Eikö se ole selvä etuoikeus jos Bengt pääsee korkeakouluun

Niin juuri.

Ainakin tällä palstalla kerjäävät nimenomaan suomenkieliset jatkuvasti positiivista syrjintää.

Fennojen mielestä heidän tulisi yksikielisinä voida pärjätä yhtä hyvin kuin me surut pärjäämme kaksikielisinä. Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta.

Se ero ei tasoitu kuin positiivista syrjintää harjoittamalla, jos silloinkaan!

Fennot haluaisivat lakaista ruotsin kielen maton alle ja teeskennellä ettei sitä ole olemassa. Ruotsin kieli kuitenkin on Suomessa vahvasti olemassa ja ruotsin kielen taidolla on kysyntää, paljon kysyntää!

Suomessa on liian paljon korkeakoulutusta ruotsinkielisille. Sen takia ei nykyisiä ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Se on aiheuttanut sen että ne ruotsinkieliset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa, ovat positiivisen syrjinnän takia päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.


Positiivisesta syrjinnästä

Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä.

Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
SITÄ PITÄÄ KUTSUA SYRJINNÄKSI! Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.

Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi hän saa opiskella äidinkielellään.

Ankdam kirjoitti:

Niin juuri.

Ainakin tällä palstalla kerjäävät nimenomaan suomenkieliset jatkuvasti positiivista syrjintää.

Fennojen mielestä heidän tulisi yksikielisinä voida pärjätä yhtä hyvin kuin me surut pärjäämme kaksikielisinä. Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta.

Se ero ei tasoitu kuin positiivista syrjintää harjoittamalla, jos silloinkaan!

Fennot haluaisivat lakaista ruotsin kielen maton alle ja teeskennellä ettei sitä ole olemassa. Ruotsin kieli kuitenkin on Suomessa vahvasti olemassa ja ruotsin kielen taidolla on kysyntää, paljon kysyntää!

Lue lisää

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.

huusianna kirjoitti:

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.

"Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN. "

Onko parempi kielitaito väärin? Eli fennon mielestä parempi taito on väärin ja heikompi taito oikein. No minusta parempi on parempi ja heikompi on heikompi, enkä oikein jaksa pohtia tilanteen syvempiä olemuksia.

huusianna kirjoitti:

Suomessa on liian paljon korkeakoulutusta ruotsinkielisille. Sen takia ei nykyisiä ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Se on aiheuttanut sen että ne ruotsinkieliset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa, ovat positiivisen syrjinnän takia päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.


Positiivisesta syrjinnästä

Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä.

Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
SITÄ PITÄÄ KUTSUA SYRJINNÄKSI! Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.

Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi hän saa opiskella äidinkielellään.

Lue lisää

"Suomessa on liian paljon korkeakoulutusta ruotsinkielisille."

Ruotsinkieliset opiskelupaikat eivät väkimäärään suhteutettuna ole sen suuremmat kuin suomenkielisetkään. Eniten paikkoja on kielitaitoisille. Kielitaito on kaikkien saatavilla joten syrjinnästä ei ole kyse.

huusianna kirjoitti:

Suomessa on liian paljon korkeakoulutusta ruotsinkielisille. Sen takia ei nykyisiä ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Se on aiheuttanut sen että ne ruotsinkieliset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa, ovat positiivisen syrjinnän takia päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.


Positiivisesta syrjinnästä

Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä.

Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
SITÄ PITÄÄ KUTSUA SYRJINNÄKSI! Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.

Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi hän saa opiskella äidinkielellään.

Lue lisää

"Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! "

Tässä tapauksessa positiivisen syrjinnän päämäärä ei ole opiskelupaikkojen luonti vaan omakielisten palveluiden saatavuuseron kaventaminen. Olet siis tukevasti harhassa syrjintäsyytöksilläsi, ja vertailu jenkkeihin ontuu molemmilla jaloilla. Kysy itseltäsi miksi et pysty ajattelemaan tuon selkeämmin.

Ankdam kirjoitti:

Niin juuri.

Ainakin tällä palstalla kerjäävät nimenomaan suomenkieliset jatkuvasti positiivista syrjintää.

Fennojen mielestä heidän tulisi yksikielisinä voida pärjätä yhtä hyvin kuin me surut pärjäämme kaksikielisinä. Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta.

Se ero ei tasoitu kuin positiivista syrjintää harjoittamalla, jos silloinkaan!

Fennot haluaisivat lakaista ruotsin kielen maton alle ja teeskennellä ettei sitä ole olemassa. Ruotsin kieli kuitenkin on Suomessa vahvasti olemassa ja ruotsin kielen taidolla on kysyntää, paljon kysyntää!

Lue lisää

Hurriloisilla ei enää mitään arvoa täällä Suomessamme.

rautaako? kirjoitti:

"Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN. "

Onko parempi kielitaito väärin? Eli fennon mielestä parempi taito on väärin ja heikompi taito oikein. No minusta parempi on parempi ja heikompi on heikompi, enkä oikein jaksa pohtia tilanteen syvempiä olemuksia.

Lue lisää

Yksi mahdollisuushan olisi että kielitaitonäytöistä saisi lisäpisteitä pääsykokeissa. Tällöin mielestäni pitäisi englantia, venäjää, ranskaa, saksaa, espanjaa, arabiaa, kiinaa ja muita maailmankieliä osaaville ihmisille antaa selvästi suuremmat pisteet hakutilanteessa kuin ruotsia osaaville. Erityisesti tai vähintään sellaisessa tilanteessa jossa ovat vastakkain ummikko-suru (ei osaa suomea kunnolla) ja ruotsia osaamaton suomalainen. Tuntuisi älyttömältä että ruotsinkielinen pääsisi helpommalla tuollaisessa tilanteessa, kun ei osaisi edes maan pääkieltä ja ruotsi olisi näitä matalan prioriteetin kieliä mistä kuulusi saada vain vähän lisäpisteitä.

Tässäkin menetelmässä olisi toki omat puutteensa ja tätäkin pitäisi pystyä kompensoimaan jollain muulla. Lääkärin homma ei ole hirveän monimutkaista mutta ihanne tietysti olisi että sinne pääsisivät lahjakkaimmat ihmiset. Ruotsin tai jonkun muun kielen osaaminen ei olisi hirveän suora näyttö aivokapasiteetista eikä sillä ole juuri mitään tekemistä työkuvan kanssa ja tällöin vähäisemmän kielitaidon omaava mutta muuten pätevämpi ihminen voisi silti päästä ohi.

rautaako? kirjoitti:

"Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN. "

Onko parempi kielitaito väärin? Eli fennon mielestä parempi taito on väärin ja heikompi taito oikein. No minusta parempi on parempi ja heikompi on heikompi, enkä oikein jaksa pohtia tilanteen syvempiä olemuksia.

Lue lisää

Mikä parempi kielitaito?

Ruotsi ei ole synonyymi kielitaidolle. Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, koska sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla.

Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia. Pakkoruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.

Jos suomenkieliset voisivat opiskella muuta kieltä ruotsin sijaan ja peippaisivat turharuotsia osaavat suomentuotsalaiset saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kielen taidoillaan. Sitähän hurrit pelkäävätkin, muuten pakkoruotsista oltaisiinkin luovuttu jo aikoja sitten.

huusianna kirjoitti:

Mikä parempi kielitaito?

Ruotsi ei ole synonyymi kielitaidolle. Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, koska sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla.

Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia. Pakkoruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.

Jos suomenkieliset voisivat opiskella muuta kieltä ruotsin sijaan ja peippaisivat turharuotsia osaavat suomentuotsalaiset saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kielen taidoillaan. Sitähän hurrit pelkäävätkin, muuten pakkoruotsista oltaisiinkin luovuttu jo aikoja sitten.

Lue lisää

Jos suomenkieliset voisivat opiskella muuta kieltä ruotsin sijaan niin he peippaisivat turharuotsia osaavat suomentuotsalaiset saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kielen taidoillaan. Sitähän hurrit pelkäävätkin, muuten pakkoruotsista oltaisiinkin luovuttu jo aikoja sitten.

rautaako? kirjoitti:

"Suomessa on liian paljon korkeakoulutusta ruotsinkielisille."

Ruotsinkieliset opiskelupaikat eivät väkimäärään suhteutettuna ole sen suuremmat kuin suomenkielisetkään. Eniten paikkoja on kielitaitoisille. Kielitaito on kaikkien saatavilla joten syrjinnästä ei ole kyse.

Lue lisää

MItä tekemistä ruotsilla on varsinaisen kielitaidon kanssa? Sehän on yleensä pois hyödyllisestä (saksa, espanja, venäjä, ranska) kielitaidosta, jos osaa ruotsia.

On todella erikoista, että mediassa ei puhuta näistä ruots.kielisten huomattavista ylipaikoista yliopistoissa.

rautaako? kirjoitti:

"Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! "

Tässä tapauksessa positiivisen syrjinnän päämäärä ei ole opiskelupaikkojen luonti vaan omakielisten palveluiden saatavuuseron kaventaminen. Olet siis tukevasti harhassa syrjintäsyytöksilläsi, ja vertailu jenkkeihin ontuu molemmilla jaloilla. Kysy itseltäsi miksi et pysty ajattelemaan tuon selkeämmin.

Lue lisää

"Tässä tapauksessa positiivisen syrjinnän päämäärä ei ole opiskelupaikkojen luonti vaan omakielisten palveluiden saatavuuseron kaventaminen."

- Miksi niitä opiskelupaikoja ei ole ammatilisessa koulutuksessa omakielisten palveluiden saatavuuseroa kaventamassa?

- Ei 5% = 50%
Ei koko maassa tarvita omakielistä palvelua 5% väestölle.

- Miksi kaikille suomalaisille on pakkoruotsi jos se ei takaa omakielistä palvelua?

huusianna kirjoitti:

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

STT 21.11.2011

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo

Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227

ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html

IL - Ruotsinkieliset tekevät vähemmän kotitöitä kuin suomenkieliset.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml


HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan

huusianna kirjoitti:

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

STT 21.11.2011

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo

Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227

ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html

IL - Ruotsinkieliset tekevät vähemmän kotitöitä kuin suomenkieliset.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml


HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan

Lue lisää

Ruotsinkieliset eivät pärjää missään aineessa ja silti opiskelupaikka korkeakulussa on taattu.


Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa



http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml

Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla

Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.

Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.

Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.

- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.

Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.

Tasoerot suuria suomalaisittain

Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.

Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.

- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.

Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.

Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.

Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.

- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.

Kodin kannustus ratkaisevaa

Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.

- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.

Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.

Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.

- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.

Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia

Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.

Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.

- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.

Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.

- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.

Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.

STT

huusianna kirjoitti:

Ruotsinkieliset eivät pärjää missään aineessa ja silti opiskelupaikka korkeakulussa on taattu.


Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa



http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml

Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla

Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.

Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.

Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.

- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.

Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.

Tasoerot suuria suomalaisittain

Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.

Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.

- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.

Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.

Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.

Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.

- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.

Kodin kannustus ratkaisevaa

Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.

- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.

Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.

Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.

- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.

Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia

Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.

Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.

- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.

Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.

- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.

Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.

STT

Lue lisää

Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA


Lainaus YLE:
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html

huusianna kirjoitti:

Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA


Lainaus YLE:
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html

Lue lisää

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten päässyt. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä.

Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
SITÄ PITÄÄ KUTSUA SYRJINNÄKSI! Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.

Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

Ankdam kirjoitti:

Niin juuri.

Ainakin tällä palstalla kerjäävät nimenomaan suomenkieliset jatkuvasti positiivista syrjintää.

Fennojen mielestä heidän tulisi yksikielisinä voida pärjätä yhtä hyvin kuin me surut pärjäämme kaksikielisinä. Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta.

Se ero ei tasoitu kuin positiivista syrjintää harjoittamalla, jos silloinkaan!

Fennot haluaisivat lakaista ruotsin kielen maton alle ja teeskennellä ettei sitä ole olemassa. Ruotsin kieli kuitenkin on Suomessa vahvasti olemassa ja ruotsin kielen taidolla on kysyntää, paljon kysyntää!

Lue lisää

"Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta."

Mitä sellaista "etua" tästä pitäisi saada, jota ei pitäisi suoda myös muille eri tavoin kaksikielisten kotien lapsille?

Olisi eri asia, jos suomi-ruotsi-kaksikieliset olisivat jotenkin aliedustettuina opinnoissa ja viroissa ja siksi tuen tarpeessa, mutta näinhän ei ole. Ei positiivista diskriminaatiota voida käyttää sellaisen ryhmän kohdalla, joka ei menesty muita huonommin.

Ankdam kirjoitti:

Niin juuri.

Ainakin tällä palstalla kerjäävät nimenomaan suomenkieliset jatkuvasti positiivista syrjintää.

Fennojen mielestä heidän tulisi yksikielisinä voida pärjätä yhtä hyvin kuin me surut pärjäämme kaksikielisinä. Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta.

Se ero ei tasoitu kuin positiivista syrjintää harjoittamalla, jos silloinkaan!

Fennot haluaisivat lakaista ruotsin kielen maton alle ja teeskennellä ettei sitä ole olemassa. Ruotsin kieli kuitenkin on Suomessa vahvasti olemassa ja ruotsin kielen taidolla on kysyntää, paljon kysyntää!

Lue lisää

Niin pirun oikein kirjoitettu!

17 kirjoitti:

"Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta."

Mitä sellaista "etua" tästä pitäisi saada, jota ei pitäisi suoda myös muille eri tavoin kaksikielisten kotien lapsille?

Olisi eri asia, jos suomi-ruotsi-kaksikieliset olisivat jotenkin aliedustettuina opinnoissa ja viroissa ja siksi tuen tarpeessa, mutta näinhän ei ole. Ei positiivista diskriminaatiota voida käyttää sellaisen ryhmän kohdalla, joka ei menesty muita huonommin.

Lue lisää

"Mitä sellaista "etua" tästä pitäisi saada, jota ei pitäisi suoda myös muille eri tavoin kaksikielisten kotien lapsille?"

Ainoa etu tässä yhteydessä on osata Suomen toista kansalliskieltä, ruotsia. Ei yliopistokoulutus ole mitkään "etu" joka suodaan sosiaalisten tarpeiden perusteella. ÅA:ssa yksi sisäänpääsykriteeri muiden joukossa on osata opiskelukieltä ruotsia.

Mitä taas muihin kaksikielisiin perheisiin ja heidän lapsiinsa tulee niin siitä vaan perustamaan yliopistoja lapsilleen, mikä estää? Åbo Akademi on alunperin yksityinen yliopisto, Suomen kolmanneksi vanhin ja valtiollistettiin vasta vuonna 1981, eli n. 30 vuotta sitten.

Edelleen ÅA:ta suurelta osalta ylläpidetään yksityisin varoin, josta pitää huolen Stiftelsen för Åbo Akademi. (Se samainen säätiö josta te nefet tässä jokin aika sitten ololitte niin huolissanne ja pelkäsitte että se olisi tehnyt persnettoa asuntokaupassa Wallinin kanssa)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Åbo_Akademi

"Olisi eri asia, jos suomi-ruotsi-kaksikieliset olisivat jotenkin aliedustettuina opinnoissa ja viroissa ja siksi tuen tarpeessa, mutta näinhän ei ole."

Tulisiko mielestäsi opiskelupaikat yliopistoissa jakaa sosiaalisin perustein?

Åbo Akademihin pääsee suurempi osa hakijoista kuin useisiin muihin yliopistoihin koska sinne on vähemmän hakijoita. Teillä itsellänne on avaimet kädessä kiristää sitä kilpailua, olkaa PISA-nerot ruotsin tunneilla hereillä ja hakekaa ÅA:han. Vaatimukset vähentää ÅA:n opiskelupaikkoja siksi ettei sinne pääsisi niin paljon opiskelijoita tuskin tulee teiltä onnistumaan. Silläkin on rajansa kuinka pienelle joukolle opetusta voidaan järjestää. Se on etu jos osaa ruotsia ja voi hakea ÅA:han, ei mikään etuoikeus.

Kielitaito on aina itse hankittu taito eikä mikään ilmainen kummilahja.

100 +++++ kirjoitti:

Niin pirun oikein kirjoitettu!

Missä mielessä?

Hivelikö tuo kaunainen syrjintähöpötys, joka kirkaasti osoitti ettei höpöttäjä tiennyt mistä puhui sinuakin? Miksi?

"Taitaa Bengt olla kielimiehiä ja Pentti ei. Kielitaidolla on merkitystä. Se on meriitti."

Mutta kun hyvin usein juuri tällä ruotsinkielen taidolla olkoonpa se sitten aitoa tai vain mielistelyä mennään jonossa ohi jossa muu taito olisi paljon tärkeämpää.

Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielsellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.

Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.

Ruotsissa tälle positiiviselle syrjinnälle tuli loppu oikeuslaitoksen päätöksellä!

Positiivisesta erityiskohtelusta on tullut uuden ajan syrjintämuoto.

http://www.svensktnaringsliv.se/fragor/kvotering/positiv-sarbehandling-ar-ocksa-diskriminering_13862.html

4711 kirjoitti:

Ruotsissa tälle positiiviselle syrjinnälle tuli loppu oikeuslaitoksen päätöksellä!

Positiivisesta erityiskohtelusta on tullut uuden ajan syrjintämuoto.

http://www.svensktnaringsliv.se/fragor/kvotering/positiv-sarbehandling-ar-ocksa-diskriminering_13862.html

Lue lisää

Gunnar Strömmer huomauttaa että jos positiivinen syrjintä on syrjivä jos syrjintä perustuu asioihin johon ao i pysty vaikuttamaan kuten sukupuoli. Kielitaistoon sen sijaan jokainen itse pysty vaikuttamaan. Ruotsinkieliset koulutuspaikot eivät ole pelkästään ruotsinkielisä varten vaan ruotsia taitaavia varten. Siksi se ei syrjikään!

twervig kirjoitti:

Gunnar Strömmer huomauttaa että jos positiivinen syrjintä on syrjivä jos syrjintä perustuu asioihin johon ao i pysty vaikuttamaan kuten sukupuoli. Kielitaistoon sen sijaan jokainen itse pysty vaikuttamaan. Ruotsinkieliset koulutuspaikot eivät ole pelkästään ruotsinkielisä varten vaan ruotsia taitaavia varten. Siksi se ei syrjikään!

Lue lisää

Strämmer on väärässä. Ei ole ollenkaan ongelmatonta tarjota urdunkielistä opiskelua koko kansakunnalle yli udunkielisten määrän ja väittää, että ne voivat aina opiskella urdua, jotka tuohon koulutukseen haluavat. Sellaisen väittäminen on pilkantekoa!

21 kirjoitti:

Strämmer on väärässä. Ei ole ollenkaan ongelmatonta tarjota urdunkielistä opiskelua koko kansakunnalle yli udunkielisten määrän ja väittää, että ne voivat aina opiskella urdua, jotka tuohon koulutukseen haluavat. Sellaisen väittäminen on pilkantekoa!

Lue lisää

Jos urdunlaisille todella haluaa antaa mahdollisuuden kaikilla yhteiskuntaalueilla niin heidän opiskelupaikkojensa määrä on pakko olla hieman ylimitoitettu määrä op. Muuten olisi ehkä pari urdinkielistä sairaanhoitjaopiskelupaikkaa (silloin ei olisi mahdollista yleensä ylläpitää urdunkielistä taitoa alalla että riittäisi koulututtamaankaan). Tämä myös tarkottaa että urdukielistä koulutusta ei aina tapahdu kaikissa aineissa vaikka opiskelupaikkoja olisi, koska hakijoita ei ole aina riittävästi.
Ei ole väärin tarjota urdunkielistä koulutusta niille jotka jollain tasolla jo osaavata urdua koska on koulutusta muilla kielilläkin. Jos olisi maassa pelkästään urdunkielistä koulutusta niin se taas olisi väärin.