Osatakilan ja toppirikin, sekä LYS 1.14 vs. 1.08 erot.

...sanoi palstan vakiohäirikkö. Odota asiallisempia vastauksia, juuri nyt en ehdi sellaista kirjoittamaan.

tota taas kirjoitti:

...sanoi palstan vakiohäirikkö. Odota asiallisempia vastauksia, juuri nyt en ehdi sellaista kirjoittamaan.

haista...

Ensinnäkin Jon 30 lys on taittolapapotkurilla 1,09 noin satasen päälle tarkkana.

Toppiriki taipuu/säätyy, kun alavanteissa/babystaagissa on sopiva trimmi peräharusta tiukkaamalla. Samalla kiristyy keulaharus. Tähän parhaimmillaan hydraulinen tai veivattava kiristin - monessa Jonissa on. Rattimallisen kanssa vääntömomentit menee aika tiukille. Babystaagissa voi käyttää ratin sijasta kahvallista patenttivanttiruuvia säätöihin, jos tarpeen vielä viimeistellä. Patenttiruuvin kanssa babystaagista saa äkkiä kutteriharuksen myrskypurjeelle.

Jonin genua- ja spinnuvinssit on kaksinopeuksia Barlow, Barient, Lewmar tai mitä tilaaja on halunnut. Barlowit, Barientit pelaa vähemmällä huollolla kuin moni muu. Jos ei jaksa vinssata on syytä pienentää purjetta tai jo aiemminkin!

Joniin kuten mihin hyvänsä veneeseen missä on reiälliset varvaslistat tai muut sopivat kiinnityspaikat laidoilla saa itseskuuttaavan fokan köysipelillä ja parilla pylpyrällä. Köysi fokalle sopivaan kohtaan kiinni toiseen laitaan, yli veneen ja keskelle juoksupylpyrä kiinni fokan nurkkaan sopivalla pätkällä, toisen laidan pylpyrästä läpi ja vapauttajan kautta vinssille. Juoksuköyden mittaa säätelemällä sopiva asetus kryssille ja lenssille. Toimii helpommin takilassa missä on tupla alavantit, babystaagin kun joutuu korjaamaan pois tieltä. Kulkee muuten tasaisella merellä yllättävän hyvin täyskorkealla kryssifokalla heikossa tuulessa. Maininkia vastaan sitten genulla lisää tehoja. Jonissa on kiskot genuaa ja fokkaa varten.

Tuulee siinä videopätkässä ihan tarpeeksi, isossa reivi ja genoaa rullalla.. Jon on myös varsin kuiva vene, ei pese kantta kovin helposti:-)

Vähän lisääää kirjoitti:

Ensinnäkin Jon 30 lys on taittolapapotkurilla 1,09 noin satasen päälle tarkkana.

Toppiriki taipuu/säätyy, kun alavanteissa/babystaagissa on sopiva trimmi peräharusta tiukkaamalla. Samalla kiristyy keulaharus. Tähän parhaimmillaan hydraulinen tai veivattava kiristin - monessa Jonissa on. Rattimallisen kanssa vääntömomentit menee aika tiukille. Babystaagissa voi käyttää ratin sijasta kahvallista patenttivanttiruuvia säätöihin, jos tarpeen vielä viimeistellä. Patenttiruuvin kanssa babystaagista saa äkkiä kutteriharuksen myrskypurjeelle.

Jonin genua- ja spinnuvinssit on kaksinopeuksia Barlow, Barient, Lewmar tai mitä tilaaja on halunnut. Barlowit, Barientit pelaa vähemmällä huollolla kuin moni muu. Jos ei jaksa vinssata on syytä pienentää purjetta tai jo aiemminkin!

Joniin kuten mihin hyvänsä veneeseen missä on reiälliset varvaslistat tai muut sopivat kiinnityspaikat laidoilla saa itseskuuttaavan fokan köysipelillä ja parilla pylpyrällä. Köysi fokalle sopivaan kohtaan kiinni toiseen laitaan, yli veneen ja keskelle juoksupylpyrä kiinni fokan nurkkaan sopivalla pätkällä, toisen laidan pylpyrästä läpi ja vapauttajan kautta vinssille. Juoksuköyden mittaa säätelemällä sopiva asetus kryssille ja lenssille. Toimii helpommin takilassa missä on tupla alavantit, babystaagin kun joutuu korjaamaan pois tieltä. Kulkee muuten tasaisella merellä yllättävän hyvin täyskorkealla kryssifokalla heikossa tuulessa. Maininkia vastaan sitten genulla lisää tehoja. Jonissa on kiskot genuaa ja fokkaa varten.

Tuulee siinä videopätkässä ihan tarpeeksi, isossa reivi ja genoaa rullalla.. Jon on myös varsin kuiva vene, ei pese kantta kovin helposti:-)

Lue lisää

mutta tästä riimusta puuttuu vielä se ulottuvuus miten noin vanha, Jon tai muu vanhan koulun vene voi olla noin hintava. Aiemmin sitä pommitti mm. nimimerkki viki tai wiki?!

Vähän lisääää kirjoitti:

Ensinnäkin Jon 30 lys on taittolapapotkurilla 1,09 noin satasen päälle tarkkana.

Toppiriki taipuu/säätyy, kun alavanteissa/babystaagissa on sopiva trimmi peräharusta tiukkaamalla. Samalla kiristyy keulaharus. Tähän parhaimmillaan hydraulinen tai veivattava kiristin - monessa Jonissa on. Rattimallisen kanssa vääntömomentit menee aika tiukille. Babystaagissa voi käyttää ratin sijasta kahvallista patenttivanttiruuvia säätöihin, jos tarpeen vielä viimeistellä. Patenttiruuvin kanssa babystaagista saa äkkiä kutteriharuksen myrskypurjeelle.

Jonin genua- ja spinnuvinssit on kaksinopeuksia Barlow, Barient, Lewmar tai mitä tilaaja on halunnut. Barlowit, Barientit pelaa vähemmällä huollolla kuin moni muu. Jos ei jaksa vinssata on syytä pienentää purjetta tai jo aiemminkin!

Joniin kuten mihin hyvänsä veneeseen missä on reiälliset varvaslistat tai muut sopivat kiinnityspaikat laidoilla saa itseskuuttaavan fokan köysipelillä ja parilla pylpyrällä. Köysi fokalle sopivaan kohtaan kiinni toiseen laitaan, yli veneen ja keskelle juoksupylpyrä kiinni fokan nurkkaan sopivalla pätkällä, toisen laidan pylpyrästä läpi ja vapauttajan kautta vinssille. Juoksuköyden mittaa säätelemällä sopiva asetus kryssille ja lenssille. Toimii helpommin takilassa missä on tupla alavantit, babystaagin kun joutuu korjaamaan pois tieltä. Kulkee muuten tasaisella merellä yllättävän hyvin täyskorkealla kryssifokalla heikossa tuulessa. Maininkia vastaan sitten genulla lisää tehoja. Jonissa on kiskot genuaa ja fokkaa varten.

Tuulee siinä videopätkässä ihan tarpeeksi, isossa reivi ja genoaa rullalla.. Jon on myös varsin kuiva vene, ei pese kantta kovin helposti:-)

Lue lisää

Ohhoh onpas vaivaloista tuollaisen veneen purjehdus.
Ellet ole aivan fanaattien trimmivirittelijä, en suosittele kenellekkään babystaagi venettä, aivan liian paljon naruja purjehduksen ja vapaa-ajanvieton tiellä

"Lys luku veneelle omega 30 st-fokalla on 1.11"

Omega 30 esite kehoittaa käyttämään kevyellä tuulella kevyttä genoaa ja yleensä eroa syntyy enemmän kuin lysistä laskettu % ero kevyen tuulen kryssillä ja kovan tuulen avotuulilla kuin mitä lys luku antaa ymmärtää.

3+5 kirjoitti:

"Lys luku veneelle omega 30 st-fokalla on 1.11"

Omega 30 esite kehoittaa käyttämään kevyellä tuulella kevyttä genoaa ja yleensä eroa syntyy enemmän kuin lysistä laskettu % ero kevyen tuulen kryssillä ja kovan tuulen avotuulilla kuin mitä lys luku antaa ymmärtää.

Lue lisää

orc time on time antaa nopeuseroksi 11% seuraaville veneille, joilla on samantapaiset lysluvut kuin jon 30 ja omega 30.

http://www.kjk.ee/upload/Est0541.pdf

http://www.kjk.ee/upload/Est0188.pdf

3+5 kirjoitti:

"Lys luku veneelle omega 30 st-fokalla on 1.11"

Omega 30 esite kehoittaa käyttämään kevyellä tuulella kevyttä genoaa ja yleensä eroa syntyy enemmän kuin lysistä laskettu % ero kevyen tuulen kryssillä ja kovan tuulen avotuulilla kuin mitä lys luku antaa ymmärtää.

Lue lisää

Kun joku kysyy st-fokka veneen ja genua veneen erosta, niin sun mielestä pitää kertoa jostain ihan muusta, eli siitä mitä esite kertoo olevan ko veneille mahdollista ?

Ps, omegan vantiti ovat muuten aivan laidassa, joten genualla nosukyky kärsii, ja kysyjä käynnistää luultavasti silloin koneen, eli ei genoaa luovilla käytä kuitenkaan vaikka sellainen olisikin. Ei ketjussa kysytty kumpi on kisaporukalle parempi vene ja mitä purjeita silloin pitäisi käyttää.

"Molempia käsittelee yhtä helposti, mikäli jon 30 genoavinsseissä riittää välitystä tarpeeksi myös perhemiehistöllä."

Mitkä tulisi olla vinssien välitykset tms/mistä tiedän vinssien välityksen riittäväksi, jotta moinen etupurje on hieman helpompi reivata?

"Osatakilalla spinnuajon harjoittelu käy helpommin kuin toppirikisellä, sen kun saa laskuissa ison taakse"

Mihinkä tuon toppirikisen spinnu sitten laitetaan?

"Keli ei kovene yllättävästi kun seuraa säätietoja, ainoastaan tuuli voi voimistua nopeammin esim ukkosen seurauksena, mutta aallokon kasvaminen vie aikaa tunteja, joten hyvin ehtii varautua vaikkei säätiedotus kertoisi aiheesta yhtään mitään."

Oletetaan niin, että keli nyt kuitenkin pääsisi kovenemaan yllättävästi, niin onko noilla veneillä suurta eroa mennä 10-15 m/s tuulissa? Tuo jo lienee hieman kovempi keli.

Kesäksi laineille? kirjoitti:

"Molempia käsittelee yhtä helposti, mikäli jon 30 genoavinsseissä riittää välitystä tarpeeksi myös perhemiehistöllä."

Mitkä tulisi olla vinssien välitykset tms/mistä tiedän vinssien välityksen riittäväksi, jotta moinen etupurje on hieman helpompi reivata?

"Osatakilalla spinnuajon harjoittelu käy helpommin kuin toppirikisellä, sen kun saa laskuissa ison taakse"

Mihinkä tuon toppirikisen spinnu sitten laitetaan?

"Keli ei kovene yllättävästi kun seuraa säätietoja, ainoastaan tuuli voi voimistua nopeammin esim ukkosen seurauksena, mutta aallokon kasvaminen vie aikaa tunteja, joten hyvin ehtii varautua vaikkei säätiedotus kertoisi aiheesta yhtään mitään."

Oletetaan niin, että keli nyt kuitenkin pääsisi kovenemaan yllättävästi, niin onko noilla veneillä suurta eroa mennä 10-15 m/s tuulissa? Tuo jo lienee hieman kovempi keli.

Lue lisää

Vinssin koosta en enää ihan ulkomuistista osaa hyvää ohjetta antaa, vaikka tuon kokoinen vene on ollutkin. Terminologiasta kuitenkin sen verran, että poliitikot reivailee sitä sun tätä, mutta purjehduspiireissä sitä sanaa kannattaa käyttää vain oikeassa merkityksessä: isopurjeen pinta-alan pienentämisessä.

Myös toppirikisen spinnu laskeutuu ison takana, mutta vielä enemmän on apua tilalle jo nostetusta etupurjeesta. Spinnu vain on suhteessa isompi, koska se yltää maton huippuuun saakka.

Kelin kovetessa erona on se, että osarikisessä isopurjeen osuus on hallitsevampi. Ensin siis trimmataan iso mahdollisimman latteaksi. Jos ennestään keulilla on vaikkapa se ST-fokka, aloitetaan purjealan pienennys isosta. Jos käytössä on genoa, se vaihdetaan tai rullataan pienemmäksi. Kun keulapurje on siinä ST-fokan koossa, reivataan iso. Toppirikisessä lähdetään luonnostaan genoasta ja sitä pienennetään ensin. Rullagenoa on tosiaan osittain sisään rullattuna kehnohko purje luovilla, muihin suuntiin se toimii hyvin. Selvä enemmistö kuitenkin ne kehnot kryssiominaisuudet rullapurjeen käytännöllisyyden hintana sietää. Sama tilanne on osarikiselläkin, vain hieman pienemmässä mittakaavassa.

Noilla veneillä on sen verran eroa, että tuulen noustessa Omegan purjeita joutuu pienentämään aika paljon aikaisemmin kuin Jonin. 10 m/s tuulella ja 15 m/s tuulella on iso ero, 15 m/s on jo kova keli, 10 m/s kovaa keskituulta. Joni sietää 10 m/s satunnaisen puuskan, Omega lähtee siinä purjeita pienentämättä täysin lapasesta.

Kesäksi laineille? kirjoitti:

"Molempia käsittelee yhtä helposti, mikäli jon 30 genoavinsseissä riittää välitystä tarpeeksi myös perhemiehistöllä."

Mitkä tulisi olla vinssien välitykset tms/mistä tiedän vinssien välityksen riittäväksi, jotta moinen etupurje on hieman helpompi reivata?

"Osatakilalla spinnuajon harjoittelu käy helpommin kuin toppirikisellä, sen kun saa laskuissa ison taakse"

Mihinkä tuon toppirikisen spinnu sitten laitetaan?

"Keli ei kovene yllättävästi kun seuraa säätietoja, ainoastaan tuuli voi voimistua nopeammin esim ukkosen seurauksena, mutta aallokon kasvaminen vie aikaa tunteja, joten hyvin ehtii varautua vaikkei säätiedotus kertoisi aiheesta yhtään mitään."

Oletetaan niin, että keli nyt kuitenkin pääsisi kovenemaan yllättävästi, niin onko noilla veneillä suurta eroa mennä 10-15 m/s tuulissa? Tuo jo lienee hieman kovempi keli.

Lue lisää

Vinssien valmistajien ja myyjien sivustoilta voi löytyä suosituksia vinssien koosta. Alla on linkki Harkenin esitteeseen. Vinssin sopivuuteen vaikuttaa myös vinssin asennuspaikka, eli mahtuuko alustalle ja mahtuuko kampi kääntymään. Kampia löytyy tietysti eri kokoisina. Tavoitteena voisi olla suurin vinssi mikä mahtuu ja mihin on varaa. Huomaa, että Harkenin taulukko menee keulakolmion koon perusteella, ei ykkösgenuan.

http://viewer.zmags.com/publication/6f52b328#/6f52b328/172

0 + 0 = 0 kirjoitti:

Kun joku kysyy st-fokka veneen ja genua veneen erosta, niin sun mielestä pitää kertoa jostain ihan muusta, eli siitä mitä esite kertoo olevan ko veneille mahdollista ?

Ps, omegan vantiti ovat muuten aivan laidassa, joten genualla nosukyky kärsii, ja kysyjä käynnistää luultavasti silloin koneen, eli ei genoaa luovilla käytä kuitenkaan vaikka sellainen olisikin. Ei ketjussa kysytty kumpi on kisaporukalle parempi vene ja mitä purjeita silloin pitäisi käyttää.

Lue lisää

Sönkön sönkön, omega 30 lys on 1.14:

http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_wrapper&view=wrapper&Itemid=329

ja silloin on maksimi purjeala käytössä.

osviittaa kirjoitti:

Vinssin koosta en enää ihan ulkomuistista osaa hyvää ohjetta antaa, vaikka tuon kokoinen vene on ollutkin. Terminologiasta kuitenkin sen verran, että poliitikot reivailee sitä sun tätä, mutta purjehduspiireissä sitä sanaa kannattaa käyttää vain oikeassa merkityksessä: isopurjeen pinta-alan pienentämisessä.

Myös toppirikisen spinnu laskeutuu ison takana, mutta vielä enemmän on apua tilalle jo nostetusta etupurjeesta. Spinnu vain on suhteessa isompi, koska se yltää maton huippuuun saakka.

Kelin kovetessa erona on se, että osarikisessä isopurjeen osuus on hallitsevampi. Ensin siis trimmataan iso mahdollisimman latteaksi. Jos ennestään keulilla on vaikkapa se ST-fokka, aloitetaan purjealan pienennys isosta. Jos käytössä on genoa, se vaihdetaan tai rullataan pienemmäksi. Kun keulapurje on siinä ST-fokan koossa, reivataan iso. Toppirikisessä lähdetään luonnostaan genoasta ja sitä pienennetään ensin. Rullagenoa on tosiaan osittain sisään rullattuna kehnohko purje luovilla, muihin suuntiin se toimii hyvin. Selvä enemmistö kuitenkin ne kehnot kryssiominaisuudet rullapurjeen käytännöllisyyden hintana sietää. Sama tilanne on osarikiselläkin, vain hieman pienemmässä mittakaavassa.

Noilla veneillä on sen verran eroa, että tuulen noustessa Omegan purjeita joutuu pienentämään aika paljon aikaisemmin kuin Jonin. 10 m/s tuulella ja 15 m/s tuulella on iso ero, 15 m/s on jo kova keli, 10 m/s kovaa keskituulta. Joni sietää 10 m/s satunnaisen puuskan, Omega lähtee siinä purjeita pienentämättä täysin lapasesta.

Lue lisää

"15 m/s"

Käytännössä itämerellä on melko tyhjää, jos tuulee 15 m/s.

huono esimerkki kirjoitti:

"15 m/s"

Käytännössä itämerellä on melko tyhjää, jos tuulee 15 m/s.

On melko tyhjää, mutta näkyy noita Jonin kaltaisia ja vanhempia malleja muita joilla viihtyy sellaisissakin olosuhteissa.

todettua kirjoitti:

On melko tyhjää, mutta näkyy noita Jonin kaltaisia ja vanhempia malleja muita joilla viihtyy sellaisissakin olosuhteissa.

No sehän on kiva kuulla, että Jonilla vielä purjehtii noissa oloissa tarvittaessa. Tosin itsellä ei ole moiseen keliin tarvista tarkoituksellisesti hakeutua.

Löysinpä mukavan videon, jossa vähän keinuttaa, muttei taida kovasti kuitenkaan tuulla...

http://www.youtube.com/watch?v=ikGYdtOB3r4

Kesäksi laineille? kirjoitti:

"Molempia käsittelee yhtä helposti, mikäli jon 30 genoavinsseissä riittää välitystä tarpeeksi myös perhemiehistöllä."

Mitkä tulisi olla vinssien välitykset tms/mistä tiedän vinssien välityksen riittäväksi, jotta moinen etupurje on hieman helpompi reivata?

"Osatakilalla spinnuajon harjoittelu käy helpommin kuin toppirikisellä, sen kun saa laskuissa ison taakse"

Mihinkä tuon toppirikisen spinnu sitten laitetaan?

"Keli ei kovene yllättävästi kun seuraa säätietoja, ainoastaan tuuli voi voimistua nopeammin esim ukkosen seurauksena, mutta aallokon kasvaminen vie aikaa tunteja, joten hyvin ehtii varautua vaikkei säätiedotus kertoisi aiheesta yhtään mitään."

Oletetaan niin, että keli nyt kuitenkin pääsisi kovenemaan yllättävästi, niin onko noilla veneillä suurta eroa mennä 10-15 m/s tuulissa? Tuo jo lienee hieman kovempi keli.

Lue lisää

noista veneistä kirjoitti:"Molempia käsittelee yhtä helposti, mikäli jon 30 genoavinsseissä riittää välitystä tarpeeksi myös perhemiehistöllä."

Kesäksi laineille kirjoitti :" Mitkä tulisi olla vinssien välitykset tms/mistä tiedän vinssien välityksen riittäväksi, jotta moinen etupurje on hieman helpompi reivata? "

Genuavinsseillä ei reivata, vaan säädetään jalusta sekä kiristetään se joka vendan jälkeen.
Tavittava välitys riippuu purjeen koosta, siitä suhteellisen tuulen nopeudesta jossa sitä vielä käytetään, hieman purjeen sivusuhteesta, ja ennen kaikkea vinssiä käyttävän henkilön lihasvoimasta.
Viimeksi mainittua on vaimoilla ja lapsilla useinkin vähemmän käytettävissä kuin kisa gasteilla. Ja halua usein vieläkin vähemän kuin kykyä, jos isoa 1-genuaa joutuu saaristo slaalomissa joka vendassa vinssaamaan monta metriä, kun yhteistyö ohjaajan kanssa ei ihan vielä suju, eikä ohjaaja osaa kääntää sopivalla nopeudella, jotta vinssiä vääntävä ehtisi vetää löysät pois ennen kuin purje taas vetää ja vinssiä tarvitaan.
Omegan st fokalle 16 on minimi ja 24...28 jo ihan riittävä, matkat ovat lyhyt, joten maitohappoa lihaksiin ei kerry. Jonin 1-genualle 28 on vielä liian vähän, ja 40 alkaa ehkä riittää, mutta sekin voi lapsille olla liian pieni välitys iästä riippuen, varsinkin kun lihakset on koko ajan hapoilla.

osviittaa kirjoitti:

Vinssin koosta en enää ihan ulkomuistista osaa hyvää ohjetta antaa, vaikka tuon kokoinen vene on ollutkin. Terminologiasta kuitenkin sen verran, että poliitikot reivailee sitä sun tätä, mutta purjehduspiireissä sitä sanaa kannattaa käyttää vain oikeassa merkityksessä: isopurjeen pinta-alan pienentämisessä.

Myös toppirikisen spinnu laskeutuu ison takana, mutta vielä enemmän on apua tilalle jo nostetusta etupurjeesta. Spinnu vain on suhteessa isompi, koska se yltää maton huippuuun saakka.

Kelin kovetessa erona on se, että osarikisessä isopurjeen osuus on hallitsevampi. Ensin siis trimmataan iso mahdollisimman latteaksi. Jos ennestään keulilla on vaikkapa se ST-fokka, aloitetaan purjealan pienennys isosta. Jos käytössä on genoa, se vaihdetaan tai rullataan pienemmäksi. Kun keulapurje on siinä ST-fokan koossa, reivataan iso. Toppirikisessä lähdetään luonnostaan genoasta ja sitä pienennetään ensin. Rullagenoa on tosiaan osittain sisään rullattuna kehnohko purje luovilla, muihin suuntiin se toimii hyvin. Selvä enemmistö kuitenkin ne kehnot kryssiominaisuudet rullapurjeen käytännöllisyyden hintana sietää. Sama tilanne on osarikiselläkin, vain hieman pienemmässä mittakaavassa.

Noilla veneillä on sen verran eroa, että tuulen noustessa Omegan purjeita joutuu pienentämään aika paljon aikaisemmin kuin Jonin. 10 m/s tuulella ja 15 m/s tuulella on iso ero, 15 m/s on jo kova keli, 10 m/s kovaa keskituulta. Joni sietää 10 m/s satunnaisen puuskan, Omega lähtee siinä purjeita pienentämättä täysin lapasesta.

Lue lisää

" Joni sietää 10 m/s satunnaisen puuskan, Omega lähtee siinä purjeita pienentämättä täysin lapasesta. "
Omegalla voi purjehtia 10 m/s tuulessa st-fokalla ja täydellä isolla ilman, että lähtee lapasesta. Se st-fokka kun on jo valmiiksi pienennetty purje.

" Terminologiasta kuitenkin sen verran, että poliitikot reivailee sitä sun tätä, mutta purjehduspiireissä sitä sanaa kannattaa käyttää vain oikeassa merkityksessä: isopurjeen pinta-alan pienentämisessä. "
Keulapurjeen pinta-alan pienentäminen sitä rullalaitteella pyörittämällä profiilin ympärille on reivaamista. Se sana ei millään lailla ole rajoitettu koskemaan ainoastaan isopurjetta.

noista veneistä kirjoitti:

noista veneistä kirjoitti:"Molempia käsittelee yhtä helposti, mikäli jon 30 genoavinsseissä riittää välitystä tarpeeksi myös perhemiehistöllä."

Kesäksi laineille kirjoitti :" Mitkä tulisi olla vinssien välitykset tms/mistä tiedän vinssien välityksen riittäväksi, jotta moinen etupurje on hieman helpompi reivata? "

Genuavinsseillä ei reivata, vaan säädetään jalusta sekä kiristetään se joka vendan jälkeen.
Tavittava välitys riippuu purjeen koosta, siitä suhteellisen tuulen nopeudesta jossa sitä vielä käytetään, hieman purjeen sivusuhteesta, ja ennen kaikkea vinssiä käyttävän henkilön lihasvoimasta.
Viimeksi mainittua on vaimoilla ja lapsilla useinkin vähemmän käytettävissä kuin kisa gasteilla. Ja halua usein vieläkin vähemän kuin kykyä, jos isoa 1-genuaa joutuu saaristo slaalomissa joka vendassa vinssaamaan monta metriä, kun yhteistyö ohjaajan kanssa ei ihan vielä suju, eikä ohjaaja osaa kääntää sopivalla nopeudella, jotta vinssiä vääntävä ehtisi vetää löysät pois ennen kuin purje taas vetää ja vinssiä tarvitaan.
Omegan st fokalle 16 on minimi ja 24...28 jo ihan riittävä, matkat ovat lyhyt, joten maitohappoa lihaksiin ei kerry. Jonin 1-genualle 28 on vielä liian vähän, ja 40 alkaa ehkä riittää, mutta sekin voi lapsille olla liian pieni välitys iästä riippuen, varsinkin kun lihakset on koko ajan hapoilla.

Lue lisää

Vendailen ja ohjaan usein yksin vanhalla toppirikisellä ja ehdin yleensä kiristää suurimmankin genoapurjeen vastakäännöksen aikana ennenkuin veto on päällä. Jos jää kiristettävää niin käännän sitten keulaa hetkeksi tuuleen ja kiristän helposti vähän lisää, tai sitten vaihtoehtoisesti käytän vaan voimaa ja kiristän.

reivaus ja tuulensie kirjoitti:

" Joni sietää 10 m/s satunnaisen puuskan, Omega lähtee siinä purjeita pienentämättä täysin lapasesta. "
Omegalla voi purjehtia 10 m/s tuulessa st-fokalla ja täydellä isolla ilman, että lähtee lapasesta. Se st-fokka kun on jo valmiiksi pienennetty purje.

" Terminologiasta kuitenkin sen verran, että poliitikot reivailee sitä sun tätä, mutta purjehduspiireissä sitä sanaa kannattaa käyttää vain oikeassa merkityksessä: isopurjeen pinta-alan pienentämisessä. "
Keulapurjeen pinta-alan pienentäminen sitä rullalaitteella pyörittämällä profiilin ympärille on reivaamista. Se sana ei millään lailla ole rajoitettu koskemaan ainoastaan isopurjetta.

Lue lisää

Sua ei usko erkkikään väitteessä, että Omega kestäisi 10 m/s tuulen reivaamatta. Joni sietää siihen suuntaan reippaasti enemmän, mutta 10 m/s on sillekin selvästi liikaa muutoin kuin satunnaisessa puuskassa. Nähty on...vai puhuitko avotuulista, ne on tietenkin toinen juttu.

Reivauksessa pääasia on joka tapauksessa purjeen pienentäminen, vaikka maissa kuulisi mitä. Kursseja tai skuuteja ei reivata.

4+6 kirjoitti:

orc time on time antaa nopeuseroksi 11% seuraaville veneille, joilla on samantapaiset lysluvut kuin jon 30 ja omega 30.

http://www.kjk.ee/upload/Est0541.pdf

http://www.kjk.ee/upload/Est0188.pdf

Lue lisää

linkkis kumpikin venho oli osatakilainen - en viitsiny katsoo enempää

10+9 kirjoitti:

Vendailen ja ohjaan usein yksin vanhalla toppirikisellä ja ehdin yleensä kiristää suurimmankin genoapurjeen vastakäännöksen aikana ennenkuin veto on päällä. Jos jää kiristettävää niin käännän sitten keulaa hetkeksi tuuleen ja kiristän helposti vähän lisää, tai sitten vaihtoehtoisesti käytän vaan voimaa ja kiristän.

Lue lisää

Joten osaat jo hyvin purjehtia, etkä suinkaan ole aloittelija kuten tässä ketjussa kysymykset esittänyt Kesäksi laineille on itse ilmoittanut olevansa.

Aloittelija perhemiehistöllä ei siihen pysty, ja jos yrittää perheen kanssa tuota opetella kelissä on seurauksena ettei perhettä enää purjehtiminen kiinnosta. siispä jos kisaamaankaan ei kerran aio niin oppimiseen menee useampi vuosi. Asiat on siis huomioitava tuon mukaan.

noista veneistä kirjoitti:

Joten osaat jo hyvin purjehtia, etkä suinkaan ole aloittelija kuten tässä ketjussa kysymykset esittänyt Kesäksi laineille on itse ilmoittanut olevansa.

Aloittelija perhemiehistöllä ei siihen pysty, ja jos yrittää perheen kanssa tuota opetella kelissä on seurauksena ettei perhettä enää purjehtiminen kiinnosta. siispä jos kisaamaankaan ei kerran aio niin oppimiseen menee useampi vuosi. Asiat on siis huomioitava tuon mukaan.

Lue lisää

Tarkoitinpa vaan sanoa että matkaveneillessä suoriutuu vähemmälläkin vinssivoimalla tuollaisessa tilanteessa jos on lisäksi vielä useampia käsläkin, ja kyllä tuo sujui hyvin yksinkin jo ensimmäisenä kesänä ja ilman koulutusta.

Minä taas olen kuvitellut, että tuolla ST-fokalla voi kurvailla vähän joka suuntaan, tuuli sitten mistä vain?! Minulle ei ole kauhean paha juttu, jos nopeusmittari ei ihan tapissa ole...

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Minä taas olen kuvitellut, että tuolla ST-fokalla voi kurvailla vähän joka suuntaan, tuuli sitten mistä vain?! Minulle ei ole kauhean paha juttu, jos nopeusmittari ei ihan tapissa ole...

Lue lisää

Ei purjehdus ihan niin helppoa ole sentään. Liian vähän purjetta ja ollaan ohjauskyvyn rajoilla siinä kun oikeilla purjeilla vielä mennään mukavasti. Vähän kuin autossa koittaisi tulla toimeen yhdellä vaihteella.

valitettavasti.. kirjoitti:

Ei purjehdus ihan niin helppoa ole sentään. Liian vähän purjetta ja ollaan ohjauskyvyn rajoilla siinä kun oikeilla purjeilla vielä mennään mukavasti. Vähän kuin autossa koittaisi tulla toimeen yhdellä vaihteella.

Lue lisää

Mitä ihmettä nimimerkki "valitettavasti" yrittää kertoa. Omega 30 ei menetä ojausta, vaikka keulassa olisi pelkkä itseskuuttaava fokka. Vene purjehtii silläkin melko liukkaasti. Jon 30:lle itseskuuttava olisi jo valtava heikennys, muttei sekään ohjausta menettäisi.

9+4 kirjoitti:

Mitä ihmettä nimimerkki "valitettavasti" yrittää kertoa. Omega 30 ei menetä ojausta, vaikka keulassa olisi pelkkä itseskuuttaava fokka. Vene purjehtii silläkin melko liukkaasti. Jon 30:lle itseskuuttava olisi jo valtava heikennys, muttei sekään ohjausta menettäisi.

Lue lisää

En koko touhusta mitään ymmärrä, mutta tuota ohjauksen menetystä en kyllä minäkään oikein allekirjoittaisi.

Kesäksi laineille? kirjoitti:

En koko touhusta mitään ymmärrä, mutta tuota ohjauksen menetystä en kyllä minäkään oikein allekirjoittaisi.

Kertoo sitä, että kun tuuli on kevyt ja purjetta vähän, on nopeus pieni. Pienellä nopeudella eivät köli ja peräsinkään oikein toimi, ne vaativat virtauksen ympärilleen. Omega varmasti toimii pienemmille tuulen nopeuksille pelkällä ST-fokalla, mutta vastaavasti tuulen yläraja tulee aikaisemmin vastaan, jopa huomattavasti. Vastaavasti Jonissa ST-fokka olisi suurimman osan aikaa varsin hyödytön kapine. Mikään vene ei toimi samoilla purjeilla kovin suurella tuuliskaalalla, koska tuulen vaikuttava voima nousee tuulen nopeuden neliössä. Se on se pointti, jota "valitettavasti" yritti kertoa.

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Minä taas olen kuvitellut, että tuolla ST-fokalla voi kurvailla vähän joka suuntaan, tuuli sitten mistä vain?! Minulle ei ole kauhean paha juttu, jos nopeusmittari ei ihan tapissa ole...

Lue lisää

" Minä taas olen kuvitellut, että tuolla ST-fokalla voi kurvailla vähän joka suuntaan, tuuli sitten mistä vain?! "
Voihan sitä, mutta jiipeissä fokka paukkuu kun tuulee ja lähellä myötäistä on suunta jossa jiippailee ihan itsestäänkin vaikkei sitä haluaisi.
Pauke pelottaa helposti perheen pienempiä ja jopa joitakin vaimojakin.

Myötäisillä sivukiskoille jalustaminen tai lisäjalusten käyttö on tässä hyödyksi, ellei ota st-fokkaa alas tai rullaa sitä sisään (ja vaihda spinnuun)
Siinä mielessä siis voi kurvailla, että ensin voi väistää ja hoitaa purjeen säädöt vasta sen jälkeen, eli homman hanskaa yksinkin helposti, mikäli perhe on sisällä.

sitä yritin kirjoitti:

Kertoo sitä, että kun tuuli on kevyt ja purjetta vähän, on nopeus pieni. Pienellä nopeudella eivät köli ja peräsinkään oikein toimi, ne vaativat virtauksen ympärilleen. Omega varmasti toimii pienemmille tuulen nopeuksille pelkällä ST-fokalla, mutta vastaavasti tuulen yläraja tulee aikaisemmin vastaan, jopa huomattavasti. Vastaavasti Jonissa ST-fokka olisi suurimman osan aikaa varsin hyödytön kapine. Mikään vene ei toimi samoilla purjeilla kovin suurella tuuliskaalalla, koska tuulen vaikuttava voima nousee tuulen nopeuden neliössä. Se on se pointti, jota "valitettavasti" yritti kertoa.

Lue lisää

" Pienellä nopeudella eivät köli ja peräsinkään oikein toimi, ne vaativat virtauksen ympärilleen. "
Noissa veneissä on sen verran reilusti pintaa evissä ettei ne sakkaa keliin nähden alimitoitetulla purjealallakaan. Ne siis toimii, mutta huonompi lift/drag ja pienempi voima. Edellinen ei haittaa koska kerran suorituskyky ei ole tärkeää, ja jälkimmäinen ei merkkaa mitään koska myös alimitoitettujen purjeiden voima on pienempi.

" koska tuulen vaikuttava voima nousee tuulen nopeuden neliössä. "

Suhteellisentuulen neliössä, mikä ei suinkaan ole sama asia kuin tosituulen neliössä.
Venevauhti kasvaa selvästi tosituulta hitaamin kun runkonopeutta aletaan lähestyä, joten suhteellisen kasvu on paljon loivempaa ja siten myös voimien siitä huolimatta, että dacron purjeet saattavat venyä pulleammiksi.

joo joo mutku kirjoitti:

" Pienellä nopeudella eivät köli ja peräsinkään oikein toimi, ne vaativat virtauksen ympärilleen. "
Noissa veneissä on sen verran reilusti pintaa evissä ettei ne sakkaa keliin nähden alimitoitetulla purjealallakaan. Ne siis toimii, mutta huonompi lift/drag ja pienempi voima. Edellinen ei haittaa koska kerran suorituskyky ei ole tärkeää, ja jälkimmäinen ei merkkaa mitään koska myös alimitoitettujen purjeiden voima on pienempi.

" koska tuulen vaikuttava voima nousee tuulen nopeuden neliössä. "

Suhteellisentuulen neliössä, mikä ei suinkaan ole sama asia kuin tosituulen neliössä.
Venevauhti kasvaa selvästi tosituulta hitaamin kun runkonopeutta aletaan lähestyä, joten suhteellisen kasvu on paljon loivempaa ja siten myös voimien siitä huolimatta, että dacron purjeet saattavat venyä pulleammiksi.

Lue lisää

Evien pinta-ala ei ole asiaan vaikuttava tekijä. Pitkäkölisetkin vain sortuvat älyttömästi ennenkuin nopeutta saa kiihdytettyä ja virtauksen kiinni. Sileässä vedessä tietenkin riittää pienikin purjeala, mutta pienikin aallokko tappaa sen vähänkin vauhdin. Samahan se nyt onkin, vaikka kiven kylkeen ajautuisi hengettömässä tuulessa ilman aaltoja.

Runkonopeudessa ollaan jo 5 m/s tuulessa ja suhteellinen 8 m/s tienoilla, sen neliö on 64. 7 m/s kohdalla suhteellinen tuuli on suunnilleen kympin verran ja vaikuttaa satasen. Kympin tuulessa suhteellinen on 13 m/s ja sen neliö 170. Runkonopeuden kohdalla kölistä saadaan jo kaikki noste irti, sen jälkeen vain lisääntyvä kallistus pienentää sitä. Reivauskynnys veneissä vaihtelee 6-8 m/s, eikä Omega ole siinä sarjan yläpäätä, Joni on. Kymppi on Omegalle todella paljon täydellä setillä.

Olispa se helppoa, jos olisi fysikaalisesti mahdollista suunnitella vene, joka purjehtii samoilla purjeilla kaikissa tuulissa. Mutta kun luonnonlait tulevat vastaan, se vain ei ole niin. Haluaako sitten omassa veneessä mitä ominaisuuksia painottaa, on henkilökohtainen valinta. Yksi ei ole siinä toista absoluuttisesti parempi.

lift-drag kirjoitti:

Evien pinta-ala ei ole asiaan vaikuttava tekijä. Pitkäkölisetkin vain sortuvat älyttömästi ennenkuin nopeutta saa kiihdytettyä ja virtauksen kiinni. Sileässä vedessä tietenkin riittää pienikin purjeala, mutta pienikin aallokko tappaa sen vähänkin vauhdin. Samahan se nyt onkin, vaikka kiven kylkeen ajautuisi hengettömässä tuulessa ilman aaltoja.

Runkonopeudessa ollaan jo 5 m/s tuulessa ja suhteellinen 8 m/s tienoilla, sen neliö on 64. 7 m/s kohdalla suhteellinen tuuli on suunnilleen kympin verran ja vaikuttaa satasen. Kympin tuulessa suhteellinen on 13 m/s ja sen neliö 170. Runkonopeuden kohdalla kölistä saadaan jo kaikki noste irti, sen jälkeen vain lisääntyvä kallistus pienentää sitä. Reivauskynnys veneissä vaihtelee 6-8 m/s, eikä Omega ole siinä sarjan yläpäätä, Joni on. Kymppi on Omegalle todella paljon täydellä setillä.

Olispa se helppoa, jos olisi fysikaalisesti mahdollista suunnitella vene, joka purjehtii samoilla purjeilla kaikissa tuulissa. Mutta kun luonnonlait tulevat vastaan, se vain ei ole niin. Haluaako sitten omassa veneessä mitä ominaisuuksia painottaa, on henkilökohtainen valinta. Yksi ei ole siinä toista absoluuttisesti parempi.

Lue lisää

Omega sietää 1-genuan ja täyden ison noin 7 m/s tosituuleen ja jos sitten vaihtaa st-fokan, niin sillä voi isoa latistamalla ajaa noin 10 m/s tosituuleen ennenkuin isoa täytyy reivata.
Kun aloittaa jo heikossa tuulessa st-fokalla niin reivikynnys ei siitä muutu mihinkään, vaan on edelleen noin 10 m/s tosituulessa.

Jonia purjehtineet kommentoikoon sitä venettä.


Sortaminen ja virtauksen irtoaminnen ovat 2 eri asiaa, joita ei kannata sotkea toisiinsa.
Matalalla suuri pinta-alaisella kölillä voi ajaa olennaisesti suuremmalla sortokulmalla virtauksen irtoamatta kuin syvällä lyhytjänteisellä pienipintaisella kölillä.
Profiilin muoto ja sivu suhde vaikuttavat reunoldsin luvun lisäksi siihen missä kohtauskulmassa virtaus irtoaa.
Pinta-ala vaikuttaa siihen kuinka paljon tietyllä virtausnopeudella syntyy enimmillään nostovoimaa ennenkuin virtaus irtoaa käytännössä suoraan verrannollisesti, kun väliaineen tiheys oletetaan vakioksi.

joo joo mutku kirjoitti:

Omega sietää 1-genuan ja täyden ison noin 7 m/s tosituuleen ja jos sitten vaihtaa st-fokan, niin sillä voi isoa latistamalla ajaa noin 10 m/s tosituuleen ennenkuin isoa täytyy reivata.
Kun aloittaa jo heikossa tuulessa st-fokalla niin reivikynnys ei siitä muutu mihinkään, vaan on edelleen noin 10 m/s tosituulessa.

Jonia purjehtineet kommentoikoon sitä venettä.


Sortaminen ja virtauksen irtoaminnen ovat 2 eri asiaa, joita ei kannata sotkea toisiinsa.
Matalalla suuri pinta-alaisella kölillä voi ajaa olennaisesti suuremmalla sortokulmalla virtauksen irtoamatta kuin syvällä lyhytjänteisellä pienipintaisella kölillä.
Profiilin muoto ja sivu suhde vaikuttavat reunoldsin luvun lisäksi siihen missä kohtauskulmassa virtaus irtoaa.
Pinta-ala vaikuttaa siihen kuinka paljon tietyllä virtausnopeudella syntyy enimmillään nostovoimaa ennenkuin virtaus irtoaa käytännössä suoraan verrannollisesti, kun väliaineen tiheys oletetaan vakioksi.

Lue lisää

Poikkeuksellisen iso sorto taitaa silti liittyä aivan suoraan virtauksen irtoamiseen. Kunhan virtaus on kiinni, voidaan sitten isolla evällä suuremmillakin kohtauskulmilla, mutta sitä ennen pitää sen virtauksen kiinnittyä.

Ilmeisesti olet sitä mieltä, että Omegassa on osattu tehdä se, mikä ei missään muussa veneessä onnistu. Siis purjehtii hyvin pienellä purjealalla kevyessä tuulessa ja silti kantaa purjeensa 10 m/s tuuleen saakka. Uskokoon ken haluaa.

Kesän laineille kaipaavalle taisi taas jutut Reynoldsin lukuineen mennä överiksi.

uskoo ken haluaa kirjoitti:

Poikkeuksellisen iso sorto taitaa silti liittyä aivan suoraan virtauksen irtoamiseen. Kunhan virtaus on kiinni, voidaan sitten isolla evällä suuremmillakin kohtauskulmilla, mutta sitä ennen pitää sen virtauksen kiinnittyä.

Ilmeisesti olet sitä mieltä, että Omegassa on osattu tehdä se, mikä ei missään muussa veneessä onnistu. Siis purjehtii hyvin pienellä purjealalla kevyessä tuulessa ja silti kantaa purjeensa 10 m/s tuuleen saakka. Uskokoon ken haluaa.

Kesän laineille kaipaavalle taisi taas jutut Reynoldsin lukuineen mennä överiksi.

Lue lisää

" Ilmeisesti olet sitä mieltä, että Omegassa on osattu tehdä se, mikä ei missään muussa veneessä onnistu. Siis purjehtii hyvin pienellä purjealalla kevyessä tuulessa ja silti kantaa purjeensa 10 m/s tuuleen saakka. Uskokoon ken haluaa. "

Turha yrittää laittaa sanoja toisten suuhun, kaikki huomaa sen kuitenkin.

Silti emäntä saattaa hyvinkin haluta sen Jonin käytyään molemmissa sisällä. Ja onhan se mukava tietää, että vene kestää paljon enemmän kuin kippari, jopa silloin kölissä kolahtaa tai kippari muuten möhlää viimeisen päälle. Purjehtijan kannalta Omega olisi varmaankin se valinta.

Selkokilelle käännettynä, molemmat pitää käydä katsomassa ja tutustumassa ja muodstaa se oma mielipide.

Yhteenveto toinen: naapuri vaihtoi n. 1,1 lys-veneen n. 1,05 lysiksi. 'Ei huvita
olla koko ajan reivaamassa'. Tässä neuvo aloittelijalle, että säilyy mielenkiinto,
eikä purjehdusta joku perheen jäsen ala pelätä.

HiljaaHyväkin kirjoitti:

Yhteenveto toinen: naapuri vaihtoi n. 1,1 lys-veneen n. 1,05 lysiksi. 'Ei huvita
olla koko ajan reivaamassa'. Tässä neuvo aloittelijalle, että säilyy mielenkiinto,
eikä purjehdusta joku perheen jäsen ala pelätä.

Lue lisää

Mitään reivata ei tarvi jos osaa trimmata purjeet siten, että ne päästä suuren osan paineista pois, mutta eivät kuitenkaan lepata vapaasti tuulessa.

HiljaaHyväkin kirjoitti:

Yhteenveto toinen: naapuri vaihtoi n. 1,1 lys-veneen n. 1,05 lysiksi. 'Ei huvita
olla koko ajan reivaamassa'. Tässä neuvo aloittelijalle, että säilyy mielenkiinto,
eikä purjehdusta joku perheen jäsen ala pelätä.

Lue lisää

Hidas vene ei välttämättä kanna purjeitaan yhtään kovempaan tuuleen kuin nopea.

Herkästi kallistuvan veneen reivejä ei ole myöskään pakko purkaa, jos ei halua olla "koko ajan reivaamassa" vaan haluaa mieluummin käyttää konetta kun vene ei kevyessä liiku. Tämä pätee sekä nopeaan että hitaaseen veneeseen ihan samalla lailla.
Tosin olisi järkevämpää vaihtaa genoa fokkaan kuin pitää isossa koko ajan reivejä päällä.

HiljaaHyväkin kirjoitti:

Yhteenveto toinen: naapuri vaihtoi n. 1,1 lys-veneen n. 1,05 lysiksi. 'Ei huvita
olla koko ajan reivaamassa'. Tässä neuvo aloittelijalle, että säilyy mielenkiinto,
eikä purjehdusta joku perheen jäsen ala pelätä.

Lue lisää

Ei ole pakko ajaa täysillä purjeilla. Voihan sitä mennä vaikka koko kesän reivatuilla purjeilla, jos reivaaminen ei huvita.