huomattavasti huonommilla numeroilla ja todistuksilla kuin Pentti? Vai onko se vain sellainen perusoikeus josta Stefan Wallin ja RKP vaahtoaa?
Eikö se ole selvä etuoikeus jos Bengt pääsee korkeakouluun
4711
36216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Positiivisen syrjinnän tarkoitus on auttaa heikompia.
Niin juuri.
Ainakin tällä palstalla kerjäävät nimenomaan suomenkieliset jatkuvasti positiivista syrjintää.
Fennojen mielestä heidän tulisi yksikielisinä voida pärjätä yhtä hyvin kuin me surut pärjäämme kaksikielisinä. Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta.
Se ero ei tasoitu kuin positiivista syrjintää harjoittamalla, jos silloinkaan!
Fennot haluaisivat lakaista ruotsin kielen maton alle ja teeskennellä ettei sitä ole olemassa. Ruotsin kieli kuitenkin on Suomessa vahvasti olemassa ja ruotsin kielen taidolla on kysyntää, paljon kysyntää!
Suomessa on liian paljon korkeakoulutusta ruotsinkielisille. Sen takia ei nykyisiä ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Se on aiheuttanut sen että ne ruotsinkieliset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa, ovat positiivisen syrjinnän takia päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.
Positiivisesta syrjinnästä
Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
SITÄ PITÄÄ KUTSUA SYRJINNÄKSI! Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi hän saa opiskella äidinkielellään.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.
"Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN. "
Onko parempi kielitaito väärin? Eli fennon mielestä parempi taito on väärin ja heikompi taito oikein. No minusta parempi on parempi ja heikompi on heikompi, enkä oikein jaksa pohtia tilanteen syvempiä olemuksia.
"Suomessa on liian paljon korkeakoulutusta ruotsinkielisille."
Ruotsinkieliset opiskelupaikat eivät väkimäärään suhteutettuna ole sen suuremmat kuin suomenkielisetkään. Eniten paikkoja on kielitaitoisille. Kielitaito on kaikkien saatavilla joten syrjinnästä ei ole kyse.
"Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! "
Tässä tapauksessa positiivisen syrjinnän päämäärä ei ole opiskelupaikkojen luonti vaan omakielisten palveluiden saatavuuseron kaventaminen. Olet siis tukevasti harhassa syrjintäsyytöksilläsi, ja vertailu jenkkeihin ontuu molemmilla jaloilla. Kysy itseltäsi miksi et pysty ajattelemaan tuon selkeämmin.
Hurriloisilla ei enää mitään arvoa täällä Suomessamme.
Yksi mahdollisuushan olisi että kielitaitonäytöistä saisi lisäpisteitä pääsykokeissa. Tällöin mielestäni pitäisi englantia, venäjää, ranskaa, saksaa, espanjaa, arabiaa, kiinaa ja muita maailmankieliä osaaville ihmisille antaa selvästi suuremmat pisteet hakutilanteessa kuin ruotsia osaaville. Erityisesti tai vähintään sellaisessa tilanteessa jossa ovat vastakkain ummikko-suru (ei osaa suomea kunnolla) ja ruotsia osaamaton suomalainen. Tuntuisi älyttömältä että ruotsinkielinen pääsisi helpommalla tuollaisessa tilanteessa, kun ei osaisi edes maan pääkieltä ja ruotsi olisi näitä matalan prioriteetin kieliä mistä kuulusi saada vain vähän lisäpisteitä.
Tässäkin menetelmässä olisi toki omat puutteensa ja tätäkin pitäisi pystyä kompensoimaan jollain muulla. Lääkärin homma ei ole hirveän monimutkaista mutta ihanne tietysti olisi että sinne pääsisivät lahjakkaimmat ihmiset. Ruotsin tai jonkun muun kielen osaaminen ei olisi hirveän suora näyttö aivokapasiteetista eikä sillä ole juuri mitään tekemistä työkuvan kanssa ja tällöin vähäisemmän kielitaidon omaava mutta muuten pätevämpi ihminen voisi silti päästä ohi.
Mikä parempi kielitaito?
Ruotsi ei ole synonyymi kielitaidolle. Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, koska sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla.
Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia. Pakkoruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Jos suomenkieliset voisivat opiskella muuta kieltä ruotsin sijaan ja peippaisivat turharuotsia osaavat suomentuotsalaiset saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kielen taidoillaan. Sitähän hurrit pelkäävätkin, muuten pakkoruotsista oltaisiinkin luovuttu jo aikoja sitten.
Jos suomenkieliset voisivat opiskella muuta kieltä ruotsin sijaan niin he peippaisivat turharuotsia osaavat suomentuotsalaiset saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kielen taidoillaan. Sitähän hurrit pelkäävätkin, muuten pakkoruotsista oltaisiinkin luovuttu jo aikoja sitten.
MItä tekemistä ruotsilla on varsinaisen kielitaidon kanssa? Sehän on yleensä pois hyödyllisestä (saksa, espanja, venäjä, ranska) kielitaidosta, jos osaa ruotsia.
On todella erikoista, että mediassa ei puhuta näistä ruots.kielisten huomattavista ylipaikoista yliopistoissa.
"Tässä tapauksessa positiivisen syrjinnän päämäärä ei ole opiskelupaikkojen luonti vaan omakielisten palveluiden saatavuuseron kaventaminen."
- Miksi niitä opiskelupaikoja ei ole ammatilisessa koulutuksessa omakielisten palveluiden saatavuuseroa kaventamassa?
- Ei 5% = 50%
Ei koko maassa tarvita omakielistä palvelua 5% väestölle.
- Miksi kaikille suomalaisille on pakkoruotsi jos se ei takaa omakielistä palvelua?
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227
ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html
IL - Ruotsinkieliset tekevät vähemmän kotitöitä kuin suomenkieliset.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
Ruotsinkieliset eivät pärjää missään aineessa ja silti opiskelupaikka korkeakulussa on taattu.
Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml
Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla
Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.
Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.
Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.
- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.
Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.
Tasoerot suuria suomalaisittain
Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.
Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.
- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.
Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.
Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.
Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.
- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.
Kodin kannustus ratkaisevaa
Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.
- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.
Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.
Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.
- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.
Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia
Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.
Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.
- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.
Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.
- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.
Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.
STT
Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA
Lainaus YLE:
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten päässyt. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
SITÄ PITÄÄ KUTSUA SYRJINNÄKSI! Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
"Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta."
Mitä sellaista "etua" tästä pitäisi saada, jota ei pitäisi suoda myös muille eri tavoin kaksikielisten kotien lapsille?
Olisi eri asia, jos suomi-ruotsi-kaksikieliset olisivat jotenkin aliedustettuina opinnoissa ja viroissa ja siksi tuen tarpeessa, mutta näinhän ei ole. Ei positiivista diskriminaatiota voida käyttää sellaisen ryhmän kohdalla, joka ei menesty muita huonommin.
Niin pirun oikein kirjoitettu!
"Mitä sellaista "etua" tästä pitäisi saada, jota ei pitäisi suoda myös muille eri tavoin kaksikielisten kotien lapsille?"
Ainoa etu tässä yhteydessä on osata Suomen toista kansalliskieltä, ruotsia. Ei yliopistokoulutus ole mitkään "etu" joka suodaan sosiaalisten tarpeiden perusteella. ÅA:ssa yksi sisäänpääsykriteeri muiden joukossa on osata opiskelukieltä ruotsia.
Mitä taas muihin kaksikielisiin perheisiin ja heidän lapsiinsa tulee niin siitä vaan perustamaan yliopistoja lapsilleen, mikä estää? Åbo Akademi on alunperin yksityinen yliopisto, Suomen kolmanneksi vanhin ja valtiollistettiin vasta vuonna 1981, eli n. 30 vuotta sitten.
Edelleen ÅA:ta suurelta osalta ylläpidetään yksityisin varoin, josta pitää huolen Stiftelsen för Åbo Akademi. (Se samainen säätiö josta te nefet tässä jokin aika sitten ololitte niin huolissanne ja pelkäsitte että se olisi tehnyt persnettoa asuntokaupassa Wallinin kanssa)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Åbo_Akademi
"Olisi eri asia, jos suomi-ruotsi-kaksikieliset olisivat jotenkin aliedustettuina opinnoissa ja viroissa ja siksi tuen tarpeessa, mutta näinhän ei ole."
Tulisiko mielestäsi opiskelupaikat yliopistoissa jakaa sosiaalisin perustein?
Åbo Akademihin pääsee suurempi osa hakijoista kuin useisiin muihin yliopistoihin koska sinne on vähemmän hakijoita. Teillä itsellänne on avaimet kädessä kiristää sitä kilpailua, olkaa PISA-nerot ruotsin tunneilla hereillä ja hakekaa ÅA:han. Vaatimukset vähentää ÅA:n opiskelupaikkoja siksi ettei sinne pääsisi niin paljon opiskelijoita tuskin tulee teiltä onnistumaan. Silläkin on rajansa kuinka pienelle joukolle opetusta voidaan järjestää. Se on etu jos osaa ruotsia ja voi hakea ÅA:han, ei mikään etuoikeus.
Kielitaito on aina itse hankittu taito eikä mikään ilmainen kummilahja.
Missä mielessä?
Ehkä Ankdam voisi vastata tähän?
Hivelikö tuo kaunainen syrjintähöpötys, joka kirkaasti osoitti ettei höpöttäjä tiennyt mistä puhui sinuakin? Miksi?
Taitaa Bengt olla kielimiehiä ja Pentti ei. Kielitaidolla on merkitystä. Se on meriitti. Kielitaitoisena on enemmän valinnanvaraa opinoissa ja saa paremmin duunia. Sekös teitä potuttaa?
"Taitaa Bengt olla kielimiehiä ja Pentti ei. Kielitaidolla on merkitystä. Se on meriitti."
Mutta kun hyvin usein juuri tällä ruotsinkielen taidolla olkoonpa se sitten aitoa tai vain mielistelyä mennään jonossa ohi jossa muu taito olisi paljon tärkeämpää.
Korkeakoulujen ja yliopistojen tarkoitus ei ole tarjota opiskelupaikkoja vaan tuottaa tutkinnon suorittaneita yhteiskunnan ja työelämän tarpeita varten.
Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielsellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.
Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.
Ei Bengt mitään kielimiehiä ole. Närpiön poikia. Sönköttää muumiruotsia niinkuin muutkin suomenruotsia puhuvat.
Positiivinen syrjintä loppuu sinä päivänä kun poliittinen muumio RKP lempataan ansaitulle paikalleen opposition takariviin mumisemaan mantrojaan ruotsin itämurteen pakottavasta tarpeellisuudesta niin nahkiaissavutamossa kuin hissikuilun pohjallakin.
Ei ole olemassa mitään positiivista syrjintää..! Syrjintä on aina rikos niitä kohtaan joita se koskee.! Tässä tapauksessa syrjintä on erityisen tuomittavaa , koska sen avulla helpotetaan korkeakoulutuksen sissänpääsyä määrätylle kieliryhmälle heikommilla pisteillä.! Onko muualla näin, haluaisin esim.Harvadin tai Yale käytännön parhaat pääsee onko jotain vähemmistöö ei ole ratkaisevaa vaan pääsykokeet. Siksipä Suomi antaa tasoitusta muille maille sortamalla omaa kielienemistöään, onko tuollainen järkevää no ei. Korkeakoulutuspaikat ruotsinkielisten osalta, väestönmäärän prosenttiosuuden mukaan. Samoin ammattikoulutukseen jossa on positiivisen syrjinnän vuoksi vajaamiehitys ruotsinkielisessä koulutuksessa..!
Ruotsissa tälle positiiviselle syrjinnälle tuli loppu oikeuslaitoksen päätöksellä!
Positiivisesta erityiskohtelusta on tullut uuden ajan syrjintämuoto.
http://www.svensktnaringsliv.se/fragor/kvotering/positiv-sarbehandling-ar-ocksa-diskriminering_13862.html
Gunnar Strömmer huomauttaa että jos positiivinen syrjintä on syrjivä jos syrjintä perustuu asioihin johon ao i pysty vaikuttamaan kuten sukupuoli. Kielitaistoon sen sijaan jokainen itse pysty vaikuttamaan. Ruotsinkieliset koulutuspaikot eivät ole pelkästään ruotsinkielisä varten vaan ruotsia taitaavia varten. Siksi se ei syrjikään!
Strämmer on väärässä. Ei ole ollenkaan ongelmatonta tarjota urdunkielistä opiskelua koko kansakunnalle yli udunkielisten määrän ja väittää, että ne voivat aina opiskella urdua, jotka tuohon koulutukseen haluavat. Sellaisen väittäminen on pilkantekoa!
Jos urdunlaisille todella haluaa antaa mahdollisuuden kaikilla yhteiskuntaalueilla niin heidän opiskelupaikkojensa määrä on pakko olla hieman ylimitoitettu määrä op. Muuten olisi ehkä pari urdinkielistä sairaanhoitjaopiskelupaikkaa (silloin ei olisi mahdollista yleensä ylläpitää urdunkielistä taitoa alalla että riittäisi koulututtamaankaan). Tämä myös tarkottaa että urdukielistä koulutusta ei aina tapahdu kaikissa aineissa vaikka opiskelupaikkoja olisi, koska hakijoita ei ole aina riittävästi.
Ei ole väärin tarjota urdunkielistä koulutusta niille jotka jollain tasolla jo osaavata urdua koska on koulutusta muilla kielilläkin. Jos olisi maassa pelkästään urdunkielistä koulutusta niin se taas olisi väärin.
Meidän naapurimaassamme Ruotsissa on lyöty oikeudessa lukkoon jo vuonna 2006, että positiivinenkin erityiskohtelu on syrjintää! Karlstadissa Ruotsissa 71 sairaanhoitajalinjalle hakenutta naispuolista hakijaa ei saanut opiskelijapaikkaa vaikka heillä oli paremmat todistukset ja meriitit kuin niillä 71 miespuolisella hakijalla joita yritettiin AUTTAA tällä positiivisella erityiskohtelulla.
- Eli syrjintä on aina syrjintää!
Publicerad: 2006-09-07
"Positiv särbehandling är också diskriminering" Kvotering "Den som är för kvotering och positiv särbehandling bör ställa sig frågan: Blev de 71 kvinnliga sökanden till sjuksköterskeprogrammet i Karlstad som fick stå tillbaka för 71 sämre meriterade män rättvist behandlade?" Det säger Gunnar Strömmer, jurist på Centrum för rättvisa, som är starkt kritisk till metoder som sorterar människor.
http://www.svensktnaringsliv.se/fragor/kvotering/positiv-sarbehandling-ar-ocksa-diskriminering_13862.html