Ydinvoimalaitosten käytöstäpoistosta

Amazing

Maailamanlaajuisesti noin sadan ydinvoimalaitosyksikkön käyttö on lopetettu ja näistä osa on jo kokonaan purettu. Suurin osa näistä on pieniä yksiköitä, mutta joukossa on suuriakin. Alla esitän joitakin ajatuksia aiheesta (osin samoja kuin Laten kanssa aiemmin käydyssä keskustelussa.
Nykyään termillä decommissioning erityisesti UKssa ja USAssa tarkoitetaan ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston lisäksi myös kaikkea sen käytössä syntyneiden jäteaineiden huoltoa, eli se kattaa myös käytetyn polttoaineen huollon, mikä on useimmiten suurin kustannuskomponentti. Usein nämä kokonaiskustannukset tulkitaan virheellisesti pelkiksi käytöstäpoistokustannuksiksi.
Suurten kevytvesireaktoreiden osalta paras referenssi on Trojanin 1130 MWe reaktorin purkaminen, mikä saatettiin loppuun muutama vuosi sitten. Kustannuksiksi muodostui 230 mil. USD.
Joidenkien reaktorityyppien, erityisesti grafiittihidasteisten, purkaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin kevytvesireaktoreiden purkaminen.
Käytöstäpoiston kustannusarvioissa on suuria vaihteluja monista syistä johtuen. Joissakin tapauksissa kustannusarviot kattavat kaikkien rakenteiden purkamisen (green field), toisissa tapauksissa vain radioaktiiviset rakenteet (grey field). Loppusijoitustilojen käytettävyys ja niiden kustannukset vaikuttavat paljon. Joissakin tapauksissa kustannuksiin vaikuttaa se, että valtio (tai EU) on sitoutunut työllistämään ennenaikaisesti pysäytetyn ydinvoimalaitoksen henkilöstön pitkäksi aikaa.
Suomen ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoselvitykset uudistetaan kuuden vuoden välein (viimeksi v. 2008). Suomen kustannusarviot ovat vaihtelualueen alapäässä. Tähän vaikuttavat mm. grey field -konsepti, loppusijoitustilojen sijainti laitosalueiden kallioperässä ja suunnitelma poistaa suuret komponentit sellaisenaan (ilman paloittelua ja pakkausta). Ydinvoimalaitostemme purkamiseen tarvittavat varat on kerätty Valtion ydinjäterahastoon.

37

150

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vastaaja

      Pidän snua niin epäluotettavana kirjoittelijana, että ensimmäisenkään faktatiedon (linkin) puuttumisen vuoksi en kommentoi tietojasi, mutta varaan tähän alle kaikille mahdollisuuden etsiä puolestasi oikeaa tietoa kertomiistasi asioissa.

      Suomen osalta loppusijoituksen kustannusarviot laskee loppusijoittaja itse, mikä on ihan niin kummallista, kuin ydinvoimatoimijoilta voi odottaakin (loppusijoitusrahaston arvo riippuu kustannusarviosta). Valtio voi teettää kustannusarbviuon ulkopuolisella, mutta joutuisi todennäköisesti maksamaan sen. Loppusijoitusvelvolliset voivat myös lainata rahastosta rahojaan takaisin 75% rahastosijoituksensa määrästä!

      "Taulukko 2. Loppusijoituksen kustannusarvio
      · Polttoaineen välivarastointi 1200 milj. mk
      · Rakentaminen 1200 milj. mk
      - tutkimuskuilu 70
      - kapselointilaitos 540
      - sijoitustilat 590
      · Käyttö 3020 milj. mk
      - kapselit 1220
      - kapselointilaitos 840
      - sijoitustilat 760
      - kuljetukset 200
      · Käytöstäpoisto ja sulkeminen 270 milj. mk
      - kapselointilaitos 40
      - sijoitustilat 230
      yht. n. 5700 milj. mk"
      (ns. perusratkaius)

      "Ydinjätehuollon rahoittaminen ja loppusijoituksen taloudelliset vaikutukset"
      http://tfy.tkk.fi/aes/AES/courses/crspages/tfy170_00/11_rahoittaminen.pdf

      • Amazing

        Loppusijoituksen toteuttaja tekee yksityiskohtaiset tekniset suunnitelmat. Kustannusarviot perustuvat noihin yksityiskohtaisiin suunnitelmiin ja siksi on luonnollista, että toteuttaja tekee ne ensi kädessä. Viranomaiset tarkastavat kustannusarviot kolmen vuoden välein ja siinä yhteydessä on mahdollista - ja lain mukaan on velvollisuuskin (YEA 89 §) - teettää niistä asiantuntija-arvioita.

        Tuo takaisinlainaus ydinjäterahastosta on kuin mikä tahansa laina. Lainaaja, tai TVOn tapauksessa sen osakkaat, joutuvat antamaan lainasta täydet vakuudet. Järjestely merkitsee sitä, että ydinjätehuollon kustannukset sisältyvät oikea-aikaisesti ydinsähkön hintaan. Lainan korolla ei ole suurta merkitystä, sillä jos ydinjätehuollon kustannusten nousu on lainakorkoa suurempi, voimayhtiö joutuu joka tapauksessa kattamaan vajeen.

        En viitsi täyttää tekstejäni linkeillä. Kirjoitelmani ovat alttiina arvioinnille; jos joku löytää niistä asiavirheitä, älähtäköön.


    • Ei ongelmaa

      Ydinvoimaloita omistavilla yhtiöillä on suunnitelmat olemassa myös käytön jälkeiseltä ajalta.Myös valvonta on järjestetty lain säädösten mukaisesti.Sumessa ei ole käytössä grafiittihidasteisia voimaloita,joten senkin asian voi unohtaa.

      • Vastaaja

        "Ydinvoimaloita omistavilla yhtiöillä on suunnitelmat olemassa myös käytön jälkeiseltä ajalta."

        Kertoisitko niistä suunnitelmista jotain (en ole sattunut mistään lukemaan niistä)?

        "Myös valvonta on järjestetty lain säädösten mukaisesti"

        Sikäli kuin puhut loppusijoitustilasta, niin puhut varmaan sen tämänhetkisestä valvonnasta, millaista se sitten lieneekiin. Lopullisen valvonnan näkee vasta kun tila suljetaan!

        MItä tiedät mainitsemistasi laeista ja säädöksistä?

        Kertoisitko niistä suunnitelmista jotan?

        - käytön jälkeiseltä ajalta

        - valvonta


    • Köyliön Late

      "Suurten kevytvesireaktoreiden osalta paras referenssi on Trojanin 1130 MWe reaktorin purkaminen, mikä saatettiin loppuun muutama vuosi sitten. Kustannuksiksi muodostui 230 mil. USD. "

      Jaahas, nyt aloit sitten oikein ratsastamaan tuolla Troijalaisella, vaikka sitä ei ole tiedossa, kuinka paljon se tulee maksamaan. Tähänastinen arvio on 400miljoonaa dollaria, koska kyseessä oli ns halpapurku ja projekti jatkuu vuoteen 2017.

      Voisit hyvin tarkistaa muitakin referenssejä voimaloista. Maailmalla ollaan yleisesti sitä mieltä, että purkukustannukset ovat noin 2x rakennuskustannukset, esim Yankee Connecticut 580MW/e yli 800 miljoonaa dollaria, Lubmin (loviisa-tyyppinen) yli miljardin/reaktori.

      Ydinalalla on meneillään valtava harhautus näistä kustannuksista, koska kukaan ei 70-luvulla osannut laskea niitä. Veronmaksajille on tulossa näistä jättiläislaskuja. Esim Suomen voimaloiden purkkustannukset voivat nyt olla jo noin viisinkertaiset suunniteltuun rahan keräykseen verraten.

      Nyt kun ydinrenesanssi on väistämättä ohi ja ydinvoimaa rakentaa enää vain totalitaariset valtiot, niin purku ja loppusiloituskustannukset tullaan väkisinkin ottamaan esiin ja käsittelyyn. Koska valtio ei halua ahdistaa energiateollisuutta nurkkaan, joudutaan todennäköisesti ottamaan käyttöön lisävero, jossa kansalaiset tulevat antamaan osuuden kerättävään pottiin. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Minä olen kuitenkin valmis maksamaan tuon lisähinnan, koska voimalat täytyy purkaa ja jätteet yskinkertaisesti pitää saada kallion sisään - ja sen jälkeen vain toivoa parasta. Kyllä se tosin vähän veetuttaa.

      • Amazing

        Tuo tuli esille jo aiemmassa keskustelussa, mutta toistetaan. Trojan on purettu maan tasalle lukuunottamatta käytetyn polttoaineen varastoa. Aiemman suunnitelman mukaan Yucca Mountainin loppusijoituslaitoksen piti tulla käyttöön vuonna 2017 jolloin siitäkin olisi päästy eroon, mutta Obaman kaudella hanke on haudattu. 230 MUSD on varsinainen käytöstäpoistokustannus, 400 MUSD sisältää myös käytetyn polttoaineen huollon. Sama pätee useisiin muihin amerikkalaisiin kustannusarvioihin. Trojanin hanke toteutettiin täysin hyväksyttävästi ja projektiteknisesti erinomaisesti.

        Lubminin (Greifswaldin) hanke on esimerkki siitä, miten Liittovaltio sulki äkillisesti ydinvoimalaitoksen ja päätti samalla maksaa sen useampituhantisen henkilöstön työvoimakustannukset määräämättömäksi ajaksi. Tätä henkilöstöä on käytetty parinkymmenen vuoden ajan laitoksen purkamiseen, mikä on edennyt hyvin verkkaista tahtia. Koska Saksassa ei ole loppusijoituslaitosta käytössä, varsin vähäaktiivisillekin jätteille on jouduttu rakentamaan korkeatasoisia välivarastoja.


      • 12:44

        Vastaaja "Pidän snua niin epäluotettavana kirjoittelijana, että ensimmäisenkään faktatiedon (linkin) puuttumisen vuoksi en kommentoi tietojasi, mutta varaan tähän alle kaikille mahdollisuuden etsiä puolestasi oikeaa tietoa kertomiistasi asioissa. "

        Köyliön Late, anna faktatietolinkkelä väitteillesi

        - " Maailmalla ollaan yleisesti sitä mieltä, että purkukustannukset ovat noin
        2x rakennuskustannukset"
        - " Esim Suomen voimaloiden purkkustannukset voivat nyt olla jo noin
        viisinkertaiset suunniteltuun rahan keräykseen verraten."


    • 12:44

      Vastaaja, "mutta varaan tähän alle kaikille mahdollisuuden etsiä puolestasi oikeaa tietoa kertomiistasi asioissa."

      Mikä luulet olevasi Vastaaja ?
      Jokaisella on oikeus keskustella täällä ilman sinun varauksiasikin.

      Omituinen tyyppi tämä Vastaaja, yrittää toimia jonkinlaisena palstamestarina muille, mutta itse rikkoo jatkuvasti keskustelun sääntöjä.

      • Miksi sitten

        ruokit häntä? Kun jättää hänen viesteihinsä vastaamatta niin pääsee paljon helpommalla.Jää muotoseikkoihin liittyvä jankutus kokonaan pois.Ilmastomuutospalstalla asia toimii jo.


    • Amazing

      Ydinvoimalaitosten purkamiseen liittyvä robottitekniikka on kehittymässä nopeasti. Tulevaisuudessa tarvitsee robotille syöttää vain purettavan kohteen ja sitä ympäröivän tilan yksityiskohtaiset piirustukset ja robotti hoitaa paloittelun ja pakkaamisen lähes itsenäisesti. Kun vielä alalle saadaan kilpailua, voidaan purkamiskustannuksia alentaa.

    • Köyliön Late

      "Köyliön Late, anna faktatietolinkkelä väitteillesi"

      Aika helppo linkki: google.fi. Hakusanaksi vaikka nuclear decommission costs, tai " ydinvoimalan purkukustannukset." Sitten vain lukemaan, satoja linkkejä.

      • Aika hyvä

        Jokainen voi itse etsiä tiedot aiheista.Joidenkin jatkuva linkkien kysyntä ärsyttää,koska emme ole tarjoilijoita."Sitikka" on jo pitkään fiksusti ilmoittanut, "etsi itse linkkisi" ja itsekin kannatan häntä.Pikaisilla piipahduksilla eri palstoilla tulee vain hätäisesti luettua tai vastattua jollekin ja taas mennään muihin asioihin.Tietysti työkseen päivystävillä on aikaa enemmän.Nytkin sadekeli antoi mahdollisuuden tähänkin.


      • 12:44

        Kysymys:
        Köyliön Late, anna faktatietolinkkelä väitteillesi
        - " Maailmalla ollaan yleisesti sitä mieltä, että purkukustannukset ovat noin
        2x rakennuskustannukset"
        - " Esim Suomen voimaloiden purkkustannukset voivat nyt olla jo noin
        viisinkertaiset suunniteltuun rahan keräykseen verraten."

        Vastaus:
        Köyliön Late ; " Aika helppo linkki: google.fi. "

        Late tarkoitaa sitä, että täällä voi väittää mitä tahansa ilman että tarvitsee esittää perusteita tai lähdeviitteitä väitteilleen.
        Esimerkiksi edellä mainittuja väitteitä ei Laten mukaan tarvitse mitenkään perustella. Riittä kehotus etsiä itse vastaukset googlaamalla joillakin yleisillä hakusanoilla.
        Latea noudattaen ehdotan kaikkiin palstalla esitettyihin väitteisiin googlaamista hakusanoilla nuclear energy tai ydinvoima ? Sieltä miljoonien linkkien joukosta ne perustelut löytyvät. Ja jos eivät löydy, so what !


    • Amazing

      " Maailmalla ollaan yleisesti sitä mieltä, että purkukustannukset ovat noin
      2x rakennuskustannukset"
      Tarkoittaa kai, että jotkut viheruskovaiset ovat tuota mieltä. Usein ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistokustannus on suhteutettu rakentamiskustannukseen, mutta arvio on, että käytöstäpoistokustannus on 10 % uuden vastaavanlaisen laitoksen rakentamiskustannuksesta. Suhteuttaminen laitoksen alkuperäiseen rakentamiskustannukseen ei ole järkevää, koska käyttöaika saattaa olla jopa 60 vuotta, jolloin rahan arvon muuntaminen on ongelmallista.
      Eniten kokemuksia loppuunviedystä ydinvoimalaitoksen purkamisesta on USAssa. Wikipedian nuclear decommissioning artikkelin mukaan USAssa arvioidaan käytöstäpoiston kustannuksiksi 325 MUSD/reaktori (ilman käytetyn polttoaineen huoltoa). Käytännössä kustannukset ovat vaihdelleet huomattavasti tuon arvion ympärillä. Trojanissa kustannus oli huomattavasti pienempi ja vastaavasti korkeampi eräissä muissa tapauksissa.
      " Esim Suomen voimaloiden purkustannukset voivat nyt olla jo noin
      viisinkertaiset suunniteltuun rahan keräykseen verraten."
      Tämäkin on huuhaata. Suomen ydinvoimalaitosten purkamissuunnitemiin sisältyy kustannuksia olennaisesti alentavia seikkoja, kuten loppusijoitus laitospaikalle ja suurten komponenttien poisto ja loppusijoitus sellaisenaan. Kustannuksia säästyy, kun kaikkea jätettä ei tarvitse paloitella ja pakata niin, että täytetään julkisia reittejä koskevat kuljetusmääräykset.
      Olkiluodon laitosten sopivin referenssi on Barsebäckin yksiköt, joiden käyttö on jo päättynyt. Niiden käytöstäpoiston alustava kustannusarvio on luokkaa 150 M€/reaktori, mutta tämä tulee tarkentumaan yksityiskohtaisten suunnitelmien valmistuttua. Barsebäckissä ei ole mahdollisuutta loppusijoitukseen laitospaikalla, joten siltä osin kustannukset muodostuvat korkeammaksi kuin Olkiluodossa.
      OECD/NEAn vuonna 2003 julkaisemassa raportissa on arvioitu Loviisa-tyyppisten VVER-reaktoreiden purkamiskustannuksiksi 330 USD/kWe, joten siihen nähden Loviisan laitoksen nykyinen käytöstäpoiston kustannusarvio on oikeaa suuruusluokkaa. Saksan Greifswaldin laitoksen kustannukset eivät ole lainkaan vertailukelpoisia syitä, mitä on käsitelty aiemmissa viesteissä

    • Köyliön late

      Amazingin luvut ovat vain paperilla ja korvien välissä. Toteutuneet luvut ratkaisevat ja tästä halutaan selvästi olla hiljaa. Esim Yankee Connecticut 590Mw pwr purku masoi yli 800 0000 usd ja polttoaine on vieläkin saitilla, käytännössä purkukustannus siis tulee olemaan noin 2x rakennuskustannus. 10% on täyttä kusetusta, sen toki myönnät varmaan itsekkin, Amazing

      On ymmärrettävää, että ydinala pyrkii peittelemään purku- ja loppusijoituskustannuksia, koska silloin niihin ei tarvitse kerätä niin paljoa rahaa, joka on tietenkin pois voitoista. Jonkun nämä on kuitenkin maksettava.

      • Amazing

        USAssa ydinvoimalaitokset ovat maksaneet sähkön hinnassa 0,5 senttiä/kWh, jotta Liittovaltio (DoE) hoitaisi käytetyn polttoaineen tai siitä peräisin olevien jälleenkäsittelyjätteiden pitkäaikaisvarastoinnin tai loppusijoituksen. Käytännössä USAssa Liittovaltio ei ole pystynyt lunastamaan velvoitteitaan. Useiden viivästysten jälkeen Yucca Mountainin loppusijoituslaitoksen piti tulla käyttöön vuonna 2017, mutta presidentti Obaman kaudella loppusijoitus on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Aiemmin Liittovaltion aikomuksena oli rakentaa keskitetty väilvarasto käytetylle polttoaineelle, mutta sekin hanke kaatui vastustukseen. Eivät poliittiset päätöksentekijät ole hellineet ydinalaa!
        Tämän vuoksi ydinvoimalaitokset ovat joutuneet rakentamaan välivarastoja käytetylle polttoaineelle. Yleisin käytössä oleva teknikka on ns. kuivasäiliövarasto, mikä on aika kallis ratkaisu pitemmän päälle.
        Suomessa on käytössä vesiallasvarastot, jotka ovat jo olemassa. Voimalaitoksen käytöstäpoistovaiheessa ne täytyy itsenäistää, mikä on aika pieni lisäkustannus, ja on otettu huomioon käytöastäpoiston kustannusarvioissa.
        Näkisin positiivisen seikkana sen, että USAssa on monen ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto saatettu loppuun, vaikka kyseessä ovat paljolti "voittoa tavoittelevat" yksityiset yhtiöt.


    • Amazing

      Silmäilin läpi IAEAn raportin TECDOC 1322 jossa on vertailtu Loviisa-tyyppisten reaktoreiden (VVER-440) käytöstäpoiston kustannusarvioita. Suurin ero siinä oli Loviisan ja Greifswaldin reaktoreiden välillä ja erityisesti pari kustannuserää poikkesi hyvin paljon. Toinen niistä on laitoksen sulkeminen (facility shutdown): Greifswald 490 MUSD, Loviisa 31 MUSD. Tämä juuri kuvastaa sitä, että Greifswaldin laitos suljettiin yhtäkkiä ja sen jälkeen maksettiin palkkaa yli parituhantiselle henkilöstölle useita vuosia ilman että paljon mitään tapahtui. Toinen suuri kustannuseräero koskee jätteiden prosessointia, varastointia ja loppusijoitusta: Greifswald 498 MUSD, Loviisa 43 MUSD. Greifswaldissa jätteille rakennetaan kalliit välivarastot ennen loppusijoitusta, kun taas Loviisassa ne viedään suoraan laitosalueen kalliotiloihin, jotka on jo osittain rakennettu.

    • Köyliön Late

      Edelleenkin Amazing vertailet lukuihin, jotak ovat vain paperila ja suunnitelmissa, vuodelta 1993. Niillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

    • Amazing

      Raportti on vuodelta 2002, sen liitteessä olevat Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoistokustannukset vuoden 1998 rahassa. Tuossa viestissäni pääpointti oli kustannuserojen vertailu, ja niihin kustannustason nousu ei vaikuta herkästi.
      Suomessa ei ole purettu ydinvoimalaitoksia, mutta on tehty aika laajoja muutos- ja korjaustöitä ja sitä kautta on saatu tuntumaa laitoksen purkamisesta. Lisäksi jätteiden loppusijoitus, mikä useiden maiden kustannusarvioissa on hyvin suuri kustannuserä, on toteutettu käytännössä varsin kohtuukustannuksin.

      • Vanhaa asiaa

        Täällähän on paljonkin hyvin vanhoja raportteja,selvityksiä ,ehdotuksia ym. joita tuodaan tänne tämänhetkisinä totuuksina.Yksi lienee vuodeltaa 1994,mutta sitä kerrataan kuin uutena asiana.


      • Amazing
        Vanhaa asiaa kirjoitti:

        Täällähän on paljonkin hyvin vanhoja raportteja,selvityksiä ,ehdotuksia ym. joita tuodaan tänne tämänhetkisinä totuuksina.Yksi lienee vuodeltaa 1994,mutta sitä kerrataan kuin uutena asiana.

        Ydinteknologia ei kehity yhtä nopeasti kuin esim. matkapuhelintekniikka. Merkittävin kehityssuunta on robottien käyttö radioaktiivisten järjestelmien ja rakenteiden purkamisessa, mutta se on vasta varhaisella kehitysasteella.


    • Late K

      "Ydinteknologia ei kehity yhtä nopeasti kuin esim. matkapuhelintekniikka."

      Totta, ydinvoima ei ole hallittavuuden ja riskin osalta kehittynyt juuri lainkaaan 60 vuoteen. Eikä sitä kehitystä edes kaivata, Suomessa ollaan sitoutumassa tuohon vahaan tekniikkaan vielä sadaksi vuodeksi.

      Tavallaan on naurettavaa väittää, että ydinvoiman purkutekniikka tulisi kehittymään huimaa vauhtia. Kyse ei ole mistään seksikkäästä uudesta bisneksestä, vaan välttämättömästä pahasta, jälkien siivouksesta. On silkkaa hämäystä luoda mielikuvia uudesta kehittyneestä robo-tekniikasta, joka pelastaisi konkursssiin menneet ydinvoimavaltiot joskus kaukana tulevaisuudessa.

      Oma veikkaukseni on, että puolet Euroopan ydinvoimaloista jää purkamatta. Joihinkin rakennetaan sargofaki, osa jää seisomaan sellaisenaan. Suurin osa Euroopan ydinjätteistä jää ilman kunnollista loppusijoitusta.Joskus sitten sotien ja kansainvaellusten jälkeen meidän sukupolviamme tullaan kiroamaan kovast ääneen.

      • Mikä estää

        Mikä estää ydintekniikkaa kehittymästä kuten matkapuhelimien kehitys on ollut?Taskuun mahtuvat GSM.t on olleet noin 20 vuotta käytössä.Sitä ennen kymmenisen vuotta oli erilaiset NMTversiot ja sitä ennen ARP puhelimet.Olisko 20-30 sisään mahdollista saada uuden sukupolven ydinvoimalat,jotka esim. käyttävät vanhojen polttoaineet uudelleen.Näistähän on jo tietoa ollut.


    • amazing

      Kehityspanokset ovat varsin suuret ja takaisinmaksuajat pitkät. Kehittyminen oli nopeata niin kauan, kun suurvaltioilla olivat atomienergiakomissiot, jotka satsasivat ydintekniikan kehitykseen. Nykyään niin on vain Venäjällä, Kiinassa ja Ranskassa. Esim. USAssa Liittovaltio satsaa lähinnä sotilaallisiin sovelluksiin. Ns. hyötöreaktoreiden ja kehittyneen jälleenkäsittelyn teollista läpimurtoa voidaan odottaa aikaisintaan 2040-luvulla.
      Mitä tulee ydinlaitosten käytöstäpoistoteknologiaan, se tulee kehittymään yksityiselläkin rahoituksella, koska tiedossa ovat maailmanlaajuisesti satojen miljardien markkinat. Lisäksi samaa robottitekniikka voidaan käyttää muiden vaikeiden kohteiden purkamiseen (kemiallinen tai pölyvaara). Useimmilla mailla, joiden ydinlaitokset ovat yksityisessä omistuksessa, on rahaston käytöstäpoiston ja jätehuollon varalle, joten purkutoimien rahoitus on siten turvattu.

      • dddddddd+

        Mikä kiire yleensäkään on niiden rakenteiden poistamisella? Voimalat on yleensä suljetulla ja muita sähköjärjestelmiä sisältävällä alueella,joten mitään kiirettä ei ole.Tekniset toteutuksetkin kehittyvät "odotusaikana".


      • Amazing
        dddddddd+ kirjoitti:

        Mikä kiire yleensäkään on niiden rakenteiden poistamisella? Voimalat on yleensä suljetulla ja muita sähköjärjestelmiä sisältävällä alueella,joten mitään kiirettä ei ole.Tekniset toteutuksetkin kehittyvät "odotusaikana".

        Purkamisen viivästäminen 20-30 vuotta on monessa tapauksessa järkevää, koska silloin purkajienn säteilyannoksen kannalta merkittävin nuklidi koboltti-60 ehtii hajota muutamaan prosenttiin lähtöaktiivisuudestaan. Toisaalta, jotta purkamisen kustannukset kohdistuisivat oikeudenmukaisesti, on mahdollismman varhainen purkaminen toivottavaa.


    • Late Köyliöstä

      "Mikä estää ydintekniikkaa kehittymästä kuten matkapuhelimien kehitys on ollut?"

      Tärkein syy varmaankin on ydinvoimlan perusideassa: sitä ei voi koskaan tehdä turvalliseksi. Se on epäonnistunut jo syntyessään, eikä täytä sellaisia vaatimuksia, joiden perusteellla se voisi uutena keksintönä saada rakentamislupia. Se tuli meille keittiön kautta kylmän sodan hulluina vuosina.

      Toiseksi tärkein syy liittyykin sitten edelliseen: kukaan ei usko oikeasti enää ydinvoimaan. Teollisuus lobbaa sitä vielä, koska se näkee siinä tienistimahdollisuuden - jopa siten, että vastuun voi siirtää yhteiskunnille ja valtiolle. Todellisuudessa usko ydinvoimaan lopahti jo 70-luvun lopussa, sen jälkeen uudet projektit ovat olleet harvassa vaipaissa teollisuusmaissa.

      Ja käytetyn polttoaineen hyödyntämisestä vielä: se on kallista ja likaista, eikä siitä ole oikeastaan mitään hyötyä. Käytetyssä polttoaineessa on vain yksi prosentti sellaista fissiiliä(u235, pu239)materiaalia, jonka voisi käyttää uudestaan. Poistamalla tuon yhden prosentin ei lopusta polttoaineesta tule yhtään sen pienempää ongelmaa, vaan se säteilee edeleenkin sen 200 000 vuotta.

      Atomin halkaiseminen on syvästi hullu idea, eikä meillä ole muuta vaihtoehtoa, kuin odottaa, että tämä syvästi hullu aikakausi, atomiaika, menee ohitse. Ja toivoa, että tästä jotenkin selvitään.

      • Amazing

        Käyttämällä nykyisen kaltaisia termisiä reaktoreita voidaan käytettyä polttoainetta kierrättämällä tosiaan hyödyntää vain tuon yhden prosentin verran. Todellinen potentiaali piilee hyötöreaktoreissa. Silloin voitaisiin hyödyntää suurin osa sekä käytetyssä polttoaineessa olevasta uraanista että köyhdytetystä uraanista, jota on varastoissa yli miljoona tonnia. Kuitenkin hyötöreaktoreiden kehittämiselle on poliittista myötätuulta vain Venäjällä ja Kiinassa.


    • ettäkö niin

      Latellekin tekisi hyvää perehtyä edes jossain määrin siihen asiaan, mistä kirjoittaa.

      Late Köyliöstä. " Poistamalla tuon yhden prosentin ei lopusta polttoaineesta tule yhtään sen pienempää ongelmaa, vaan se säteilee edeleenkin sen 200 000 vuotta."

      http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/ydinturvallisuus/ydinjatteet/fi_FI/ydinjate3/

      "Tällä perusteella voitaisiin sanoa, että käytetty ydinpolttoaine ”luonnonmukaistuu” parin sadan tuhannen vuoden kuluessa."

      " Nähdään, että jälleenkäsittelyjäte ”luonnonmukaistuu” lyhyemmässä ajassa kuin käytetty ydinpolttoaine: noin 10 000 vuoden kuluessa."

      Miksi ydinjätteen jälleenkäsittely vaikuttaa STUK:in kertoimalla tavalla, jääköön Latelle kotiläksyksi. Jos läksy on liian vaikea, palstalta varmaan pyydettäessä löytyy Latelle opettajia.

    • Late K

      "" Nähdään, että jälleenkäsittelyjäte ”luonnonmukaistuu” lyhyemmässä ajassa kuin käytetty ydinpolttoaine: noin 10 000 vuoden kuluessa."

      Stuk jättää tässä kertomatta, että mihin laitetaan ne pitkäikäiset aktinidit, jotka eivät kelpaa uusiokäyttöön. Ja lisäksi sen, ettää uusiokäytettävistä fissiileistä tulee udestaan pitkäikäiset aktinidit jotka nekään eivät kelpaa uusiokäyttöön.

      Stuk on kovasti ollut tarjomassa Suomellekkin uusiokäyttöä, enkä siksi ihmettele, että se heittelee näitä köykäisiä lausuntoja. On hyvin tyypillistä, että ajatellaan jälleenkäsittelylaitoksen takapihalla olevien pitkäikäisten myrkkyjen olevan ikäänkuin hoidossa, koska ydinvoimayhtiön ei tarvitse niitä loppusijoittaa. Äärimmäisen typerää.

      • Amazing

        Kyllä siinä jälleenkäsittelyjätteesä on mukana aktinidit uraania ja plutoniumia lukuunottamatta (amerikiun, neptunium ja curium) ja mukana laskelmassa. Nykyään kaikki jälleenkäsittelyssä muodostuneet aineet palautetaan voimayhtiölle. Esim. Saksan voimayhtiöt ovat kierrättäneet Ranskassa jälleenkäsittelyssä erotetun uraanin ja plutoniumin mox-polttoaineessa. Siitä muodostuu käytettyä mox-polttoainetta, joka loppusijoituksen kannalta ei eroa kovin paljon tavallisesta käytetystä polttoaineesta. Jälleenkäsittelyjäte on lasitettu ja se viedään Gorlebenissa olevaan välivarastoon. Eli jälleenkäsittelylaitokselle ei jää mitään "saksalaisperäistä" jätettä.


    • ettäkö niin

      Suosittelen edelleenkin ainakin kaikille Late-nimisille lisäopintoja ydinvoimasta.

      " Stuk jättää tässä kertomatta, että mihin laitetaan ne pitkäikäiset aktinidit, jotka eivät kelpaa uusiokäyttöön. Ja lisäksi sen, ettää uusiokäytettävistä fissiileistä tulee udestaan pitkäikäiset aktinidit jotka nekään eivät kelpaa uusiokäyttöön."

      Uraani ja Plutonium menevät uusiokäyttöön, ja niistä tulee aikanaan fissiotuotteita, aivan kuten käytettäessä luonnonuraanista peräisin olevaa ydinpolttoainetta.

      Muita pitkäikäisiä aktinideja kuin Uraani ja Plutonium, ydinjätteessä on hyvin vähän. Kaikkien jälleenkäsitellyn ydinjätteen sisältämien aineosien radioaktiivisuudet ovat mukana jälleenkäsitellyn ydinjätteen kokonaisaktiivisuudessa.

    • Köyliön Late

      "Suosittelen edelleenkin ainakin kaikille Late-nimisille lisäopintoja ydinvoimasta."

      Älä suotta, kun et tunnu ymmärtävän aiheesta mitään.

    • Late K

      " Siitä muodostuu käytettyä mox-polttoainetta, joka loppusijoituksen kannalta ei eroa kovin paljon tavallisesta käytetystä polttoaineesta."

      Kerro sitten, että missä kohdassa taphtuu se taikatemppu, että jälleenkäsitelty jäte ikään kuin muuttuisi vähemmän haitalliseksi tai lyhytikäisemmäksi? Vai oletko sinäkin sitä mieltä, että mox käytännössä lisää jätteiden radioaktiivisuutta ja pitkäikäisyyttä, koska se plutonium maahan hautaamisen sijasta käytetäänkin tarkemmin, jolloin syntyy enemmän pitkäikäisiä aktinideja, samasta alkumäärästä.

      Olen ihmetellyt, että miksi meitä pissitään linssiin myös virannomaisten taholta tässä asiassa. No, Stuk on tavallaan ydinvoiman myynninedistämiskonttori, mutta kuitenkin, miksi se lobbaa myös jälleenkäsittelyä ja uusiokäyttöä, vaikka meillä on selkeä laki asiasta? Olisko tuossa taustalla kuitenkin huoli polttoaineen riittävyydestä?

      • Amazing

        Tuo aktiivisuuden väheneminen riippuu nimenomaan plutoniumisotoopeista: 10 000 vuoden kohdalla käytetyn polttoaineen aktiivisuutta hallitsevat Pu-239 ja Pu-240 isotoopit. Kun nämä erotetaan ja hyödynnetään mox-polttoaineessa, saadaan energiaa. Suurin osa näin muodostuvista fissiotuotteista on vakaita tai lyhytikäisiä, toki pitkäikäisiäkin on joukossa, mutta niiden määrä on vähäinen verrattuna alakuperäiseen plutoniumaktiivisuuteen.


    • Late K

      Vai onko kyse paljon pelottavammasta asiasta: hallittuun loppusijoitukseen ei ehkä luoteta? Stukin lausunnot polttoaineen uudelleenkätöstä ilmestyivät suunnilleen samoihin aikohin, kun useissa tutkimuksissa oli todettu, että kuparikapseli ei olisikaan välttämättä kovin pitkäikäinen(Ruotsi 100v, Kanada 400 vuotta).

      • Amazing

        STUKista en tiedä, mutta on kai selvää ettei kallista ja vaikeasti valmistettavaa kuparikapselia kannata käyttää, ellei sen kesto ole selvästi pitempi kuin teräskapselin. Eiköhän asiasta saada varmuus ennen kuin lopullisia päätöksiä tehdään.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      2016
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      1065
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      880
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      768
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      759
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      14
      739
    7. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      83
      689
    8. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      687
    9. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      213
      676
    10. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      672
    Aihe