Päivien tapahtumia.

Oletko lukenut kahvipirttiä, siellähän ne just kertoo näistä tavallisista päivän tapahtumista, Itse olen pelkkä puskis, en sinne uskalla mennä mutta kivaa on lukea.

vä.



Tänään kolea päivä, vasta iltapäivällä alkoi lämpenee, uimahalliin yritin mutta oli aivan täynnä ihmisiä, kaikki kopit oli varattu ei yhtään vapaata,
joten siinämielessä päivä meni pieleen,
Siispä suuntasin auton nokan kauppaan ja ostin jotain syötävää loppuviikoksi.

Eipä ne useimmat arjen päivät sisällä mitään maatakaatavaa.
Tämän päiväisistä on mukavinta kisat telkkarissa, kun urheilu on aina kiinnostanut.
Toinen maistuva, oli lakritsatuutti, kunnon kermajäätelöä.
Ennemmin nautin harvemmin kunnon jätskiä, kuin jotain kasvisrasvasta tehtyä.
Mutta, kukin kuin tykkää.

Monesti on omakin tulevaisuuteni mietityttänyt, jos sitä suodaan.
Tässä talossa olemme asuneet vuosikymmeniä, kaikki paikat täynnä tavaraa.
Auto mahtunut autotalliin joskus muinoin.

Ilmoja on pitänyt, viileää, muttei minun ruppini mitään hirmuhelteitä kaipaakaan.
Mukavasti kirjoitit, ystävällisen kauniisti.
Luin mielikseni.

Niitä arkisia hommia tykkäisin myös seurata ja lukea mitä toiset ahertaa.
Tämä aloitus on aivan tarpeeseen, tulee jotain päivän askareista kerrottua, jokainenhan jotain sentään pitkän päivän mittaan keksii.

Itse kävin oksasaksilla katkomassa kuivia oksia sireeneistä, juurivesojakin poistin onnistuneesti.
Tuolla toisessa päädyssä näyttää olevan muutama lupiini, ne leviää kuin kulovalkea, toivottavasti 'lapset leikki' jotain kukkaleikkiä ja tarvitsevat juuri noita.

Tuossa kesällä kerätyssä oksakasassa talvehtii mustarastas ja pitää selvää rajaa jotka yrittävätkin mennä sinne suojaan, sepelkyyhky taisi viime talvena päästä hyyryläiseksi, toisella sivustalle.

Ja nyt on jo ikävä pielustaa jos vaikka sinne lähden askeleeni suuntaamaan.

Elämä on päivissä ja päivissä on elämä.

Kaikissa päivissä ei ole kertomista, mutta joskus elämä yllättää ja järjestää tapahtumia yllin kyllin.
Eilen meni päivä järjestäessä varastoa johon on kertynyt vaatteita ja romua. Vuosien varrella kun laittaa tuon ja tuon talteen, jos vaikka joskus tulis käytetty, on nyt edessä aika jolloin tilassa on ihan liikaa tavaraa, liikaa sellaista mitä ei koskaan tarvinnut.

Pääkin alkaa olla kuin vanhan talon ullakko, tavaraa on, mutta tarvitsemaansa ei löydä.
Kaiken keskeltä sattui käsiin aarteitakin.
Kirpputoritavaraa, koska toisen romu on toisen aarre kun sen sattuu käsiinsä saamaan ja niinpä kirpparille kertyi tavaraa.
Monta säkillistä vein hyviä vaatteita keräykseen, sinne nieluun katosivat myös monen kengät, hyviä, liian pieniksi vain käyneet käyttäjilleen.

Harrastatteko kirpputoreja?
Nyt minulla olisi paljon tavaraa, hyvää ja halpaa, ei kaikkea raski heittää pois, ei sitten millään.
Sellainen sitä ihminen vain on, säästää kaiken varalta, jos vaikka laihdun, jos joku haluaa, tms. selityksiä.

Fiiuliin, minunkin mansikkamaani kasvaa pitkää heinää, kukkamaat rikkaruohoa ja perunapelto koivua.
Sellaista se on elämä, mutta juhannusruusuni kukkivat siellä pihalla edelleenkin, ja hedelmäpuut ja pensaat kasvattavat satoa, olinpa siellä tai en.... toivottavasti saan nauttia niistä hedelmistä vaikka pihalla en enää astele päivittäin.

Niin, ne mansikkamaat, pitäisi mennä yrittämään jos jaksaisi suurimmat ruohot repiä.
Taitaa kuitenkin olla parempi jättää lintujen ruoaksi,tarvitsevathan nekin syömistä, vaikka kyllähän näin kesällä pikkulinnutkin metsäruokinnalla pärjää.
Katselin karviaismarja pensaita myös käydessäni, niissä on paljon tulossa marjaa. Söin yksin viime kesänäkin kaikki marjat neljästä pensaasta.

Tänään kävin toisen puoliskoni tuhkat maahan laskemassa.
Ei se hauskinta tekemistä ollut ja vielä kolkommaksi teki sen kun korkealla kirkonmäellä tuuli puhalsi niin että sydänkin kohmettui vielä lisää.
Mutta parempi olla kirjoittamatta enempää kun on niin ikävää kerrottavaa. Huomenna paistaa aurinko kuitenkin ja ilmat alkaa lämpenemään että yritetään nauttia elämästä ikiävyyksistä huolimatta.

Kiitos sinulle"tuttu".
Tuntui oikein hyvältä kun edes yksi entinen , vaiko ehkä nykyinenkin tuttu,otti osaa nykyiseen tilanteeseeni.

Kyllä se tästä jatkuu, kuinka pitkään, sitähän ei kukaan osaa aavistaa.

Tähän ikään nähden vointinikin on jonkunlaisessa kunnoossa, kenellä niitä vaivoja ei olisi.
Joskus sattuu tapauksia kuuluviin tai näkyviin että nuoremmilla noita
kiputiloja saattaa olla .hurjasti useammin.

Kyllähän minä yritän joskus kirjoitella tännekin, mutta loppuu useimmiten alkutekijöihinsä.

Kesäaikana ei yleisötapahtumista ole puutetta. Tuppaavat olemaan niin etäällä, että oma kulkuneuvo on paikallaan.
Tänään mm. Ylämaan jalokivimessut ovat päättymässä. Suurin yleisötapahtuma ehkä kuitenkin EM-kisat Helsingissä.

Joko lie akankannonkisat Sonkajärvellä käyty. Vähän samalla suunnalla käydään ens pyhän tienoilla yleisurheilun Lapinlahden kisat.
Perskuta! Taitaa jäädä olumpppiakisat Thamesin rannalla tällä kertaa jäädä väliin, vajaan 4 vk;n päästä.