa luona, tai vanhemmalla oikeutta tavata lastaan.
Kuitenkin on otettava huomioon kyseisen lapsen kehitys ja etu. Mikäli lapsi ahdistuu suunnattomasti kotilomilla/etävanhemman luona vietettynä aikana, on jotakin selvästi pielessä. Mikäli taas kaverit houkuttelevat, niin tough luck! eivät ne lapset ihan tavallisissa bioperheissäkään vietä kaikkea aikaansa vanhempiensa kanssa! Kyllä ne kaverit silti tuossa iässä vievät useimmiten voiton!
Tuon ikäiselle on ihan normaalia viettää aikaa kavereiden kanssa, ja täytyy ottaa huomioon, että yleensä ne läksyt sun muut on hoidettava viikolla, koska läksyt tarkastetaan usein jo seuraavana päivänä, joten monellekaan lapselle ei viikolla jää juurikaan aikaa "hengailla"/leikkiä kavereiden kanssa. Varsinkin teini-ikäiset hoitavat kaverisuhteitaan sitten viikonloppuisin (enkä nyt puhu mistään Siwan nurkalla kännäämisestä, vaan ihan tavallisten nuorten yhdessäolosta).
Kun tämä vapaa-aika sitten jaetaan useamman paikan välillä (koti/sijaisperhe tai koti/etävanhempi) on nuoren vieläkin vaikeampaa löytää aikaa kavereiden kanssa vietettäväksi - ne kaveritkaan kun eivät aina ole juuri silloin tavattavissa, kun lapsella olisi heille aikaa.
Varmasti jokainen aikuinenkin myöntää, että hyvät ystävät ovat ihmiselle tärkeitä, eikä kunnollisia ystävyyssuhteita muodosteta viettämättä aikaa näiden "kavereiden" kanssa.
Vaikka SINUN lapsesi kaverit olivatkin kodin lähellä ja SINUN lapsesi vietti mieluummin aikaa kotona tehden kotitehtäviään, eivät kaikki lapset ole samanlaisia - toiset ovat sosiaalisempia kuin toiset. Turha siis yleistää "kun MINUNKIN lapseni". Ja mistäpä tiedät, kuinka paljon lapsesi olisi oikeasti halunnut viettää aikaa kavereidensa kanssa? Ehkäpä lapsesi vietti paljon aikaa kotona, koska koki loukkaavansa SINUN tunteitasi olemalla muualla?
Jos lapsi on ollut kauan sijoituksessa, ei niitä kavereita välttämättä enää biologisten vanhempien lähistöllä enää ole. Pitäisikö teinin tässä tapauksessa nyhjöttää biovanhemman kanssa neljän seinän sisällä väkisin? Ja kyllä, voisihan nuori hankkia kavereita myös biovanhemman luota, mutta totta on, että suurin osa kaverisuhteista solmitaan koulussa tai harrastusten parissa, mikä on aika hankalaa, varsinkin jos lapsi on sijaisperheessä toisella puolella Suomea.JATKUU:
Ja mitä tulee tuohon, että "miten toimitaan käytännössä, kun lapsi on haluton olemaan sijoituspaikassa?", niin omakohtaista kokemustahan minulla EI ole, olen avioerolapsi, EN sijoituslapsi, joten sinänsä tuo kommentti oli aika turha lisäys minulle antamaasi vastaukseen, mutta itse näen tuon siten, että mikäli lapsi karkaa biologisten vanhempiensa luokse, niin totta kai lasta ja vanhempia tulisi tuolloin kuunnella (kuten sanottua, en ole sijaisperheessä ollut lapsi, enkä myöskään sijaisvanhempi, saati alan työntekijä, sossu, lastensuojeluviranomainen tai mikään muukaan), mutta mikäli lapsi karkaa jonnekin muualle, on aivan ymmärrettävää, että lapselle asetettuja sääntöjä tiukennetaan, koska kyse on lapsen omasta FYYSISESTÄ turvallisuudesta.
Kotilomien vähentämistä en ymmärrä tuossa tilanteessa minäkään, eli aivan turha minulle keuhkota tuosta asiasta, kun olen siitä kanssasi samaa mieltä.
Toisaalta en kyllä vertaisi sijaiskodista karkaamista ja tapaamishaluttomuutta toisiinsa. Karkaaminen on aina karkaaminen - ei voida tietää missä lapsi on, kenen kanssa, onko turvassa jne. Vaatii paljon myös yhteiskunnalta, kun käynnistetään poliisietsinnät jne. Tapaamishaluton lapsi on kuitenkin sentään samalla tavoin sijaisperheen valvovan silmän alla, kuin hän olisi biologisenkin vanhemman valvovan silmän alla. Ei biologinenkaan vanhempi vahdi vierestä teini-ikäisen lapsen liikkumista ulkona kavereiden kanssa, saati istu koulussa vahtimassa vierestä, että lapsi hoitaa hommansa. Molemmat kuitenkin ainakin yleensä tekevät parhaansa suojellakseen lasta, vaikka poikkeuksiakin toki varmasti MOLEMMIN PUOLIN on.
En siis puolustele HUONOJA sijaisperheitä, mutten myöskään HUONOJA biologisia vanhempia, koska tähän ikään mennessä olen havainnut, että molempia tästä maasta löytyy.
Aloituksesta en mene sanomaan mitään, olipa provo tai ei, mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että jo tuon ikäisen lapsen mielipidettä ja toiveita tulee kunnioittaa ainakin tiettyyn pisteeseen asti. Lapsen on toki tavattava vanhempiaan, muttei PAKOTTAMALLA. Pakko on ruma sana, eikä varmasti aiheuta teini-iän kourissa kamppailevassa, jo muutenkin mahdollisesti hankalassa lapsessa positiivisia fiiliksiä vanhempaansa kohtaan. Aika moni teini kapinoi vanhempiaan vastaan, elipä sitten sijaisperheessä, biologisessa perheessään tai adoptioperheessä, ja toiset yksinkertaisesti vain kapinoivat enemmän kuin toiset. Jokainen lapsi on erilainen.
Itsekin toivoin jo aiemmassa viestissäni ap:ltä kommenttia kysymyksiin, joita häneltä on täällä kysytty, mm. sijoituksen syystä. Aika heikoin perustein kuitenkin oletat, että kyseessä olisi sijaisen edustaja? Onko jokainen kommentteihin vastaamaton ap provo? Siinä tapauksessa Suomi24:ssä on huomattavasti enemmän provoja kuin aitoja keskustelijoita, jokaisella palstalla, myös tällä. - ja eiköhän...
tulihan se kirjoitti:
Kun ap ei enempää vastaa, tuntuu, että ketjun aloittaja-ap halusikin tuollaisen kommentin laitettavaksi eli hän olikin sijaisen edustaja.
Jos esim minun lapsi ei olisi halunnut tulla käymään kotona, kun vielä oli sijotettuna, olisin varmasti käynyt kaikki osaston tilanteet ja keskustelut läpi että mikä oisi saattanut vaikuttaa kotiintulon haluttomuuteen. Kaveritkin oli oman kodin lähellä, mutta silti lapsi halusi ajoittain vaan nauttia kodin rauhasta ja tehdä kotitehtäviään eikä monasti mennyt kamujen luokse kuin piipahtamaan.
Huihai. Provoilijan alotus. Vertailkaas miten toimitaan käytännössä kun lapsi on haluton olemaan sijaispaikassa! Se lähtee lätkimään ja syyllinen on se "jonka omaa mielipidettä ei kuulla" ja kotilomia ensin vähennetään "kun nuori ei kykene pysymään sopimuksissa, jotka ei aina ole kivoja". Noin siis muotoillaan sijaispuolelta vastaava tilanne...ja eiköhän niitä bioperheessäkin asuvia "haluttomia olemaan kotona" olevia, bioperheestään karanneita lapsiakin rangaista tiukentamalla heille asetettuja sääntöjä? Vai päänsilityksiäkö heidän oletat saavan? Olisitko kauniisti hymyillyt ja lastasi kehunut, jos oma kersasi olisi karannut SINUN luotasi?
- 2019
ja eiköhän... kirjoitti:
ja eiköhän niitä bioperheessäkin asuvia "haluttomia olemaan kotona" olevia, bioperheestään karanneita lapsiakin rangaista tiukentamalla heille asetettuja sääntöjä? Vai päänsilityksiäkö heidän oletat saavan? Olisitko kauniisti hymyillyt ja lastasi kehunut, jos oma kersasi olisi karannut SINUN luotasi?
Mitenniin päänsilitystä?
Onko rajanlaiton vastakohta "päänsilitys"? Kersa on kyllä aika ikävä termi ihmisestä, täällä joku leipiintynyt nimittelee usein lapsia...kuin lapsi olisi välttämätön paha, jolta on otettava luulot pois :O - ja eiköhän...
2019 kirjoitti:
Mitenniin päänsilitystä?
Onko rajanlaiton vastakohta "päänsilitys"? Kersa on kyllä aika ikävä termi ihmisestä, täällä joku leipiintynyt nimittelee usein lapsia...kuin lapsi olisi välttämätön paha, jolta on otettava luulot pois :Oekaa kertaa tänne kirjoitan, joten nyt haukuit väärää puuta :)
- ja eiköhän...
Kuulehan sie, kyseessä on sanonta, jolla ainakin meilläpäin tarkoitetaa sitä, että vanhemmat hiljaa hyväksyvät lapsensa pahanteon. Tätäpä mie tarkoitin. Meilläpäin myös toi kersa on aivan normaali murresana, joten enpä mie senkään olettanu mitään suurta haloota tääl aiheuttavan. Omiakin muksujani kutsun kersoiksi, tenaviksi, penskoiksi, joskus jopa pennuiksi, ja aivan kaikella rakkaudella, aivan kuten minäki olen heille mutsi, äippä, mami, jne. Ihme herneen nyt kyllä vedit nenään ottamatta lainkaan kantaa minun tai Virpiinan viestien sisältöön, ainoastaan sanamuotoon.
Eikö lapsilla kuulukin olla rajoja, vai oletko näitä "vapaan kasvatuksen" kannattajia, joiden mielestä lapsen tulee saada tehdä mielin määrin pahojaan joutumatta siitä lainkaa vastuuseen?- älä jaksa
Ok. Tää ei johda mihinkään.
En ehkees ole sitten nähnyt temppuilevaa nuorta joka tarttee sanelua. Saati nöyryyttämistä tai huvittuneita hymähtelyjä. Psyk.sairaaloissa oli muinoin sellasta henk.kuntaa. olin siis töissä enkä jaksanut katsella leimaavaa juoruamista kahvitauoilla enkä kuunnella. Isot ukot pullisteli avainten kanssa...todella raukkamaista. Kiireellä menivät panemaan potilaan lepareihin, kun se suivaantui v.....luun. -ei siitä huokunut minkään maailman ymmärrystä. Rajojen laitoksi en myöskään osaa em toimia kutsua. - ja eiköhän...
älä jaksa kirjoitti:
Ok. Tää ei johda mihinkään.
En ehkees ole sitten nähnyt temppuilevaa nuorta joka tarttee sanelua. Saati nöyryyttämistä tai huvittuneita hymähtelyjä. Psyk.sairaaloissa oli muinoin sellasta henk.kuntaa. olin siis töissä enkä jaksanut katsella leimaavaa juoruamista kahvitauoilla enkä kuunnella. Isot ukot pullisteli avainten kanssa...todella raukkamaista. Kiireellä menivät panemaan potilaan lepareihin, kun se suivaantui v.....luun. -ei siitä huokunut minkään maailman ymmärrystä. Rajojen laitoksi en myöskään osaa em toimia kutsua.No elä itte jaksa - siehä tän alotit vikisemällä jostain ihan muusta ko mistä oli alunperin puhe, ja nytkin menet pahasti aiheen vierestä :D
Miepä puhuinki biologisista perheistä ja sijaisperheistä, joissa lapsille laitetaan RAJAT, toisin sanoen, heille asiallisesti kerrotaan säännöt, joita heidän tulee noudattaa. Näin miut ittein on kasvatettu, ja näin mie kasvatan omat mukulani, ja vielä ei oo ongelmia ollut, ei aikanaa miulla eikä nyt miun lapsillakaan.
Harvassa KODISSA mitään lepositeitä on, EN siis puhunut mistään laitoksista, vaan kuten sanoin, biologisista perheistä ja sijaisperheistä. Laitokset sitte eriksee, ja niitten toimintaan mie en puutu, ko en semmosten laitosten kanssa oo missää tekemisissä.
Enpä minäkään tuota lepositeisiin laittamista rajojen laittamiseksi kutsuisi, mutta enpä minä lepositeistä mittää puhunutkaan, vaan ihan normaaleista "rajoituksista" ja "rangaistuksista":
1. Kenenkään tavaroita ei rikota.
2. Kenellekään ei saa tehdä väkivaltaa, mutta itseään ja muita saa FYYSISELTÄ hyökkäykseltä puolustaa.
3. Koulu- ja kotityöt hoidetaan asiallisesti ja ajallaan.
4. Toiselle puolelle Suomea ei karata.
5. Ei kiroilua (mutta katson läpi sormien, mikäli lapsi oikeutetusti vihainen, tai esim. potkaisee varpaansa pöydän jalkaan).
6. Ei tupakkaa tai alkoholia.
Kuusi yksinkertaista "sääntöä", joita ei ole yhdenkään ihmisen kovin vaikea noudattaa. Näitä sääntöjä meillä noudattavat myös vanhemmat. Viittä ensimmäistä samoissa määrin kuin lapsetkin, ja kuudetta siinä määrin, että mie en polta enkä juo kuin sen yhen samppanjalasin juhlissa, mies ottaa satunnaisen saunakaljan ja polttaa ehkä askin kahdessa viikossa. Lasten oma asia on, mitä tekevät laillisen iän saavutettuaan, mutta siihen asti saavat kyllä luvan olla juomatta ja polttamatta.
Näiden "sääntöjen" rikkomisesta "rangaistuksena" meidän perheessä:
1. Lisää kevyitä kotitöitä lapsen iän ja taitotason huomioonottaen (roskien vienti, tiskaus, imurointi... meillä lapset saavat normaalin taskurahan päälle tehdyistä kotitöistä muutaman euron kuussa, joten palkaton kotitöiden teko jonkin verran varsinkin teini-ikäistä kirpaisee).
tai
2. ETUoikeuksien menetys (esim. puhelin takavarikkoon loppupäiväksi, ei nettiä viikkoon, tms. Koska kaikilla lapsilla/nuorilla maailmassa ei ole nettiä tai puhelinta, mie koen, että sellaisen käyttö ON lapselle/nuorelle etuoikeus.)
tai
3. Jäähy omassa huoneessa (kesto max. 30 min, eikä meillä ole mitään lukkoja tarvittu. Lapsi yleensä pysyy huoneessaan aivan omasta tahdostaan, kunnes on valmis pyytämään anteeksi.)
tai
4. Aresti (tämä on meillä aivan äärimmäinen keino rangaista lasta, eikä tätä siksi ole meillä käytettykään kuin kerran - ja arestilla mie tarkoitan tätä "koulun jälkeen kotiin, eikä kotoa poistuta ilman erillistä lupaa"-mallia)
Tähdennän nyt, että EMME ole sijaisperhe, vaan mie puhun nyt miun biologisista lapsista. Näillä sivuilla pyörin, koska lähipiiristä löytyy sekä sijaisperhe, että biologinen perhe, josta lapsi on sijoitettuna sijaisperheeseen (ei kuitenkaan tähän toiseen tuttavaperheeseemme).
Eikä meillä ole pelkästään sääntöjä ja rangaistuksia, vaan erityisen hyvällä käytöksellä lapset ansaitsevat etuoikeuksiakin: leffailta kotona tai leffateatterissa, ylimääräinen huvipuistoreissu, ravintolakäynti, uudet farkut (vaikkei niille juuri sillä hetkellä ole tarvetta), jne. En tarkoita, että meillä lapset "ostaisivat" näitä etuoikeuksia hyvällä käytöksellä, vaan että palkitsemme lapsia silloin tällöin, kun koemme heidän toimineen normaaliakin paremmin.
Näillä "säännöillä", "rangaistuksilla" ja "kannustimilla" on hyvin tultu toimeen tähän asti, enkä koe näissä olevan mitään raukkamaista. Meillä ei lapsille v***uilla, ja lapsia kyllä myös ymmärretään - mistään pikku kiukutteluista meillä EI lasta rangaista. - ja eiköhän...
ja eiköhän... kirjoitti:
No elä itte jaksa - siehä tän alotit vikisemällä jostain ihan muusta ko mistä oli alunperin puhe, ja nytkin menet pahasti aiheen vierestä :D
Miepä puhuinki biologisista perheistä ja sijaisperheistä, joissa lapsille laitetaan RAJAT, toisin sanoen, heille asiallisesti kerrotaan säännöt, joita heidän tulee noudattaa. Näin miut ittein on kasvatettu, ja näin mie kasvatan omat mukulani, ja vielä ei oo ongelmia ollut, ei aikanaa miulla eikä nyt miun lapsillakaan.
Harvassa KODISSA mitään lepositeitä on, EN siis puhunut mistään laitoksista, vaan kuten sanoin, biologisista perheistä ja sijaisperheistä. Laitokset sitte eriksee, ja niitten toimintaan mie en puutu, ko en semmosten laitosten kanssa oo missää tekemisissä.
Enpä minäkään tuota lepositeisiin laittamista rajojen laittamiseksi kutsuisi, mutta enpä minä lepositeistä mittää puhunutkaan, vaan ihan normaaleista "rajoituksista" ja "rangaistuksista":
1. Kenenkään tavaroita ei rikota.
2. Kenellekään ei saa tehdä väkivaltaa, mutta itseään ja muita saa FYYSISELTÄ hyökkäykseltä puolustaa.
3. Koulu- ja kotityöt hoidetaan asiallisesti ja ajallaan.
4. Toiselle puolelle Suomea ei karata.
5. Ei kiroilua (mutta katson läpi sormien, mikäli lapsi oikeutetusti vihainen, tai esim. potkaisee varpaansa pöydän jalkaan).
6. Ei tupakkaa tai alkoholia.
Kuusi yksinkertaista "sääntöä", joita ei ole yhdenkään ihmisen kovin vaikea noudattaa. Näitä sääntöjä meillä noudattavat myös vanhemmat. Viittä ensimmäistä samoissa määrin kuin lapsetkin, ja kuudetta siinä määrin, että mie en polta enkä juo kuin sen yhen samppanjalasin juhlissa, mies ottaa satunnaisen saunakaljan ja polttaa ehkä askin kahdessa viikossa. Lasten oma asia on, mitä tekevät laillisen iän saavutettuaan, mutta siihen asti saavat kyllä luvan olla juomatta ja polttamatta.
Näiden "sääntöjen" rikkomisesta "rangaistuksena" meidän perheessä:
1. Lisää kevyitä kotitöitä lapsen iän ja taitotason huomioonottaen (roskien vienti, tiskaus, imurointi... meillä lapset saavat normaalin taskurahan päälle tehdyistä kotitöistä muutaman euron kuussa, joten palkaton kotitöiden teko jonkin verran varsinkin teini-ikäistä kirpaisee).
tai
2. ETUoikeuksien menetys (esim. puhelin takavarikkoon loppupäiväksi, ei nettiä viikkoon, tms. Koska kaikilla lapsilla/nuorilla maailmassa ei ole nettiä tai puhelinta, mie koen, että sellaisen käyttö ON lapselle/nuorelle etuoikeus.)
tai
3. Jäähy omassa huoneessa (kesto max. 30 min, eikä meillä ole mitään lukkoja tarvittu. Lapsi yleensä pysyy huoneessaan aivan omasta tahdostaan, kunnes on valmis pyytämään anteeksi.)
tai
4. Aresti (tämä on meillä aivan äärimmäinen keino rangaista lasta, eikä tätä siksi ole meillä käytettykään kuin kerran - ja arestilla mie tarkoitan tätä "koulun jälkeen kotiin, eikä kotoa poistuta ilman erillistä lupaa"-mallia)
Tähdennän nyt, että EMME ole sijaisperhe, vaan mie puhun nyt miun biologisista lapsista. Näillä sivuilla pyörin, koska lähipiiristä löytyy sekä sijaisperhe, että biologinen perhe, josta lapsi on sijoitettuna sijaisperheeseen (ei kuitenkaan tähän toiseen tuttavaperheeseemme).
Eikä meillä ole pelkästään sääntöjä ja rangaistuksia, vaan erityisen hyvällä käytöksellä lapset ansaitsevat etuoikeuksiakin: leffailta kotona tai leffateatterissa, ylimääräinen huvipuistoreissu, ravintolakäynti, uudet farkut (vaikkei niille juuri sillä hetkellä ole tarvetta), jne. En tarkoita, että meillä lapset "ostaisivat" näitä etuoikeuksia hyvällä käytöksellä, vaan että palkitsemme lapsia silloin tällöin, kun koemme heidän toimineen normaaliakin paremmin.
Näillä "säännöillä", "rangaistuksilla" ja "kannustimilla" on hyvin tultu toimeen tähän asti, enkä koe näissä olevan mitään raukkamaista. Meillä ei lapsille v***uilla, ja lapsia kyllä myös ymmärretään - mistään pikku kiukutteluista meillä EI lasta rangaista.Niin ja meillä siis lapset 15, 10 ja 5v, esikoinen ja kuopus tyttöjä ja keskimmäinen poika.
- vierastus
Juttu rönsyilee, mutta tuli mieleeni, että nuori voi testata, miten tärkeä hän on vanhemmille. Jos vanhemmilta ei tule noottia siitä, että kotilomia jätetään väliin, se voi nuoren mielestä olla selkeä merkki siitä että häntä ei kaivata, hän ei ole tärkeä. Sijaisperhe jos nuorta ryhtyy kovistelemaan, nuori voi tulkita, että hänet halutaan pois tieltä. Tämä siis vain arvailua, totuuden tietää vain nuori itse.
- jetsullens
Niinpä. Paha tilanne kyllä on, jos sij.paikassa esim manipuloidaan ja lapsesta tulee niukkasanainen...kuuleva oikee vanhempi jääkin yksin ja miettii ja miettii...mitäpä tuossa tilanteessa tav kuolevainen voi enää tehdä.? Tylsä tilanne, missä sij.paikalle jää sanomisen valta. Vaikka ois miten ällö tahansa, ikävä kyllä.
- vierastus
Rupesin miettimään, että kenelle nuori voisi puhua avoimesti ja saada äänensä kuuluviin. Täysi-ikäisyyteen on aikaa ja on huono juttu, jos tapaamiset jäävät välistä ajattelemattomuuden tai väärinkäsitysten takia. Yhtä pöllöä on se, jos nuori pakotetaan tapaamisiin, vaikka hänellä olisi hyvä syy jättää niitä väliin tai lopettaa kokonaan. Aikuisten ei nyt pitäisi luovuttaa eikä missään tapauksessa jättää asiaa sikseen. Samalla nuorellekin tulee tiedoksi, että hänestä välitetään ja hänen tapaamisensa ovat tärkeitä.
Voiko tapaamisten välillä pitää yhteyttä esim facessa?- serkku-tyttö
...se on vasta pöllöä, että lapsi laitetaan vastentahtoisesti kotoaan pois. Hänet vain otetaan muka-aikuisten tietämyksen perusteella turvallisesta paikasta irti.
Joku laittaa tähän pian peukku-alas-merkinnän, vaikka tää aihe sivuaa ihmisoikeuksien polkemista. - vierastus
serkku-tyttö kirjoitti:
...se on vasta pöllöä, että lapsi laitetaan vastentahtoisesti kotoaan pois. Hänet vain otetaan muka-aikuisten tietämyksen perusteella turvallisesta paikasta irti.
Joku laittaa tähän pian peukku-alas-merkinnän, vaikka tää aihe sivuaa ihmisoikeuksien polkemista.Serkku-tytölle: jos noin on käynyt, voivat kotilomien väliinjättämiset olla suojautumiskeino hillittömään ikävään, joka kotona iskee. Paha sanoa, alkuperäiseen kysymykseen vastaan yhä: kyllä pitää kuulla, miksi lapsi /nuori ei halua kotilomille ja sen kuulemisen ja sopimisen jälkeen pitää kiinni sovitusta .
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Näin Enter-napilla tehdään miljardi euroa - Helsingissä
"Ei se nyt niin kovin ihmeelliseltä näytä. Tavallinen nappi, musta muovinpala, joka kököttää parikymppiä maksavan mustan1711163Eipä tunnu se "pedofilia" huuto kiinnostavan
Lähinnä se sekohäirikkö ressukka joutuu itse vastaileen itselleen, mitään näkyvyyttä ei saa, palstalla ylipäätään on hyv8010281- 514353
- 244067
Perussuomalaiset kirjoittaa vain positiivisista uutisista
Ei tarvitse palstaa paljon seurata, kun sen huomaa. Joka ainoa positiivinen uutinen Suomen taloudesta tai ylipäätään, ni134028Jätä minut rauhaan
En pidä sinusta. Lopeta seuraaminen. Älä tulkitse keskustelutaitoa tai ystävällisyyttä miksikään sellaiseksi mitä ne eiv353816Ben Z: "SDP ei ole ollut 50 vuoteen näin huolissaan velasta"
"– Olen ollut eduskunnassa noin 50 vuotta, eikä SDP ole koskaan ollut niin huolissaan velasta kuin nyt. Se on tietysti h573719No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol413553- 533253
- 422975